Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto

Transkriptio

1 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto MTK-Varsinais-Suomi ry

2 2 MTK-VARSINAIS-SUOMI Osoite: Peltopohjankatu 2 D, RAISIO Puhelin: , faksi Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi, varsinais-suomi@mtk.fi Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Aluepäällikkö Järjestöagrologi Toimistosihteeri Simo Kolkkala puh. koti , Paavo Myllymäki puh ja Aino Launto-Tiuttu puh ja Ville Kalluinen puh ja Marja-Terttu Ruohonen puh , , Hankepäällikkö Terhi Sorvola-Löfstedt (Tarmokas-hanke) puh ja Hanketyöntekijä Antti Numminen (Tarmokas-hanke) puh ja Hanketyöntekijä Sari Raimoranta (Tarmokas-hanke) puh ja VARSINAIS-SUOMEN MAATALOUSTUOTTAJAIN SääTIö Asiamies Ville Reunanen puh. koti ja ville.reunanen@pp1.inet.fi MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi

3

4 SISÄLLYSLUETTELO 2009 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 MAATALOUS VARSINAIS-SUOMESSA... 6 MAATILAT TUOTANTOSUUNNAN MUKAAN... 6 KOTIELÄINTILAT... 6 VILJELYALAT... 7 PUUMARKKINAT... 7 MAATALOUSTUOTTAJAIN VARSINAIS-SUOMEN LIITTO... 8 JÄSENET... 8 JOHTOKUNTA... 8 VALIOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT... 8 EDUSTAJAT MTK:SSA... 9 TARKKAILIJAT TILINTARKASTAJAT TOIMIHENKILÖT JOHTOKUNNAN TOIMINTA JOHTOKUNNAN KÄSITTELEMÄT TÄRKEIMMÄT AIHEET TYÖVALIOKUNTA LIITON KOKOUKSET KEVÄTKOKOUS SYYSKOKOUS KOULUTUS- JA KURSSITOIMINTA TOIMINTA JA TAPAHTUMAT VILJANTUOTANTO SOKERIJUURIKAS VARHAISPERUNA LYPSYKARJATALOUS LIHATALOUS LUOMUTUOTANTO SOSIAALIPOLITIIKKA MAA-JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA MAASEUTUNUORET KULUTTAJATYÖ TILAVIERAILUT LÄHIRUOKAVIESTI KYLVÖNSIUNAUSTILAISUUDET JA SADONKORJUUJUHLAT AKTIIVISTA VAIKUTTAMISTA ERI RYHMISSÄ PUHEENJOHTAJIEN JA SIHTEEREIDEN NEUVOTTELUKOKOUS HANKETOIMINTA TARMOKAS-KRAFTFULL-TIEDONVÄLITYSHANKE TEHO-HANKE MAASEUDUN KIINTEISTÖJEN MAHDOLLISUUDET -HANKE SÄÄTIÖ MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS TILIT JA TASE TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS YHDISTYSTEN YHTEYSTIEDOT V LIITON TILASTO... 58

5 Puheenjohtajan tervehdys Vuosi 2009 ei tuonut paljoakaan lohtua elinkeinomme kannattavuuteen. Vuoden alussa väännettiin kättä vielä vahvasti sika- ja siipikarjatalouden tuista, jotka irrotettiin kokonaan tuotannosta. Ehdot kuitenkin hyväksyttiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen, vaikka lopputulos oli vähemmän tyydyttävä kaikille osapuolille. Kaiken taustalla on kuitenkin Suomea jakavat tukialueet, joita me viljelijät emme oikein aina hyväksy. Kulunutta vuotta leimasi edelleen maailman taloustaantuma, mikä vaikuttaa myös vahvasti maamme talouteen. Maatalouden kannattavuus on edelleen huono kaikilla osa-alueilla. Julkisuudessa oleva keskustelu maatalouden säästöistä on lähes mahdoton toteuttaa, maatalouden osuus budjetista on jo muutenkin pieni. Alhainen viljan hinta on tuottanut ja tuottaa edelleen tulevana satokautena miettimistä, koska katetta ei tuotannolle löydy. Täyttyneet viljalaarit odottavat vielä tyhjentymistä ja laittavat monen miettimään tarkkaan pellonkäyttöä tulevalle kasvukaudelle. Intervention poistuminen ohralta tuo vielä ennusteita todella alhaiseen hintaan. Euroopassa maidon ylituotanto ja halpa hinta näkyi meillä mm. tuontijuustoina sekä muina maidon jalostustuotteina. Kotimaisuuden osuus tällöin laski. Samat merkit heijastuvat tällä hetkellä maidontuotantoon ja tuottajan saamaan hintaan myös meillä Suomessa. Kuluttajatyö ja kotimainen ruoka on yksi meidän tärkeimmistä haasteistamme tänäkin vuonna. Suomalainen arvostaa kotimaista ja turvallisuustekijät ovat tulleet entistä tärkeämmäksi myös ruokapöydässä. Tähän työhön on saatava mukaan koko ketju. Ruuantuotanto pitää nousta maailmalla vuoteen 2030 mennessä lähes 70 %. Se antaa meille viljelijöille haasteita suhtautumisessa gmo-ruokaan. Onko meillä tähän Suomessa jo valmistauduttu ja mitä vastaamme kuluttajalle. Eläinten hyvinvointi tuli toimintavuotena uutisiin negatiivisena asiana. On erilaisia tapoja toimia, mutta meillä kuuluu olla myös omaisuudensuoja. Oikean tiedon antaminen on tärkeää, tulkinnoille ei saa antaa sijaa. Kaikki tämä vaikuttaa samalla viljelijöiden työssäjaksamiseen. Ympäristön hoito ja ravinnepäästöt ovat asioita, joista puhutaan lähes päivittäin, eikä aina niin mairittelevasti. Yhteinen TEHO-hanke, MTK-Satakunnan ja Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen kanssa on tehnyt hyvää työtä. Se on antanut jo monelle viljelijälle tarkempia ohjeita viljelyyn ja viljelykasveista. Hanke on saanut jatkoa ja tulee toteutumaan koko maakuntien alueelle vuosina Metsäpuolella puunhinnan roima lasku piti myyntimäärät vähäisinä, vaikka veroetu oli täysimääräisenä vielä voimassa. Metsästä saatavan puun eri vaihtoehdot tulee olla moninaisemmat tulevaisuudessa, mm. energiapuulle tulee saada oikea hinta. Onhan meille tulossa velvoitteet uusiutuvalle energialle. Tänäkin vuonna meillä on paljon tehtävää. Vaikuttaminen EU:n tulevaan maatalouspolitiikan muutoksiin ja rahoituskehys Valmistelussa oleva strategia vuoteen 2020 ja määrittää toimintamahdollisuudet. Tärkein, mitä emme saa unohtaa on kuitenkin jäsentemme edunvalvonta, tarpeet sekä taloudellisten etujen turvaaminen. Hyvät jäsenet ja yhteistyökumppanit, kiitän yhteistyöstä ja toivotan tuottoisaa vuotta Simo Kolkkala

6 Maatalous Varsinais-Suomessa Maatalouden rakennemuutos jatkui voimakkaana kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomessa oli maataloustukia hakenutta maatilaa VarsinaisSuomen TE -keskuksen alueella vuonna Maatilojen määrä laski 162 kpl kertomusvuoden aikana. Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvausta haki vuonna tilaa Varsinais-Suomesta. Tuottajayhdistysten jäsentiloja oli kertomusvuoden lopussa ja jäseniä oli yhteensä Jäsentilojen määrä laski vuoden aikana 140 kpl ja jäsenmäärä laski 266 henkilöllä. Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnan mukaan Varsinais-Suomessa 2009 Tuotantosuunta tilat tilat +/ ed. vuodesta Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Lammas- ja vuohitalous Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvituotanto Puutarhakasvien viljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto Tilat yhteensä Lähde: MMM/Tike Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen mukaan vuoden 2009 lopussa oli MYEL -vakuutettua henkilöä, joista naisia ja miehiä MYEL -vakuutettuja maatiloja maakunnassa oli kappaletta. Tilojen keskipinta-ala oli 47 ha ja metsäala keskimäärin 35 ha. MYEL -vakuutettujen keskimääräinen työtulo oli e vuonna Kotieläinten lukumäärät Varsinais-Suomessa ed.vuosi +/- Lypsylehmät Emolehmät Sonnit 2 v. ja yli Emakot ja karjut (698kpl) Lihasiat 50 kg ja yli Muut siat 20- alle 50 kg Porsaat alle 20 kg Munivat kanat väh. 20 vko Kanapoikaset alle 20 vko Broilerit Kalkkunat Lampaat Hevoset Lähde: MMM/Tike

7 7 Viljelyalat ja keskisadot Varsinais-Suomessa 2009 Pinta-ala 1000 ha sato kg/ha ed. vuosi +/- koko maa 1000 ha Syysvehnä 9,1 13,5-4,, Kevätvehnä 0,6 56, 99, Ruis,6 6-2,, Rehuohra,8 42,5-0,7 09, Mallasohra 0,7 55,4-4, Kaura 2,9-1, Peruna,8 1,7 0,1 26, Sokerijuurikas,9 6,5 0,, Rypsi ja rapsi 9,4 15,8,6 80, Puutarhakasvit 2,9 2,7 0,2,8 Kumina 0,8 1,1-0,3 9,8 1) nurmet alle 5 v. 28,8 30,6-1,8 0,4 2) nurmet 5 v. ja yli 5,2 5,1 0,,5 Kesanto 23,6 13, 0,5 229,8 Käytössä oleva maatalousmaa yhteensä 295,9 1) Heinä, siemenheinä, tuore-ja säilörehun viljely sekä laitumet 2) Käytössä olevat luonnonniityt- ja laitumet, sekä hakamaa Lähde: MMM/Tike Maatilojen lukumäärän kehitys Varsinais-Suomessa Kantohinnat: koko Koko vuosi 2009 Länsi-Suomi/Varsinais-Suomi (liitto): Pystykauppa (Sisältää erikoispuutavaralajit) Kaikki hakkuutavat (sisältää sekaleimikot) Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Aineisto, m3 Osuus, % Keskihinta, /m3 Hajonta +/-, /m3 Kaupat, kpl Muu tukki Muu kuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Energiapuu Yhteensä % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 47,57 47,82 34,20 15,32 20,87 13,23 18,63 10,79 2,06 5,94 5,72 6,55 5,08 5,83 4,08 10,78 2,73 44, % 86 % 85 % 53 % 66 % 60 % 77 % 77 % 75 % 74 % 48,70 48,39 34,78 17,85 22,96 15,07 13,73 11,45 1,47 3,68 3,35 6,04 4,74 4,66 2,77 8,67 2,32 60, % 8 % 8 % 30 % 22 % 21 % 20 % 13 % 2 % 15 % 40,43 42,49 28,29 13,26 16,69 11,03 37,44 8,80 3,87 5,76 5,87 7,93 3,61 4,68 4,45 13,11 2,71 7, % 1 % 1 % 13 % 5 % 14 % 3 % 3 % 16 % 5 % 43,42 44,98 37,22 8,84 13,56 8,63 5,74 5,49 8,92 12,01 4,03 4,24 5,59 3,94 3,06 3, MTK / Repun hintainfo /

8 8 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto MTK-VARSINAIS-SUOMI RY. V JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 51 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj Tapiola Vihannesviljelijät/ProAgria Farma Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, jäsen v:sta 1995 Varapuheenjohtaja Simo Kolkkala, Mellilä, jäsen v:sta 1999 Muut jäsenet Heikkilä Tapani, Mynämäki, jäsen v:sta 1999 Kaunisto Timo, Laitila, jäsen v:sta 2006 Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Pohjanpalo Nina, Yläne, jäsen v:sta 2007 Silén Urban, Perniö, jäsen v:sta 2006 Suominen Jaakko, Paattinen, jäsen v:sta 2003 Suominen Jouni, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2008 Taneli Eeva, Loimaan Seutu, jäsen v:sta 2007 Vesola Henna-Maija, Lokalahti, jäsen v:sta 2003 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITON VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Tapani Heikkilä, Mynämäki Simo Kolkkala, Mellilä Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri MAITOVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Jaakko Suominen, Paattinen Janne Tiiri, Oripää Sauli Lähteenmäki, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö ETELÄISTEN LIITTOJEN LIHAVALIOKUNTA Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko / MTK:n sikajaosto Tiina Varho-Lankinen, Oripää Tapio Rintala, Yläne Ville Kalluinen, yhteyshenkilö KANATALOUSASIAT Pekka Saarinen, Loimaan Seutu Samuli Simula, Laitila Jukka Huittinen, Kisko Timo Kaunisto, Laitila Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö VILJAVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Totti Nuoritalo, Somero/MTK:n viljavaliokunta Simo Kolkkala, Mellilä/MTK:n mallasohrajaosto Pekka Eskola, Loimaan Seutu Erkki Haavisto, Raisio Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Aino Launto-Tiuttu, sihteeri JÄRJESTÖ- JA TIEDOTUSTOIMIKUNTA Timo Kaunisto, Laitila Juhani Koitto, Suomusjärvi Henrik Korpi, Aura Johanna Lassila-Pärkö, Kodisjoki Nina Pohjanpalo, Yläne Aino Launto-Tiuttu, sihteeri VEROASIAT (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Tero Tanner, Vehmaa Jaakko Nieminen, Kuusjoki Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MAA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Timo Kaunisto, Laitila Urban Silén, Perniö Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö

9 9 SOSIAALIPOLIITTINEN VALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Henna-Maija Vesola, Lokalahti Hannu Junnila, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö SOKERIVALIOKUNTA Mika Örri, Perniö Pekka Myllymäki, Mietoinen Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Urban Silén, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Paavo Myllymäki, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA (Yhteisvaliokunta ÅSP:n ja MTK-Satakunnan kanssa) Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jaakko Hiltunen, Meri-Naantali Jussi Launto, Sauvo-Karuna Samuli Simula, Laitila Jaakko Heikkilä, Askainen Tommi Vippola, Laitila Ville Kalluinen, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Juuso Hulmi, Alastaro Anna Mäki-Punto, Loimaan Seutu Aarne Lehtonen, Mynämäki Antti Mattila, Rusko Teija Lehto, Somero Jussi Lindholm, Perniö Aki-Ville Valo, Paimio Kimmo Yli-Antola, Laitila Eeva Taneli, (liiton johtokunta) Ville Kalluinen, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA (yhteisvaliokunta MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa) Matti Tilkanen, Karinainen Kaisa Riiko, Angelniemi Ville Kalluinen, sihteeri KULUTTAJATYÖRYHMÄ Elina Heino, Vehmaa Satu Näykki, Somero Riikka Antola, Mynämäki Hanna Takatalo, Karinainen Tapani Heikkilä, Mynämäki Aino Launto-Tiuttu, sihteeri KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Jouni Suominen, Sauvo-Karuna Markku Salo, Mellilä Heikki Vesanen, Koski Tl Mika Örri, Perniö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi Raimo Nordman, ProAgria Farma, sihteeri MAASEUTUYRITTÄJÄTYÖRYHMÄ Olavi Lindstedt, Perniö Tapani Heikkilä, Mynämäki Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tuija Rainio, Meri-Naantali Paavo Myllymäki, sihteeri Valtatie 8-työryhmä Pj. Tapani Heikkilä, Mynämäki Di Ralf Rehnberg, Maanomistajien Arviointikeskus Oy, asiantuntija Ville Kalluinen, yhteyshenkilö EDUSTAJAT MTK:SSA MTK:n valtuuskunnassa Antti Airikki, Nousiainen Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Hannele Mäki-Ettala-Mustonen, Laitila Rauli Selinheimo, Loimaan Seutu MTK:n valtuuskunnassa varaedustajina Elina Heino, Vehmaa Markku Hyssälä, Lieto Simo Kolkkala, Mellilä Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n kylvösiemenvaliokunnassa Jouni Suominen, Sauvo-Karuna MTK:n lihavaliokunnan sikajaostossa Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko MTK:n kananmunavaliokunnassa Pekka Saarinen, Loimaan Seutu MTK:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunnassa Matti Tilkanen, Karinainen MTK:n perunavaliokunnassa (varhaisperuna) Eero Saarinen, Rymättylä MTK:n sokerijuurikasvaliokunnassa Pekka Myllymäki, Mietoinen Urban Silén, Perniö MTK:n viljavaliokunnassa Totti Nuoritalo, Somero MTK:n viljavaliokunnan mallasohrajaostossa Simo Kolkkala, Mellilä

10 10 MTK:n viljavaliokunnan öljykasvijaostossa Tapio Ylitalo, Paattinen MTK:n maaseutuyrittäjävaliokunnassa Satu Anttila, Nousiainen MTK:n Kuluttajavaliokunnassa Elina Heino, Vehmaa EDUSTUS ERI YHTEISÖISSÄ Raisio Oyj:n yhtiökokouksissa (myös valtakirjat) Simo Kolkkala, Mellilä, varalla Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Lännen Tehtaat Oyj:n yhtiökokouksissa Jaakko Halkilahti, Salon Seutu, varalla Tapani Heikkilä, Mynämäki HK-Ruokatalo Oyj:n yhtiökokouksissa Kalle Vähä-Piikkiö Rusko varalla Jaakko Suominen, Paattinen Muut edustukset Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki tai hänen määräämänsä henkilö. TARKKAILIJAT Sokeritehtaiden tarkkailijat, Sucros/Salon tehdas Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Mika Örri, Perniö Juha Kontu, Kalanti-Uusikaupunki Pekka Leskinen, Masku Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Hannu Tahkokallio, Pertteli Heikki Vesanen, Koski Tl Viljakaupan tarkkailijat Pekka Eskola, Loimaan Seutu Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Juha Reponen, Perniö Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Anneli Salminen Taivassalosta. Varajäseninä toimivat HTM Simo Laaksonen Loimaalta, Elisa Koho Tarvasjoelta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Kalluinen Ville, agrol. AMK, järjestöagrologi Launto-Tiuttu Aino, MMM, aluepäällikkö Sorvola-Löfstedt Terhi, agrol. YAMK, aluepäällikkö (vanhempainvapaalla ) Ruohonen Marja-Terttu, yo-merkonomi, toimistosihteeri Numminen Antti, agrol. AMK, hanketyöntekijä Raimoranta Sari, agrol. AMK, hanketyöntekijä Kaasinen Susanna, LuK, suunnittelija Luotettava kaupantekijä

11 TavaTaan verkossa! 11 ja -sivut on avattu ja - sivustoilta löydät keskeiset tiedot Itikasta ja Lihakunnasta, mm. yhteystiedot hallituksesta edustajistoon. Osuuskunnan jäsenille sivustoilla on tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen palvelupaketti sekä keskustelukanava. Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet: Atria on varma markkinakanava, joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan. A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut. A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri. AtriaNauta, AtriaSika ja AtriaSiipi ovat tuottajan vahva kumppani arjen työssä. Lisätietoa myös puhelimitse tai

12 12 Johtokunnan toiminta Johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat Liiton johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa. Lisäksi pidettiin puhelinneuvotteluita ja sähköpostikokouksia. Alla on johtokunnan kokouksissaan käsittelemät tärkeimmät asiat. Johtokunnan kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet Johtokunnan järjestäytyminen Valiokuntien ja toimikuntien nimeäminen Vastuuyhdistysten nimeäminen Liiton edustajien nimeäminen eri yhteisöjen yhtiökokouksiin Maatalouspoliittiset kysymykset Eduskuntakatsaus Tarmokas -hanke kevätkauden toiminta 2.3. Tilinpäätöksen 2008 käsittely ja valmistelu Maatalouspoliittiset asiat Kiinteistöjen tilanne ja kehitysnäkymät Katsaus Tarmokas -hankkeen toimintaan keväällä 2009 MTK-Muurlan ja MTK-Halikko-Salon yhdistyminen MTK-Salon seuduksi Liittotilin korko tuottajayhdistyksille Susiasia MTK:n strategia Ajankohtaiset maatalousasiat: Salmonella, terveystarkastus, sokerijuurikas Yhdistysten jäsenmaksun 1. erän kanto Jäsenmaksuasiat Tapiola -ryhmän jäsenhakemus Kesäkauden toiminta MTK-Satakunnan kirje Kummimaatilahanke Maatalouspoliittiset kysymykset: tukivalvonta, Salmonella, Ympäristötuen lisätoimenpiteet, terveystarkastus Muut asiat: sika, Tarmokas, sokerijuurikas Puhelinkokous: Karjatalouskoulu Liiton johtokunta vuonna Takarivissä vasemmalta: Jouni Suominen, Timo Kaunisto, Jaakko Suominen, Ari Kirjonen, Urban Silén, Jussi Lindholm. Eturivi vasemmalta: Paavo Myllymäki (toim.joht.), Nina Pohjanpalo, Henna-Maija Vesola, Eeva Taneli, Tapani Heikkilä, Kalle Vähä-Piikkiö, Simo Kolkkala, Jaakko Halkilahti (MTK:n johtokunta).

13 Tietojen luovutus jäsenrekisteristä Kiinteistöasiat Eduskuntakatsaus Ympäristöohjelma ja maakuntakaava Kirjelmä: Yaran lannoitemarkkinoiden määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Maalaistentalo Maatalouspoliittinen tilanne: maito, liha, kananmuna, vilja Luomutuotannon hankkeen valmistelu lounaisten liittojen yhteishankkeena. Tarmokas -hankkeen tilannekatsaus Toiminnan painopisteet 2010 Muut asiat: salaojakarttojen digitalisointi, etanolin tuotanto Tehdyt toimenpiteet ja MTK:n puheen johtajakokous Eduskuntakatsaus Jäsentyytyväisyystutkimus 04/2009 Varsinais-Suomi ja muu maa Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2009 Toiminnan painopisteet vuonna 2010 Talousarvion perusteet vuodelle 2010 Yhdistysten jäsenmaksusuositus 2010 MTK:n valiokuntien jäsenten esittäminen Erovuoroisuudet liiton johtokunnassa Toimintasuunnitelma 2010 Talousarvio 2010 Johtokunnan kannanotto: vilja Blogi -kirjoitukset, näkyvyys lehdistössä Maatalouspoliittiset kysymykset: vuoden 2010 tukiratkaisu, siementuotanto, investointituet, sika Liiton syyskokous asiat Sähköpostikokous: HKScan Oyj:n osakkeiden merkitsemisestä Johtokunnan työvaliokunta Johtokunnan työvaliokunta valmisteli johtokunnalle tulevia asioita. Työvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Rahanarvoisia etuja KESTOTILAAJALLE 1. Internetin sääpalvelu veloituksetta Maaseudun Tulevaisuuden kestotilaajana pääset sääpalveluumme, jossa näet mm. 6 vuorokauden alue- ja kuntakohtaiset ennusteet, animoidun säätutkan sekä ennusteen sadealueiden liikkeistä Mobiilisääpalvelu veloituksetta Kännykkään räätälöity palvelu, joka kertoo sään kyläkohtaisesti. Saat kännykkääsi tekstiennusteet, 6 vrk:n meteogrammiennusteen, sekä animoidun ennusteen sadealueiden liikkeistä. Katso ohjeet: 3. Lisälukemista kahdesti kuussa veloituksetta Saat kaksi erikoisliitettä: Kantri-kuukausiliitteen, joka kertoo maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä. Suomalainen Maaseutu ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Joka numerossa on noin ilmoituksen Maatalouspörssi. 4. Näköislehti ja arkisto edullisesti alkaen vain 1,66 /kk Tilaa itsellesi edullisesti Maaseudun Tulevaisuuden näköislehden ja arkiston lukuoikeus. Kestotilaajana saat lukuoikeuden alkaen vain 1,66 /kk (tilatessasi 12 kk jatkuvan lukuoikeuden hintaan 19,90 /12 kk) Jakelun keskeytys Voit keskeyttää lehden tulon väliaikaisesti esim. lomamatkan ajaksi. Lyhin mahdollinen keskeytysaika on viikko (3 numeroa). 6. Osallistut automaattisesti suurarvontaan Voit voittaa vuoden 2010 suurarvonnassa Subaru Legacy STW 2.0i -henkilöauton, jonka arvo on euroa! NYT KESTOTILAUS KANNATTAA, TILAA HETI! tai soita Lukijamäärä (KMT/09) Levikki (LT/09)

14 14 Enemmän kuin pelkkä kananmuna Meillä munivat hyvinvoivat kanat Olemme ottaneet jo nyt käyttöön vuonna 2012 hyväksyttävät tuotantotavat. Markkinajohtajana tunnemme vastuumme eläinten hyvinvoinnista nyt ja tulevaisuudessa. Luomu Kultamuna LUOMU kananmunat munitaan luomukanalassa. Luomukanalassa kanoilla on runsaasti tilaa sisätiloissa sekä mahdollisuus ulkoiluun. Kanat saavat luomuravintoa: viljan ja valkuaistiivisteen lisäksi heinää, juureksia ja tuoretta ruohoa. Virike Kultamuna VIRIKE kananmunat munitaan pienryhmäkanalassa. Virikehäkki sisältää munintapesän, pehkua nokkimista ja kuopsuttelua varten sekä orsia. Vapaa Vapaa Omega Kultamuna VAPAA kananmunat munitaan lattiakanalassa. Lattiakanalassa kanoilla on vapaus liikkua paikasta toiseen, munia pesiin, istua orrella sekä kylpeä ja kuopsuttaa pehkualueella. Kultamuna VAPAA OMEGA kananmunat munitaan lattiakanalassa. Kanat saavat erikoisrehua, jonka tärkeimmät ainesosat ovat täysjyvävilja ja kylmäpuristettu pellavaöljy. Lue lisää

15 15 Liiton kokoukset Tuottajayhdistystysten välisen toimintakilpailun kiertopalkinnon sai suurimmalla pistemäärällä vuodeksi haltuunsa MTK-Loimaan Seutu. Nuortenkerhojen toimintakilpailun tulokset: 1. Peimarin nuoret tuottajat 455 p 2. Vehmaa 440 p 3. Koski TL 425 p Maataloustuottajain marssi raikaa liiton kevätkokouksessa Merimaskussa. KEVÄTKOKOUS Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton kokous pidettiin lauantaina Merimaskun koululla. Paikalla oli 120 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia 85. Naantalin kaupungin tervehdyksen kokoukseen toi kaupungin valtuuston ja -hallituksen jäsen Samuli Santalahti. Liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Risto Lindroos MTK-Meri-Naantalin yhdistyksestä ja sihteerinä Ville Kalluinen liiton toimistosta. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen ja tilit vuodelta 2008 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 2008 tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille. Tilikauden tulos oli ,41 euroa ylijäämäinen. Taseen loppusumma oli ,60 euroa. Kokouksen sääntömääräisten asioiden lisäksi palkittiin tuottajayhdistysten välisessä toimintakilpailussa menestyneet yhdistykset. Kilpailun tulokset: Maataloustuottajayhdistykset yli 100 viljelmää 1. Loimaan Seutu 906 p 2. Laitila 639 p 3. Vehmaa 584 p Maataloustuottajayhdistykset korkeintaan 100 viljelmää 1. Kodisjoki 392 p 2. Vahto 317 p 3. Pyhäranta 294 p Maaseutunuorten kiertopalkinnon sai vuodeksi haltuunsa Peimarin nuoret tuottajat. Kertomusvuoden alusta maataloustuottajain yhdistyksissä uusina puheenjohtajina aloittaneet saivat puheenjohtajan nuijan. Puheenjohtajan nuijan saivat Jari Nevavuori Kalanti-Uudestakaupungista, Lauri Syväsalo Maskusta, Markku Salo Mellilästä, Jarmo Mäntyharju Oripäästä, Markku Peltonen Perniöstä ja Juhani Urpolahti Pyhärannasta. Kokouksen alustuksen piti MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarne Puttonen. Hän käsitteli puheessaan maataloustuotteiden tämänhetkisiä markkinatilanteita ja sitä, että markkinoilta täytyisi saada enemmän tuloja maatiloille. Kokouksessa otettiin kantaa useisiin maatalouspoliittisiin asioihin ja kokous antoi julkilausuman. Kevätkokouksen antama julkilausuma MTK-Varsinais-Suomen kevätkokous vaatii, että kasvintuotannon tuotantopalkkio syysviljoilla ja öljykasveilla on säilytettävä ehdottomasti maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä. Kasvinviljelyn kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti hintojen laskun ja korkeina pysyneiden kustannusten takia. Suomen alhaisen valkuais- ja ruisomavaraisuuden korjaaminen sekä syysvehnän viljelyn lisääminen ovat täysin mahdottomia ilman tuotantopalkkion jatkamista. Valkuaisomavaraisuuden nostamisella on juuri nyt suuri tarve. Kokous esittää, että viljaan perustuvan valkuais- ja etanolitehtaan toimintaedellytykset selvitetään pikaisesti. Myös luomutuotannossa on tuettava valkuaiskasvien viljelyä. Kevätkokous pitää käsittämättömänä julkisuudessa esille nousseita esityksiä kiinteistöveron korottamisesta maatalouden rakennuksille sekä veropohjan laajentamista koskemaan metsämaata. Maan hallituksen on pidettävä kiinni hallitusohjelmastaan, johon on selkeästi kirjattu tavoitteena maatalouden kannattavuuden parantaminen ja kustannusten alentaminen. Kiinteistöveron korottaminen maatalouden rakennuksien osalta johtaisi täysin päinvastaiseen tilanteeseen.

16 16 Muistutamme myös tasapuolisten tuotantoedellytysten huomioon ottamisesta kaikessa tulevassa maatalouspoliittisessa päätöksenteossa. Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen on Varsinais-Suomessa panostettava lisää. EU:n yhteisten päätösten mukaan 2020-luvulla Suomen on tuotettava energiastaan 38 % uusiutuvista energialähteistä. Tässä Varsinais-Suomi voisi olla monella tavalla edelläkävijä Suomessa. Esimerkiksi maakunnan jokilaaksoissa voitaisiin biomassatuotannolla voimakkaasti edistää uudella tavalla vesiensuojelua ja bioenergian tuotantoa ja tälläkin tavalla tukea Teho-hankkeen kaltaisia ympäristöhankkeita. Maakunnan uusiutuvien luonnonvarojen käyttö yhdessä maakunnan teknologiaosaamisen kanssa luo hyvän perustan vihreiden elinkeinojen kehittämiselle. Maakunnassa on lopetettava haikailu fossiilisten energialähteiden perään ja suunnattava toiminta uusiin, innovatiivisiin ja kestäviin energiaratkaisuihin. MTK:n kevätvaltuuskunta on suurten henkilövalintojen edessä. Tehtävät valinnat ovat kentällä tehtävää järjestötyötä ajatellen erityisen tärkeitä. MTK-Varsinais-Suomen kevätkokous kiinnittää huomiota siihen, että valtuuskunnassa tehtävien valintojen kokonaisuus tulee ottaa huomioon. Tehtävien valintojen tulee palvella koko maata. YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS MTK-Varsinais-Suomen ylimääräinen kokous pidettiin Raision kaupungintalolla. Paikalla oli 24 virallista kokousedustajaa ja yhteensä 33 osallistujaa. Kokouksen aiheena oli Naantalissa sijaitsevan Karjatalouskoulun myynti. Kokouksen avasi liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti ja hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi Ville Kalluinen liiton toimistosta. Kaupan kohteena oli Naantalin kaupungin Luolalan kylässä sijaitsevat Karjatalouskoulu I (RN: O 1:83) ja Karjatalouskoulu II (RN:O 1:85) nimiset tilat ja tiloilla sijaitsevat rakennukset. Tilojen pintaalat ovat yhteensä n. 2,53 ha. Alueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan tilat kuuluvat pääosin kaavamerkinnällä KT-1 korttelialueeseen ja niiden rakennusoikeus on m 2. Kaupan kohteen osoite on Emännänkatu 5, Naantali. Maataloustuottajain Varsinais-Suomen liiton johtokunta esitti, että 30 % omistusosuus Karjatalouskoulusta myydään. ProAgria Farma on omalta osaltaan hyväksynyt kiinteistön myynnin. Proagria Farman omistusosuus oli 70 % ja MTK-Varsinais- Suomen omistusosuus oli 30 %. Ostajana on Porin Piste Oy. Kauppasumma euroa. Kokous päätti yksimielisesti, että edellä mainitut kiinteistöt myydään Porin Piste Oy:lle kauppakirjan mukaisesti. SYYSKOKOUS Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton syyskokous pidettiin Mynämäen lukiossa Mynämäellä. Paikalla oli yli 150 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia oli 125. Mynämäen kunnan tervehdyksen kokoukseen toi kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Vesa Ali-Sippola. Kokouksen puheenjohtajana toimi MTK-Mynämäen puheenjohtaja Tapani Heikkilä ja sihteerinä Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokouksessa onniteltiin Vapolan tilaa Kalannista ja sen isäntää Jyrki Ankeloa valinnasta Itämeren alueen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi. Lisäksi muistettiin liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahtea, kun hän jättää puheenjohtajan tehtävät tultuaan valituksi MTK:n johtokuntaan. Halkilahdelle toivotettiin onnea ja menestystä uudessa tehtävässä. HK Scan Oyj:n toimitusjohtaja Matti Perkonoja alusti aiheesta Suomalaisen elintarviketeollisuuden menestyksen edellytykset. Toimitusjohtaja Perkonoja tähdensi, että suomalainen omistajuus on yksi suomalaisen lihanjalostusteollisuuden menestystekijä. Ruotsissa tuottajat ovat luopuneet jalostavien yrityksien omistajuudesta ja se ei ole ollut hyväksi maan elintarvikesektorille. Suomessa talonpojat ymmärtävät omistajuuden arvon ja ovat kiinnostuneita kehittämään koko ketjua. Suomalainen omistus on varmistamassa alan jatkuvuutta ja antaa perustan investointeihin kotimaassa myös jatkossa. Suomalainen omistaja ymmärtää myös yhteiskunnallisen vastuun tärkeyden kansallisessa elintarvikeketjussa. Perkonoja totesi, että yhtiön menestyminen on kuluttajista kiinni. Vastuullisuus on keskeistä, koska useimmat kuluttajat ovat nykyään etäällä ruoan tuottamisesta ja jalostamisesta. Osaaminen ja kurinalainen toiminta alkutuotannossa, jalostuksessa ja kuljetuksissa ovat olennaisia tekijöitä. Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2010 hyväksyttiin yksimielisesti. Samoin kokous vahvisti luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet sekä liiton talousarvion vuodelle Liitto perii jäsenmaksuna yhdistyksiltä euroa ja yhteisöiltä euroa. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksuja korotetaan 3 % vuoden 2009 jäsenmaksuihin verrattuna. Koska kuntajako on muuttunut, on kaikille yhdistyksille jatkossa mahdotonta saada tarkkaa osuutta kuntakohtaisesta maataloustulosta ja siksi käytetään historiallista tulo-osuustietoa jäsenmaksun pohjana.

17 17 Toimintasuunnitelma 2010 Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maakunnan maatilojen ja maaseutuyritysten jatkuvuuden turvaaminen ja maataloustuottajien elämänlaadun parantaminen. Tähän pääsemme tilojen kannattavuutta, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä työkykyä edistämällä. Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu yhteistyöhön, vuorovaikutukseen, asiantuntemukseen ja avoimeen tiedotukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun hyväksi toimivien ihmisten ja tahojen kanssa. Tulokehitykseen vaikuttaminen Tavoitteiden saavuttamiseksi vaikutamme maataloustuotteiden markkinoihin ja päämääränämme on kannattavan tuotannon turvaavat markkinahinnat. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannusten nousun hillitsemiseen ja niiden alentamiseen. Markkinoihin vaikuttaminen tapahtuu koko tuottajajärjestön toimintana ja vastuullisena vaikuttamisena tuotteitamme jalostavissa yrityksissä. Vaikutamme tukijärjestelmien valmisteluun tasapuolisten tukijärjestelmien saavuttamiseksi. Viljelijöiden osaaminen Toiminnallamme edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, työssä jaksamista, yhteistyötä sekä yhteisöllisyyttä. Osaamisen avulla viljelijät pystyvät kehittämään ja jatkamaan tilansa toimintaa. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista. Vastuullinen energiaja ympäristöpolitiikka Edistämme maa- ja metsätalouden tuottamien uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä bioenergian tuotantoon ja kannustamme paikalliseen bioenergiatuotantoon. Nämä tuovat maaseudulle lisää työpaikkoja, ja niillä täytetään Suomen uusiutuvan energian käyttöön liittyviä velvoitteita. Edistämme maataloustuotannon ympäristöystävällisyyttä. Ympäristönsuojelussa painopiste on vesiensuojelussa. Osallistumme aktiivisesti ympäristöasioiden valmisteluun maakunnassa. Toimimme yksityisen maanomistuksen puolesta. Järjestötyö Yhdistysten toiminnan kehittämisessä ovat painopisteinä jäsenrekisteriuudistus, jäsenistön aktivointi, Liiton syyskokous järjestettiin Mynämäellä. Eturivissä kokouksen arvovaltaisia puhujia. nuorten toiminta. Kannustamme yhdistyksiä yhteistyöhön ja ottamaan huomioon kuntarakenteen muutokset. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista. Johtokunta seuraa toimintaympäristöä ja muuttaa tarvittaessa toimintaa vastaamaan muuttuvia tilanteita. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan painopisteet ovat: 1. Aktiivinen jäsensuhde Osallistuva jäsenyys ja sähköpostin käyttö tiedonvälityksessä Jäsenet mukaan järjestön toimintaan 2. Yhdistystoiminnan kehittäminen Jäsenrekisteriuudistus Yhdistysten toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhteistyön lisääminen naapuriliittojen, ja ProAgrian kanssa Nuoret viljelijät mukaan järjestön toimintaan Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja luottamushenkilöiden koulutus 3. Viestintä Liiton ja yhdistysten internetpohjaista viestintää kehitetään Mediasuhteiden ylläpito ja kehittäminen Vuorovaikutteisuus sisäisessä viestinnässä Viestinnän tehostaminen ja viestintäsuunnitelman laadinta

18 18 4. Markkinaedunvalvonta Kuluttajatyö ja ruoan alkuperän tunnistaminen Viljelijöiden markkinatietoisuuden ja riskienhallinnan osaamisen parantaminen Toimenpiteet tuotantokustannusten alentamiseksi Maataloustuotteiden hintoihin vaikuttaminen Pellontuotteiden uusien käyttökohteiden, esimerkiksi etanolitehtaan, saaminen maakuntaan Tuottajien tulonmuodostuksen korostus viljelijöiden omistamissa yrityksissä 5. Tukijärjestelmät Maataloustukikoulutus ja avoin tiedottaminen tukijärjestelmistä Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman ja investointitukien tehokas hyödyntäminen Viljelijöiden oikeusturvasta huolehtiminen Sähköisen tukihaun käytön lisääminen 6. Metsätalous Markkinainformaation välittäminen Metsänhoidon ja puunkäytön edistäminen Maa- ja metsätalouden kannalta kestävä riistaeläinkanta 7. Maaseutuyrittäjyys Lämpö- ja muun bioenergiayrittäjyyden edistämien Yrittäjien verkostoitumiseen kannustaminen Tilojen toiminnan monipuolistaminen: hyvinvointipalvelut, lähiruoka ja ympäristöyrittäjyys sekä alihankintapalvelut 8. Ympäristöasiat Liitto toimii asiantuntevana toimijana ympäristöasioissa TEHO-hankkeen toteutus ja muihin ympäristöhankkeisiin osallistuminen Erityisympäristötukien hyödyntäminen Maanomistajien oikeuksien ajaminen maanrakennushankkeissa mm. Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa 9. Hanketoiminta Tarmokas -hankkeen toteutus: Osaaminen, investoinnit, spv:t ja yrittäjyys Maaseutu/kaupunki-vuorovaikutuksen edistäminen, kummimaatilatoiminta osallistutaan tarvittaessa muihin hankkeisiin, jotka tukevat jäsenistömme toimintaa Kokous valitsi MTK-Varsinais-Suomen johtokuntaan vuosiksi äänestyksen jälkeen: Kalle Vähä- Piikkiö Ruskolta uudelleen, Eeva Taneli Loimaalta uudelleen, Timo Kaunisto Laitilasta uudelleen ja Jussi Lindholm Perniöstä uutena. Jussi Lindholm on toimikautensa alussa alle 35-vuotias. Sääntöjen mukaan vähintään yhden johtokunnan jäsenen on oltava toimikautensa alkaessa alle 35-vuotias. Liiton johtokunnassa vuodesta 1995 ja viimeiset neljä vuotta puheenjohtajana toiminut Jaakko Halkilahti valittiin MTK:n johtokunnan jäseneksi MTK:n valtuuskunnan kokouksessa. Halkilahti ei näin asettunut ehdolle MTK-Varsinais-Suomen johtokuntaan. Tilintarkastajiksi vuodeksi 2010 valittiin yksimielisesti Matti Karppinen Karjalasta, Matti Huhtala (KHT) Ruskolta ja Eero Koskinen Pöytyältä. Varatilintarkastajiksi valittiin Simo Laaksonen (HTM) Loimaalta, Jouko Siivo Perttelistä sekä Elisa Koho Tarvasjoelta. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin yksimielisesti Jouni Tuomola Loimaalta valtuuskuntaan pitkään kuuluneen ja nyt erovuorossa olleen Rauli Selinheimon tilalle. Varajäseneksi valittiin liiton johtokunnan varapuheenjohtaja, joka valitaan johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa alkuvuonna johtokunnan keskuudesta. Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiön hallitukseen vuosiksi valittiin Jaakko Nieminen Kuusjoelta uudelleen ja varajäseneksi Timo Yli-Karro Kodisjoelta uutena. Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan tuottajaliittojen alueen tuottajayhdistysten kokouksiin osallistuneiden kesken arvottiin yksi Romanian matka. Liittojen välisessä arvonnassa onni suosi Varsinais-Suomea. Tuottajien Romanian matkan voitti Arsi Jokinen-Käiväräinen MTK-Karjalasta. Toisen kokousesitelmän piti johtaja Seppo Kallio MTK:sta. Kokouksessa nousi toistuvasti esille kuluttajiin päin tehtävän työn tärkeys: yhä harvempi suomalainen tuntee enää maataloutta ja miten ruokaa meillä tuotetaan. Kuluttajatyö on tuottajille tärkeää markkinaedunvalvontaa. Suomalaiset käyttävät 80 % Suomessa tuotetuista elintarvikkeista, loput viedään. Myös tuontia on paljon. Tämä on globalisaatiota ja sitä tapahtuu joka sektorilla. Syyskokouksen antama julkilausuma: suomalainen ruoka tuo hyvinvointia ja työllisyyttä Mynämäelle kokoontunut MTK-Varsinais-Suomen tuottajaväki vetoaa suomalaisiin, jotta kuluttajat valitsevat kotimaisen vaihtoehdon jouluhankintoja tehdessään. Kotimainen ruoka työllistää henkilöä. Nyt on aika varmistaa, että nämä työpaikat pysyvät Suomessa luomassa hyvinvointia meille kaikille. Tehdään herkullisia työllisyystekoja. Vali-

19 19 taan ruokapöytään turvallisia ja taidolla tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita! Helpoin ja varmin tapa tunnistaa aidosti kotimainen elintarvike on tarkkailla pakkausmerkintöjä. Joutsenlippu- ja Sirkkalehti- merkit ovat luotettavin tae siitä, että elintarvikkeen alkuperämaa on Suomi. Suomen pohjoinen sijainti ja erityiset kasvuolot eivät mahdollista kilpailua tuotantomäärillä. Suomen maatalouden tuotantoyksiköt ovat edelleen kansainvälisessä vertailussa pieniä, ihmisen ja perheviljelmän kokoisia. Ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointi ovat kotimaisen tuotannon arvoja FAO:n ennusteiden mukaan maapallon ruoantuotannon tulee kasvaa jo vuoteen 2030 mennessä yli 40 prosentilla verrattuna vuosien tuotantoon. Pidetään kiinni laadukkaasta suomalaisesta ruoantuotannosta. Näin saamme kotimaista ruokaa nyt ja tulevaisuudessakin. ISO-VILJA -SOPIMUS ON AMMATTILAISEN RATKAISU Nyt on aika tehdä Agrimarketin ISO-VILJA Laatu- ja Viljelysopimus Sopimustuottajan edut: Viljallesi paras käyttötarkoitus ja paras mahdollinen hinta Ilmainen analysointi itävyysnäytteitä lukuun ottamatta Agribonusta 0,3 0,8 % myydystä viljasta Etuoikeus uutuuslajikkeisiin S-Agrinet palvelut käytössäsi Ammattitaitoista markkinointiapua Etuoikeus viljatoimituksiin Agrimarketiin. Kasvuohjelma-työkalut Tehokkaat työkalut riskien hallintaan ailahtelevilla viljamarkkinoilla ISO-VILJA käteinen ISO-VILJA termiini ISO-VILJA varasto-osto ISO-VILJA futuuri Oman rehuteollisuutemme viljankäyttö ja hyvät myyntikanavat kotimaiseen ja ulkomaiseen teollisuuteen turvaa sopimustemme menekin. Öljykasveille on runsaasti kysyntää. Parhaat lajikkeet saat meiltä. Tutustu ensi vuoden sopimuslajikkeisiin sekä ISO-VILJA -sopimustoimintaan ja hinnoittelusopimuksiin tarkemmin osoitteessa: Agrimarket Turku Jonkankatu 3 Puh Iso_Vilja_A5_mv.indd :19:09

20 20 Liiton koulutustoiminta 2009 MTK-START (PEKU 1) Ellivuori, PirSatVar Tukiainen Maaret Urpolahti Juhani Länsitalo Merja Heikola Samuel Rehmonen Mariella Lokalahti Pyhäranta Masku Kodisjoki Kodisjoki Navigo (kotisivujen teko nettiin) koulutus Tukiainen Maaret Nieminen Jukka Ahala Päivi Kulta Ensi Takatalo Hanna Raimoranta Sari Ruohonen Marja-Terttu Lokalahti Kiikala Vehmaa Tarvasjoki Karinainen Tarmokas MTK-V-S Vaikuttajanaiseksi voimaantuminen Jyväskylä Taneli Eeva Ahala Päivi Lassila-Pärkö Johanna Vuola Hanna Vahtivaara Tatja Loimaan Seutu Vehmaa Kodisjoki Laitila Paimio Neuvottelutaidon kurssi (Viestinnän jatkokurssi) Tampere Kulta Ensi Yli-Jaakkola Kalle Toivonen Erkki Numminen Antti Tarvasjoki Pöytyä Pöytyä Tarmokas Tuottajayhdistysten ja maaseutunuorten johtokuntien kehittämisseminaari 9.1. MTK-Aura MTK-Meri-Naantali, -Rymättylä ja -Velkua MTK-Paimio, -Sauvo-Karuna ja Peimarin Seudun maakuntanuorten johtokunta MTK-Kakskerta, -Paattinen, -Parainen -Nauvo, -Piikkiö, -Raisio ja Turun Seutu 4.2. MTK-Kustavi, -Taivassalo ja -Vehmaa 4.3. MTK-Alastaro, -Loimaan Seutu, -Mellilä, -Metsämaa ja -Oripää 9.3. MTK-Kodisjoki, -Laitila ja -Pyhäranta MTK-Karjala, -Mietoinen, -Mynämäki ja -Nousiainen MTK-Kiikala, -Kisko, -Kuusjoki, -Pertteli ja -Suomusjärvi ja maaseutunuoret MTK-Somerniemi ja -Somero MTK-Kalanti-Uusikaupunki ja -Lokalahti MTK-Angelniemi, -Perniö ja -Särkisalo

21 21 Toiminta ja tapahtumat VILJANTUOTANTO Kertomusvuoden alussa viljan varastot olivat poikkeuksellisen suuret. Varsinkin rehuviljan kysyntä oli kevätpuolella selvästi tarjontaa heikompi. Ohran rehukäyttö laski satovuonna 08/09 6 % ja mallasohran ostot vähenivät peräti 25 %. Vehnän ja rukiin kokonaiskäyttö laski noin 6 % edelliskaudesta. Leipävehnän hinta vaihteli Tiken tilastojen mukaan kertomusvuoden aikana 169 eurosta 112 euroon tonnilta, mallasohran hinta 154 eurosta 105 euroon tonnilta, rukiin 169 eurosta 113 euroon tonnilta, rehuohran 105 eurosta 77 euroon tonnilta, kauran 104 eurosta 75 euroon tonnilta, rehuvehnän 132 eurosta 81 euroon tonnilta ja rypsin 312 eurosta 254 euroon. Viljojen hinnat laskivat alkuvuodesta loppuvuoteen tultaessa, rehuviljoilla alin hinta oli heti korjuukauden jälkeen ja öljykasveilla korkein hinta oli kesäkuussa. MTK-Varsinais-Suomen, -Satakunnan ja -Pirkanmaan yhteinen viljavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Ilkka Mattila Porista. Huhtikuun kokouksessa Loimaalla valiokunta keskusteli alkavan satokauden markkinanäkymistä. Leipävehnän hinta oli Suomessa talven aikana euroa yleisen EU-hinnan yläpuolella ja tarjonta ja kysyntä olivat alkuvuodesta vielä tasapainossa. Ohran osalta oli jo keväällä ylitarjontaa ja sitä oli ostettu interventioonkin. Valiokunta antoi kannanoton, missä viljelijöitä kehotettiin käyttämään mahdollisuus jättää 15 % tukikelpoisesta peltoalasta luonnonhoitopelloksi tai viherlannoitusnurmeksi. Valiokunta korosti myös kasvinviljelyn kannattavuuden heikentyneen ja siksi tukineuvottelijoille muistutettiin valkuaiskasvien tarvitsevan kannustavaa tukea. Elokuun kokouksessa valiokunta kokoontui Raisiossa. Varastoissa olevan viljan määrä todettiin olevan aiempaa suuremman ja myös korjattavasta sadosta ennustettiin hyvää. Jopa ylivuotista viljaa oli varastoissa. Markkinatilanne Suomessa oli yleismaailmallinen. Rehuviljan hinta alitti interventiohinnan ja viljan kysyntä oli heikkoa. Valiokunta suositteli viljelijöille malttia syksyn viljasadon myynnissä. Kun viljan hinnat olivat maailmanlaajuisesti erittäin alhaisia, marraskuussa aukeneva interventio oli kilpailukykyinen myyntikanava rehuohralle. Myös tuotantokustannusten alentamisen tärkeyttä korostettiin. Viljaviljelyn vaihtoehtoina valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyä sekä luonnonhoitopeltojen täysimääräistä hyödyntämistä suositeltiin. Luonnon- hoitopellon enimmäisprosentin nostoa ja houkuttelevuuden lisäystä esitettiin. Tuottajaliittojen viljavaliokunnat kokoontuivat yhteiseen kokoukseen MTK:n viljavaliokunnan kanssa marraskuussa Helsingissä. Tilaisuudessa keskusteltiin vilja-alan yhteistyöryhmän toiminnasta, riskienhallinnasta sekä maitotalouden ja viljasektorin yhteydestä toisiinsa. Viljan tuotannon ja kysynnän tasapainoon saaminen todettiin olevan ensiarvoisen tärkeää jatkossa. MTK-Varsinais-Suomi järjesti yhdessä Tarmokashankkeen ja MTK:n järjestökoulutuksen kanssa kaksi viljamarkkinaseminaaria marraskuussa Loimaalla ja Paimiossa. Päivän aikana perehdyttiin viljamarkkinoiden toimintaan sekä miten markkinoita voi seurata. Maatalouden kannattavuusseminaari järjestettiin Loimaalla marraskuun alussa yhdessä Maaseutuverkoston ja MMM:n kanssa. Työryhmätyöskentelyn tuloksena viljamarkkinoista todettiin: Rakenteellinen ylijäämä on purettava, markkinainformaation määrä ja laatu ovat nyt riittämättömiä, sopimuksista on pidettävä kiinni molemmin puolin sekä viljan tuotantokustannus omalla tilalla on tunnettava. Viljakaupan tarkkailutoimintaa jatkettiin. Varsinais-Suomessa on nimettynä kuusi viljakaupan tarkkailijaa eri puolilta maakuntaa. Tarkkailijat toimivat viljelijöiden tukena, jos viljakaupassa esiintyy epäselvyyksiä. Varsinais-Suomen Kylvösiemenyhdistys ry:n hallitus on toiminut myös liiton kylvösiemenvaliokuntana. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallitus kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Valiokunta keskusteli siemenviljelyn sopimustuotannon ehdoista, siemenraakaerien hinnoittelusta sekä markkinatilanteesta. Siemenviljelijäin yhdistys järjesti vuosikokouksen yhteydessä maaliskuussa esitelmätilaisuuden ajankohtaisista siemenviljelyn näkymistä. Kesäretki suuntautui Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon.

22 22 Sokerijuurikas Sokerijuurikkaalla vuosi oli neljäs EU:n uudessa sokerijärjestelmässä. Sokerijuurikkaan hinta saavutti siten ennalta suunnitellun ohjelman mukaisesti alimman tasonsa. Vastaavasti juurikkaan lisäosa vastaavasti kompensoi osan hinnan laskusta. Lisäosa perustuu vuoden 2005 toimitusoikeuteen. Sokerijuurikkaan viljelyala oli Suomessa n hehtaaria. Lisäystä viljelyalaan oli yli 1000 ha vuodesta Viljelyalan lisäys oli osaltaan turvaamassa juurikkaanviljelyn jatkumista. Vuoden 2009 kasvukausi oli suhteellisen normaali. Alkukesän viileys hidasti juurikkaan kehitystä, mutta kokonaisuutena sadot olivat vuotta 2008 paremmat. Keskisato oli kiloa/ ha ( kg/ha vuonna 2008). Juurikkaan multapitoisuus oli 10,95 % ja sokeripitoisuus 17,08 % (16,48 % v.2008). Säkylän tehtaan käyntikausi alkoi ja päättyi Sokerijuurikkaan neuvottelukunta toimi kahdeksatta toimintavuottaan. Neuvottelukunta toimii viljelijöiden ja Sucroksen välisenä yhdyselimenä sekä vastaa alueellisesta edunvalvonnasta tuottajaliittojen alaisuudessa. Lisäksi neuvottelukunta vastaa sokerijuurikkaan vastaanoton tarkkailutoiminnan järjestämisestä. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunnan jäsenet edustavat koko juurikkaan viljelyaluetta. Neuvottelukunnan sihteerinä ja yhdyshenkilönä toimii agr. Elina Liinaharja Satakunnasta. VARHAISPERUNA Vuosi aloitettiin perinteisellä varhaisperunanviljelijöiden seminaariristeilyllä, joka järjestettiin Varhaisperunatoimikunta kokoontui vuoden aikana 2 kertaa. Satokaudella pidettiin 7 puhelinkokousta. Viljelijöille teetettiin istutuskartoitus, jonka avulla arvioidaan tulevan satokauden kehitystä. Istutuskartoituksen tulosten perusteella laadittiin tiedote, jonka tehtävänä oli kertoa kotimaisen varhaisperunan markkinoille tulosta. Varhaisperunan istutukset alkoivat voimakkaammin huhtikuun puolivälissä. Vuonna 2009 oli otolliset kasvu-olosuhteet varhaisperunalle. Pidempiaikaisia hallajaksoja ei esiintynyt. Varhaisperunan tuottajahinta oli kuitenkin odotettua alhaisempi, joka söi viljelijöiden katetta. Juhannuksen jälkeen oli vaikeuksia menekissä. Varhaisperunan viljelypinta-ala on lisääntynyt Varsinais-Suomessa. Kesäkuun alusta lähtien MTK-Varsinais-Suomi päivitti viljelijöille tarkoitettua tiedotepalvelua, jossa ilmoitettiin toteutunut hinta ja muita markkinoihin vaikuttavia asioita. Menekin edistämisessä siirryttiin uuteen aikakauteen. TV-mainonnasta siirryttiin radiomainontaan, joka saavuttaa suuremman kuluttajamäärän. Mainontaan jouduttiin kuitenkin keräämään lisävaroja tuottajayhdistyksiltä ja pakkaamoilta. Lypsykarjatalous Koko Euroopan maitomarkkinoita koettelivat voimakkaasti laskevat hinnat vuoden 2009 aikana. Hintojen laskun taustalla oli ensisijaisesti kysynnän voimakas aleneminen maailmanmarkkinoilla. Tämä johti maidon ylitarjontaan EU:n alueella, vaikka koko EU:n alueen maidontuotanto laski 0,5 %. Hintojen voimakas lasku EU-markkinoilla kääntyi syksyllä hintojen vahvistumiseen. Suomessa markkinoiden muutos näkyi tuottajahintojen laskuna. Maidon keskihinta oli vuonna ,6 senttiä litralta, kun se vuotta aiemmin oli ollut 40,0 snt/l. Varsinais-Suomessa maidontuotanto lisääntyi 0,5 %, kun koko maan tuotannon lisäys oli 1,2 %. Tuotannon kasvu Suomessa keskittyi C-alueelle. Maidontuottajien määrä väheni voimakkaasti Varsinais- Suomessa. Tuotannon lopetti 8,7 % maitotiloista, ja maitotilojen kokonaismäärä maakunnassa alitti 300 tilaa, ollen 294 tilaa. Tilojen keskikoko kasvoi merkittävästi. Keskimääräinen maitomäärä oli yli litraa, missä kasvua oli 10,4 %. Varsinaissuomalaiset maitotilat ovat keskikooltaan Suomen neljänneksi suurimpia. Rakennekehitys on siten edennyt nopeasti, ja sen voi ennakoida jatkuvan edelleen. Maidontuotannon edunvalvontaa on hoidettu Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sekä Etelä-Suomen seitsemän liiton yhteisvaliokunnassa, joka on kokoontunut kertomusvuoden aikana kolmesti. LIHATALOUS Eteläisten liittojen lihavaliokunta kokoontui kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Varsinais-Suomesta valiokuntaan kuuluivat Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta. Uutena varsinaissuomalaisena edustajan valiokuntaan valittiin lampaanlihantuottaja Tapio Rintala Yläneeltä. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Antero Kaappa Kankaanpäästä. Valiokunta käsitteli kokouksissaan Suomen alhaista hintatasoa ja lihasektorin ajankohtaisia asioita annettiin kannanotto maa- ja metsätalousministeriölle ja MTK:n johtokunnalle. Eteläisten tuottajaliittojen lihavaliokunta vaatii AB-alueen