MTK - VARSINAIS-SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTK - VARSINAIS-SUOMI"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry

2 MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, RAISIO Puhelin: , faksi Kotisivut: Sähköposti: Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti puh. koti , , fax Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki puh ja Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu puh ja Järjestöagrologi Ville Kalluinen puh ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Ruohonen puh , , Hankepäällikkö Terhi Sorvola-Löfstedt (Tarmokas-hanke) (vanhempain vapaalla alkaen - ) Hanketyöntekijä Antti Numminen puh ja Hanketyöntekijä Sari Raimoranta puh ja ) VARSINAIS-SUOMEN MAATALOUSTUOTTAJAIN SÄÄTIÖ Asiamies Ville Reunanen puh. koti ja MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti:

3 TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 MAATALOUS VARSINAIS-SUOMESSA... 7 MAATILAT TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN... 7 KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ... 7 PUUMARKKINAT... 8 VILJELYALAT... 8 MAATALOUSTUOTTAJAIN VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JÄSENET JOHTOKUNTA VALIOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT EDUSTAJAT MTK:SSA TARKKAILIJAT TILINTARKASTAJAT TOIMIHENKILÖT JOHTOKUNNAN TOIMINTA JOHTOKUNNAN KÄSITTELEMÄT TÄRKEIMMÄT AIHEET TYÖVALIOKUNTA LIITON KOKOUKSET KEVÄTKOKOUS SYYSKOKOUS KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA TOIMINTA JA TAPAHTUMAT VILJANTUOTANTO SOKERIJUURIKAS VARHAISPERUNA LYPSYKARJATALOUS LIHATALOUS LUOMUTUOTANTO KULUTTAJATYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA MAA-JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA MAASEUTUNUORET KYLVÖNSIUNAUSTILAISUUDET JA SADONKORJUUJUHLAT AKTIIVISTA VAIKUTTAMISTA ERI RYHMISSÄ PUHEENJOHTAJIEN JA SIHTEEREIDEN NEUVOTTELUKOKOUS HANKETOIMINTA TARMOKAS-KRAFTFULL -TIEDONVÄLITYSHANKE TEHO-Hanke SÄÄTIÖ MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS TILIT JA TASE TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT V LIITON TILASTO

5 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2008 jää mieliimme elinkeinomme kannattavuuden osalta surkeana. Maataloustulo aleni 15 prosenttia rajusti kohonneiden kustannusten johdosta, päätyen koko EUjäsenyytemme ajan alimmalle tasolle. Tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden, hinnat nousivat voimakkaasti. Kustannusten nousua ei pystytty siirtämään tuottajahintoihin. Viime vuonna maidon tuottajahinta nousi jonkin verran, mutta sian- ja naudanlihan hinnat polkivat paikallaan. Markkinat yllättivät meidät jälleen viime vuonna, tällä kertaa negatiivisella tavalla. Maa- ja metsätalousministeri Anttila asetti maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän tekemään esityksiä maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi. MTK tekikin aktiivisesti maatalouden veromuutoksia koskevia esityksiä työryhmälle. Viime vuoden aikana päätettiin, että polttoöljyn ja sähkön valmisteveron palautuksia korotetaan. Monet MTK:n tekemät esitykset valitettavasti tyrmättiin valtiovarainministeriön taholta. Viljelijöiden luottamus lannoitemarkkinoiden toimivuuteen hävisi viime vuonna. MTK-Varsinais-Suomi oli aloitteellinen keskusliittomme suuntaan ja vaati MTK:ta tekemään selvityspyynnön kilpailuvirastolle Yaran toimista lannoitemarkkinoilla. Vaadimme myös toimia, joiden avulla varmistetaan lisääntyvä kilpailu lannoitemarkkinoilla. Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotta lannoitetuonnin ja terveen kilpailun lainsäädännölliset esteet voidaan poistaa. Maatalouspolitiikan osalta EU:n maataloustuotteiden markkinajärjestelmien vaiheittainen uudistaminen saatiin päätökseen, kun niin sanotusta terveystarkastuksesta päästiin loppusyksystä sopuun. Komission maatalouspoliittinen periaate maataloustukien irrottamisesta tuotannosta on käymässä kokonaisuudessaan toteen muutaman vuoden kuluessa. Komission tavoite on ollut, että markkinat ohjaavat tuottajien tuotantopäätöksiä, eivätkä tuet tai tukipolitiikka. Valinta tästä maatalouspolitiikan linjasta on tehty jo vuosia sitten, eikä sen kaikista vaikutuksista ole selvyyttä. Kukaan ei todennäköisesti ole osannut ottaa huomioon ainakaan hintojen niin suuria vaihteluita, kuin mitä nyt olemme pari vuoden aikana kokeneet. Suomelle tuotannosta irrotettu tuki on ongelmallinen, koska korkeat tuotantokustannukset, alhainen satotaso, pitkät etäisyydet, Suomen maantieteellinen asema, suhteellisen pieni kuluttajamarkkina sekä vähäinen toimijoiden määrä jalostuksessa ja kaupassa eivät synnytä sellaista kysyntää, joka varmistaisi markkinavetoisuuden tuotantopäätöksiä tehtäessä. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastus oli suuri reformi. Suomelle neuvottelutulos oli pienoinen voitto, koska Suomi sai erityisoikeuden maksaa 10 % EUtuesta tuotantoon sidottuna. Tämä osuus on selvästi muita jäsenmaita korkeampi. Ratkaisun mukaan tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa naudanlihalle ja maidolle. Vuoden 2008 viimeisiä viikkoja leimasi 142-tuen neuvottelut komission kanssa. Päätöksessä pohjoisen tuen maksuvaltuutta pienennettiin ja sika- ja siipikarjatalouden tuki irrotettiin kokonaan tuotannosta. Sopimuksen toimeenpanosta vuoden 2009 kansalliseen tukiratkaisuun yksimahaisten tukien osalta seurasi kova vääntö kotimaassa. MTK-Varsinais-Suomi vaati, että käytössä olevilla tukijärjestelmillä rakennetaan sellainen kokonaisuus, jossa tuotantoedellytykset turvataan eri tukialuilla ja joka on oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Tukiratkaisun hyväksyminen oli MTK:lle äärimmäisen vaikea. Lopputulokseen ei ole kukaan tyytyväinen. Käydystä harjoituksesta on otettava opiksi. Järjestömme on pystyttävä keskustelemaan myös ikävistä asioista etukäteen rakentavasti ja uskallettava raottaa verhoa tulevaisuuteen kertomalla jäsenillemme ennakoitavissa olevista muutoksia. Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen yhteinen Tehoa maatalouden vesiensuojeluun eli TEHO-hanke pääsi vauhtiin keväällä Viime vuoden aikana TEHOhanke on ollut lukemattomia kertoja esillä esimerkkinä siitä, että maatalouden piirissä tehdään tosissaan töitä vesiensuojelun tehostamisessa. Odotukset hankkeen tuloksista ja toimenpiteiden vaikutuksista ovat kovat. Hanke perustuu läheiseen yhteistyöhön maatalousyrittäjien kanssa. Ne tilat ja viljelijät, jotka ovat mukana hankkeessa tekevät arvokasta työtä meidän kaikkien muiden puolesta. Hankkeen esittämistä toimenpiteistä varsin monet päätyvät todennäköisesti osaksi seuraavaa maatalouden ympäristötukijärjestelmää. Maatalouden rakennetukilain valmistelun hitaus viivästytti viime vuoden investointitukien käyttöönottoa. MTK kiirehti lain pikaista toimeenpanoa ja tukihakujen avaamista. Rakennusinvestointitukien haku avautui vasta lokakuussa. Nykyisellään maatalouden investointitukijärjestelmä on aivan liian byrokraattinen ja sen tietyt myöntämisehdot ovat liian kireät. Investointitukijärjestelmän kotikutoiset esteet on purettava nopeasti ja samalla on varmistettava Makeraan riittävät pääomat, jotta maatalouden investoinnit saadaan nopeasti liikkeelle. Maatalouden investointien saaminen käyntiin on 5

6 mitä parasta elvytystä. Sektorilla on paljon patoutunutta investointitarvetta. Maatalouden investoinnit ovat luonteeltaan niin pitkäaikaisia, että niitä on järkevää toteuttaa myös taantuman ja laman aikana. Ajankohta varsinkin rakennusinvestointien toteuttamiselle on otollinen. Rakentamisen kustannukset ovat laskeneet, osaavaa työvoimaa on saatavissa ja korkotaso on laskenut. Lisäksi on muistettava, että maailmanlaajuisesti kotieläintuotteiden kulutus ja kysyntä kasvavat edelleen voimakkaasti. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitän yhteistyöstä ja toivotan tuottoisaa vuotta Jaakko Halkilahti 6

7 Maatalous varsinais-suomessa Varsinais-Suomessa oli 7094 maataloustukia hakenutta maatilaa Varsinais-Suomen TE -keskuksen alueella vuonna Maatilojen määrä laski 156 kpl kertomusvuoden aikana. Tuottajayhdistysten jäsentiloja oli kertomusvuoden lopussa 6469 ja jäseniä oli yhteensä Jäsentilojen määrä laski vuoden aikana 246 kpl ja jäsenmäärä laski 520 henkilöllä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa oli MYEL -vakuutettua henkilöä, joista naisia ja miehiä MYEL -vakuutettuja maatiloja maakunnassa oli 6343 kappaletta, joka 609 tilaa vähemmän kuin vuonna Tilojen keskipinta-ala oli 44 ha ja metsäala keskimäärin 34 ha. MYEL -vakuutettujen keskimääräinen työtulo oli vuonna PUUMARKKINAT Alkuvuoden hiljaisuuden jälkeen puumarkkinoilla nähtiin elo-syyskuun vaihteessa kaikkien aikojen ennätysviikkoja kauppojen määrässä. Keskeisenä yllykkeenä vilkkaaseen kauppaan oli valtiovallan lupaamat verohuojennukset. Lisäksi metsänhoitoyhdistykset keskittyivät keväästä lähtien harvennushakkuiden edistämiseen. Vilkkaan kaupan lisäksi puuta on tuotu Suomeen erittäin kovalla tahdilla. Vuosi 2008 päättyi kuitenkin puumarkkinoilla samoissa tunnelmissa kuin se alkoikin. Viikoittaiset ostomäärät olivat alkuvuoden tapaan selvästi aikaisempia vuosia pienempiä. Metsäteollisuuden puuhuoltotilanne oli kuitenkin kokonaisuutena hyvä. Erityisesti kuitupuuta käyttävällä teollisuudella oli puuta monen kuukauden tuotantoa vastaava määrä joko pystyvarastoissa tai kaadetun puun varastoissa. Synkät maailmantalouden näkymät heijastuivat myös metsäteollisuustuotteiden loppumarkkinoihin. ja vaikuttivat sitä kautta puun tarpeeseen. Sahatavaran markkinatilanne heikentyi koko vuoden. Sellun markkinatilanne heikentyi myös ja hinnat olivat voimakkaassa alamäessä v lopussa. MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄ TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Tuotantosuunta tilat tilat +/- ed vuodesta Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvituotanto puutarhakasvien viljely Muu kasvintuotanto muu tuotanto tilat yhteensä Lähde:MMM/Tike KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄT VARSINAIS-SUOMESSA ed. vuosi +/- Lypsylehmät Emolehmät Sonnit 2 v. ja yli Muut naudat Emakot ja karjut Lihasiat 50 kg ja yli Muut siat Porsaat alle 20 kg Munivat kanat väh. 20 vko Kanapoikaset alle 20 vko Broilerit Lampaat Hevoset Lähde:MMM/Tike 7

8 VILJELYALAT JA KESKISADOT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Pinta-ala 1000 ha ed. vuosi koko maa sato kg/ha / ha Syysvehnä 13,5 18,2-4,7 22, Kevätvehnä 56,6 48,8 7,8 196, Ruis 6 7,1-1,1 23, Ohra 99,4 87, , Kaura 32,9 32,6 0,3 372, Peruna 1,7 1,7 0 26, Sokerijuurikas 6,5 6,6-0,1 13, Rypsi ja rapsi 15,8 21,6-5,8 64, Puutarhakasvit 2,7 2,8-0,1 11,5 Kumina 1,1 1,3-0,2 17,4 1) nurmet alle 5 v. 30,6 27 3,6 655,2 2) nurmet 5 v. ja yli 5,1 4,9 0,2 32,7 Hoidettu viljelemätön pelto 6,7 7,6 6,7 104,8 Kesanto 13,1 22,9-9,7 83,7 Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä 295,9 296,4-0, ) Heinä, siemenheinä, tuore-ja säilörehun viljely sekä laitumet 2) Käytössä olevat luonnonniityt- ja laitumet, sekä hakamaa Lähde: MMM/Tike Kaikki hakkuutavat (sisältää sekaleimikot) Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Kantohinnat: Koko vuosi 2008 Länsi-Suomi/Varsinais-Suomi (liitto): Pystykauppa (Sisältää erikoispuutavaralajit) Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Muu tukki Muu kuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Energiapuu Yhteensä % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 59,17 58,50 43,63 19,17 26,57 15,66 16,21 14,09 3,22 6,91 6,23 5,39 3,46 4,44 2,65 17,56 3,63 54, % 82 % 81 % 35 % 58 % 41 % 97 % 74 % 45 % 64 % 60,61 59,06 44,38 20,52 28,47 17,10 16,37 14,69 4,93 5,19 4,64 5,23 2,85 3,20 2,05 17,67 2,81 63, % 6 % 9 % 32 % 23 % 27 % 13 % 2 % 17 % 53,53 52,51 38,44 19,45 23,78 14,95 11,68 11,07 6,44 5,91 4,31 3,23 2,78 2,23 3,75 2, % 0 % 1 % 20 % 7 % 18 % 2 % 24 % 7 % 49,04 53,53 41,79 16,20 19,88 13,10 10,49 3,21 8,38 8,15 4,68 3,65 3,12 2,81 3,99 3, MTK / Repun hintainfo /

9 TUOTTAVAA KUMPPANUUTTA Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat jäsenilleen hyvää ja tuottavaa kumppanuutta. Osuuskuntien nettovarallisuusarvo on yli 6-kertainen osuuden nimellisarvoon verrattuna. Osuuspääoman korko on ollut jo useita vuosia 20 %. Itikka ja Lihakunta ovat maksaneet kolmelta viimeiseltä vuodelta osinkoja eli osuuspääoman korkoa jäsenilleen noin 11 miljoonaa euroa. Vakaan korkotuoton ansiosta jäsenemme ovat maksaneet Itikkaan ja Lihakuntaan jo yli 22,5 miljoonaa euroa osuuspääomaa. Itikka ja Lihakunta ovat sijoittaneet Atriaan ja sen tytäryhtiöihin historian aikana keräämät varansa, noin 160 miljoonaa euroa. Vahva omistajuus näissä yrityksissä takaa niiden pysymisen suomalaisten tuottajien käsissä. Osakkuusyhtiömme tukevat jäsentemme toimintaa: A-Rehu Oy tarjoaa monipuolisia ruokinta-, tarvike- ym. palveluja. A-Tuottajat Oy:n AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu tarjoavat Suomen suurimman lihanhankkijan vakaat palvelut ja Atria jalostaa tuottajiemme laadukkaasta lihasta kuluttajille hyvää kotimaista ruokaa niin arkeen kuin juhlaankin; ja sitä parempaa mieltä. Kysy kumppanuudesta: AtriaNauta & AtriaSika, puh , A-Rehu Oy, puh

10 Maataloustuottajain varsinais-suomen liitto MTK-VARSINAIS-SUOMI RY. V JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 51 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj Vihannesviljelijät/ProAgria Farma Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Simo Kolkkala, Mellilä, jäsen v:sta 1999 Muut jäsenet Heikkilä Tapani, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Kaunisto Timo, Laitila, jäsen v:sta 2006 Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Pohjanpalo Nina, Yläne, jäsen alkaen Silén Urban, Perniö, jäsen v:sta 2006 Suominen Jaakko, Paattinen, jäsen v:sta 2003 Suominen Jouni, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2008 Taneli Eeva, Loimaan Seutu, jäsen v:sta 2007 Vesola Henna-Maija, Lokalahti, jäsen v:sta 2003 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Tapani Heikkilä, Mynämäki Simo Kolkkala, Mellilä Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Jaakko Suominen, Paattinen Janne Tiiri, Oripää Sauli Lähteenmäki, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko / MTK:n sikajaosto Tiina Varho-Lankinen, Oripää Ville Kalluinen, yhteyshenkilö KANATALOUSASIAT Pekka Saarinen, Loimaa 10

11 Samuli Simula, Laitila Jukka Huittinen, Kisko Timo Kaunisto, Laitila Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö VILJAVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Totti Nuoritalo, Somero / MTK:n viljavaliokunta Simo Kolkkala, Mellilä / MTK:n mallasohrajaosto Pekka Eskola, Loimaa Erkki Haavisto, Raisio Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Timo Kaunisto, Laitila Juhani Koitto, Suomusjärvi Henrik Korpi, Aura Johanna Lassila-Pärkö, Kodisjoki Nina Pohjanpalo, Yläne Aino Launto-Tiuttu, sihteeri VEROASIAT (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Tero Tanner, Vehmaa Jaakko Nieminen, Kuusjoki Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Timo Kaunisto, Laitila Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö SOSIAALIPOLIITTINEN VALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Henna-Maija Vesola, Lokalahti Hannu Junnila, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö SOKERIVALIOKUNTA Mika Örri, Perniö Pekka Myllymäki, Mietoinen Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Urban Silén, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Paavo Myllymäki, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA (Yhteisvaliokunta ÅSP:n ja MTK-Satakunnan kanssa) Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jaakko Hiltunen, Meri-Naantali Jussi Launto, Sauvo-Karuna Samuli Simula, Laitila Jaakko Heikkilä, Askainen Tommi Vippola, Laitila Ville Kalluinen, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Matti Ali-Rontti, Pöytyä Aki-Ville Valo, Paimio Anna Mäki-Punto, Loimaa Jussi Lindholm, Perniö Juha Jokiniemi, Somero Antti Mattila, Rusko Aarne Lehtonen, Mynämäki Kimmo Yli-Antola, Laitila Eeva Taneli, johtokunta Ville Kalluinen, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi Ville Kalluinen, sihteeri KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Heino, Vehmaa Satu Näykki, Somero Riikka Antola, Mynämäki Hanna Takatalo, Karinainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Aino Launto-Tiuttu, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Markku Salo, Mellilä Heikki Vesanen, Koski Tl Mika Örri, Perniö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi Raimo Nordman, Loimaan Seutu, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Olavi Lindstedt, Perniö Tapani Heikkilä, Mynämäki Tuija Rainio, Meri-Naantali Paavo Myllymäki, sihteeri Valtatie 8-työryhmä Pj. Tapani Heikkilä, Mynämäki Di Ralf Rehnberg, Maanomistajien Arviointikeskus Oy, asiantuntija Ville Kalluinen, yhteyshenkilö EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n valtuuskunnassa Antti Airikki, Nousiainen Jaakko Halkilahti, Salo Seutu Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, Laitila Rauli Selinheimo, Loimaan Seutu 11

12 MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Elina Heino, Vehmaa Markku Hyssälä, Lieto Simo Kolkkala, Mellilä Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kylvösiemenvaliokunnassa Jouni Suominen, Sauvo-Karuna MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaa MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen ja Urban Silén, Perniö MTK:n viljavaliokunnassa Totti Nuoritalo, Somero MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Simo Kolkkala, Mellilä MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Olavi Lindstedt, Perniö EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raisio Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Simo Kolkkala, Mellilä, varalla Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HK-Ruokatalo Oyj:n yhtiökokouksissa Kalle Vähä-Piikkiö Rusko, varalla Jaakko Suominen, Paattinen Muut edustukset toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Anneli Salminen Taivassalosta. Varajäseninä toimivat HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho, Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Kalluinen Ville, agrol. AMK, järjestöagrologi Launto-Tiuttu Aino, MMM, aluepäällikkö Sorvola-Löfstedt Terhi, agrol. AMK, aluepäällikkö (vanhempainvapaalla alkaen - ) Ruohonen Marja-Terttu, yo-merkonomi, toimistosihteeri Kulmala Airi, MMM, hankekoordinaattori Numminen Antti, agrol. AMK, hanketyöntekijä Raimoranta Sari, agrol. AMK, hanketyöntekijä TARKKAILIJAT Sokeritehtaan tarkkailijat, Jaakko Halkilahti, Salon seutu Mika Örri, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Viljakaupan tarkkailijat Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto Kotimainen ruoka on hintansa arvoista 12

13 Johtokunnan toiminta Johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Alla on johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat. Johtokunnan kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet Johtokunnan järjestäytyminen - Valiokuntien ja toimikuntien nimeäminen, vastuuyhdistykset - Taloushallinnon järjestäminen - Hankehakemuksen tekeminen TE-keskuksen maaseutuosastolle - Artikla 141 ja MTK:n strategiaprosessi - Kiinteistöasiat - Teho-hankkeen aloitus - Maatalouspoliittiset asiat Liiton tilinpäätöksen ja taseen 2007 käsittely - Liiton tilinpäätöksen allekirjoitus vuodelta Henkilöstöasiat - Ajankohtaiset markkina-asiat MTK:n 3. puheenjohtaja Esko Suomalan ajankohtaiskatsaus - Kiinteistöasiat - Maatalouspolitiikka - Liiton kevätkokouksen valmistelu - Eduskuntakatsaus, Timo Kaunisto Teho-hankkeen toiminta - Yara-Suomen lannoitehinnoittelun selvityspyyntö MTK:lle - Terveystarkastuksen tilannekatsaus - Tutustuminen säätiön metsiin Viljamarkkinatapaaminen Raision hankintaorganisaation kanssa - Maatalouspolitiikka: Terveystarkastus, kansalliset tuet - Raportti sika-alan tilanteesta ja toimenpiteistä - Tilannekatsaus ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin - Vesipuitedirektiivin valmistelu Lounais-Suomessa Kokous Eduskunnassa - Yhteiskokous nuorten valiokunnan kanssa - Osallistuminen MTK:n kustannuskokoukseen - Jäsenmaksusuositus yhdistyksille Syyskauden toiminta - Toimintasuunnitelman toteutumisen arviointi Esitykset MTK:n valiokuntiin - Toimintasuuunnitelma vuodelle Talousarvio vuodelle Maatalouspoliittiset kysymykset, mm. art. 142 ja terveystarkastus Liiton toimintasuunnitelma vuodelle Liiton talousarvio vuodelle Syyskokouksen asiat - Henkilöstöasiat - Maatalouspoliittiset kysymykset - MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen asiat Johtokunnan työvaliokunta Johtokunnan työvaliokunta valmisteli johtokunnalle tulevia asioita. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Vasemmalta: Kalle Vähä-Piikkiö, Urban Silén, Simo Kolkkala, Ari-Pekka Kirjonen, Tapani Heikkilä, Timo Kaunisto, Henna-Maija Vesola, Jaakko Suominen, Eeva Taneli, Nina Pohjanpalo, Jouni Suominen ja Jaakko Halkilahti 13

14 Liiton kokoukset KEVÄTKOKOUS MTK-Varsinais-Suomen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Nousiaisten Nummen koululla. Paikalla oli 121 henkilöä, joista 100 virallista kokousedustajaa. Nousiaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouko Heikkilä toi kunnan tervehdyksen kokousväelle Maataloustuottajain marssin jälkeen. Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Nousiaisten puheenjohtaja Airi Kulmala ja sihteeriksi aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilit vuodelta 2007 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2007 tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli 6 582,04 euroa tappiollinen ja liiton taseen loppusumma oli ,66 euroa. Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten kerhojen välisten toimintakilpailujen parhaat vuodelta 2007 palkittiin. Kilpailun tulokset: Isojen yhdistysten sarjassa menestyivät Nousiaisten, Loimaan ja Vehmaan tuottajayhdistykset Kertomusvuoden alusta tuottajayhdistyksen puheenjohtajina aloittaneille annettiin puinen puheenjohtajan nuija. Nuijansa noutivat Jyrki Ankelo Kalanti-Uusikaupungista, Outi Haapanen Karinaisista, Pekka Ahokas Loimaan Seudulta, Jaakko Kuusvuori Paimiosta sekä Tero Mahkonen Vahdolta. Lisäksi Matti Ali-Rontti Pöytyältä, Niklas Forsberg Ruskolta ja Jarmo Villman Suomusjärveltä ovat uusia puheenjohtajia, mutta he eivät olleet kokouksessa paikalla. Maataloustuottajayhdistykset yli 100 viljelmää 1. Vehmaa 889 p 2. Loimaan Seutu 876 p 3. Nousiainen 665 p Maataloustuottajayhdistykset korkeintaan 100 viljelmää 1. Kodisjoki 597 p 2. Pyhäranta 378 p 3. Vahto 356 p Tuottajayhdistysten välisen toimintakilpailun kiertopalkinnon sai suurimmalla pistemäärällä vuodeksi haltuunsa MTK-Vehmaa. Maaseutunuorten kerhot: 1.Vehmaan nuorten tuottajain kerho 420 p 2.Kosken nuorten tuottajain kerho 350 p 3.Laitilan maaseutunuorten kerho 265 p Maaseutunuorten kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Vehmaan nuorten tuottajain kerho. (kuvat: - toimkilp_palkitut isot -toimkilp_palkitut pienet yh ) Pienten yhdistysten sarjassa menestyivät Pyhärannan, Vahdon ja Kodisjoen tuottajayhdistykset (Kuva: uudet mtypj JPG) Yhdistysten uusia puheenjohtajia muistettiin puheenjohtajien nuijilla liiton kevätkokouksessa. Kokousesitelmän piti MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen. Tiainen korosti, että elintarvikeketjun yhteistyöllä tulee myös alkutuottajan asemaa vahvistaa maatalousmarkkinoiden muuttuessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta neuvotellaan ja Tiainen totesi, että naudanlihan ja tärkkelysperunan tuki tulee jatkossakin säilyttää. Keskustelussa esille tuli vaade, että koko maassa on noudatettava yhtä maatalouspolitiikkaa markkinoiden toimivuuden vuoksi. Lisäksi Soneran uhkaus poistaa kiinteät puhelinverkkoyhteydet ja samalla laajakaistayhteydet puhutti kokousväkeä. Järjestöltä toivottiin nykyistä suurempaa panostusta luomusektorin edunvalvontaan, koska luomutuotannossa on paljon erityisosaamista vaativia ehtoja. Kevätkokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen Nousiaisiin kokoontunut kevätkokous vaatii suhteellisuudentajua julkisuudessa käytävään ympäristönsuojelukeskusteluun. Suomen maatalous on edelläkävijä maatalouden ympäristönsuojeluasioissa koko Euroopassa. Viljelijät ovat määrätietoisesti 1990-luvun alusta lähtien toteuttaneen haas- 14

15 teellisia ja vaativia suojelutoimenpiteitä omassa työssään. Toimiva ja elävä maaseutu on yksi perusta kansakunnan hyvinvoinnille. Työn tuloksena lähes koko Suomen peltoala on mukana vapaaehtoisessa ympäristönsuojeluohjelmassa. Työllä on mm. saavutettu fosforilannoitteiden käytön puolittuminen sekä typpilannoitteiden käytön aleneminen lähes neljänneksellä. Vuoden 2008 kevätkylvöjen yhteydessä on hyväksyttävä koko peruslohkon lannoitus viljavuustutkimuksen arvojen keskiarvoa käyttäen. Karjanlannan levitys on sallittava ravinnetaseiden mukaisesti. On huomioitava, että riittävillä satomäärillä ravinteita saadaan maasta enemmän pois. Varsinaissuomalaiset viljelijät ovat edelleen tehostamassa suojelutoimenpiteitä. Juuri käynnistyneellä TE- HO-hankkeella sekä Saaristomeren Suojelurahaston hankkeilla etsitään lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta suojelutoimenpiteisiin koko maakunnan maataloudelle. Haluamme olla edelläkävijänä tehokkaan ja kannattavan maataloustuotannon sekä maatalouden ympäristöasioiden yhteen sovittajina ja toteuttajina niin Suomessa kuin koko Itämeren alueella. Odotamme, että maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteitä tuetaan myös valtion taholta. Kannustavalla, taloudellisesti mielekkäällä ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla ohjelmilla päästään parhaisiin tuloksiin pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut suuria muutoksia luontoon. Viime vuosien sateiset ja leudot talvet ovat aiheuttaneet uusia haasteita maatalouden ympäristönsuojelulle ja maatalouden tutkimustoiminnalle, joille on kohdistettava riittävästi rahoitusta. Toimiva salaojitus on kannattavan ja ympäristön huomioonottavan viljelyn perusta. Peltojen salaojitukseen tulee jatkossakin saada nykyisenlaiset rahoitustuet. Maaseudun perusrakenteet on turvattava Kevätkokous tuomitsee jyrkästi TeliaSoneran ja Itellan suunnitelmat maaseudun viestintäyhteyksien heikentämisestä. Toimivat ja hinnoiltaan kaikille suomalaisille samanlaiset sähköiset yhteydet ja postipalvelut ovat kansalaisille kuuluvia peruspalveluita. Esimerkiksi valokaapeliyhteyksien saaminen on yhtä tärkeää haja-asutusalueilla kuin taajamissakin. Maan hallituksen ja eduskunnan on otettava asiassa määrätietoisempi ote ja estettävä tällaiset Suomen kansalaiset asuinpaikkansa perusteella syrjivät suunnitelmat. Viestiyhteydet ovat tärkeitä maaseudun etätyömahdollisuuksille ja asuttuna pitämiseen. Maaseudun jätevesijärjestelmien rakentamisessa odotamme, että maakunnat ja kunnat laativat mahdollisimman pikaisesti suunnitelmat viemäriverkoston kehittämiselle. Paineviemäriverkosto on ulotettava hajaasutusalueille mahdollisimman kattavaksi. Kuntien on myös tuettava erilaisten vesihuoltoon liittyvien osuuskuntien ja muiden yhteenliittymien syntymistä ja toimintaa. Kuntien on myös käytettävä kaikki annetut mahdollisuutensa kohtuullistaa asetuksen toimeenpanoa, jotta haja-asutusalueiden väestölle ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Muutoin monella maaseudun asukkaalla on edessä muutto pois omasta kodistaan. Loimaalaiset valmistautuivat Maataloustuottajain marssin laulamiseen. Kuvat: -kevätkokouksen yleisöä Salon - kevätkokouksen esilaulajat Liiton kevätkokouksen väkeä Salon seudulta. SYYSKOKOUS Liiton syyskokous pidettiin Loimaan Evankelisella kansanopistolla. Osallistujia oli 162 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia 118. Kokouksen aluksi laulettiin maataloustuottajain marssi. Loimaan kaupunginjohtaja Jorma Kopu toivotti kokousväen tervetulleeksi Loimaalle. Alastaro ja Mellilä liittyvät vuodenvaihteessa Loimaan kaupunkiin. Maaseudulla on oltava riittävän tehokkaita keskuksia, jotka kykenevät tarjoamaan riittävät palvelut lähialueiden asukkaille. Liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Loimaan Seudun puheenjohtaja Pekka Ahokas ja sihteeriksi järjestöagrologi Ville Kalluinen liiton toimistosta. Kokousesitelmän piti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Ministeri totesi suomalaisen lihan olevan turvallista. Elintarvike- ja rehuketjun valvonta perustuu Suomessa yritysten omavalvontajärjestelmään. Omavalvonnan toimivuus varmistetaan viranomaisvalvonnalla. Keskustelussa esille nostettiin investointituen liian tiukka tuloraja sekä maanoston rahoituksen tarvitsevan jatkuvan haun. Maaseudun liikenneyhteyksien kunnosta ja riittävyydestä kannettiin myös huolta. Ministerin mukaan tukieron kasvattaminen maan eri osien välillä 15

16 ei ole tarkoituksena. Yksimahaisille kotieläimille maksettavaa kansallista tukea on tarkoitus kompensoida etelässä LFA-tuen avulla. Kokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2009, vahvisti luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet. Samoin kokous hyväksyi liiton talousarvion vuodelle Liitto perii yhdistyksiltä jäsenmaksuna euroa ja yhteisöiltä euroa. Jäsenmaksut nousevat keskimäärin 3 %. Vastuullinen energia- ja ympäristöpolitiikka Edistämme maa- ja metsätalouden tuottamien raaka-aineiden käyttöä bioenergian tuotantoon ja kannustamme paikalliseen bioenergiatuotantoon. Nämä tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja, ja niillä täytetään Suomen uusiutuvan energian käyttöön liittyviä velvoitteita. Edistämme maataloustuotannon ympäristöystävällisyyttä. Ympäristönsuojelussa painopiste on vesiensuojelussa. Osallistumme aktiivisesti ympäristöasioiden valmisteluun maakunnassa. Toimimme yksityisen maanomistuksen puolesta. Järjestötyö Yhdistysten toiminnan kehittämisessä ovat painopisteinä johtokuntien koulutus, jäsenistön aktivointi, nuorten toiminta ja jäsenmaksu-uudistus. Kannustamme yhdistyksiä yhteistyöhön ja ottamaan huomioon kuntarakenteen muutokset. Kuva: -liiton syyskok.jpg Tuomo Aalto Marttilasta käytti puheenvuoron liiton syyskokouksessa Loimaalla. Toimintasuunnitelma 2009 Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maakunnan maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen ja maataloustuottajien elämänlaadun parantaminen. Tähän pääsemme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä työkykyä edistämällä. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen, asiantuntemukseen ja avoimeen tiedotukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Tulokehitykseen vaikuttaminen Tavoitteiden saavuttamiseksi pyrimme vaikuttamaan maataloustuotteiden markkinoihin ja päämääränä ovat tuotantokustannuksia vastaavat markkinahinnat. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannusten nousun hillitsemiseen ja kustannusten alentamiseen. Markkinoihin vaikuttaminen tapahtuu koko tuottajajärjestön toimintana ja vastuullisena vaikuttamisena tuotteitamme jalostavissa yrityksissä. Vaikutamme tukijärjestelmien valmisteluun tasapuolisten tukijärjestelmien saavuttamiseksi. Viljelijöiden osaaminen Toiminnallamme edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, työssä jaksamista, yhteistyötä sekä yhteisöllisyyttä. Osaamisen avulla viljelijät pystyvät kehittämään ja jatkamaan tilansa toimintaa. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Edistämme Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tehokasta hyödyntämistä. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista. Johtokunta seuraa toimintaympäristöä ja muuttaa tarvittaessa toimintaa ja resurssien käyttöä vastaamaan muuttuvia tilanteita. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimintamme painopisteet ovat: Aktiivinen jäsensuhde - Osallistuva jäsenyys ja sähköpostin käyttö tiedonvälityksessä - Jäsenmaksujärjestelmän kehittäminen - Jäsenet mukaan järjestön toimintaan Yhdistystoiminnan kehittäminen - Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen - Yhdistysten kehittämisseminaarit ja luottamushenkilöiden koulutus - Yhteistyön lisääminen naapuriliittojen, MTK:n ja ProAgrian kanssa - Nuoret viljelijät mukaan järjestön toimintaan - Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen - kunnallisten luottamushenkilöiden kouluttaminen, mm. kaavoitusasioissa Viestintä - Liiton ja yhdistysten internetpohjaista viestintää kehitetään - Mediasuhteiden ylläpito ja kehittäminen - Vuorovaikutteisuus sisäisessä viestinnässä - Viestinnän tehostaminen - Viestintäsuunnitelman mukainen toiminta Markkinaedunvalvonta - Viljelijöiden markkinatietoisuuden parantaminen - Maataloustuotteiden hintoihin vaikuttaminen - Tuottajien tulonmuodostuksen korostus 16

17 viljelijöiden omistamissa yrityksissä - Kotimaisen omistajuuden lisääminen maataloustuotteita jalostavissa yrityksissä - Ruoan alkuperän tunnistaminen, kuluttajatyö ja ruokakulttuuri Tukijärjestelmät - Maataloustukikoulutus ja avoin tiedottaminen tukijärjestelmistä - Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman tehokas hyödyntäminen - Investointitukien hyödyntäminen - Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen - Sähköinen tukihaku Metsätalous - Metsätalouden veropolitiikan kehittäminen - Markkinainformaation välittäminen - Metsänhoidon ja puunkäytön edistäminen - Metsätalouden kannalta kestävä riistaeläinkanta Maaseutuyrittäjyys - Lämpö- ja muun bioenergiayrittäjyyden edistämien - Yrittäjien verkostoitumiseen kannustaminen - Tilojen toiminnan monipuolistaminen: hyvinvointipalvelut, lähiruokayrittäjyys, metallialan- ja kokoonpanon alihankinta Ympäristöasiat - Liitto toimii asiantuntevana toimijana ympäristöasioissa - TEHO-hankkeen toteutus ja muihin ympäristöhankkeisiin osallistuminen - Erityisympäristötukien hyödyntäminen - Maanomistajien oikeuksien ajaminen maanrakennushankkeissa mm. Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa Hanketoiminta - Investointien ja spv:n edistäminen, tukijärjestelmäosaaminen, yrittäjyys, työterveys ja turvallisuus, jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen hanketoiminnan avulla - Maaseutu/kaupunki-vuorovaikutuksen edistäminen osallistutaan keskusliiton hankkeisiin MTK-Varsinais-Suomen johtokuntaan valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet vuosiksi uudelleen. Valitut johtokunnan jäsenet olivat: Nina Pohjanpalo Yläneeltä, Urban Silén Perniöstä, Jaakko Suominen Paattisilta sekä Henna-Maija Vesola Lokalahdelta. Liiton tilintarkastajiksi vuodelle 2009 valittiin Matti Huhtala (KHT) Ruskolta, Eero Koskinen Pöytyältä ja Anneli Salminen Taivassalosta. Varatilintarkastajiksi valittiin Simo Laaksonen Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä sekä Elisa Koho Tarvasjoelta. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin Antti Airikki Nousiaisista ja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen Laitilasta. Valtuuskunnan varajäseniksi valittiin Elina Heino Vehmaalta ja Matti Tilkanen Karinaisista. Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi valittiin Mervi Puonti Pyhärannasta ja varajäseneksi Päivi Ahala Vehmaalta. Syyskokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen Loimaalle kokoontunut syyskokous vaatii koko muulta elintarvikeketjulta maataloustuotteiden hintojen korottamista tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Kuluneen vuoden aikana tapahtunut tuotantokustannusten nousu sekä maataloustuotteiden hintojen lasku ovat romahduttaneet maatilojen kannattavuuden alhaisimmaksi kolmeenkymmeneen vuoteen. Kestävä tapa parantaa tilannetta on nostaa suomalaisten, laadukkaiden maataloustuotteiden tuottajahintoja. Olemme tyrmistyneitä tavasta, jolla norjalainen lannoiteyhtiö Yara on rahastanut lannoitteiden hinnoilla suomalaisia maatiloja. Nyt tapahtunut hintojen lasku on merkinnyt käytännössä vasta kohonneen myyntikatteen palautumista vuoden takaiseen tasoon. Edellytämme, että nämä raaka-aineiden hintojen lasku laskee suoraan maatalouden energian, lannoitteiden, torjuntaaineiden sekä koneiden ja laitteiden hintoja. Edellytämme, että viranomaiset selvittävät, onko Yara käyttänyt kuluvan vuoden aikana väärin määräävää markkinaasemaansa. Kokousväki vaatii Yaraa laskemaan lannoitteiden hintaa lannoitevuoden alusta taannehtivasti. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen toimeenpanossa ei kasvintuotannon tukia saa leikata. Suomalainen kasvinviljely toimii Euroopan haasteellisimmissa luonnonolosuhteissa. Terveystarkastukseen liittyvän tilatukien modulaatio, joka on 10 % tilatuen määrästä vuonna 2012, tulee kohdistaa ehdottomasti kasvintuotantoa tukeviin toimenpiteisiin. Öljykasvien, syysviljan ja valkuaiskasvien tuotantopalkkiolle on löydettävä jatkoratkaisu vuodesta 2012 alkaen, jolla varmistetaan näiden tuotteiden kannattavaa tuotantoa. Etelä-Suomen kotieläintalous ei kestä kansallisen tuen nykyisen suuruista tukieroa maamme sisällä. Tulevissa tukiratkaisuissa eteläsuomalaisen kotieläintuotannon tukala tilanne on huomioitava ja EU:n ja kansallisten tukien kokonaisuus on jatkossa oltava tasapuolinen koko maassa. Eurooppalaista elintarviketuotantoa on viimeisen viikon aikana ravistellut jälleen uusi kriisi. Dioksiinipitoista, irlantilaista, sianlihaa on päässyt markkinoille ympäri Eurooppaa. Kriisi osoittaa eurooppalaisen elintarviketurvallisuuden ja elintarvikkeiden laadun haavoittuvuuden. Ainoa ratkaisu tilanteeseen on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperän ja jäljitettävyyden merkitseminen pakkauksiin. Suomen on ehdottomasti pidettävä kiinni siitä, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperä on merkittävä maan tarkkuudella, kun EU päättää ns. Vihreän Kirjan tavoitteista ja säädöksistä. 17

18 Suomalainen maatalous- ja elintarviketuotanto ovat laadultaan ja turvallisuudeltaan maailman huippuluokkaa. Tuotannon säilymisen kannalta on tärkeää, että kuluttajat tunnistavat helposti, mitkä tuotteet ovat suomalaisia. Joutsenlippu on tällä hetkellä ainoa suomalaisen elintarvikkeen alkuperämerkki. Koko elintarvikeketjun on ponnisteltava yhteisen suomalaisen laatu- ja alkuperämerkin puolesta, jotta suomalaiset kuluttajat löytävät helposti suomalaiset elintarvikkeet. Ministeri Anttila vastasi syyskokouksen keskustelussa esitettyihin kysymyksiin. Kokouksen sihteeri Ville Kalluinen ja puheenjohtaja Pekka Ahokas kuuntelevat Jarmo Mäntyharjun puheenvuoroa. Liiton koulutustoiminta MTK-START (PEKU 1) Ellivuori, PirSatVar Vuola Anna Laitila Pajula Kirsi Loimaa Navigo (kotisivujen teko nettiin) koulutus Kuopila Juha Paimio Sorvola-Löfstedt Terhi MTK-V-S/Tarmokas Lounaisten liittojen viestintäkurssi Alikärri Olli Koski TL. Hulmi Juuso Alastaro Kaartinen-Kirvelä Pirjo Nousiainen Kulta Ensi Tarvasjoki Leino Terhi Paimio Mäki-Punto Anna Loimaan Seutu Ruohonen Marja-Terttu MTK-V-S Taneli Eeva Loimaan Seutu Toivonen Erkki Pöytyä Tuottajayhdistysten johtokuntien kehittämisseminaari MTK-Salon Seutu MTK-Karinainen, -Pöytyä ja -Yläne MTK-Rusko ja -Vahto MTK-Koski, -Lieto, -Marttila ja -Tarvasjoki MTK-Askainen-Velkua, -Lemu ja -Masku 18

19 Toiminta ja tapahtumat VILJANTUOTANTO Kertomusvuoden alussa viljan hinta notkahti hetkeksi loppuvuoden 2007 ennätyshinnoista mutta hintataso kääntyi nousuun jälleen helmikuussa. Maaliskuussa vehnän hinta kävi vielä runsaassa 220 eurossa tonnilta, mallasohran yli 260 eurossa, rukiin 230 eurossa, rehuohran 200 eurossa, kauran yli 160 eurossa ja öljykasvien lähes 500 eurossa tonnilta. Huhtikuussa viljan hinnat alkoivat laskea ja puintiaikaan elo-syyskuussa hinnat olivat laskeneet jälleen: leipävehnä euroa, mallasohra euroa, ruis euroa, rehuohra euroa, kaura euroa ja öljykasvit euroa tonnilta. Loppuvuoteen mennessä meillä ja muualla korjattu runsas sato laski vielä hintoja niin, että rehuviljojen hinta oli enää hieman yli sata euroa tonnilta, mallasohra alitti 140 euroa, vehnä oli 170 euroa, ruis 165 euroa ja öljykasvit 260 euroa tonnilta. Viljojen hinta vaihteli näin voimakkaasti kertomusvuonna. MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja Pirkanmaan yhteinen viljavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Mattila Porista. Huhtikuun kokouksessa valiokunta keskusteli alkavan satokauden näkymistä. Viljantuotannon ennustettiin lisääntyvän EU:ssa 14 %. Tähän vaikutti viljelyalan sekä satotason kasvu. Vahva euro heikentää viennin kannattavuutta. Näin erityisesti vehnän hinnassa oli laskupaineita. Kesäkuun kokouksessa viljavaliokunta keskusteli lannoitteiden hinnoista Yara Suomi Oy:n edustajan kanssa. Sen lisäksi keskusteltiin öljykasvien hinnoittelussa käytetystä vähennyksestä sekä lannoitemarkkinoista. Kannanotossaan valiokunta edellytti, että öljykasveista maksetaan viljelijöille vähintään Matif-pörssin mukainen hinta ilman prosenttivähennystä. Jos teollisuus haluaa jatkossa suomalaista rypsiä ja rapsia, tulee öljykasvien viljelyyn selvästi kannustaa hinnoittelulla. Kertomusvuoden öljykasviala ei kattanut Suomen kulutusta. Lannoitemarkkinoille valiokunta vaati reiluja pelisääntöjä. Valtavan hinnannousun lisäksi epäselvä kauppatapa hämmensi viljelijöitä. Viljelijöille on kerrottava selvästi, mikä lannoitteiden hinta on ostohetkellä sekä mikä on lannoitteiden toimitusaika. Elokuun kokouksessa keskusteltiin kasvukauden myöhäisyydestä. Kevään ja alkukesän kuivuus vei parhaan terän eteläisen Suomen sadosta. Pohjoisempana maata satoi enemmän. Juhannusta ennen alkanut sadekausi auttoi tilannetta. Kasvustot olivat kuitenkin epätasaisia ja tuleentuivat hitaasti. Sateet hidastivat rukiin ja syysvehnän puintien aloitusta. Puinnit olivat noin 2 viikkoa myöhässä keskimääräisestä. Sadon laadun arvioitiin olevan vaihteleva. Viljan muuttuvat tuotantokustannukset ovat meillä nyt 170 /tn. Valiokunta totesi, että jos viljan hinta on alle tämän hinnan, kannattaa miettiä viljelyn intensiteettiä tai kannattaako kaikkia peltoja vielä kylvää. MTK-Varsinais-Suomi järjesti yhdessä MTK:n järjestökoulutuksen kanssa viljamarkkinaseminaarin maaliskuussa Liedossa. Päivän aikana pohdittiin viljakaupan perusteita ja markkinoiden toimintaa sekä miten markkinoita voi seurata. Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais- Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa eri puolilta maakuntaa. Tarkkailijat toimivat viljelijöiden tukena, jos viljakaupassa esiintyy epäselvyyksiä. Varsinais-Suomen siemenviljelijäinyhdistyksen hallitus on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Valiokunta keskusteli siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista sekä markkinatilanteesta että markkinaosaamisesta. Siemenviljelijäin yhdistys järjesti helmikuussa valtakunnallisen siemenseminaarin Miten vilja rahaksi. Kesäretki suuntautui Vammalan, Kokemäen ja Huittisten alueella. Sokerijuurikas Sokerijuurikkaalle vuosi oli kolmas EU:n uudessa sokerijärjestelmässä. Uudistuksen myötä sokerijuurikkaan hinta laski edelleen asteittain, mutta ns. sokerijuurikkaan lisäosan nousu korvasi osittain hinnanlaskua. Lisäosa perustuu vuoden 2005 toimitusoikeuteen ja se on sidottu peltohehtaareihin. Lisäosa maksetaan tilatukijärjestelmän osana. Sucroksen Säkylän tehdas jatkoi ainoa tehtaana Suomessa sokerijuurikkaan jalostusta vuonna Sokerijuurikkaan viljelyala laski Suomessa hehtaarista hehtaariin, koska Sucros joutui luopumaan 10% Suomen tuotantokiintiöstä. Sokerijuurikkaan kasvukausi muodostui haasteelliseksi. Alkukesän kuivuus vaikeutti paikoittain taimettumista. Korjuukauden sateiset ilmat olivat vaikeuttamassa ja lisäämässä juurikkaan noston kustannuksia. Korkean multapitoisuuden johdosta rahtikustannus nousi. Mainittakoon, että Perniön seudulla käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa laajassa mitassa juurikkaan puhdistuskuormainta. Hehtaarisato oli keskimäärin 34,5 tonnia hehtaarilta eli 7,5 t matalampi kuin vuotta aiemmin. Multapitoisuus oli 15,4 %. Sokeripitoisuus oli 16,48. Sokerijuurikkaan jalostus aloitettiin Säkylässä ja päätettiin Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi seitsemättä toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä vastaa alueellisesta edunvalvonnasta tuottajaliiton alaisuudessa. Lisäksi neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan vastaanoton tarkkailusta. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Varsinais-Suomesta neuvottelukuntaan kuuluivat: Jaakko 19

20 Halkilahti Salon seudulta, Hannu Tahkokallio Perttelistä, Juha Kontu Kalannista, Pekka Leskinen Maskusta, Tero Sainio Salon seudulta, Mari Suominen Sauvo-Karunasta, Heikki Vesanen Koskelta ja Mika Örri Perniöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimi agr. Elina Liinaharja Satakunnasta. VARHAISPERUNA Varhaisperunatoimikunta kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Lisäksi pidettiin 6 puhelinkokousta. Varhaisperunanviljelijöiden seminaariristeily järjestettiin Kesäkuun alusta lähtien MTK-Varsinais-Suomi päivitti viljelijöille tarkoitettua tiedotepalvelua, jossa ilmoitettiin toteutunut hinta ja nostomäärät. Menekin edistämisessä käytettiin TV-mainontaa TV4-kanavalla. Lisäksi toimikunta järjesti tiedostustilaisuuden medialle Tilaisuudessa oli paikalla MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Lypsykarjatalous Maitomarkkinoilla kertomusvuoden aikana tuottajahinnat nousivat jälkitilit huomioon ottaen n. 8,1 snt/l. Hintojen nousu vuodesta 2007 oli merkittävä, n. 23%. Mutta voimakkaasti kohonneet tuotantokustannukset heikensivät kannattavuuden ja taloudellisen tuloksen paranemista. Länsi-Maidon maksama tuottajahinta oli Valioryhmän kärkeä. Viljelijöille teetettiin istutuskartoitus, jonka avulla arvioidaan tulevan satokauden kehitystä. Istutuskartoituksen tulosten perusteella laadittiin tiedote, jonka tehtävänä oli kertoa kotimaisen varhaisperunan markkinoille tulosta. Varhaisperunan istutukset alkoivat voimakkaammin huhtikuun alussa. Istutukset keskeytyivät lähes täydellisesti sateiden takia huhtikuun 7. ja 16. päivän välillä. Pääosa katteenalaisesta varhaisperunasta istutettiin huhtikuun jälkipuoliskolla. Normaalia myöhäisempi istutusaika viivästytti perunan markkinoille tuloa. Varhaisperunaa alkoi tulla markkinoille suurempina määrinä noin kaksi viikkoa ennen juhannusta. Määrät kasvoivat juhannusviikolle asti ja kysyntä oli hyvä. Hinta pysyi tarjontapiikkien puuttuessa kohtuullisella tasolla koko kesäkuun. Hirvieläimet aiheuttivat jälleen paikoitellen mittavia tuhoja varhaisperunatuotannolle. Kuvassa on tuhottuja harsoja Nauvossa. 20 Maidontuotannon määrä laski Varsinais-Suomessa 1,9 % (koko maassa 1,7 %), eli koko maan keskiarvoa enemmän. Sen sijaan maidontuottajien määrä väheni kokonaista 8,8 % (koko maassa 6,9 %). Tuotannosta luopuvien tilojen määrän väheneminen hidastui hivenen vuodesta Suuri lopettaneiden määrä johtuu edelleen tuottajien ikärakenteesta sekä maatalouspolitiikan vaikutuksesta Etelä-Suomen maidontuotannolle. Luopujien määrästä johtuen keskilehmäluku/maitotila nousi vuoden aikana yhdellä lehmällä. Tuotantoaan jatkavat tilat eivät aivan kyenneet lisäämään tuotantoaan lopettaneiden tuotannon vähenemisen suhteessa. Varsinais-Suomessa otettiin kertomusvuoden aikana käyttöön kahdeksan uutta navettaa. Maidontuottajien edunvalvontakysymyksiä on hoitanut sekä kolmen lounaisen (Pirkanmaan, Satakunta ja Varsinais-Suomi) maitovaliokunta että Etelä- Suomen seitsemän liiton yhteinen maitovaliokunta. Maitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtaja toimi mv. Reino Parkko MTK- Kymenlaaksosta ja sihteerinä toiminnanjohtaja Markku Pärssinen MTK-Satakunnasta. LIHATALOUS Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomesta valiokuntaan kuuluivat Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta. Valiokunnan puheenjohtajan toimi Antero Kaappa Kankaanpäästä. Valiokunta käsitteli kokouksissaan Suomen alhaista hintatasoa ja lihasektorin tukijärjestelyjä. Helmikuun kokouksessa eläinten hyvinvointivaatimukset puhuttivat yhä ja toivottiin, että myös tuontilihalle asetetaan samanlaiset ehdot kuin kotimaisen lihan tuotannolle. Valiokunta oli yksimielinen, että tukierot AB- ja C alueiden välillä eivät saa kasvaa vuodesta Valiokunta valitsi joukostaan delegaation, joka kävi MTK:ssa ja MMM:ssä maaliskuun puolivälissä keskustelemassa ja tuomassa valiokunnan kannan esille. Lokakuun kokouksessa valiokunta käsitteli Etelä-

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

MTK - VARSINAIS-SUOMI

MTK - VARSINAIS-SUOMI TOIMINTAKERTOMUS 2007 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, 21280 RAISIO Puhelin: 020 413 3580, faksi 020 413 3589 Kotisivut:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Toimintakertomus 2010 1

Toimintakertomus 2010 1 1 2 MTK-VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, 21280 RAISIO Puhelin: 020 413 3580, faksi 020 413 3589 Kotisivut: www.mtk.fi/varsinaissuomi Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi, varsinais-suomi@mtk.fi

Lisätiedot

Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto

Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto MTK-Varsinais-Suomi ry 2 MTK-VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, 21280 RAISIO Puhelin: 020 413 3580, faksi 020 413 3589 Kotisivut: www.mtk.fi/liitot/varsinais-suomi

Lisätiedot

MTK - VARSINAIS-SUOMI

MTK - VARSINAIS-SUOMI TOIMINTAKERTOMUS 2006 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, 21280 RAISIO Puhelin: 020 413 3580, faksi 020 413 3589 Kotisivut:

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009:

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009: MTK- Kerimäki Toimintakertomus 2009 Hyvä Jäsenemme! MTK-Kerimäen tuottajayhdistyksen johtokunta päätti toimittaa vuoden 2009 toimintakertomuksen kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2009

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS Julkaisun kuvat: MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkisto Painotyössä käytetylle paperille on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki FI/11/1 Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka:

Lisätiedot

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012

Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi. Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto MTK Kaakkois-Suomi Toimintasuunnitelma 2012 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen Liitto, MTK Kaakkois-Suomi TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Satoennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 29.10.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS Satoennuste 0 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

MTK-Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

MTK-Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS MTK-Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS Julkaisun kuvat: MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta sekä yhdistysten vuoden tapahtumista. Kannen kuvat: MTK Lokalahti. jumppaa Lomatorpilla MTK Angelniemi, Päivä

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS. vuonna 2014 . vuonna 2014 Osoite: Hintsantie 3 21200 RAISIO Puhelin: 020 413 3580 Kotisivut: www.mtk.fi/varsinaissuomi Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi varsinais-suomi@mtk.fi

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä.

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 10.3.2015 klo 18:00 1/6 Paikka Wanha WPK, Koskitie 1, Huittinen LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous La 1.11.2014 klo 17:00 Kartano Koskenranta, Voikkaa Esityslista 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2 Läsnä olevien toteaminen, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus

Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus Viljelijöiden markkina-asema ja elintarvikeketjun toimivuus MAATALOUDEN TULEVAISUUSSEMINAARI 7.12.2010 Maatalouden tulevaisuuskuva on pitkällä tähtäimellä valoisa Maailma huutaa ruokaa tuotanto moninkertaistettava

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Laatuviljaseminaari 10.3.2009 Hollola TEEMAT Markkinanäkymät Rakennekehitys Rahoituskriisin ja laman vaikutus

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013 31.1.2013 Jukka Virolainen MMM/markkinayksikkö MARKKINAKEHITYS MAAILMALLA 800 700 600 679 Maailman vehnätase (IGC) Tuotanto Kulutus Varastot Viejien varastot 696 693 690

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot