Lunatum 4/2014. Tässä lehdessä: Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti

Transkriptio

1 Lunatum 4/2014 Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti Tässä lehdessä: Estä kipua kroonistumasta Sormien puristusvoimat lapsille Koulutus: Rakenna oma käsi Vol2 Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 1

2 Sisällys Hallituksen kokoonpano Pj.palsta Virpi Natt Estä kipua kroonistumasta Tarja Rantala Sormien puristusvoimat lapsille - Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen Terveiset Ad-AHA Stroke kurssilta Tulevia koulutuksia: - Käden anatomia, rakenna oma käsi Vol2 - Käsiterapiayhdistyksen koulutuspäivä ja Jäsenpalsta Joulutervehdys - Villa Manus Lunatum Mediakortti Suomen Käsiterapiayhdistys ry Helsinki, Y-tunnus Suomen Käsiterapiayhdistyksen jäsentiedote SUOMEN KÄSITERAPIAYHDISTYS JULKAISIJA TAUSTATIEDOT kasiterapia@luukku.com Suomen Käsiterapiayhdistys ILMESTYMINEN on perustettu vuonna Neljä numeroa vuodessa Yhdistyksen toiminnassa Jakelu Jäsenistö on keskeisintä koulutuksen ja Sivun koko A4 tiedottamisen avulla edistää ILMOITUSTAVAT yläraajan ja käden kuntoutusta Suomessa. 1. Ilmoitus jäsentiedotteen sivulla - suurin koko A4 Yhdistys osallistuu kansainväliseen - hinta 100 euroa käsiterapiatoimintaan. Aineistot Jäsenistö koostuu fysio- ja toimintaterapeuteista. pdf-tiedostona Aineiston toimitus sähköpostitse tai cd-rom:lla 2. Erillisten ilmoitus-/ mainoslehtisten postitus tai toimitus MAKSUEHTO Laskutus 30 pv netto. Yhdistys on yleishyödyllinen yhteisö, hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 2

3 hallitus 2014 Suomen Käsiterapiayhdistys ry:n hallitus Virpi Natt (ft) Puheenjohtaja, Pohjoismaiden delegaatti Diacor terveyspalvelut Saara Raatikainen ( ft ) EFSHT-delegaatti,varapuheenjohtaja Terveystalo, Helsinki saara.raatikainen@terveystalo.com Sari Marjala (tt) Sihteeri HYKS, Lastenklinikka sari.marjala@hus.f Tiina Rantanen (tt, ft) Rahastonhoitaja Sairaala Neo, Turku tiina.rantanen@sairaalaneo.fi Elina Kanninen (tt) Ksshp, Sädesairaala elina.kanninen@ksshp.fi Annu Voipio (tt) IFSHT:n delegaatti, koulutusvastaava ORTON Oy annu.voipio@orton.fi Piia Hautala (ft) Omasairaala piia.hautala@omasairaala.fi Anna Piironen (tt) Jäsenlehden kokoaja ORTON Oy anna.piironen@orton.fi Pia Nahi (tt) HUS operatiivinen tulosyksikkö pia.nahi@hus.fi Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 3

4 PJ:n palsta Joulu on kohta täällä! Joulu saapuu ja elämme vuoden pimeintä aikaa eli otetaan kaikki ilo irti tästä ajasta. Harmi kuitenkin, ettei etelään ole vielä saapunut valoa tuovaa lunta. Hetken se jo viipyi maassa, mutta häipyi yön aikana lumen taivaaseen. Valonlähteeksi ja auringon apuriksi ovat tulleet kynttilät ja jouluvalot, joita pikkuhiljaa ilmestyy lisää talojen pihoille ja parvekkeille. Viikonloppuja piristävät aina niin ihanat ja perinteiset yritysten ja ystävien pikkujoulut. Virittäydymme hiljalleen joulun tunnelmaan. Joulu on rauhan ja yhdessäolon aikaa. Olet ehkä jo suunnitellut joulumenyyn tai toiminut tonttujen apurina. Oletko miettinyt jo minkä suklaarasian syöt, samalla kun ahmit rikosjännäriä sohvalla maatessasi? Minä taidan olla. Kädet saavat hyvää kuntoutusta ihan itsestään tähän vuodenaikaan. Nyt saa pikkukätöset askarrella joulukortteja, -koristeita ja -pipareita. Sammalpallojakin olisi mukava näpertää. Ja miksei sekin olisi hyvää harjoitusta, kun noukit lempisuklaita rasian koloista. Terapiassa onkin otollinen aika nyt viimeistään kehittää heistä mielekkäiltä tuntuvia harjoitteita. Pipareiden koristelu, sokerikakkutaikinan vispaaminen ja joulusinapin teko voi olla oivaa kuntoutusta eri tavoitteita miettiessä. Tähän vuodenaikaan tulee mietittyä mennyttä vuotta. Mitä kaikkea on vuoden varrella tapahtunut? Tai onko jotain jäänyt tapahtumatta sen takia, että on itse ollut ajoittain väsynyt ja puolinukuksissa? Voisinko tehdä ensi vuonna jotain paremmin? Petraisinko ensi vuonna? Tietysti. Me yhdistyksen hallituksessa pyrimme järjestämään teitä kaikkia kiinnostavia koulutuksia ensi vuodelle. Annathan myös oman ideasi uusista aiheista. Ei kestä onneksi kauaa, kun päivät alkavat taas pidentyä. Se tapahtuu jo ennen joulua ja sen jälkeen huomaatkin taas, kuinka valo lisääntyy silmissä päivä päivältä.toivottavasti teidän kaikkien vuosi on ollut hyvä ja monia muistoja tulvillaan. Minä ja koko Käsiterapiaayhdistyksen Hallitus toivotamme teille Rauhaisaa Joulun aikaa ja aina yhä parempaa Uutta Vuotta! Virpi Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 4

5 Estä kipua kroonistumasta Tarja Rantala, fysioterapeutti, Orton Oy Virpi Natt, fysioterapeutti Me terapeutit tapaamme päivittäin potilaita, joilla on erityyppisiä kipuja. Kivun pitkittyessä ja aiheuttaessa jo unettomuutta ja ahdistuneisuutta, meillä on tärkeä rooli ohjata potilas lääkärille tilanteen arviointia varten. Usein on tarpeen aloittaa tarpeeksi tehokas lääkitys kivun alentamiseksi. Lääkärin tulee seurata lääkityksen vaikutuksia ja tarvittaessa muuttaa lääkitystä, jos sillä ei saada kipua vähennettyä. Kipuhoitoihin erikoistuneen lääkärin vastaanotolle (julkinen, yksityinen) potilas kannattaa ohjata, jos kivun hoito ei tuota tulosta esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Kivun voimakkuuden arvioinnissa terapeutin ja lääkärin tulee käyttää kipujanaa (VAS) tai numeroasteikkoa (NRS 0-10). Potilaan tekemä oirepiirros taas antaa tietoa kivun laajuudesta ja tunnon muutoksista. Tutkimuksissa on havaittu, että potilas ja työntekijät arvioivat kivun voimakkuuden erilaisiksi. Usein työntekijät arvioivat kivun alhaisemmaksi kuin potilas itse. Mitä voimakkaammasta kivusta oli kyse, sitä enemmän arviot poikkesivat toisistaan. Jos potilaan kiputaso on NRS 5/10 tai enemmän, niin puhutaan voimakkaasta kivusta, johon tulee aina puuttua. Mikäli potilaan kipua pystytään ajoissa eri keinoin vähentämään, niin voidaan välttyä kohtuuttoman raskailta seuraamuksilta kuten työkyvyn menetykseltä, masentuneisuudelta jne. Varsinkin pitkäkestoisen kivun hoito perustuu hyvään hoitosuhteeseen omaan lääkäriin ja sen takia pitäisi vähintään omalääkäri löytyä jokaiselle potilaalle. Kehon hahmottamisen häiriö ja arviointi Kivulla on vaikutuksia myös aivotasolla. Tutkijat ovat aivokuvauksissa todenneet aivojen uudelleen muovautumista eri sairauksien yhteydessä, kuten CRP- S:ssa tai fibromyalgiassa. Suomessa tehdyssä CRPS (complex regional pain) -potilaiden tutkimuksessa (Gockel 2009) selvitettiin kipeän käden edustusalueen kokoa ja sijaintia tuntoaivokuorella mittaamalla MEG-vasteita eri sormien kosketusärsykkeisiin. Tutkimuksen potilailla oli kipeässä kädessä jatkuvaa kipua, ihossa allodyniaa ja liikkeissä kömpelyyttä. Kuvaustulokset osoittivat, että krooninen kipu jättää pysyvät jäljet aivoihin. Potilaiden kipeän käden peukalon ja pikkusormen edustusalueet olivat poikkeavan lähellä toisiaan verrattuna terveeseen käteen tai terveisiin verrokkeihin. Sormien edustusalueet olivat fuusioituneet yhteen ja muodostivat yhden kömpelön kouran erillisten sormien sijaan. Oireyhtymän toipumisvaiheessa näissä muutoksissa tapahtuu palautumista. Jenny Lewis kollegoineen (Lewis 2010) on kehittänyt haastattelumallin, jolla pystytään helposti kartoittamaan muutokset potilaan kehon hahmotuksessa. Esille tulevat muutokset auttavat potilasta ymmärtämään hänen vaikeuksiaan suoriutua liikkumisesta sekä päivittäisistä askareista. Kipupotilas väsyy helposti esimerkiksi suorittaessaan yksinkertaista tehtävää. Kehon hahmottamisen häiriönä pidetään tilannetta, jossa raaja tai vartalo koetaan erilaiseksi terveeseen puoleen verrattuna, esimerkiksi se on isompi tai pienempi. Usein potilaan kertomassa on yksi tai useampi seuraavista tekijöistä: raajan muoto ja/ tai koko, paino tai lämpötila on vääristynyt. Potilas voi kokea, että raajasta puuttuu osa, raaja ei kuulu hänelle ja sen sijaintia on vaikea paikallistaa. Kehon hahmotuksen arviointi tehdään häiriöttömässä ympäristössä. Arvioinnin aikana potilas on hänelle mukavassa asennossa (istuen, selinmakuulla). Potilaalle on hyvä kertoa, että potilaat ovat kuvanneet hyvin erikoisia ja epätyypillisiä kokemuksia omasta kehostaan. Ilman tätä informaatiota potilas ei välttämättä uskalla spontaanisti kertoa tuntemuksistaan, koska pelkää tulla leimatuksi mielenvikaiseksi. Potilasta pyydetään silmät suljettuina kuvailemaan raajojen ja vartalon ääriviivat, koko ja väri. Terapeutti kirjaa kuvauksen potilaskertomukseen. Esimerkkinä on vasemman yläraajan hahmotuksen arviointi: Pyydä potilasta ensin kuvailemaan oireettomat alaraajat edeten tyviosista ääriosiin; ovatko raajan osat samanpituiset, samanmuotoiset, kuinka monta varvasta on, minkä väriset raajat ovat, onko raajojen välillä kokoeroa, pituuseroa. Seuraavaksi pyydetään potilasta kuvaamaan oireeton oikea Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 5

6 estä kipua kroonistumasta yläraaja tyvestä ääriosiin. Viimeisenä pyydetään kuvaamaan oireinen vasen yläraaja; ovatko raajan osat vasemmassa yläraajassa isompia tai pienempiä kuin oikealla. Kokoeroa pyydetään kuvaamaan prosentteina, pituuden osalta senttimetreinä. Yleensä nämä arviot eivät tuota potilaalle vaikeuksia. Samalla tavalla voidaan kartoittaa myös vartalolla esiintyvät puolierot. Kuvattua yläraajan hahmotusta voidaan havainnollistaa asettamalla vasen yläraaja paperiarkin päälle, johon terapeutti piirtää raajan ääriviivat. Potilas piirtää eri värillä samaan kuvaan omat ääriviivat omien tuntemustensa mukaan ja täydentää väreillä ja merkeillä (Kuva 1). Piirroksissa sormet ovat usein isommat, sormet ovat yhdessä tai kaikki sormet ovat yksi klöntti. Kuvassa voi myös olla kipua kuvaavia salaman kuvia. Yleensä erilaisia symboleja on sitä enemmän, mitä kauemmin kipuoireet ovat kestäneet. Potilas voi myös piirtää ja värittää oman kehon kuvan A4 kokoiselle paperiarkille ja tulkita itse piirtämäänsä kuvaa. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi CRPS I (complex regional pain) -potilaat arvioivat kivuliaan raajansa isommaksi kuin se objektiivisesti mitaten oli. Yliarviointi korreloi merkitsevästi sairauden keston, alentuneen kahden pisteen erotuskyvyn kanssa verrattaessa terveeseen raajaan ja kontrollihenkilöihin. Olen itse käyttänyt tätä kartoitusta systemaattisesti myös raajojen immobilisaation jälkeisessä mobilisaatiovaiheessa, jossa potilaalla on vaikeuksia käyttää kättään eri toiminnoissa tai alaraajaansa kävellessä, kipu ei ole ongelma. Harjoitelkaa tätä, kyllä potilas kertoo heti, jos hänellä ei ole muutoksia kehon hahmottamisessa. Potilaan antama kuvaus kehostaan voi helpottaa terapian suunnittelua ja terapiamenetelmien valintaa. Aihetta saa myös kommentoida. tarja.rantala@orton.fi - Marita Sandström. Psyyke ja aivotoiminta, neurofysiologinen näkökulma. WSOYpro Oy.1.painos, Marita Sandström. Aivot ja kehotietoisuus. Fysioterapialehti 3, Facultas/ Krooninen kipu Kuva 1. Oikean yläraajan hahmottamisen häiriö 2 v 9 kk ranteen vääntövamman jälkeen. Kiputaso on NRS 4/10. Lähteitä - Maarit Gockel, Nina Forss. Keskushermoston muovautuvuus monimuotoisessa paikallisessa kipuoireyhtymässä (CRPS) Suomen Lääkärilehti 2009;64(41): Jenny Lewis, C.S. Cabe. Body perception disturbance (BRD) in CRPS. Practical pain management. April G Lorimer Moseley [PDF]. Bodily illusions in health and disease: Physiological and clinical... Neuroscience and Biobehavioral Reviews 36 (2012) Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 6

7 Sormien puristusvoimat lapsille Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen Arkipäivän toiminnot kuten pukeutuminen, ruokaileminen ja omasta hygieniasta huolehtiminen edellyttävät sormien riittävää puristusvoimaa ja hienomotoristen otteiden hallintaa (Henderson Pehoski 2006: ). Sormien puristusvoimia voidaan todentaa hydraulisella pinch-mittarilla, joka mittaa puristusvoimia pinsetti-, kolmisormi ja avainotteesta. Metropolia ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen ovat laatineet opinnäytetyönään sormien puristusvoimista ensimmäiset suomalaiset viitearvot 7 8-vuotiaille lapsille. Opinnäytetyötä varten mitattiin 197:n suomalaislapsen pinsetti-, kolmisormi- ja avainotteen puristusvoimat hydraulisella, B&L Engineering-merkkisellä pinch-mittarilla. Uudet, kansalliset viitearvot lisäävät sormien puristusvoimien arvioinnin luotettavuutta. Sormien puristusvoimien mittaaminen on osa toimintakyvyn arviointia, joka on tarpeen esimerkiksi käsikirurgisen operaation jälkeen kuntoutumisen todentamiseksi. Sormien puristusvoimiin vaikuttavia tekijöitä ovat mitattavan ikä ja sukupuoli: voimat kasvavat nopeasti iän karttuessa ja pojat puristavat samanikäisiä tyttöjä korkeampia tuloksia (Mathiowetz Federman Wiemer 1986: ). Suomessa käytetään sormien puristusvoimien vertailuun Yhdysvalloissa 1980-luvulla laadittuja viitearvoja, joiden ajantasaisuus ja käyttökelpoisuus suomalaisväestössä ovat arveluttaneet opinnäytetyön työelämäyhteistyökumppaneita, Lastenklinikan toimintaterapeutteja Sanna Rautakorpea ja Sari Marjalaa jo pidemmän aikaa. Toimintaterapeuttiopiskelijat Eerika Leivo ja Jaana Mikkonen tarttuivat syksyllä 2013 Rautakorven ja Marjalan tarjoamaan haasteeseen kerätä viitearvot 7 8-vuotiaille suomalaislapsille opinnäytetyönä. Vuoden 2014 lopussa valmistunut opinnäytetyö esittelee uudet, kansalliset viitearvot pinch-mittarille ensimmäisenä Suomessa. Viitearvot kerättiin syksyn 2014 aikana Uudenmaan alueen peruskouluista ryväsotantana. Mittauksiin osallistui 197 suomalaislasta, joilla ei ollut yläraajan toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia tai vammoja. Osallistujista poikia oli 101 ja tyttöjä 96, yhteensä 7-vuotiaita lapsia oli 103 ja 8-vuotiaita 94. Vasenkätisiä otoksessa oli noin 7 % kaikista osallistujista, jolloin heidän osuuttaan voidaan pitää kohtuullisena, kun tiedetään, että maailman väestössä vasenkätisiä on noin 10% (Wright 2011). Mittaukset tehtiin uudella, kalibroidulla B&L Engineering-merkkisellä pinch-mittarilla, jonka validiteetti ja reliabiliteetti on todettu yhdysvaltalaistutkimuksessa hyviksi (Mathiowetz Kasman Volland Weber 1984: ). Mittarista mittaustulos on mahdollista lukea 0,25 kilogramman tarkkuudella. Kyseinen mittarimalli PG-30 on valmistajan mukaan maailmalla käytetyin ja sen toiminnalle annetaan kahden vuoden takuu (B&L Engineering 2009). Kuva 1. B&L Engineering-merkkisen pinch-mittarin asteikko. Mittarin lukema kuvassa on 3,50 kg. Sormien puristusvoimamittaukset tulee suorittaa standardoidussa mittausasennossa (kuva 2), jossa mitattavan olkavarsi on hieman irti kyljestä ja kyynärnivel 90º kulmassa. Kyynärvarsi pidetään neutraaliasennossa, ranne 0 15º ulnaarideviaatiossa ja 0 30º dorsifleksiossa. (Mathiowetz Dowe Kashman Rogers Volland Weber 1985: 69 74). Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 7

8 sormien puristusvoimat lapsille Kuva 2. Sormien puristusvoimien mittauksissa mitattava istuu jalkapohjat kiinni lattiassa, selkä selkänojassa. Olkavarsi on hieman irti kyljestä ja kyynärnivel on 90º kulmassa. Kyynärvarsi on neutraaliasennossa, ranne 0 30º dorsifleksiossa ja 0 15º ulnaarideviaatiossa. Kuva 4. Avainotteen mittausta havainnollistava kuva. Mittaustuloksista laadittiin viitearvotaulukot (kuva 3), joissa tulokset esitetään erikseen tytöille ja pojille, 7- ja 8-vuotiaille, vasemmalle ja oikealle kädelle sekä jokaiselle kolmelle eri otteelle. Viitearvotaulukoista ilmenevät keskiarvot, vaihteluvälit ja mediaanit, ja jokaisen viitearvotaulukon alle on koottu mittausohje otteen kuvalla (kuva 4) havainnollistettuna. Kuva 3. Esimerkki pinsettiotteen puristusvoimaviitearvotaulukosta 7 8-vuotiaille suomalaislapsille. Määritettyjä pinsetti-, kolmisormi- ja avainotteen viitearvoja vertailtiin Yhdysvalloissa 1980-luvulla laadittuihin viitearvoihin. Vertailu osoitti suomalaislasten keski- ja ääriarvot useimmissa tapauksissa yhdysvaltalaisarvoja heikommiksi. Löydös osoittaa, että sormien puristusvoimien luotettava arviointi edellyttää tuoreiden, kansallisten viitearvojen käyttöä. Opinnäytetyössä tutkittiin lisäksi painoindeksin (BMI) sekä käsidominanssin vaikutuksia sormien puristusvoimiin. Tilastollisesti merkitsevä, positiivinen korrelaatio löydettiin painoindeksin ja avainotteen sekä painoindeksin ja vasemman käden pinsettiotteen väliltä. Vasenkätiset tuottivat oikeakätisiä korkeammat keskiarvot kaikkien otteiden osalta. Tarkat tulokset sekä pinsetti-, kolmisormi- ja avainotteen viitearvotaulukot 7 8-vuotiaille suomalaislapsille löytyvät opinnäytetyön sähköisestä versiosta, joka julkaistaan ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseuksessa (theseus.fi) joulukuussa Lähteet: Henderson, A. Pehoski, C Hand Function in the Child. Foundations for Reme-diation. Second edition. Missouri: Mosby Inc. Mathiowetz, Virgil - Kasman Nancy Volland, Gloria Weber, Karen Reliability and Validity of Grip and Pinch Strength Evaluation. The Journal of Hand Surgery Mathiowetz, Virgil Federman Susan M. Wiemer, Diana M Grip and Pinch Strength: Norms for 6- to 19-Year-Olds. The American Journal of Occupational Thera-py Mathiowetz, Virgil Dowe, M. Kashman, Nancy Rogers, S. Volland Gloria We-ber Karen Grip and pinch strength: Normative data for adults. Archives of Physi-cal Medicine and Rehabilitation. 66(2) Valokuvat: Eerika Leivo. Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 8

9 Ihotunnon luotettava arviointi 2/2 Terveiset Ad-AHA Stroke kurssilta Sari Marjala, toimintaterapeutti Ad-AHA stroke (Adults Assisting Hand Assesment) -kurssi järjestettiin Helsingissä Kurssi oli järjestyksessään kolmas Ad-AHA Stroke-kurssi, kuitenkin ensimmäinen kurssi Suomessa ja ensimmäinen englanninkielinen kurssi. Kaksi aiempaa kurssia on järjestetty Ruotsissa ja Norjassa. Kurssille osallistui 17 toimintaterapeuttia. Erityisen hienoa oli nähdä osallistujia niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta, ympäri Suomen ja myös Euroopasta. Kurssilla kouluttajina toimi testin kehittäjä toimintaterapeutti, tohtori Lena Krumlinde-Sundholm, joka työskentelee Astrid Lindgrenin sairaalassa, Ruotsissa ja vastaava toimintaterapeutti Anne-Marthe Sanders, Sunnaasin kuntoutuskeskuksesta, Norjasta. Kurssin 2,5 päivää olivat hyvin intensiivisiä. Näiden päivien aikana tutustuttiin testin perusideaan ja rakenteeseen, testin tekemiseen ja sen pisteytykseen sekä tulosten yhteenvetämiseen. Testin pisteytys ja tulkinta vaativat harjoittelua ja siksi testin käyttö edellyttää käyttökoulutusta. Ad-AHA Stroke-testi on suunnattu nuorille ja aikuisille, joilla hemipareesi esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen. Testin avulla arvioidaan ja kuvataan henkilön avustavan käden käyttöä kaksikätisissä toiminnoissa. Testillä ei ole tarkoitus arvioida henkilön avustavan käden parasta kapasiteettiä ja suoritusta vaan sitä, kuinka todellisuudessa avustava käsi on käytössä arjen toiminnoissa. Testi auttaa myös terapiatavoitteiden suunnittelussa ja terapian toteuttamisessa. AHA-testiä on jo 10 vuoden ajan käytetty lasten arvioinnissa, potilailla, joilla olkahermopunoksen syntymävaurio tai CP-vamma, hemiplegia. Testin reliabiliteetti ja validiteetti on todettu tutkimuksissa erittäin korkeiksi. AHA-testistä on olemassa myös pienten lasten versio Mini-AHA. Lisäksi testistä on kehitteillä muitakin versioita esimerkiksi lapsille, joilla diplegia. Myös aikuisille, joilla toispuoleinen vamma on tulossa oma versionsa. Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 9

10 koulutusta Käden anatomia, rakenna oma käsi Vol2 Käsiterapiayhdistys järjestää keväällä pe-la koulutuksen, jossa käsikirurgi Tove Palmgren-Soppela pitää anatomialuennot ja sen pohjalta osallistujat rakentavat luurankokäteen erilaisia rakenteita. Toimintaterapeutti Annu Voipio ja fysioterapeutti Piia Hautala ohjaavat käytännön rakentamista. Koulutuksen hinta on jäsenille materiaalimaksut 50. ei-jäsenille150 +materiaalimaksu 50 Koulutuksen hintaan sisältyvät kahvit, ruokailu omakustanteinen Koulutus järjestetään Helsingissä Ohjelma: Perjantai :30 Ilmoittautuminen 9:00 Luento: Käden volaaripuolen anatomia 10:30 tauko 11:00 Luento:Peukalon anatomia 12:00 Lounas 13:00-15:30 Workshop: Käsimallin rakentaminen Lauantai :00 Luento: Käden dorsaalipuolen anatomia 10:30 tauko 11-14:30 Workshop: käsimallin rakentaminen Osallistujamäärä max. 20 Ilmoittautuminen sähköpostilla: annu.voipio@orton.fi mennessä Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 10

11 koulutusta Suomen Käsiterapiayhdistyksen KEVÄT KOULUTUSPÄIVÄ Helsingissä Töölön sairaalassa Perjantaina Hinta: jäseniltä 120 ei-jäseniltä 170 (sis. kahvit) Koulutus alkaa noin klo 9:00 Päivän aiheina: Faskiat. Biologiaa ja biomekaniikkaa sekä osuus yläraajakivussa ft Juha Parikka Laksiteetti. Biologiaa ja laksiteetin merkitys toiminnan kannalta fysiatri Liisamari Krüger Laksiteetti. Kuntoutuksen ja harjoittelun näkökulma ft Karin von Smitten, ttannu Voipio CMC I artroosi. Käsikirurginen näkökulma hoidosta käsikirurgi Eero Waris CMC I artroosi. Terapeuttinen näkökulma hoidosta tt Marisa Nikkonen Fleksorit. Käsikirurginen näkökulma hoidosta käsikirurgi Teemu Karjalainen Fleksorit. Terapeuttinen näkökulma hoidosta tt Kaisa Jokinen 17:00 Suomen Käsiterapiayhdistys ry:n vuosikokous Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 11

12 jäsenpalsta - Tulevia kongresseja: FESSH, Milano, Italia FSSH ja IFSHT, Buenos Aires, Argentiina Skandinaavinen kongressi, Levi, Suomi FESSH, Santander, Espanja Stipendit syksy 2014 Suomen käsiterapiyhdistys on myöntänyt syksyn 2014 stipendin 250 eur toimintaterapeutti Sari Marjalalle. Stipendi myönnettiin Suomen Käsikirurgiyhdistyksen järjestämään Wrist Masters- koulutukseen, joka järjestettiin Tahkolla Rahastonhoitaja Tiina Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 12

13 Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 13

14 hallituksen joulutervehdys Lumiset oksat vihreän puun, kimmeltää valossa jouluisen kuun. Katsoen tähtien hopeista nauhaa, toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa. Suomen Käsiterapiayhdistyksen hallitus toivottaa kaikille rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta 2015! Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 14

15 ifsht Vol 8 Issue 3 JuNe info@ifsht.org IFSHT CLINICAL CONNECTIONS Have you ever... wondered what it is like to work in another country, thought you might like to connect with a therapist in a different work setting, or thought it might be nice to discuss a clinical case with a colleague with a different perspective? If so, perhaps participation in IFSHT s Clinical Connections project is for you. As part of IFSHT s mission to provide global networking and educational opportunities as well as to develop and enhance the practice of hand therapy, IFSHT is piloting a project to connect clinicians worldwide. How would this work? I am in my clinic; how can I discuss a case with a therapist half way around the world? Thanks to technology it can be surprisingly simple. Possibilities include , Skype, Facetime, and surprisingly, Youtube! IFSHT president Sarah Ewald connected with a colleague in Trinidad & Tobago. The enterprising therapist had a case about which she had questions. She videotaped the patient and with the patient s permission Case video sent via YouTube sent the video via a Youtube link to Ms. Ewald. Once both therapists had a clear view of the patient s condition, they exchanged information about treatment options and available resources via . If you are interested in participating in IFSHT s Clinical Connections, contact IFSHT at president@ifsht.org. INTERNATIONAL LIAISON ORGANIZATIONS The International Society Sports Traumatology of the Hand (ISSPORTH) has been accepted as an international Liaison of the IFSHT. ISSPORTH is contributing to the academic program at the Asian Pacific Federation of Societies for Surgery of the Hand meeting in Malaysia 2-4 October More information about the group is available at COMMERCIAL MEMBERSHIP ISFHT is pleased to have the commercial membership support of Orfit Industries, T-Tape Company and North Coast Medical. Their membership allows us to support the IFSHT Triennial Conference host country with preparation for the each Triennial Congress. MAKE YOUR DONATION TO IFSHT In 2010, Maria F. Smith, OTR/L CHT suggested PayPal would make IFSHT donations more feasible. We are excited that IFSHT website updates now allow us to offer PayPal pay processing for donations to IFSHT. Please visit the website at: please-contributemake-your-donation. Your contributions go toward international teaching awards, the Evelyn Mackin Triennial Award, and the IFSHT Triennial Congress Travel Grant. Any contribution, large or small, is gratefully received and contributes directly to IFSHT s mission SCIENTIFIC PROGAM CONGRESS PLANNING Birgitta Rosén (Sweden) and Sarah Ewald (Switzerland) are co-chairing the scientific program committee for the 2016 IFSSH- IFSHT Congress October 24-28, 2016 in Buenos Aires. Look for a stimulating conference! Please visit the website for updates and further information at: CALENDAR OF EVENTS Note: Listing of upcoming courses sponsored by member countries does not indicate IFSHT endorsement. DATE EVENT LOCATION CONTACT sept 18-20, 2014 AsHT Annual Meeting Boston, MA, usa oct 2-4, 2014 Asian Pacific Federation Kuala lumpur, Malaysia of Hand surgery & Therapy oct 9, th Annual DAHTH Meeting Baden Baden, Germany oct 9, 2014 What s In & What s out in Hand Therapy Foggia, Italy oct AHTA National Congress Queensland, Australia Nov 7, 2014 BAHT Annual Conference Newcastle, uk Nov 13, 2014 swiss Hand Meeting Thun, switzerland 10th Triennial IFSHT Congress Buenos Aires, Argentina Oct 24-28, Lunatum 4/ Suomen käsiterapiayhdistyksen jäsenlehti 15