Arvoisat yrittäjät, hyvät naiset ja herrat

Transkriptio

1 Arvoisat yrittäjät, hyvät naiset ja herrat Yrittäjyyden edistäminen sekä yrittäjyyskasvatus ovat viime aikoina tulleet hyvin ajankohtaisiksi teemoiksi meillä Suomessa, mutta myös Euroopan laajuisesti. Euroopan Unionin komission Vihreässä kirjassa (2003) yrittäjyyden edistäminen on nimetty koulujärjestelmän painopistealueeksi, lisäksi yrittäjyyden edistämisen tärkeys ja yrittäjyyskasvatuksen merkittävyys mainitaan hallitusohjelmassa (Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ) sekä Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa (Opetusministeriö 2008). Edelleen Euroopan Unionin komissio (2006) linjaa yrittäjyyden olevan kansalaisen avaintaito. Yrittäjyyskasvatus on ollut kansallisissa perusasteen opetussuunnitelman perusteissa jo melko pitkään, vuodesta Tästä huolimatta edelleen kansallisella tasolla nähdään, että opettajien on ollut paikoin vaikeuksia löytää sisältöjä ja keinoja, joilla vastata yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen (Seikkula-Leino 2007). Ylipäänsä aiheellinen on kysymys: Voidaanko yrittäjäksi kouluttaa? Vaikka yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelmien perusteissa ja opetussuunnitelmat normittavat opettajan työtä, on aihekokonaisuuden toteutumisen seuranta ja arviointi ollut lapsenkengissä (Seikkula-Leino 2006). Lappeenrannan teknillisen yliopiston koordinoimassa Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -hankkeessa pyritään vastaamaan tähän haasteeseen. Näin siis perusasteella ja toisella asteella; entä miten on ammattikorkeakoulussa? Opetusministeriö mittaa keskeisissä tuloksellisuusmittareissaan sitä, moniko amk:sta valmistuva ryhtyy yrittäjäksi. Kokonaan toinen, mutta aiheellinen, kysymys on se, onko ylipäätään järkevä ryhtyä yrittäjäksi suoraan koulun penkiltä. Lähtökohtana yrittäjyydelle tulee luonnollisesti olla vahva ammatillinen osaaminen. Onko esimerkiksi suomalainen insinööriosaaminen maailman kärkeä? Vastaus lienee yksiselitteinen kyllä, mutta sillä rajauksella, että se on sitä siltä osin, kuin tähän asti on vaadittu. Usein todetaan suomalaisten heikko markkinointiosaaminen. Varmaan onkin näin, joskin on todettava, että on myös oltava myytävää - riittääkö myytävän luomiseen pelkkä teknologiaosaaminen? Tarvitaan erityisesti teknologian hyödyntämisen osaamista, tarvitaan innovaatioita, tarvitaan palveluja. Riittääkö palveluinnovaatioiden luomiseen ja kehittämiseen pelkkä insinööriosaaminen? Mielestäni ei riitä. Entä riittääkö tuotteiden kehittämiseen nykyään vähäisempi teknologiaosaaminen kuin aikaisemmin? Päinvastoin; tuotteet ovat monimutkaistuneet - eli niiden kehittämiseen ei riitä mikään "yleismies Jantusen koulutus". Huipputeknologian kehittämiseen vaadittavan insinööriosaamisen on oltava syvällistä ja sen on oltava maailmanluokkaa. Teknologiateollisuus on määritellyt hyvän tuotekehittelijän työkuvan seuraavasti: Maailman paras tuotekehittäjä on luonteeltaan yrittäjä, joka etsii asiakaspinnasta uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tunnistaa mahdollisuuden, analysoi tarpeen suunnitteluraamiksi ja luo valitun tiimin kanssa kansainvälisen konseptin, tuotteen ja palvelun sekä toimivan ansaintamallin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.

2 Tämä on hyvä muistaa opetussuunnitelmia ja opetusta kehitettäessä. Teknologiateollisuuden keräämistä tilastotiedoista ilmenee, että suomalaisista insinööreistä hieman yli puolet sijoittuu välittömästi valmistuttuaan työelämässä tuotekehittelyyn tai sitä tukeviin tehtäviin. Koulutuksen kannalta oleellista on se, että aiempaa enemmän tuotteiden kehittämisessä tarvitaan tiimityötä - vieläpä eri alojen osaajien tiimityötä. Eli insinöörin ja muiden ammattiosaajien olisi kyettävä toimimaan monialaisen tiimin jäsenenä. Aiemmin tämä ei ole ollut esimerkiksi suomalaisen insinöörin vahvinta aluetta, kuten ei tuotteiden käytettävyyden huomiointikaan. Juuri näitä osaamisia kuitenkin tarvitaan, jotta huipputeknologiaa kyetään hyödyntämään palveluinnovaatioissa. Yrittäjyyden koulutus voidaan amk:ssa jakaa yrittäjyyskasvatusta tukeviin kokonaisuuksiin ja ns. temppuoppiin, eli erilaisiin liiketaloustaitojen opiskeluun. Ammattikorkeakoulun monipuolinen opetus antaa jo koulutuksessa mahdollisuuden kytkeä monialaista osaamista yhteen mielekkäiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Tällöin voidaan aikaansaada työelämän palveluinnovaatioiden kehittämiseen valmistavia mielekkäitä oppimiskokonaisuuksia. Nämä hyvin toteutettuna voivat johtaa uusien yritysten tai uusien liiketoimintamallien syntyyn olemassa olevissa yrityksissä. Erityisesti pk-yritykset voivat hyötyä ammattikorkeakoulujen tarjoamista kehittämisresursseista. Korkeakoulu voi luoda edellytyksiä tälle läheisillä työelämäyhteyksillä, esimerkiksi hakemalla projekti- ja harjoitustöiden aiheet yrityksiltä, puhutaan ns. yritysklinikkatoiminnasta. Raahessa opetustoimi tarjosi jokin aika sitten seutukunnan opettajistolle yrittäjyyden opintokokonaisuuden. Ammattikorkeakoulun hankkeena toteutettiin yhdessä alueen oppilaitosten kanssa Kasvualusta hanke, jossa saatiin autetuksi yrityksiä ja nuoria yrittäjiä alkuun. Nyt on sen jatkona käynnistetty Kalske hanke, joka vie yrittäjyyttä opetukseen kaikille eri kouluasteille, kouluttaa opettajia ja henkilöstöä yrittäjyysasioissa sekä vakiinnuttaa esihautomotoimintaa. Raahen alueen ammatilliset oppilaitokset sekä Oamkin Raahen tekniikan ja talouden tradenomikoulutus ovat näin sitoutuneet yrittäjyyden koulutukseen. Hyvät kuulijat. Oulun yliopisto on julistautunut tieteelliseksi korkeakouluksi, joka pyrkii menestymään kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla; tätä myös OPM odottaa siltä. Ammattikorkeakoululle jää alueellisempi rooli, joka palvelee erityisesti alueen pk-yrityksiä ja lyhyemmän aikajänteen tarpeita; tunnetustihan yliopiston ja VTT:n pitemmän aikajänteen tutkimus palvelee erityisesti isoja yrityksiä. Kun olemme Oulun seudun ammattikorkeakoulussa miettineet alueellista strategiaamme, on esille noussut seuraavia argumentteja: - Oamkilla on iso alue vastattavana; mm. puolet koulutusohjelmistamme on sellaisia, ettei niitä toteuteta muualla Pohjois-Suomessa - on haettava tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen ratkaisu, joka palvelee toisaalta Oulun vahvaa osaamiskeskittymää, toisaalta koko Pohjois-Suomea - ammattikorkeakoulun, yliopiston ja VTT:n yhteistyö on tärkeää, jotta pysymme mukana huippuosaamisessa - sen, mitä teemme, tulisi olla kansainvälisesti kilpailukykyistä.

3 Mielestäni ammattikorkeakouluissa yrityksiä palvelevan ja monialaisen koulutuksen kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet, koska ammattikorkeakouluissa painopiste koulutuksessa ja kehittämistoiminnassa on soveltavassa, työelämää lähellä olevassa ammatillisessa osaamisessa. Samoin ammattikorkeakouluissa toimialojen raja-aidat ovat matalampia kuin esimerkiksi yliopistoissa. Näin monialaisten osaamiskokonaisuuksien luontiin on hyvät edellytykset. Silti se ei ole ongelmatonta; esimerkiksi opettajilta tämä edellyttää aivan uudenlaisia yhteistyö- ja pedagogisia valmiuksia sekä ammatillisen osaamisen ylläpitoa. Opettajien säännölliset työelämäjaksot tulisi taas ottaa järjestelmällisesti käyttöön. Jotta yrittäjyydelle syntyisi hedelmällinen maaperä, tarvitaan monialaista tiimityötä, johon jo koulutuksessa voidaan opiskelijoille antaa valmiuksia integroimalla eri alojen osaajia yhteisiin projektiryhmiin. Ammattikorkeakoulutuksessa tähän on erityisen hyvät mahdollisuudet, mutta varsin haasteellista se on sielläkin - erityisesti opetusjärjestelyt, opettajien osaamisvalmiudet ja erilaiset hallinnolliset esteet tuottavat päänvaivaa. Myös eri alojen opettajat olisi saatava tulokselliseen tiimityöhön. Hyvät kuulijat. Opetusministeriö pyrkii kehittämään korkeakoulujen tuloksellisuutta, ts. niiden toimintaa pyritään kehittämään yritysmäisemmäksi voisi sanoa: jo oli aikakin! Tuloksellisuuden tavoittelusta ja siitä, että yliopistoista pyritään kehittämään tieteellisiä huippuyliopistoja, ovat esimerkkeinä mm. yliopistolain muutos ja Aalto-yliopiston perustaminen. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta OPM pyrkii kehittämään 11 tuloksellisuusmittarin avulla, jotka liittyvät mm. opiskelijarekrytoinnin hakijamääriin, koulutuksen läpäisyyn, kansainvälistymiseen, hankitun ulkoisen rahoituksen määrään jne. Tuloksellisuus vaikuttaa erilaisten rahoitus- ja palkitsemismenettelyjen kautta suoraan korkeakoulujen talouteen. Tuloksellisuusmittareissa on vielä kehittämistä, esimerkiksi siinä, miten aluevaikuttavuutta mitataan, mutta ne ovat kuitenkin hyvä pohja korkeakoulujen kehittämiselle. Oulun seudun ammattikorkeakoulun ominaispiirteet ja Oulun seutu toimintaympäristönä eivät mielestäni aseta mitään ylipääsemättömiä esteitä sille, etteikö Oulun seudun ammattikorkeakoulu voisi olla tuloksellisuusmittareilla mitattuna Suomen paras ammattikorkeakoulu; tänä päivänä se on vain keskiverto sellainen. Oamk-Raahen koulutusohjelmat insinöörikoulutuksessa ovat Kone- ja tuotantotekniikan ko, Degree Programme in Information Technology sekä Tietotekniikan koulutus, joka Raahessa alkoi jo vuonna 1972 ja oli edelläkävijä Suomessa. Ammattikorkeakoulun tradenomikoulutusta Raahessa toteutetaan Liiketalouden ko:ssa ja Tietojenkäsittelyn ko:ssa. Nämä koulutusohjelmat vastaavat Raahen ja Raahen alueen elinkeinorakennetta ja tukevat seutukunnan elinkeinostrategiaa. Tutkimus-kehitys-innovaatiotoiminnan (TKI) veturina Oamk- Raahessa on toiminut Pehr Brahe OhjelmistoLaboratorio (PBOL), jossa Oulun yliopiston, ammattikorkeakoulun ja VTT:n osaaminen kohtaavat. Hankkeet ovat kehittäneet tietotekniikkaa, ohjelmistoalaa, metalli- ja konepajateollisuutta, liike-elämää ja markkinointia sekä tällä hetkellä myös hyvinvointialaa - esimerkkinä läsnä-äly-sovellukset senioriasunnoissa ja projektikohteena Kummatin asunnot. Yhteistyö alueen kehittäjiin, esimerkiksi Raahen seudun yrityspalveluihin, kehittämiskeskukseen, osaamis- ja aluekeskusohjelmiin sekä

4 Softpolis- ja Steelpolis yrityksiin, on kohtuullisen toimivaa, joskin hanketoiminnan volyymia tulisi kasvattaa. Luonnollisesti Oamk-Raahe palvelee hankkeiden lisäksi aluetta eri tavoin, esimerkiksi opiskelijoiden projekti- ja harjoitustyöt, opinnäytetyöt ja harjoittelut. Osuuskunta IT parkin kautta yritykset voivat hankkia tarpeisiinsa työvoimaa tai teettää erityyppisiä ja mittaisia työtehtäviä. Tätä kautta opiskelijat suorittavat tutkintoonsa kuuluvaa harjoittelua. Lisäksi Pehr Brahen säätiö edistää tutkimustyötä ja yritysten tarpeisiin tehtyjä opinnäytetöitä. Hyvät kuulijat. On ehkä syytä tarkastella Oamkin Raahen yksikön tämän päivän tilannetta realistisesti. Tämän päivän trendi korkeakouluissa on se, että tavoitellaan isompia ja kilpailukykyisempiä yksiköitä. Alueellisissa toimipaikoissa nuorisokoulutus vähenee, mikä johtuu paljolti pienten paikkakuntien heikommasta vetovoimasta opiskelijarekrytoinnissa, samoin asiantuntijoiden rekrytoinnissa. Nuorisokoulutuksen vetovoima on yksi keskeinen ammattikorkeakoulun tuloksellisuusmittari. Oulussa ammattikorkeakoulun nuorisokoulutuksen vetovoima on yli neljä hakijaa per aloituspaikka ja Oulun tekniikassakin lähes 2,5. Raahessa nuorisokoulutuksen vetovoima on vaihdellut neljän viime vuoden yhteishaussa 0,68 1,01:n välillä, eli parhaimmillaankin vain yksi hakija aloituspaikkaa kohden, ts. sisään joudutaan ottamaan runsaasti myös motivoitumatonta opiskelija-ainesta. Tällainen opiskelija-aines lisää opintojen keskeyttämisiä, ts. heikentää koulutuksen läpäisyä, toista keskeistä tuloksellisuusmittaria. Heikko läpäisy luonnollisesti vähentää valmistumisia, joiden lukumäärä, kahden edellisen vuoden keskiarvona, vaikuttaa suoraan ammattikorkeakoulun tulorahoituksen määrään. Tästä johtuen alueellisten toimipaikkojen elinmahdollisuus tässä tuloksellisuusmittarien maailmassa on se, että toiminnan painopistettä siirretään aikuis- ja täydennyskoulutukseen sekä alueen elinkeinoelämää palvelevaan hanketoimintaan. Paljon on vettä virrannut Patti- ja Olkijoessa siitä, kun Raahen tietokonealan oppilaitos perustettiin vuonna Raahen teku oli aikansa menestystarina, joka jatkui aina 90-luvun puoliväliin saakka. Valitettavasti opetusministeriön mittaristossa ei ole loistavan menneisyyden tuloksellisuusmittaria. Vast ikään asetin selvitysmiehen selvittämään Oamkin Raahen toiminnan edellytyksiä sekä tulevaisuuden toimintakonseptia. Tämä siksi, että Opetusministeriö saneli Oulun seudun ammattikorkeakoulun tavoitesopimukseen sanatarkasti, että ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan sopimuskaudella kriittisesti korkeakoulun strategisen toiminnan näkökulmasta. Olemme juuri nyt OPM:n vaatimuksesta laatimassa Oamkin strategiaa, jossa alueellinen toiminta sekä rakenteellinen kehittäminen ovat keskeisiä strategiassa linjattava asioita. Kuten yritystoiminnassakin, toimintamallina on se, että jos on kehitettävää, asiaan on tartuttava nyt eikä ylihuomenna. Selvitysmies saa työnsä valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, minkä jälkeen on johtopäätösten aika siitä, mikä on Oamk- Raahen tulevaisuuden toimintakonsepti ja miten sitä yhdessä lähdemme toteuttamaan. Toivon ja uskon, että yhteistyö Oamkin Raahen yksikön ja Oulun seudun amk:n Oulussa olevan johdon välillä toimii ilman vastakkainasetteluja.

5 Raahen alueellista toimintaa pohdittaessa on kysyttävä: Minkä lisäarvon Oamk-Raahe tuottaa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa? Toisaalta on kysyttävä: Miten Oamk voi kehittää aluetta menestymään? Raahen vahva elinkeino- ja työelämä ei aseta esteitä ammattikorkeakoulun yksikön kehittämiselle aluevaikuttavuuden menestysyksiköksi; muutoksia se toki ammattikorkeakoulun yksikössä vaatii. Raahen toiminnan kehittämisessä on tulevaisuuden mahdollisuutena huomioitava ammattikorkeakoulujen erityispiirre ja vahvuus: monialaisuus. Raahessa leimaa antavana on konepajayritysten verkko, joka linkittyy Rautaruukin toimintaan. Vuosien varrella on toki huomattu, että ammattikorkeakoululle Rautaruukki vai pitäisikö sanoa Ruukki on haasteellinen yhteistyökumppani. Mielestäni Raahen toiminnan painopiste on saatava siirtymään vahvemmin palvelemaan metallialan pkyritysten tietotekniikka- ja muita kehittämistarpeita. Toisena, pienemmällä painoarvolla olevana, mahdollisuutena näen hyvinvointialan, jossa tietotekniikka- ja liiketalousosaamiselle olisi runsaasti käyttökohteita. Yhteistyö Oamkin Oulaisten yksikön kanssa olisi hyvinvointialalla järkevää. Lopuksi haluan onnitella valtakunnalliseksi Vuoden yritysjohtajaksi valittua Miilux Oy:n ja Miilukangas-konsernin toimitusjohtajaa Pekka Miilukangasta; menipä kerrankin oikeaan osoitteeseen! Pekka Miilukangas on toiminut myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksessa, jossa hän myös osoitti poikkeuksellisen vahvaa sitoutuneisuutta amk:n ja alueen kehittämiseen. Onnittelen Raahen Seudun yrittäjiä ja toivotan menestyksellisiä vuosia myös tulevaisuudessa! Onnittelen myös muita palkittuja sekä toivotan parempia aikoja yrittäjille sekä mukavaa talven odotusta kaikille!