Isänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja

Transkriptio

1 Isänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja jouni marjamäki, tutkija, suomen kansallismuseo seija linnanmäki, tutkija, museovirasto Rakennustutkimuksen työpajatoiminnan tavoitteena on opettaa ihmistä, nuorta tai vanhaa, näkemään ja havainnoimaan ympärillään olevaa rakennettua ympäristöä. Käsittelemme tässä artikkelissa siis ihmisen muokkaamaa kulttuuriympäristöä, joka on olennaisesti erilaista kuin luonnonympäristö. Ihmisen muokkaama ympäristö on yhteinen sopimus, jota voidaan muuttaa ja muokata käyttäjien haluamaan suuntaan. havainnoinnista tekoihin! Tiedostava näkeminen on vastauksen hakemista kysymykseen, miksi juuri minä pidän tai en pidä jostakin ympäristöni piirteestä. Vastaus auttaa valitsemaan itselle mieluisan ympäristön ja välttämään tai muuttamaan epämieluisia ympäristön piirteitä: mitä juuri minä voin tehdä tai en voi tehdä yhteisen ympäristömme parantamiseksi. Epäkohtia kohdatessaan ihmisen on hyvä muistaa ympäristön yhteinen luonne kaikkea ei voi muuttaa. Muutoksen mahdollisuus on kuitenkin vain sillä, joka todella näkee ympäristönsä. suomen museorakennusten äiti, kansallismuseo Käytimme rakennustutkimustyöpajan esimerkkirakennuksena Suomen kansallismuseota Helsingissä. Se on taidehistorialliselta tyyliltään nationalistinen ja kuvittaa mielenkiintoisesti Suomen historiaa. Työpajan tehtävissä pohdimme rakennuksen suomalaisia ja ulkomaisia tyylipiirteitä sekä koristeiden aihemaailmaa ja aikakautta, jolloin se rakennettiin. Jugendarkkitehtuuri on muodoltaan erittäin rikasta ja sitä on helppo käyttää rakennustutkimuksen kohteena. Ranskalainen art nouveau -kauden arkkitehti Hector Guimard julisti: Ollakseen tosi tulee rakennustaiteellisen tyylin kasvaa omasta maaperästä ja vastata oman aikansa tarpeita.

2 edellinen sivu: postikortti kansallismuseosta 1910-luvulta kuva: jouni marjamäki Suomalaiselle luvun lopun kulttuuri- ja taide-elämälle tämä ajattelutapa sopi mainiosti, koska kyseisenä aikana Venäjä harjoitti Suomessa venäläistämispolitiikkaa. Suomalaiseen kulttuuriin kohdistuneen uhan vuoksi eri alojen taiteilijat halusivat vahvistaa suomalaista identiteettiä. Näin tekivät myös Kansallismuseon suunnitelleet arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. He ilmaisivat kansallismuseorakennuksella suomalaisuuden syvintä olemusta, samalla hakien oman aikansa trendikkäitä vaikutteita ulkomailta. Kansallismuseon rakennuksessa kiinnittää erityistä huomiota sen monikulttuurisuus. Sen arkkitehtuurissa on runsaasti sekä kansallisia että kansainvälisiä aiheita. Monet rakennusmateriaalit ja arkkitehtoniset muodot kuvaavat suomalaisuutta, mutta ovat silti peräisin ulkomailta. Kansallismuseossa on esimerkiksi italialainen loggia (sisäpiha) ja muurin harjan krenelointi on tuttu Lähi-Idän ja Välimerenmaiden linnoitusarkkitehtuurista samoin kuin turellit ja rondellit. Kaiverrettavaa vuolukiveä, liuskekivestä puhumattakaan, on perinteisesti käytetty suomalaisessa rakentamisessa hyvin vähän. Vaihtelevat tilamuodot, runsaslukuiset portaat ja tasoerot sekä monipolviset julkisivut ovat samoin vieraita elementtejä kotimaamme rakennuskannassa. tehtäviä Kansallismuseorakennusta voidaan tarkastella osina suuremmasta pienempään; asemakaavallisesta sijainnista ulkomuotoon eli julkisivuihin ja tästä sisätiloihin ja yksityiskohtiin edeten. Seuraavassa olevat tehtäväesimerkit käsittelevät yksinkertaisuuden vuoksi ulko- ja sisäarkkitehtuuria sekä rakennuksen yksityiskohtia, koska asemakaavaan paneutuminen vaatii tietoa, karttoja ja kuvia ympäristöstä laajalta alueelta. 110

3 rakennuksen eteläisen julkisivun muurin harjan hammastusta eli krenelointia kuvat: jouni marjamäki kansallismuseorakennuksen kulmatorni eli turelli ja museon pääportaita vartioiva graniitista veistetty karhu kuvat: jouni marjamäki 1) Julkisivut muodot viittaavat historiaan Mihin kansallismuseorakennuksen muodot viittaavat? Ensinnäkin rakennus edustaa ja lukujen vaihteessa muotiin tullutta museoarkkitehtuuria, jonka mukaisesti rakennuksen eri osat kuvaavat Suomen arkkitehtuurihistorian eri vaiheita ja luovat esineille niiden omaa aikakautta muistuttavan ympäristön. Rakennuksen torni sekä keskiaikaisen näköinen kirkonpääty viittaavat kirkontorneihin, pyöreä torni eli rondelli seinämuurin osana sekä seinästä ulkonevat pienet kulmatornit eli turellit muistuttavat linnojen puolustustorneja. Julkisivusta löytyy myös linnoituksille tyypillistä muurin harjan hammastusta eli krenelointia koristeaiheena. etsi rakennuksen julkisivusta seuraavat osat, jotka viittaavat varhaisempaan arkkitehtuuriin: Kirkon torni Kulmatorni (turelli) Keskiaikaisen kirkon tiilikoristeltu kirkonpääty Linnan muurin harjan hammastus- tai sakaraharjakoristelua (krenelointi) Pyöreä torni (rondelli) 111

4 2) Julkisivujen yksityiskohdat flora ja fauna Koska Kansallismuseo on kansallisromanttinen rakennus, sen koristelun yksityiskohdista on helppo löytää lukuisia suomalaisia kasveja ja eläimiä. Ne on kuitenkin tyylitelty voimakkaasti art nouveau -tyylipiirteiden mukaisesti, jonka vuoksi kaikkia kasvi- ja eläinaiheita ei ole helppo tunnistaa. Rakennuksessa käytettyjä kivimateriaaleja, kuten graniittia, vuolukiveä, kalkkikiveä ja liuskekiveä, ei myöskään ole helppo erottaa toisistaan. Suurin osa rakennuksen julkisivusta on harmaata graniittia, koristeosat vuolukiveä, osa sisätilojen lattioista kalkkikiveä ja liuskekiveä on käytetty puupaanun kaltaisesti katoissa ja joidenkin ikkunoiden alaosissa. Kaikki kiviaines ei kuitenkaan ole suomalaista, vaikka suomalaisuuden esiintuominen materiaalien kautta tuntuisi kaikkein luonnollisimmalta. Rakennuksen kalkkikivi on Virosta ja liuskekivi Englannista. 112 kirjaa ylös ulkona pääoven edessä kaikki koristeaiheissa näkemäsi suomalaiset kasvit ja eläimet. Havainnoi pääoven edessä, mistä eri materiaaleista rakennus on tehty. Etsi mistä seuraavat materiaalit löytyvät rakennuksessa: Kivilajit Graniittia? On se hakattua vai sileää? Vuolukiveä? Mihin tätä graniittia huomattavasti pehmeämpää kiveä on käytetty? Liuskekiveä? Miten kivi on muotoiltu? Muita materiaaleja Kuparia? Se voi pinnaltaan olla vihertävää tai tummaa. Poltettua tiiltä? Rapattua tiilipintaa?

5 3) Sisätilat Miten rakennuksen sisätilojen muodot ja koristeet liittyvät historiaamme? Rakennuksen kaikki huoneet ovat erikokoisia ja -muotoisia, talossa ei ole yhtään identtistä näyttelysalia. Esihistorian näyttelysali on holvauksineen luolamainen, ehkä rakennuksen suunnitelleet arkkitehdit kuvittelivat suomalaisten asuneen luolissa esihistoriallisina aikoina. Katolinen kirkkosali muistuttaa keskiaikaisia kivikirkkoja sekä sisätiloiltaan että ulkotiloiltaan. Luterilaisessa kirkkosalissa on yksinkertainen tynnyriholvi, samankaltaisia puisia tynnyriholveja on ollut suomalaisissa kirkoissa jo keskiajalta lähtien. Pyöreä torni puolestaan muistuttaa sisätiloiltaankin linnojen puolustustorneja. Museossa on myös kaksi erillistä rakennusta tai huonetta kansallismuseorakennuksen sisällä; Jakkarilan kartanon sali ja savupirtti Jaakkimasta. Nämä edellä mainitut tilat ovat siis pikemminkin suuria museoesineitä, joiden sisällä ihminen voi aistia tilaa. viereinen sivu (vasemmalla): pääsisäänkäynnin vuolukivikoristelun yksityiskohta viereinen sivu: kansallismuseon pääsisäänkäynti kuvat: jouni marjamäki etsi Kansallismuseon sisätiloista vanhaan arkkitehtuuriin viittaavia tiloja: katolinen kirkkosali, luterilainen kirkkosali, kartanon sali, esihistorian luolamainen tila, savupirtti ja pyöreä torni.

6 etsi maalauksista esineet samalla miettien miten ne eroavat nykyisistä työkaluista, aseista, pyyntivälineistä jne. sammon taonta alasin, palkeet, ahjo kyisen pellon kyntö puuaura, länget, luokki (hevosen länkien päällä oleva puukaari jolla länget yhdistettiin aisoihin, luokin jännitys piti aisat irrallaan hevosen kyljistä) suuren hauen pyynti puukko, ankkuri, atrain sammon puolustus äyskäri, kirves, keihäs kuvat: hanna palonen

7 115

8 4) Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheiset freskot Suomen kansallismuseon keskihallin freskot ovat Suomen tunnetuimpia maalauksia. Ne maalannut taiteilija Akseli Gallen-Kallela on yksi Suomen kansallistaiteilijoista. Kalevala-aiheiset freskot maalattiin alun perin Suomen paviljonkiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, jolloin Suomi oli vielä osa suurta Venäjän keisarikuntaa. Paviljongin oviaukossa luki Section Russe Pavillion Finlandais, muistuttaen siitä, että kyseessä oli Venäjän valtakunnan osa. Paviljongissa sai esittää vain suomalaista taideteollisuutta; suomalainen taide oli edustettuna Venäjän paviljongissa. Akseli Gallen-Kallelan freskot olivat taidetta, mutta niiden merkitys häivytettiin sanomalla, että ne esittävät Suomen neljää pääelinkeinoa: maanviljelystä, metsästystä ja kalastusta, kauppaa sekä teollisuutta. Niiden vertauskuvaksi taiteilija valitsi Kalevalan tapahtumat Sammon taonta, Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Suuren hauen pyynti sekä Sammon puolustus. Maailmannäyttelyn päätyttyä rakennus ja freskot tuhottiin. Kansallismuseon suunnitelleet arkkitehdit ottivat heti suunnitelmissaan huomioon sen, että maalaukset syntyisivät uudelleen Kansallismuseon keskihalliin. Ne kuuluivat alusta lähtien rakennussuunnitelmaan, vaikka maalaaminen saikin odottaa vuoteen 1928 saakka. Kaikki kuvatut esineet, kuten veneet, työkalut ja aseet, ovat tarkkoja kuvauksia vanhoista suomalaisista käyttöesineistä. kuva: jouni marjamäki 116

9

10

11 5) Eric O. W. Ehrströmin lasimaalaukset pääportaikossa Sisätilojen koristelu on osittain niukkaa, johtuen rakennusmäärärahojen puutteesta 1900-luvun alkupuoliskolla. Kuitenkin 1920-luvulla rakennuksen pääportaikon lasimaalaustyö annettiin aikakauden yhdelle tunnetuimmalle taidekäsityöalalle suuntautuneelle taiteilijalle, Eric O. W. Ehrströmille. Maalausten aiheena on kolme Kansallismuseon osastoa: esihistoria, historia ja kansatiede. Jokaista aikakautta edustaa henkilö, joka on puettu aikakauden asuun. Maalausten alareunassa ovat esillä Suomen yhdeksän historiallisen maakunnan vaakunat. taidetakoja eric o. w. ehrströmin 1920-luvulla kansallismuseon pääportaikkoon suunnittelema lasimaalaus kuvat: jouni marjamäki totea maalauksista Kansallismuseon kolme eri osastoa: esihistoria, historia ja kansatiede. etsi maalauksista seuraavat asiat: esihistoria 1. Oikealla olevan esihistoriallisen ikkunan henkilö puettu esihistoriallisen oloisiin vaatteisiin. Henkilöllä päällään turkiksia ja nahkaa. 2. Ympärillä esihistoriallisia korumuotoja. 3. Henkilön yläpuolella tammenlehvä. historia 1. Keskimmäisen ikkunan eli historian ikkunan henkilö puettu viittamaiseen asuun. 2. Ympärillä historiallisia koristemuotoja ja aiheita. 3. Viittaako henkilön yläpuolella oleva kasvi eli viinirypäle antiikin Kreikkaan? kansatiede 1. Vasemman puoleisen kansatieteen ikkunan henkilö puettu suomalaiseen kansanomaiseen vaatteeseen. 2. Ympärillä olevat koristemuodot viittaavat kansanomaisiin tekstiilimuotoihin. 3. Henkilön yläpuolella pihlajan oksa. 119

12

13 tunnista Suomen yhdeksän historiallisen maakunnan vaakunat: Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa, Varsinais-Suomi. mitkä ovat maakuntien tunnuksia? mitä eläimiä, aseita, kulkuvälineitä, henkilöitä, symboleita jne. vaakunoissa on käytetty? 121

14

15 esihistorian osastoa kuvaavan lasimaalauksen tammen lehvästön yksityiskohta kuva: jouni marjamäki havainnoinnin haasteista Lähes kaikkien kouluaineiden puitteissa voidaan tutkia omaa elinympäristöä ja sen ajallisia kerrostumia. Tutkimuksen kohteena ei tarvitse olla valtakunnallisesti arvokas suojeltu rakennus, kuten Suomen kansallismuseo. Myös paikallisilla rakennuksilla, kuten kouluilla, kirkoilla, pankeilla ja työväentaloilla, on oma arvonsa kokonaisuudessa. Paikallisen rakennetun ympäristön yksityiskohtaisen tutkimisen kautta oppilaat hahmottavat rakennusten ulkomuotoon sekä syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Kansallismuseon havainnoinnissa on omat erityisvaikeutensa, koska rakennuksessa yhdistyy sen syntyajankohdalle tyypillisiä kansallisromanttisia arkkitehtuuripiirteitä sulautettuna kansainvälisiin vaikutteisiin. Rakennus edustaa syvintä suomalaisuutta nojautuen osittain suomalaiseen vanhaan arkkitehtuuriin, mutta samalla sen ulkomuodossa, pohjakaavassa ja rakennusmassan sijoittelussa on paljon kansainvälisiä piirteitä. Monet näistä kansainvälisistä piirteistä ovat tulleet arkkitehtien matkassa Keski-Euroopasta tai muualta maailmasta tai ulkomaisten arkkitehtien ja erilaisten kansainvälisten arkkitehtuurilehtien ja -kirjojen mukana. Näiden monenlaisten piirteiden ja osien poimiminen ja yksitellen tunnistaminen on haastavaa. Kokonaisuutena kansallismuseorakennus on kuitenkin tasapainoinen ja hienostunut. lähteet kopisto, sirkka: Suomen kansallismuseo, kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto wäre, ritva: Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa. Teoksessa Ars Suomen taide 4. Otava 1989, s Käy sisään! Julkiset sisätilat. Stig in! Offentliga interiörer. Toim. Irma Lounatvuori. Helsinki. Suomen Kotiseutuliitto, 2007 Oma koulu tutki ja opi. Toim. Pekka Elo, Inari Grönholm, Heljä Järnefelt, Seija Linnanmäki, Kirsti Melanko ja Pauliina Rainio. Museovirasto ja Opetushallitus, internet-sivut: / projektit / tammi / kerrokoulustasi/ 123