MTK - VARSINAIS-SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTK - VARSINAIS-SUOMI"

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2008 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry

2 MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, RAISIO Puhelin: , faksi Kotisivut: Sähköposti: Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti puh. koti , , fax Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki puh ja Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu puh ja Järjestöagrologi Ville Kalluinen puh ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Ruohonen puh , , Hankepäällikkö Terhi Sorvola-Löfstedt (Tarmokas-hanke) (vanhempain vapaalla alkaen - ) Hanketyöntekijä Antti Numminen puh ja Hanketyöntekijä Sari Raimoranta puh ja ) VARSINAIS-SUOMEN MAATALOUSTUOTTAJAIN SÄÄTIÖ Asiamies Ville Reunanen puh. koti ja MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti:

3 TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLLYSLUETTELO PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 MAATALOUS VARSINAIS-SUOMESSA... 7 MAATILAT TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN... 7 KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ... 7 PUUMARKKINAT... 8 VILJELYALAT... 8 MAATALOUSTUOTTAJAIN VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JÄSENET JOHTOKUNTA VALIOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT EDUSTAJAT MTK:SSA TARKKAILIJAT TILINTARKASTAJAT TOIMIHENKILÖT JOHTOKUNNAN TOIMINTA JOHTOKUNNAN KÄSITTELEMÄT TÄRKEIMMÄT AIHEET TYÖVALIOKUNTA LIITON KOKOUKSET KEVÄTKOKOUS SYYSKOKOUS KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA TOIMINTA JA TAPAHTUMAT VILJANTUOTANTO SOKERIJUURIKAS VARHAISPERUNA LYPSYKARJATALOUS LIHATALOUS LUOMUTUOTANTO KULUTTAJATYÖ SOSIAALIPOLITIIKKA MAA-JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA MAASEUTUNUORET KYLVÖNSIUNAUSTILAISUUDET JA SADONKORJUUJUHLAT AKTIIVISTA VAIKUTTAMISTA ERI RYHMISSÄ PUHEENJOHTAJIEN JA SIHTEEREIDEN NEUVOTTELUKOKOUS HANKETOIMINTA TARMOKAS-KRAFTFULL -TIEDONVÄLITYSHANKE TEHO-Hanke SÄÄTIÖ MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS TILIT JA TASE TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT V LIITON TILASTO

5 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2008 jää mieliimme elinkeinomme kannattavuuden osalta surkeana. Maataloustulo aleni 15 prosenttia rajusti kohonneiden kustannusten johdosta, päätyen koko EUjäsenyytemme ajan alimmalle tasolle. Tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden, hinnat nousivat voimakkaasti. Kustannusten nousua ei pystytty siirtämään tuottajahintoihin. Viime vuonna maidon tuottajahinta nousi jonkin verran, mutta sian- ja naudanlihan hinnat polkivat paikallaan. Markkinat yllättivät meidät jälleen viime vuonna, tällä kertaa negatiivisella tavalla. Maa- ja metsätalousministeri Anttila asetti maatalouden tulo- ja kannattavuustyöryhmän tekemään esityksiä maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi. MTK tekikin aktiivisesti maatalouden veromuutoksia koskevia esityksiä työryhmälle. Viime vuoden aikana päätettiin, että polttoöljyn ja sähkön valmisteveron palautuksia korotetaan. Monet MTK:n tekemät esitykset valitettavasti tyrmättiin valtiovarainministeriön taholta. Viljelijöiden luottamus lannoitemarkkinoiden toimivuuteen hävisi viime vuonna. MTK-Varsinais-Suomi oli aloitteellinen keskusliittomme suuntaan ja vaati MTK:ta tekemään selvityspyynnön kilpailuvirastolle Yaran toimista lannoitemarkkinoilla. Vaadimme myös toimia, joiden avulla varmistetaan lisääntyvä kilpailu lannoitemarkkinoilla. Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia, jotta lannoitetuonnin ja terveen kilpailun lainsäädännölliset esteet voidaan poistaa. Maatalouspolitiikan osalta EU:n maataloustuotteiden markkinajärjestelmien vaiheittainen uudistaminen saatiin päätökseen, kun niin sanotusta terveystarkastuksesta päästiin loppusyksystä sopuun. Komission maatalouspoliittinen periaate maataloustukien irrottamisesta tuotannosta on käymässä kokonaisuudessaan toteen muutaman vuoden kuluessa. Komission tavoite on ollut, että markkinat ohjaavat tuottajien tuotantopäätöksiä, eivätkä tuet tai tukipolitiikka. Valinta tästä maatalouspolitiikan linjasta on tehty jo vuosia sitten, eikä sen kaikista vaikutuksista ole selvyyttä. Kukaan ei todennäköisesti ole osannut ottaa huomioon ainakaan hintojen niin suuria vaihteluita, kuin mitä nyt olemme pari vuoden aikana kokeneet. Suomelle tuotannosta irrotettu tuki on ongelmallinen, koska korkeat tuotantokustannukset, alhainen satotaso, pitkät etäisyydet, Suomen maantieteellinen asema, suhteellisen pieni kuluttajamarkkina sekä vähäinen toimijoiden määrä jalostuksessa ja kaupassa eivät synnytä sellaista kysyntää, joka varmistaisi markkinavetoisuuden tuotantopäätöksiä tehtäessä. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastus oli suuri reformi. Suomelle neuvottelutulos oli pienoinen voitto, koska Suomi sai erityisoikeuden maksaa 10 % EUtuesta tuotantoon sidottuna. Tämä osuus on selvästi muita jäsenmaita korkeampi. Ratkaisun mukaan tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa naudanlihalle ja maidolle. Vuoden 2008 viimeisiä viikkoja leimasi 142-tuen neuvottelut komission kanssa. Päätöksessä pohjoisen tuen maksuvaltuutta pienennettiin ja sika- ja siipikarjatalouden tuki irrotettiin kokonaan tuotannosta. Sopimuksen toimeenpanosta vuoden 2009 kansalliseen tukiratkaisuun yksimahaisten tukien osalta seurasi kova vääntö kotimaassa. MTK-Varsinais-Suomi vaati, että käytössä olevilla tukijärjestelmillä rakennetaan sellainen kokonaisuus, jossa tuotantoedellytykset turvataan eri tukialuilla ja joka on oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Tukiratkaisun hyväksyminen oli MTK:lle äärimmäisen vaikea. Lopputulokseen ei ole kukaan tyytyväinen. Käydystä harjoituksesta on otettava opiksi. Järjestömme on pystyttävä keskustelemaan myös ikävistä asioista etukäteen rakentavasti ja uskallettava raottaa verhoa tulevaisuuteen kertomalla jäsenillemme ennakoitavissa olevista muutoksia. Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen yhteinen Tehoa maatalouden vesiensuojeluun eli TEHO-hanke pääsi vauhtiin keväällä Viime vuoden aikana TEHOhanke on ollut lukemattomia kertoja esillä esimerkkinä siitä, että maatalouden piirissä tehdään tosissaan töitä vesiensuojelun tehostamisessa. Odotukset hankkeen tuloksista ja toimenpiteiden vaikutuksista ovat kovat. Hanke perustuu läheiseen yhteistyöhön maatalousyrittäjien kanssa. Ne tilat ja viljelijät, jotka ovat mukana hankkeessa tekevät arvokasta työtä meidän kaikkien muiden puolesta. Hankkeen esittämistä toimenpiteistä varsin monet päätyvät todennäköisesti osaksi seuraavaa maatalouden ympäristötukijärjestelmää. Maatalouden rakennetukilain valmistelun hitaus viivästytti viime vuoden investointitukien käyttöönottoa. MTK kiirehti lain pikaista toimeenpanoa ja tukihakujen avaamista. Rakennusinvestointitukien haku avautui vasta lokakuussa. Nykyisellään maatalouden investointitukijärjestelmä on aivan liian byrokraattinen ja sen tietyt myöntämisehdot ovat liian kireät. Investointitukijärjestelmän kotikutoiset esteet on purettava nopeasti ja samalla on varmistettava Makeraan riittävät pääomat, jotta maatalouden investoinnit saadaan nopeasti liikkeelle. Maatalouden investointien saaminen käyntiin on 5

6 mitä parasta elvytystä. Sektorilla on paljon patoutunutta investointitarvetta. Maatalouden investoinnit ovat luonteeltaan niin pitkäaikaisia, että niitä on järkevää toteuttaa myös taantuman ja laman aikana. Ajankohta varsinkin rakennusinvestointien toteuttamiselle on otollinen. Rakentamisen kustannukset ovat laskeneet, osaavaa työvoimaa on saatavissa ja korkotaso on laskenut. Lisäksi on muistettava, että maailmanlaajuisesti kotieläintuotteiden kulutus ja kysyntä kasvavat edelleen voimakkaasti. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitän yhteistyöstä ja toivotan tuottoisaa vuotta Jaakko Halkilahti 6

7 Maatalous varsinais-suomessa Varsinais-Suomessa oli 7094 maataloustukia hakenutta maatilaa Varsinais-Suomen TE -keskuksen alueella vuonna Maatilojen määrä laski 156 kpl kertomusvuoden aikana. Tuottajayhdistysten jäsentiloja oli kertomusvuoden lopussa 6469 ja jäseniä oli yhteensä Jäsentilojen määrä laski vuoden aikana 246 kpl ja jäsenmäärä laski 520 henkilöllä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen mukaan vuoden 2008 lopussa oli MYEL -vakuutettua henkilöä, joista naisia ja miehiä MYEL -vakuutettuja maatiloja maakunnassa oli 6343 kappaletta, joka 609 tilaa vähemmän kuin vuonna Tilojen keskipinta-ala oli 44 ha ja metsäala keskimäärin 34 ha. MYEL -vakuutettujen keskimääräinen työtulo oli vuonna PUUMARKKINAT Alkuvuoden hiljaisuuden jälkeen puumarkkinoilla nähtiin elo-syyskuun vaihteessa kaikkien aikojen ennätysviikkoja kauppojen määrässä. Keskeisenä yllykkeenä vilkkaaseen kauppaan oli valtiovallan lupaamat verohuojennukset. Lisäksi metsänhoitoyhdistykset keskittyivät keväästä lähtien harvennushakkuiden edistämiseen. Vilkkaan kaupan lisäksi puuta on tuotu Suomeen erittäin kovalla tahdilla. Vuosi 2008 päättyi kuitenkin puumarkkinoilla samoissa tunnelmissa kuin se alkoikin. Viikoittaiset ostomäärät olivat alkuvuoden tapaan selvästi aikaisempia vuosia pienempiä. Metsäteollisuuden puuhuoltotilanne oli kuitenkin kokonaisuutena hyvä. Erityisesti kuitupuuta käyttävällä teollisuudella oli puuta monen kuukauden tuotantoa vastaava määrä joko pystyvarastoissa tai kaadetun puun varastoissa. Synkät maailmantalouden näkymät heijastuivat myös metsäteollisuustuotteiden loppumarkkinoihin. ja vaikuttivat sitä kautta puun tarpeeseen. Sahatavaran markkinatilanne heikentyi koko vuoden. Sellun markkinatilanne heikentyi myös ja hinnat olivat voimakkaassa alamäessä v lopussa. MAATILOJEN LUKUMÄÄRÄ TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Tuotantosuunta tilat tilat +/- ed vuodesta Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvituotanto puutarhakasvien viljely Muu kasvintuotanto muu tuotanto tilat yhteensä Lähde:MMM/Tike KOTIELÄINTEN LUKUMÄÄRÄT VARSINAIS-SUOMESSA ed. vuosi +/- Lypsylehmät Emolehmät Sonnit 2 v. ja yli Muut naudat Emakot ja karjut Lihasiat 50 kg ja yli Muut siat Porsaat alle 20 kg Munivat kanat väh. 20 vko Kanapoikaset alle 20 vko Broilerit Lampaat Hevoset Lähde:MMM/Tike 7

8 VILJELYALAT JA KESKISADOT VARSINAIS-SUOMESSA 2008 Pinta-ala 1000 ha ed. vuosi koko maa sato kg/ha / ha Syysvehnä 13,5 18,2-4,7 22, Kevätvehnä 56,6 48,8 7,8 196, Ruis 6 7,1-1,1 23, Ohra 99,4 87, , Kaura 32,9 32,6 0,3 372, Peruna 1,7 1,7 0 26, Sokerijuurikas 6,5 6,6-0,1 13, Rypsi ja rapsi 15,8 21,6-5,8 64, Puutarhakasvit 2,7 2,8-0,1 11,5 Kumina 1,1 1,3-0,2 17,4 1) nurmet alle 5 v. 30,6 27 3,6 655,2 2) nurmet 5 v. ja yli 5,1 4,9 0,2 32,7 Hoidettu viljelemätön pelto 6,7 7,6 6,7 104,8 Kesanto 13,1 22,9-9,7 83,7 Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä 295,9 296,4-0, ) Heinä, siemenheinä, tuore-ja säilörehun viljely sekä laitumet 2) Käytössä olevat luonnonniityt- ja laitumet, sekä hakamaa Lähde: MMM/Tike Kaikki hakkuutavat (sisältää sekaleimikot) Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Kantohinnat: Koko vuosi 2008 Länsi-Suomi/Varsinais-Suomi (liitto): Pystykauppa (Sisältää erikoispuutavaralajit) Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Muu tukki Muu kuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Energiapuu Yhteensä % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 59,17 58,50 43,63 19,17 26,57 15,66 16,21 14,09 3,22 6,91 6,23 5,39 3,46 4,44 2,65 17,56 3,63 54, % 82 % 81 % 35 % 58 % 41 % 97 % 74 % 45 % 64 % 60,61 59,06 44,38 20,52 28,47 17,10 16,37 14,69 4,93 5,19 4,64 5,23 2,85 3,20 2,05 17,67 2,81 63, % 6 % 9 % 32 % 23 % 27 % 13 % 2 % 17 % 53,53 52,51 38,44 19,45 23,78 14,95 11,68 11,07 6,44 5,91 4,31 3,23 2,78 2,23 3,75 2, % 0 % 1 % 20 % 7 % 18 % 2 % 24 % 7 % 49,04 53,53 41,79 16,20 19,88 13,10 10,49 3,21 8,38 8,15 4,68 3,65 3,12 2,81 3,99 3, MTK / Repun hintainfo /

9 TUOTTAVAA KUMPPANUUTTA Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat jäsenilleen hyvää ja tuottavaa kumppanuutta. Osuuskuntien nettovarallisuusarvo on yli 6-kertainen osuuden nimellisarvoon verrattuna. Osuuspääoman korko on ollut jo useita vuosia 20 %. Itikka ja Lihakunta ovat maksaneet kolmelta viimeiseltä vuodelta osinkoja eli osuuspääoman korkoa jäsenilleen noin 11 miljoonaa euroa. Vakaan korkotuoton ansiosta jäsenemme ovat maksaneet Itikkaan ja Lihakuntaan jo yli 22,5 miljoonaa euroa osuuspääomaa. Itikka ja Lihakunta ovat sijoittaneet Atriaan ja sen tytäryhtiöihin historian aikana keräämät varansa, noin 160 miljoonaa euroa. Vahva omistajuus näissä yrityksissä takaa niiden pysymisen suomalaisten tuottajien käsissä. Osakkuusyhtiömme tukevat jäsentemme toimintaa: A-Rehu Oy tarjoaa monipuolisia ruokinta-, tarvike- ym. palveluja. A-Tuottajat Oy:n AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu tarjoavat Suomen suurimman lihanhankkijan vakaat palvelut ja Atria jalostaa tuottajiemme laadukkaasta lihasta kuluttajille hyvää kotimaista ruokaa niin arkeen kuin juhlaankin; ja sitä parempaa mieltä. Kysy kumppanuudesta: AtriaNauta & AtriaSika, puh , A-Rehu Oy, puh

10 Maataloustuottajain varsinais-suomen liitto MTK-VARSINAIS-SUOMI RY. V JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 51 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj Vihannesviljelijät/ProAgria Farma Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Simo Kolkkala, Mellilä, jäsen v:sta 1999 Muut jäsenet Heikkilä Tapani, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Kaunisto Timo, Laitila, jäsen v:sta 2006 Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Pohjanpalo Nina, Yläne, jäsen alkaen Silén Urban, Perniö, jäsen v:sta 2006 Suominen Jaakko, Paattinen, jäsen v:sta 2003 Suominen Jouni, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2008 Taneli Eeva, Loimaan Seutu, jäsen v:sta 2007 Vesola Henna-Maija, Lokalahti, jäsen v:sta 2003 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Tapani Heikkilä, Mynämäki Simo Kolkkala, Mellilä Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Jaakko Suominen, Paattinen Janne Tiiri, Oripää Sauli Lähteenmäki, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko / MTK:n sikajaosto Tiina Varho-Lankinen, Oripää Ville Kalluinen, yhteyshenkilö KANATALOUSASIAT Pekka Saarinen, Loimaa 10

11 Samuli Simula, Laitila Jukka Huittinen, Kisko Timo Kaunisto, Laitila Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö VILJAVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Totti Nuoritalo, Somero / MTK:n viljavaliokunta Simo Kolkkala, Mellilä / MTK:n mallasohrajaosto Pekka Eskola, Loimaa Erkki Haavisto, Raisio Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Timo Kaunisto, Laitila Juhani Koitto, Suomusjärvi Henrik Korpi, Aura Johanna Lassila-Pärkö, Kodisjoki Nina Pohjanpalo, Yläne Aino Launto-Tiuttu, sihteeri VEROASIAT (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Tero Tanner, Vehmaa Jaakko Nieminen, Kuusjoki Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Timo Kaunisto, Laitila Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö SOSIAALIPOLIITTINEN VALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Henna-Maija Vesola, Lokalahti Hannu Junnila, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö SOKERIVALIOKUNTA Mika Örri, Perniö Pekka Myllymäki, Mietoinen Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Urban Silén, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Paavo Myllymäki, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA (Yhteisvaliokunta ÅSP:n ja MTK-Satakunnan kanssa) Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jaakko Hiltunen, Meri-Naantali Jussi Launto, Sauvo-Karuna Samuli Simula, Laitila Jaakko Heikkilä, Askainen Tommi Vippola, Laitila Ville Kalluinen, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Matti Ali-Rontti, Pöytyä Aki-Ville Valo, Paimio Anna Mäki-Punto, Loimaa Jussi Lindholm, Perniö Juha Jokiniemi, Somero Antti Mattila, Rusko Aarne Lehtonen, Mynämäki Kimmo Yli-Antola, Laitila Eeva Taneli, johtokunta Ville Kalluinen, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi Ville Kalluinen, sihteeri KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Heino, Vehmaa Satu Näykki, Somero Riikka Antola, Mynämäki Hanna Takatalo, Karinainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Aino Launto-Tiuttu, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Markku Salo, Mellilä Heikki Vesanen, Koski Tl Mika Örri, Perniö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi Raimo Nordman, Loimaan Seutu, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Olavi Lindstedt, Perniö Tapani Heikkilä, Mynämäki Tuija Rainio, Meri-Naantali Paavo Myllymäki, sihteeri Valtatie 8-työryhmä Pj. Tapani Heikkilä, Mynämäki Di Ralf Rehnberg, Maanomistajien Arviointikeskus Oy, asiantuntija Ville Kalluinen, yhteyshenkilö EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n valtuuskunnassa Antti Airikki, Nousiainen Jaakko Halkilahti, Salo Seutu Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, Laitila Rauli Selinheimo, Loimaan Seutu 11

12 MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Elina Heino, Vehmaa Markku Hyssälä, Lieto Simo Kolkkala, Mellilä Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kylvösiemenvaliokunnassa Jouni Suominen, Sauvo-Karuna MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaa MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen ja Urban Silén, Perniö MTK:n viljavaliokunnassa Totti Nuoritalo, Somero MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Simo Kolkkala, Mellilä MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Olavi Lindstedt, Perniö EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raisio Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Simo Kolkkala, Mellilä, varalla Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HK-Ruokatalo Oyj:n yhtiökokouksissa Kalle Vähä-Piikkiö Rusko, varalla Jaakko Suominen, Paattinen Muut edustukset toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Anneli Salminen Taivassalosta. Varajäseninä toimivat HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho, Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Kalluinen Ville, agrol. AMK, järjestöagrologi Launto-Tiuttu Aino, MMM, aluepäällikkö Sorvola-Löfstedt Terhi, agrol. AMK, aluepäällikkö (vanhempainvapaalla alkaen - ) Ruohonen Marja-Terttu, yo-merkonomi, toimistosihteeri Kulmala Airi, MMM, hankekoordinaattori Numminen Antti, agrol. AMK, hanketyöntekijä Raimoranta Sari, agrol. AMK, hanketyöntekijä TARKKAILIJAT Sokeritehtaan tarkkailijat, Jaakko Halkilahti, Salon seutu Mika Örri, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Viljakaupan tarkkailijat Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto Kotimainen ruoka on hintansa arvoista 12

13 Johtokunnan toiminta Johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Alla on johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat. Johtokunnan kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet Johtokunnan järjestäytyminen - Valiokuntien ja toimikuntien nimeäminen, vastuuyhdistykset - Taloushallinnon järjestäminen - Hankehakemuksen tekeminen TE-keskuksen maaseutuosastolle - Artikla 141 ja MTK:n strategiaprosessi - Kiinteistöasiat - Teho-hankkeen aloitus - Maatalouspoliittiset asiat Liiton tilinpäätöksen ja taseen 2007 käsittely - Liiton tilinpäätöksen allekirjoitus vuodelta Henkilöstöasiat - Ajankohtaiset markkina-asiat MTK:n 3. puheenjohtaja Esko Suomalan ajankohtaiskatsaus - Kiinteistöasiat - Maatalouspolitiikka - Liiton kevätkokouksen valmistelu - Eduskuntakatsaus, Timo Kaunisto Teho-hankkeen toiminta - Yara-Suomen lannoitehinnoittelun selvityspyyntö MTK:lle - Terveystarkastuksen tilannekatsaus - Tutustuminen säätiön metsiin Viljamarkkinatapaaminen Raision hankintaorganisaation kanssa - Maatalouspolitiikka: Terveystarkastus, kansalliset tuet - Raportti sika-alan tilanteesta ja toimenpiteistä - Tilannekatsaus ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin - Vesipuitedirektiivin valmistelu Lounais-Suomessa Kokous Eduskunnassa - Yhteiskokous nuorten valiokunnan kanssa - Osallistuminen MTK:n kustannuskokoukseen - Jäsenmaksusuositus yhdistyksille Syyskauden toiminta - Toimintasuunnitelman toteutumisen arviointi Esitykset MTK:n valiokuntiin - Toimintasuuunnitelma vuodelle Talousarvio vuodelle Maatalouspoliittiset kysymykset, mm. art. 142 ja terveystarkastus Liiton toimintasuunnitelma vuodelle Liiton talousarvio vuodelle Syyskokouksen asiat - Henkilöstöasiat - Maatalouspoliittiset kysymykset - MTK:n valtuuskunnan syyskokouksen asiat Johtokunnan työvaliokunta Johtokunnan työvaliokunta valmisteli johtokunnalle tulevia asioita. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Vasemmalta: Kalle Vähä-Piikkiö, Urban Silén, Simo Kolkkala, Ari-Pekka Kirjonen, Tapani Heikkilä, Timo Kaunisto, Henna-Maija Vesola, Jaakko Suominen, Eeva Taneli, Nina Pohjanpalo, Jouni Suominen ja Jaakko Halkilahti 13

14 Liiton kokoukset KEVÄTKOKOUS MTK-Varsinais-Suomen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Nousiaisten Nummen koululla. Paikalla oli 121 henkilöä, joista 100 virallista kokousedustajaa. Nousiaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouko Heikkilä toi kunnan tervehdyksen kokousväelle Maataloustuottajain marssin jälkeen. Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Nousiaisten puheenjohtaja Airi Kulmala ja sihteeriksi aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilit vuodelta 2007 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2007 tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli 6 582,04 euroa tappiollinen ja liiton taseen loppusumma oli ,66 euroa. Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten kerhojen välisten toimintakilpailujen parhaat vuodelta 2007 palkittiin. Kilpailun tulokset: Isojen yhdistysten sarjassa menestyivät Nousiaisten, Loimaan ja Vehmaan tuottajayhdistykset Kertomusvuoden alusta tuottajayhdistyksen puheenjohtajina aloittaneille annettiin puinen puheenjohtajan nuija. Nuijansa noutivat Jyrki Ankelo Kalanti-Uusikaupungista, Outi Haapanen Karinaisista, Pekka Ahokas Loimaan Seudulta, Jaakko Kuusvuori Paimiosta sekä Tero Mahkonen Vahdolta. Lisäksi Matti Ali-Rontti Pöytyältä, Niklas Forsberg Ruskolta ja Jarmo Villman Suomusjärveltä ovat uusia puheenjohtajia, mutta he eivät olleet kokouksessa paikalla. Maataloustuottajayhdistykset yli 100 viljelmää 1. Vehmaa 889 p 2. Loimaan Seutu 876 p 3. Nousiainen 665 p Maataloustuottajayhdistykset korkeintaan 100 viljelmää 1. Kodisjoki 597 p 2. Pyhäranta 378 p 3. Vahto 356 p Tuottajayhdistysten välisen toimintakilpailun kiertopalkinnon sai suurimmalla pistemäärällä vuodeksi haltuunsa MTK-Vehmaa. Maaseutunuorten kerhot: 1.Vehmaan nuorten tuottajain kerho 420 p 2.Kosken nuorten tuottajain kerho 350 p 3.Laitilan maaseutunuorten kerho 265 p Maaseutunuorten kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Vehmaan nuorten tuottajain kerho. (kuvat: - toimkilp_palkitut isot -toimkilp_palkitut pienet yh ) Pienten yhdistysten sarjassa menestyivät Pyhärannan, Vahdon ja Kodisjoen tuottajayhdistykset (Kuva: uudet mtypj JPG) Yhdistysten uusia puheenjohtajia muistettiin puheenjohtajien nuijilla liiton kevätkokouksessa. Kokousesitelmän piti MTK:n maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen. Tiainen korosti, että elintarvikeketjun yhteistyöllä tulee myös alkutuottajan asemaa vahvistaa maatalousmarkkinoiden muuttuessa. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta neuvotellaan ja Tiainen totesi, että naudanlihan ja tärkkelysperunan tuki tulee jatkossakin säilyttää. Keskustelussa esille tuli vaade, että koko maassa on noudatettava yhtä maatalouspolitiikkaa markkinoiden toimivuuden vuoksi. Lisäksi Soneran uhkaus poistaa kiinteät puhelinverkkoyhteydet ja samalla laajakaistayhteydet puhutti kokousväkeä. Järjestöltä toivottiin nykyistä suurempaa panostusta luomusektorin edunvalvontaan, koska luomutuotannossa on paljon erityisosaamista vaativia ehtoja. Kevätkokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen Nousiaisiin kokoontunut kevätkokous vaatii suhteellisuudentajua julkisuudessa käytävään ympäristönsuojelukeskusteluun. Suomen maatalous on edelläkävijä maatalouden ympäristönsuojeluasioissa koko Euroopassa. Viljelijät ovat määrätietoisesti 1990-luvun alusta lähtien toteuttaneen haas- 14

15 teellisia ja vaativia suojelutoimenpiteitä omassa työssään. Toimiva ja elävä maaseutu on yksi perusta kansakunnan hyvinvoinnille. Työn tuloksena lähes koko Suomen peltoala on mukana vapaaehtoisessa ympäristönsuojeluohjelmassa. Työllä on mm. saavutettu fosforilannoitteiden käytön puolittuminen sekä typpilannoitteiden käytön aleneminen lähes neljänneksellä. Vuoden 2008 kevätkylvöjen yhteydessä on hyväksyttävä koko peruslohkon lannoitus viljavuustutkimuksen arvojen keskiarvoa käyttäen. Karjanlannan levitys on sallittava ravinnetaseiden mukaisesti. On huomioitava, että riittävillä satomäärillä ravinteita saadaan maasta enemmän pois. Varsinaissuomalaiset viljelijät ovat edelleen tehostamassa suojelutoimenpiteitä. Juuri käynnistyneellä TE- HO-hankkeella sekä Saaristomeren Suojelurahaston hankkeilla etsitään lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta suojelutoimenpiteisiin koko maakunnan maataloudelle. Haluamme olla edelläkävijänä tehokkaan ja kannattavan maataloustuotannon sekä maatalouden ympäristöasioiden yhteen sovittajina ja toteuttajina niin Suomessa kuin koko Itämeren alueella. Odotamme, että maatalouden ympäristönsuojelutoimenpiteitä tuetaan myös valtion taholta. Kannustavalla, taloudellisesti mielekkäällä ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla ohjelmilla päästään parhaisiin tuloksiin pitkällä aikavälillä. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut suuria muutoksia luontoon. Viime vuosien sateiset ja leudot talvet ovat aiheuttaneet uusia haasteita maatalouden ympäristönsuojelulle ja maatalouden tutkimustoiminnalle, joille on kohdistettava riittävästi rahoitusta. Toimiva salaojitus on kannattavan ja ympäristön huomioonottavan viljelyn perusta. Peltojen salaojitukseen tulee jatkossakin saada nykyisenlaiset rahoitustuet. Maaseudun perusrakenteet on turvattava Kevätkokous tuomitsee jyrkästi TeliaSoneran ja Itellan suunnitelmat maaseudun viestintäyhteyksien heikentämisestä. Toimivat ja hinnoiltaan kaikille suomalaisille samanlaiset sähköiset yhteydet ja postipalvelut ovat kansalaisille kuuluvia peruspalveluita. Esimerkiksi valokaapeliyhteyksien saaminen on yhtä tärkeää haja-asutusalueilla kuin taajamissakin. Maan hallituksen ja eduskunnan on otettava asiassa määrätietoisempi ote ja estettävä tällaiset Suomen kansalaiset asuinpaikkansa perusteella syrjivät suunnitelmat. Viestiyhteydet ovat tärkeitä maaseudun etätyömahdollisuuksille ja asuttuna pitämiseen. Maaseudun jätevesijärjestelmien rakentamisessa odotamme, että maakunnat ja kunnat laativat mahdollisimman pikaisesti suunnitelmat viemäriverkoston kehittämiselle. Paineviemäriverkosto on ulotettava hajaasutusalueille mahdollisimman kattavaksi. Kuntien on myös tuettava erilaisten vesihuoltoon liittyvien osuuskuntien ja muiden yhteenliittymien syntymistä ja toimintaa. Kuntien on myös käytettävä kaikki annetut mahdollisuutensa kohtuullistaa asetuksen toimeenpanoa, jotta haja-asutusalueiden väestölle ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia. Muutoin monella maaseudun asukkaalla on edessä muutto pois omasta kodistaan. Loimaalaiset valmistautuivat Maataloustuottajain marssin laulamiseen. Kuvat: -kevätkokouksen yleisöä Salon - kevätkokouksen esilaulajat Liiton kevätkokouksen väkeä Salon seudulta. SYYSKOKOUS Liiton syyskokous pidettiin Loimaan Evankelisella kansanopistolla. Osallistujia oli 162 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia 118. Kokouksen aluksi laulettiin maataloustuottajain marssi. Loimaan kaupunginjohtaja Jorma Kopu toivotti kokousväen tervetulleeksi Loimaalle. Alastaro ja Mellilä liittyvät vuodenvaihteessa Loimaan kaupunkiin. Maaseudulla on oltava riittävän tehokkaita keskuksia, jotka kykenevät tarjoamaan riittävät palvelut lähialueiden asukkaille. Liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Loimaan Seudun puheenjohtaja Pekka Ahokas ja sihteeriksi järjestöagrologi Ville Kalluinen liiton toimistosta. Kokousesitelmän piti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Ministeri totesi suomalaisen lihan olevan turvallista. Elintarvike- ja rehuketjun valvonta perustuu Suomessa yritysten omavalvontajärjestelmään. Omavalvonnan toimivuus varmistetaan viranomaisvalvonnalla. Keskustelussa esille nostettiin investointituen liian tiukka tuloraja sekä maanoston rahoituksen tarvitsevan jatkuvan haun. Maaseudun liikenneyhteyksien kunnosta ja riittävyydestä kannettiin myös huolta. Ministerin mukaan tukieron kasvattaminen maan eri osien välillä 15

16 ei ole tarkoituksena. Yksimahaisille kotieläimille maksettavaa kansallista tukea on tarkoitus kompensoida etelässä LFA-tuen avulla. Kokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2009, vahvisti luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet. Samoin kokous hyväksyi liiton talousarvion vuodelle Liitto perii yhdistyksiltä jäsenmaksuna euroa ja yhteisöiltä euroa. Jäsenmaksut nousevat keskimäärin 3 %. Vastuullinen energia- ja ympäristöpolitiikka Edistämme maa- ja metsätalouden tuottamien raaka-aineiden käyttöä bioenergian tuotantoon ja kannustamme paikalliseen bioenergiatuotantoon. Nämä tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja, ja niillä täytetään Suomen uusiutuvan energian käyttöön liittyviä velvoitteita. Edistämme maataloustuotannon ympäristöystävällisyyttä. Ympäristönsuojelussa painopiste on vesiensuojelussa. Osallistumme aktiivisesti ympäristöasioiden valmisteluun maakunnassa. Toimimme yksityisen maanomistuksen puolesta. Järjestötyö Yhdistysten toiminnan kehittämisessä ovat painopisteinä johtokuntien koulutus, jäsenistön aktivointi, nuorten toiminta ja jäsenmaksu-uudistus. Kannustamme yhdistyksiä yhteistyöhön ja ottamaan huomioon kuntarakenteen muutokset. Kuva: -liiton syyskok.jpg Tuomo Aalto Marttilasta käytti puheenvuoron liiton syyskokouksessa Loimaalla. Toimintasuunnitelma 2009 Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maakunnan maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen ja maataloustuottajien elämänlaadun parantaminen. Tähän pääsemme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä työkykyä edistämällä. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen, asiantuntemukseen ja avoimeen tiedotukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Tulokehitykseen vaikuttaminen Tavoitteiden saavuttamiseksi pyrimme vaikuttamaan maataloustuotteiden markkinoihin ja päämääränä ovat tuotantokustannuksia vastaavat markkinahinnat. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannusten nousun hillitsemiseen ja kustannusten alentamiseen. Markkinoihin vaikuttaminen tapahtuu koko tuottajajärjestön toimintana ja vastuullisena vaikuttamisena tuotteitamme jalostavissa yrityksissä. Vaikutamme tukijärjestelmien valmisteluun tasapuolisten tukijärjestelmien saavuttamiseksi. Viljelijöiden osaaminen Toiminnallamme edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, työssä jaksamista, yhteistyötä sekä yhteisöllisyyttä. Osaamisen avulla viljelijät pystyvät kehittämään ja jatkamaan tilansa toimintaa. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Edistämme Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tehokasta hyödyntämistä. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista. Johtokunta seuraa toimintaympäristöä ja muuttaa tarvittaessa toimintaa ja resurssien käyttöä vastaamaan muuttuvia tilanteita. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi toimintamme painopisteet ovat: Aktiivinen jäsensuhde - Osallistuva jäsenyys ja sähköpostin käyttö tiedonvälityksessä - Jäsenmaksujärjestelmän kehittäminen - Jäsenet mukaan järjestön toimintaan Yhdistystoiminnan kehittäminen - Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen - Yhdistysten kehittämisseminaarit ja luottamushenkilöiden koulutus - Yhteistyön lisääminen naapuriliittojen, MTK:n ja ProAgrian kanssa - Nuoret viljelijät mukaan järjestön toimintaan - Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen - kunnallisten luottamushenkilöiden kouluttaminen, mm. kaavoitusasioissa Viestintä - Liiton ja yhdistysten internetpohjaista viestintää kehitetään - Mediasuhteiden ylläpito ja kehittäminen - Vuorovaikutteisuus sisäisessä viestinnässä - Viestinnän tehostaminen - Viestintäsuunnitelman mukainen toiminta Markkinaedunvalvonta - Viljelijöiden markkinatietoisuuden parantaminen - Maataloustuotteiden hintoihin vaikuttaminen - Tuottajien tulonmuodostuksen korostus 16

17 viljelijöiden omistamissa yrityksissä - Kotimaisen omistajuuden lisääminen maataloustuotteita jalostavissa yrityksissä - Ruoan alkuperän tunnistaminen, kuluttajatyö ja ruokakulttuuri Tukijärjestelmät - Maataloustukikoulutus ja avoin tiedottaminen tukijärjestelmistä - Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman tehokas hyödyntäminen - Investointitukien hyödyntäminen - Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen - Sähköinen tukihaku Metsätalous - Metsätalouden veropolitiikan kehittäminen - Markkinainformaation välittäminen - Metsänhoidon ja puunkäytön edistäminen - Metsätalouden kannalta kestävä riistaeläinkanta Maaseutuyrittäjyys - Lämpö- ja muun bioenergiayrittäjyyden edistämien - Yrittäjien verkostoitumiseen kannustaminen - Tilojen toiminnan monipuolistaminen: hyvinvointipalvelut, lähiruokayrittäjyys, metallialan- ja kokoonpanon alihankinta Ympäristöasiat - Liitto toimii asiantuntevana toimijana ympäristöasioissa - TEHO-hankkeen toteutus ja muihin ympäristöhankkeisiin osallistuminen - Erityisympäristötukien hyödyntäminen - Maanomistajien oikeuksien ajaminen maanrakennushankkeissa mm. Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa Hanketoiminta - Investointien ja spv:n edistäminen, tukijärjestelmäosaaminen, yrittäjyys, työterveys ja turvallisuus, jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen hanketoiminnan avulla - Maaseutu/kaupunki-vuorovaikutuksen edistäminen osallistutaan keskusliiton hankkeisiin MTK-Varsinais-Suomen johtokuntaan valittiin erovuoroiset johtokunnan jäsenet vuosiksi uudelleen. Valitut johtokunnan jäsenet olivat: Nina Pohjanpalo Yläneeltä, Urban Silén Perniöstä, Jaakko Suominen Paattisilta sekä Henna-Maija Vesola Lokalahdelta. Liiton tilintarkastajiksi vuodelle 2009 valittiin Matti Huhtala (KHT) Ruskolta, Eero Koskinen Pöytyältä ja Anneli Salminen Taivassalosta. Varatilintarkastajiksi valittiin Simo Laaksonen Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä sekä Elisa Koho Tarvasjoelta. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin Antti Airikki Nousiaisista ja Hannele Mäki-Ettala-Mustonen Laitilasta. Valtuuskunnan varajäseniksi valittiin Elina Heino Vehmaalta ja Matti Tilkanen Karinaisista. Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi valittiin Mervi Puonti Pyhärannasta ja varajäseneksi Päivi Ahala Vehmaalta. Syyskokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen Loimaalle kokoontunut syyskokous vaatii koko muulta elintarvikeketjulta maataloustuotteiden hintojen korottamista tuotantokustannuksia vastaavalle tasolle. Kuluneen vuoden aikana tapahtunut tuotantokustannusten nousu sekä maataloustuotteiden hintojen lasku ovat romahduttaneet maatilojen kannattavuuden alhaisimmaksi kolmeenkymmeneen vuoteen. Kestävä tapa parantaa tilannetta on nostaa suomalaisten, laadukkaiden maataloustuotteiden tuottajahintoja. Olemme tyrmistyneitä tavasta, jolla norjalainen lannoiteyhtiö Yara on rahastanut lannoitteiden hinnoilla suomalaisia maatiloja. Nyt tapahtunut hintojen lasku on merkinnyt käytännössä vasta kohonneen myyntikatteen palautumista vuoden takaiseen tasoon. Edellytämme, että nämä raaka-aineiden hintojen lasku laskee suoraan maatalouden energian, lannoitteiden, torjuntaaineiden sekä koneiden ja laitteiden hintoja. Edellytämme, että viranomaiset selvittävät, onko Yara käyttänyt kuluvan vuoden aikana väärin määräävää markkinaasemaansa. Kokousväki vaatii Yaraa laskemaan lannoitteiden hintaa lannoitevuoden alusta taannehtivasti. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen toimeenpanossa ei kasvintuotannon tukia saa leikata. Suomalainen kasvinviljely toimii Euroopan haasteellisimmissa luonnonolosuhteissa. Terveystarkastukseen liittyvän tilatukien modulaatio, joka on 10 % tilatuen määrästä vuonna 2012, tulee kohdistaa ehdottomasti kasvintuotantoa tukeviin toimenpiteisiin. Öljykasvien, syysviljan ja valkuaiskasvien tuotantopalkkiolle on löydettävä jatkoratkaisu vuodesta 2012 alkaen, jolla varmistetaan näiden tuotteiden kannattavaa tuotantoa. Etelä-Suomen kotieläintalous ei kestä kansallisen tuen nykyisen suuruista tukieroa maamme sisällä. Tulevissa tukiratkaisuissa eteläsuomalaisen kotieläintuotannon tukala tilanne on huomioitava ja EU:n ja kansallisten tukien kokonaisuus on jatkossa oltava tasapuolinen koko maassa. Eurooppalaista elintarviketuotantoa on viimeisen viikon aikana ravistellut jälleen uusi kriisi. Dioksiinipitoista, irlantilaista, sianlihaa on päässyt markkinoille ympäri Eurooppaa. Kriisi osoittaa eurooppalaisen elintarviketurvallisuuden ja elintarvikkeiden laadun haavoittuvuuden. Ainoa ratkaisu tilanteeseen on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperän ja jäljitettävyyden merkitseminen pakkauksiin. Suomen on ehdottomasti pidettävä kiinni siitä, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperä on merkittävä maan tarkkuudella, kun EU päättää ns. Vihreän Kirjan tavoitteista ja säädöksistä. 17

18 Suomalainen maatalous- ja elintarviketuotanto ovat laadultaan ja turvallisuudeltaan maailman huippuluokkaa. Tuotannon säilymisen kannalta on tärkeää, että kuluttajat tunnistavat helposti, mitkä tuotteet ovat suomalaisia. Joutsenlippu on tällä hetkellä ainoa suomalaisen elintarvikkeen alkuperämerkki. Koko elintarvikeketjun on ponnisteltava yhteisen suomalaisen laatu- ja alkuperämerkin puolesta, jotta suomalaiset kuluttajat löytävät helposti suomalaiset elintarvikkeet. Ministeri Anttila vastasi syyskokouksen keskustelussa esitettyihin kysymyksiin. Kokouksen sihteeri Ville Kalluinen ja puheenjohtaja Pekka Ahokas kuuntelevat Jarmo Mäntyharjun puheenvuoroa. Liiton koulutustoiminta MTK-START (PEKU 1) Ellivuori, PirSatVar Vuola Anna Laitila Pajula Kirsi Loimaa Navigo (kotisivujen teko nettiin) koulutus Kuopila Juha Paimio Sorvola-Löfstedt Terhi MTK-V-S/Tarmokas Lounaisten liittojen viestintäkurssi Alikärri Olli Koski TL. Hulmi Juuso Alastaro Kaartinen-Kirvelä Pirjo Nousiainen Kulta Ensi Tarvasjoki Leino Terhi Paimio Mäki-Punto Anna Loimaan Seutu Ruohonen Marja-Terttu MTK-V-S Taneli Eeva Loimaan Seutu Toivonen Erkki Pöytyä Tuottajayhdistysten johtokuntien kehittämisseminaari MTK-Salon Seutu MTK-Karinainen, -Pöytyä ja -Yläne MTK-Rusko ja -Vahto MTK-Koski, -Lieto, -Marttila ja -Tarvasjoki MTK-Askainen-Velkua, -Lemu ja -Masku 18

19 Toiminta ja tapahtumat VILJANTUOTANTO Kertomusvuoden alussa viljan hinta notkahti hetkeksi loppuvuoden 2007 ennätyshinnoista mutta hintataso kääntyi nousuun jälleen helmikuussa. Maaliskuussa vehnän hinta kävi vielä runsaassa 220 eurossa tonnilta, mallasohran yli 260 eurossa, rukiin 230 eurossa, rehuohran 200 eurossa, kauran yli 160 eurossa ja öljykasvien lähes 500 eurossa tonnilta. Huhtikuussa viljan hinnat alkoivat laskea ja puintiaikaan elo-syyskuussa hinnat olivat laskeneet jälleen: leipävehnä euroa, mallasohra euroa, ruis euroa, rehuohra euroa, kaura euroa ja öljykasvit euroa tonnilta. Loppuvuoteen mennessä meillä ja muualla korjattu runsas sato laski vielä hintoja niin, että rehuviljojen hinta oli enää hieman yli sata euroa tonnilta, mallasohra alitti 140 euroa, vehnä oli 170 euroa, ruis 165 euroa ja öljykasvit 260 euroa tonnilta. Viljojen hinta vaihteli näin voimakkaasti kertomusvuonna. MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja Pirkanmaan yhteinen viljavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Mattila Porista. Huhtikuun kokouksessa valiokunta keskusteli alkavan satokauden näkymistä. Viljantuotannon ennustettiin lisääntyvän EU:ssa 14 %. Tähän vaikutti viljelyalan sekä satotason kasvu. Vahva euro heikentää viennin kannattavuutta. Näin erityisesti vehnän hinnassa oli laskupaineita. Kesäkuun kokouksessa viljavaliokunta keskusteli lannoitteiden hinnoista Yara Suomi Oy:n edustajan kanssa. Sen lisäksi keskusteltiin öljykasvien hinnoittelussa käytetystä vähennyksestä sekä lannoitemarkkinoista. Kannanotossaan valiokunta edellytti, että öljykasveista maksetaan viljelijöille vähintään Matif-pörssin mukainen hinta ilman prosenttivähennystä. Jos teollisuus haluaa jatkossa suomalaista rypsiä ja rapsia, tulee öljykasvien viljelyyn selvästi kannustaa hinnoittelulla. Kertomusvuoden öljykasviala ei kattanut Suomen kulutusta. Lannoitemarkkinoille valiokunta vaati reiluja pelisääntöjä. Valtavan hinnannousun lisäksi epäselvä kauppatapa hämmensi viljelijöitä. Viljelijöille on kerrottava selvästi, mikä lannoitteiden hinta on ostohetkellä sekä mikä on lannoitteiden toimitusaika. Elokuun kokouksessa keskusteltiin kasvukauden myöhäisyydestä. Kevään ja alkukesän kuivuus vei parhaan terän eteläisen Suomen sadosta. Pohjoisempana maata satoi enemmän. Juhannusta ennen alkanut sadekausi auttoi tilannetta. Kasvustot olivat kuitenkin epätasaisia ja tuleentuivat hitaasti. Sateet hidastivat rukiin ja syysvehnän puintien aloitusta. Puinnit olivat noin 2 viikkoa myöhässä keskimääräisestä. Sadon laadun arvioitiin olevan vaihteleva. Viljan muuttuvat tuotantokustannukset ovat meillä nyt 170 /tn. Valiokunta totesi, että jos viljan hinta on alle tämän hinnan, kannattaa miettiä viljelyn intensiteettiä tai kannattaako kaikkia peltoja vielä kylvää. MTK-Varsinais-Suomi järjesti yhdessä MTK:n järjestökoulutuksen kanssa viljamarkkinaseminaarin maaliskuussa Liedossa. Päivän aikana pohdittiin viljakaupan perusteita ja markkinoiden toimintaa sekä miten markkinoita voi seurata. Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais- Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa eri puolilta maakuntaa. Tarkkailijat toimivat viljelijöiden tukena, jos viljakaupassa esiintyy epäselvyyksiä. Varsinais-Suomen siemenviljelijäinyhdistyksen hallitus on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Valiokunta keskusteli siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista sekä markkinatilanteesta että markkinaosaamisesta. Siemenviljelijäin yhdistys järjesti helmikuussa valtakunnallisen siemenseminaarin Miten vilja rahaksi. Kesäretki suuntautui Vammalan, Kokemäen ja Huittisten alueella. Sokerijuurikas Sokerijuurikkaalle vuosi oli kolmas EU:n uudessa sokerijärjestelmässä. Uudistuksen myötä sokerijuurikkaan hinta laski edelleen asteittain, mutta ns. sokerijuurikkaan lisäosan nousu korvasi osittain hinnanlaskua. Lisäosa perustuu vuoden 2005 toimitusoikeuteen ja se on sidottu peltohehtaareihin. Lisäosa maksetaan tilatukijärjestelmän osana. Sucroksen Säkylän tehdas jatkoi ainoa tehtaana Suomessa sokerijuurikkaan jalostusta vuonna Sokerijuurikkaan viljelyala laski Suomessa hehtaarista hehtaariin, koska Sucros joutui luopumaan 10% Suomen tuotantokiintiöstä. Sokerijuurikkaan kasvukausi muodostui haasteelliseksi. Alkukesän kuivuus vaikeutti paikoittain taimettumista. Korjuukauden sateiset ilmat olivat vaikeuttamassa ja lisäämässä juurikkaan noston kustannuksia. Korkean multapitoisuuden johdosta rahtikustannus nousi. Mainittakoon, että Perniön seudulla käytettiin ensimmäisen kerran Suomessa laajassa mitassa juurikkaan puhdistuskuormainta. Hehtaarisato oli keskimäärin 34,5 tonnia hehtaarilta eli 7,5 t matalampi kuin vuotta aiemmin. Multapitoisuus oli 15,4 %. Sokeripitoisuus oli 16,48. Sokerijuurikkaan jalostus aloitettiin Säkylässä ja päätettiin Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimi seitsemättä toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä vastaa alueellisesta edunvalvonnasta tuottajaliiton alaisuudessa. Lisäksi neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan vastaanoton tarkkailusta. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Varsinais-Suomesta neuvottelukuntaan kuuluivat: Jaakko 19

20 Halkilahti Salon seudulta, Hannu Tahkokallio Perttelistä, Juha Kontu Kalannista, Pekka Leskinen Maskusta, Tero Sainio Salon seudulta, Mari Suominen Sauvo-Karunasta, Heikki Vesanen Koskelta ja Mika Örri Perniöstä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimi agr. Elina Liinaharja Satakunnasta. VARHAISPERUNA Varhaisperunatoimikunta kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Lisäksi pidettiin 6 puhelinkokousta. Varhaisperunanviljelijöiden seminaariristeily järjestettiin Kesäkuun alusta lähtien MTK-Varsinais-Suomi päivitti viljelijöille tarkoitettua tiedotepalvelua, jossa ilmoitettiin toteutunut hinta ja nostomäärät. Menekin edistämisessä käytettiin TV-mainontaa TV4-kanavalla. Lisäksi toimikunta järjesti tiedostustilaisuuden medialle Tilaisuudessa oli paikalla MTK:n ruokakulttuuriasiamies Jaakko Nuutila. Lypsykarjatalous Maitomarkkinoilla kertomusvuoden aikana tuottajahinnat nousivat jälkitilit huomioon ottaen n. 8,1 snt/l. Hintojen nousu vuodesta 2007 oli merkittävä, n. 23%. Mutta voimakkaasti kohonneet tuotantokustannukset heikensivät kannattavuuden ja taloudellisen tuloksen paranemista. Länsi-Maidon maksama tuottajahinta oli Valioryhmän kärkeä. Viljelijöille teetettiin istutuskartoitus, jonka avulla arvioidaan tulevan satokauden kehitystä. Istutuskartoituksen tulosten perusteella laadittiin tiedote, jonka tehtävänä oli kertoa kotimaisen varhaisperunan markkinoille tulosta. Varhaisperunan istutukset alkoivat voimakkaammin huhtikuun alussa. Istutukset keskeytyivät lähes täydellisesti sateiden takia huhtikuun 7. ja 16. päivän välillä. Pääosa katteenalaisesta varhaisperunasta istutettiin huhtikuun jälkipuoliskolla. Normaalia myöhäisempi istutusaika viivästytti perunan markkinoille tuloa. Varhaisperunaa alkoi tulla markkinoille suurempina määrinä noin kaksi viikkoa ennen juhannusta. Määrät kasvoivat juhannusviikolle asti ja kysyntä oli hyvä. Hinta pysyi tarjontapiikkien puuttuessa kohtuullisella tasolla koko kesäkuun. Hirvieläimet aiheuttivat jälleen paikoitellen mittavia tuhoja varhaisperunatuotannolle. Kuvassa on tuhottuja harsoja Nauvossa. 20 Maidontuotannon määrä laski Varsinais-Suomessa 1,9 % (koko maassa 1,7 %), eli koko maan keskiarvoa enemmän. Sen sijaan maidontuottajien määrä väheni kokonaista 8,8 % (koko maassa 6,9 %). Tuotannosta luopuvien tilojen määrän väheneminen hidastui hivenen vuodesta Suuri lopettaneiden määrä johtuu edelleen tuottajien ikärakenteesta sekä maatalouspolitiikan vaikutuksesta Etelä-Suomen maidontuotannolle. Luopujien määrästä johtuen keskilehmäluku/maitotila nousi vuoden aikana yhdellä lehmällä. Tuotantoaan jatkavat tilat eivät aivan kyenneet lisäämään tuotantoaan lopettaneiden tuotannon vähenemisen suhteessa. Varsinais-Suomessa otettiin kertomusvuoden aikana käyttöön kahdeksan uutta navettaa. Maidontuottajien edunvalvontakysymyksiä on hoitanut sekä kolmen lounaisen (Pirkanmaan, Satakunta ja Varsinais-Suomi) maitovaliokunta että Etelä- Suomen seitsemän liiton yhteinen maitovaliokunta. Maitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtaja toimi mv. Reino Parkko MTK- Kymenlaaksosta ja sihteerinä toiminnanjohtaja Markku Pärssinen MTK-Satakunnasta. LIHATALOUS Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomesta valiokuntaan kuuluivat Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta. Valiokunnan puheenjohtajan toimi Antero Kaappa Kankaanpäästä. Valiokunta käsitteli kokouksissaan Suomen alhaista hintatasoa ja lihasektorin tukijärjestelyjä. Helmikuun kokouksessa eläinten hyvinvointivaatimukset puhuttivat yhä ja toivottiin, että myös tuontilihalle asetetaan samanlaiset ehdot kuin kotimaisen lihan tuotannolle. Valiokunta oli yksimielinen, että tukierot AB- ja C alueiden välillä eivät saa kasvaa vuodesta Valiokunta valitsi joukostaan delegaation, joka kävi MTK:ssa ja MMM:ssä maaliskuun puolivälissä keskustelemassa ja tuomassa valiokunnan kannan esille. Lokakuun kokouksessa valiokunta käsitteli Etelä-

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

MTK - VARSINAIS-SUOMI

MTK - VARSINAIS-SUOMI TOIMINTAKERTOMUS 2006 maataloustuottajain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MTK-Varsinais-suomi Ry MTK - VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, 21280 RAISIO Puhelin: 020 413 3580, faksi 020 413 3589 Kotisivut:

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Toiminnanjohtaja Antti Sahi Vuosi 2013 epävarmuuden vuosi Eurooppalainen talouskriisi Euroopan kilpailukyky Julkisen talouden alijäämä kotimaassa- säästöjä ja leikkauksia suuri teollisuuden

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013

Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Kunta- ja palvelurakennehanke Esityslista 2/2013 Turun kaupunkiseudun kuntakokous Kokousaika Tiistai 27.8.2012 klo 16.30 Kokouspaikka Turun kaupungintalo, Aurakatu 2 Asialuettelo 1 Avaus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen 24.02.2014 Sivu 1 / 1 856/00.04.02/2014 12 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Taija Rönnberg, puh. 09

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2) PÖRSSITIEDOTE 9.4.2003 klo 13.00 1 (2) :N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 1,25 euroa osinkoa vuodelta 2002. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien osakkeiden luovuttamiseen

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 Maailman nälkäkartta 2 Maapallon väestön sijoittuminen 3 Nälkäisten määrä ei

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 24.3.2015 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta.

Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. SÄÄNTÖMUUTOSMUISTIO 23.09.2009 Tämän muistion tarkoituksena on selventää jäsenistölle Liiton sääntömuutosta. Muistiossa on kirjattuna ensin nykyinen sääntökohta ja sen perään esitetty muutos perusteluineen.

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

VYR kylvöalaennuste 2016

VYR kylvöalaennuste 2016 Petri Pethman.3.16 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Missä määrin seuraavat tekijät vaikuttavat kylvöpäätöksiinne kasvukauden 16 osalta? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 5 Viljelykierto 3,32 Peltolohkojen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi

Järjestöuudistus. Toiminnanjohtaja Antti Sahi Järjestöuudistus Toiminnanjohtaja Antti Sahi 31.1.2014 Valmistelun lähtökohdat 1. Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2. Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Maatalouden investointituki ja aloitustuki 2014-2020. Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

Maatalouden investointituki ja aloitustuki 2014-2020. Yritysasiantuntija Tapio Leinonen Yritysasiantuntija Tapio Leinonen Sähköinen tukihaku (Hyrrä) (haku jatkuva/ päätökset valintajaksoittain 4 /vuosi) nuoren viljelijän aloitustuki; 1.11-31.1, 1.2 30.4, 1.5 31.7, 1.8 31.10 Investointituki

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1/6 Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Maataloustuottajain Kaakkois-Suomen liitto MTK-Kaakkois-Suomi ry Hovioikeudenkatu 16 45100 Kouvola Pormestarinkatu 6 B 53100 Lappeenranta Puhelin 020 413 3420 Faksi

Lisätiedot