Kansatiede, hanketyö ja museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansatiede, hanketyö ja museo"

Transkriptio

1 Kohti monikulttuurisempaa museota Kulttuurien museo, Kansatiede, hanketyö ja museo FL Timo J. Virtanen Turun yliopisto, Turku Museon ja etnisyyden naapurissa Monikulttuurisuus ymmärretään laajalti, ilmeisesti myös tässä tilaisuudessa, etnisyyteen liittyvien kulttuuristen toimijoiden, kohtaamisten tai näiden sisältämien ominaisuuksien kautta syntyvänä myönteisenä kulttuurisena keskusteluna ja tilana. Monikulttuurisuuden ei kuitenkaan aina ja välttämättä tarvitse olla luonteeltaan etnisyyksien muodostamaa. Se voi olla myös sosiaalista, sukupuoleen liittyvää tai vaikkapa uskontoon liittyvää tosin etnisyyden laajat määritelmät antavat mahdollisuuden näiden kaikkienkin läsnäoloon. Samoin monikulttuurisuutta ja museota voidaan tarkastella lukuisista näkökulmista: miten monikulttuurisuus on edustettuna ja esitettynä museossa, mitä sen esilläololla tavoitellaan? Miten tätä monikulttuurisuutta osataan lukea ja tulkita? Suomalaisen museolaitoksen sisällä tehty visiointi- ja strategiatyö sekä museoiden tulevaisuuteen tähtäävät hankkeet ovat keskittyneet näihin ongelmiin jo pitkään. Niissä on painotettu sekä monikulttuurisuuden että suvaitsevaisuuden lisäämistä. Edelleen on kuitenkin syytä pohtia kokonaisteeman sisältämiä pienempiä tekijöitä, linkkejä ja suhteita. Otan lyhyesti esiin yliopistollisen museoalan oppiaineen (tässä turkulainen kansatiede), museon ja hankemaailman. Hankkeilla en tarkoita niinkään edellä mainittuja museoiden, ministeriöiden, Museoliiton, Ethnoksen tai muiden organisaatioiden visiointi ja kehitys -projekteja, vaan suoranaisia empiirisen aineiston tallennuksen, tutkimuksen ja esittämisen projekteja, sekä samalla alamme peruskoulutuksen sisältöjä suhteessa näihin. Edustan etnisyyttä suomalaisen valtakulttuurin kautta ja olen työskennellyt erilaisissa museoissa, mutta tämän seminaarin keskustelujen kannalta positioni on muualla kuin näiden viiteryhmien parissa. Haluan lyhyesti kansatieteellisen perusopetuksen opettajana ja myös hankekoordinaattorina keskustella siitä asemasta, jossa suomalainen etnologia tai kansatiede on yliopistollisena, museosektorille kouluttavana ja sen kanssa hankemaailmassa yhteistyötä tekevänä opinalana. Viittaan jatkossa muutamaan omaan hankkeeseeni. Aineksia tähän keskusteluun olen saanut niin kaupunkitutkimushankkeistani, Inkeristä, romanien parista, nuorisotyön tutkimuksesta (Nuoperi), jokiympäristöistä (Aurajoki, Tisza, Tonava), kulttuuripääkaupunki Turku suunnitelmista sekä viimeksi Länsi-Balkanin vaihto-ohjelman parista (JoinEUSEE / Serbia, Kosovo). Kyseessä on kriittinen heijaste omien entisten ja nykyisten opiskelijoitteni kanssa käymistäni keskusteluista. Pyrin myös näkemään joitakin yhteisen tekemisemme kannalta hyödyllisiä tulevaisuuspolkuja. Koko teema liittyy läheisesti sekä uuden yliopiston mukanaan tuomiin uudistuksiin että jo hieman aikaisemmin kahden päätehtävämme, nimittäin opetuksen ja tutkimuksen rinnalle nostettuun kolmanteen tehtävään, niin sanottuun alueelliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Sen sijaan en puutu tarkemmin monikulttuurisuuden, etnisyyden tai etnopolitiikan käsitteiden purkamiseen, en myöskään museologian koulutukseen tai

2 rooliin, enkä moneen muuhun asiaan, jotka seminaarin asiantuntijapuheenvuoroissa saavat omat kommenttinsa. On tosin todettava, että Turussa yhteys museologiaan on luonnollinen ja hyvä. 1 Ainoana vaikeutena nykyisin on kansatieteilijöiden rekrytointi kyseiseen oppiaineeseen. Näkökulmani on suppea, ja se liittyy paljolti Turun yliopistoon ja sen kansatieteen oppiaineeseen sekä omiin kokemuksiini. Onko kansatieteen hankkeiden näkymä ylipäätään monikulttuurinen ja kansainvälinen? Välittyykö tämä sisältö jotenkin koulutuksen kautta museoon? Miten kansatieteen kolmessa työtehtävässä täyttyvät nuo otsikkoni avainsanat hanke ja museo? Arkinen työ ja monikulttuurisuus Omalta museouraltani en juuri muista erityistä monikulttuurisuuspainotusta, siis erityisesti etnisyyteen liittyvää. Opinnoissani (tuolloin vielä suomalainen ja vertaileva kansatiede) ja myöhemmin työssäni kulttuurien kohtaaminen ja erityisesti eurooppalaisuus ovat olleet vahvastikin läsnä (esim. Loviisa-Võru- ja Inkeri-hankkeet, myöhemmin Banat ja Balkan). 2 Oppiaine, museot ja etnisyys ovat kuitenkin aina olleet toimintaympäristöissäni luonnollisia yhteistyötoimijoita ja teemoja. Olen tehnyt useita kenttätyöretkiä sukukansojen ja muiden eurooppalaisten kansojen pariin, uusien etnisten ryhmien sopeutumisseurantaa, aineellisen ja esineellisen kulttuurin konservointia, julkaisuja, sekä näyttelyjä ja artikkeleja monikulttuurisuuden monipuolisuudesta. Ehkä joitakin ajallisia kehityslinjojakin on nähtävissä: suomalais-ugrilaisuuden rinnalle tullut yleiseurooppalainen painotus, museo-organisaatioiden asiantuntijatehtävien kasvu ja museologinen eriytyminen perinteisestä yliopistollisesta kansatieteestä, creative industries -keskustelut, uusien etnisyyksien kulttuurin tallennuksen ja tutkimuksen tarve, osittain myös niin sanottu homeland anthropology -näkökulma, tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat sekä ylipäätään taloudellisten ja hallinnollisten mekanismien ohjausmerkityksen voimistuminen (esim. rahoituksen kokonaiskustannusmalli). Onko kansatieteellinen hanketyö museon suuntaan muuttunut tai muutoksessa? Tutkimusta kuvataan usein hankkeeksi, henkilökohtaiseksi projektiksi tai toisinaan osaksi tutkimusryhmän toimintaa. Hankkeella tarkoitan tässä aiheeltaan ja kestoltaan rajallista projektia, joka lähtee paikallisesta tarpeesta. Usein hankkeeksi on totuttu kutsumaan myös tutkimusidean toteuttamista. Eräällä tavalla tutkimussuunnitelmaa voikin verrata hankesuunnitelmaan, mutta toisaalta keskivertohankkeeseen kuuluu paljon muuta (talousseuranta, rekrytointi, henkilöstöhallinto, tiedotus, sponsorointisopimukset, osaraportit jne.) kuin aihetta sivuavan kirjallisuuden referoimista. Humanistissakin opintosuunnitelmissa on vähitellen alettu kaivata, tarjota ja jopa käyttää projektinhallinnan koulutusta. Luonnollisesti monet etnologit ovat käyttäneet JOO-sopimusten mahdollisuuksia pätevöitymiseensä (esim. entisen Kauppakorkeakoulun tarjonta). Nykyisin projektityön hallintaa pidetään selkeästi oppimisprosessin tärkeänä osana. Uusi yliopisto tuo tosin kiinnostavia detaljeja tähänkin keskusteluun (vrt. myöhemmin). 1 Esim. Hieta 2010 väitöskirja. 2 Ohjaamiini opinnäytteisiin kuuluu yhtä hyvin Kosovon albaaneja, somaleja, ghanalaisia, venäläisiä, puolalaisia, liettualaisia, inkeriläisiä kuin romanejakin koskevia töitä. Varsin harvoin tuloksia tai edes aineistoja on saatu julkaistua tai muutoin museoiden käyttöön.

3 Varsin monessa tapauksessa laajojen tutkimushankkeiden taustalta löytyy yhteistyötä museon kanssa. Valtakunnallinen museoverkosto on muodostanut selkeästi alan tärkeimmän asiantuntijaverkoston, joka on pystynyt pitkään myös rekrytoimaan työntekijänsä suhteellisen harvalukuisesta ja opintoprofiililtaan melko homogeenista kansatieteilijäaineksesta. Museoiden tehtäväkentän ja toisaalta kansatieteilijöiden työllistymiskentän laajeneminen ovat muuttaneet tilannetta radikaalisti. Museokokoelmien tutkimuksesta muistitiedon keruuseen Turun yliopiston kansatieteen oppiaine alkoi 1950-luvun lopulla kartuttaa tutkimusaineistojaan sekä valtakunnallisilla postikyselyillä että kenttätyöretkillä. Kenttä saattoi sijaita museossakin, sillä kokoelmat tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden erityisesti aineellisen kulttuurin analyysiin ja sitä edustaviin museokokoelmiin kohdistuneisiin opinnäytteisiin. Vuonna 1957 Annikki Pihla teki keruutyönsä aiheesta Tekstiilien valmistukseen käytetyt välineet Turun museossa. Myös etniset aiheet olivat jo tuolloin esillä, ja samoihin aikoihin edellä mainitun teoksen kanssa valmistuivat myös työt Sateen tekemisestä Ambomaalla sekä seuraavana vuonna Suolanhaku Ambomaalla. 3 Yleisetnologisesta kirjoittamisesta erottautuvat suomalais-ugrilaisuuteen keskittyvät työt ja tekstit luvun lopulla käsiteltiin muun muassa virolaisen naisen kansanpukua ja 1900-luvuilla sekä liiviläisten kansanomaista kulttuuria. 4 Lea Uusi-Kartano pohti tarkemmin naisten päähineitä suomalais-ugrilaisilla kansoilla. 5 Vähitellen hankkeet (ainakin Turussa) siirtyivät käsittelemään asemanseutuyhteisöjä, tehtaita, ammattikäsityöläisiä ja ylipäätään kaupunkimiljöötä. Tällöin solmittiin myös monia yhteistyösopimuksia paikallismuseoiden kanssa. Usein juuri museot vastasivat opiskelijoista koostuvien kenttätyöryhmien käytännön järjestelyistä. 6 Luonnollisesti myös säätiöt, Museovirasto ja Akatemia olivat tärkeässä roolissa. Nuorinta kerrostumaa edustavat 1990-luvulla ja 2000-luvulla syntyneet yhteistyöhankkeet. Tuolloin yleinen kiinnostus kulttuurien kohtaamiseen ja etnisyyteen tuotti lukuisia opinnäytteitä kaikilta tasoilta aina väitöskirjoihin asti. 7 Monikulttuurisuus näkyi myös museon kanssa tehtävässä yhteistyössä, ei tosin pelkästään etnisessä mielessä. Laajimman hankkeeni taustat liittyvät suomalaiseen kunnalliseen nuorisotyöhön. Alan toimijoihin kuuluvat tahot esittivät 2000-luvun alussa huolestuneisuutensa siitä, että monipuolinen ja kulttuurisesti arvokas kunnallinen nuorisotyön perinne oli jäämässä unhoon. Allianssin Senioriklubi teki aloitteen Turussa museon perustamisesta. Vaikka Suomi on museomaa, eivät museoviranomaiset aina pysty tukemaan jokaisen sektorin museoimista tai paremminkin museon perustamista. Vähitellen keskustelu kääntyi hankevaihtoehdon suuntaan ja vuonna 2002 Nuoperi (Nuorisotyön perinteen tallentaminen ja tutkimus) sai kotinsa nykyisen Turun museokeskuksen suojista. Rahoituksesta vastasi Opetusministeriö. 3 Koiso-Kanttila 1958; Kauppila Tiits 1958; Tiits Uusi-Kartano Hyvinä esimerkkeinä ovat Porista ja Raumalta valmistuneet monet kaupunkikansatieteelliset opinnäytteet ja julkaisut. 7 Esim. Anttonen 1999.

4 Hankkeen tehtäviin kuului erityisesti muistitiedon tallentaminen, mutta myös esineellistä ja muuta aineellista tallennusta tehtiin runsaasti olihan hankkeessa kumppanina Turun museokeskus ja tavallaan koko suomalainen museokenttä. Valtakunnallinen hanke jakoi tallennusvastuutaan siten, että esineet ohjattiin tallennuspaikkaa lähimpänä olevaan maakuntamuseoon, kun taas esimerkiksi kuva- ja arkistoaineisto sekä haastattelut taltioitiin Turkuun, yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen arkistoon ja kaupungin arkistoon. Vuonna 2007 käytyjen keskustelujen jälkeen yliopiston rooli toiminnassa korostui, sillä valtiorahoittaja näki Nuoperin sijoittamisen valtion tiloihin (Turun yliopisto) kehityshankkeena. Ministeriön sataprosenttisesti rahoittama hanke työllisti tuolloin yhden tutkijan ja sijaintipaikaksi muodostui Turun yliopiston kansatieteen oppiaine. Yliopiston rehtori määräsi allekirjoittaneen hankkeen vastuuhenkilöksi ja samalla hankkeen keräämän aineiston rooli esimerkiksi opinnäytteiden tekemisessä kasvoi selkeästi. Museolla oli edelleen edustus hankkeen ohjausryhmässä, joka yhteistoimin suunnitteli ja osin toteuttikin hankkeen toiminnan. Hankkeen yhteydessä on julkaistu useita kirjoja, koottu näyttelyjä ja koostettu ministeriön toimeksiantona muun muassa multimedia-aineistoa suomalaisista nuorisokeskuksista. Vuonna 2010 uusi yliopistolaki muutti rahoittajan ja toteuttajan suhdetta radikaalisti. Samalla ministeriö kuitenkin huomioi hankkeessa tehdyn työn positiivisesti ja Nuoperi nimitettiin yhdeksi 13 suomalaisesta nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksesta. Vuoden 2011 alussa hanke on tiedekunnan hanke, jota johtaa laitoksen johtaja. Tiedekunnan johtokunta on hyväksynyt keskuksen toimintaperiaatteet ja työntekijät on voitu palkata. OKM:n rahoitus ei ole kokonaiskustannusmalliin kuuluvaa rahoitusta, vaan perustuu tulosneuvotteluihin. Hankkeen tulevaisuus yliopistolla on täten toistaiseksi turvattu ja yhteistyö museokentän kanssa jatkuu. 8 Museoiden kanssa on tehty myös selkeämmin etnisyyttä etsiviä hankkeita. Useimmissa tapauksissa kyse on ollut vähemmistöistämme. Joissakin tapauksissa kenttätöitä on tehty myös in situ, kyseisen etnisyyden kotikentällä (kveenit, inkeriläiset, virolaiset, Kosovon albaanit, Banatin alueen unkarilaiset ja serbit). Myös romaniväestö on huomioitu satunnaisesti. Esimerkiksi 1997 valmistui romanien hautajaistapoja koskeva tutkielma Tumma suru. 9 Hieman myöhemmin tarkasteltiin kansatieteen pro gradussa porilaisia romanilapsia päiväkodissa. Parhaillaan on tekeillä parikin tutkielmaa, joista toinen käsittelee nuorten romaninaisten pukeutumista ja toinen seksuaalivähemmistöjen ja romanikulttuurin suhdetta luvun puolivälissä turkulaisten romanien yhdistys sai kaupungilta apurahan romaniperinteen tallentamiseen. Taustavoimina olivat muun muassa diakoni Mertsi Ärling sekä hänen vaimonsa fil.yo Katja Ärling. Kansatieteen oppiaine ja Turun museokeskus päättivät laajentaa tutkimushanketta käsittelemään romaniväestön perinteitä valtakunnallisesti. Samaan aikaan romanikeskustelu sai muutoinkin julkisuutta, muun muassa romanien historia-hankkeen kautta. Myös Helsingin kaupunginmuseo esitteli eurooppalaisen yhteisnäyttelyn Varokaa mustalaisia. Useista hakemuksista huolimatta Turun museokeskus ja kansatiede eivät kuitenkaan pystyneet hankkimaan suunnitellulle tutkimushankkeelle laajempaa rahoitusta, joten työ supistui yksittäisten opinnäytteiden ja niihin liittyvien keruiden varaan. Esimerkiksi Turku kulttuuripääkaupunkihankkeeseen tarjotut ohjelmaluonnokset eivät herättäneet kiinnostusta. 8 Nuoperin toiminnasta ( 9 Härmä 1997.

5 Edelleen hanketyön ihmeellisestä maailmasta esimerkiksi kelpaa mainittuun Turku kulttuuripääkaupunkiohjelmaan hyväksytty Kerrottu ja koettu Turku, joka jakautuu naisten Turkua ja Aurajoen kulttuuriympäristöä käsitteleviin osioihin. Kansatieteen oppiaine oli jo aikaisemmin tehnyt yhteistyötä museon ja Aurajokisäätiön kanssa liittyen Aurajokeen kulttuurisena ilmiönä. Hankkeen keskeisimmät kysymykset liittyvät muistitietoon ja joen suhteen erityisesti muistipaikkoihin. On selvää, että tämänkaltaisessa hankkeessa yhteistyö museoiden kanssa on välttämätöntä. Kiinnostavaa on seurata, miten tutkimushankkeeksi valitun ja rahoitetun teemapaketin kokoonpano elää nopeassakin tahdissa. Kirjoitin valtaosan tekstiäni opetusvierailuni aikana Serbiassa, Novi Sadissa. Hieman ennen lähtöäni suunnittelin kahden JoinEUSEE -vaihdon (uusi Länsi-Balkanin ohjelma) kautta Turussa olevan pristinalaisen opiskelijani kanssa kesäkoulua, joka järjestettäisiin yhdessä heidän museonsa kanssa jo ensi kesänä. Samaan vaihtojärjestelmään liittyen eräs arkkitehtiopiskelija on kiinnostunut tulemaan kansatieteeseen vaihtoon industrial heritage & archeology -teeman parissa. Myös kroatialainen antropologian professori on ilmoittanut kiinnostuneensa vaihdosta ja laittavansa opettajavaihtoanomuksen Graziin arvioitavaksi. Parhaillaan kansatieteen oppiaineessa pitää luentoja eräs ukrainalainen tutkija ja pietarilaisen tutkijan hakemus on käsiteltävänä TRIPLE:ssä. Samalla viikolla järjestelin katalonialaiselle historian maisterille erityisopinto-oikeutta oppiaineeseen sekä kommentoin japanilaisen väitöskirjan tekijämme aineistonkeruumenetelmiä. Samanaikaisesti sain kutsun vierailla muutaman opiskelijani kanssa Unkarissa Szegedin yliopiston järjestämässä kesäkoulussa Szentesissä. Heinäkuussa järjestettävään kesäkouluun osallistuu lisäkseni kolme opiskelijaani. Järjestimme yhdessä vastaavan kesäkoulun onnistuneesti jo pari vuotta sitten professori István Barnan johdolla Szegedissä. Edellä mainitsemani vaihto-ohjelman lisäksi muu tuleva ja menevä liikenne toimii hyvin useiden muiden ohjelmien avulla (Erasmus, First, Coimbra, Triple, First, North2North) ja opiskelijamme ovat selkeästi luoneet kansatieteestä kansainvälisesti kansallisen opinalan. Turun yliopisto on mukana ainakin viidessä Erasmus Mundus -hankkeessa. Seminaarimme on järjestetty erityisesti monikulttuurisuuden ja museolaitoksen yhteyden pohtimiseksi. Otin nuo työkalenterista poimimani viitteet arkiseen työhöni kuvaamaan kansatieteen kansainvälisyyttä ja kontaktia monikulttuurisen etnisen arjen hahmottamisessa, myös yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten museoiden kanssa. Täällä kyse on keruusta, kokoelmien luonteesta, mutta laajemmin myös yhteistyömahdollisuuksista ja välineistä työn tehostamiseksi. Toimijoina tässä puhunnassa ovat siis lukuisat eri intressiryhmät ja hyvinkin erilaiset muistiorganisaatiot. Tämä kuvastuu myönteisesti myös seminaarin ohjelmassa. Tämän puheenvuoron taustan muodostavat muun muassa kokemukseni 1900-luvun loppuvuosikymmenien sekä 2000-luvun alkuvuosien museotyöstä, tutkimushankkeista ja samalla myös näistä johdetuista opetussisällöistä. Eräänlainen kärki on kuitenkin vasta muutaman viime vuoden aikana virallisesti yliopistolliseen työnkuvaan ilmestyneessä niin sanotussa kolmannessa tehtävässä eli alueellisessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Monelle teistä etninen arki, museotyö ja yliopistollinen tutkimus- sekä opetus ovat yhdessä muodostaneet normaalin työympäristön. Olen kuitenkin eräissä yhteyksissä ja tapahtumissa kiinnittänyt huomiota tapaan puhua akateemisesta kansatieteestä ja museaalisesta kansatieteestä. Katseen suunnasta riippuen

6 toiseutta on näkyvissä kummassakin suunnassa. On selvää, että yliopistollinen oppiaine ei useinkaan tee näyttelyjä (vaikka hankkeemme järjestää keväällä 2011 näyttelynrakennuskurssin) tai suorita esimerkiksi esineellistä keruuta (paitsi yhteistyöhankkeissa). Vastaavasti museo ei itsenäisesti tuota opintokokonaisuuksia, opinnäytteitä, opintopisteitä eikä oppiarvoja, vaikka on toiminut monesti opetuksen sijaintipaikkana tai ohjausyksikkönä. Kansatieteellisen opetuksen ja tutkimuksen sekä museomaailman välille näyttäisi muodostuneen jonkinlainen hiljaisen tiedon, saavutettujen etujen, tietämättömyyden, (välinpitämättömyyden?) ja reviiriajattelun suo. Oppituoleissa opetetaan totuttuun tapaan museomaailmaan(kin) kuuluvaa tietoa, museoissa käytetään ainakin satunnaisesti hyväksi opinnäytteiden ja artikkelien tuottamaa tietoa. Vähissä ovat kuitenkin keskustelut ja hankkeet liittyen siihen miten koulutussektori yhteisen ajattelun ja toiminnan avulla voisi tuottaa alansa ammattilaisia, siis muitakin kuin yliopistovirkojen (toimien) haltijoita tai museovirkahenkilöitä. 10 Parhaissa tapauksissa viranhaltijoilla tai muilla tehtäviä hoitavilla asianomaisilla on kokemusta kummaltakin sektorilta. Museologisesti orientoituneessa kansatieteessä opinnäytteiden teemat saattavat suoranaisesti jopa käsitellä museolaitosta tai muita muistiorganisaatioita. 11 Luonnollisesti myös museoiden viranhaltijoiden jatkotutkimukset lähentävät kenttää. Opiskelijat etsiytyvät museoalalle, missä heidän edellytetään nopeasti muuttuvan akateemisista kansatieteen opiskelijoista ammatillisiksi museokansatieteilijöiksi. Vai joko hybridimallin olemuksesta on tietoja? Miten valmistunut museoasiantuntija ymmärtää tehtävänsä monikulttuurisuuden tallennuksen, tutkimuksen ja esittämisen kannalta? Millainen nykymaisterin kulttuurinen lukutaito on? Museo voi opettaa ja sen kuuluukin opettaa. Museo voi tutkia ja sen pitääkin tutkia. Kun yliopistomaailmassa on viime vuosina painotettu yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden merkitystä eli niin sanottua kolmatta tehtävää opetuksen ja tutkimuksen rinnalla, voidaan museon ajatella hoitaneen tätä tehtävää jo kauan. Museo on korostetusti palvelu-, opetus- ja tutkimuskonseptio, joka saa merkityksensä yhteistyöstä ympäröivän yhteiskunnan kanssa sekä kulttuurisen asiantuntijuuden markkinoinnista. Yliopisto on uusiutumisellaan pyrkimässä samaan, tiedeyliopistonakin. On selvää, että jatkossa akateemisen kansatieteellisen maisterin tai tohtorin on oltava kelpoinen museotyöhön, koulutuksestaan huolimatta tai parhaassa tapauksessa sen ansiosta. 10 Ks. kuitenkin Ethnoksen seminaarit. 11 Esim. Hieta 2010.

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT

SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN

HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Mitä Ruotsissa Samdokin jälkeen? Antti Metsänkylä

Mitä Ruotsissa Samdokin jälkeen? Antti Metsänkylä Mitä Ruotsissa Samdokin jälkeen? Antti Metsänkylä Samdokin pitkä menestys Vuodesta 1977 Samdok on koordinoinut Ruotsin museoiden nykyajandokumentointia ja ollut kansainvälisellä tasolla esikuvana. Mikä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen

Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Opetus- ja kasvatusalan johtamisen akatemia Tukipalveluja ammatillisen osaamisen kehittämiseen Ohjausryhmän palaveri 27.1.2014 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Katsaus hankkeen toimintaan 3. Ensimmäisen

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä

Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki 5.6.2009 Kokemuksia ekam-yhteistyöstä Kansalliskirjasto Minna Kaukonen sisällysluettelo 1. Kansallinen digitointikeskus 2. ekam-yhteistyö 3. ekam ja KDK -

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Lapsuudentutkimuksen verkosto

Lapsuudentutkimuksen verkosto Lapsuudentutkimuksen verkosto Verkosto NYT Tapaaminen 11.-12.10.2007 12.10.2007 NR 11.10.2007 Organisaatio verkostossa Valtakunnallinen ohjausryhmä (11 hlöä) Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt - (LANKA)

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Erikoistutkija, dosentti, FT Katriina Siivonen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja kulttuuriperinnön tutkimus Kohti monikulttuurisempaa museota, Suomen kansallismuseo

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

VI Tutkielman tekeminen

VI Tutkielman tekeminen VI Tutkielman tekeminen Mikä on tutkielma? Tutkielma on yhden aiheen ympärille rakentuva järkevä kokonaisuus. Siitä on löydyttävä punainen lanka, perusajatus. Tutkielma on asiateksti. Se tarkoittaa, että

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Museologian opetussuunnitelma 2013

Museologian opetussuunnitelma 2013 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Museologian opetussuunnitelma 2013 PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO PERUSOPINNOT (25 op)... 3 Perusopintojen osaamistavoitteet... 3 MSLP010

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot