MTK - VARSINAIS-SUOMI

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2006 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry

2 MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, RAISIO Puhelin: , faksi Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi, varsinais-suomi@mtk.fi Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Aluepäällikkö Järjestöagrologi Jaakko Halkilahti puh , , fax Paavo Myllymäki puh. työ ja Aino Launto-Tiuttu puh. työ ja Ville Kalluinen puh. työ ja Hankekoordinaattori Airi Kulmala puh. työ ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Ruohonen puh. työ , , VARSINAIS-SUOMEN MAATALOUSTUOTTAJAIN SÄÄTIÖ Asiamies Ville Reunanen puh ja MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi

3 TOIMINTAKERTOMUS 2006

4 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 3 MAATALOUS VARSINAIS-SUOMESSA... 4 KASVINVILJELY...4 PUUMARKKINAT VARSINAIS-SUOMESSA...5 KOTIELÄINTUOTANTO...5 MAATALOUSTUOTTAJAIN VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JÄSENET...6 JOHTOKUNTA...6 VALIOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT...6 EDUSTAJAT...7 TARKKAILIJAT...8 TILINTARKASTAJAT...8 TOIMIHENKILÖT...8 JOHTOKUNNAN TOIMINTA JOHTOKUNNAN KÄSITTELEMÄT TÄRKEIMMÄT AIHEET...9 TYÖVALIOKUNTA...9 LIITON KOKOUKSET KEVÄTKOKOUS...10 SYYSKOKOUS...11 KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA LIITON KOULUTUSTOIMINTA...15 PELLERVO-INSTITUUTIN KOULUTUS...15 TOIMINTA JA TAPAHTUMAT VILJA...16 SOKERIJUURIKAS...16 VARHAISPERUNA...16 LYPSYKARJATALOUS...17 KANATALOUS...17 LIHATALOUS...17 LUOMUTUOTANTO...18 KULUTTAJATYÖ...18 SOSIAALIPOLITIIKKA...18 MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA...19 MAASEUTUNUORET...19 MAASEUDUN NAISTEN VIESTI PÄÄTTÄJILLE...19 KYLVÖSIUNAUSTILAISUUDET JA SADONKORJUUJUHLAT...20 AKTIIVISTA VAIKUTTAMISTA ERI RYHMISSÄ...20 HANKETOIMINTA TARMONPESÄ-BONDEKRAFT...22 TARMONPESÄ (ELMA)...22 MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN KOULUTUSHANKE...23 SÄÄTIÖ MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS TILIT JA TILINPÄÄTÖS, TASE TILINTARKASTUSKERTOMUS YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT V LIITON TILASTO... 52

5 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Tilatukijärjestelmä otettiin käyttöön viime vuonna ilman suuria ongelmia ja viivästyksiä. Suurimmat haasteet järjestelmän osaamisessa ovat edessä vasta tänä vuonna. Uutta ympäristötukea valmisteltiin koko viime vuosi, mutta lopullista päätöstä komissiosta odotetaan yhä. Viljelyn ja tuotannon suunnittelun sekä viljelijöiden oikeusturvan kannalta on kestämätöntä, kun päätökset ympäristötuesta tulevat vasta kylvöjen aloittamisen jälkeen. Bioenergia puhutti viljelijöitä ja muuta yhteiskuntaa viime vuonna. Etanolitehdashankkeita oli suunnittelupöydillä useampiakin. Investointipäätöksiä odotettiin Altian lisäksi muilta toimijoilta. Lounais-Suomen alueella on yhä tilaa sekä tarvetta yhdelle etanolitehtaalle. Tavanomaista alhaisemmat viljasadot maailmalla, bioenergian tuotantomäärien kasvu sekä jo ennestään alhaiset viljan varastotaseet aiheuttivat sen, että loppusyksyllä viljan hinnat alkoivat markkinoilla nousta - maailmalla enemmän, meillä Suomessa vähemmän. Niin viljan kuin muidenkin maataloustuotteiden hintojen on jatkossa noustava. MTK vauhditti osaltaan 141-tuen valmistelua Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Lopputulos oli pettymys - ratkaisua ei syntynyt viime vuoden aikana. Taustatyötä kuitenkin tehtiin ja on tehty tähän asti. Tämän työn tulokset näkyvät toivottavasti valmiissa ratkaisussa. MTK- Varsinais-Suomi edellyttää, että uusi 141-tuki kannustaa kannattavaan ja markkinaehtoiseen tuotantoon. Tukierojen maan eri osien välillä tulee pienetä ja tukipolitiikan johdosta tuotantoa ei saa siirtyä tukialueiden välillä. Pääperiaatteena on oltava, että Suomessa harjoitetaan yhtä ja samaa maatalouspolitiikkaa koko maassa. Jäseniä ja yhdistyksiä koskeva merkittävä järjestöasia on jäsenmaksu-uudistus. Liiton johtokunta suosittelee yhdistyksiä ottamaan käyttöön viljelmän MYEL- työtuloon perustuvan jäsenmaksun vuodesta 2008 alkaen. Asia on valmisteltava huolella, jotta syyskokouksissa voidaan tehdä lopullisia päätöksiä jäsenmaksuista. Kuluvan vuoden osalta järjestön suurin tapahtuma tulee olemaan MTK:n juhlaliittokokous Turussa kesäkuun lopussa, jolloin myös juhlitaan MTK:n 90-vuotista ja metsänhoitoyhdistysten 100-vuotista taivalta. Toivotamme kaikki jäsenemme tervetulleiksi juhlaan. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitoksia yhteistyöstä ja menestystä MTK:n juhlavuonna! Jaakko Halkilahti

6 Maatalous varsinais-suomessa Varsinais-Suomessa oli 7347 maataloustukia hakenutta maatilaa vuonna 2006 maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tiken) mukaan. Varsinais- Suomessa oli tuottajayhdistysten jäsentiloja kertomusvuoden lopussa 6931 ja jäseniä oli yhteensä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen mukaan vuoden 2006 lopussa oli MYEL -vakuutettua henkilöä, joista naisia ja miehiä MYEL-vakuutettuja maatiloja maakunnassa oli 6373 kappaletta. Tilojen keskipinta-ala oli 41 ha ja metsäala keskimäärin 37 ha. MYEL-vakuutettujen keskimääräinen työtulo oli vuonna Tuottajayhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit kokoontuivat lokakuussa yhdessä Satakunnan ja Pirkanmaan puheenjohtajien ja sihteereiden kanssa keskustelemaan ajankohtaisista järjestöasioista sekä maatalouspolitiikasta. MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄ TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN VARSINAIS-SUOMESSA Tuotantosuunta tilat 2005 tilat 2006 % vuonna 2005 * % vuonna 2006* Lypsykarjatalous ,2 5,73 Muu nautakarjatalous ,24 2,15 Sikatalous ,93 8,62 Siipikarjatalous ,37 4,27 Lammas- ja vuohitalous ,75 0,83 Hevostalous ,38 1,46 Viljanviljely ,69 56,57 Erikoiskasvituotanto ,61 12,73 puutarhakasvien viljely ,33 4,46 Muu kasvintuotanto ,05 2,34 muu tuotanto ,44 0,84 tilat yhteensä ,00 100, * (% koko maan tiloista) Lähde:Tike VILJELYALAT JA KESKISADOT VARSINAIS-SUOMESSA Pinta-ala 1000 ha koko maa % Koko maan sato kg/ha ha ha alasta Syysvehnä 8,9 6,8 20,2 44, Kevätvehnä 54,1 64,7 172,1 31, Ruis 4,3 2,9 21,8 19, Ohra 87,3 93,8 563,5 15, Kaura 29,7 27,6 352,7 8, Peruna 1,7 1,7 28 6, Sokerijuurikas 9,8 12,3 23,8 41, Rypsi ja rapsi 27,9 18,8 106,9 26, Puutarhakasvit 2,6 2, ,7. Kumina 1,3 0,6 22,3 5,8. Kuivaheinä 7,7 4,9 125,4 6, Säilörehu 10,4 13,4 384,4 2, Nurmien siemenviljely 2,2 1,7 10,6 20,8. Hoidettu viljelemätön pelto 8,9. 130,5 6,8. Kesanto 23, ,9 19,3. Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä 296,8 295, ,8 12,9 Lähde: Tike

7 PUUMARKKINAT VARSINAIS-SUOMESSA 2006 Vuosi 2006 oli hyvä puukaupan vuosi. Alkuvuonna puun tarjonta oli veromuutoksen jälkeen vähäistä, mutta parani selvästi jo kesällä. Loppuvuonna puun kysyntä oli erittäin hyvä. Etenkin tukkipuun hinta nousi selvästi ja kaikilla puutavaralajeilla oli hyvä menekki. Vuoden 2006 aikana mäntykin hinta nousi 22 %, kuusitukin 13 %, koivutukin 4 %, mäntykuitupuun 13 %, kuusikuitupuun 6 % ja koivukuitupuun 9 %. Myyty puumäärä oli vuoden 2005 tasoa ja kaikkiaan noin 2 miljoonaa kuutiometriä. KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄT Myyty. puumäärä oli vuoden 2005 tasoa ja kaikkiaan noin 2 miljoonaa kuutiometriä. Varsinais-Suomi kokomaa % koko maan määrästä... Lypsylehmät ,96... Emolehmät ,9... Sonnit 1v. ja yli ,04... Muut naudat ,69... Emakot ja karjut ,24... Lihasiat 50 kg ja yli ,11... Muut siat ,39... Kanat ml poikaset ,75... Kanapoikaset alle 20 vko ,05... Lihasiipikarja ,86... Lampaat ja vuohet ,95... Hevoset , Lähde:Tike... PUUMARKKINAT VARSINAIS-SUOMESSA 2006 Vuosi 2006 oli hyvä puukaupan vuosi. Alkuvuonna puun tarjonta oli veromuutoksen jälkeen vähäistä, mutta parani selvästi jo kesällä. Loppuvuonna puun kysyntä oli erittäin hyvä. Etenkin tukkipuun hinta nousi selvästi ja kaikilla puutavaralajeilla oli hyvä menekki. Seuraavassa taulukossa on hakkuutavoittain keskimääräiset kantohinnat Varsinais- Suomessa vuonna 2006 Hakkuutavoittain keskimääräiset kantohinnat Varsinais-Suomessa vuonna 2006 Vuoden 2006 aikana mäntykin hinta nousi 22 %, kuusitukin 13 %, koivutukin 4 %, mäntykuitupuun 13 %, kuusikuitupuun 6 % ja koivukuitupuun 9 % Loimaa, Vanhan maatalousoppilaitoksen pelloilla Kokousväki tarkkaavaisena liiton syyskokouksessa Kodisjoella. Lisätietoja: Erkki Mäkelä, puh

8 Maataloustuottajain varsinais-suomen liitto MTK-VARSINAIS-SUOMI RY. V JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 53 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Maito-Aura LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raision Tehtaat Oyj Vihannesviljelijät Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo, jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Simo Kolkkala, Mellilä, jäsen v:sta 1999 Muut jäsenet Heikkilä Tapani, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Lahti Marja, Pöytyä, jäsen v:sta 2003 Mäkimattila Paavo, Alastaro, jäsen v:sta 2002 Nuoritalo Totti, Somero, jäsen v:sta 1998 Silén Urban, Perniö, jäsen v:sta 2006 Suominen Jaakko, Paattinen, jäsen v:sta 2003 Taimen Hannu, Paimio, jäsen, v:sta 1996 Vesola Henna-Maija, Lokalahti, jäsen v:sta 2003 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo Simo Kolkkala, Mellilä Tapani Heikkilä, Mynämäki Hannu Taimen, Paimio Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Jaakko Suominen, Paattinen Janne Tiiri, Oripää Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Hannu Taimen, Paimio / MTK:n sikajaosto Tiina Varho-Lankinen, Oripää Terhi Sorvola-Löfstedt / Ville Kalluinen, yhteyshenkilö KANATALOUSASIAT yhteyshenkilöinä Paavo Myllymäki 6

9 VILJAVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Totti Nuoritalo, Somero / MTK:n viljavaliokunta Simo Kolkkala, Mellilä / MTK:n mallasohrajaosto Pekka Eskola, Loimaa Erkki Haavisto, Raisio Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Timo Kaunisto, Laitila Paavo Mäkimattila, Alastaro Nina Pohjanpalo, Yläne Hanna Vuola, Laitila Aino Launto-Tiuttu, sihteeri VEROASIAT (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Simo Mikkola, Sauvo-Karuna Jaakko Nieminen, Kuusjoki Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Paavo Mäkimattila, Alastaro Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö SOSIAALIPOLIITTINEN VALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Henna-Maija Vesola, Lokalahti Hannu Junnila, Halikko-Salo Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö SOKERIVALIOKUNTA Mika Örri, Perniö Pekka Myllymäki, Mietoinen Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo Urban Silén, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Halikko-Salo Mari Suominen, Sauvo-Karuna Heikki Vesanen, Koski Tl Paavo Myllymäki, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA (ÅSP, MTK-Pirkanmaa ja -Satakunta) Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jaakko Hiltunen, Merimasku Jussi Launto, Sauvo-Karuna Samuli Simula, Laitila Jaakko Heikkilä, Askainen Simo Pirilä, Kalanti-Uusikaupunki Ekblad Torbjörn, ÅSP Mats Fagerlund, ÅSP Roger Lindroos, NSP Erkki Kangas, Satakunta Terhi Sorvola-Löfstedt / Ville Kalluinen, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Tero Sainio, Halikko-Salo Marjut Marttila, Laitila Mika Kavander, Sauvo-Karuna Matti Ali-Rontti, Pöytyä Eeva Taneli, Loimaa Juha Jokiniemi, Somero Antti Mattila, Rusko Aarne Lehtonen, Mynämäki Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Terhi Sorvola-Löfstedt / Ville Kalluinen, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi Terhi Sorvola-Löfstedt / Ville Kalluinen, sihteeri KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Heino Vehmaa Mia Keskitalo, Mynämäki Mika Raukunen, Lemu Satu Näykki, Somero Teea Mikkola, Koski Tl Aino Launto-Tiuttu, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Heikki Vesanen, Koski Tl Juha Kuopila, Paimio Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Markku Salo, Mellilä Eeva Taneli, Loimaa Matti Ylitalo, Pöytyä Mika Äijälä, Kuusjoki Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi Raimo Nordman, ProAgria Farma, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Olavi Lindstedt, Perniö Tapani Heikkilä, Mynämäki Marja Lahti, Pöytyä Tuija Rainio, Naantali Paavo Myllymäki, sihteeri EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n johtokunnassa MTK:n johtokunnan 3. puheenjohtaja Jarmo Mäntyharju, Oripää MTK:n valtuuskunnassa Helena Anttila-Lindeman, Somero Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo Rauli Selinheimo Loimaa MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Paula Koivuniemi, Lieto Simo Kolkkala, Mellilä Arja Yli-Heikkilä, Metsämaa Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kylvösiemenvaliokunnassa Heikki Vesanen, Koski Tl MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Hannu Taimen, Paimio MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaa MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Matti Tilkanen, Karinainen 7

10 MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen ja Urban Silén, Perniö MTK:n viljavaliokunnassa Totti Nuoritalo, Somero MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Simo Kolkkala, Mellilä MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Olavi Lindstedt, Perniö EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raision Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Simo Kolkkala, Mellilä, varalla Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo, varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HK-Ruokatalo Oyj:n yhtiökokouksissa Hannu Taimen, Paimio, varalla Jaakko Suominen, Paattinen Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallituksen kokouksissa Hannu Taimen, Paimio varalla Simo Kolkkala, Mellilä sekä Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo, varalla Marja Lahti, Pöytyä Lounais-Suomen Maalaistentalo Oy:n yhtiökokouksissa Hannu Taimen, Paimio, varalla Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Aurajokisäätiön hallituksessa Paavo Myllymäki, MTK-VS, varalla Ville Reunanen, Pöytyä Muut edustukset toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. TARKKAILIJAT Sokeritehtaiden tarkkailijat, Sucros/Salon tehdas Jaakko Halkilahti, Halikko-Salo Mika Örri, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Halikko-Salo Mari Suominen, Sauvo-Karuna Seppo Lassila Mietoinen Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Viljakaupan tarkkailijat Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Raimo Lindström Mellilästä ja maaseutuyrittäjä Anneli Salminen Taivassalosta, varamiehinään pankinjohtaja Eero Koskinen Pöytyältä, HTM Simo Laaksonen Loimaalta sekä pankinjohtaja Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Kalluinen Ville, agrol. AMK, järjestöagrologi Launto-Tiuttu Aino, MMM, aluepäällikkö Sorvola-Löfstedt Terhi, agrol. AMK, aluepäällikkö (vanhempainvapaalla ) Ruohonen Marja-Terttu, yo-merkonomi, toimistosihteeri Lehtimäki Sirpa, MMM, hankepäällikkö Heinonen Jukka, agrol., hankekoordinaattori Kulmala Airi, MMM, hankekoordinaattori Törmä Kati, FM, hankekoordinaattori MTK-Varsinais-Suomen 90-VUOTISILTAMAT lauantaina klo alkaen Pöytyän Kisariihessä Riihikoskella. Ohjelmaa esittää Maarianvaaran Kesäteatteri, loppuillasta tanssia. Tervetuloa!

11 Johtokunnan toiminta Johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolmetoista kertaa. Alla olevassa listauksessa on johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat. Johtokunnan kokouksiin on tarvittaessa osallistuneet MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet sekä MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja Jarmo Mäntyharju johtokunnan järjestäytyminen - valiokuntien ja toimikuntien nimeäminen - vastuuyhdistysten nimeäminen - kevätkauden toiminta - maatalouspoliittiset kysymykset MTK:n tasa-arvo-ohjelma - kuntauudistus - johtokunnan koulutusseminaari lausunto ympäristötukiesityksestä - yhteistyösopimus Malinen&Partnersin kanssa - maatalouspoliittiset kysymykset Lounais-Suomen Maalaistentalon tilanne - vuoden 2005 tilit ja tilinpäätös - Tarmonpesä/Elma tilannekatsaus - maatalouspoliittiset asiat henkilöstöasiat - kopiokoneen hankinta - ympäristötuen koulutus - maitoasiat yhdessä Maito-Auran edustajien kanssa hankeasiat - MTK:n rakennevaihtoehtojen vastaus - Okra maatalousnäyttely - yhteistyösopimus ProAgrian kanssa maaseutuohjelma henkilöstökysymykset - maatalouspoliittiset kysymykset, kana-asiat - esitykset MTK:n valiokuntiin viljatilanne - biopolttoaineryhmän perustaminen - maaseutuohjelma Varsinais-Suomen maatalousopetus vilja-asiat, Raisio Yhtymän edustajien kanssa - liittojen puheenjohtajakokouksen kuulumiset - yhdistysten toiminta ja jäsenmaksusuositus - kotieläinkysymykset talousarvio ja toimintasuunnitelma maatalouspoliittiset kysymykset - liha-alan keskustelu LSO Osuuskunnan edustajien kanssa MTK:n 1.puheenjohtaja Michael Hornborgin vierailu - artikla toiminnan 2006 arviointi - kehittämisen ja toiminnan painopisteet - liiton syyskokous toimintasuunnitelma talousarvio 2007 Johtokunnan työvaliokunta Johtokunnan työvaliokunta valmisteli johtokunnalle tulevia asioita. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. MTK- Varsinais-Suomen johtokunnan jäsenet vuonna 2006 Vasemmalta: Kalle Vähä-Piikkiö, Henna-Maija Vesola, Hannu Taimen, Tapani Heikkilä, Jaakko Suominen, Jaakko Halkilahti, Totti Nuoritalo, Simo Kolkkala, Urban Silén, Marja Lahti ja Paavo Mäkimattila. 9

12 Liiton kokoukset KEVÄTKOKOUS MTK- Varsinais-Suomen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Mellilän Asemanseudun koululla. Paikalla oli 128 henkilöä, joista 97 virallista kokousedustajaa. Mellilän kunnanjohtaja Esko Rautiainen toi kunnan tervehdyksen kokousväelle. Kokouksen avasi liiton uusi puheenjohtaja Jaakko Halkilahti. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tuomas Lankinen Mellilästä ja sihteeriksi Terhi Sorvola- Löfstedt liiton toimistosta. Tuottajayhdistysten välisen toimintakilpailun kiertopalkinnon sai suurimmalla pistemäärällä vuodeksi haltuunsa MTK-Nousiainen. Maaseutunuorten kerhot: 1.Vehmaan maaseutunuorten kerho 520 p 2.Kosken nuorten tuottajain kerho 460 p 3.Peimarin nuorten tuottajien kerho 430 p Maaseutunuorten kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Vehmaan maaseutunuorten kerho. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilit vuodelta 2005 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2005 tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli tukirahastoon siirron jälkeen nolla euroa, liiton taseen loppusumma oli ,39 euroa. Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten kerhojen välisten toimintakilpailujen parhaat vuodelta 2005 palkittiin. Kilpailun tulokset: Maataloustuottajayhdistykset yli 200 viljelmää 1. Loimaan Seutu p 2. Koski Tl p 3. Laitila p Maataloustuottajayhdistykset korkeintaan 200 viljelmää 1. Nousiainen p 2. Vehmaa p 3. Sauvo-Karuna p Tuottajayhdistysten uudet puheenjohtajat yhteiskuvassa. Kertomusvuoden alusta tuottajayhdistyksen puheenjohtajina aloittaneille annettiin puinen puheenjohtajan nuija. Nuijansa noutivat Erkki Suvitie Alastarolta, Jukka Leino Kalanti-Uusikaupungista, Timo Yli-Karro Kodisjoelta, Heikki Meriö Laitilasta, Lasse Kara Halikko-Salosta ja Antti Mattila Ruskolta. Lisäksi Taneli Jussila Lokalahdelta sai nuijan. Hän ei ehtinyt paikalle kokoukseen. Kokous kutsui liiton johtokunnan esityksestä pitkäaikaisen liiton johtokunnan jäsenen ja puheenjohtajan Juha Nevavuoren liiton kunniajäseneksi. Kevätkokouksen antama julkilausuma Tuottajahintoja on nostettava MTK- Varsinais-Suomen Mellilään kokoontunut kevätkokousväki vaatii maataloustuotteiden tuottajahintojen pikaista korottamista. Vuonna 2005 maataloustulo laski 14%, eikä nykyisillä tuottajahinnoilla ole mahdollisuutta kannattavaan maataloustuotantoon. Maataloustuotteiden hintojen lasku yhdessä kustannusten nousun kanssa aiheuttivat tämän tulojen alenemisen. Tuottajayhdistysten toimintakilpailussa palkittujen yhdistysten johtokunnat kokeilivat melontaa kesäkuussa Paimionjoella Marttilassa. Kuvassa Vehmaan johtokunnan jäseniä harjoittelemassa kanootin hallintaa ennen kanoottien veteen laskua. Koko ruokaketjun on hyväksyttävä oikeudenmukaisten tuottajahintojen periaate ja toteutettava sitä. Ei voi olla oikein, että maanviljelijälle jää ainoastaan jäännöserä koko ruokaketjun tuotosta. Viljelijöiden saama osuus on laskenut koko EU-jäsenyyden ajan. Samanaikaisesti ketjun vahvemmat osat, kauppa etunenässä, ovat kasvattaneet osuuttaan. Kuvaavana esimerkkinä tästä on kananmunien tuottaja- ja kuluttajahintakehitys: kaupan osuus hinnasta on ollut suurempi kuin 10

13 tuottajan ja pakkaajan yhteensä. Suomalaisen leivän nimellishinta on nykyisin korkeampi kuin ennen EU-jäsenyyttä. Maanviljelijälle maksetaan kuitenkin viljasta vain neljäsosa siitä hinnasta, mitä maksettiin 1990-luvun alkupuolella. Viljan hintakehityksellä ei siten näytä olevan mitään vaikutusta leivän hintaan. Viljan hintojen korottaminen EU:n parhaimmalle tasolle ei siten vaikuttaisi käytännössä mitenkään leipätuotteiden kuluttajahintoihin. Mutta viljantuottajalle hinnannousu on välttämätön toimeentulon ja kannattavuuden parantamiseksi. Suomalaiset kuluttajat luottavat kotimaisiin elintarvikkeisiin. Korkea laatu ja ruokaturvallisuus ovat maataloustuottajille tuotannon kulmakiviä. Laadun tuottaminen maksaa. On mahdotonta jatkaa Euroopan korkealaatuisinta maataloustuotantoa Euroopan alhaisimmilla hinnoilla. Kokouksen jälkeen järjestöjohtaja Matti Voutilainen MTK:sta piti Osaava Maaseutu 2020 seminaarin alustuksen edunvalvonnan haasteista. Kommenttipuheenvuoron käytti maaseutuyrittäjä Tuomas Levomäki Loimaalta. Hän nosti esille tuottajan ja kuluttajan välisen suhteen. Kuluttajat on saatava puolustamaan suomalaista maataloutta ja elintarviketuotantoa. Alustusten jälkeen kokousväki äänesti Osaava Maaseutu 2020 seminaarin kysymyksistä. Liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti (oik.) onnittelee kunniajäsentä Juha Nevavuorta. SYYSKOKOUS Liiton syyskokous pidettiin Kodisjoen koululla. Osallistujia oli 169 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia 128. Kokouksen aluksi laulettiin maataloustuottajain marssi. Kodisjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuomo Kauppi toivotti kokousväen tervetulleeksi Kodisjoelle. Kodisjoki liittyy vuodenvaihteessa Rauman kaupunkiin. Liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Johanna Lassila-Pärkö Kodisjoelta ja sihteeriksi Aino Launto- Tiuttu liiton toimistosta. Kokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2007, vahvisti luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet. Samoin kokous hyväksyi liiton talousarvion, joka on euroa ylijäämäinen, vuodelle Liitto perii yhdistyksiltä jäsenmaksuna euroa ja yhteisöiltä euroa. Jäsenmaksut nousevat keskimäärin 3 %. MTK- Varsinais-Suomen toiminnan tavoite Tavoitteemme on maakunnan maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen ja maataloustuottajien elämänlaadun parantaminen. Tähän pääsemme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa ja työkykyä edistämällä. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen ja asiantuntemukseen. Toimimme yhteistyössä kaikkien maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Yhteistyötä naapuriliittojen, keskusliiton sekä Maaseutukeskusten kanssa lisätään. Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan painopisteet ovat: 1. Jäsensuhteen ja yhdistystoiminnan kehittäminen - Osallistuva jäsenyys ja sähköpostin käyttö tiedonvälityksessä - Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen - Jäsenmaksu-uudistus - Yhteistyön kehittäminen MTK:n, naapuriliittojen ja ProAgrian kanssa - Yhdistysten johtokuntien ja liiton luottamushenkilöiden koulutus - Nuoret viljelijät mukaan järjestön toimintaan 2. MTK ja MTK- Varsinais-Suomi 90 vuotta - Osaava Maaseutu MTK:n liittokokous ja 90-vuotisjuhla Turussa liiton 90-vuotisjuhla syksyllä maakunnallisen lehdistöpäivän järjestäminen 3. Markkinaedunvalvonta - Maataloustuotteiden hintojen nostaminen - Viljelijäomisteisten yritysten toiminta tukemaan tuottajien tulonmuodostusta - markkinakoulutuksen viljelijöille - Lähiruoka tutuksi ja ruoan alkuperän tunnistaminen 11

14 4. Tukijärjestelmät - Artikla Oikeudenmukainen tukipolitiikka - Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen - Avoin tiedottaminen tukijärjestelmistä 5. Maa- ja metsätaloustuotanto - Viljelijöiden kustannustietoisuuden ja -tehokkuuden lisääminen - Viljelijöiden välisen yhteistyön kehittäminen - Viljelijöiden markkinatietoisuuden ja markkinatasapainon parantaminen - Vaihtoehtoisten tuotantomahdollisuuksien edistäminen 6. Maaseutuyrittäjyys - Pelto-, metsä- ja muiden energialähteiden jalostuksen ja käytön lisääminen - Viljelijöiden välisen yhteistyön kehittäminen - Tilojen toiminnan monipuolistaminen - Yrittäjien verkostoitumisen kannustaminen 7. Ympäristöasiat - Liitto toimii asiantuntevana toimijana ympäristöasioissa - Ympäristöhankkeisiin osallistuminen - Maanomistajien oikeuksien ajaminen maanrakennushankkeissa yhteistyössä mm. Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa 8. Hanketoiminta - Viljelijöiden osaamisen parantaminen tukijärjestelmissä - Investointien ja sukupolvenvaihdosten edistäminen - Yrittäjyystaitojen kehittäminen - Maaseutu/kaupunki-vuorovaikutuksen edistäminen MTK- Varsinais-Suomen johtokuntaan valittiin äänestyksen jälkeen neljä jäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi Yhden valittavista on sääntöjen mukaan oltava alle 35-vuotias. Erovuoroisista Jaakko Halkilahti Halikko-Salosta, Timo Kaunisto Laitilasta ja Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta valittiin uudelleen. Uutena valittiin Eeva Taneli Loimaan Seudun yhdistyksestä. Taneli täyttää myös sääntöjen ikäpykälän. Liiton tilintarkastajiksi vuodelle 2007 valittiin edelleen Matti Huhtala (KHT) Ruskolta, Raimo Lindström Mellilästä ja Anneli Salminen Taivassalosta. Varatilintarkastajiksi valittiin Eero Koskinen Pöytyältä, Simo Laaksonen Loimaalta ja Jouko Siivo Perttelistä. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin äänestyksen jälkeen Hannele Mäki-Ettala-Mustonen Laitilasta ja Antti Airikki Nousiaisista. Valtuuskunnan varajäseniksi valittiin Elina Heino Vehmaalta, Markku Hyssälä Liedosta ja Matti Tilkanen Karinaisista. Kokous vahvisti yhdistysten edustajat MTK:n liittokokoukseen Turussa. Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi valittiin äänestyksen jälkeen Mervi Puonti Pyhärannasta. Varajäseneksi valittiin yksimielisesti Heikki Alastalo Vehmaalta. Kokousesitelmän piti Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro. Syyskokouksen antama julkilausuma Kodisjoelle kokoontunut MTK- Varsinais-Suomen syyskokous vaatii viljelijöiden tulokehityksen parantamista. Maataloustulo on alentunut koko 2000-luvun, vaikka maatiloilla on tehostettu tuotantoa, investoitu ja rakennekehityksen myötä tilakoko on kasvanut ja tilojen määrä vähentynyt huomattavasti. Nyt viljelijöiden tulokehitys on saatava nousevaksi muiden tulonsaajaryhmien mukaisesti. Liiton syyskokouksessa Kodisjoella äänestettiin useaan kertaan henkilövalinnoista. 12

15 Maataloustuotteiden alhaiset hinnat on saatava pikaisesti nousemaan. Suomessa maksettavat tuottajahinnat ovat tällä hetkellä Euroopan Unionin alhaisimpia, vaikka maataloustuotteemme ovat laadultaan ja puhtaudeltaan unionin parhaita. Viljelijöiden osuus elintarvikkeiden kokonaishinnoista on laskenut koko EUjäsenyyden ajan. Samalla teollisuus ja erityisesti kauppa ovat lisänneet osuuttaan ruuan hinnasta. Edellytämme, että viljelijöille maksetaan oikeudenmukainen hinta maataloustuotteista. Oikealla hinnoittelulla teollisuus varmistaa laadukkaan kotimaisen raaka-aineen saannin. Kauppa on tuonut markkinoille ns. reilun kaupan tuotteita. Mielestämme suomalaiselle maanviljelijälle kuuluu samanlainen reiluuden tunnustus. Kaupassa on tuotava selkeämmin esille tuotteen kotimaisuus, jotta kuluttajan on helpompi valita suomalainen tuote. EU on vaatinut lisää leikkauksia sokerintuotantoon. Koska Suomi toteutti ensimmäisen vaiheen leikkaukset täysimääräisesti, on pidettävä huoli siitä, että Suomelta ei leikata enää lisää ennen kuin muissakin EU-maissa on tehty täysimääräiset ensimmäisen vaiheen leikkaukset. Varsinaissuomalaisten viljelijöiden tulevaisuutta varjostaa huonojen tuottajahintojen lisäksi Etelä-Suomen kansallisten tukien tulevaisuus. Edellytämme, että maan hallitus huolehtii artikla 141 jatkosta vuodesta 2008 eteenpäin. Komissio on määrätietoisesti pyrkinyt heikentämään Etelä-Suomen kansallisten tukien käyttöä. Viimeksi heikennettiin kasvinviljelyn tukea poistamalla ympäristötuen kansallinen lisäosa. Tällainen leikkaus on kasvinviljelylle kohtuuton, ja sen tilalle on löydettävä korvaava järjestely välittömästi. Pääministeri Matti Vanhanen lupasi MTK:n valtuuskunnan kokouksessa huolehtia 141-tuen jatkosta nykyisessä muodossaan. Pidämme tätä lupausta ehdottomana. Neuvotteluissa on myös korvattava EU-jäsenyyden aikana tapahtunut viljelijöiden tulojen aleneminen sekä tehtävä tukiin 20 % tasokorotus. Yhdistysten liittokokousedustajat ovat seuraavat: varsinainen edustaja (-t) varaedustaja (-t) Alastaro Erkki Suvitie Juuso Hulmi Angelniemi Jouko Willberg - Askainen-Velkua Juha Valtonen Timo Keskitalo Aura Henrik Korpi Seppo Mäkilä Halikko-Salo Lasse Kara, Sari Rannikko Tero Sainio Kakskerta Heikki Mäki Tanja Koivunen Kalanti-Uki Jukka Leino, Rauli Rauhala Pekka Raula, Ilkka Salminen Karinainen Matti Tilkanen Hanna Takatalo Karjala Matti Karppinen Satu Haanperä Kiikala Antti Virtanen Juha Simola Kisko Jukka Huittinen - Kodisjoki Johanna Lassila-Pärkö Miika Yli-Karro Koski TL Heikki Jalli Into Lehtisaari Kustavi Petteri Kulmala Pirkko-Liisa Friberg Kuusjoki Sanna Mäki - Laitila Heikki Meriö, Timo Nikula Susanna Viitanen, Marjut Marttila Lemu Mika Raukunen - Lieto Markku Hyssälä Matti Takatalo Loimaan Seutu Pekka Saarinen, Eeva Taneli Juho Pietilä, Jouni Tuomola Lokalahti Taneli Jussila Marttila Eeva Korimäki Kirsi Mielonen Masku Kari Hujala Aarre Koskinen Mellilä Tuomas Lankinen Mika Kivistö Merimasku Riitta Virtanen Jari Laaksonen Metsämaa Teemu Halme Antero Ristimäki Mietoinen Jukka Ristimäki Tuomo Syrjänen Muurla Jari Saarniniemi Pasi Lähdetie Mynämäki Tapani Heikkilä, Markku Keskitalo Miia Keskitalo, Aarne Lehtonen Naantali Risto Lindroos - Nousiainen Airi Kulmala Juha Saarinen Oripää Jukka Heinonen Jarmo Mäntyharju Paattinen Pekka Nieminen Tapio Ylitalo Paimio Tatja Vahtivaara Juha Paakkanen Parainen-Nauvo Matti Agge Arto Köpilä Perniö Mika Leikkonen Markku Peltonen 13

16 Pertteli Ari-Pekka Kirjonen Henrik Jensén Piikkiö Jaakko Koski Esko Väihkönen Pyhäranta Mervi Puonti Kari Ranta Pöytyä Kalle Yli-Jaakkola, Matti Ali-Rontti Pertti Mäki-Uotila, Ville Ali-Raatikainen Raisio Erkki Haavisto Hannes Sainio Rusko Antti Mattila Raimo Ali-Keskikylä Rymättylä Kari Hämölä Sisko Suovanen Sauvo-Karuna Erik Söderholm Mari Suominen Somerniemi Tuomisto Hannu Seppo Kaase Somero Jarmo Mäki, Irma Mäkinen Helena Anttila-Lindeman, Juha Jokiniemi Suomusjärvi Juhani Koitto Marja Manninen Särkisalo Jukka Aarnio Anders Björkqvist Taivassalo Juhani Palo - Tarvasjoki Ensi Kulta Tomi Saarnivaara Turun Seutu Seppo Hörkkö Jouko Tuokila Vahto Rauli Koskinen Tero Mahkonen Vehmaa Elina Heino Jari Kaskinen Yläne Nina Pohjanpalo - Peimarin nuoret tuottajat joulutulilla Paimiossa. Varsinais-Suomen ehdokas Eeva Taneli nuorten syysparlamentin vaalitentissä. Haastattelijana on Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro. (kuva: Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa) Kalle Isotalo ja Michael Hornborg luovuttivat vuoden nuori maaseutuyrittäjä -palkinnon Satu ja Tuomas Levomäelle, kuvassa. Kunniamaininnan saivat Päivi Markula ja Jukka Mäkilä Oripäästä sekä Timo Laaksonen Liedosta. 14

17 Koulutus ja kurssitoiminta Liiton KOULUTUSTOIMINTA Uusien puheenjohtajien ja sihteereiden koulutus Kaila Elli... Laitila Leino Jukka... Kalanti-Uusikaupunki Penttilä Inkeri.. Kalanti-Uusikaupunki Eeva Jukka... Kuusjoki Lassila-Pärkö Johanna Kodisjoki Yhdistysten sosiaalivastaavien koulutus Nummiluikki Hannele Kuusjoki Lenkkeri Aila.. Piikkiö Vähätalo Raija... Laitila Rouhiainen Mirja.. Somero Aalto Juha.... Mynämäki Pietilä Tuovi.... Kalanti-Uusikaupunki Vesola Henna-Maija.. Lokalahti Järjestö tutuksi (Peku 1) Toivonen Erkki.... Pöytyä Mäkitalo Martti.. Koski Tl Virtanen Riitta.. Merimasku Hiltunen Heikki.. Merimasku Penttilä Inkeri.. Kalanti-Uusikaupunki Leino Jukka... Kalanti-Uusikaupunki Isolauri Matti.. Vehmaa Heino Elina... Vehmaa Ahala Päivi... Vehmaa Suominen Juha-Matti Vehmaa Teinilä Saija... Halikko-Salo Saarnivaara Tomi.. Tarvasjoki Leimäki Tauno.... Tarvasjoki Tapio Erkki... Loimaan Seutu Kaskinen Jari.. Vehmaa Mattila Antti... Rusko Nissi Henrikki.. Rusko Nissi Jarno... Rusko PELLERVO-INSTITUUTIN KOULUTUSTOIMINTA Veropäivät Pietilä Koitto Kalanti-Uusikaupunki Nieminen Jaakko.. Kuusjoki Emäntien hallintokurssi Ruohonen Marja-Terttu MTK-V-S Puheenjohtaja- ja sihteerikurssi Kaila Elli... Laitila Meriö Heikki... Laitila Jyläntö Jerkko... Halikko-Salo Kara Lasse.... Halikko-Salo Sosiaalipolitiikan kurssi Raija Vähätalo.. Laitila Tuomo Vähätalo.. Laitila Vilja-alan tulevaisuusseminaari Eskola Pekka.. Loimaan Seutu Haavisto Erkki.. Raisio Kolkkala Simo.. Mellilä Nuoritalo Totti.. Somero Järjestö tutuksi kurssilla osallistujat keskustelivat edunvalvonnasta ja harjoittelivat kokoustekniikkaa 15

18 Toiminta ja tapahtumat VILJANTUOTANTO Viljan avaushinnat olivat kertomusvuoden syksyllä hieman korkeammat kuin vuosi aiemmin. Hinnat eivät kuitenkaan kauraa ja ruista lukuun ottamatta yltäneet muualla EU:ssa maksettuun hintatasoon. MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan yhteinen viljavaliokunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Timo Jaakkola ja varapuheenjohtajana Markku Anttila, molemmat Pirkanmaalta. Varsinaisten kokousten lisäksi valiokunnan varsinaissuomalaiset jäsenet kokoontuivat heinäkuussa keskustelemaan viljantuotannon kannattavuudesta ja tulevaisuudesta Loimaalle laajemman viljanviljelijäryhmän kanssa. Koko maan viljavaliokunnat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen Pellervo-Instituuttiin Espooseen lokakuussa. Helmikuun kokouksessa valiokunta esitti, että kesannointi on hyvä vaihtoehto alhaisen satotason pelloille. Kesannointi tilatukijärjestelmässä oli viljelijöille edelleen epäselvää, joten valiokunta otti yhteyttä Maaseudun Tulevaisuuteen selventävän kesannointiartikkelin saamiseksi lehteen. Lisäksi valiokunta kiitti Avenaa Nordic Grainiä kauratilitysten ajan lyhentämisestä. Valiokunta otti kantaa myös tulevaan ympäristötukiohjelmaan. Ympäristötuen lisäosan tulee jatkossa olla samansuuruinen samalla alueella sijaitseville tiloille tuotantosuunnasta riippumatta. MTK:n tukineuvottelijoille lähetettiin viesti: ympäristötuen kasvipeitteisyyslisätoimenpidettä täyttämään on hyväksyttävä syysviljat ja kevytmuokattu pelto koko kasvipeitteisyysalalta. Lannoitustasoissa tulee olla myös 6000 kilon saavutettu hehtaarisato vaihtoehtona perustoimenpiteen kohdassa peltokasvien lannoitus ja kalkitus. Kesantonurmen niitto pitää olla mahdollista myös heinäkuussa hukkakauran ja muiden rikkakasvien torjumiseksi. Kesäkuun lopun kokouksessa valiokunta tutustui Lännen Tehtaiden etanolitehdashankkeeseen ja keskusteli syksyn markkinatilanteesta kylvöalojen pohjalta. Valiokunta kaipasi viljan avaushintoja ennen puintien alkua. Koska teollisuus on halunnut lisää suomalaista ruista, vaati valiokunta tietoa syksyn 2007 rukiin hinnasta jo ennen syyskylvöjä. Rukiin viljelypäätöksiä tehdään vuosi ennen sadonkorjuuta ja ennakkotieto rukiin hintatasosta sadonkorjuun aikana voi lisätä rukiin viljelyä. Liitto järjesti yhdessä Ravinto Raision kanssa öljykasvipäivän Salossa. Päivän tavoitteena oli innostaa viljelijöitä viljelemään entistä enemmän öljykasveja. Paikalla oli 250 osallistujaa. Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais- Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa eri puolilta maakuntaa. Varsinais-Suomen siemenviljelijäinyhdistyksen johtokunta on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana. Valiokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunta keskusteli siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista ja käytännöistä sekä tukiasioista. Valiokunta vaati MTK:lta jämäkämpää kasvinviljelysektorin edunvalvontaa. Siemenviljelijäinyhdistys järjesti heinäkuussa kesäretken Pirkanmaalle. SOKERIJUURIKAS Sokerijuurikkaalle vuosi oli ensimmäinen EU:n uudessa sokerijärjestelmässä. Uudistuksen myötä sokerijuurikkaan hinta laskee asteittain, samalla otettiin käyttöön asteittain nouseva lisäosa, joka perustuu vuoden 2005 toimitusoikeuteen. Lisäosa maksetaan tilatukijärjestelmän osana. Kokonaisuudessa uudistus merkitsee sokerijuurikkaan viljelyn kannattavuuden heikkenemistä ja viljelyalan supistumista Suomessa. Uudistuksen takia Salon sokeritehdas oli toiminnassa viimeisen sesongin vuonna Vuodesta 2007 ainoana toimivana tehtaana tulee olemaan Sucroksen Säkylän tehdas. Salon tehtaan sulkeutuminen on takaisku varsinaissuomalaiselle elintarviketeollisuudelle. Liitto osallistui aktiivisesti työryhmään, jossa selvitettiin mahdollisuuksia Salon tehtaan muuttamiseksi etanolituotantoon. Hankkeessa ei valitettavasti onnistuttu. Sillä Sucros ilmoitti purkavansa Salon tehtaan. Vuoden valopilkkuihin kuului sokerijuurikkaan korkea sato. Koko maakunnassa keskisato oli kg/ha. Mikä oli n kg/ha enemmän kuin vuonna Salon alueen keskisato oli kg/ha ja Vakka-Suomen alueen keskisato oli kg/ha. Sadon sokeripitoisuus oli 15,55 %, mikä oli lähes 2 % - yksikköä alempi kuin vuonna Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi viidettä toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä, sekä vastaa alueellisesta edunvalvonnasta tuottajaliiton alaisuudessa. Lisäksi neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan vastaanoton tarkkailusta. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Varsinais-Suomesta neuvottelukuntaan kuuluivat: Jaakko Halkilahti Salosta, Jaakko Korsimo Perttelistä, Hannu Tahkokallio Perttelistä (1.11. alkaen Korsimon tilalle), Juha Kontu Kalannista, Seppo Lassila Mietoisista, Pekka Leskinen Maskusta, Tero Sainio Halikosta, Mari Suominen Sauvosta, Heikki Vesanen Koskelta ja Mika Örri Perniöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimi tj. Jukka-Pekka Kataja, Etelä-Hämeestä. VARHAISPERUNA Varhaisperunatoimikunta kokoontui vuoden aikana 4 kertaa, joiden lisäksi pidettiin viisi puhelinkokousta. Varhaisperunan viljelijöiden vuosi lähti käyntiin varhaisja kesäperunanviljelijöiden risteilyllä Seminaarissa tutustuttiin tukkuliikkeen toimintaan, laatuasioihin ja menekinedistämiseen. Seminaarissa oli mukana 61 osallistujaa. Tärkein keino ennustaa markkinoille tulevaa varhaisperunan määrää on istutuskartoitus. Näin saadaan tehtyä satoennuste, jonka avulla kerrotaan kaupalle, 16

19 milloin suomalaista varhaisperunaa on riittävästi saatavilla, eikä tuontitarvetta enää ole. Tuontiperuna yhdessä voimakkaan kotimaisen tarjonnan kanssa johtaa aina markkinoiden tukkeutumiseen ja hinnan romahtamiseen. Varhaisperunan markkina- ja hintatiedotetta päivitettiin koko kauden ajan tilanteen mukaan. Varhaisperunan istutusajankohta oli vuonna 2006 koko peruna-alueella noin viikkoa vuotta 2005 myöhäisempi. Valtaosa varhaisperunasta istutettiin huhtikuun 20 päivän molemmin puolin. Myöhäisestä istutusajankohdasta ja toukokuun halloista huolimatta varhaisperunakasvustot kirivät normaalin aikataulun umpeen toukokuun alun lämpimien ja aurinkoisten päivien ansiosta. Toukokuun loppupuolella olleet viileät säätkään eivät hidastaneet perunan kasvua ja ensimmäisiä avomaan varhaisperunoita nostettiinkin saaristosta lakkiaisjuhliin. Halla-aamu Menekinedistämisessä oltiin vuoden aikana aktiivisia. MTK- Varsinais-Suomen varhaisperunatoimikunta kutsui tiedotusvälineiden edustajat seuraamaan varhaisperunan nostoa Paraisille Keskusliikkeiden tapaaminen järjestettiin MTK:n kokoustiloissa Helsingissä, Tilaisuudessa keskusliikkeiden edustajilla oli mahdollisuus käyttää omat puheenvuoronsa siitä, mitä toiveita keskusliikkeillä ja tukkuportaalla on alan kehittämiseksi. Varhaisperunan TV-mainonta aloitettiin TV4-kanavalla ja mainontaa jatkettiin vielä juhannuksen jälkeen heinäkuun alkupäiville. Lisäksi kauppoja ja tukkuliikkeitä tiedotettiin varhaisperunan satotilanteesta. Maidontuottajien edunvalvontakysymyksiä on hoitanut sekä kolmen lounaisen (Pirkanmaan, Satakunta ja Varsinais-Suomi) maitovaliokunta, että Etelä-Suomen 7-liiton yhteinen maitovaliokunta. KANATALOUS Kananmunantuotanto väheni kertomusvuoden aikana 2 %, vaikka tuotanto kasvoikin kesäkuuhun saakka. Syksyllä tuotannon aleneminen 6 %:lla johti kokonaistuotannon alenemiseen. Kertomusvuonna kananmunien kokonaistuotanto oli 57 miljoonaa kiloa. Kanamunien tuottajahinta oli alimmillaan vuoden alussa 53 snt/kg (A-luokka), hinta vahvistui vuoden lopulle 72 senttiin kilolta. Kanamunien kotimaan kulutus kääntyi lievään nousuun kertomusvuoden aikana. Kokonaiskulutus oli n. 57 miljoonaa kiloa. Päivittäistavarakaupan tiukka kilpailutilanne johti kuluttajahintojen laskuun 11 %. MTK-Varsinais-Suomi toimi aktiivisesti yhdessä MTK-Satakunnan kanssa keväällä tuottajahinnan nostamiseksi ja luovutuslakon ratkaisemiseksi. Liittojen johdolla käytiin keskusteluita eri toimijoiden välillä tuottajahinnan vahvistamiseksi. Tuottajahinta saatiinkin nousevalle uralle. Kertomusvuoden aikana tuottajien omistaman osuuskunnan Munakunnan markkina-asema vahvistui yrityskaupan avulla. Toimenpiteellä kyetään jatkossa parantamaan tuottajien asemaa kilpailluilla kananmunamarkkinoilla. Tarjonnan parempi keskittäminen on mahdollistaa myös tuottajahinnan suotuisan kehittymisen. LYPSYKARJATALOUS Maitomarkkinoilla kertomusvuoden aikana tuottajahinnat nousivat jälkitilit huomioon ottaen 1,0 snt/l. Nestemäisten maitotuotteiden kuluttajahinnat nousivat 4%. Maito-Auran maksama tuottajahinta oli Valioryhmän kärkeä. Maidontuotannon määrä laski Varsinais-Suomessa 0,4 %, mikä oli alle maan keskiarvon. Mutta maidontuottajien määrä väheni kokonaista 8 %. Tuotannosta luopuvien tilojen määrän väheneminen kiihtyi vuoden 2004 tasoisena. Suuri lopettaneiden määrä johtuu osaltaan EU:n maatalouspolitiikana uudistuksesta ja tilatukijärjestelmän käyttöönotosta. Luopujien määrästä johtuen keskilehmäluku/maitotila nousi vuoden aikana yli yhdellä lehmällä. Tuotantoaan jatkavat tilat eivät aivan kyenneet lisäämään tuotantoaan lopettaneiden tuotannon vähenemisen suhteessa. Perinteinen Ellivuoren laskettelutapahtuma oli erittäin suosittu. LIHATALOUS Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kaksi kertaa vuoden 2006 aikana. Varsinais-Suomesta valiokuntaan kuuluu Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja Hannu Taimen Paimiosta, joka toimii myös valiokunnan puheenjohtajana. MTK:n Eteläisten liittojen lihavaliokunta antoi julkilausuman uuden ympäristöohjelman toimenpiteistä. Kantaa otettiin lannanlevityksen tiukentuviin vaatimuksiin perustoimenpiteiden osalta. Lisätoimen- 17

20 piteiden osalta puututtiin peltojen kasvipeitteisyysvaatimukseen ja kevennettyyn muokkaukseen, jossa rajataan pois yli 10 eläinyksikön karjatilat. Lisäksi vaadittiin ympäristötuen kansallisen lisäosan jatkuvuutta ja Etelä-Suomen lihantuotannon turvaaminen 141- neuvotteluissa. Toinen kannanotto annettiin marraskuussa Lihavaliokunta otti kantaa Suomessa maksettavaan Euroopan alhaisimpaan tuottajahintaan ja nouseviin tuotantokustannuksiin. Lihantuotannossa tehtiin uusi ennätys. Lihantuotanto nousi valtakunnallisesti 2 % eli 381,8 milj. kiloon vuodesta Lihan kulutus kasvoi prosentin verran 362 milj. kiloon, lihaa vietiin 63 milj. kiloa, mikä on 11 milj. kiloa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Runsaasta kotimaisesta lihan tarjonnasta huolimatta lihan tuonti kasvoi yli 7 % eli 42 milj. kiloon. Lihan kulutuksen kotimaisuusaste oli 88,3 prosenttia. Siipikarjanlihan tuotanto kasvoi 11 %. Kasvu kohdistui pelkästään broileriin, jonka tuotanto kasvoi 4 %. Sen sijaan kalkkunan tuotanto ja kulutus laskivat yli kymmenen prosenttia. Euroopassa havaitut lintuinfluenssa löydöt vaikuttivat väliaikaisesti siipikarjanlihan kulutukseen. Suurta vaikutusta kulutukseen ei ollut havaittavissa. Sianlihaa tuotettiin 208 milj. kiloa, naudanlihaa 85 milj. kiloa siipikarjanlihaa 88 milj. kiloa. LUOMUTUOTANTO MTK- Varsinais-suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan yhteinen luomuvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhden kerran. Kokouksen puheenjohtajan toimi Arto Ojakoski Pirkanmaalta. Sihteerinä toimi Terhi Sorvola-Löfstedt. Luomuvaliokunta käsitteli kokouksessaan luomutuotteiden hintatietojen keruujärjestelmän kehittämistä, kotimaan tuotanto- ja markkinatilannetta sekä kansainvälisiä markkinoita. Luomutuotteiden hintatietojen keräämistä päätettiin jatkaa ja laajentaa, jotta tietoa olisi paremmin saatavissa. Markkinatietojen tulee olla viljelijöiden saatavissa. Näin tieto hyödyttää mahdollisimman suurta joukkoa viljelijöitä. Varsinais-Suomessa oli 315 luomutuotantoon sitoutunutta tilaa. Luomutiloista 32 tilalla oli kotieläimiä luomutuotannossa ja pinta-alaa luomustuotannossa ja siirtymävaiheessa oli hehtaaria. Luomuruuan kysyntä kasvaa kovaa vauhtia maailmalla. Suomessa luomuruuantuotanto ja kysyntä ovat jopa laskeneet ja vientikin on ollut pienehköä. Eniten kysyntää on kaurasta, sillä kansainväliset luomukauramarkkinat vetäisivät helposti 2-3-kertaisen määrään suomalaista luomukauraa nykyiseen verrattuna. Suomen luomuvienti on vuodessa noin viisi miljoonaa euroa. Koko luomumarkkinan suuruus Suomessa on miljoonaa euroa. Länsi-Euroopan maissa luomumarkkinat sen sijaan kasvavat 5 15 prosentin vuosivauhdilla. Suomi on jäämässä selkeästi jälkeen Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa nopeasti kasvavasta markkinasta. Pohjolassakin Suomi on sivustakatsojana, kun Ruotsi ja Tanska sen sijaan ovat markkinakehityksen kärkijoukoissa luomutuotteiden osalta. Kotimarkkinan jämähtäminen Suomessa on estänyt myös mittavat vientiponnistelut, koska tarvittavaa raaka-ainepohjaa ja tuotteita ei ole syntynyt. Kotimarkkinoiden taantumisesta huolimatta pk-yritykset voivat kehittää luomutuotantoaan myös suoraan vientimarkkinoiden avulla. Tämä vaatii kuitenkin yritysten yhteistoimintaa. Luomuviljan tuotantomääriin haetaan nyt voimakasta kasvua, sillä ammattimainen luomuviljely on osoittautunut jopa tavanomaista kannattavammaksi. Kasvua haetaan muun muassa parantamalla luomuviljan kulkua luomuna koko elintarvikeketjun läpi. KULUTTAJATYÖ Liiton kuluttajatyössä haettiin kertomusvuonna uusia toimintamuotoja. Kuluttajatyöryhmä avasi keskustelun alueen kotitalousopettajien kanssa suomalaisen ruuan tuottamisesta ja sen merkityksestä. Kotitalousopettajien yhdistyksen jäsenet kutsuttiin tutustumiskäynnille maatilalle elokuussa. Taattisten tilalla Merimaskussa kotitalousopettajien kanssa keskusteltiin varsinaissuomalaisesta maataloustuotannosta, nähtiin tavallisimpia maatalouskoneita ja nautittiin suomalaisesta ruuasta. Syyskuun lopulla liitto järjesti yhteistyössä MTK:n, Finfoodin ja CountryWorks -hankkeen kanssa maaseuturetken yläkoulujen opinto-ohjaajille. Päivän aikana vierailtiin kasvinviljelytilalla Liedossa, hevos- ja broilertuotantoon sekä maatilamatkailuun keskittyneellä maatilalla Marttilassa sekä naudanlihatuotantotilalla Koskella. Päivän lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus ostaa suomalaista lihaa tilamyymälästä. Opinto-ohjaajille kerrottiin maatilojen työstä ja koulutuksen merkityksestä maaseutuyrittämisessä. Vierailukohteissa käytiin vilkas keskustelu maatalouden harjoittamisesta. Liiton kuluttajatyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kuluttajatyöryhmä ideoi ja valmisteli yhteistyötä kotitalousopettajien kanssa sekä innosti tuottajayhdistyksiä toimimaan suomalaisen tuotannon puolestapuhujina alueensa alakouluissa. MTK:n tuottamaa materiaalia tarjottiin yhdistysten käyttöön koulutapahtumien yhteydessä. Työryhmä esitti, että liiton joulutervehdyksessä kehotetaan ihmisiä suosimaan suomalaisia elintarvikkeita. SOSIAALIPOLITIIKKA MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan yhteinen sosiaalipoliittinen valiokunta käsitteli mm. uuden luopumistuen ehtoja, työterveyshuollon toimivuutta ja lisälomistuspäivän saamista maatalousyrittäjille ja lomituspalveluiden kehittämistä. Tuottajayhdistysten sosiaalivastaaville järjestettiin koulutuspäivä 1.8. Raisiossa. Päivän aikana keskusteltiin maatalousyrittäjien työterveyshuollosta, opintorahasta, uudesta luopumistuesta, yrittäjän työttömyysturvasta sekä kuntoutusmahdollisuuksista. Vain kolmannes maakuntamme viljelijöistä on liittynyt maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon. Liitto on ollut mukana järjestämässä maatalousyrittäjille suunnattuja kuntokursseja eri kuntoutuslaitoksissa Etelä-Suomessa. Kertomusvuoden aikana varsinaissuomalaisia viljelijöitä osallistui kolmelle kurssille. 18