MTK - VARSINAIS-SUOMI

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry

2 MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, RAISIO Puhelin: , faksi Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi, varsinais-suomi@mtk.fi Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti puh. koti , , fax Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki puh ja Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu puh ja Järjestöagrologi Ville Kalluinen puh ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Ruohonen puh , , Hankepäällikkö Terhi Sorvola-Löfstedt (Tarmokas-hanke) (vanhempain vapaalla alkaen - ) Hanketyöntekijä Antti Numminen puh ja Hanketyöntekijä Sari Raimoranta puh ja ) VARSINAIS-SUOMEN MAATALOUSTUOTTAJAIN SÄÄTIÖ Asiamies Ville Reunanen puh. koti ja ville.reunanen@pp1.inet.fi MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi

3 TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 MAATALOUS VARSINAIS-SUOMESSA... 7 MAATILAT TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN... 7 KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ... 7 PUUMARKKINAT... 8 VILJELYALAT... 8 MAATALOUSTUOTTAJAIN VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JÄSENET JOHTOKUNTA VALIOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT EDUSTAJAT MTK:SSA TARKKAILIJAT TILINTARKASTAJAT TOIMIHENKILÖT JOHTOKUNNAN TOIMINTA JOHTOKUNNAN KÄSITTELEMÄT TÄRKEIMMÄT AIHEET TYÖVALIOKUNTA LIITON KOKOUKSET KEVÄTKOKOUS SYYSKOKOUS KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA TOIMINTA JA TAPAHTUMAT VILJANTUOTANTO SOKERIJUURIKAS VARHAISPERUNA LYPSYKARJATALOUS LIHATALOUS LUOMUTUOTANTO KULUTTAJATYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA MAA-JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA MAASEUTUNUORET KYLVÖNSIUNAUSTILAISUUDET JA SADONKORJUUJUHLAT AKTIIVISTA VAIKUTTAMISTA ERI RYHMISSÄ PUHEENJOHTAJIEN JA SIHTEEREIDEN NEUVOTTELUKOKOUS HANKETOIMINTA TARMOKAS-KRAFTFULL -TIEDONVÄLITYSHANKE TEHO-Hanke SÄÄTIÖ MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS TILIT JA TASE TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT V LIITON TILASTO

5 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2008 jää mieliimme elinkeinomme kannattavuuden osalta surkeana. Maataloustulo aleni 15 prosenttia rajusti kohonneiden kustannusten johdosta, päätyen koko EUjäsenyytemme ajan alimmalle tasolle. Tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden, hinnat nousivat voimakkaasti. Kustannusten nousua ei pystytty siirtämään tuottajahintoihin. Viime vuonna maidon tuottajahinta nousi jonkin verran, mutta sian- ja naudanlihan hinnat polkivat paikallaan. Markkinat yllättivät meidät jälleen viime vuonna, tällä kertaa negatiivisella tavalla. Maa- ja metsätalousministeri Anttila asetti maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän tekemään esityksiä maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi. MTK tekikin aktiivisesti maatalouden veromuutoksia koskevia esityksiä työryhmälle. Viime vuoden aikana päätettiin, että polttoöljyn ja sähkön valmisteveron palautuksia korotetaan. Monet MTK:n tekemät esitykset valitettavasti tyrmättiin valtiovarainministeriön taholta. Viljelijöiden luottamus lannoitemarkkinoiden toimivuuteen hävisi viime vuonna. MTK-Varsinais-Suomi oli aloitteellinen keskusliittomme suuntaan ja vaati MTK:ta tekemään selvityspyynnön kilpailuvirastolle Yaran toimista lannoitemarkkinoilla. Vaadimme myös toimia, joiden avulla varmistetaan lisääntyvä kilpailu lannoitemarkkinoilla. Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotta lannoitetuonnin ja terveen kilpailun lainsäädännölliset esteet voidaan poistaa. Maatalouspolitiikan osalta EU:n maataloustuotteiden markkinajärjestelmien vaiheittainen uudistaminen saatiin päätökseen, kun niin sanotusta terveystarkastuksesta päästiin loppusyksystä sopuun. Komission maatalouspoliittinen periaate maataloustukien irrottamisesta tuotannosta on käymässä kokonaisuudessaan toteen muutaman vuoden kuluessa. Komission tavoite on ollut, että markkinat ohjaavat tuottajien tuotantopäätöksiä, eivätkä tuet tai tukipolitiikka. Valinta tästä maatalouspolitiikan linjasta on tehty jo vuosia sitten, eikä sen kaikista vaikutuksista ole selvyyttä. Kukaan ei todennäköisesti ole osannut ottaa huomioon ainakaan hintojen niin suuria vaihteluita, kuin mitä nyt olemme pari vuoden aikana kokeneet. Suomelle tuotannosta irrotettu tuki on ongelmallinen, koska korkeat tuotantokustannukset, alhainen satotaso, pitkät etäisyydet, Suomen maantieteellinen asema, suhteellisen pieni kuluttajamarkkina sekä vähäinen toimijoiden määrä jalostuksessa ja kaupassa eivät synnytä sellaista kysyntää, joka varmistaisi markkinavetoisuuden tuotantopäätöksiä tehtäessä. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastus oli suuri reformi. Suomelle neuvottelutulos oli pienoinen voitto, koska Suomi sai erityisoikeuden maksaa 10 % EUtuesta tuotantoon sidottuna. Tämä osuus on selvästi muita jäsenmaita korkeampi. Ratkaisun mukaan tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa naudanlihalle ja maidolle. Vuoden 2008 viimeisiä viikkoja leimasi 142-tuen neuvottelut komission kanssa. Päätöksessä pohjoisen tuen maksuvaltuutta pienennettiin ja sika- ja siipikarjatalouden tuki irrotettiin kokonaan tuotannosta. Sopimuksen toimeenpanosta vuoden 2009 kansalliseen tukiratkaisuun yksimahaisten tukien osalta seurasi kova vääntö kotimaassa. MTK-Varsinais-Suomi vaati, että käytössä olevilla tukijärjestelmillä rakennetaan sellainen kokonaisuus, jossa tuotantoedellytykset turvataan eri tukialuilla ja joka on oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Tukiratkaisun hyväksyminen oli MTK:lle äärimmäisen vaikea. Lopputulokseen ei ole kukaan tyytyväinen. Käydystä harjoituksesta on otettava opiksi. Järjestömme on pystyttävä keskustelemaan myös ikävistä asioista etukäteen rakentavasti ja uskallettava raottaa verhoa tulevaisuuteen kertomalla jäsenillemme ennakoitavissa olevista muutoksia. Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen yhteinen Tehoa maatalouden vesiensuojeluun eli TEHO-hanke pääsi vauhtiin keväällä Viime vuoden aikana TEHOhanke on ollut lukemattomia kertoja esillä esimerkkinä siitä, että maatalouden piirissä tehdään tosissaan töitä vesiensuojelun tehostamisessa. Odotukset hankkeen tuloksista ja toimenpiteiden vaikutuksista ovat kovat. Hanke perustuu läheiseen yhteistyöhön maatalousyrittäjien kanssa. Ne tilat ja viljelijät, jotka ovat mukana hankkeessa tekevät arvokasta työtä meidän kaikkien muiden puolesta. Hankkeen esittämistä toimenpiteistä varsin monet päätyvät todennäköisesti osaksi seuraavaa maatalouden ympäristötukijärjestelmää. Maatalouden rakennetukilain valmistelun hitaus viivästytti viime vuoden investointitukien käyttöönottoa. MTK kiirehti lain pikaista toimeenpanoa ja tukihakujen avaamista. Rakennusinvestointitukien haku avautui vasta lokakuussa. Nykyisellään maatalouden investointitukijärjestelmä on aivan liian byrokraattinen ja sen tietyt myöntämisehdot ovat liian kireät. Investointitukijärjestelmän kotikutoiset esteet on purettava nopeasti ja samalla on varmistettava Makeraan riittävät pääomat, jotta maatalouden investoinnit saadaan nopeasti liikkeelle. Maatalouden investointien saaminen käyntiin on 5

6 mitä parasta elvytystä. Sektorilla on paljon patoutunutta investointitarvetta. Maatalouden investoinnit ovat luonteeltaan niin pitkäaikaisia, että niitä on järkevää toteuttaa myös taantuman ja laman aikana. Ajankohta varsinkin rakennusinvestointien toteuttamiselle on otollinen. Rakentamisen kustannukset ovat laskeneet, osaavaa työvoimaa on saatavissa ja korkotaso on laskenut. Lisäksi on muistettava, että maailmanlaajuisesti kotieläintuotteiden kulutus ja kysyntä kasvavat edelleen voimakkaasti. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitän yhteistyöstä ja toivotan tuottoisaa vuotta Jaakko Halkilahti 6

7 Maatalous varsinais-suomessa Varsinais-Suomessa oli 7094 maataloustukia hakenutta maatilaa Varsinais-Suomen TE -keskuksen alueella vuonna Maatilojen määrä laski 156 kpl kertomusvuoden aikana. Tuottajayhdistysten jäsentiloja oli kertomusvuoden lopussa 6469 ja jäseniä oli yhteensä Jäsentilojen määrä laski vuoden aikana 246 kpl ja jäsenmäärä laski 520 henkilöllä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa oli MYEL -vakuutettua henkilöä, joista naisia ja miehiä MYEL -vakuutettuja maatiloja maakunnassa oli 6343 kappaletta, joka 609 tilaa vähemmän kuin vuonna Tilojen keskipinta-ala oli 44 ha ja metsäala keskimäärin 34 ha. MYEL -vakuutettujen keskimääräinen työtulo oli vuonna PUUMARKKINAT Alkuvuoden hiljaisuuden jälkeen puumarkkinoilla nähtiin elo-syyskuun vaihteessa kaikkien aikojen ennätysviikkoja kauppojen määrässä. Keskeisenä yllykkeenä vilkkaaseen kauppaan oli valtiovallan lupaamat verohuojennukset. Lisäksi metsänhoitoyhdistykset keskittyivät keväästä lähtien harvennushakkuiden edistämiseen. Vilkkaan kaupan lisäksi puuta on tuotu Suomeen erittäin kovalla tahdilla. Vuosi 2008 päättyi kuitenkin puumarkkinoilla samoissa tunnelmissa kuin se alkoikin. Viikoittaiset ostomäärät olivat alkuvuoden tapaan selvästi aikaisempia vuosia pienempiä. Metsäteollisuuden puuhuoltotilanne oli kuitenkin kokonaisuutena hyvä. Erityisesti kuitupuuta käyttävällä teollisuudella oli puuta monen kuukauden tuotantoa vastaava määrä joko pystyvarastoissa tai kaadetun puun varastoissa. Synkät maailmantalouden näkymät heijastuivat myös metsäteollisuustuotteiden loppumarkkinoihin. ja vaikuttivat sitä kautta puun tarpeeseen. Sahatavaran markkinatilanne heikentyi koko vuoden. Sellun markkinatilanne heikentyi myös ja hinnat olivat voimakkaassa alamäessä v lopussa. MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄ TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Tuotantosuunta tilat tilat +/- ed vuodesta Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvituotanto puutarhakasvien viljely Muu kasvintuotanto muu tuotanto tilat yhteensä Lähde:MMM/Tike KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄT VARSINAIS-SUOMESSA ed. vuosi +/- Lypsylehmät Emolehmät Sonnit 2 v. ja yli Muut naudat Emakot ja karjut Lihasiat 50 kg ja yli Muut siat Porsaat alle 20 kg Munivat kanat väh. 20 vko Kanapoikaset alle 20 vko Broilerit Lampaat Hevoset Lähde:MMM/Tike 7

8 VILJELYALAT JA KESKISADOT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Pinta-ala 1000 ha ed. vuosi koko maa sato kg/ha / ha Syysvehnä 13,5 18,2-4,7 22, Kevätvehnä 56,6 48,8 7,8 196, Ruis 6 7,1-1,1 23, Ohra 99,4 87, , Kaura 32,9 32,6 0,3 372, Peruna 1,7 1,7 0 26, Sokerijuurikas 6,5 6,6-0,1 13, Rypsi ja rapsi 15,8 21,6-5,8 64, Puutarhakasvit 2,7 2,8-0,1 11,5 Kumina 1,1 1,3-0,2 17,4 1) nurmet alle 5 v. 30,6 27 3,6 655,2 2) nurmet 5 v. ja yli 5,1 4,9 0,2 32,7 Hoidettu viljelemätön pelto 6,7 7,6 6,7 104,8 Kesanto 13,1 22,9-9,7 83,7 Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä 295,9 296,4-0, ) Heinä, siemenheinä, tuore-ja säilörehun viljely sekä laitumet 2) Käytössä olevat luonnonniityt- ja laitumet, sekä hakamaa Lähde: MMM/Tike Kaikki hakkuutavat (sisältää sekaleimikot) Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Kantohinnat: Koko vuosi 2008 Länsi-Suomi/Varsinais-Suomi (liitto): Pystykauppa (Sisältää erikoispuutavaralajit) Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Muu tukki Muu kuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Energiapuu Yhteensä % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 59,17 58,50 43,63 19,17 26,57 15,66 16,21 14,09 3,22 6,91 6,23 5,39 3,46 4,44 2,65 17,56 3,63 54, % 82 % 81 % 35 % 58 % 41 % 97 % 74 % 45 % 64 % 60,61 59,06 44,38 20,52 28,47 17,10 16,37 14,69 4,93 5,19 4,64 5,23 2,85 3,20 2,05 17,67 2,81 63, % 6 % 9 % 32 % 23 % 27 % 13 % 2 % 17 % 53,53 52,51 38,44 19,45 23,78 14,95 11,68 11,07 6,44 5,91 4,31 3,23 2,78 2,23 3,75 2, % 0 % 1 % 20 % 7 % 18 % 2 % 24 % 7 % 49,04 53,53 41,79 16,20 19,88 13,10 10,49 3,21 8,38 8,15 4,68 3,65 3,12 2,81 3,99 3, MTK / Repun hintainfo /

9 TUOTTAVAA KUMPPANUUTTA Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat jäsenilleen hyvää ja tuottavaa kumppanuutta. Osuuskuntien nettovarallisuusarvo on yli 6-kertainen osuuden nimellisarvoon verrattuna. Osuuspääoman korko on ollut jo useita vuosia 20 %. Itikka ja Lihakunta ovat maksaneet kolmelta viimeiseltä vuodelta osinkoja eli osuuspääoman korkoa jäsenilleen noin 11 miljoonaa euroa. Vakaan korkotuoton ansiosta jäsenemme ovat maksaneet Itikkaan ja Lihakuntaan jo yli 22,5 miljoonaa euroa osuuspääomaa. Itikka ja Lihakunta ovat sijoittaneet Atriaan ja sen tytäryhtiöihin historian aikana keräämät varansa, noin 160 miljoonaa euroa. Vahva omistajuus näissä yrityksissä takaa niiden pysymisen suomalaisten tuottajien käsissä. Osakkuusyhtiömme tukevat jäsentemme toimintaa: A-Rehu Oy tarjoaa monipuolisia ruokinta-, tarvike- ym. palveluja. A-Tuottajat Oy:n AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu tarjoavat Suomen suurimman lihanhankkijan vakaat palvelut ja Atria jalostaa tuottajiemme laadukkaasta lihasta kuluttajille hyvää kotimaista ruokaa niin arkeen kuin juhlaankin; ja sitä parempaa mieltä. Kysy kumppanuudesta: AtriaNauta & AtriaSika, puh , A-Rehu Oy, puh

10 Maataloustuottajain varsinais-suomen liitto MTK-VARSINAIS-SUOMI RY. V JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 51 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj Vihannesviljelijät/ProAgria Farma Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Simo Kolkkala, Mellilä, jäsen v:sta 1999 Muut jäsenet Heikkilä Tapani, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Kaunisto Timo, Laitila, jäsen v:sta 2006 Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Pohjanpalo Nina, Yläne, jäsen alkaen Silén Urban, Perniö, jäsen v:sta 2006 Suominen Jaakko, Paattinen, jäsen v:sta 2003 Suominen Jouni, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2008 Taneli Eeva, Loimaan Seutu, jäsen v:sta 2007 Vesola Henna-Maija, Lokalahti, jäsen v:sta 2003 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Tapani Heikkilä, Mynämäki Simo Kolkkala, Mellilä Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Jaakko Suominen, Paattinen Janne Tiiri, Oripää Sauli Lähteenmäki, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko / MTK:n sikajaosto Tiina Varho-Lankinen, Oripää Ville Kalluinen, yhteyshenkilö KANATALOUSASIAT Pekka Saarinen, Loimaa 10

11 Samuli Simula, Laitila Jukka Huittinen, Kisko Timo Kaunisto, Laitila Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö VILJAVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Totti Nuoritalo, Somero / MTK:n viljavaliokunta Simo Kolkkala, Mellilä / MTK:n mallasohrajaosto Pekka Eskola, Loimaa Erkki Haavisto, Raisio Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Timo Kaunisto, Laitila Juhani Koitto, Suomusjärvi Henrik Korpi, Aura Johanna Lassila-Pärkö, Kodisjoki Nina Pohjanpalo, Yläne Aino Launto-Tiuttu, sihteeri VEROASIAT (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Tero Tanner, Vehmaa Jaakko Nieminen, Kuusjoki Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Timo Kaunisto, Laitila Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö SOSIAALIPOLIITTINEN VALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Henna-Maija Vesola, Lokalahti Hannu Junnila, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö SOKERIVALIOKUNTA Mika Örri, Perniö Pekka Myllymäki, Mietoinen Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Urban Silén, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Paavo Myllymäki, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA (Yhteisvaliokunta ÅSP:n ja MTK-Satakunnan kanssa) Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jaakko Hiltunen, Meri-Naantali Jussi Launto, Sauvo-Karuna Samuli Simula, Laitila Jaakko Heikkilä, Askainen Tommi Vippola, Laitila Ville Kalluinen, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Matti Ali-Rontti, Pöytyä Aki-Ville Valo, Paimio Anna Mäki-Punto, Loimaa Jussi Lindholm, Perniö Juha Jokiniemi, Somero Antti Mattila, Rusko Aarne Lehtonen, Mynämäki Kimmo Yli-Antola, Laitila Eeva Taneli, johtokunta Ville Kalluinen, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi Ville Kalluinen, sihteeri KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Heino, Vehmaa Satu Näykki, Somero Riikka Antola, Mynämäki Hanna Takatalo, Karinainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Aino Launto-Tiuttu, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Markku Salo, Mellilä Heikki Vesanen, Koski Tl Mika Örri, Perniö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi Raimo Nordman, Loimaan Seutu, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Olavi Lindstedt, Perniö Tapani Heikkilä, Mynämäki Tuija Rainio, Meri-Naantali Paavo Myllymäki, sihteeri Valtatie 8-työryhmä Pj. Tapani Heikkilä, Mynämäki Di Ralf Rehnberg, Maanomistajien Arviointikeskus Oy, asiantuntija Ville Kalluinen, yhteyshenkilö EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n valtuuskunnassa Antti Airikki, Nousiainen Jaakko Halkilahti, Salo Seutu Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, Laitila Rauli Selinheimo, Loimaan Seutu 11

12 MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Elina Heino, Vehmaa Markku Hyssälä, Lieto Simo Kolkkala, Mellilä Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kylvösiemenvaliokunnassa Jouni Suominen, Sauvo-Karuna MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaa MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen ja Urban Silén, Perniö MTK:n viljavaliokunnassa Totti Nuoritalo, Somero MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Simo Kolkkala, Mellilä MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Olavi Lindstedt, Perniö EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raisio Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Simo Kolkkala, Mellilä, varalla Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HK-Ruokatalo Oyj:n yhtiökokouksissa Kalle Vähä-Piikkiö Rusko, varalla Jaakko Suominen, Paattinen Muut edustukset toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Anneli Salminen Taivassalosta. Varajäseninä toimivat HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho, Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Kalluinen Ville, agrol. AMK, järjestöagrologi Launto-Tiuttu Aino, MMM, aluepäällikkö Sorvola-Löfstedt Terhi, agrol. AMK, aluepäällikkö (vanhempainvapaalla alkaen - ) Ruohonen Marja-Terttu, yo-merkonomi, toimistosihteeri Kulmala Airi, MMM, hankekoordinaattori Numminen Antti, agrol. AMK, hanketyöntekijä Raimoranta Sari, agrol. AMK, hanketyöntekijä TARKKAILIJAT Sokeritehtaan tarkkailijat, Jaakko Halkilahti, Salon seutu Mika Örri, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Viljakaupan tarkkailijat Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto Kotimainen ruoka on hintansa arvoista 12

13 Johtokunnan toiminta Johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Alla on johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat. Johtokunnan kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet Johtokunnan järjestäytyminen - Valiokuntien ja toimikuntien nimeäminen, vastuuyhdistykset - Taloushallinnon järjestäminen - Hankehakemuksen tekeminen TE-keskuksen maaseutuosastolle - Artikla 141 ja MTK:n strategiaprosessi - Kiinteistöasiat - Teho-hankkeen aloitus - Maatalouspoliittiset asiat Liiton tilinpäätöksen ja taseen 2007 käsittely - Liiton tilinpäätöksen allekirjoitus vuodelta Henkilöstöasiat - Ajankohtaiset markkina-asiat MTK:n 3. puheenjohtaja Esko Suomalan ajankohtaiskatsaus - Kiinteistöasiat - Maatalouspolitiikka - Liiton kevätkokouksen valmistelu - Eduskuntakatsaus, Timo Kaunisto Teho-hankkeen toiminta - Yara-Suomen lannoitehinnoittelun selvityspyyntö MTK:lle - Terveystarkastuksen tilannekatsaus - Tutustuminen säätiön metsiin Viljamarkkinatapaaminen Raision hankintaorganisaation kanssa - Maatalouspolitiikka: Terveystarkastus, kansalliset tuet - Raportti sika-alan tilanteesta ja toimenpiteistä - Tilannekatsaus ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin - Vesipuitedirektiivin valmistelu Lounais-Suomessa Kokous Eduskunnassa - Yhteiskokous nuorten valiokunnan kanssa - Osallistuminen MTK:n kustannuskokoukseen - Jäsenmaksusuositus yhdistyksille Syyskauden toiminta - Toimintasuunnitelman toteutumisen arviointi Esitykset MTK:n valiokuntiin - Toimintasuuunnitelma vuodelle Talousarvio vuodelle Maatalouspoliittiset kysymykset, mm. art. 142 ja terveystarkastus Liiton toimintasuunnitelma vuodelle Liiton talousarvio vuodelle Syyskokouksen asiat - Henkilöstöasiat - Maatalouspoliittiset kysymykset - MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen asiat Johtokunnan työvaliokunta Johtokunnan työvaliokunta valmisteli johtokunnalle tulevia asioita. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Vasemmalta: Kalle Vähä-Piikkiö, Urban Silén, Simo Kolkkala, Ari-Pekka Kirjonen, Tapani Heikkilä, Timo Kaunisto, Henna-Maija Vesola, Jaakko Suominen, Eeva Taneli, Nina Pohjanpalo, Jouni Suominen ja Jaakko Halkilahti 13

14 Liiton kokoukset KEVÄTKOKOUS MTK-Varsinais-Suomen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Nousiaisten Nummen koululla. Paikalla oli 121 henkilöä, joista 100 virallista kokousedustajaa. Nousiaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouko Heikkilä toi kunnan tervehdyksen kokousväelle Maataloustuottajain marssin jälkeen. Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Nousiaisten puheenjohtaja Airi Kulmala ja sihteeriksi aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilit vuodelta 2007 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2007 tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli 6 582,04 euroa tappiollinen ja liiton taseen loppusumma oli ,66 euroa. Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten kerhojen välisten toimintakilpailujen parhaat vuodelta 2007 palkittiin. Kilpailun tulokset: Isojen yhdistysten sarjassa menestyivät Nousiaisten, Loimaan ja Vehmaan tuottajayhdistykset Kertomusvuoden alusta tuottajayhdistyksen puheenjohtajina aloittaneille annettiin puinen puheenjohtajan nuija. Nuijansa noutivat Jyrki Ankelo Kalanti-Uusikaupungista, Outi Haapanen Karinaisista, Pekka Ahokas Loimaan Seudulta, Jaakko Kuusvuori Paimiosta sekä Tero Mahkonen Vahdolta. Lisäksi Matti Ali-Rontti Pöytyältä, Niklas Forsberg Ruskolta ja Jarmo Villman Suomusjärveltä ovat uusia puheenjohtajia, mutta he eivät olleet kokouksessa paikalla. Maataloustuottajayhdistykset yli 100 viljelmää 1. Vehmaa 889 p 2. Loimaan Seutu 876 p 3. Nousiainen 665 p Maataloustuottajayhdistykset korkeintaan 100 viljelmää 1. Kodisjoki 597 p 2. Pyhäranta 378 p 3. Vahto 356 p Tuottajayhdistysten välisen toimintakilpailun kiertopalkinnon sai suurimmalla pistemäärällä vuodeksi haltuunsa MTK-Vehmaa. Maaseutunuorten kerhot: 1.Vehmaan nuorten tuottajain kerho 420 p 2.Kosken nuorten tuottajain kerho 350 p 3.Laitilan maaseutunuorten kerho 265 p Maaseutunuorten kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Vehmaan nuorten tuottajain kerho. (kuvat: - toimkilp_palkitut isot -toimkilp_palkitut pienet yh ) Pienten yhdistysten sarjassa menestyivät Pyhärannan, Vahdon ja Kodisjoen tuottajayhdistykset (Kuva: uudet mtypj JPG) Yhdistysten uusia puheenjohtajia muistettiin puheenjohtajien nuijilla liiton kevätkokouksessa. Kokousesitelmän piti MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen. Tiainen korosti, että elintarvikeketjun yhteistyöllä tulee myös alkutuottajan asemaa vahvistaa maatalousmarkkinoiden muuttuessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta neuvotellaan ja Tiainen totesi, että naudanlihan ja tärkkelysperunan tuki tulee jatkossakin säilyttää. Keskustelussa esille tuli vaade, että koko maassa on noudatettava yhtä maatalouspolitiikkaa markkinoiden toimivuuden vuoksi. Lisäksi Soneran uhkaus poistaa kiinteät puhelinverkkoyhteydet ja samalla laajakaistayhteydet puhutti kokousväkeä. Järjestöltä toivottiin nykyistä suurempaa panostusta luomusektorin edunvalvontaan, koska luomutuotannossa on paljon erityisosaamista vaativia ehtoja. Kevätkokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen Nousiaisiin kokoontunut kevätkokous vaatii suhteellisuudentajua julkisuudessa käytävään ympäristönsuojelukeskusteluun. Suomen maatalous on edelläkävijä maatalouden ympäristönsuojeluasioissa koko Euroopassa. Viljelijät ovat määrätietoisesti 1990-luvun alusta lähtien toteuttaneen haas- 14

15 teellisia ja vaativia suojelutoimenpiteitä omassa työssään. Toimiva ja elävä maaseutu on yksi perusta kansakunnan hyvinvoinnille. Työn tuloksena lähes koko Suomen peltoala on mukana vapaaehtoisessa ympäristönsuojeluohjelmassa. Työllä on mm. saavutettu fosforilannoitteiden käytön puolittuminen sekä typpilannoitteiden käytön aleneminen lähes neljänneksellä. Vuoden 2008 kevätkylvöjen yhteydessä on hyväksyttävä koko peruslohkon lannoitus viljavuustutkimuksen arvojen keskiarvoa käyttäen. Karjanlannan levitys on sallittava ravinnetaseiden mukaisesti. On huomioitava, että riittävillä satomäärillä ravinteita saadaan maasta enemmän pois. Varsinaissuomalaiset viljelijät ovat edelleen tehostamassa suojelutoimenpiteitä. Juuri käynnistyneellä TE- HO-hankkeella sekä Saaristomeren Suojelurahaston hankkeilla etsitään lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta suojelutoimenpiteisiin koko maakunnan maataloudelle. Haluamme olla edelläkävijänä tehokkaan ja kannattavan maataloustuotannon sekä maatalouden ympäristöasioiden yhteen sovittajina ja toteuttajina niin Suomessa kuin koko Itämeren alueella. Odotamme, että maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteitä tuetaan myös valtion taholta. Kannustavalla, taloudellisesti mielekkäällä ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla ohjelmilla päästään parhaisiin tuloksiin pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut suuria muutoksia luontoon. Viime vuosien sateiset ja leudot talvet ovat aiheuttaneet uusia haasteita maatalouden ympäristönsuojelulle ja maatalouden tutkimustoiminnalle, joille on kohdistettava riittävästi rahoitusta. Toimiva salaojitus on kannattavan ja ympäristön huomioonottavan viljelyn perusta. Peltojen salaojitukseen tulee jatkossakin saada nykyisenlaiset rahoitustuet. Maaseudun perusrakenteet on turvattava Kevätkokous tuomitsee jyrkästi TeliaSoneran ja Itellan suunnitelmat maaseudun viestintäyhteyksien heikentämisestä. Toimivat ja hinnoiltaan kaikille suomalaisille samanlaiset sähköiset yhteydet ja postipalvelut ovat kansalaisille kuuluvia peruspalveluita. Esimerkiksi valokaapeliyhteyksien saaminen on yhtä tärkeää haja-asutusalueilla kuin taajamissakin. Maan hallituksen ja eduskunnan on otettava asiassa määrätietoisempi ote ja estettävä tällaiset Suomen kansalaiset asuinpaikkansa perusteella syrjivät suunnitelmat. Viestiyhteydet ovat tärkeitä maaseudun etätyömahdollisuuksille ja asuttuna pitämiseen. Maaseudun jätevesijärjestelmien rakentamisessa odotamme, että maakunnat ja kunnat laativat mahdollisimman pikaisesti suunnitelmat viemäriverkoston kehittämiselle. Paineviemäriverkosto on ulotettava hajaasutusalueille mahdollisimman kattavaksi. Kuntien on myös tuettava erilaisten vesihuoltoon liittyvien osuuskuntien ja muiden yhteenliittymien syntymistä ja toimintaa. Kuntien on myös käytettävä kaikki annetut mahdollisuutensa kohtuullistaa asetuksen toimeenpanoa, jotta haja-asutusalueiden väestölle ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Muutoin monella maaseudun asukkaalla on edessä muutto pois omasta kodistaan. Loimaalaiset valmistautuivat Maataloustuottajain marssin laulamiseen. Kuvat: -kevätkokouksen yleisöä Salon - kevätkokouksen esilaulajat Liiton kevätkokouksen väkeä Salon seudulta. SYYSKOKOUS Liiton syyskokous pidettiin Loimaan Evankelisella kansanopistolla. Osallistujia oli 162 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia 118. Kokouksen aluksi laulettiin maataloustuottajain marssi. Loimaan kaupunginjohtaja Jorma Kopu toivotti kokousväen tervetulleeksi Loimaalle. Alastaro ja Mellilä liittyvät vuodenvaihteessa Loimaan kaupunkiin. Maaseudulla on oltava riittävän tehokkaita keskuksia, jotka kykenevät tarjoamaan riittävät palvelut lähialueiden asukkaille. Liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Loimaan Seudun puheenjohtaja Pekka Ahokas ja sihteeriksi järjestöagrologi Ville Kalluinen liiton toimistosta. Kokousesitelmän piti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Ministeri totesi suomalaisen lihan olevan turvallista. Elintarvike- ja rehuketjun valvonta perustuu Suomessa yritysten omavalvontajärjestelmään. Omavalvonnan toimivuus varmistetaan viranomaisvalvonnalla. Keskustelussa esille nostettiin investointituen liian tiukka tuloraja sekä maanoston rahoituksen tarvitsevan jatkuvan haun. Maaseudun liikenneyhteyksien kunnosta ja riittävyydestä kannettiin myös huolta. Ministerin mukaan tukieron kasvattaminen maan eri osien välillä 15

16 ei ole tarkoituksena. Yksimahaisille kotieläimille maksettavaa kansallista tukea on tarkoitus kompensoida etelässä LFA-tuen avulla. Kokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2009, vahvisti luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet. Samoin kokous hyväksyi liiton talousarvion vuodelle Liitto perii yhdistyksiltä jäsenmaksuna euroa ja yhteisöiltä euroa. Jäsenmaksut nousevat keskimäärin 3 %. Vastuullinen energia- ja ympäristöpolitiikka Edistämme maa- ja metsätalouden tuottamien raaka-aineiden käyttöä bioenergian tuotantoon ja kannustamme paikalliseen bioenergiatuotantoon. Nämä tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja, ja niillä täytetään Suomen uusiutuvan energian käyttöön liittyviä velvoitteita. Edistämme maataloustuotannon ympäristöystävällisyyttä. Ympäristönsuojelussa painopiste on vesiensuojelussa. Osallistumme aktiivisesti ympäristöasioiden valmisteluun maakunnassa. Toimimme yksityisen maanomistuksen puolesta. Järjestötyö Yhdistysten toiminnan kehittämisessä ovat painopisteinä johtokuntien koulutus, jäsenistön aktivointi, nuorten toiminta ja jäsenmaksu-uudistus. Kannustamme yhdistyksiä yhteistyöhön ja ottamaan huomioon kuntarakenteen muutokset. Kuva: -liiton syyskok.jpg Tuomo Aalto Marttilasta käytti puheenvuoron liiton syyskokouksessa Loimaalla. Toimintasuunnitelma 2009 Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maakunnan maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen ja maataloustuottajien elämänlaadun parantaminen. Tähän pääsemme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä työkykyä edistämällä. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen, asiantuntemukseen ja avoimeen tiedotukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Tulokehitykseen vaikuttaminen Tavoitteiden saavuttamiseksi pyrimme vaikuttamaan maataloustuotteiden markkinoihin ja päämääränä ovat tuotantokustannuksia vastaavat markkinahinnat. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannusten nousun hillitsemiseen ja kustannusten alentamiseen. Markkinoihin vaikuttaminen tapahtuu koko tuottajajärjestön toimintana ja vastuullisena vaikuttamisena tuotteitamme jalostavissa yrityksissä. Vaikutamme tukijärjestelmien valmisteluun tasapuolisten tukijärjestelmien saavuttamiseksi. Viljelijöiden osaaminen Toiminnallamme edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, työssä jaksamista, yhteistyötä sekä yhteisöllisyyttä. Osaamisen avulla viljelijät pystyvät kehittämään ja jatkamaan tilansa toimintaa. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Edistämme Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tehokasta hyödyntämistä. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista. Johtokunta seuraa toimintaympäristöä ja muuttaa tarvittaessa toimintaa ja resurssien käyttöä vastaamaan muuttuvia tilanteita. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimintamme painopisteet ovat: Aktiivinen jäsensuhde - Osallistuva jäsenyys ja sähköpostin käyttö tiedonvälityksessä - Jäsenmaksujärjestelmän kehittäminen - Jäsenet mukaan järjestön toimintaan Yhdistystoiminnan kehittäminen - Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen - Yhdistysten kehittämisseminaarit ja luottamushenkilöiden koulutus - Yhteistyön lisääminen naapuriliittojen, MTK:n ja ProAgrian kanssa - Nuoret viljelijät mukaan järjestön toimintaan - Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen - kunnallisten luottamushenkilöiden kouluttaminen, mm. kaavoitusasioissa Viestintä - Liiton ja yhdistysten internetpohjaista viestintää kehitetään - Mediasuhteiden ylläpito ja kehittäminen - Vuorovaikutteisuus sisäisessä viestinnässä - Viestinnän tehostaminen - Viestintäsuunnitelman mukainen toiminta Markkinaedunvalvonta - Viljelijöiden markkinatietoisuuden parantaminen - Maataloustuotteiden hintoihin vaikuttaminen - Tuottajien tulonmuodostuksen korostus 16

17 viljelijöiden omistamissa yrityksissä - Kotimaisen omistajuuden lisääminen maataloustuotteita jalostavissa yrityksissä - Ruoan alkuperän tunnistaminen, kuluttajatyö ja ruokakulttuuri Tukijärjestelmät - Maataloustukikoulutus ja avoin tiedottaminen tukijärjestelmistä - Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman tehokas hyödyntäminen - Investointitukien hyödyntäminen - Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen - Sähköinen tukihaku Metsätalous - Metsätalouden veropolitiikan kehittäminen - Markkinainformaation välittäminen - Metsänhoidon ja puunkäytön edistäminen - Metsätalouden kannalta kestävä riistaeläinkanta Maaseutuyrittäjyys - Lämpö- ja muun bioenergiayrittäjyyden edistämien - Yrittäjien verkostoitumiseen kannustaminen - Tilojen toiminnan monipuolistaminen: hyvinvointipalvelut, lähiruokayrittäjyys, metallialan- ja kokoonpanon alihankinta Ympäristöasiat - Liitto toimii asiantuntevana toimijana ympäristöasioissa - TEHO-hankkeen toteutus ja muihin ympäristöhankkeisiin osallistuminen - Erityisympäristötukien hyödyntäminen - Maanomistajien oikeuksien ajaminen maanrakennushankkeissa mm. Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa Hanketoiminta - Investointien ja spv:n edistäminen, tukijärjestelmäosaaminen, yrittäjyys, työterveys ja turvallisuus, jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen hanketoiminnan avulla - Maaseutu/kaupunki-vuorovaikutuksen edistäminen osallistutaan keskusliiton hankkeisiin MTK-Varsinais-Suomen johtokuntaan valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet vuosiksi uudelleen. Valitut johtokunnan jäsenet olivat: Nina Pohjanpalo Yläneeltä, Urban Silén Perniöstä, Jaakko Suominen Paattisilta sekä Henna-Maija Vesola Lokalahdelta. Liiton tilintarkastajiksi vuodelle 2009 valittiin Matti Huhtala (KHT) Ruskolta, Eero Koskinen Pöytyältä ja Anneli Salminen Taivassalosta. Varatilintarkastajiksi valittiin Simo Laaksonen Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä sekä Elisa Koho Tarvasjoelta. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin Antti Airikki Nousiaisista ja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen Laitilasta. Valtuuskunnan varajäseniksi valittiin Elina Heino Vehmaalta ja Matti Tilkanen Karinaisista. Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi valittiin Mervi Puonti Pyhärannasta ja varajäseneksi Päivi Ahala Vehmaalta. Syyskokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen Loimaalle kokoontunut syyskokous vaatii koko muulta elintarvikeketjulta maataloustuotteiden hintojen korottamista tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Kuluneen vuoden aikana tapahtunut tuotantokustannusten nousu sekä maataloustuotteiden hintojen lasku ovat romahduttaneet maatilojen kannattavuuden alhaisimmaksi kolmeenkymmeneen vuoteen. Kestävä tapa parantaa tilannetta on nostaa suomalaisten, laadukkaiden maataloustuotteiden tuottajahintoja. Olemme tyrmistyneitä tavasta, jolla norjalainen lannoiteyhtiö Yara on rahastanut lannoitteiden hinnoilla suomalaisia maatiloja. Nyt tapahtunut hintojen lasku on merkinnyt käytännössä vasta kohonneen myyntikatteen palautumista vuoden takaiseen tasoon. Edellytämme, että nämä raaka-aineiden hintojen lasku laskee suoraan maatalouden energian, lannoitteiden, torjuntaaineiden sekä koneiden ja laitteiden hintoja. Edellytämme, että viranomaiset selvittävät, onko Yara käyttänyt kuluvan vuoden aikana väärin määräävää markkinaasemaansa. Kokousväki vaatii Yaraa laskemaan lannoitteiden hintaa lannoitevuoden alusta taannehtivasti. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen toimeenpanossa ei kasvintuotannon tukia saa leikata. Suomalainen kasvinviljely toimii Euroopan haasteellisimmissa luonnonolosuhteissa. Terveystarkastukseen liittyvän tilatukien modulaatio, joka on 10 % tilatuen määrästä vuonna 2012, tulee kohdistaa ehdottomasti kasvintuotantoa tukeviin toimenpiteisiin. Öljykasvien, syysviljan ja valkuaiskasvien tuotantopalkkiolle on löydettävä jatkoratkaisu vuodesta 2012 alkaen, jolla varmistetaan näiden tuotteiden kannattavaa tuotantoa. Etelä-Suomen kotieläintalous ei kestä kansallisen tuen nykyisen suuruista tukieroa maamme sisällä. Tulevissa tukiratkaisuissa eteläsuomalaisen kotieläintuotannon tukala tilanne on huomioitava ja EU:n ja kansallisten tukien kokonaisuus on jatkossa oltava tasapuolinen koko maassa. Eurooppalaista elintarviketuotantoa on viimeisen viikon aikana ravistellut jälleen uusi kriisi. Dioksiinipitoista, irlantilaista, sianlihaa on päässyt markkinoille ympäri Eurooppaa. Kriisi osoittaa eurooppalaisen elintarviketurvallisuuden ja elintarvikkeiden laadun haavoittuvuuden. Ainoa ratkaisu tilanteeseen on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperän ja jäljitettävyyden merkitseminen pakkauksiin. Suomen on ehdottomasti pidettävä kiinni siitä, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperä on merkittävä maan tarkkuudella, kun EU päättää ns. Vihreän Kirjan tavoitteista ja säädöksistä. 17

18 Suomalainen maatalous- ja elintarviketuotanto ovat laadultaan ja turvallisuudeltaan maailman huippuluokkaa. Tuotannon säilymisen kannalta on tärkeää, että kuluttajat tunnistavat helposti, mitkä tuotteet ovat suomalaisia. Joutsenlippu on tällä hetkellä ainoa suomalaisen elintarvikkeen alkuperämerkki. Koko elintarvikeketjun on ponnisteltava yhteisen suomalaisen laatu- ja alkuperämerkin puolesta, jotta suomalaiset kuluttajat löytävät helposti suomalaiset elintarvikkeet. Ministeri Anttila vastasi syyskokouksen keskustelussa esitettyihin kysymyksiin. Kokouksen sihteeri Ville Kalluinen ja puheenjohtaja Pekka Ahokas kuuntelevat Jarmo Mäntyharjun puheenvuoroa. Liiton koulutustoiminta MTK-START (PEKU 1) Ellivuori, PirSatVar Vuola Anna Laitila Pajula Kirsi Loimaa Navigo (kotisivujen teko nettiin) koulutus Kuopila Juha Paimio Sorvola-Löfstedt Terhi MTK-V-S/Tarmokas Lounaisten liittojen viestintäkurssi Alikärri Olli Koski TL. Hulmi Juuso Alastaro Kaartinen-Kirvelä Pirjo Nousiainen Kulta Ensi Tarvasjoki Leino Terhi Paimio Mäki-Punto Anna Loimaan Seutu Ruohonen Marja-Terttu MTK-V-S Taneli Eeva Loimaan Seutu Toivonen Erkki Pöytyä Tuottajayhdistysten johtokuntien kehittämisseminaari MTK-Salon Seutu MTK-Karinainen, -Pöytyä ja -Yläne MTK-Rusko ja -Vahto MTK-Koski, -Lieto, -Marttila ja -Tarvasjoki MTK-Askainen-Velkua, -Lemu ja -Masku 18

19 Toiminta ja tapahtumat VILJANTUOTANTO Kertomusvuoden alussa viljan hinta notkahti hetkeksi loppuvuoden 2007 ennätyshinnoista mutta hintataso kääntyi nousuun jälleen helmikuussa. Maaliskuussa vehnän hinta kävi vielä runsaassa 220 eurossa tonnilta, mallasohran yli 260 eurossa, rukiin 230 eurossa, rehuohran 200 eurossa, kauran yli 160 eurossa ja öljykasvien lähes 500 eurossa tonnilta. Huhtikuussa viljan hinnat alkoivat laskea ja puintiaikaan elo-syyskuussa hinnat olivat laskeneet jälleen: leipävehnä euroa, mallasohra euroa, ruis euroa, rehuohra euroa, kaura euroa ja öljykasvit euroa tonnilta. Loppuvuoteen mennessä meillä ja muualla korjattu runsas sato laski vielä hintoja niin, että rehuviljojen hinta oli enää hieman yli sata euroa tonnilta, mallasohra alitti 140 euroa, vehnä oli 170 euroa, ruis 165 euroa ja öljykasvit 260 euroa tonnilta. Viljojen hinta vaihteli näin voimakkaasti kertomusvuonna. MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja Pirkanmaan yhteinen viljavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Mattila Porista. Huhtikuun kokouksessa valiokunta keskusteli alkavan satokauden näkymistä. Viljantuotannon ennustettiin lisääntyvän EU:ssa 14 %. Tähän vaikutti viljelyalan sekä satotason kasvu. Vahva euro heikentää viennin kannattavuutta. Näin erityisesti vehnän hinnassa oli laskupaineita. Kesäkuun kokouksessa viljavaliokunta keskusteli lannoitteiden hinnoista Yara Suomi Oy:n edustajan kanssa. Sen lisäksi keskusteltiin öljykasvien hinnoittelussa käytetystä vähennyksestä sekä lannoitemarkkinoista. Kannanotossaan valiokunta edellytti, että öljykasveista maksetaan viljelijöille vähintään Matif-pörssin mukainen hinta ilman prosenttivähennystä. Jos teollisuus haluaa jatkossa suomalaista rypsiä ja rapsia, tulee öljykasvien viljelyyn selvästi kannustaa hinnoittelulla. Kertomusvuoden öljykasviala ei kattanut Suomen kulutusta. Lannoitemarkkinoille valiokunta vaati reiluja pelisääntöjä. Valtavan hinnannousun lisäksi epäselvä kauppatapa hämmensi viljelijöitä. Viljelijöille on kerrottava selvästi, mikä lannoitteiden hinta on ostohetkellä sekä mikä on lannoitteiden toimitusaika. Elokuun kokouksessa keskusteltiin kasvukauden myöhäisyydestä. Kevään ja alkukesän kuivuus vei parhaan terän eteläisen Suomen sadosta. Pohjoisempana maata satoi enemmän. Juhannusta ennen alkanut sadekausi auttoi tilannetta. Kasvustot olivat kuitenkin epätasaisia ja tuleentuivat hitaasti. Sateet hidastivat rukiin ja syysvehnän puintien aloitusta. Puinnit olivat noin 2 viikkoa myöhässä keskimääräisestä. Sadon laadun arvioitiin olevan vaihteleva. Viljan muuttuvat tuotantokustannukset ovat meillä nyt 170 /tn. Valiokunta totesi, että jos viljan hinta on alle tämän hinnan, kannattaa miettiä viljelyn intensiteettiä tai kannattaako kaikkia peltoja vielä kylvää. MTK-Varsinais-Suomi järjesti yhdessä MTK:n järjestökoulutuksen kanssa viljamarkkinaseminaarin maaliskuussa Liedossa. Päivän aikana pohdittiin viljakaupan perusteita ja markkinoiden toimintaa sekä miten markkinoita voi seurata. Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais- Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa eri puolilta maakuntaa. Tarkkailijat toimivat viljelijöiden tukena, jos viljakaupassa esiintyy epäselvyyksiä. Varsinais-Suomen siemenviljelijäinyhdistyksen hallitus on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Valiokunta keskusteli siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista sekä markkinatilanteesta että markkinaosaamisesta. Siemenviljelijäin yhdistys järjesti helmikuussa valtakunnallisen siemenseminaarin Miten vilja rahaksi. Kesäretki suuntautui Vammalan, Kokemäen ja Huittisten alueella. Sokerijuurikas Sokerijuurikkaalle vuosi oli kolmas EU:n uudessa sokerijärjestelmässä. Uudistuksen myötä sokerijuurikkaan hinta laski edelleen asteittain, mutta ns. sokerijuurikkaan lisäosan nousu korvasi osittain hinnanlaskua. Lisäosa perustuu vuoden 2005 toimitusoikeuteen ja se on sidottu peltohehtaareihin. Lisäosa maksetaan tilatukijärjestelmän osana. Sucroksen Säkylän tehdas jatkoi ainoa tehtaana Suomessa sokerijuurikkaan jalostusta vuonna Sokerijuurikkaan viljelyala laski Suomessa hehtaarista hehtaariin, koska Sucros joutui luopumaan 10% Suomen tuotantokiintiöstä. Sokerijuurikkaan kasvukausi muodostui haasteelliseksi. Alkukesän kuivuus vaikeutti paikoittain taimettumista. Korjuukauden sateiset ilmat olivat vaikeuttamassa ja lisäämässä juurikkaan noston kustannuksia. Korkean multapitoisuuden johdosta rahtikustannus nousi. Mainittakoon, että Perniön seudulla käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa laajassa mitassa juurikkaan puhdistuskuormainta. Hehtaarisato oli keskimäärin 34,5 tonnia hehtaarilta eli 7,5 t matalampi kuin vuotta aiemmin. Multapitoisuus oli 15,4 %. Sokeripitoisuus oli 16,48. Sokerijuurikkaan jalostus aloitettiin Säkylässä ja päätettiin Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi seitsemättä toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä vastaa alueellisesta edunvalvonnasta tuottajaliiton alaisuudessa. Lisäksi neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan vastaanoton tarkkailusta. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Varsinais-Suomesta neuvottelukuntaan kuuluivat: Jaakko 19

20 Halkilahti Salon seudulta, Hannu Tahkokallio Perttelistä, Juha Kontu Kalannista, Pekka Leskinen Maskusta, Tero Sainio Salon seudulta, Mari Suominen Sauvo-Karunasta, Heikki Vesanen Koskelta ja Mika Örri Perniöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimi agr. Elina Liinaharja Satakunnasta. VARHAISPERUNA Varhaisperunatoimikunta kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Lisäksi pidettiin 6 puhelinkokousta. Varhaisperunanviljelijöiden seminaariristeily järjestettiin Kesäkuun alusta lähtien MTK-Varsinais-Suomi päivitti viljelijöille tarkoitettua tiedotepalvelua, jossa ilmoitettiin toteutunut hinta ja nostomäärät. Menekin edistämisessä käytettiin TV-mainontaa TV4-kanavalla. Lisäksi toimikunta järjesti tiedostustilaisuuden medialle Tilaisuudessa oli paikalla MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Lypsykarjatalous Maitomarkkinoilla kertomusvuoden aikana tuottajahinnat nousivat jälkitilit huomioon ottaen n. 8,1 snt/l. Hintojen nousu vuodesta 2007 oli merkittävä, n. 23%. Mutta voimakkaasti kohonneet tuotantokustannukset heikensivät kannattavuuden ja taloudellisen tuloksen paranemista. Länsi-Maidon maksama tuottajahinta oli Valioryhmän kärkeä. Viljelijöille teetettiin istutuskartoitus, jonka avulla arvioidaan tulevan satokauden kehitystä. Istutuskartoituksen tulosten perusteella laadittiin tiedote, jonka tehtävänä oli kertoa kotimaisen varhaisperunan markkinoille tulosta. Varhaisperunan istutukset alkoivat voimakkaammin huhtikuun alussa. Istutukset keskeytyivät lähes täydellisesti sateiden takia huhtikuun 7. ja 16. päivän välillä. Pääosa katteenalaisesta varhaisperunasta istutettiin huhtikuun jälkipuoliskolla. Normaalia myöhäisempi istutusaika viivästytti perunan markkinoille tuloa. Varhaisperunaa alkoi tulla markkinoille suurempina määrinä noin kaksi viikkoa ennen juhannusta. Määrät kasvoivat juhannusviikolle asti ja kysyntä oli hyvä. Hinta pysyi tarjontapiikkien puuttuessa kohtuullisella tasolla koko kesäkuun. Hirvieläimet aiheuttivat jälleen paikoitellen mittavia tuhoja varhaisperunatuotannolle. Kuvassa on tuhottuja harsoja Nauvossa. 20 Maidontuotannon määrä laski Varsinais-Suomessa 1,9 % (koko maassa 1,7 %), eli koko maan keskiarvoa enemmän. Sen sijaan maidontuottajien määrä väheni kokonaista 8,8 % (koko maassa 6,9 %). Tuotannosta luopuvien tilojen määrän väheneminen hidastui hivenen vuodesta Suuri lopettaneiden määrä johtuu edelleen tuottajien ikärakenteesta sekä maatalouspolitiikan vaikutuksesta Etelä-Suomen maidontuotannolle. Luopujien määrästä johtuen keskilehmäluku/maitotila nousi vuoden aikana yhdellä lehmällä. Tuotantoaan jatkavat tilat eivät aivan kyenneet lisäämään tuotantoaan lopettaneiden tuotannon vähenemisen suhteessa. Varsinais-Suomessa otettiin kertomusvuoden aikana käyttöön kahdeksan uutta navettaa. Maidontuottajien edunvalvontakysymyksiä on hoitanut sekä kolmen lounaisen (Pirkanmaan, Satakunta ja Varsinais-Suomi) maitovaliokunta että Etelä- Suomen seitsemän liiton yhteinen maitovaliokunta. Maitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtaja toimi mv. Reino Parkko MTK- Kymenlaaksosta ja sihteerinä toiminnanjohtaja Markku Pärssinen MTK-Satakunnasta. LIHATALOUS Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomesta valiokuntaan kuuluivat Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta. Valiokunnan puheenjohtajan toimi Antero Kaappa Kankaanpäästä. Valiokunta käsitteli kokouksissaan Suomen alhaista hintatasoa ja lihasektorin tukijärjestelyjä. Helmikuun kokouksessa eläinten hyvinvointivaatimukset puhuttivat yhä ja toivottiin, että myös tuontilihalle asetetaan samanlaiset ehdot kuin kotimaisen lihan tuotannolle. Valiokunta oli yksimielinen, että tukierot AB- ja C alueiden välillä eivät saa kasvaa vuodesta Valiokunta valitsi joukostaan delegaation, joka kävi MTK:ssa ja MMM:ssä maaliskuun puolivälissä keskustelemassa ja tuomassa valiokunnan kannan esille. Lokakuun kokouksessa valiokunta käsitteli Etelä-