Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla"

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna - valtuuskunnan kokous 3/ LIITE Asumispoliittisen työryhmän esitys valtuuskunnalle : Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla Sisällysluettelo Johdanto: tilannekuva 2010-luvun Suomesta...1 Tärkeimpänä tavoitteena kohtuuhintainen asuminen kaikille...3 Vihreitä keinoja kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Aktiivisuutta kunnan maanomistukseen Lisää parempia asumisvaihtoehtoja ARA-järjestelmä remonttiin Sääntelyn tarkistaminen Loppu yksityisautoilun piilotukemiselle Lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja Finanssipoliittiset keinot käyttöön Parempaa tietoa asuntotilanteesta Uudet pelisäännöt vajaakäytössä oleville rakennuksille ja tiloille Järkeä työmatkoihin Asumisen tuet kuntoon...12 Johdanto: tilannekuva 2010-luvun Suomesta Asuminen on keskeinen osa jokaisen suomalaisen elämänpiiriä. Se vaikuttaa suuresti jokaisen suomalaisen arjen muotoutumiseen, liikkumistarpeeseen, elinolosuhteisiin ja käytettävissä oleviin tuloihin. Asuminen on perustavanlaatuinen oikeus, johon maassamme on kiinnitetty menneisyydessä suurta huomiota. Sotien jälkeen evakkojen ja asunnottomiksi jääneiden asuttamisprojekti oli valtava poliittinen ponnistus, jossa käytettiin hyvin vahvoja keinoja. Niitä olivat mm. maanluovutukset vastoin maanomistajien tahtoa sekä aravajärjestelmän perustaminen. Näillä toimilla tasattiin ihmisten elinoloja ja taattiin yhteiskuntarauha. Tämän päivän Suomi on hyvin erilainen paikka elää. Ihmisten vapaaehtoinen muuttoliike ulkomailta sekä maan sisällä vie ihmisiä paikasta toiseen yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä kaupungistumisena tunnettu siirtymäliike suuntautuu kasvukeskuksiin. 1

2 Asiantuntijat arvioivat, että nykytrendin jatkuessa tulevina vuosikymmeninä noin asukasta pyrkii muuttamaan yliopistokaupunkien kasvuvyöhykkeille. VTT:n mukaan tämä edellyttää uuden asunnon rakentamista joka vuosi. Ei ole samantekevää, miten tämä toteutetaan. Tämä muuttoliike on valtava voima, jota ei pidä padota vaan ohjata parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Se on 2010-luvun asumispolitiikan keskeinen taustatekijä. Asuntotuotantoa tulisi nopeuttaa, mutta matkalla on haasteita. Kaavoitus on hidasta, sääntely paikoin turhan raskasta ja kilpailu rakennusalalla kovin heikkoa. Omistusasumista suositaan vieläpä niin, että seutujen naapurikunnat kilpailevat parhaista veronmaksajista ja jättävät heikompiosaiset keskuskunnan huoleksi. Seurauksena asuminen on kasvukeskuksissa kallista. Näin on myös vuokra-asumisen suhteen etenkin pääkaupunkiseudulla, missä yleishyödyllisten rakennuttajien vuokratasot ovat kohonneet lähentyen yksityisiä hintoja. Kysynnän ollessa selvästi tarjontaa suurempaa joutuvat kaikki maksamaan asumisesta enemmän kuin haluaisivat tai pahimmassa tapauksessa pystyisivät. Mikäli suuntaa ei muuteta, asumisen hinta vain kasvaa ja asuntojonot pitenevät. Hahmottaessamme nykytilannetta on tärkeää huomata, että ihmisten tapa asua on myös muutoksessa. Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia 40 prosenttia eli noin miljoona. Väestön rakenne ja huoltosuhde muuttuu, kun ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy. Yhdeksi päätekijäksi nousee asuntojen esteettömyys. Samalla toiset kaipaavat lisää yhteisöllisyyttä, kun taas toisille yksityisyys ja oma rauha on tärkeintä. Osalle suomalaisista pieni, jopa alle 10 neliön asunto voi olla se mieluisin vaihtoehto. Nämä kaikki ovat seikkoja, jotka tulee huomioida asuntotuotannossa ja remontoimisen ohjaamisessa. Asuntopolitiikalla on yhteys monelle eri elämänalueelle, ja siksi se kytkeytyy muuhun yhteiskuntapolitiikkaan. Jos asuminen on kohtuuhintaista, se ei niele liian suurta osaa käytettävissä olevista tuloista näin vaikutetaan suoraan ihmisten toimeentuloon. Parhaimmillaan asuminen tuottaa ihmisille hyvinvointia. Hyvin suunnitellut asuinalueet ja laajat työssäkäyntialueet, joissa palveluiden ja työpaikkojen sijainti on hyvin suunniteltu, vaikuttavat positiivisesti kuntalaisten arkeen. Luonto- ja puistoalueet tarjoavat kaivattua virkistystä ja mielenrauhaa. Osallistava kaupunkisuunnittelu voi myös edistää ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja vahvistaa kansalaisuuden kokemusta. 2

3 Tärkeimpänä tavoitteena kohtuuhintainen asuminen kaikille Yhä useammalle suomalaiselle asuminen on liian kallista, erityisesti muuttoliikkeen paisuttamissa kasvukeskuksissa. Kun asuntojen kysyntä on jatkuvasti suurempaa kuin tarjonta, asumisen hinta on pysyvästi liian korkealla tasolla. Tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta kasvattaa epätasa-arvoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta. Vihreiden mielestä keskeinen asumispoliittinen tavoite, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia, on mahdollistaa omiin tuloihin nähden kohtuuhintainen asuminen kaikille suomalaiselle. Tähän päästään lisäämällä asuntotarjontaa. Se on yksinkertaisesti paras lääke nykytilanteeseen. Mutta miten? Ensinnäkin tarvitaan aktiivista asumispolitiikkaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ekologiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä hyvällä sijainnilla olevaan tonttimaahan. Toiseksi tulee perata säädösviidakkoa ja tunnistaa sellainen sääntely, joka ei ole välttämätöntä vaan päinvastoin tekee asuntotuotannosta liian hidasta ja kallista. Seuraavassa kappaleessa esitellään yhteensä kaksitoista teemaa ja lukuisia toimenpiteitä, joilla lisätään kuntalaisten asumishyvinvointia. On myös syytä alleviivata niitä periaatteita, joista ei pidä tinkiä. Esteettömyys on sellainen, sillä hyvän asumisen edellytykset on varmistettava kaikille. Vanha rakennuskanta ei sovellu esimerkiksi liikuntarajoitteisten ja ikääntyvän väestön tarpeisiin, ja siksi tarvitaan lisää esteettömiä koteja. Toiseksi energiatehokkuuden vaatimuksia ei pidä lieventää, vaan alan toimijoita tulee ohjata rakennuskannan ja asumisen päästöjen laskemiseen. Tämä on fiksua asumispolitiikkaa, joka laskee asumisen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Asumispolitiikassa tavoitteena tulee olla, että varsinkin alemmissa tuloluokissa alle kolmannes käytössä olevista nettotuloista menee asumisen kulujen kattamiseen. Kasvukeskuksissa tämä on jo monille utopiaa. Siksi tarvitaan tiukkoa poliittisia toimia. Nuorilla, varattomilla, työelämästä syrjäytyneillä, asunnottomilla, matalapalkkaisilla ja usein myös ikääntyneillä sekä suurella osalla liikuntarajoitteisista on vaikeuksia vaikuttaa oman asumisensa hintaan ja tasoon. Asuntopolitiikan tulee kiinnittää erityistä huomiota näiden ihmisryhmien tilanteen parantamiseen. 3

4 Vihreitä keinoja kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi 1. Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki- ja liikennesuunnittelu on pohjautunut yksityisautoiluun. Tästä syystä jopa Helsingin seudulla, kiihkeimmän muuttovoiton alueella, maankäytön rakenne on hajanainen. Viime aikoina tämä suuntaus on kuitenkin haastettu yhä kattavammin perustein. Tänä päivänä kävelyä ja pyöräilyä suosiva infrastruktuuri sekä hyvä ja esteetön joukkoliikenne ovat toimivan kaupungin elinehdot. Raideliikenteeseen tukeutuminen mahdollistaa elävien puutarhakaupunkien olemassaolon. Ekologinen kaupunkirakenne perustuu fiksulle suunnittelulle ja kaavoitukselle. Tällöin lähikaupat, pyörätiet, puistot ja metsät sekä kohtuullisen tiivis asuminen saadaan viihtyisästi nivottua yhteen. Kävellen tai pyörällä pitää päästä kauppaan ja lähikouluun, joukkoliikenteellä taas vähän kauemmaksi. Esteettömän joukkoliikenneverkon vahvistaminen tekee monien alueiden rakentamisen haluttavaksi. Paikoin ja harkitusti tulee harjoittaa täydennysrakentamista. Jo rakennettuja alueita kannattaa tiivistää: esimerkiksi myös esikaupunkien keskusalueille kannattaa luoda urbaaneja tiivistymiä. Tämä onnistuu lisäämällä paikoin rakennusten tiheyttä ja korkeutta, erityisesti paikallisissa ja aluekeskuksissa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa. Tällöin jää tilaa myös luonnolle ja virkistysaluelle. Kun palvelut ja viheralueet löytyvät läheltä, autoriippuvuus vähenee. Asemakaavoituksessa tulee pyöräparkit laittaa etusijalle autoparkkipaikkoihin nähden. Tulee myös huomioida uuden tekniikan suomat mahdollisuudet. Näyttötaulut ja kuulutukset auttavat niin vanhusta, heikkonäköistä kuin matkailevaa turistia. Joukkoliikenteen ja taksien välimaastossa olisi hyvä kokeilla uusia älyliikenteen sovelluksia. Pääkaupunkiseudun Kutsuplus on hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita on jo nyt tarjolla. Lisätään rakentamisen tiiviyttä ja korkeutta, jotta syntyy kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta ja luonto- ja puistoalueet säilyvät. Rakennetaan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Kehitetään asukkaiden osallistumista ottamalla käyttöön rakentaviin ratkaisuihin ohjaavia fasilitointimenetelmiä ja tarjoamalla vaikutusmahdollisuuksia jo vireilläolovaiheeseen. Selvitetään, millaisin paikallisia asukkaita palkitsevin keinoin voitaisiin helpottaa täydennysrakentamista. Pilotoidaan erilaisia älyliikenteen sovellutuksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 4

5 Aktiivisuutta kunnan maanomistukseen Kaavoitus ja maanhankinta ovat kohtuuhintaisen asuntotuotannon välttämätön edellytys. Ne ovat se kova ydin, jolla luodaan mahdollisuudet onnistuneelle asuntopolitiikalle. Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Niillä on kaavoitusmonopoli, eli valtuustoilla on kaikki avaimet käsissään. Valtuusto luo puitteet sille, mitä rakennetaan, minne ja kuinka paljon. Lainsäädäntö antaa keinoja kunnan maapolitiikkaan. Keinoina on esimerkiksi etuosto, lunastusmahdollisuus, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvaus ja rakentamiskehotus. Jos kunta hankkii kaavoitukseen raakamaata, se hallitsee myös maan hintaa alueellaan. Kuntien maapolitiikkaa on ryhdistettävä. Tämä tarkoittaa hukkamaan tunnistamista ja hyödyntämistä sekä hyvien liikenneyhteyksien äärellä olevien alueiden ostamista. Viime kädessä myös maan pakkolunastus on sallittua, mikäli yleinen etu niin vaatii. Rakentamattomien, mutta jo kaavoitettujen tonttien rakentamista pitää vauhdittaa. Tämä onnistuu perimällä korotettua kiinteistöveroa rakentamattomasta, jo asemakaavoitetusta maasta. Jos rakennusliike omistaa maan asemakaavoitetulla alueella, mutta hautoo sitä rakentamattomana, on tilanne kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta huono. Tässä tapauksessa korotettu kiinteistövero toimii siis rakentamisen vauhdittajana ja asuntopulan vähentäjänä. Verotuksessa käytettävät kiinteistön arvostukset tulisi saattaa reaaliselle tasolle. Korotetun kiinteistöveron vaikutukset ovat jääneet tavoiteltua pienemmäksi, koska verotuksessa sovellettavat kiinteistöjen arvostukset ovat usein markkina-arvoja alemmat. Lisäksi verotettavan kiinteistön arvon määrittelyssä tulisi käyttää kaavoituksen sallimaa potentiaalia. Investoidaan tonttimaahan, joka luo kestävää yhdyskuntarakennetta. Tarkistetaan, onko rakentamattomalle kaavoitetulle tontille asetetun korotetun kiinteistöveron taso sekä yleinen maan arvo oikea. 3. Lisää parempia asumisvaihtoehtoja Vaikka suurelle osalle suomalaisista tavallinen omistus- tai vuokra-asunto on mieluisin vaihtoehto, se ei tarkoita, että niitä pitäisi tarjota kaikille. Kuten muillakin elämän osa-alueilla, kulutustottumukset sirpaloituvat siten, että syntyy yhä uusia asiakassegmenttejä. 5

6 Toisin kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa, meillä vuokra-asuminen ei ole yleisin vaihtoehto. Vuokra-asuntojen määrää on lisättävä ja näin luotava selvää kilpailua nykyisille markkinoille vuokrien alentamiseksi. Vuokra-asunnot mahdollistavat työntekijöiden liikkumisen tarkoituksenmukaisesti avautuvien työmahdollisuuksien mukaan. Asunnon yksityisomistusta painottavassa Suomessa painotetaan on laiminlyöty vuokraasuntojärjestelmää, joka ei toimi kunnolla. Esimerkiksi on hyvin sattumanvaraista, kenelle tarjotaan kuntien edullisempia vuokra-asuntoja. Päätöksiin liittyy epäselvää valikointia, sillä eniten asuntoa tarvitsevat usein sivuutetaan. Huonompiosaisille ei välttämättä tarjota asuntoa lainkaan, jolloin herää kysymys, että kenelle kuntien vuokra-asunnot on tarkoitettu? Kunnallista asuntotuotantoa tulee tukea ja asunnonvälitystä avata julkisemmaksi. Kuntien asunnonjakoperusteet tulee yhtenäistää ja niistä tulee koota tietoa päätöksenteon perustaksi. Jokainen asunnonhakija on asetettava jonoon, ja jonossa etenemistä on voitava seurata. Asuntokierron nopeuttamiseksi on kuntien asuntoihin solmittava myös määräaikaisia vuokrasuhteita esimerkiksi 10 vuodeksi. Määräaikaisista hakuajoista on luovuttava. Asumisoikeusasuminen on yksi vaihtoehto omistusasumisen ja vuokralla asumisen välimuotona. Asumisoikeusasuntojen määrää tuleekin lisätä, sillä ne alentavat asunnon hankkimisen kynnystä ja turvaavat asumisen jatkumon vuokra-asumista paremmin. Näiden asuntojen välitys on kuitenkin byrokraattista ja hankalasti hahmotettavaa. Järjestelmää on uudistettava esimerkiksi siten, että vapaat asunnot ovat netissä haettavissa kahden viikon ajan, jonka jälkeen asunnon saa pienimmän jononumeron haltija ja kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä. Asuntotuotannon ja -tarjonnan laventamiseksi tulee aktiivisesti etsiä keinoja, joilla pienet ja keskisuuret toimijat saadaan mukaan toteuttamaan rakennushankkeita. Hyvä esimerkki on ryhmärakentaminen. Siinä tavallisille asukkaille on annettu mahdollisuus tehdä itse itselleen koti. Tällä on paljon hyviä seurauksia, kuten rakennusalan kilpailun lisääntyminen. Ryhmärakentamista voitaisiin edelleen tukea tarjoamalla suunnittelu- ja arkkitehtipalveluita. Rakentajia tulee kannustaa esteettömiin ratkaisuihin. Edistetään pienten ja keskisuurten rakentajien pääsyä markkinoille Varmistetaan kunnan oman asuntotuotannon toimintaedellytykset Vuokra- ja omistusasumisen tuet ja verotus tulee tehdä toisiinsa nähden kustannusneutraaleiksi Tarkistetaan kuntien vuokra-asuntojen tarjoamiskäytännöt, jotta asuntoja luovutetaan niitä eniten tarvitseville Tarkistetaan asumisoikeusasuntojen pelisäännöt ja parannetaan niiden asukasdemokratiaa 6

7 Kannustetaan asukkaita ryhmärakentamiseen jyvittämällä siihen tontteja ja tarjoamalla tukea suunnitteluun 4. ARA-järjestelmä remonttiin Muuttuneiden korkomarkkinoiden myötä ARA:n perinteinen korkotuki ei ole enää houkutteleva vaihtoehto rakentajille. Edullinen lainaraha ei edesauta edullisten asuntojen rakentamista, jos ongelma on kallis tontti. ARA-järjestelmä tällaisenaan on jäykkä eikä pysty reagoimaan vaihteleviin markkinatilanteisiin. Sitä pitää kehittää sellaiseksi, että pystytään tukemaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa kunkin hetken vaatimalla tavalla. Tavoitteet tulee määritellä uudelleen. Lisäksi pitää arvioida, mitkä nykyisistä sääntely- ja tukimuodoista ovat tehokkaimpia kohtuuhintaisiin asuntojen tuottamiseksi. ARA-järjestelmällä pitää olla myös tulevaisuudessa tavoitteena energia- ja esteettömyysparannusten tukeminen olemassa olevassa rakennuskannassa. ARA olisi luonteva tuki ryhmärakentamishankkeille, joiden toteuttamiseen on hankala saada lainaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Lisäksi ARA olisi luonteva taho tarjoamaan taloyhtiöiden hallituksille tietoa ja koulutusta kiinteistöjen elinkaarikustannuksista ja niiden hallinnasta. Uudistetaan ARA-järjestelmä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja tavoitteita Myönnetään ARA-tukea ryhmärakentamishankkeille sekä energiatehokkuutta ja esteettömyyttä lisäävien asumisratkaisujen toteuttamiseen 5. Sääntelyn tarkistaminen Rakennusala on täynnä erilaisia säädöksiä, joista osa on aikansa eläneitä. Ne tekevät rakentamisesta kallista tai ohjaavat rakentamaan vääränlaisia asuntoja tarpeeseen nähden. Asunnoille on asetettu erityisiä vaatimuksia, joiden tarkoituksenmukaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Keskineliöeliövaatimukset ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa paikallisia tarpeita. Väestösuojia voitaisiin rakentaa keskitetysti sen sijaan että niitä toteutetaan jokaisessa asuintalossa. Näistä vaatimuksista tulee voida tinkiä ja samalla tulee kehittää yhteisöllisyyteen ja energiansäästöön tukevia ratkaisuja. Mikäli väestönsuojia kaivataan, niiden rakentaminen voisi jäädä valtion tehtäväksi. 7

8 Kaavoitusprosessiakin voitaisiin nopeuttaa. Tämä onnistuisi tekemällä yleisluontoisempia asemakaavoja. Yksityiskohtainen vaatimusten sääntely olisi fiksumpaa toteuttaa rakennuslupavaiheessa, mutta tällä hetkellä korkein hallinto-oikeus on ottanut kannan, että rakennuslupa on myönnettävä ilman harkintavaltaa aina, jos suunnitelma on kaavan mukainen. Siksi tämä vaatii lakimuutoksen. Myös kumppanuuskaavoituksesta on saatu positiivisia kokemuksia. Siinä rakennuttaja osallistuu kaavoitukseen jo alkuvaiheesta lähtien, mikä teettää enemmän työtä kaavoituksen alussa mutta lopulta nopeuttaa valmiin kaavan toteutumista. Asukkaiden osallistumis- ja valituskäytännöt ovat kuitenkin samat kuin muussakin kaavoituksessa. Kumppanuuskaavoitus on nopeuttanut prosessia ja tehnyt rakennuskustannusten hallinnasta helpompaa. Ruotsissa on kehitetty poikkeuslupamenettely, jolla erilaisista säädöksistä annetaan lupa poiketa perustelluista syistä. Samantapainen järjestelmä tulisi luoda myös Suomeen. Poikkeusanomukset viitoittaisivat hyvin tietä siihen suuntaan, joka mahdollistaa erilaisten uusien rakentamismahdollisuuksien tutkimisen pilottiprojektien avulla. Samalla saataisiin käytännöllistä tietoa siitä, mitä normeja tulee tarkistaa, kun pyritään hyvälaatuiseen mutta samalla edulliseen rakennuskantaan. Luovutaan talokohtaisten väestösuojien rakennuspakosta ja selvitetään keskitettyjen ratkaisujen soveltuvuus. Rakennettavien asuntojen koon sääntelyssä, kuten keskineliövaatimuksesta tai keskimääräisessä huonelukuvaatimuksesta, tulee huomioida paikalliset ja alueelliset tarpeet. Muutetaan rakennuslakia niin, että luovutaan liian yksityiskohtaisista asemakaavoista ja annetaan kunnalle harkintavaltaa rakennuslupavaiheeseen. Lisätään kumppanuuskaavoitushankkeita. Selvitetään, soveltuisiko Ruotsin mallin kaltainen poikkeuslupamenettely myös Suomeen Edistetään vaatimattoman varustelutason rakentamista, kuitenkaan esteettömyydestä tinkimättä. 6. Loppu yksityisautoilun piilotukemiselle Suomessa on alueita, joilla auton omistaminen on välttämätöntä. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Helsingissä yli puolet asukkaista elää autottomasti, ja tätä ekologisempaa elämäntapaa tulee tukea. Yleinen käytäntö on, että autojen parkkipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon kustannukset jyvitetään kaikkiin talonyhtiön asuntoihin. Tällöin ne nostavat asuntojen hintoja niillekin, joilla 8

9 autoja ei ole. Kyse on suurista summista, sillä maan alle louhitun parkkiluolan rakentaminen maksaa jopa yli euroa asuntoa kohti. Olisi reilua, että autoilun kustannuksia ei maksateta niillä, jotka eivät autoa käytä. Tästä syystä autopaikan rakentamisen hinta on erotettava asunnon hinnasta. Autopaikasta maksakoot sen rakentamiskustannuksia vastaavan hinnan ne, jotka autopaikkaa tarvitsevat. Pelisääntöjä kaavoituksessa tulee myös tarkistaa. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilla tai tontin välittömästä läheisyydestä. Parkkipaikkanormia tulee lieventää seuduilla, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenne yhdistettynä pyöräparkkiin ja erilaisiin yhteiskäyttöjärjestelmiin vähentävät parkkipaikkojen tarvetta. Myös jo olemassa olevia kauppakeskusten ja liikekiinteistöjen parkkihalleja tulee hyödyntää paremmin tarjoamalla niitä asukkaiden käyttöön iltaisin ja öisin. Autopaikan rakentamisen kustannus on irrotettava asunnon hinnasta. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilta tai tontin välittömästä läheisyydestä. Hyödynnetään vajaakäytössä olevat autoparkkiratkaisut, kuten liikekiinteistöjen parkkialueet. 7. Lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja Yhteiskunta on muuttunut privaattia elämäntapaa suosivaksi, ja tämä on vaikuttanut asumiskäytäntöihimme ja -tapoihimme. Kehityksellä on nurja puolensa, joka ilmenee sosiaalisten siteiden heikkenemisenä ja mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden lisääntymisenä. Kaikille ihmisille ei pidä tarjota yhtä ja samaa tapaa asua, sillä asumisen toiveet ovat eriytymässä. Osa ihmisistä haluaa asua yhteisöllisesti. Vaikka toisille riittää hyvinkin pieni asunto, kun arki sijoittuu omien seinien ulkopuolelle, se silti tarkoita etteivätkö nämä haluaisi solmia sosiaalisia suhteita naapureihinsa. Kysyntää on pienemmille asunnoille, joiden yhteydessä on fiksusti ja monipuoliseen toimintaan suunnitellut yhteistilat. Näissä tiloissa tulee voida tehdä yhdessä ruokaa, pitää päivisin päiväkotia tai järjestää juhlia. Pitää rakentaa myös ikäihmisten tarpeet huomioivia talokohteita. Soluasuntoja, joissa kaikki märkätilat ovat yhteisiä, tulisi tarjota muillekin kuin opiskelijoille. 9

10 On rakennettava nykyistä enemmän pieniä, jopa alle 10 neliön, asuntoja. Pilotoidaan uusia yhteisöllisen asumisen malleja esimerkiksi julkisten arkkitehtikilpailujen avulla. Kunnallisessa asuntotuotannossa panostetaan myös yhteisöllisiin asumisvaihtoehtoihin. Annetaan halukkaille aito mahdollisuus valita huoneisto ilman omaa saunaa. 8. Finanssipoliittiset keinot käyttöön Suomessa on asuntolainojen osalta luotava vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat asumiskustannusten kohtuullisuuden. Ruotsin tapaan lainoja on voitava sopia pitemmälle ajalle. Lainan lyhentämisen tulee olla joustavaa siten, että tietyn osuuden jälkeen velallinen voi maksaa pelkkiä korkoja. Tämä kaventaisi oman asunnon hankkimisen ja vuokra-asumisen välistä eroa. Asunnoilla keinottelun tarve vähenisi ja vuokrataso kohtuullistuisi. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT suomii ankarasti varainsiirtoveroa. Tämän veron vuoksi Suomen asuntokanta on tehottomassa käytössä. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että yhden prosenttiyksikön kasvu varainsiirtoverossa vähentää asuntokauppoja Suomessakin noin prosenttia. Muuttamisen lykkääminen johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikan sijaintiin nähden huonosti sopivissa asunnoissa. Varainsiirtoverosta tulisikin luopua kokonaan. Tämä vero ohjaa väärään suuntaan, sillä se jarruttaa asunnon vaihtamista ja siten pitää osaltaan asuntokantaa epätarkoituksenmukaisessa käytössä. Myös työ- ja vapaa-ajan matkat lyhenisivät, jos ihmisiä kannustettaisiin muuttamaan lähemmäksi arjen piiriään. Valtion verotuksessa tilanne voidaan tasapainottaa poistamalla omistusasumisen tukia. Selvitetään, miten asuntolainojen pituutta saadaan pidennettyä ja vähennettyä asumiskuluja. Poistetaan varainsiirtovero. 9. Parempaa tietoa asuntotilanteesta Asuntopula on ongelma, joka on tehtävä julkisesti paremmin hahmotettavaksi. Tässä auttaisi säännöllinen raportointi työttömyystilanteen tapaan. Kuntien asuntojonojen tulee olla täysin läpinäkyviä viimeistä asunnontarvitsijaa myöten. Tämä vaatii kaikkien asumismuotojen tilanteen jatkuvaa seurantaa. Kuntia tulee velvoittaa ylläpitämään tilastoa todellisesta asuntojonostaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Myös 10

11 pankeille tulee asettaa velvoite raportoida asuntolainahakemuksien hyväksymisistä ja hylkäyksistä. Seurannan tulokset on julkistettava säännöllisesti. Asuntojonojen pituus suhteessa kunnan asukaslukuun sekä muuttoliikkeeseen ohjaisi asuntopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Asuntopoliittinen katsaus voidaan liittää esimerkiksi kunnan vuosittain julkaiseman kaavoituskatsauksen yhteyteen, jolloin samalla nähdään, miten kunta on päättänyt tilannetta korjata. Kuntien yhdessä Kuntaliiton kanssa tulee seurata ja raportoida kaikkien asumismuotojen hakijoista ja mahdollisesta asuntopulasta säännöllisesti ja julkisesti. 10. Uudet pelisäännöt vajaakäytössä oleville rakennuksille ja tiloille Kaikilta kaupunkiseuduilta löytyy tyhjillään tai vajaakäytössä olevia käytettyjä rakennuksia. Näiden makuuttaminen tyhjillään on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Siksi erilaisia käyttömahdollisuuksia tulee edistää. Kuntien tulee edistää tyhjinä olevien asuntojen markkinointia ja myyntiä. Kuntien tulee myös tutkia, voidaanko muitakin tyhjiä rakennuksia muuttaa asunto- tai muuhun käyttöön esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Mikäli jokin yleishyödyllinen taho haluaa korjata tyhjän talon, tähän tulee tarjota porkkanaa, kuten verohelpotusta. Kunnan tulee olla tässä aktiivinen ja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Velvoitetaan kuntaa etsimään tyhjillään oleville rakennuksille erilaisia käyttövaihtoehtoja. Luodaan ohjauskeinoja, joilla edistetään yleishyödyllisten toimijoiden remonttitoimintaa. Muutetaan lakia siten, että toimisto- ja teollisuustiloiksi kaavoitetuissa tiloissa saa asua, kunhan rakennus täyttää asumisen vaatimat normit. 11. Järkeä työmatkoihin Työmatkojen osalta yhteiskunnan tulee ohjata käyttäytymistä ekologisempaan suuntaan. Tästä syystä työmatkakulujen verovähennyksissä ei pidä tukea yksityisautoilua, ellei se liikuntarajoitteisuuden tai muun vamman vuoksi välttämätöntä. Kulkuneuvolla ei saa ole väliä, vaan oman auton ja julkista liikennettä käyttävien korvaustason tulisi olla yhtä suuret. 11

12 Turhia työmatkoja pitää vähentää. Tulisi etsiä ratkaisuja, joilla pitkien matkojen päästä tulevat työntekijät voisivat satunnaisesti yöpyä työpaikkakunnalla. Näin vähennettäisiin turhaa matkustamista ja väsymyksen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia. Työmatkakulujen verovähennyksestä tulee tehdä kulkuneuvoneutraalia. Selvitetään uusia arkiyöpymisratkaisuja kaukaa pendelöiville työntekijöille. 12. Asumisen tuet kuntoon Asumistukilaki muuttuu vuoden 2015 alusta. Uusi laki pitää sisällään monta kaivattua uudistusta. Esimerkiksi 300 euron suojaosa ansiotuloille mahdollistaa sen, että pienet ansiot eivät alenna asumistukea lainkaan. Laki korottaa myös enimmäisvuokran määrää, eikä asunnon ominaisuuksia enää kytätä. Asumistuki on silti yhä osa sekavaa sosiaalitukijärjestelmää, joka sisältää passivoivia kannustinloukkuja. Suosittelemme sosiaaliturvajärjestelmän perustavanlaatuista remonttia siirtymällä perustulomalliin, jonka osana myös tuki asumiselle voidaan säilyttää. Asumistukijärjestelmä tulee uudistaa ja ottaa käyttöön perustulomalli. 12

Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma

Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma Vihreät De Gröna Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 23.11.2014 Sisällysluettelo I Johdanto...

Lisätiedot

Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma

Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma Vihreät De Gröna Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen - Vihreän liiton asumispoliittinen ohjelma Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 23.11.2014 - stilisoimaton versio Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine

asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum 5.3.2012 Tarja Laine Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry - KOVA Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry KOVA on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka perustettiin

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä 27.8.2014

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä 27.8.2014 HYYn asumispolitiikan päätavoitteet: Suomen kansallisen opiskelija-asuntopolitiikan pääpainon tulee olla pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamisessa. Pääkaupunkiseudun (Helsinki-Espoo-Vantaa) opiskelija-asuntojen

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Alppikylä Laukkukuja 6

Alppikylä Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Mikä on asumisoikeusjärjestelmä? Tarvitset järjestysnumeron paikkakunnan asuntotoimistosta Elinikäinen ja pysyvä oikeus asua Riskitön ja turvallinen

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro

Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Miksi tiivistää kyliä? Miksi ei? Kehittyvät kylät seminaari 16.12.13 Gustav Tallqvist, YSI Valtuustoryhmän puheenvuoro Sipoon kylät ja suurjako Ennen suurjakoa Suurjaon jälkeen = nyt Kylissä on yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014

AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 AINEISTON RAKENNE (1/2) Low Carbon Finland 2050 -platform ja SUSER -hankkeet: kuluttajakysely, kevät 2014 tyisyrittäjä Ylempi korkeakoulut Muu korkeakoulut, % n(w)= 49% 492 51% 508 19% 194 24% 238 27%

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä.

Hyödyntää Kokoomuksen kansallisesti vahvaa asemaa ajaessaan Kauniaisten itsenäisyyden säilymistä. Kauniaisten Kokoomuksen kuntavaalit 2012 Kauniainen säilytetään itsenäisenä kuntana Suomen valtion taloudellinen tilanne vaatii merkittäviä rakennemuutoksia niin valtion kuin kuntienkin toimintaan. Nykyinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 01.06.2015 Sivu 1 / 1 900/10.00.02/2014 46 5.5.2014 63 Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli 44011 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä

Lisätiedot

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä.

RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Ympäristövaliokunta Kuulemistilaisuus, klo 10 ASIA: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 27.5.2015. Poimintoja. rakennusteollisuuden. näkökulmasta. Anu Kärkkäinen 27.5.2015

Hallitusohjelma 27.5.2015. Poimintoja. rakennusteollisuuden. näkökulmasta. Anu Kärkkäinen 27.5.2015 Hallitusohjelma 27.5.2015 Poimintoja rakennusteollisuuden näkökulmasta Anu Kärkkäinen 27.5.2015 Asuntopolitiikka Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot