Kansatiede, hanketyö ja museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansatiede, hanketyö ja museo"

Transkriptio

1 Kohti monikulttuurisempaa museota Kulttuurien museo, Kansatiede, hanketyö ja museo FL Timo J. Virtanen Turun yliopisto, Turku Museon ja etnisyyden naapurissa Monikulttuurisuus ymmärretään laajalti, ilmeisesti myös tässä tilaisuudessa, etnisyyteen liittyvien kulttuuristen toimijoiden, kohtaamisten tai näiden sisältämien ominaisuuksien kautta syntyvänä myönteisenä kulttuurisena keskusteluna ja tilana. Monikulttuurisuuden ei kuitenkaan aina ja välttämättä tarvitse olla luonteeltaan etnisyyksien muodostamaa. Se voi olla myös sosiaalista, sukupuoleen liittyvää tai vaikkapa uskontoon liittyvää tosin etnisyyden laajat määritelmät antavat mahdollisuuden näiden kaikkienkin läsnäoloon. Samoin monikulttuurisuutta ja museota voidaan tarkastella lukuisista näkökulmista: miten monikulttuurisuus on edustettuna ja esitettynä museossa, mitä sen esilläololla tavoitellaan? Miten tätä monikulttuurisuutta osataan lukea ja tulkita? Suomalaisen museolaitoksen sisällä tehty visiointi- ja strategiatyö sekä museoiden tulevaisuuteen tähtäävät hankkeet ovat keskittyneet näihin ongelmiin jo pitkään. Niissä on painotettu sekä monikulttuurisuuden että suvaitsevaisuuden lisäämistä. Edelleen on kuitenkin syytä pohtia kokonaisteeman sisältämiä pienempiä tekijöitä, linkkejä ja suhteita. Otan lyhyesti esiin yliopistollisen museoalan oppiaineen (tässä turkulainen kansatiede), museon ja hankemaailman. Hankkeilla en tarkoita niinkään edellä mainittuja museoiden, ministeriöiden, Museoliiton, Ethnoksen tai muiden organisaatioiden visiointi ja kehitys -projekteja, vaan suoranaisia empiirisen aineiston tallennuksen, tutkimuksen ja esittämisen projekteja, sekä samalla alamme peruskoulutuksen sisältöjä suhteessa näihin. Edustan etnisyyttä suomalaisen valtakulttuurin kautta ja olen työskennellyt erilaisissa museoissa, mutta tämän seminaarin keskustelujen kannalta positioni on muualla kuin näiden viiteryhmien parissa. Haluan lyhyesti kansatieteellisen perusopetuksen opettajana ja myös hankekoordinaattorina keskustella siitä asemasta, jossa suomalainen etnologia tai kansatiede on yliopistollisena, museosektorille kouluttavana ja sen kanssa hankemaailmassa yhteistyötä tekevänä opinalana. Viittaan jatkossa muutamaan omaan hankkeeseeni. Aineksia tähän keskusteluun olen saanut niin kaupunkitutkimushankkeistani, Inkeristä, romanien parista, nuorisotyön tutkimuksesta (Nuoperi), jokiympäristöistä (Aurajoki, Tisza, Tonava), kulttuuripääkaupunki Turku suunnitelmista sekä viimeksi Länsi-Balkanin vaihto-ohjelman parista (JoinEUSEE / Serbia, Kosovo). Kyseessä on kriittinen heijaste omien entisten ja nykyisten opiskelijoitteni kanssa käymistäni keskusteluista. Pyrin myös näkemään joitakin yhteisen tekemisemme kannalta hyödyllisiä tulevaisuuspolkuja. Koko teema liittyy läheisesti sekä uuden yliopiston mukanaan tuomiin uudistuksiin että jo hieman aikaisemmin kahden päätehtävämme, nimittäin opetuksen ja tutkimuksen rinnalle nostettuun kolmanteen tehtävään, niin sanottuun alueelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Sen sijaan en puutu tarkemmin monikulttuurisuuden, etnisyyden tai etnopolitiikan käsitteiden purkamiseen, en myöskään museologian koulutukseen tai

2 rooliin, enkä moneen muuhun asiaan, jotka seminaarin asiantuntijapuheenvuoroissa saavat omat kommenttinsa. On tosin todettava, että Turussa yhteys museologiaan on luonnollinen ja hyvä. 1 Ainoana vaikeutena nykyisin on kansatieteilijöiden rekrytointi kyseiseen oppiaineeseen. Näkökulmani on suppea, ja se liittyy paljolti Turun yliopistoon ja sen kansatieteen oppiaineeseen sekä omiin kokemuksiini. Onko kansatieteen hankkeiden näkymä ylipäätään monikulttuurinen ja kansainvälinen? Välittyykö tämä sisältö jotenkin koulutuksen kautta museoon? Miten kansatieteen kolmessa työtehtävässä täyttyvät nuo otsikkoni avainsanat hanke ja museo? Arkinen työ ja monikulttuurisuus Omalta museouraltani en juuri muista erityistä monikulttuurisuuspainotusta, siis erityisesti etnisyyteen liittyvää. Opinnoissani (tuolloin vielä suomalainen ja vertaileva kansatiede) ja myöhemmin työssäni kulttuurien kohtaaminen ja erityisesti eurooppalaisuus ovat olleet vahvastikin läsnä (esim. Loviisa-Võru- ja Inkeri-hankkeet, myöhemmin Banat ja Balkan). 2 Oppiaine, museot ja etnisyys ovat kuitenkin aina olleet toimintaympäristöissäni luonnollisia yhteistyötoimijoita ja teemoja. Olen tehnyt useita kenttätyöretkiä sukukansojen ja muiden eurooppalaisten kansojen pariin, uusien etnisten ryhmien sopeutumisseurantaa, aineellisen ja esineellisen kulttuurin konservointia, julkaisuja, sekä näyttelyjä ja artikkeleja monikulttuurisuuden monipuolisuudesta. Ehkä joitakin ajallisia kehityslinjojakin on nähtävissä: suomalais-ugrilaisuuden rinnalle tullut yleiseurooppalainen painotus, museo-organisaatioiden asiantuntijatehtävien kasvu ja museologinen eriytyminen perinteisestä yliopistollisesta kansatieteestä, creative industries -keskustelut, uusien etnisyyksien kulttuurin tallennuksen ja tutkimuksen tarve, osittain myös niin sanottu homeland anthropology -näkökulma, tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat sekä ylipäätään taloudellisten ja hallinnollisten mekanismien ohjausmerkityksen voimistuminen (esim. rahoituksen kokonaiskustannusmalli). Onko kansatieteellinen hanketyö museon suuntaan muuttunut tai muutoksessa? Tutkimusta kuvataan usein hankkeeksi, henkilökohtaiseksi projektiksi tai toisinaan osaksi tutkimusryhmän toimintaa. Hankkeella tarkoitan tässä aiheeltaan ja kestoltaan rajallista projektia, joka lähtee paikallisesta tarpeesta. Usein hankkeeksi on totuttu kutsumaan myös tutkimusidean toteuttamista. Eräällä tavalla tutkimussuunnitelmaa voikin verrata hankesuunnitelmaan, mutta toisaalta keskivertohankkeeseen kuuluu paljon muuta (talousseuranta, rekrytointi, henkilöstöhallinto, tiedotus, sponsorointisopimukset, osaraportit jne.) kuin aihetta sivuavan kirjallisuuden referoimista. Humanistissakin opintosuunnitelmissa on vähitellen alettu kaivata, tarjota ja jopa käyttää projektinhallinnan koulutusta. Luonnollisesti monet etnologit ovat käyttäneet JOO-sopimusten mahdollisuuksia pätevöitymiseensä (esim. entisen Kauppakorkeakoulun tarjonta). Nykyisin projektityön hallintaa pidetään selkeästi oppimisprosessin tärkeänä osana. Uusi yliopisto tuo tosin kiinnostavia detaljeja tähänkin keskusteluun (vrt. myöhemmin). 1 Esim. Hieta 2010 väitöskirja. 2 Ohjaamiini opinnäytteisiin kuuluu yhtä hyvin Kosovon albaaneja, somaleja, ghanalaisia, venäläisiä, puolalaisia, liettualaisia, inkeriläisiä kuin romanejakin koskevia töitä. Varsin harvoin tuloksia tai edes aineistoja on saatu julkaistua tai muutoin museoiden käyttöön.

3 Varsin monessa tapauksessa laajojen tutkimushankkeiden taustalta löytyy yhteistyötä museon kanssa. Valtakunnallinen museoverkosto on muodostanut selkeästi alan tärkeimmän asiantuntijaverkoston, joka on pystynyt pitkään myös rekrytoimaan työntekijänsä suhteellisen harvalukuisesta ja opintoprofiililtaan melko homogeenista kansatieteilijäaineksesta. Museoiden tehtäväkentän ja toisaalta kansatieteilijöiden työllistymiskentän laajeneminen ovat muuttaneet tilannetta radikaalisti. Museokokoelmien tutkimuksesta muistitiedon keruuseen Turun yliopiston kansatieteen oppiaine alkoi 1950-luvun lopulla kartuttaa tutkimusaineistojaan sekä valtakunnallisilla postikyselyillä että kenttätyöretkillä. Kenttä saattoi sijaita museossakin, sillä kokoelmat tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden erityisesti aineellisen kulttuurin analyysiin ja sitä edustaviin museokokoelmiin kohdistuneisiin opinnäytteisiin. Vuonna 1957 Annikki Pihla teki keruutyönsä aiheesta Tekstiilien valmistukseen käytetyt välineet Turun museossa. Myös etniset aiheet olivat jo tuolloin esillä, ja samoihin aikoihin edellä mainitun teoksen kanssa valmistuivat myös työt Sateen tekemisestä Ambomaalla sekä seuraavana vuonna Suolanhaku Ambomaalla. 3 Yleisetnologisesta kirjoittamisesta erottautuvat suomalais-ugrilaisuuteen keskittyvät työt ja tekstit luvun lopulla käsiteltiin muun muassa virolaisen naisen kansanpukua ja 1900-luvuilla sekä liiviläisten kansanomaista kulttuuria. 4 Lea Uusi-Kartano pohti tarkemmin naisten päähineitä suomalais-ugrilaisilla kansoilla. 5 Vähitellen hankkeet (ainakin Turussa) siirtyivät käsittelemään asemanseutuyhteisöjä, tehtaita, ammattikäsityöläisiä ja ylipäätään kaupunkimiljöötä. Tällöin solmittiin myös monia yhteistyösopimuksia paikallismuseoiden kanssa. Usein juuri museot vastasivat opiskelijoista koostuvien kenttätyöryhmien käytännön järjestelyistä. 6 Luonnollisesti myös säätiöt, Museovirasto ja Akatemia olivat tärkeässä roolissa. Nuorinta kerrostumaa edustavat 1990-luvulla ja 2000-luvulla syntyneet yhteistyöhankkeet. Tuolloin yleinen kiinnostus kulttuurien kohtaamiseen ja etnisyyteen tuotti lukuisia opinnäytteitä kaikilta tasoilta aina väitöskirjoihin asti. 7 Monikulttuurisuus näkyi myös museon kanssa tehtävässä yhteistyössä, ei tosin pelkästään etnisessä mielessä. Laajimman hankkeeni taustat liittyvät suomalaiseen kunnalliseen nuorisotyöhön. Alan toimijoihin kuuluvat tahot esittivät 2000-luvun alussa huolestuneisuutensa siitä, että monipuolinen ja kulttuurisesti arvokas kunnallinen nuorisotyön perinne oli jäämässä unhoon. Allianssin Senioriklubi teki aloitteen Turussa museon perustamisesta. Vaikka Suomi on museomaa, eivät museoviranomaiset aina pysty tukemaan jokaisen sektorin museoimista tai paremminkin museon perustamista. Vähitellen keskustelu kääntyi hankevaihtoehdon suuntaan ja vuonna 2002 Nuoperi (Nuorisotyön perinteen tallentaminen ja tutkimus) sai kotinsa nykyisen Turun museokeskuksen suojista. Rahoituksesta vastasi Opetusministeriö. 3 Koiso-Kanttila 1958; Kauppila Tiits 1958; Tiits Uusi-Kartano Hyvinä esimerkkeinä ovat Porista ja Raumalta valmistuneet monet kaupunkikansatieteelliset opinnäytteet ja julkaisut. 7 Esim. Anttonen 1999.

4 Hankkeen tehtäviin kuului erityisesti muistitiedon tallentaminen, mutta myös esineellistä ja muuta aineellista tallennusta tehtiin runsaasti olihan hankkeessa kumppanina Turun museokeskus ja tavallaan koko suomalainen museokenttä. Valtakunnallinen hanke jakoi tallennusvastuutaan siten, että esineet ohjattiin tallennuspaikkaa lähimpänä olevaan maakuntamuseoon, kun taas esimerkiksi kuva- ja arkistoaineisto sekä haastattelut taltioitiin Turkuun, yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistoon ja kaupungin arkistoon. Vuonna 2007 käytyjen keskustelujen jälkeen yliopiston rooli toiminnassa korostui, sillä valtiorahoittaja näki Nuoperin sijoittamisen valtion tiloihin (Turun yliopisto) kehityshankkeena. Ministeriön sataprosenttisesti rahoittama hanke työllisti tuolloin yhden tutkijan ja sijaintipaikaksi muodostui Turun yliopiston kansatieteen oppiaine. Yliopiston rehtori määräsi allekirjoittaneen hankkeen vastuuhenkilöksi ja samalla hankkeen keräämän aineiston rooli esimerkiksi opinnäytteiden tekemisessä kasvoi selkeästi. Museolla oli edelleen edustus hankkeen ohjausryhmässä, joka yhteistoimin suunnitteli ja osin toteuttikin hankkeen toiminnan. Hankkeen yhteydessä on julkaistu useita kirjoja, koottu näyttelyjä ja koostettu ministeriön toimeksiantona muun muassa multimedia-aineistoa suomalaisista nuorisokeskuksista. Vuonna 2010 uusi yliopistolaki muutti rahoittajan ja toteuttajan suhdetta radikaalisti. Samalla ministeriö kuitenkin huomioi hankkeessa tehdyn työn positiivisesti ja Nuoperi nimitettiin yhdeksi 13 suomalaisesta nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksesta. Vuoden 2011 alussa hanke on tiedekunnan hanke, jota johtaa laitoksen johtaja. Tiedekunnan johtokunta on hyväksynyt keskuksen toimintaperiaatteet ja työntekijät on voitu palkata. OKM:n rahoitus ei ole kokonaiskustannusmalliin kuuluvaa rahoitusta, vaan perustuu tulosneuvotteluihin. Hankkeen tulevaisuus yliopistolla on täten toistaiseksi turvattu ja yhteistyö museokentän kanssa jatkuu. 8 Museoiden kanssa on tehty myös selkeämmin etnisyyttä etsiviä hankkeita. Useimmissa tapauksissa kyse on ollut vähemmistöistämme. Joissakin tapauksissa kenttätöitä on tehty myös in situ, kyseisen etnisyyden kotikentällä (kveenit, inkeriläiset, virolaiset, Kosovon albaanit, Banatin alueen unkarilaiset ja serbit). Myös romaniväestö on huomioitu satunnaisesti. Esimerkiksi 1997 valmistui romanien hautajaistapoja koskeva tutkielma Tumma suru. 9 Hieman myöhemmin tarkasteltiin kansatieteen pro gradussa porilaisia romanilapsia päiväkodissa. Parhaillaan on tekeillä parikin tutkielmaa, joista toinen käsittelee nuorten romaninaisten pukeutumista ja toinen seksuaalivähemmistöjen ja romanikulttuurin suhdetta luvun puolivälissä turkulaisten romanien yhdistys sai kaupungilta apurahan romaniperinteen tallentamiseen. Taustavoimina olivat muun muassa diakoni Mertsi Ärling sekä hänen vaimonsa fil.yo Katja Ärling. Kansatieteen oppiaine ja Turun museokeskus päättivät laajentaa tutkimushanketta käsittelemään romaniväestön perinteitä valtakunnallisesti. Samaan aikaan romanikeskustelu sai muutoinkin julkisuutta, muun muassa romanien historia-hankkeen kautta. Myös Helsingin kaupunginmuseo esitteli eurooppalaisen yhteisnäyttelyn Varokaa mustalaisia. Useista hakemuksista huolimatta Turun museokeskus ja kansatiede eivät kuitenkaan pystyneet hankkimaan suunnitellulle tutkimushankkeelle laajempaa rahoitusta, joten työ supistui yksittäisten opinnäytteiden ja niihin liittyvien keruiden varaan. Esimerkiksi Turku kulttuuripääkaupunkihankkeeseen tarjotut ohjelmaluonnokset eivät herättäneet kiinnostusta. 8 Nuoperin toiminnasta ( 9 Härmä 1997.

5 Edelleen hanketyön ihmeellisestä maailmasta esimerkiksi kelpaa mainittuun Turku kulttuuripääkaupunkiohjelmaan hyväksytty Kerrottu ja koettu Turku, joka jakautuu naisten Turkua ja Aurajoen kulttuuriympäristöä käsitteleviin osioihin. Kansatieteen oppiaine oli jo aikaisemmin tehnyt yhteistyötä museon ja Aurajokisäätiön kanssa liittyen Aurajokeen kulttuurisena ilmiönä. Hankkeen keskeisimmät kysymykset liittyvät muistitietoon ja joen suhteen erityisesti muistipaikkoihin. On selvää, että tämänkaltaisessa hankkeessa yhteistyö museoiden kanssa on välttämätöntä. Kiinnostavaa on seurata, miten tutkimushankkeeksi valitun ja rahoitetun teemapaketin kokoonpano elää nopeassakin tahdissa. Kirjoitin valtaosan tekstiäni opetusvierailuni aikana Serbiassa, Novi Sadissa. Hieman ennen lähtöäni suunnittelin kahden JoinEUSEE -vaihdon (uusi Länsi-Balkanin ohjelma) kautta Turussa olevan pristinalaisen opiskelijani kanssa kesäkoulua, joka järjestettäisiin yhdessä heidän museonsa kanssa jo ensi kesänä. Samaan vaihtojärjestelmään liittyen eräs arkkitehtiopiskelija on kiinnostunut tulemaan kansatieteeseen vaihtoon industrial heritage & archeology -teeman parissa. Myös kroatialainen antropologian professori on ilmoittanut kiinnostuneensa vaihdosta ja laittavansa opettajavaihtoanomuksen Graziin arvioitavaksi. Parhaillaan kansatieteen oppiaineessa pitää luentoja eräs ukrainalainen tutkija ja pietarilaisen tutkijan hakemus on käsiteltävänä TRIPLE:ssä. Samalla viikolla järjestelin katalonialaiselle historian maisterille erityisopinto-oikeutta oppiaineeseen sekä kommentoin japanilaisen väitöskirjan tekijämme aineistonkeruumenetelmiä. Samanaikaisesti sain kutsun vierailla muutaman opiskelijani kanssa Unkarissa Szegedin yliopiston järjestämässä kesäkoulussa Szentesissä. Heinäkuussa järjestettävään kesäkouluun osallistuu lisäkseni kolme opiskelijaani. Järjestimme yhdessä vastaavan kesäkoulun onnistuneesti jo pari vuotta sitten professori István Barnan johdolla Szegedissä. Edellä mainitsemani vaihto-ohjelman lisäksi muu tuleva ja menevä liikenne toimii hyvin useiden muiden ohjelmien avulla (Erasmus, First, Coimbra, Triple, First, North2North) ja opiskelijamme ovat selkeästi luoneet kansatieteestä kansainvälisesti kansallisen opinalan. Turun yliopisto on mukana ainakin viidessä Erasmus Mundus -hankkeessa. Seminaarimme on järjestetty erityisesti monikulttuurisuuden ja museolaitoksen yhteyden pohtimiseksi. Otin nuo työkalenterista poimimani viitteet arkiseen työhöni kuvaamaan kansatieteen kansainvälisyyttä ja kontaktia monikulttuurisen etnisen arjen hahmottamisessa, myös yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten museoiden kanssa. Täällä kyse on keruusta, kokoelmien luonteesta, mutta laajemmin myös yhteistyömahdollisuuksista ja välineistä työn tehostamiseksi. Toimijoina tässä puhunnassa ovat siis lukuisat eri intressiryhmät ja hyvinkin erilaiset muistiorganisaatiot. Tämä kuvastuu myönteisesti myös seminaarin ohjelmassa. Tämän puheenvuoron taustan muodostavat muun muassa kokemukseni 1900-luvun loppuvuosikymmenien sekä 2000-luvun alkuvuosien museotyöstä, tutkimushankkeista ja samalla myös näistä johdetuista opetussisällöistä. Eräänlainen kärki on kuitenkin vasta muutaman viime vuoden aikana virallisesti yliopistolliseen työnkuvaan ilmestyneessä niin sanotussa kolmannessa tehtävässä eli alueellisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Monelle teistä etninen arki, museotyö ja yliopistollinen tutkimus- sekä opetus ovat yhdessä muodostaneet normaalin työympäristön. Olen kuitenkin eräissä yhteyksissä ja tapahtumissa kiinnittänyt huomiota tapaan puhua akateemisesta kansatieteestä ja museaalisesta kansatieteestä. Katseen suunnasta riippuen

6 toiseutta on näkyvissä kummassakin suunnassa. On selvää, että yliopistollinen oppiaine ei useinkaan tee näyttelyjä (vaikka hankkeemme järjestää keväällä 2011 näyttelynrakennuskurssin) tai suorita esimerkiksi esineellistä keruuta (paitsi yhteistyöhankkeissa). Vastaavasti museo ei itsenäisesti tuota opintokokonaisuuksia, opinnäytteitä, opintopisteitä eikä oppiarvoja, vaikka on toiminut monesti opetuksen sijaintipaikkana tai ohjausyksikkönä. Kansatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen sekä museomaailman välille näyttäisi muodostuneen jonkinlainen hiljaisen tiedon, saavutettujen etujen, tietämättömyyden, (välinpitämättömyyden?) ja reviiriajattelun suo. Oppituoleissa opetetaan totuttuun tapaan museomaailmaan(kin) kuuluvaa tietoa, museoissa käytetään ainakin satunnaisesti hyväksi opinnäytteiden ja artikkelien tuottamaa tietoa. Vähissä ovat kuitenkin keskustelut ja hankkeet liittyen siihen miten koulutussektori yhteisen ajattelun ja toiminnan avulla voisi tuottaa alansa ammattilaisia, siis muitakin kuin yliopistovirkojen (toimien) haltijoita tai museovirkahenkilöitä. 10 Parhaissa tapauksissa viranhaltijoilla tai muilla tehtäviä hoitavilla asianomaisilla on kokemusta kummaltakin sektorilta. Museologisesti orientoituneessa kansatieteessä opinnäytteiden teemat saattavat suoranaisesti jopa käsitellä museolaitosta tai muita muistiorganisaatioita. 11 Luonnollisesti myös museoiden viranhaltijoiden jatkotutkimukset lähentävät kenttää. Opiskelijat etsiytyvät museoalalle, missä heidän edellytetään nopeasti muuttuvan akateemisista kansatieteen opiskelijoista ammatillisiksi museokansatieteilijöiksi. Vai joko hybridimallin olemuksesta on tietoja? Miten valmistunut museoasiantuntija ymmärtää tehtävänsä monikulttuurisuuden tallennuksen, tutkimuksen ja esittämisen kannalta? Millainen nykymaisterin kulttuurinen lukutaito on? Museo voi opettaa ja sen kuuluukin opettaa. Museo voi tutkia ja sen pitääkin tutkia. Kun yliopistomaailmassa on viime vuosina painotettu yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden merkitystä eli niin sanottua kolmatta tehtävää opetuksen ja tutkimuksen rinnalla, voidaan museon ajatella hoitaneen tätä tehtävää jo kauan. Museo on korostetusti palvelu-, opetus- ja tutkimuskonseptio, joka saa merkityksensä yhteistyöstä ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä kulttuurisen asiantuntijuuden markkinoinnista. Yliopisto on uusiutumisellaan pyrkimässä samaan, tiedeyliopistonakin. On selvää, että jatkossa akateemisen kansatieteellisen maisterin tai tohtorin on oltava kelpoinen museotyöhön, koulutuksestaan huolimatta tai parhaassa tapauksessa sen ansiosta. 10 Ks. kuitenkin Ethnoksen seminaarit. 11 Esim. Hieta 2010.

IHMISEN AURAJOKI Etnografinen tulkinta Timo J. Virtanen 2013

IHMISEN AURAJOKI Etnografinen tulkinta Timo J. Virtanen 2013 it IHMISEN AURAJOKI Etnografinen tulkinta Timo J. Virtanen 2013 Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto 28.11.2013 TIMO J. VIRTANEN FL, lehtori kansatiede (European

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio

SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN. Samran Khezri Turun iltalukio SUOMALAINEN KOULU ULKOMAILLA SYNTYNEEN OPETTAJAN SILMIN Samran Khezri Turun iltalukio 8.11.2013 TAUSTATIETOJA Olen kurdi Iranista Olen syntynyt Mahabadissa Luoteis-Iranissa Karkotetuksi joutuminen perheen

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin

Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Museoviraston näkökulma tutkimuksen tulevaisuuden vaihtoehtoihin Juhani Kostet Museovirasto 12.11.2016 6.12.2016 Juhani Kostet Museoviraston tutkimustehtävät Laki Museovirastosta Huolehtia kulttuurihistoriallisen

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan.

KDK ja Museo 2015 yhteistyön kautta asiasanoituksen pulmien ratkomista, esim. rautatien termistö laajemmin MASAan. Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kokoelmien saavutettavuuden lisääminen 2. Valtakunnallisen tallennusyhteistyön toteutuminen TAKO -verkostossa 3. Tutkimustoiminnan edistäminen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Sisko Piippo YTM, SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VERKOSTOTYÖN KEHITTÄJÄ, VIOLA-VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY MA. YLIOPISTO-OPETTAJA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Koulutus Aloitin opinnot Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteellisessä

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin

Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin Valtakunnallinen tallennustyönjako valmistunut miten tästä eteenpäin T E E M U A H O L A T A K O - S E M I N A A R I 2 9. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Haasteellinen kokonaisuus Valtakunnallisen

Lisätiedot

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen

Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Pitkyn identiteettiworkshop

Pitkyn identiteettiworkshop Pitkyn identiteettiworkshop 28.9.2016 Miksi olemme olemassa? Millainen olemme? Millainen voisimme olla? Hyviä kysymyksiä hyviä kysymyksiä tarvitaankin lisää. Sessiossa päivitettiin näkemyksiä näihin kysymyksiin.

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro

Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro Sari Rissanen, professori (oa), sosiaalityö, erityisesti hyvinvointipalvelut, varadekaani Teemoja: Kosketuspinta eettisyyteen (esim. tulevaisuuden

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN

SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN Aino-Maija Hiltunen, Outi Pajala & Tuija Saresma Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma 26.8.2010 klo 13.30-15 Pedaforum, Lapin yliopisto, LS 18 TYÖPAJAN RAKENNE INTRO:

Lisätiedot

YYttrium. WTungsten. Hydrogen

YYttrium. WTungsten. Hydrogen 74 WTungsten 1 H Hydrogen 39 YYttrium? 183.84 1.0079 88.906 Mihin voin työllistyä? kemistit sijoittuvat työelämässä yleensä asiantuntija- ja esimiestehtäviin: tutkimus, tuote- ja prosessikehitys, laaduntarkkailu,

Lisätiedot