MAKKARALAHDEN RAKENTUMISEN HISTORIAA. Makkaralahti 1900-luvun alkupuolella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAKKARALAHDEN RAKENTUMISEN HISTORIAA. Makkaralahti 1900-luvun alkupuolella"

Transkriptio

1 MAKKARALAHDEN RAKENTUMISEN HISTORIAA Makkaralahti 1900-luvun alkupuolella Päiväämätön osakartta viisiosaisesta karttasarjasta, joka esittää pappilan tilan ja siitä erotettujen tilojen tilukset Iisalmen kylässä. Kartta on todennäköisesti laadittu luvulla. Keltaiset alueet ovat peltoa, vihreät niittyä, harmaa kallioista ja värittämätön metsäistä maastoa. Maisema oli rannoiltaan melko avoin. Asuinpaikat sijoittuivat rannan tuntumassa oleville korkeammille maastokohdille pellon ja metsän rajaan.

2 Makkaralahden alue kuului vanhastaan Iisalmen pappilan maihin, joita pappilan torpparit viljelivät luvun alussa (edellisen sivun päiväämätön kartta) laaditussa kartassa alueella näyttää olleen kolme tilaa: itäisellä rannalla Korkeaharju (kts. erillinen inventointikortti) ja Kaitala, pohjoisella rannalla Toppinen luvun alun torpparivapautuslakien myötä monet torpat lunastettiin itsenäisiksi kuten Korkeaharjun tila. Sen asuinrakennus ja samoihin aikoihin rakennettu navetan luonnonkiviosa ovat vanhimmat Makkaralahden säilyneet rakennukset. Muiden tilojen pihapiirit ovat väistyneet uudemman rakentamisen tieltä. Korkeaharjun asuinrakennuksen vanhan osan alkuperäistä ikää ei tunneta. Nykyisen omistajan vanhemmat ostivat Korkeaharjun palatessaan Kanadasta vuonna 1932 ja laajensivat paikalla ollutta pientä tuparakennusta. Rakennuksessa on luvuilla muodissa ollut taitekatto, jonka yleistymiseen Suomessa nähtävästi vaikutti myös Amerikan paluumuuttajien mukanaan tuomat ideat. Navetasta on jäljellä Iisalmen seudulla hyvin harvinainen lohkokivistä muurattu runko. Puuosiltaan se on uusittu ja muutettu autotalliksi 1980-luvulla. Katto oli kuulemma myös aiemminkin yksilappeinen. Kauppias Huttunen rakensi huvilan rautatieasemaa vastapäätä Makkaralahden lounaisrannalle, missä se edelleen sijaitsee joskin paljon ajan myötä muutettuna. Kauppiaalla oli kaupungissa varsinainen asunto, josta hän kesäisin saapui Makkaralahteen. Rakennus kertoo osaltaan Iisalmeen asti levinneestä 1900-luvun alun huvilakulttuurista. Huviloita rakensivat ensin kaupunkien varakkaimmat, joita olivat tuolloin monet kauppiaat. Huvilat sijaitsivat tyypillisesti, kauppias Huttusen huvila tapaan, kaupungin liepeillä rannoilla. Iisalmessa sijainneista huviloista on säilynyt alkuperäiset ominaispiirteensä säilyttäneinä vain aivan muutama. Karttaan on merkitty myös ampumarata, joka kuului Iisalmessa vuodesta luvun alkuvuosikymmenille toimineelle reservikomppanialle. Ampumarata sijaitsi Makkaralahdenkadun ja Suistamonkadun välissä. Muistona siitä on jäänyt katujen nimiä kuten Ampujankuja. Ampumaradalla ollut hiekkapenger tasoitettiin luvuilla rakennettavien katujen pohjiin. Alue rajoittuu lännessä rautatiehen, jonka tynnyriholvin muotoon porakivistä n rakennettu alikulkutunneli. Rautatien tuntumassa vieressä sijaitseva vuonna 1926 valmistunut asuintalo on vanhimpia Makkaralahden rakennuksia. Ulkovuoraus ja ikkunat on myöhemmin muutettu, mistä syystä talon rakennusaikaa on vaikea arvioida. Kuitenkin 1920-luvulle tyypilliset räystäsrakenteet kertovat rakentamisajankohdasta. Korkeaharjun entinen asuinrakennus ja kivinavetan pääty. Navetan puurakenteet on kokonaan uusittu rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä.

3

4 Makkaralahden alue pysyi hyvin maaseutumaisena muutamine maatiloineen aina 1940-luvulle asti. Tuolloin sen länsi- ja eteläosien seurakunnalle kuuluneet maat palstoitettiin Karjalasta tulleen siirtoväen ja rintamamiesten asutukseen. Korkeaharjun tilan pohjoisosasta myytiin samoihin aikoihin viisi rantaan rajoittuvaa palstaa. Suistamonkadun nimi kertoo paikalle muuttaneiden kotipitäjästä Karjalassa. Asutustoiminnan periaatteisiin kuului osoittaa samoilta Karjalan seuduilta lähteneille myös asutusalueiden uudet tilat siten, etteivät kyläyhteisöt olisi hajonneet. Tästä syystä Iisalmen, Pielaveden ja Kiuruveden seuduille asutettu väestö olivat Suistamon pitäjästä luvulla maalaiskunnan rakennusjärjestys määräsi rakennuspaikan minimiksi 2500 m2 alueille, joilla ei ollut rakennussuunnitelmaa kuten Makkaralahdessa. Siten rakentaminen pysyi 1960-luvun vaihteeseen asti väljänä, mikä näkyy hyvin oheisesta laaditusta kartasta. Alue poikkesi väljyytensä takia paljon kaupunkialueen asutusalueista kuten Rohmulasta ja Touhulasta. Seurakunnan luovuttamat maat oli palstoitettu asutussuunnitelman avulla, joka loi samalla pohjan alueen länsiosan katuverkostolle. Suunnitelmassa Suistamonkadun rannanpuoleiset tilat olivat suurimpia (jopa 1 hehtaarin kokoisia), koska niihin kuului viljelyyn ja niittynä käytetty alava ranta. Makkaralahden keskialueen metsäiset ja kivikkoiset asutustilat olivat pienempiä keskimäärin 2500m2. Alueen pohjoisosassa mm. nykyisen kerrostaloalueella oli yksittäisiä suurempia maatiloja. Asutussuunnitelmassa rakennusten paikat oli määrätty tarkasti, kuten aikakauden asemakaava-alueilla oli tapana. Asuinrakennusten paikat oli osoitettu yleensä toisiinsa nähden suoriin riveihin n metrin etäisyydelle tielinjasta, kun taas talousrakennusten paikat yleensä oli osoitettu tonttien takaosiin. Viljelyn ja muutaman kotieläimen pidon takia talousrakennuksissa oli tiloja kotieläimille. Makkaralahden rantamaisemat pysyivätkin eläintenpidon ja laidunnuksen takia edelleen avoimina. Sodan jälkeinen rakentaminen alkoi Suistamonkadulta ja Kaarikadulta jatkuen Makkaralahden-, Niitty- ja Vihtarannankaduille 1950-luvulla. Suuri osa Makkaralahteen luvun rakennuksista oli Maatalousseurojen keskusliiton asutusvaliokunnan tyyppipiirustuksilla laadittu. Paikkakunnan rakennustarkastaja Tauno Jääskeläinen toimi monen ulkorakennuksen suunnittelijana ja laati tyyppipiirustuksiin tonttipiirustuksia Alueen alkuperäisiä rakennuslupapiirustuksia tarkasteltaessa silmiinpistävää on, että 1940-luvulla asuinrakennukset olivat selvästi pienempiä ja vaatimattomampia kuin seuraavan vuosikymmenen rakennukset. Osin rakennusten pienuudesta johtuen suurta osaa aikakauden rakennuksista on laajennettu tai sitten ne on korvattu tontille rakennetulla uudella asuinrakennuksella.. Yllä Suistamonkadun väljänä säilynyttä rakentamista. Vanhimmat olivat usein kapearunkoisia, keskimäärin 6 metriä, kun myöhemmin runkolerveys kasvoi jopa n. 8 metriin. Vasemmalla tyyppipiirustuksia: 1940-luvulla julkisivuissa oli vielä klassistisia piirteitä kuten kuusiruutuiset ikkunat (ylempi piirros) luvulle tultaessa mallistot saivat funktionalistisia piirteitä (alempi kuva). Ulkorakennuksissa oli aikakaudella hyvin tyypillistä rakennuksen runkolinjan sisäänvedetyt katokset sisäänkäyntien yhteydessä Alin piirustus esittää vuonna 1953 kortteliin 36 tontille no 9 suunniteltua ulkorakennusta, johon tuli saunatilat, navetta, lantala ja halkovarasto. Piirustukset laati kunnan tuolloin jo kokenut rakennusmestari Atte Kettunen.

5 Makkaralahti 1960-luku ja seuraavat vuosikymmenet Makkaralahti kuului Iisalmen maalaiskuntaan 1969 asti, jolloin kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät. Tätä ennen rakentamista ohjattiin asemakaavojen sijaan rakennusjärjestyksellä ja alueille laadituilla rakennussuunnitelmilla. Vuonna 1956 asemakaavaprofessori O. I. Meurman oli laatinut Iisalmen kaupungin yleiskaavan, johon oli lisätty myös maalaiskunnan puolen alueita kuten Makkaralahti turvaamaan kasvavan kaupungin maa-alueiden tarvetta. Meurmanin hahmotteli Makkaralahden yhdeksi tulevaksi asumalähiöksi, johon tulisi myymäläkeskiöt kerrostalokortteleiden tuntumaan. Kerrostaloaluetta ostoskeskuksineen alettiinkin rakentaa 1970-luvun vaihteessa Meurmanin osoittamaan paikkaan. Toinen kyseisen yleiskaavan myöhempiin kaavoihin luotaama periaate oli rantalinjaa seuraavaa vihervyöhyke. Makkaralahden ensimmäinen asemakaava valmistui vasta vuonna Alue oli kuitenkin alkanut uudistua vahvistamattoman rakennussuunnitelman avulla, joka tiiviydessään ennakoi ensimmäistä asemakaavaa. Ensimmäisen asemakaavan laatimisvaiheessa alue käsitti pääasiassa omakotitaloja, joita oli n. 120 ja joista näistä 92 oli rakennettu asutustiloina luvun alussa ennen asemakaavaa alueelle rakennettiin kymmenisen omakotitaloa poikkeusluvilla. Kaava tiivisti vanhoja kortteleita sekä laajensi asutusaluetta niemen pohjois- ja koillispuolelle. Tiivistyminen tapahtui jakamalla aiempia suuria tontteja sekä kerrostalokorttelin rakentamisella. Ostarin rakentamisen myötä muodostui Makkaralahdesta kaupungin ensimmäinen lähiötyyppinen asuinalue. Oikealla katunäkymiä, joista näkyy hyvin eri vuosikymmenien rakentamisen kirjo. Alueen Itäosassa on hyvin yhtenäisiä luvuilla rakentuneita alueita (alin kuva). Muualla vanha ja uusi rakentaminen lomittuvat. Alakuvassa osa 1960-luvulla laaditusta suunnitelmasta, minkä mukaan alue alkoi tiivistyä. Paljon jäi toteutumatta kuten kuvassa näkyvä Makkaralahdenkadun muuttaminen rivitalovaltaiseksi. Tällöin sen alkuperäinen rintamamiestalojen rivistö olisi väistynyt. Myöskään suunniteltuja yhteyttä Ansakadun ja Ampumakujan poikkikaduilla Suistamonkadun ja Makkaralahdenkadun välille ei toteutettu..

6 Makkaralahdessa kuten kaupungin keskustassa käytettiin paljon punatiiltä, koska Iisalmessa toimi tiilitehdas.. Muuratut julkisivut, ovat säilyneet elementtijulkisivuja paremmin, mikä vaikuttaa olennaisesti kerrostaloalueiden viihtyisyyteen. Kerostalorakentaminen alkoi samanaikaisesti rakennetun liiketalon (ostari, kuvat alla) lähistöltä. Kuvissa oikealla Helsingissä Reino Minkkisen suunnittelemat asuintalot, joihin tuli aikakaudelle tyypillinen maanpäällinen kellari ja kolme asuinkerrosta. Julkisivujen arkkitehtoninen sommittelu, sisääntulokatos, puusäleikkö ja tiililimitykset poikkesivat selvästi 1970-luvulla vallinneesta elementtitalotuotannosta. Kerrostaloista ilmeikkäimpiä ovat kaupungin vuokrataloyhtiön (Petterinkulma) 1996 rakennuttamat kaksi luhtikäytävätaloa (suunnittelija arkkitehti Pirjo Pykäläinen / Iisalmen kaupunki)(valokuva alla oikealla). Iisalmelainen Arkkitehtitoimisto Jouko Rytkönen suunnittelema ja vuonna 1979 rakennettu liiketalo edustaa hyvin lukujen ostariarkkitehtuuria. Näissä tunnuspiirteenä on liimapuupalkein kannatettu katto leveine eturäystäineen. Kontrastina massiiviselle räystäälle koko etuseinä oli yleensä lasitettu. poltettu tumma tiili, tummin saumoin, Kerrostalo korttelien tuntumassa on vuonna 1987 Raimo Saarenvirran (Iisalmen kaupungin tekninen virasto) suunnittelema päiväkoti: modernismia edustavassa rakennuksessa voidaan nähdä väimerellisen kansanarkkitehtuurin vaikutteita muurimaiset valkeaksi slammatut tiiliseinät, räystäättömyys, yllätyksellinen massoittelu). Rakennus liittyy hienosti kerrostalopihoihin ja alueen puistoalueisiin (kuva alla).

7 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 2. Kunta Iisalmi 3. Kohde 4. Kylä/rekisterinumero (osin ) 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus Nyk. käyttö 8. Kohteen osoite Suistamonkatu 94 KORKEAHARJU Kohdetyyppi 9. Omistaja ja omistajan osoite Anna-Liisa Nissinen Savonlinna loma-asunto Alkup. käyttö asuinrakennus Rak.aika vanhin osa?, laajennus 1932, 1950 ja 1960-luvuilla muutoksia Suunnittelija - Kerrosluku Perusta sokkeli 1+ullakkohuoneet nurkkakivet hirsinurkkien alla, sokkelin päälle tehty betonointi myöhemmin. Runko hirsi (lyhytnurkka), päätykolmiot rankorakenteiset Kattomuoto taitekatto Kate kolmiorimoitettu huopakate laitettu pärekaton päälle 1950-luvulla Vuoraus vaakaponttilaudoitus 1950-luvulla, aiemmin pystylaudoitus ja osin vuoraamaton Ulkovärit keltaiset seinät, valkoiset listat ja ikkunat, Kunto kohtalainen Erityispiirteet Taitekatot olivat luvulla muodinmukaisia kaupunkialueella ja huviloissa, taitekattoihin saatiin Amerikasta esikuvia. 11. RAKENNUSHISTORIA Paikan nykyisen omistajan Anna-Liisa Nissisen vanhemmat tulivat vuonna 1932 Kanadasta vietettyään siellä 6-8 vuotta ja ostivat Korkeaharjun (6,8 ha), Pekka Rothilta, joka joutui myymään paikan taloudellisista syistä. Elettiin vielä 1929 New Yorkin pörssiromahduksen jälkeisiä lamavuosia, jolloin monet kiinteistöt vaihtoivat omistajaa. Ennen Rothia paikan omisti Lyytinen. Pekka Roth oli mahdollisesti lunastanut tilan pappilasta, jonka torppana paikka oli aiemmin. Anna-Liisa Nissisen isällä Aku Antti Nissisellä oli Iisalmen kaupungissa kauppaliike ja Korkeaharju tuli perheen asuinpaikaksi, johon kuului pieni navetta kotieläimineen. Rakennus säilyi ympärivuotisena asuntona luvulle asti. Tilan ostamisen jälkeen vanhemmat laajensivat vanhaa tuparakennusta nykyiseen hahmoonsa taitekattoiseksi (1932). Ullakolle tuli kolme huonetta: keittiössä oli Kastor -merkkinen hella paistouuneineen, kammarissa pystymäinen, pieni "Porin Matti" uuni sekä kolmannessa huoneessa pienempi Kastor -hella paistouuneineen. Alakertaan tuli yksi lisähuone, "pikkukammari" pönttöuuneineen. Taloon tehtiin luvuilla korjauksia: aiemmat T-puitejakoiset ja laajennusosan sekä ullakkokerroksen tasaruutuiset ikkunat vaihdettiin nykyisiin matalampiin ja leveämpiin, julkisivut vuorattiin vaakaponttilaudoituksella ja alapohjan eristeet uusittiin. Alun perin alapohja oli hyvin kylmä (pieni kerros sahanpurua ja sanomalehtiä). Rakennuksen seinät maalattiin keltaisella, myös aiempi seinäväri oli keltainen. Kuisti lasitetiin 1950-luvulla.

8 1950-luvun lopulla tilan pohjoispuolelta myytiin 5-rantatonttia huviloiksi. Jäljelle jäänyt 1 hehtaarin kokoinen alue jaettiin perheen lapsille, joista osa on myynyt osuutensa myöhemmin. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Pihapiiriin kuului karjarakennus, josta on jäljellä luonnonkivistä muuratut seinät. Lato-osa on purettu ja puurakenteet on uusittu. Rakennuksessa on kuitenkin edelleen pulpettikatto kuten jo 1930-luvulla. Sisäpinnat on betonoitu. Rakennus myytiin myöhemmin naapurille, joka muutti rakennuksen autotalliksi. Anna-Liisa ja Martti Nissisen mukaan navetta rakennettiin luvulla. Rakennuksessa oli 1930-luvulla pulpettikatto. Karjarakennusten rakentaminen luonnonkivistä ja pulpettikattoisena oli aikakaudella poikkeuksellista. Rannassa, kallion suojassa on pieni perinteinen saunarakennus, joka saattaa olla asuinrakennuksen ikäinen. Saunan edustalla oli Anna-Liisa Nissinen lapsuudessa pesukota pyykinpesua varten. Tontin piha on hyvin hoidettu ja puutarhamainen. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Ei ole merkitty suojelukohteeksi ennen vuotta 2013 laadituissa kaavoissa. 14. LUETTELOINTIPERUSTE Asuinrakennus on todennäköisesti Makkaralahden vanhin säilynyt rakennus. Paikka on aiemmin ollut pappilan torppa. 18. LÄHTEET JA SUULLINEN TIETO Haastattelu: Anna-Liisa ja Martti Nissinen Vanhat kartat / Iisalmen kaupunginarkisto 15. Rakennushistoriallinen 16. Historiallinen 17. Maisemallinen x LOMAKKEEN TÄYTTÖ Hanna Oijala

9 Kuvaliite rakennusinventointiin KORKEAHARJU 328 / Iisalmi NAVETAN KIVIOSA ASUINRAKENNUS SAUNA Osasuurennus karttasarjasta, joka kuvaa Iisalmen pappilasta erotettuja tiloja ja niiden tiluksia. Kartat on laadittu luvuilla. Vasemmalla valokuva ennen lukujen taloon tehtyjä muutoksia: talon alkuperäinen kamarissa on T-malliset ikkunat laajennusosa tasaruutuiset ikkunat, rakennuksessa näyttää olevan pystylaudoitus, laajennusosassa vain päätykolmioissa ja seinän alaosassa, kuistia ei ole vielä lasitettu. Rakennusinventointi Hanna Oijala / Iisalmen kaupunki

10 Iisalmelainen arkkitehti L V Huttunen suunnitteli ja rakennutti 1984 omakotitalon Korkeaharjun pohjoispuolelle. Korkeaharjun vanha navetan kiviosa muutettiin autotalliksi. Navettaa kuului aiemmin latoosa, joka sijaitsi kiviosan jatkona. Kiviosa toimi eläintilana. Luonnonkivinavettoja on Iisalmen seudulla rakennettu suhteellisen vähän ennen lukua. Korkeaharjun navetta saatettiin rakentaa luonnonkivestä, koska puuta, saati rakennus tiiliä oli niukasti saatavilla. Sauna sijaitsee niemen kärjessä, josta alimmaiset kuvat ovat otettu kohti asuinrakennusta: vanhasta kuvasta näkyy kuinka avoin rantamaisema aiemmin oli. Rakennusinventointi Hanna Oijala / Iisalmen kaupunki

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem

Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

MUSEOVIRASTO JUHANI AHON MUSEO 161 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE

MUSEOVIRASTO JUHANI AHON MUSEO 161 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JUHANI AHON MUSEO 161 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Iisalmi 18:285 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

Lisätiedot

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Tanssijantien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\0\ Tanssijantien_m.docx\PS N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JATEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO

laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO 12/4/2018 Pohjois-Pohjanmaan liitto laaja kohderaportti laaja kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto RAAHE 17. KAUPUNGINOSA HAKALAN KORJAAMO Idän puoleinen pääty ja julkisivu Ouluntielle. (Kuva: Kaisa

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.

Lisätiedot

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43 YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE RAKENTAMISTAPAOHJE JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 9.6.2014 Ilmari Mattila RAKENTAMISTAPAOHJE HARJMÖKKIALUE KORTTELIT 307-310 Sijaintikartta LUONNONLÄHEISTÄ

Lisätiedot

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHE TOKOLA TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Asemakaava-alueella on 11 asuttua pihapiiriä, jotka ovat tyypiltään seuraavia: 1 kpl Maatilakeskus, rakennukset 1940-60 -luvulta

Lisätiedot

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI

LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

PÄSSINMÄEN RAKENNUSINVENTOINTI

PÄSSINMÄEN RAKENNUSINVENTOINTI PÄSSINMÄEN RAKENNUSINVENTOINTI Valkeakosken kaupunkisuunnittelu 2013 Yleistä alueen aikakaudesta ja tyypillisistä piirteistä Pässinmäki on alun perin vapaasti muodostunutta työläisasuinaluetta, joka on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta

Lisätiedot

TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010

TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010 TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA 1965-2010 KUUMA - LAATUASUMISEN SEMINAARI 14.4.2011 Lea Piistari-Niemelä www.kerava.fi 1 Esimerkkejä eri vuosikymmeniltä Kurkela (Arabikylä), Kaleva kaava

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 1 KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (LYHENNELMÄ) SELVITYKSEN RAKENNUS JA MILJÖÖKOHTEET Pekka Piiparinen 2011 SISÄLLYSLUETTELO: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet

Lisätiedot

Härmälä, Pilotinkatu 17

Härmälä, Pilotinkatu 17 Härmälä, Pilotinkatu 17 Alueellinen selvitys Asemakaava nro 8713 28.5.2018 Lentoasema Ote Tampereen kaupungin asemakartasta v. 1926 735 912 Lentoasema Ilmakuva v. 1946 - pientaloalue on rakentunut etelä-lounaisia

Lisätiedot

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI

HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI HAAPAJOEN ENTISEN VAHTITUVAN PIHAPIIRIN RAKENNUSINVENTOINTI Pekka Piiparinen 2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2 SISÄLLYS JOHDANTO 2 KUVAUS, ARVOT JA LAUSUNTO MAISEMALLISISTA ARVOISTA 3 PIHAPIIRIN

Lisätiedot

Yritysperä. Rakennuskohteiden inventointi 2008. Kaavoitus 21.7.2008

Yritysperä. Rakennuskohteiden inventointi 2008. Kaavoitus 21.7.2008 Yritysperä Rakennuskohteiden inventointi 2008 Kaavoitus 21.7.2008 Yritysperän rakennushistorian inventointi Viemäri- ja vesijohtotalkoot vuonna 1952. Kuva Liisa Martinmäen arkistosta. Yritysperän rakennuskannan

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään

80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 80 Rautatieasema-alue, rautatieasema, alueinventointi 174 871 1 2 tyhjillään 1957, Sänkimäki-Juankoski osuus Siilinjärvi-Viinijärvi rataosuudesta valmistui 1957. Radan rakentaminen Siilinjärveltä Joensuun-Outokummun

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus 5.4.2018/Tanner Metsäkalteva Palojoen varren alue on osa Metsäkaltevan kaupunginosaa, tulevaa yli 6 000 asukkaan asuinaluetta Rakentamista ohjaavat:

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

Erityispiirteet säilytetty alkuperäisasussaan, kansallisromanttisessa tyylissä 8. Kuvat

Erityispiirteet säilytetty alkuperäisasussaan, kansallisromanttisessa tyylissä 8. Kuvat 1 Meijeri 7. Rakennuksen kuvaus Vanha meijeri Nykyinen käyttö Ei käytössä Alkuperäinen käyttö Meijeri Rakentamisaika 1907 Kerrosluku 2 Kivijalka luonnonkivi/betoni Runko luonnonkivi Katemateriaali pelti

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot