Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla
|
|
- Aku Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreät De Gröna - valtuuskunnan kokous 3/ LIITE Asumispoliittisen työryhmän esitys valtuuskunnalle : Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla Sisällysluettelo Johdanto: tilannekuva 2010-luvun Suomesta...1 Tärkeimpänä tavoitteena kohtuuhintainen asuminen kaikille...3 Vihreitä keinoja kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Aktiivisuutta kunnan maanomistukseen Lisää parempia asumisvaihtoehtoja ARA-järjestelmä remonttiin Sääntelyn tarkistaminen Loppu yksityisautoilun piilotukemiselle Lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja Finanssipoliittiset keinot käyttöön Parempaa tietoa asuntotilanteesta Uudet pelisäännöt vajaakäytössä oleville rakennuksille ja tiloille Järkeä työmatkoihin Asumisen tuet kuntoon...12 Johdanto: tilannekuva 2010-luvun Suomesta Asuminen on keskeinen osa jokaisen suomalaisen elämänpiiriä. Se vaikuttaa suuresti jokaisen suomalaisen arjen muotoutumiseen, liikkumistarpeeseen, elinolosuhteisiin ja käytettävissä oleviin tuloihin. Asuminen on perustavanlaatuinen oikeus, johon maassamme on kiinnitetty menneisyydessä suurta huomiota. Sotien jälkeen evakkojen ja asunnottomiksi jääneiden asuttamisprojekti oli valtava poliittinen ponnistus, jossa käytettiin hyvin vahvoja keinoja. Niitä olivat mm. maanluovutukset vastoin maanomistajien tahtoa sekä aravajärjestelmän perustaminen. Näillä toimilla tasattiin ihmisten elinoloja ja taattiin yhteiskuntarauha. Tämän päivän Suomi on hyvin erilainen paikka elää. Ihmisten vapaaehtoinen muuttoliike ulkomailta sekä maan sisällä vie ihmisiä paikasta toiseen yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä kaupungistumisena tunnettu siirtymäliike suuntautuu kasvukeskuksiin. 1
2 Asiantuntijat arvioivat, että nykytrendin jatkuessa tulevina vuosikymmeninä noin asukasta pyrkii muuttamaan yliopistokaupunkien kasvuvyöhykkeille. VTT:n mukaan tämä edellyttää uuden asunnon rakentamista joka vuosi. Ei ole samantekevää, miten tämä toteutetaan. Tämä muuttoliike on valtava voima, jota ei pidä padota vaan ohjata parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Se on 2010-luvun asumispolitiikan keskeinen taustatekijä. Asuntotuotantoa tulisi nopeuttaa, mutta matkalla on haasteita. Kaavoitus on hidasta, sääntely paikoin turhan raskasta ja kilpailu rakennusalalla kovin heikkoa. Omistusasumista suositaan vieläpä niin, että seutujen naapurikunnat kilpailevat parhaista veronmaksajista ja jättävät heikompiosaiset keskuskunnan huoleksi. Seurauksena asuminen on kasvukeskuksissa kallista. Näin on myös vuokra-asumisen suhteen etenkin pääkaupunkiseudulla, missä yleishyödyllisten rakennuttajien vuokratasot ovat kohonneet lähentyen yksityisiä hintoja. Kysynnän ollessa selvästi tarjontaa suurempaa joutuvat kaikki maksamaan asumisesta enemmän kuin haluaisivat tai pahimmassa tapauksessa pystyisivät. Mikäli suuntaa ei muuteta, asumisen hinta vain kasvaa ja asuntojonot pitenevät. Hahmottaessamme nykytilannetta on tärkeää huomata, että ihmisten tapa asua on myös muutoksessa. Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia 40 prosenttia eli noin miljoona. Väestön rakenne ja huoltosuhde muuttuu, kun ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy. Yhdeksi päätekijäksi nousee asuntojen esteettömyys. Samalla toiset kaipaavat lisää yhteisöllisyyttä, kun taas toisille yksityisyys ja oma rauha on tärkeintä. Osalle suomalaisista pieni, jopa alle 10 neliön asunto voi olla se mieluisin vaihtoehto. Nämä kaikki ovat seikkoja, jotka tulee huomioida asuntotuotannossa ja remontoimisen ohjaamisessa. Asuntopolitiikalla on yhteys monelle eri elämänalueelle, ja siksi se kytkeytyy muuhun yhteiskuntapolitiikkaan. Jos asuminen on kohtuuhintaista, se ei niele liian suurta osaa käytettävissä olevista tuloista näin vaikutetaan suoraan ihmisten toimeentuloon. Parhaimmillaan asuminen tuottaa ihmisille hyvinvointia. Hyvin suunnitellut asuinalueet ja laajat työssäkäyntialueet, joissa palveluiden ja työpaikkojen sijainti on hyvin suunniteltu, vaikuttavat positiivisesti kuntalaisten arkeen. Luonto- ja puistoalueet tarjoavat kaivattua virkistystä ja mielenrauhaa. Osallistava kaupunkisuunnittelu voi myös edistää ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja vahvistaa kansalaisuuden kokemusta. 2
3 Tärkeimpänä tavoitteena kohtuuhintainen asuminen kaikille Yhä useammalle suomalaiselle asuminen on liian kallista, erityisesti muuttoliikkeen paisuttamissa kasvukeskuksissa. Kun asuntojen kysyntä on jatkuvasti suurempaa kuin tarjonta, asumisen hinta on pysyvästi liian korkealla tasolla. Tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta kasvattaa epätasa-arvoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta. Vihreiden mielestä keskeinen asumispoliittinen tavoite, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia, on mahdollistaa omiin tuloihin nähden kohtuuhintainen asuminen kaikille suomalaiselle. Tähän päästään lisäämällä asuntotarjontaa. Se on yksinkertaisesti paras lääke nykytilanteeseen. Mutta miten? Ensinnäkin tarvitaan aktiivista asumispolitiikkaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ekologiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä hyvällä sijainnilla olevaan tonttimaahan. Toiseksi tulee perata säädösviidakkoa ja tunnistaa sellainen sääntely, joka ei ole välttämätöntä vaan päinvastoin tekee asuntotuotannosta liian hidasta ja kallista. Seuraavassa kappaleessa esitellään yhteensä kaksitoista teemaa ja lukuisia toimenpiteitä, joilla lisätään kuntalaisten asumishyvinvointia. On myös syytä alleviivata niitä periaatteita, joista ei pidä tinkiä. Esteettömyys on sellainen, sillä hyvän asumisen edellytykset on varmistettava kaikille. Vanha rakennuskanta ei sovellu esimerkiksi liikuntarajoitteisten ja ikääntyvän väestön tarpeisiin, ja siksi tarvitaan lisää esteettömiä koteja. Toiseksi energiatehokkuuden vaatimuksia ei pidä lieventää, vaan alan toimijoita tulee ohjata rakennuskannan ja asumisen päästöjen laskemiseen. Tämä on fiksua asumispolitiikkaa, joka laskee asumisen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Asumispolitiikassa tavoitteena tulee olla, että varsinkin alemmissa tuloluokissa alle kolmannes käytössä olevista nettotuloista menee asumisen kulujen kattamiseen. Kasvukeskuksissa tämä on jo monille utopiaa. Siksi tarvitaan tiukkoa poliittisia toimia. Nuorilla, varattomilla, työelämästä syrjäytyneillä, asunnottomilla, matalapalkkaisilla ja usein myös ikääntyneillä sekä suurella osalla liikuntarajoitteisista on vaikeuksia vaikuttaa oman asumisensa hintaan ja tasoon. Asuntopolitiikan tulee kiinnittää erityistä huomiota näiden ihmisryhmien tilanteen parantamiseen. 3
4 Vihreitä keinoja kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi 1. Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki- ja liikennesuunnittelu on pohjautunut yksityisautoiluun. Tästä syystä jopa Helsingin seudulla, kiihkeimmän muuttovoiton alueella, maankäytön rakenne on hajanainen. Viime aikoina tämä suuntaus on kuitenkin haastettu yhä kattavammin perustein. Tänä päivänä kävelyä ja pyöräilyä suosiva infrastruktuuri sekä hyvä ja esteetön joukkoliikenne ovat toimivan kaupungin elinehdot. Raideliikenteeseen tukeutuminen mahdollistaa elävien puutarhakaupunkien olemassaolon. Ekologinen kaupunkirakenne perustuu fiksulle suunnittelulle ja kaavoitukselle. Tällöin lähikaupat, pyörätiet, puistot ja metsät sekä kohtuullisen tiivis asuminen saadaan viihtyisästi nivottua yhteen. Kävellen tai pyörällä pitää päästä kauppaan ja lähikouluun, joukkoliikenteellä taas vähän kauemmaksi. Esteettömän joukkoliikenneverkon vahvistaminen tekee monien alueiden rakentamisen haluttavaksi. Paikoin ja harkitusti tulee harjoittaa täydennysrakentamista. Jo rakennettuja alueita kannattaa tiivistää: esimerkiksi myös esikaupunkien keskusalueille kannattaa luoda urbaaneja tiivistymiä. Tämä onnistuu lisäämällä paikoin rakennusten tiheyttä ja korkeutta, erityisesti paikallisissa ja aluekeskuksissa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa. Tällöin jää tilaa myös luonnolle ja virkistysaluelle. Kun palvelut ja viheralueet löytyvät läheltä, autoriippuvuus vähenee. Asemakaavoituksessa tulee pyöräparkit laittaa etusijalle autoparkkipaikkoihin nähden. Tulee myös huomioida uuden tekniikan suomat mahdollisuudet. Näyttötaulut ja kuulutukset auttavat niin vanhusta, heikkonäköistä kuin matkailevaa turistia. Joukkoliikenteen ja taksien välimaastossa olisi hyvä kokeilla uusia älyliikenteen sovelluksia. Pääkaupunkiseudun Kutsuplus on hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita on jo nyt tarjolla. Lisätään rakentamisen tiiviyttä ja korkeutta, jotta syntyy kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta ja luonto- ja puistoalueet säilyvät. Rakennetaan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Kehitetään asukkaiden osallistumista ottamalla käyttöön rakentaviin ratkaisuihin ohjaavia fasilitointimenetelmiä ja tarjoamalla vaikutusmahdollisuuksia jo vireilläolovaiheeseen. Selvitetään, millaisin paikallisia asukkaita palkitsevin keinoin voitaisiin helpottaa täydennysrakentamista. Pilotoidaan erilaisia älyliikenteen sovellutuksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 4
5 Aktiivisuutta kunnan maanomistukseen Kaavoitus ja maanhankinta ovat kohtuuhintaisen asuntotuotannon välttämätön edellytys. Ne ovat se kova ydin, jolla luodaan mahdollisuudet onnistuneelle asuntopolitiikalle. Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Niillä on kaavoitusmonopoli, eli valtuustoilla on kaikki avaimet käsissään. Valtuusto luo puitteet sille, mitä rakennetaan, minne ja kuinka paljon. Lainsäädäntö antaa keinoja kunnan maapolitiikkaan. Keinoina on esimerkiksi etuosto, lunastusmahdollisuus, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvaus ja rakentamiskehotus. Jos kunta hankkii kaavoitukseen raakamaata, se hallitsee myös maan hintaa alueellaan. Kuntien maapolitiikkaa on ryhdistettävä. Tämä tarkoittaa hukkamaan tunnistamista ja hyödyntämistä sekä hyvien liikenneyhteyksien äärellä olevien alueiden ostamista. Viime kädessä myös maan pakkolunastus on sallittua, mikäli yleinen etu niin vaatii. Rakentamattomien, mutta jo kaavoitettujen tonttien rakentamista pitää vauhdittaa. Tämä onnistuu perimällä korotettua kiinteistöveroa rakentamattomasta, jo asemakaavoitetusta maasta. Jos rakennusliike omistaa maan asemakaavoitetulla alueella, mutta hautoo sitä rakentamattomana, on tilanne kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta huono. Tässä tapauksessa korotettu kiinteistövero toimii siis rakentamisen vauhdittajana ja asuntopulan vähentäjänä. Verotuksessa käytettävät kiinteistön arvostukset tulisi saattaa reaaliselle tasolle. Korotetun kiinteistöveron vaikutukset ovat jääneet tavoiteltua pienemmäksi, koska verotuksessa sovellettavat kiinteistöjen arvostukset ovat usein markkina-arvoja alemmat. Lisäksi verotettavan kiinteistön arvon määrittelyssä tulisi käyttää kaavoituksen sallimaa potentiaalia. Investoidaan tonttimaahan, joka luo kestävää yhdyskuntarakennetta. Tarkistetaan, onko rakentamattomalle kaavoitetulle tontille asetetun korotetun kiinteistöveron taso sekä yleinen maan arvo oikea. 3. Lisää parempia asumisvaihtoehtoja Vaikka suurelle osalle suomalaisista tavallinen omistus- tai vuokra-asunto on mieluisin vaihtoehto, se ei tarkoita, että niitä pitäisi tarjota kaikille. Kuten muillakin elämän osa-alueilla, kulutustottumukset sirpaloituvat siten, että syntyy yhä uusia asiakassegmenttejä. 5
6 Toisin kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa, meillä vuokra-asuminen ei ole yleisin vaihtoehto. Vuokra-asuntojen määrää on lisättävä ja näin luotava selvää kilpailua nykyisille markkinoille vuokrien alentamiseksi. Vuokra-asunnot mahdollistavat työntekijöiden liikkumisen tarkoituksenmukaisesti avautuvien työmahdollisuuksien mukaan. Asunnon yksityisomistusta painottavassa Suomessa painotetaan on laiminlyöty vuokraasuntojärjestelmää, joka ei toimi kunnolla. Esimerkiksi on hyvin sattumanvaraista, kenelle tarjotaan kuntien edullisempia vuokra-asuntoja. Päätöksiin liittyy epäselvää valikointia, sillä eniten asuntoa tarvitsevat usein sivuutetaan. Huonompiosaisille ei välttämättä tarjota asuntoa lainkaan, jolloin herää kysymys, että kenelle kuntien vuokra-asunnot on tarkoitettu? Kunnallista asuntotuotantoa tulee tukea ja asunnonvälitystä avata julkisemmaksi. Kuntien asunnonjakoperusteet tulee yhtenäistää ja niistä tulee koota tietoa päätöksenteon perustaksi. Jokainen asunnonhakija on asetettava jonoon, ja jonossa etenemistä on voitava seurata. Asuntokierron nopeuttamiseksi on kuntien asuntoihin solmittava myös määräaikaisia vuokrasuhteita esimerkiksi 10 vuodeksi. Määräaikaisista hakuajoista on luovuttava. Asumisoikeusasuminen on yksi vaihtoehto omistusasumisen ja vuokralla asumisen välimuotona. Asumisoikeusasuntojen määrää tuleekin lisätä, sillä ne alentavat asunnon hankkimisen kynnystä ja turvaavat asumisen jatkumon vuokra-asumista paremmin. Näiden asuntojen välitys on kuitenkin byrokraattista ja hankalasti hahmotettavaa. Järjestelmää on uudistettava esimerkiksi siten, että vapaat asunnot ovat netissä haettavissa kahden viikon ajan, jonka jälkeen asunnon saa pienimmän jononumeron haltija ja kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä. Asuntotuotannon ja -tarjonnan laventamiseksi tulee aktiivisesti etsiä keinoja, joilla pienet ja keskisuuret toimijat saadaan mukaan toteuttamaan rakennushankkeita. Hyvä esimerkki on ryhmärakentaminen. Siinä tavallisille asukkaille on annettu mahdollisuus tehdä itse itselleen koti. Tällä on paljon hyviä seurauksia, kuten rakennusalan kilpailun lisääntyminen. Ryhmärakentamista voitaisiin edelleen tukea tarjoamalla suunnittelu- ja arkkitehtipalveluita. Rakentajia tulee kannustaa esteettömiin ratkaisuihin. Edistetään pienten ja keskisuurten rakentajien pääsyä markkinoille Varmistetaan kunnan oman asuntotuotannon toimintaedellytykset Vuokra- ja omistusasumisen tuet ja verotus tulee tehdä toisiinsa nähden kustannusneutraaleiksi Tarkistetaan kuntien vuokra-asuntojen tarjoamiskäytännöt, jotta asuntoja luovutetaan niitä eniten tarvitseville Tarkistetaan asumisoikeusasuntojen pelisäännöt ja parannetaan niiden asukasdemokratiaa 6
7 Kannustetaan asukkaita ryhmärakentamiseen jyvittämällä siihen tontteja ja tarjoamalla tukea suunnitteluun 4. ARA-järjestelmä remonttiin Muuttuneiden korkomarkkinoiden myötä ARA:n perinteinen korkotuki ei ole enää houkutteleva vaihtoehto rakentajille. Edullinen lainaraha ei edesauta edullisten asuntojen rakentamista, jos ongelma on kallis tontti. ARA-järjestelmä tällaisenaan on jäykkä eikä pysty reagoimaan vaihteleviin markkinatilanteisiin. Sitä pitää kehittää sellaiseksi, että pystytään tukemaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa kunkin hetken vaatimalla tavalla. Tavoitteet tulee määritellä uudelleen. Lisäksi pitää arvioida, mitkä nykyisistä sääntely- ja tukimuodoista ovat tehokkaimpia kohtuuhintaisiin asuntojen tuottamiseksi. ARA-järjestelmällä pitää olla myös tulevaisuudessa tavoitteena energia- ja esteettömyysparannusten tukeminen olemassa olevassa rakennuskannassa. ARA olisi luonteva tuki ryhmärakentamishankkeille, joiden toteuttamiseen on hankala saada lainaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Lisäksi ARA olisi luonteva taho tarjoamaan taloyhtiöiden hallituksille tietoa ja koulutusta kiinteistöjen elinkaarikustannuksista ja niiden hallinnasta. Uudistetaan ARA-järjestelmä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja tavoitteita Myönnetään ARA-tukea ryhmärakentamishankkeille sekä energiatehokkuutta ja esteettömyyttä lisäävien asumisratkaisujen toteuttamiseen 5. Sääntelyn tarkistaminen Rakennusala on täynnä erilaisia säädöksiä, joista osa on aikansa eläneitä. Ne tekevät rakentamisesta kallista tai ohjaavat rakentamaan vääränlaisia asuntoja tarpeeseen nähden. Asunnoille on asetettu erityisiä vaatimuksia, joiden tarkoituksenmukaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Keskineliöeliövaatimukset ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa paikallisia tarpeita. Väestösuojia voitaisiin rakentaa keskitetysti sen sijaan että niitä toteutetaan jokaisessa asuintalossa. Näistä vaatimuksista tulee voida tinkiä ja samalla tulee kehittää yhteisöllisyyteen ja energiansäästöön tukevia ratkaisuja. Mikäli väestönsuojia kaivataan, niiden rakentaminen voisi jäädä valtion tehtäväksi. 7
8 Kaavoitusprosessiakin voitaisiin nopeuttaa. Tämä onnistuisi tekemällä yleisluontoisempia asemakaavoja. Yksityiskohtainen vaatimusten sääntely olisi fiksumpaa toteuttaa rakennuslupavaiheessa, mutta tällä hetkellä korkein hallinto-oikeus on ottanut kannan, että rakennuslupa on myönnettävä ilman harkintavaltaa aina, jos suunnitelma on kaavan mukainen. Siksi tämä vaatii lakimuutoksen. Myös kumppanuuskaavoituksesta on saatu positiivisia kokemuksia. Siinä rakennuttaja osallistuu kaavoitukseen jo alkuvaiheesta lähtien, mikä teettää enemmän työtä kaavoituksen alussa mutta lopulta nopeuttaa valmiin kaavan toteutumista. Asukkaiden osallistumis- ja valituskäytännöt ovat kuitenkin samat kuin muussakin kaavoituksessa. Kumppanuuskaavoitus on nopeuttanut prosessia ja tehnyt rakennuskustannusten hallinnasta helpompaa. Ruotsissa on kehitetty poikkeuslupamenettely, jolla erilaisista säädöksistä annetaan lupa poiketa perustelluista syistä. Samantapainen järjestelmä tulisi luoda myös Suomeen. Poikkeusanomukset viitoittaisivat hyvin tietä siihen suuntaan, joka mahdollistaa erilaisten uusien rakentamismahdollisuuksien tutkimisen pilottiprojektien avulla. Samalla saataisiin käytännöllistä tietoa siitä, mitä normeja tulee tarkistaa, kun pyritään hyvälaatuiseen mutta samalla edulliseen rakennuskantaan. Luovutaan talokohtaisten väestösuojien rakennuspakosta ja selvitetään keskitettyjen ratkaisujen soveltuvuus. Rakennettavien asuntojen koon sääntelyssä, kuten keskineliövaatimuksesta tai keskimääräisessä huonelukuvaatimuksesta, tulee huomioida paikalliset ja alueelliset tarpeet. Muutetaan rakennuslakia niin, että luovutaan liian yksityiskohtaisista asemakaavoista ja annetaan kunnalle harkintavaltaa rakennuslupavaiheeseen. Lisätään kumppanuuskaavoitushankkeita. Selvitetään, soveltuisiko Ruotsin mallin kaltainen poikkeuslupamenettely myös Suomeen Edistetään vaatimattoman varustelutason rakentamista, kuitenkaan esteettömyydestä tinkimättä. 6. Loppu yksityisautoilun piilotukemiselle Suomessa on alueita, joilla auton omistaminen on välttämätöntä. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Helsingissä yli puolet asukkaista elää autottomasti, ja tätä ekologisempaa elämäntapaa tulee tukea. Yleinen käytäntö on, että autojen parkkipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon kustannukset jyvitetään kaikkiin talonyhtiön asuntoihin. Tällöin ne nostavat asuntojen hintoja niillekin, joilla 8
9 autoja ei ole. Kyse on suurista summista, sillä maan alle louhitun parkkiluolan rakentaminen maksaa jopa yli euroa asuntoa kohti. Olisi reilua, että autoilun kustannuksia ei maksateta niillä, jotka eivät autoa käytä. Tästä syystä autopaikan rakentamisen hinta on erotettava asunnon hinnasta. Autopaikasta maksakoot sen rakentamiskustannuksia vastaavan hinnan ne, jotka autopaikkaa tarvitsevat. Pelisääntöjä kaavoituksessa tulee myös tarkistaa. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilla tai tontin välittömästä läheisyydestä. Parkkipaikkanormia tulee lieventää seuduilla, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenne yhdistettynä pyöräparkkiin ja erilaisiin yhteiskäyttöjärjestelmiin vähentävät parkkipaikkojen tarvetta. Myös jo olemassa olevia kauppakeskusten ja liikekiinteistöjen parkkihalleja tulee hyödyntää paremmin tarjoamalla niitä asukkaiden käyttöön iltaisin ja öisin. Autopaikan rakentamisen kustannus on irrotettava asunnon hinnasta. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilta tai tontin välittömästä läheisyydestä. Hyödynnetään vajaakäytössä olevat autoparkkiratkaisut, kuten liikekiinteistöjen parkkialueet. 7. Lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja Yhteiskunta on muuttunut privaattia elämäntapaa suosivaksi, ja tämä on vaikuttanut asumiskäytäntöihimme ja -tapoihimme. Kehityksellä on nurja puolensa, joka ilmenee sosiaalisten siteiden heikkenemisenä ja mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden lisääntymisenä. Kaikille ihmisille ei pidä tarjota yhtä ja samaa tapaa asua, sillä asumisen toiveet ovat eriytymässä. Osa ihmisistä haluaa asua yhteisöllisesti. Vaikka toisille riittää hyvinkin pieni asunto, kun arki sijoittuu omien seinien ulkopuolelle, se silti tarkoita etteivätkö nämä haluaisi solmia sosiaalisia suhteita naapureihinsa. Kysyntää on pienemmille asunnoille, joiden yhteydessä on fiksusti ja monipuoliseen toimintaan suunnitellut yhteistilat. Näissä tiloissa tulee voida tehdä yhdessä ruokaa, pitää päivisin päiväkotia tai järjestää juhlia. Pitää rakentaa myös ikäihmisten tarpeet huomioivia talokohteita. Soluasuntoja, joissa kaikki märkätilat ovat yhteisiä, tulisi tarjota muillekin kuin opiskelijoille. 9
10 On rakennettava nykyistä enemmän pieniä, jopa alle 10 neliön, asuntoja. Pilotoidaan uusia yhteisöllisen asumisen malleja esimerkiksi julkisten arkkitehtikilpailujen avulla. Kunnallisessa asuntotuotannossa panostetaan myös yhteisöllisiin asumisvaihtoehtoihin. Annetaan halukkaille aito mahdollisuus valita huoneisto ilman omaa saunaa. 8. Finanssipoliittiset keinot käyttöön Suomessa on asuntolainojen osalta luotava vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat asumiskustannusten kohtuullisuuden. Ruotsin tapaan lainoja on voitava sopia pitemmälle ajalle. Lainan lyhentämisen tulee olla joustavaa siten, että tietyn osuuden jälkeen velallinen voi maksaa pelkkiä korkoja. Tämä kaventaisi oman asunnon hankkimisen ja vuokra-asumisen välistä eroa. Asunnoilla keinottelun tarve vähenisi ja vuokrataso kohtuullistuisi. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT suomii ankarasti varainsiirtoveroa. Tämän veron vuoksi Suomen asuntokanta on tehottomassa käytössä. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että yhden prosenttiyksikön kasvu varainsiirtoverossa vähentää asuntokauppoja Suomessakin noin prosenttia. Muuttamisen lykkääminen johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikan sijaintiin nähden huonosti sopivissa asunnoissa. Varainsiirtoverosta tulisikin luopua kokonaan. Tämä vero ohjaa väärään suuntaan, sillä se jarruttaa asunnon vaihtamista ja siten pitää osaltaan asuntokantaa epätarkoituksenmukaisessa käytössä. Myös työ- ja vapaa-ajan matkat lyhenisivät, jos ihmisiä kannustettaisiin muuttamaan lähemmäksi arjen piiriään. Valtion verotuksessa tilanne voidaan tasapainottaa poistamalla omistusasumisen tukia. Selvitetään, miten asuntolainojen pituutta saadaan pidennettyä ja vähennettyä asumiskuluja. Poistetaan varainsiirtovero. 9. Parempaa tietoa asuntotilanteesta Asuntopula on ongelma, joka on tehtävä julkisesti paremmin hahmotettavaksi. Tässä auttaisi säännöllinen raportointi työttömyystilanteen tapaan. Kuntien asuntojonojen tulee olla täysin läpinäkyviä viimeistä asunnontarvitsijaa myöten. Tämä vaatii kaikkien asumismuotojen tilanteen jatkuvaa seurantaa. Kuntia tulee velvoittaa ylläpitämään tilastoa todellisesta asuntojonostaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Myös 10
11 pankeille tulee asettaa velvoite raportoida asuntolainahakemuksien hyväksymisistä ja hylkäyksistä. Seurannan tulokset on julkistettava säännöllisesti. Asuntojonojen pituus suhteessa kunnan asukaslukuun sekä muuttoliikkeeseen ohjaisi asuntopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Asuntopoliittinen katsaus voidaan liittää esimerkiksi kunnan vuosittain julkaiseman kaavoituskatsauksen yhteyteen, jolloin samalla nähdään, miten kunta on päättänyt tilannetta korjata. Kuntien yhdessä Kuntaliiton kanssa tulee seurata ja raportoida kaikkien asumismuotojen hakijoista ja mahdollisesta asuntopulasta säännöllisesti ja julkisesti. 10. Uudet pelisäännöt vajaakäytössä oleville rakennuksille ja tiloille Kaikilta kaupunkiseuduilta löytyy tyhjillään tai vajaakäytössä olevia käytettyjä rakennuksia. Näiden makuuttaminen tyhjillään on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Siksi erilaisia käyttömahdollisuuksia tulee edistää. Kuntien tulee edistää tyhjinä olevien asuntojen markkinointia ja myyntiä. Kuntien tulee myös tutkia, voidaanko muitakin tyhjiä rakennuksia muuttaa asunto- tai muuhun käyttöön esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Mikäli jokin yleishyödyllinen taho haluaa korjata tyhjän talon, tähän tulee tarjota porkkanaa, kuten verohelpotusta. Kunnan tulee olla tässä aktiivinen ja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Velvoitetaan kuntaa etsimään tyhjillään oleville rakennuksille erilaisia käyttövaihtoehtoja. Luodaan ohjauskeinoja, joilla edistetään yleishyödyllisten toimijoiden remonttitoimintaa. Muutetaan lakia siten, että toimisto- ja teollisuustiloiksi kaavoitetuissa tiloissa saa asua, kunhan rakennus täyttää asumisen vaatimat normit. 11. Järkeä työmatkoihin Työmatkojen osalta yhteiskunnan tulee ohjata käyttäytymistä ekologisempaan suuntaan. Tästä syystä työmatkakulujen verovähennyksissä ei pidä tukea yksityisautoilua, ellei se liikuntarajoitteisuuden tai muun vamman vuoksi välttämätöntä. Kulkuneuvolla ei saa ole väliä, vaan oman auton ja julkista liikennettä käyttävien korvaustason tulisi olla yhtä suuret. 11
12 Turhia työmatkoja pitää vähentää. Tulisi etsiä ratkaisuja, joilla pitkien matkojen päästä tulevat työntekijät voisivat satunnaisesti yöpyä työpaikkakunnalla. Näin vähennettäisiin turhaa matkustamista ja väsymyksen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia. Työmatkakulujen verovähennyksestä tulee tehdä kulkuneuvoneutraalia. Selvitetään uusia arkiyöpymisratkaisuja kaukaa pendelöiville työntekijöille. 12. Asumisen tuet kuntoon Asumistukilaki muuttuu vuoden 2015 alusta. Uusi laki pitää sisällään monta kaivattua uudistusta. Esimerkiksi 300 euron suojaosa ansiotuloille mahdollistaa sen, että pienet ansiot eivät alenna asumistukea lainkaan. Laki korottaa myös enimmäisvuokran määrää, eikä asunnon ominaisuuksia enää kytätä. Asumistuki on silti yhä osa sekavaa sosiaalitukijärjestelmää, joka sisältää passivoivia kannustinloukkuja. Suosittelemme sosiaaliturvajärjestelmän perustavanlaatuista remonttia siirtymällä perustulomalliin, jonka osana myös tuki asumiselle voidaan säilyttää. Asumistukijärjestelmä tulee uudistaa ja ottaa käyttöön perustulomalli. 12
Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma
Vihreät De Gröna Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 23.11.2014 Sisällysluettelo I Johdanto...
LisätiedotVihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma
Vihreät De Gröna Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 23.11.2014 - stilisoimaton versio Sisällysluettelo
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotAsuntopolitiikka ja asumisen tukeminen
Asuntopolitiikka ja asumisen tukeminen Ekosysteemifoorumi 26.11.2018 Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Asumiseen vaikuttavia keskeisiä yhteiskunnan muutostrendejä Kaupungistuminen
LisätiedotAsuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta
Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotLääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi
23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet - Valiokuntien yhteinen kuuleminen 29.11.2017 Kalervo Haverinen Toimitusjohtaja Turun Ylioppilaskyläsäätiö Asuntopolitiikan kehittämiskohteita -tutkimushanke
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämiskohteita julkistamistilaisuus, eduskunta
Asuntopolitiikan kehittämiskohteita 12.9.2017 julkistamistilaisuus, eduskunta Tutkimuskysymykset ja päähavainnot Tutkimuksella oli kaksi pääkysymystä: 1) selvittää pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotKaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy
Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön
LisätiedotYmpäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti
Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotYleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä
ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotTaloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi
Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotIkäystävällinen Hervanta
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry 24.3.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
LisätiedotPääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri
LisätiedotYhteiskuntavastuu asuntomarkkinoilla Mikä on valtion rooli? Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Asuntomarkkinat
Yhteiskuntavastuu asuntomarkkinoilla Mikä on valtion rooli? Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Asuntomarkkinat 2019 29.1.2019 Asuntopolitiikan tavoite hallitusohjelmassa, valtion
LisätiedotTARMO-työryhmä: pienituloisimmat ja tuettu asuminen. Tuomas Sukselainen
TARMO-työryhmä: pienituloisimmat ja tuettu asuminen Tuomas Sukselainen 17.6.2011 SATA-komitean ehdotus lähtökohtana (1) Pyritään siihen, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa
LisätiedotAsuntopolitiikka ja korkotukimallin kehittäminen. Ympäristövaliokunta Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa (VATT)
Asuntopolitiikka ja korkotukimallin kehittäminen Ympäristövaliokunta 6.4.2018 Essi Eerola ja Tuukka Saarimaa (VATT) 1 Asumistuki ja ARA-vuokra-asunnot Julkisessa keskustelussa ARA-asuntoihin liittyvä julkinen
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö
Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä 1 Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö Suomalaisen asunno-omuustyön asiantun1ja Suomen neljänneksi suurin vuokranantaja ja asunnottomuustyön
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö
Asuntopolitiikan kehittämiskohteita koskeva selvitystyö Työpaja 13.1.2017 Henrik Lönnqvist Hankkeen toinen osa Asumisen tukijärjestelmien ongelmakohtien ja vaikuttavuuden arviointi Tehtävä * Kysyntätuet
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
LisätiedotJulkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012
Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta
Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2018 Hannu Rossilahti, ylijohtaja Asuntotuotannon linjat 60 80-luvuilla Kaksi päävaihtoehtoa: 1. Kovan rahan asuntotuotanto 2. Kohtuuhintainen asuntotuotanto Omistusasuntoja
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6.
Kymenlaakson Liitto Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi LIITE 2 Ehdolliset lisätoimet Veronkorotukset Väylämaksujen puolituksen
LisätiedotHE 161/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
HE 161/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta Lauri Lehtoruusu Asiamies, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Ympäristövaliokunta 21.11.2017 Vaikutus
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen
SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA Janne Antikainen 1.11.2018 Sähköinen kommentointi ja työskentely https://mdi.screen.io/jkl Selvityksen
LisätiedotVuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet. Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT
Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet Eeva Alho Pellervon taloustutkimus PTT Hanke Osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
LisätiedotLähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön
LisätiedotOpiskelijat yleisen asumistuen piiriin
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotJärvenpään Mestariasunnot Oy
Järvenpään Mestariasunnot Oy Osuuskuntamalli OSKUn soveltaminen pysyvästi kohtuuhintaisessa asumisessa Tiivistelmä alustavasta konseptista 14.11.2018 Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 12.09.2016 Sivu 1 / 1 2502/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 211 20.6.2016 Valtuusto 104 22.8.2016 122 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan
LisätiedotIkääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti
Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti 11.10.2017 11.10.2017 Jonna Hohti 2 Resurssiviisas maankäyttö ja suunnittelu
LisätiedotKotikaupunkina Helsinki 2016
Kotikaupunkina Helsinki 2016 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) Kvsto 22.6.2016 Kaupunginkanslia 20.10.2016 Ohjelman sisältö Ohjelmassa linjataan kaupungin asunto- ja
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista Asunto- ja ympäristöjaosto 11.10.2017 Mia Koro-Kanerva OTM, toiminnanjohtaja Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat
LisätiedotYleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki
Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena johtaja Tatu Rauhamäki Työllisyys Hyvinvoinnin lisäämiseksi parasta politiikkaa on yritysten toimintaympäristön
LisätiedotARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille
Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotTuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?
Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019
LisätiedotAlppikylä Laukkukuja 6
Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotAsumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotYMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät
YMPÄRISTÖPALVELUT Päätehtävät OMAISUUDEN HALLINTA ja YLLÄPITO RAKENTAMISEN EDELLYTYKSET Palvelualuepäällikkö Petri Joro YMPÄRISTÖPALVELUT MAA- OMAISUUS KADUT JA VIHERALUEET KUNNAN RAKENNUKSET Maankäyttöpäällikkö
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotMistä asunnot maahanmuuttajille?
Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotAsumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies
Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotTAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti
TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Tommi Laanti Asuntojen hintakehitys (2010-2016/7) Lähde:Tilastokeskus 2 Vapaarahoitteiset neliövuokrat uusissa vuokrasuhteissa 2015 Lähde:Tilastokeskus 3
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotKuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys
LisätiedotLAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNAN ASIASTA O 61/2016 VP, ASUNTOPOLITII- KAN KEHITTÄMISKOHTEET -JULKAISUSTA
Eduskunnan tarkastusvaliokunta trv@eduskunta.fi -toimitetaan sähköpostitse- LAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNAN ASIASTA O 61/2016 VP, ASUNTOPOLITII- KAN KEHITTÄMISKOHTEET -JULKAISUSTA Lausunnon antajasta
LisätiedotArjen keskiössä. Harri Jokiranta
Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen
LisätiedotARA osuuskunta seminaari Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli Veikko Simunaniemi
ARA osuuskunta seminaari 8.4.2019 Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli 08.04.2018 Veikko Simunaniemi Järvenpään kaupunki - Helsingin seudun metropolialueen ytimessä Asukasmäärä yli 43 000
LisätiedotKohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA
Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry - KOVA Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry KOVA on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka perustettiin
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotASUNTOPOLITIIKAN KEHITTÄMISKOHTEET
ASUNTOPOLITIIKAN KEHITTÄMISKOHTEET SUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT RY Edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä. Tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta
LisätiedotAsumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotKaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007
Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu
Lisätiedot