Puu on luonnosta saatu aito materiaali Alatunnisteteksti 1

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Puu on luonnosta saatu aito materiaali. 17.4.2012 Alatunnisteteksti 1"

Raili Hänninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Puu on luonnosta saatu aito materiaali Alatunnisteteksti 1

2 Eri aikakausina ja eri maissa on puurakennustaide ja taito huomattavasti vaihdellut, mutta aina on tämä helposti käsiteltävä, rakentamiseen soveltuva aine painanut leimansa arkkitehtuuriin ja koko inhimilliseen kulttuuriin (Aarne Ervi, 1946).

käsiteltävä, rakentamiseen soveltuva aine painanut leimansa

3 Puu- ja kivirakennusmateriaaleille on tunnusomaista ratkaisut, jossa kappaleet liitetään yhteen rakenteelliseksi ja arkkitehtoniseksi sommitelmaksi. Hirsirakennustekniikka on peräisin antiikista. Klassinen arkkitehtuuri on rakenteellista ja siinä tuntuu olevan sisään kirjoitettuna puu- ja kivimateriaaleihin perustuva rakenne, mittakaava ja muoto Alatunnisteteksti 3

Hirsirakennustekniikka on peräisin antiikista.

4 Hirsirakennus sai vaikutteensa antiikin Kreikasta ja tuli Suomeen kaakosta, rautakauden jälkipuolella n luvulla. Suomalaiselle talonpoikaiselle pihapiirille oli tyypillistä useiden megaron -tyyppisten rakennusten joukko. Asuinrakennukset olivat aluksi myös yksihuoneisia luvun ensimmäisellä puoliskolla kehittyi asuinrakennukseksi paritupa, joka muodostui ikään kuin kahdesta yksihuoneisesta tuvasta rinnakkain asetettuna ja väliovella varustettuna. Talonpoikaisessa perinteessä käytettiin pitkänurkkia Alatunnisteteksti 4

Asuinrakennukset olivat aluksi myös yksihuoneisia.

5 Varsinainen hirsitalo tuli saksalais-ruotsalaiselta suunnalta, katolisen kirkon, saksalaisten kauppiaiden ja ruotsalaisten vallanpitäjien välityksellä. Talonpoikaisessa perinteessä käytettiin pitkänurkkia, mutta tasanurkat asuintaloissa yleistyivät 1800-luvun kuluessa. Hirren veistäminen ulkopuolelta tuli tavallisemmaksi vasta luvulla. Keskiajalla vaativimmat rakennukset olivat puukirkot ja kivirakennusten palkistot ja kattorakenteet Alatunnisteteksti 5

Talonpoikaisessa perinteessä käytettiin pitkänurkkia, mutta tasanurkat asuintaloissa yleistyivät 1800-luvun kuluessa.

6 1700-luvulla pyrittiin ratkaisemaan tapaa, jolla puurakennus saataisiin näyttämään kivirakennukselta. Mielikuvaa luotiin värityksellä ja seinäpintojen jaottelulla ja laudoituksella, jolla suojattiin ja peitettiin rakennuksen runko. Keltaokra valkoisine korosteineen antavat mielikuvan kivirakennuksesta (keltainen ja valkoinen kalkkikivi) Alatunnisteteksti 6

Mielikuvaa luotiin värityksellä ja seinäpintojen jaottelulla ja laudoituksella, jolla

7 Punamullatulla ja valkoisin nurkkalaudoin ja ikkunapielin maalattu rakennus. Värityksen lähtökohdat ovat ranskalaisessa ja alankomaalaisessa renessanssissa: punainen tiili ja kalkkikivi. Vuorilaudoituksen tehtävänä on suojauksen lisäksi karakterisoida kivirakennusta. Tällaisia laudoitusmalleja oli mm. tasainen pystylaudoitus ilman peitelistoja. Noin luvulla suomalaiseen arkkitehtuuriin omaksuttiin idästä Venäjältä käsin vaakalaudoitus, josta tuli yleinen laudoitustapa Suomessa Alatunnisteteksti 7

Vuorilaudoituksen tehtävänä on suojauksen lisäksi karakterisoida kivirakennusta. Tällaisia laudoitusmalleja oli mm.

8 Puu oli tärkein rakennusaine myös kaupungeissamme. Vuonna 1747 kivirakennusten määrä kaupungeissa oli 47, joista 46 sijaitsi Turussa ja yksi Helsingissä. Myös kivirakennuksissa oli paljon puuta mm. välipohjat, vesikattorakenteet. Mittasuhteet määritteli edelleen hirren mitta myös laajemmissa kaupunkikokonaisuuksissa. Euroopan esikuvien mukaan välipohjia alettiin 1870-luvulla rakentaa rautapalkkien varaan ja viimein rautabetonista 1900-luvun alussa Alatunnisteteksti 8

Myös kivirakennuksissa oli paljon puuta mm. välipohjat, vesikattorakenteet.

9 1800-luvun alkupuolella merkittävin vaikuttaja ja uranuurtaja oli Carl Ludvig Engel. Arkkitehtuuri tason nousu oli valtava hänen vaikutuksensa ansiosta. Engel suunnitteli myös paljon puurakennuksia ja hallitsi puurakennustekniikan Alatunnisteteksti 9

Arkkitehtuuri tason nousu oli valtava hänen vaikutuksensa

10 Alatunnisteteksti 10 Engelin ja empiren vaikutuksesta suomalainen hirsinen asuintalo sai uuden ilmeensä. Rakennuksessa oli korkea kivijalka, hirsiseinät oli tasaisiksi veistettyjä ja nurkat sahalla tasattuja tasanurkkia. Sisätiloihin vakiintui pinkopahvi ja ulkopuoli tiivistettiin tervapaperilla ja vaakalaudoituksella. Uutuudet omaksuttiin ensin kaupunkeihin.

Rakennuksessa oli korkea kivijalka, hirsiseinät oli tasaisiksi veistettyjä ja nurkat sahalla

11 Alatunnisteteksti 11 Teollisesti valmistettua helmiponttilautaa alettiin valmistaa ensimmäisenä Kotkassa Höyläys profiilit tulivat norjalaisen siirtokunnan mukana. Laudoitus maalattiin öljymaalilla.

12 Alatunnisteteksti luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Suomen arkkitehtuuri edelleen kansainvälistyi ja uudet vaikutteet omaksuttiin entistä nopeammin.

13 Vaikutteet välittyivät ammattilehdistön ja -kirjallisuuden välityksellä, koulutetut arkkitehdit ja rakennusmestarit alkoivat suunnitella myös maaseudulle, rautatieasemat ja koulut toivat uutta tekniikkaa mm. mm. pystyhirsien käyttö ja avovaraus omaksuttiin (tilkitseminen helpompaa) Alatunnisteteksti 13

maaseudulle, rautatieasemat ja koulut toivat uutta tekniikkaa mm.

14 Hirsirakentamisen perinne jatkui 1900-luvun alkupuolelle, jolloin uudet rakennustekniikat, kuten runkorakenteet, pikkuhiljaa syrjäyttivät hirren rakennusaineena. Erityisesti jälleenrakennuskauden aikana uudet ratkaisut yleistyivät myös puurakentamisessa Alatunnisteteksti 14

15 Laudoitettua rankorakennetta esiintyy Suomenlinnassa jo 1780 ja tekniikka mainitaan myös A. Sjöströmin Maatalousrakennuksia -kirjassa Naulaamalla tehty lautavahvisteinen rankorakenne idea syntyi Chicagossa vuonna Se esiteltiin Pariisissa Suomeen rakennustapa tuli siirtolaisten paluumuuton yhteydessä ja tapaa esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 Valter Thomén artikkelissa Arkkitehtilehdessä. Myös arkkitehti Gustaf Strengell ihmetteli kirjoituksessaan kuinka kauan onkaan mennyt puuarkkitehtuurin kehittymiseen rationaaliseksi, jossa seinän kantava funktio ja lämpöä eristävä toimivuus on eriytetty omiksi rakenne-elementeikseen. Kuva: Puurakennustaito. Helsinki Alatunnisteteksti 15

Suomeen rakennustapa tuli siirtolaisten paluumuuton yhteydessä ja tapaa esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 Valter Thomén artikkelissa Arkkitehtilehdessä.

16 A. Ahltrömin tehtaat suunnitteli puutalotehdasta jo 1930-luvulla. Varsinaisen sysäyksen teolliselle valmistalojen valmistukselle antoi toisen maailman sodan parakit ja ruotsalaisten lahjatalot, jotka perustuivat seinäelementtitekniikkaan. Kuva: Kotimainen levyrakenteinen omakotityyppi. Puurakennustaito. Helsinki Alatunnisteteksti 16

sodan parakit ja ruotsalaisten lahjatalot, jotka perustuivat seinäelementtitekniikkaan.

17 Välirauhan aikana 1940 perustettiin Suomen Puutalo Oy puutavarayhtiöiden yhteisvoimin. Arkkitehdeiksi palkattiin Jorma Järvi ja Erik Lindroos, insinööriksi N.R. Alenius. Mallisto oli runsas ja 10 vuoden aikana suunniteltiin yli tuhat talotyyppiä. Talot esivalmistettiin tehtaissa ja kuljetettiin rakennuspaikalle, jossa ne koottiin piirustuksia ja työselityksiä noudattaen. Puurakennuksille pyrittiin saamaan myös korkeatasoinen arkkitehtoninen muoto Alatunnisteteksti 17

Mallisto oli runsas ja 10 vuoden aikana suunniteltiin yli tuhat talotyyppiä.

18 1942 perustettiin Suomen arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimisto, jonka suunnittelijoina olivat mm. arkkitehdit Viljo Rewell, Olli Pöyry ja Aulis Blomstedt luvun modernisteja, kaikki jo tunnettuja modernisteja. Tyyppipiirustuksissa pyrittiin korkeatasoiseen suunnitteluun, ei väliaikaisiin vaan pitkäkestoisiin ratkaisuihin. Puolitoistakerroksinen asuintalo vakiintui tyyppipiirustusten pohjalta edelleen sodan jälkeen yleiseksi. Joissakin tapauksissa tavataan ennen sotia suunniteltuja rakennuksia, jotka toteutuivat vasta sodan jälkeen ja heijastavat näin eri suunnittelun lähtökohtia Alatunnisteteksti 18

Tyyppipiirustuksissa pyrittiin korkeatasoiseen suunnitteluun, ei väliaikaisiin vaan pitkäkestoisiin ratkaisuihin.

19 Suomalainen metsäteollisuus vaikutti suuresti pientalojen kehitykseen ja valmistukseen. Näissä teollisuuden yhdyskunnissa oli käytettävissä teollisuuslaitosten voimavaroja metsistä, sahaustoiminnasta, puunjalostuksesta, rakenneosien tuotannosta, kuljetusmekanismit jne Alatunnisteteksti 19

Näissä teollisuuden yhdyskunnissa oli käytettävissä teollisuuslaitosten

20 Alatunnisteteksti 20 Puu on saanut myös rakennuksissa plastisempia muotoja, sen osissa ja kiinteässä kalustuksessa. Puun käyttö voi olla sopusuhtaista ja kaunista esim. metalliin yhdistettynä. Puuta voitaneen käyttää myös rumasti ilman esteettisiä pyrkimyksiä ja ilman sen ominaisuuksien tajua.

Puun käyttö voi olla sopusuhtaista ja kaunista esim. metalliin yhdistettynä.

Samankaltaiset tiedostot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo