Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista
|
|
- Karoliina Anni Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Henkilökuntakyselyn raportti Käytössä olevista menetelmistä nuorten psykoosin tunnistamisessa, diagnosoinnissa ja kokonaistilanteen arvioinnista. Taustaa Nuoren ensipsykoosi-projektin tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää psykoottisten sairausprosessien tunnistamista, tutkimista ja hoitoa sekä kuntoutusta nuoruusiässä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on toistuvasti kansainvälisessä kirjallisuudessa tuotu esiin psykoosien ja skitsofrenian mahdollisen varhaisen tunnistamisen ja hoidon aloittamisen keskeinen merkitys sairauden ennusteen kannalta. Nuoruusikäisellä on erityisen tärkeää mahdollisimman varhain pystyä erottamaan vaikeat pitkäkestoiset psykoottiset sairausprosessit ohimenevistä psykoottisista reaktioista. Diagnoositasolla psykoosi on on/off -ilmiö; henkilö on psykoosidiagnoosi tai sitten ei ole. Käytännön kliinisessä työssä taas psykoottisuus näyttäytyy tilanteesta toiseen vaihtelevana ilmiönä. Hoidon ja kuntoutuksen kannalta on myös oleellista saada laaja-alaisesti käsitys nuoren toimintakyvyn puutteista ja kehityksellisistä vaikeuksista. Hoitosuunnitelma tulisi tehdä tällaisen arvion jälkeen laaja-alaisena, ja siitä tulisi olla kuntouttavan otteen alusta alkaen mukana.. Tiedonkeruu Tampereen nuorisopsykiatrin poliklinikan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialueen Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisen tutkimus- ja hoitoyksikön (EVA) sekä nuorisopsykiatristen osastoiden ja lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, psykologeille sekä lähi-, mielenterveys- ja sairaanhoitajille toimitettiin lomakekysely, johon heidän odotettiin vastaavan toukokuun 7 kuluessa. Kyselyssä selvitettiin, mitä viittä menetelmää kliininen henkilökunta pitää tärkeimpinä nuoren psykoosin tunnistamisessa, diagnostiikassa ja kokonaisarvion tekemisessä sekä pyydettiin nimeämään näistä tärkein. Osa vastaajista nimesi menetelmiä enemmän kuin viisi; osa ei osannut määrittää yhtä tärkeintä menetelmää vaan asetti useita. Lääkäreiden osalta kartoitettiin lisäksi muiden ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä diagnoosin ja hoitosuunnitelman teossa. Vastanneiden määrä jäi toivottua matalammaksi; kyselyyn vastasi 5 % (n = 59) koko kliinisestä henkilöstöstä. Lomakkeissa kysyttiin vastaajan ammattiryhmää, työkokemusta ja toimipistettä. Vastaajista lääkäreitä ilmoitti olevansa yhdeksän (5 %), sosiaalityöntekijöitä kolme (5 %), mielenterveys- tai lähihoitajia (9 %), psykologeja kahdeksan ( %) ja sairaanhoitajia 8 (8 %). Lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja psykologien osalta vastausmäärä oli erinomaista, mutta hoitohenkilökunnan edustus jäi odotetusta. Ehdoton enemmistö oli ammatissaan työskennellyt yli viisi vuotta: 8 % vastaajista. Yhdestä viiteen vuotta työkokemusta alalta omasi % ja alle vuoden 9 %. Vastaajista EVA:ssa työskenteli %, nuorisopsykiatrian osasto :llä 5 %, nuorisopsykiatrian osasto :lla 5 % ja nuorisopsykiatrian poliklinikalla 7 %. Tiedot tilastoitiin ja analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Käytetyt Menetelmät. Observointi American Academy of Child and Adolescent Psychiatryn (AACAP) antama hoitosuositus koskien lasten ja nuorten skitsofreniaa pitää diagnoosin tekemistä erityisen haastavana verrattuna aikuisiin. Nuorella ensidiagnoosiksi skitsofrenian saaneella potilaalla on todellisuudessa hyvinkin usein kaksisuuntainen mielialahäiriö tai persoonallisuushäiriö. Toisaalta myös traumaattisten kokemusten yhteydessä voi esiintyä psykoottisia oireita (Lönnqvist et al. ). Kirjoitusten
2 mukaan todellisten psykoottisten oireiden erottaminen vaatii pitkäaikaista seurantaa (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry ; Lönnqvist et al. ). Yleinen seuranta, tarkkailu ja havainnointi katsottiin keräämämme aineiston mukaan pätevimmiksi arviointikeinoiksi: sitä kertoi käyttävän % henkilökunnasta. Sairaanhoitajista sitä kertoi käyttävänsä 75 % sekä lähi- ja mielenterveyshoitajista 7 %. Kaikkiaan % kliinisestä henkilökunnasta nimesi sen tärkeimmäksi menetelmäksi huomion arvoisesti mielenterveyshoitajista %, sairaanhoitajista % ja psykologeista 8 %. Pelkästään nuoren arjen seuranta osastolla katsottiin kertovan paljon nuoren tilasta. Lisäksi mielialanvaihtelujen, olemuksen, puheen ja ajatuksen hajanaisuuden sekä realiteettikyvyn huomioiminen nähtiin auttavan kokonaiskuvan luomisessa.. Potilaan haastattelu Psykoottinen potilas ei useinkaan tuo oireitaan esiin omaehtoisesti (Heinisuo et al. ). Haastattelu sekä erilaiset kyselylomakkeet ovat tästä syystäkin diagnostisesti tärkeitä. Haastattelu niin strukturoitu kuin strukturoimaton aineiston mukaan oli erityisesti lääkäreiden suosiossa psykoosia diagnosoitaessa. Lääkäreistä 89 % käytti strukturoitumatonta haastattelua ja edelleen 5 % strukturoitua haastattelua. Strukturoimattomaan haastatteluun luettiin kaikki vapaat sekä kliiniset haastattelutilanteet. Strukturoitujen haastattelujen työkaluina oli tavallisimmin Kiddie-Sads- PL sekä lisäksi BPRS ja käyttäytymisanalyysi. Strukturoitumatonta haastattelua kertoi käyttävänsä 8 % koko kliinisestä henkilökunnasta; strukturoitu haastattelu oli 5 % käytössä. Strukturoitumatonta haastattelua hyödynsi lääkärien lisäksi 88 % psykologeista ja 9 % sairaanhoitajista. Strukturoitua haastattelua tutkimuksen mukaan käytti % sairaanhoitajista sekä 9 % mielenterveys- ja lähihoitajista. Yhdeksästä lääkäristä kahdeksan nimesi potilaan strukturoimattoman haastattelun tärkeimmäksi menetelmäksi ja yksi strukturoidun. Lääkäreiden lisäksi strukturoimaton haastattelu oli myös psykologien mielestä olennaisimpia: % psykologeista katsoi sen tärkeimmäksi keinoksi psykoosiarvioissa. Kaiken kaikkiaan strukturoimaton haastattelu oli % mielestä tärkein menetelmä.. Omaishaastattelut ja -neuvottelut sekä anamneesi AACAP:n julkaisun mukaan suurimalla osalla alle 8-vuotiaana skitsofreniaan sairastuneista on ollut monen kirjavia sairautta edeltäviä oireita. Julkaisu mainitsee muun muassa eritäytyneisyyden, käytöshäiriöt, koulunkäyntivaikeudet, kielellisen kehityksen ongelmat ja kehityksen viivästymisen. Lisäksi riskiä sairastua skitsofreniaan alle 8-vuotiaana lisää, mikäli sukuhistoriasta löytyy skitsofreniaa, skitsotyyppisiä tai paranoidisia häiriöitä. Aineistomme mukaan pidettiinkin omaiskeskustelujen keskeisimpänä tehtävänä selvittää tietoja potilaan taustasta, kasvuympäristöstä, kehityksestä sekä mahdollisesta käytöksen muutoksesta. Eräät mainitsivat myös kotikäynnit. Yhteensä omaishaastatteluja ja -neuvotteluja käytti 5 % vastaajista lääkäreistä 78 %, sairaanhoitajista 57 % sekä lähi- ja mielenterveyshoitajista %. Anamnestisia tietoja, joihin sisältyi sairaskertomus, lähete sekä sukuanamneesi, piti diagnostisesti tärkeänä liki neljäsosa ( %). Ammattikunnittain täsmennettyinä sairaanhoitajista ja psykologeista 5 % katsoivat anamnestiset tiedot tärkeäksi osaksi arviota, lääkäreistä % sekä lähi- ja mielenterveyshoitajista 8 %.. Keskustelut Keskustelut olivat erityisesti sairaanhoitajien mieleen, joista % pitivät keskusteluja tärkeinä. Myös mielenterveys- ja lähihoitajat (7 %) sekä psykologit ( %) mainitsivat keskustelut tärkeänä
3 menetelmänä. Yhteensä % otoksen henkilökunnasta kertoi käyttävänsä keskusteluja potilaan kanssa. Aineistossamme keskusteluiksi huomioitiin muun muassa kolmiokeskustelut ja nuoren kuunteleminen. On myös huomioitava, että usea lääkäri mainitsi vastauksissaan haastattelun. Voidaan pitää todennäköisenä, etteivät lääkärit tämän vastauksen pohjalta ole halunneet lähteä erittelemään keskusteluja itsenäiseksi vastaukseksi..5 Verkostotyöskentely Yleistä verkostotyöskentelyä sekä yhteistyötä esimerkiksi koulu kanssa kannatti kolmasosa sosiaalityöntekijöistä, lähi-, mielenterveys- ja sairaanhoitajista. Lääkäreistä sen mainitsi %, sen sijaan psykologeista ei yksikään. Verkostoa kertoi käyttäneensä 5 % koko kliinisestä henkilökunnasta.. Moniammatillinen tiimityö Moniammatillista tiimityötä pidettiin hyvänä muuan muassa sen vuoksi, että sen avulla voitiin muodostaa tehtävänjako eri instanssien välillä. Hyödyllisenä menetelmänä sitä pitivät lähi- ja mielenterveyshoitajat (8 %) sekä sairaanhoitajat (7 %). Koko kliinisestä hoitohenkilökunnasta sen nimesi 9 %. Lääkäreistä tai psykologeista ei moniammatillista yhteistyötä kukaan maininnut..7 Lomakekyselyt Lomakekyselyistä yleisimmin mainittiin: PROD-seula SCL-9 NKK A-DES Yleisimmin mainittiin vastauskokonaisuus, jonka erilaiset lomakekyselyt muodostivat. Yksittäisesti mainittiin myös tulohaastattelulomake sekä itse laaditut lomakkeet. Jokainen ammattikunta kertoi käyttävänsä lomakekyselyitä psykoosidiagnoosin tekemiseen: lääkäreistä 7 %, psykologeista 8 %, sairaanhoitajista % sekä lähi- ja mielenterveyshoitajista 9 % yhteensä 9 % koko henkilökunnasta..8 Psykologin tutkimukset Psykologiset tutkimukset katsottiin hyväksi keinoksi psykoosista kärsivän nuoren arviointiin: psykologeista 88 %, lääkäreistä 5 %, lähi- ja mielenterveyshoitajista % ja sairaanhoitajista 5 % kannatti psykologisten tutkimusten tekoa. Yhteensä tämä tarkoittaa % koko otoksen henkilöstöstä. Psykologeista 5 % katsoi psykologiset tutkimukset tärkeimmäksi menetelmäksi. Osa heistä tosin yhdisti tutkimukset, haastattelun ja observoinnin; osa näki, ettei psykoosin diagnostiikassa ei ensisijalla ole psykologiset tutkimukset vaan haastattelu tai observointi..8. Psykologien käyttämät tutkimusmenetelmät Psykologien erittelemät tutkimusvälineet sekä niiden käyttöyleisyys psykoosia havainnoitaessa: Rorschach Comprehensive System 75 % MMPI 5 %
4 WISC-III/WAIS-III 8 % Oirekyselylomakkeet 8 % Piirrostehtävät % TAT % WCST % WMS-R % WZT % AACAP:n julkaisun mukaan psykologisia tutkimuksia ei voida käyttää spesifisenä menetelmänä skitsofrenian diagnostiikassa. Kognitiivisia tutkimuksia kuitenkin suositetaan välineeksi määriteltäessä psykoottisenhäiriön astetta ja tehtäessä hoitosuunnitelmaa, koska äly- ja muistitoimintoja vaativa suoriutuminen laskee sairauden aikana. (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry ). Rorchach-CS kertoo testattavan persoonallisuuden toiminnoista luomalla ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotilanteen sekä toisaalta assosiaatiotilanteen, jonka kautta voidaan päätellä millainen on persoonalle luontainen tapa tehdä havaintoja (Ilonen et al. 997). Psykoottisella henkilöllä nämä havaintokongnitiiviset toiminnot ovat hankaloituneet, jolloin tutkimustulokset poikkeavat normaalista. Psykoosin ja skitsofrenian diagnostisena apuna Rorschach-CS on osoittautunut hyväksi menetelmäksi (Heinisuo et al. ; Ilonen et al. 997)..9 Toimintaterapeutin tutkimukset Lääkärit ( %), lähi- ja mielenterveyshoitajat (7 %) sekä sairaanhoitajat ( %) käyttivät toimintaterapeutin konsultaatiota erityisesti potilaan toimintakyvyn ja sosiaalisten taitojen arviointiin. Yhteensä 5 % vastaajista mainitsi tämän.. Lääkärin tutkimukset Lääkärin haastatteluja, arvioita ja tutkimuksia pitivät oman arvionsa luomiseen merkityksellisenä % lähi- ja mielenterveyshoitajista ja 5 % sairaanhoitajista. Yhteensä menetelmää käytti %. Eritellysti mainittiin erikoislääkärinarvio. AACAP suosittelee, että kaikilta lapsilta ja nuorilta, joilla on psykoottisia oireita, tulisi sulkea pois psykoosin elimellinen mahdollisuus neurologin konsultaatiolla ja kattavalla laboratoriotutkimuksilla. Aineiston mukaan kuitenkin vain yksi lääkäri koki tähän viittaavasti tärkeäksi aivosähkökäyrän ja tietokonetomografian käytön psykoosin kokonaisarvion teossa. Lisäksi AACAP katsoi tärkeäksi huumeseulan päihdepsykoosin sulkemiseksi (American Academy of Child and Adolescent Psychiatry ).. Omahoitajatyö Lähi- ja mielenterveyshoitajista 55 % sekä sairaanhoitajista % näkivät omahoitajakeskustelut ja -haastattelut tärkeäksi osaksi käsityksen luomiseksi potilaasta yhteensä 7 % koko henkilökunnasta... Potilaan fyysinen toiminta ja toimintakyky Psykoosiarvioon vaikutti potilaan toiminta (esimerkiksi kontaktikyky, itsensä ilmaisu, sosiaaliset suhteet) ja toimintakyky (arjesta ja koulusta selviytyminen). Toimintakyvyn lasku onkin hälyttävä seikka: nuoren riski sairastua psykoosiin kasvaa %, mikäli sukuanamneesista on löydettävissä skitsofreniaa ja toimintakyvyn alenema on vuoden aikana GAF-asteikolla mitattuna yli pistettä (Alenius et al. ). Toisaalta psykoottisilla nuorilla itsestään huolehtiminen unohtuu ja suoriutuminen koulussa heikkenee omaan tasoon nähden (Lönnqvist et al ). Toimintakykyä pyrittiin aineistomme vastausten perusteella tarkkailemaan toimintakykyarvioin, osastoseurannoin sekä hoitoisuusluokitukseen perustuvalla havainnoimisella.
5 Sairaanhoitajista 9 % käytti psykoosiarvion tekemiseen toimintakyvyn seuraamista, lähi- ja mielenterveyshoitajista % ja lääkäreistä % yhteensä koko kliinisestä henkilökunnasta 9 %.. Potilaan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen Potilaan suhdetta muihin nuoriin ja vanhempiin sekä toimimista ryhmässä pidettiin eräinä vaikuttimina psykoottista nuorta arvioitaessa. AACAP:n mukaan nuoren kyky pitää yllä vuorovaikutussuhteita niin oman ikäisiin kuin aikuisiin laskee psykoottisella potilaalla huomattavasti. Toisaalta nuoren psykoottisuus voi tulla esiin aggressiivisena käyttäytymisenä tai ahdistusoireina, jolloin taustalta todellisuudessa löytyy kuuloharjoja tai harhaluuloja (Alenius et al. ). Näihin kiinnittivät huomiota % sairaanhoitajista, % lääkäreistä, 8 % lähi- ja mielenterveyshoitajista, ja % psykologeista eli yhteensä koko kliinisestä henkilökunnasta 9 %.. Muita mainittuja menetelmiä psykoosin tunnistamisessa Muita kuin edellä kuvattuja menetelmiä kertoi käyttävänsä % kliinisestä henkilökunnasta. Potilastietojen jatkuvaa tarkkaa kirjaamista pidettiin tärkeänä. Potilaan oirehdinnan rinnastamista psykoosioireisiin sekä toisaalta potilaan oman kertoman suhteuttamista vanhempien näkemyksiin potilaan oireista mainittiin myös huomion arvoisina seikkoina aineistossa. Psykoottisesta tilasta kertoi myös potilaan käyttämät defenssit, egon toiminta, ajantaju ja suhde realiteetteihin. Aineistossa mainittiin lisäksi lääkehoidon vasteen seuraaminen, yhteisöhoito ja piirtäminen..5 Sosiaalityöntekijöiden näkemys psykoosin tunnistamisesta, diagnostiikasta sekä kokonaisarviosta Sosiaalityöntekijöiden harvalukuisuuden (kolme vastaajaa) takia, on tilastollisesti selvempää tarkastella sosiaalityöntekijöiden tuloksia erikseen. Kaksi kolmesta sosiaalityöntekijästä ilmoitti käyttävän potilaan strukturoitumatonta haastattelua sekä omaisneuvottelua ja -haastattelua. Yksittäisiä mainintoja saivat myös verkostoneuvottelut, moniammatillinen tiimityö, lomakekyselyt, anamneesi sekä psykologiset ja toimintaterapeutin tutkimuksen. Sosiaalityöntekijät nimesivät tärkeimmiksi menetelmiksi strukturoimattoman haastattelun, psykologiset tutkimukset ja moniammatillisen tiimityön. Lääkärien käyttämät muiden ammattiryhmien arviot. Psykologi Kaikki lääkärit kertoivat hyödyntävänsä psykologia tehdessään diagnoosia ja hoitosuunnitelmaa psykoosipotilaalle. Yleisimmin mainittiin psykologintutkimukset, mutta lisäksi psykologilta haluttiin myös haastattelu ja arvio.. Omahoitaja ja sairaanhoitaja Omahoitajan tai sairaanhoitajan havainnot ottivat avuksi 7 % lääkäreistä. Erityisesti luotettiin hoitajien näkemykseen potilaan toiminta- ja vuorovaikutuskyvyistä.. Toimintaterapeutti Oma- ja sairaanhoitajien ohella lausuntoa potilaan toimintakyvystä haluttiin toimintaterapeutilta; % lääkäreitä konsultoi toimintaterapeutti psykoosipotilaan kohdalla. Eritoten potilaan sosiaalisen toiminnan arvio nähtiin tärkeäksi.
6 . Perhetyöntekijä Perhetyöntekijöiden arviota pyysi % lääkäreistä. Perhetyöntekijästä katsottiin olevan apua varsinkin potilaan kehityshistorian kartoittamisessa ja sukuanamneesissa..5 Sosiaalityöntekijä, moniammatillinen työryhmä, fysioterapeutti ja opettaja Lääkäreistä kolmasosa käytti hyväkseen sosiaalityöntekijän selvitystä perhetaustasta ja sosiaalisesta tilanteesta. Niin ikään kolmasosa näki moniammatillisen työryhmän näkemyksen tärkeänä. Lisäksi lääkäreistä % konsultoi fysioterapeutteja ja % opettajia potilaan koulusta. Lopuksi Kaikista käytetyimmät menetelmät olivat observointi ( %) sekä omaisneuvottelut ja -haastattelut (5 %). Vastauksista hyvin pitkälle kuvastuu ajatus, että suutari on pysynyt lestissään. Hoitohenkilökunnan vastauksissa korostuu seurannan käyttö (7 %); lääkärit hyväksikäyttävät haastattelua (89 %) ja anamnestisia tietoja (omaishaastattelut 78 % ja muut anamnestiset tiedot 7 %) diagnoosia tehdessään, kun taas psykologien työvälineinä on haastattelu (88 %), psykologiset tutkimukset (88 %) ja observointi ( %). Tehtäessä vertailua eri osastojen käyttämissä menetelmissä, on selvästi nähtävissä eroa Tampereen nuorisopsykiatrisen poliklinikan ja muiden toimipisteiden välillä. EVA:ssa sekä nuorisopsykiatrisilla osastoilla ja vastauksissa enemmistö painotti seurantaa (keskimääräisesti 77 %), kun taas poliklinikalla sitä kertoi käyttävänsä 5 %. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla vastauksista tuli esiin haastattelun (88 %) ja lomakekyselyiden ( %) tärkeys. EVA:ssa sekä osastoilla ja haastattelua kertoi käyttävänsä keskimäärin % kliinisestä henkilökunnasta ja lomakekyselyitä %. Erot selittyy osin EVA:n ja osastojen sekä klinikan erilaisella hoitofunktiolla: EVA:ssa ja osastoilla on kyse sairaalahoidosta, kun klinikalla hoito on avohoitoa. Toisaalta myös vastaaja-aines on erilaista: EVA:ssa ja osastoilla vastaajat olivat pääosin hoitohenkilökuntaa, kun vastaavasti poliklinikalla lääkäreitä ja psykologeja. Osastojen ja välillä ei merkittäviä eroja syntynyt. Sen sijaan EVA:n ja osastojen välillä on hieman eroavaisuuksia havaittavissa. EVA:ssa % katsoi strukturoidut haastattelut hyödylliseksi menetelmäksi, osastoilla keskimäärin %; EVA:ssa % kertoi käyttävän psykologin tutkimuksia arvion teossa, osastoilla keskimäärin %. Eroja luo ehkäpä hoitoaikojen pituus, joka keskimääräisesti on EVA:ssa osastoja pidempi, sekä potilaiden erilaisuus. Mitenkään selvää eri ammattiryhmien välistä konsultaatiotottumusta menetelmiä kysyessä ei tullut esiin. Esimerkiksi vaikka jokainen lääkäri erikseen kysyttäessä kertoi hyödyntävänsä psykologin arviointia diagnoosia ja hoitosuunnitelmaa tehdessä, kuitenkin vain 5 % mainitsi sen käyttämiensä menetelmien joukossa. 5 Lähteet Alenius, Heidi; Hermanson, Elina; Jousimaa, Jukkapekka; Kunnamo, Ilkka; Teikari, Martti; Varsonen Helena (Toim.). Lääkärin käsikirja. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescent with schizophrenia. Washington DC: American Academy of Child and Adolescent Psychiatry,. Heinisuo, Anna-Maria; Ilonen, Tuula; Jalava, Elvi; Karlsson, Linnea; Luutonen, Sinikka; Ranta, Klaus; Svartsjö, Raili; Svirtskis, Tanja; Salokangas, Raimo K. R. Varhain. Turku. Finepress Oy. s. 9,
7 Ilonen, Tuula; Tuimala, Pentti; Uhinki, Ailo. Rorschach mustetahratestin kehittyminen Exnerin analyysi- ja tulkintajärjestelmäksi. Lääkärilehti, /997, s. 7. Lönnqvist, Jouko; Heikkinen, Martti; Henriksson, Markus; Marttunen, Mauri; Partonen, Timo. Psykiatria. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim. s. 5 5 LIITE Diagrammi Ammatti lääkäri sosiaalityöntekijä mielenterveyshoitaja/lähihoitaja psykologi sairaanhoitaja Ammatti
8 Digrammi Käytetyt menetelmä Observointi Keskustelu Verkosto Strukturoimaton haastattelu Strukturoitu haastattelu Omaisneuvottelut ja -haastattelut Moniammatillinen tiimityö Psykologin tutkimukset Lomakekyselyt Omahoitajatyö Vuorovaikutus Lääkärin tutkimukset Toimintaterapeutin Anamneesi Potilaan fyysinen toiminta ja toimintakyky Muut Menetelmä Diagrammi Tärkein menetelmä Observointi Strukturoimaton haastattelu Strukturoitu haastattelu Omaisneuvottelu ja -haastattelu Keskustelu Moniammatillinen tiimityö Lomakekysely Psykologin tutkimukset Lääkärin tutkimukset Omahoitatyö Potilaan fyysinen toiminta ja toimintakyky Vuorovaikutus Muut Tärkein menetelmä
9 Diagrammi Psykologien käyttämät psykologiset tutkimukset 5 MMPI Rorschach-CS TAT WISC-III/WAIS-III WZT Oirekyselylomakkeet WCST Piirrostehtävät WMS-R Psykologiset tutkimukset Diagrammi 5 Lääkärien käyttämät konsultaatiot 8 9 Psykologi Omahoitaja/sairaanhoitaja Toimintaterapeutti Perhetyöntekijä Fysioterapeutti Lääkärien käyttämät konsultaatiot Opettajat Sosiaalityöntekijä Moniammatillinen työryhmä
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotYhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian
Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotSCID- haastatteluiden käyttöönotto
Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotKetjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotKuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa
Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMaahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen
Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotEtevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena
Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea
LisätiedotEnsipsykoosiin sairastuneen nuoren hoitoprosessi
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisut 3/2011 Ensipsykoosiin sairastuneen nuoren hoitoprosessi Juha-Matti Väänänen, Pertti Hämäläinen, Riitta Oksa, Anneli Sillanpää, Seppo Saarelainen, Kirsi Autere, Heli
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta tutkimusjaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotLataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa
Lataa Kliininen neuropsykiatria Lataa ISBN: 9789516563667 Sivumäärä: 428 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.67 Mb Aivojen ja mielen sairaudet ja häiriöt johtavat usein eettisiin ja filosofisiinkin pulmiin.
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotOSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI
OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten
LisätiedotNuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet
Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet Vastaaja: - Vastaus: 20.09.2018, 10:39-28.09.2018, 12:52 1. Yhteystiedot Sukunimi Etunimi Sähköpostiosoite Organisaation nimi, jos vastaat jonkin organisaation
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotSelvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen
Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut
LisätiedotJyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotAIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä
AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä 01. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä Vastaan tiedot 02. Olen......työterveyshuollon edusta...julkisen terveydenhuollon avohoitoyksikön
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotOrganisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä
Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan
LisätiedotLastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus YTM Kaisa-Elina Kiuru, Tampereen yliopisto YTT Anna Metteri, Tampereen yliopisto III
Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuus YTM Kaisa-Elina Kiuru, Tampereen yliopisto YTT Anna Metteri, Tampereen yliopisto III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät Hotari
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
LisätiedotÄkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI
Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotSkitsofreniapotilaan osastohoito Niuvanniemen sairaalassa. Riitta Keskitalo
Skitsofreniapotilaan osastohoito Riitta Keskitalo 14.9.2009 Niuvanniemen sairaala 296 sairaansijaa Mielentilatutkittavat Tuomitsematta jätetyt (kriminaalipotilaat) Vaaralliset ja/tai vaikeahoitoiset potilaat
LisätiedotVainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia
Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotHoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015
Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta
LisätiedotOuti Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007
ANSIOLUETTELO 16.8.2015 HENKILÖTIEDOT Nimi Outi Maria Hietanen (o.s. Kemppainen) KOULUTUS Psykologian lisensiaatti Tampereen yliopisto 22.8.2007 Psykologian maisteri Jyväskylän yliopisto 28.1.1999 Sivuaineet:
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotValteri. Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p Merikartanon yksikkö, Lossikuja 6, Oulu, p.
24.2.2016/KH Valteri-koulu Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri 23.2.2018 jaakko.viitasaari@valteri.fi / 029 529 4356 Lohipadon yksikkö, Myllytullinkatu 7, Oulu, p. 0295 29 4000 Merikartanon yksikkö, Lossikuja
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotPsykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria
Psykiatria Uuteen sairaalaan Soten hengessä 2017-> 2020 Tarja Saharinen ylihoitaja, KSSHP psykiatria 28.3.2017 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaat SOTEn pyrkimyksenä on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja
LisätiedotNUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T
NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotTanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014
Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
LisätiedotLastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli
Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMoniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Moniammatillinen yhteistyö Suomen kielessä vain yksi moniammatillisuutta kuvaava käsite,
LisätiedotTietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotKotiutuksessa huomioitavia asioita
Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotAsumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut
Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma 10.11.2017 Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut Esityksen sisältö Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky (käytäntötutkimus)
Lisätiedot