Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla"

Transkriptio

1 Vihreät De Gröna - valtuuskunnan kokous 3/ LIITE Asumispoliittisen työryhmän esitys valtuuskunnalle : Vihreitä ratkaisuja kohtuuhintaiseen ja kestävään asumiseen Suomen kaupunkiseuduilla Sisällysluettelo Johdanto: tilannekuva 2010-luvun Suomesta...1 Tärkeimpänä tavoitteena kohtuuhintainen asuminen kaikille...3 Vihreitä keinoja kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Aktiivisuutta kunnan maanomistukseen Lisää parempia asumisvaihtoehtoja ARA-järjestelmä remonttiin Sääntelyn tarkistaminen Loppu yksityisautoilun piilotukemiselle Lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja Finanssipoliittiset keinot käyttöön Parempaa tietoa asuntotilanteesta Uudet pelisäännöt vajaakäytössä oleville rakennuksille ja tiloille Järkeä työmatkoihin Asumisen tuet kuntoon...12 Johdanto: tilannekuva 2010-luvun Suomesta Asuminen on keskeinen osa jokaisen suomalaisen elämänpiiriä. Se vaikuttaa suuresti jokaisen suomalaisen arjen muotoutumiseen, liikkumistarpeeseen, elinolosuhteisiin ja käytettävissä oleviin tuloihin. Asuminen on perustavanlaatuinen oikeus, johon maassamme on kiinnitetty menneisyydessä suurta huomiota. Sotien jälkeen evakkojen ja asunnottomiksi jääneiden asuttamisprojekti oli valtava poliittinen ponnistus, jossa käytettiin hyvin vahvoja keinoja. Niitä olivat mm. maanluovutukset vastoin maanomistajien tahtoa sekä aravajärjestelmän perustaminen. Näillä toimilla tasattiin ihmisten elinoloja ja taattiin yhteiskuntarauha. Tämän päivän Suomi on hyvin erilainen paikka elää. Ihmisten vapaaehtoinen muuttoliike ulkomailta sekä maan sisällä vie ihmisiä paikasta toiseen yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämä kaupungistumisena tunnettu siirtymäliike suuntautuu kasvukeskuksiin. 1

2 Asiantuntijat arvioivat, että nykytrendin jatkuessa tulevina vuosikymmeninä noin asukasta pyrkii muuttamaan yliopistokaupunkien kasvuvyöhykkeille. VTT:n mukaan tämä edellyttää uuden asunnon rakentamista joka vuosi. Ei ole samantekevää, miten tämä toteutetaan. Tämä muuttoliike on valtava voima, jota ei pidä padota vaan ohjata parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Se on 2010-luvun asumispolitiikan keskeinen taustatekijä. Asuntotuotantoa tulisi nopeuttaa, mutta matkalla on haasteita. Kaavoitus on hidasta, sääntely paikoin turhan raskasta ja kilpailu rakennusalalla kovin heikkoa. Omistusasumista suositaan vieläpä niin, että seutujen naapurikunnat kilpailevat parhaista veronmaksajista ja jättävät heikompiosaiset keskuskunnan huoleksi. Seurauksena asuminen on kasvukeskuksissa kallista. Näin on myös vuokra-asumisen suhteen etenkin pääkaupunkiseudulla, missä yleishyödyllisten rakennuttajien vuokratasot ovat kohonneet lähentyen yksityisiä hintoja. Kysynnän ollessa selvästi tarjontaa suurempaa joutuvat kaikki maksamaan asumisesta enemmän kuin haluaisivat tai pahimmassa tapauksessa pystyisivät. Mikäli suuntaa ei muuteta, asumisen hinta vain kasvaa ja asuntojonot pitenevät. Hahmottaessamme nykytilannetta on tärkeää huomata, että ihmisten tapa asua on myös muutoksessa. Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia 40 prosenttia eli noin miljoona. Väestön rakenne ja huoltosuhde muuttuu, kun ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy. Yhdeksi päätekijäksi nousee asuntojen esteettömyys. Samalla toiset kaipaavat lisää yhteisöllisyyttä, kun taas toisille yksityisyys ja oma rauha on tärkeintä. Osalle suomalaisista pieni, jopa alle 10 neliön asunto voi olla se mieluisin vaihtoehto. Nämä kaikki ovat seikkoja, jotka tulee huomioida asuntotuotannossa ja remontoimisen ohjaamisessa. Asuntopolitiikalla on yhteys monelle eri elämänalueelle, ja siksi se kytkeytyy muuhun yhteiskuntapolitiikkaan. Jos asuminen on kohtuuhintaista, se ei niele liian suurta osaa käytettävissä olevista tuloista näin vaikutetaan suoraan ihmisten toimeentuloon. Parhaimmillaan asuminen tuottaa ihmisille hyvinvointia. Hyvin suunnitellut asuinalueet ja laajat työssäkäyntialueet, joissa palveluiden ja työpaikkojen sijainti on hyvin suunniteltu, vaikuttavat positiivisesti kuntalaisten arkeen. Luonto- ja puistoalueet tarjoavat kaivattua virkistystä ja mielenrauhaa. Osallistava kaupunkisuunnittelu voi myös edistää ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia ja vahvistaa kansalaisuuden kokemusta. 2

3 Tärkeimpänä tavoitteena kohtuuhintainen asuminen kaikille Yhä useammalle suomalaiselle asuminen on liian kallista, erityisesti muuttoliikkeen paisuttamissa kasvukeskuksissa. Kun asuntojen kysyntä on jatkuvasti suurempaa kuin tarjonta, asumisen hinta on pysyvästi liian korkealla tasolla. Tämä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta kasvattaa epätasa-arvoa, mikä lisää yhteiskunnallista epävakautta. Vihreiden mielestä keskeinen asumispoliittinen tavoite, joilla lisätään ihmisten hyvinvointia, on mahdollistaa omiin tuloihin nähden kohtuuhintainen asuminen kaikille suomalaiselle. Tähän päästään lisäämällä asuntotarjontaa. Se on yksinkertaisesti paras lääke nykytilanteeseen. Mutta miten? Ensinnäkin tarvitaan aktiivista asumispolitiikkaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ekologiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä hyvällä sijainnilla olevaan tonttimaahan. Toiseksi tulee perata säädösviidakkoa ja tunnistaa sellainen sääntely, joka ei ole välttämätöntä vaan päinvastoin tekee asuntotuotannosta liian hidasta ja kallista. Seuraavassa kappaleessa esitellään yhteensä kaksitoista teemaa ja lukuisia toimenpiteitä, joilla lisätään kuntalaisten asumishyvinvointia. On myös syytä alleviivata niitä periaatteita, joista ei pidä tinkiä. Esteettömyys on sellainen, sillä hyvän asumisen edellytykset on varmistettava kaikille. Vanha rakennuskanta ei sovellu esimerkiksi liikuntarajoitteisten ja ikääntyvän väestön tarpeisiin, ja siksi tarvitaan lisää esteettömiä koteja. Toiseksi energiatehokkuuden vaatimuksia ei pidä lieventää, vaan alan toimijoita tulee ohjata rakennuskannan ja asumisen päästöjen laskemiseen. Tämä on fiksua asumispolitiikkaa, joka laskee asumisen kustannuksia pitkällä aikavälillä. Asumispolitiikassa tavoitteena tulee olla, että varsinkin alemmissa tuloluokissa alle kolmannes käytössä olevista nettotuloista menee asumisen kulujen kattamiseen. Kasvukeskuksissa tämä on jo monille utopiaa. Siksi tarvitaan tiukkoa poliittisia toimia. Nuorilla, varattomilla, työelämästä syrjäytyneillä, asunnottomilla, matalapalkkaisilla ja usein myös ikääntyneillä sekä suurella osalla liikuntarajoitteisista on vaikeuksia vaikuttaa oman asumisensa hintaan ja tasoon. Asuntopolitiikan tulee kiinnittää erityistä huomiota näiden ihmisryhmien tilanteen parantamiseen. 3

4 Vihreitä keinoja kohtuuhintaisen asumisen lisäämiseksi 1. Kohti kestävämpää yhdyskuntarakennetta Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki- ja liikennesuunnittelu on pohjautunut yksityisautoiluun. Tästä syystä jopa Helsingin seudulla, kiihkeimmän muuttovoiton alueella, maankäytön rakenne on hajanainen. Viime aikoina tämä suuntaus on kuitenkin haastettu yhä kattavammin perustein. Tänä päivänä kävelyä ja pyöräilyä suosiva infrastruktuuri sekä hyvä ja esteetön joukkoliikenne ovat toimivan kaupungin elinehdot. Raideliikenteeseen tukeutuminen mahdollistaa elävien puutarhakaupunkien olemassaolon. Ekologinen kaupunkirakenne perustuu fiksulle suunnittelulle ja kaavoitukselle. Tällöin lähikaupat, pyörätiet, puistot ja metsät sekä kohtuullisen tiivis asuminen saadaan viihtyisästi nivottua yhteen. Kävellen tai pyörällä pitää päästä kauppaan ja lähikouluun, joukkoliikenteellä taas vähän kauemmaksi. Esteettömän joukkoliikenneverkon vahvistaminen tekee monien alueiden rakentamisen haluttavaksi. Paikoin ja harkitusti tulee harjoittaa täydennysrakentamista. Jo rakennettuja alueita kannattaa tiivistää: esimerkiksi myös esikaupunkien keskusalueille kannattaa luoda urbaaneja tiivistymiä. Tämä onnistuu lisäämällä paikoin rakennusten tiheyttä ja korkeutta, erityisesti paikallisissa ja aluekeskuksissa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varressa. Tällöin jää tilaa myös luonnolle ja virkistysaluelle. Kun palvelut ja viheralueet löytyvät läheltä, autoriippuvuus vähenee. Asemakaavoituksessa tulee pyöräparkit laittaa etusijalle autoparkkipaikkoihin nähden. Tulee myös huomioida uuden tekniikan suomat mahdollisuudet. Näyttötaulut ja kuulutukset auttavat niin vanhusta, heikkonäköistä kuin matkailevaa turistia. Joukkoliikenteen ja taksien välimaastossa olisi hyvä kokeilla uusia älyliikenteen sovelluksia. Pääkaupunkiseudun Kutsuplus on hyvä esimerkki niistä mahdollisuuksista, joita on jo nyt tarjolla. Lisätään rakentamisen tiiviyttä ja korkeutta, jotta syntyy kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta ja luonto- ja puistoalueet säilyvät. Rakennetaan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Kehitetään asukkaiden osallistumista ottamalla käyttöön rakentaviin ratkaisuihin ohjaavia fasilitointimenetelmiä ja tarjoamalla vaikutusmahdollisuuksia jo vireilläolovaiheeseen. Selvitetään, millaisin paikallisia asukkaita palkitsevin keinoin voitaisiin helpottaa täydennysrakentamista. Pilotoidaan erilaisia älyliikenteen sovellutuksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 4

5 Aktiivisuutta kunnan maanomistukseen Kaavoitus ja maanhankinta ovat kohtuuhintaisen asuntotuotannon välttämätön edellytys. Ne ovat se kova ydin, jolla luodaan mahdollisuudet onnistuneelle asuntopolitiikalle. Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Niillä on kaavoitusmonopoli, eli valtuustoilla on kaikki avaimet käsissään. Valtuusto luo puitteet sille, mitä rakennetaan, minne ja kuinka paljon. Lainsäädäntö antaa keinoja kunnan maapolitiikkaan. Keinoina on esimerkiksi etuosto, lunastusmahdollisuus, maankäyttösopimukset, kehittämiskorvaus ja rakentamiskehotus. Jos kunta hankkii kaavoitukseen raakamaata, se hallitsee myös maan hintaa alueellaan. Kuntien maapolitiikkaa on ryhdistettävä. Tämä tarkoittaa hukkamaan tunnistamista ja hyödyntämistä sekä hyvien liikenneyhteyksien äärellä olevien alueiden ostamista. Viime kädessä myös maan pakkolunastus on sallittua, mikäli yleinen etu niin vaatii. Rakentamattomien, mutta jo kaavoitettujen tonttien rakentamista pitää vauhdittaa. Tämä onnistuu perimällä korotettua kiinteistöveroa rakentamattomasta, jo asemakaavoitetusta maasta. Jos rakennusliike omistaa maan asemakaavoitetulla alueella, mutta hautoo sitä rakentamattomana, on tilanne kunnan ja kuntalaisten näkökulmasta huono. Tässä tapauksessa korotettu kiinteistövero toimii siis rakentamisen vauhdittajana ja asuntopulan vähentäjänä. Verotuksessa käytettävät kiinteistön arvostukset tulisi saattaa reaaliselle tasolle. Korotetun kiinteistöveron vaikutukset ovat jääneet tavoiteltua pienemmäksi, koska verotuksessa sovellettavat kiinteistöjen arvostukset ovat usein markkina-arvoja alemmat. Lisäksi verotettavan kiinteistön arvon määrittelyssä tulisi käyttää kaavoituksen sallimaa potentiaalia. Investoidaan tonttimaahan, joka luo kestävää yhdyskuntarakennetta. Tarkistetaan, onko rakentamattomalle kaavoitetulle tontille asetetun korotetun kiinteistöveron taso sekä yleinen maan arvo oikea. 3. Lisää parempia asumisvaihtoehtoja Vaikka suurelle osalle suomalaisista tavallinen omistus- tai vuokra-asunto on mieluisin vaihtoehto, se ei tarkoita, että niitä pitäisi tarjota kaikille. Kuten muillakin elämän osa-alueilla, kulutustottumukset sirpaloituvat siten, että syntyy yhä uusia asiakassegmenttejä. 5

6 Toisin kuin monissa muissa Euroopan kaupungeissa, meillä vuokra-asuminen ei ole yleisin vaihtoehto. Vuokra-asuntojen määrää on lisättävä ja näin luotava selvää kilpailua nykyisille markkinoille vuokrien alentamiseksi. Vuokra-asunnot mahdollistavat työntekijöiden liikkumisen tarkoituksenmukaisesti avautuvien työmahdollisuuksien mukaan. Asunnon yksityisomistusta painottavassa Suomessa painotetaan on laiminlyöty vuokraasuntojärjestelmää, joka ei toimi kunnolla. Esimerkiksi on hyvin sattumanvaraista, kenelle tarjotaan kuntien edullisempia vuokra-asuntoja. Päätöksiin liittyy epäselvää valikointia, sillä eniten asuntoa tarvitsevat usein sivuutetaan. Huonompiosaisille ei välttämättä tarjota asuntoa lainkaan, jolloin herää kysymys, että kenelle kuntien vuokra-asunnot on tarkoitettu? Kunnallista asuntotuotantoa tulee tukea ja asunnonvälitystä avata julkisemmaksi. Kuntien asunnonjakoperusteet tulee yhtenäistää ja niistä tulee koota tietoa päätöksenteon perustaksi. Jokainen asunnonhakija on asetettava jonoon, ja jonossa etenemistä on voitava seurata. Asuntokierron nopeuttamiseksi on kuntien asuntoihin solmittava myös määräaikaisia vuokrasuhteita esimerkiksi 10 vuodeksi. Määräaikaisista hakuajoista on luovuttava. Asumisoikeusasuminen on yksi vaihtoehto omistusasumisen ja vuokralla asumisen välimuotona. Asumisoikeusasuntojen määrää tuleekin lisätä, sillä ne alentavat asunnon hankkimisen kynnystä ja turvaavat asumisen jatkumon vuokra-asumista paremmin. Näiden asuntojen välitys on kuitenkin byrokraattista ja hankalasti hahmotettavaa. Järjestelmää on uudistettava esimerkiksi siten, että vapaat asunnot ovat netissä haettavissa kahden viikon ajan, jonka jälkeen asunnon saa pienimmän jononumeron haltija ja kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä. Asuntotuotannon ja -tarjonnan laventamiseksi tulee aktiivisesti etsiä keinoja, joilla pienet ja keskisuuret toimijat saadaan mukaan toteuttamaan rakennushankkeita. Hyvä esimerkki on ryhmärakentaminen. Siinä tavallisille asukkaille on annettu mahdollisuus tehdä itse itselleen koti. Tällä on paljon hyviä seurauksia, kuten rakennusalan kilpailun lisääntyminen. Ryhmärakentamista voitaisiin edelleen tukea tarjoamalla suunnittelu- ja arkkitehtipalveluita. Rakentajia tulee kannustaa esteettömiin ratkaisuihin. Edistetään pienten ja keskisuurten rakentajien pääsyä markkinoille Varmistetaan kunnan oman asuntotuotannon toimintaedellytykset Vuokra- ja omistusasumisen tuet ja verotus tulee tehdä toisiinsa nähden kustannusneutraaleiksi Tarkistetaan kuntien vuokra-asuntojen tarjoamiskäytännöt, jotta asuntoja luovutetaan niitä eniten tarvitseville Tarkistetaan asumisoikeusasuntojen pelisäännöt ja parannetaan niiden asukasdemokratiaa 6

7 Kannustetaan asukkaita ryhmärakentamiseen jyvittämällä siihen tontteja ja tarjoamalla tukea suunnitteluun 4. ARA-järjestelmä remonttiin Muuttuneiden korkomarkkinoiden myötä ARA:n perinteinen korkotuki ei ole enää houkutteleva vaihtoehto rakentajille. Edullinen lainaraha ei edesauta edullisten asuntojen rakentamista, jos ongelma on kallis tontti. ARA-järjestelmä tällaisenaan on jäykkä eikä pysty reagoimaan vaihteleviin markkinatilanteisiin. Sitä pitää kehittää sellaiseksi, että pystytään tukemaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa kunkin hetken vaatimalla tavalla. Tavoitteet tulee määritellä uudelleen. Lisäksi pitää arvioida, mitkä nykyisistä sääntely- ja tukimuodoista ovat tehokkaimpia kohtuuhintaisiin asuntojen tuottamiseksi. ARA-järjestelmällä pitää olla myös tulevaisuudessa tavoitteena energia- ja esteettömyysparannusten tukeminen olemassa olevassa rakennuskannassa. ARA olisi luonteva tuki ryhmärakentamishankkeille, joiden toteuttamiseen on hankala saada lainaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Lisäksi ARA olisi luonteva taho tarjoamaan taloyhtiöiden hallituksille tietoa ja koulutusta kiinteistöjen elinkaarikustannuksista ja niiden hallinnasta. Uudistetaan ARA-järjestelmä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja tavoitteita Myönnetään ARA-tukea ryhmärakentamishankkeille sekä energiatehokkuutta ja esteettömyyttä lisäävien asumisratkaisujen toteuttamiseen 5. Sääntelyn tarkistaminen Rakennusala on täynnä erilaisia säädöksiä, joista osa on aikansa eläneitä. Ne tekevät rakentamisesta kallista tai ohjaavat rakentamaan vääränlaisia asuntoja tarpeeseen nähden. Asunnoille on asetettu erityisiä vaatimuksia, joiden tarkoituksenmukaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Keskineliöeliövaatimukset ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa paikallisia tarpeita. Väestösuojia voitaisiin rakentaa keskitetysti sen sijaan että niitä toteutetaan jokaisessa asuintalossa. Näistä vaatimuksista tulee voida tinkiä ja samalla tulee kehittää yhteisöllisyyteen ja energiansäästöön tukevia ratkaisuja. Mikäli väestönsuojia kaivataan, niiden rakentaminen voisi jäädä valtion tehtäväksi. 7

8 Kaavoitusprosessiakin voitaisiin nopeuttaa. Tämä onnistuisi tekemällä yleisluontoisempia asemakaavoja. Yksityiskohtainen vaatimusten sääntely olisi fiksumpaa toteuttaa rakennuslupavaiheessa, mutta tällä hetkellä korkein hallinto-oikeus on ottanut kannan, että rakennuslupa on myönnettävä ilman harkintavaltaa aina, jos suunnitelma on kaavan mukainen. Siksi tämä vaatii lakimuutoksen. Myös kumppanuuskaavoituksesta on saatu positiivisia kokemuksia. Siinä rakennuttaja osallistuu kaavoitukseen jo alkuvaiheesta lähtien, mikä teettää enemmän työtä kaavoituksen alussa mutta lopulta nopeuttaa valmiin kaavan toteutumista. Asukkaiden osallistumis- ja valituskäytännöt ovat kuitenkin samat kuin muussakin kaavoituksessa. Kumppanuuskaavoitus on nopeuttanut prosessia ja tehnyt rakennuskustannusten hallinnasta helpompaa. Ruotsissa on kehitetty poikkeuslupamenettely, jolla erilaisista säädöksistä annetaan lupa poiketa perustelluista syistä. Samantapainen järjestelmä tulisi luoda myös Suomeen. Poikkeusanomukset viitoittaisivat hyvin tietä siihen suuntaan, joka mahdollistaa erilaisten uusien rakentamismahdollisuuksien tutkimisen pilottiprojektien avulla. Samalla saataisiin käytännöllistä tietoa siitä, mitä normeja tulee tarkistaa, kun pyritään hyvälaatuiseen mutta samalla edulliseen rakennuskantaan. Luovutaan talokohtaisten väestösuojien rakennuspakosta ja selvitetään keskitettyjen ratkaisujen soveltuvuus. Rakennettavien asuntojen koon sääntelyssä, kuten keskineliövaatimuksesta tai keskimääräisessä huonelukuvaatimuksesta, tulee huomioida paikalliset ja alueelliset tarpeet. Muutetaan rakennuslakia niin, että luovutaan liian yksityiskohtaisista asemakaavoista ja annetaan kunnalle harkintavaltaa rakennuslupavaiheeseen. Lisätään kumppanuuskaavoitushankkeita. Selvitetään, soveltuisiko Ruotsin mallin kaltainen poikkeuslupamenettely myös Suomeen Edistetään vaatimattoman varustelutason rakentamista, kuitenkaan esteettömyydestä tinkimättä. 6. Loppu yksityisautoilun piilotukemiselle Suomessa on alueita, joilla auton omistaminen on välttämätöntä. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Helsingissä yli puolet asukkaista elää autottomasti, ja tätä ekologisempaa elämäntapaa tulee tukea. Yleinen käytäntö on, että autojen parkkipaikkojen rakentamisen ja ylläpidon kustannukset jyvitetään kaikkiin talonyhtiön asuntoihin. Tällöin ne nostavat asuntojen hintoja niillekin, joilla 8

9 autoja ei ole. Kyse on suurista summista, sillä maan alle louhitun parkkiluolan rakentaminen maksaa jopa yli euroa asuntoa kohti. Olisi reilua, että autoilun kustannuksia ei maksateta niillä, jotka eivät autoa käytä. Tästä syystä autopaikan rakentamisen hinta on erotettava asunnon hinnasta. Autopaikasta maksakoot sen rakentamiskustannuksia vastaavan hinnan ne, jotka autopaikkaa tarvitsevat. Pelisääntöjä kaavoituksessa tulee myös tarkistaa. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilla tai tontin välittömästä läheisyydestä. Parkkipaikkanormia tulee lieventää seuduilla, joissa on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenne yhdistettynä pyöräparkkiin ja erilaisiin yhteiskäyttöjärjestelmiin vähentävät parkkipaikkojen tarvetta. Myös jo olemassa olevia kauppakeskusten ja liikekiinteistöjen parkkihalleja tulee hyödyntää paremmin tarjoamalla niitä asukkaiden käyttöön iltaisin ja öisin. Autopaikan rakentamisen kustannus on irrotettava asunnon hinnasta. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilta tai tontin välittömästä läheisyydestä. Hyödynnetään vajaakäytössä olevat autoparkkiratkaisut, kuten liikekiinteistöjen parkkialueet. 7. Lisää yhteisöllisiä asumisratkaisuja Yhteiskunta on muuttunut privaattia elämäntapaa suosivaksi, ja tämä on vaikuttanut asumiskäytäntöihimme ja -tapoihimme. Kehityksellä on nurja puolensa, joka ilmenee sosiaalisten siteiden heikkenemisenä ja mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden lisääntymisenä. Kaikille ihmisille ei pidä tarjota yhtä ja samaa tapaa asua, sillä asumisen toiveet ovat eriytymässä. Osa ihmisistä haluaa asua yhteisöllisesti. Vaikka toisille riittää hyvinkin pieni asunto, kun arki sijoittuu omien seinien ulkopuolelle, se silti tarkoita etteivätkö nämä haluaisi solmia sosiaalisia suhteita naapureihinsa. Kysyntää on pienemmille asunnoille, joiden yhteydessä on fiksusti ja monipuoliseen toimintaan suunnitellut yhteistilat. Näissä tiloissa tulee voida tehdä yhdessä ruokaa, pitää päivisin päiväkotia tai järjestää juhlia. Pitää rakentaa myös ikäihmisten tarpeet huomioivia talokohteita. Soluasuntoja, joissa kaikki märkätilat ovat yhteisiä, tulisi tarjota muillekin kuin opiskelijoille. 9

10 On rakennettava nykyistä enemmän pieniä, jopa alle 10 neliön, asuntoja. Pilotoidaan uusia yhteisöllisen asumisen malleja esimerkiksi julkisten arkkitehtikilpailujen avulla. Kunnallisessa asuntotuotannossa panostetaan myös yhteisöllisiin asumisvaihtoehtoihin. Annetaan halukkaille aito mahdollisuus valita huoneisto ilman omaa saunaa. 8. Finanssipoliittiset keinot käyttöön Suomessa on asuntolainojen osalta luotava vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat asumiskustannusten kohtuullisuuden. Ruotsin tapaan lainoja on voitava sopia pitemmälle ajalle. Lainan lyhentämisen tulee olla joustavaa siten, että tietyn osuuden jälkeen velallinen voi maksaa pelkkiä korkoja. Tämä kaventaisi oman asunnon hankkimisen ja vuokra-asumisen välistä eroa. Asunnoilla keinottelun tarve vähenisi ja vuokrataso kohtuullistuisi. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT suomii ankarasti varainsiirtoveroa. Tämän veron vuoksi Suomen asuntokanta on tehottomassa käytössä. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että yhden prosenttiyksikön kasvu varainsiirtoverossa vähentää asuntokauppoja Suomessakin noin prosenttia. Muuttamisen lykkääminen johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikan sijaintiin nähden huonosti sopivissa asunnoissa. Varainsiirtoverosta tulisikin luopua kokonaan. Tämä vero ohjaa väärään suuntaan, sillä se jarruttaa asunnon vaihtamista ja siten pitää osaltaan asuntokantaa epätarkoituksenmukaisessa käytössä. Myös työ- ja vapaa-ajan matkat lyhenisivät, jos ihmisiä kannustettaisiin muuttamaan lähemmäksi arjen piiriään. Valtion verotuksessa tilanne voidaan tasapainottaa poistamalla omistusasumisen tukia. Selvitetään, miten asuntolainojen pituutta saadaan pidennettyä ja vähennettyä asumiskuluja. Poistetaan varainsiirtovero. 9. Parempaa tietoa asuntotilanteesta Asuntopula on ongelma, joka on tehtävä julkisesti paremmin hahmotettavaksi. Tässä auttaisi säännöllinen raportointi työttömyystilanteen tapaan. Kuntien asuntojonojen tulee olla täysin läpinäkyviä viimeistä asunnontarvitsijaa myöten. Tämä vaatii kaikkien asumismuotojen tilanteen jatkuvaa seurantaa. Kuntia tulee velvoittaa ylläpitämään tilastoa todellisesta asuntojonostaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Myös 10

11 pankeille tulee asettaa velvoite raportoida asuntolainahakemuksien hyväksymisistä ja hylkäyksistä. Seurannan tulokset on julkistettava säännöllisesti. Asuntojonojen pituus suhteessa kunnan asukaslukuun sekä muuttoliikkeeseen ohjaisi asuntopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Asuntopoliittinen katsaus voidaan liittää esimerkiksi kunnan vuosittain julkaiseman kaavoituskatsauksen yhteyteen, jolloin samalla nähdään, miten kunta on päättänyt tilannetta korjata. Kuntien yhdessä Kuntaliiton kanssa tulee seurata ja raportoida kaikkien asumismuotojen hakijoista ja mahdollisesta asuntopulasta säännöllisesti ja julkisesti. 10. Uudet pelisäännöt vajaakäytössä oleville rakennuksille ja tiloille Kaikilta kaupunkiseuduilta löytyy tyhjillään tai vajaakäytössä olevia käytettyjä rakennuksia. Näiden makuuttaminen tyhjillään on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Siksi erilaisia käyttömahdollisuuksia tulee edistää. Kuntien tulee edistää tyhjinä olevien asuntojen markkinointia ja myyntiä. Kuntien tulee myös tutkia, voidaanko muitakin tyhjiä rakennuksia muuttaa asunto- tai muuhun käyttöön esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Mikäli jokin yleishyödyllinen taho haluaa korjata tyhjän talon, tähän tulee tarjota porkkanaa, kuten verohelpotusta. Kunnan tulee olla tässä aktiivinen ja kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Velvoitetaan kuntaa etsimään tyhjillään oleville rakennuksille erilaisia käyttövaihtoehtoja. Luodaan ohjauskeinoja, joilla edistetään yleishyödyllisten toimijoiden remonttitoimintaa. Muutetaan lakia siten, että toimisto- ja teollisuustiloiksi kaavoitetuissa tiloissa saa asua, kunhan rakennus täyttää asumisen vaatimat normit. 11. Järkeä työmatkoihin Työmatkojen osalta yhteiskunnan tulee ohjata käyttäytymistä ekologisempaan suuntaan. Tästä syystä työmatkakulujen verovähennyksissä ei pidä tukea yksityisautoilua, ellei se liikuntarajoitteisuuden tai muun vamman vuoksi välttämätöntä. Kulkuneuvolla ei saa ole väliä, vaan oman auton ja julkista liikennettä käyttävien korvaustason tulisi olla yhtä suuret. 11

12 Turhia työmatkoja pitää vähentää. Tulisi etsiä ratkaisuja, joilla pitkien matkojen päästä tulevat työntekijät voisivat satunnaisesti yöpyä työpaikkakunnalla. Näin vähennettäisiin turhaa matkustamista ja väsymyksen aiheuttamia liikenneonnettomuuksia. Työmatkakulujen verovähennyksestä tulee tehdä kulkuneuvoneutraalia. Selvitetään uusia arkiyöpymisratkaisuja kaukaa pendelöiville työntekijöille. 12. Asumisen tuet kuntoon Asumistukilaki muuttuu vuoden 2015 alusta. Uusi laki pitää sisällään monta kaivattua uudistusta. Esimerkiksi 300 euron suojaosa ansiotuloille mahdollistaa sen, että pienet ansiot eivät alenna asumistukea lainkaan. Laki korottaa myös enimmäisvuokran määrää, eikä asunnon ominaisuuksia enää kytätä. Asumistuki on silti yhä osa sekavaa sosiaalitukijärjestelmää, joka sisältää passivoivia kannustinloukkuja. Suosittelemme sosiaaliturvajärjestelmän perustavanlaatuista remonttia siirtymällä perustulomalliin, jonka osana myös tuki asumiselle voidaan säilyttää. Asumistukijärjestelmä tulee uudistaa ja ottaa käyttöön perustulomalli. 12

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6.

Kymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6. Kymenlaakson Liitto Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi LIITE 2 Ehdolliset lisätoimet Veronkorotukset Väylämaksujen puolituksen

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja YLEISTÄ monen toimijan vastuulla (LVM, YM, kaupungit ja sen organisaatiot, taloyhtiöt, vakuutusyhtiöt) kaavoituksen rooli on tärkeä poliittinen päätöksenteko voi kaataa hyvät suunnitelmat koordinoiva taho

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen K ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 11.11.2016 ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA OMISTUSASUMISEN TUET ASUMISTUKI ASUMISEN TUOTANTOTUET ASUNTOJEN VUOKRATASOTUKI ASUMISEEN

Lisätiedot

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Lausunto 1 (5) Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 15.2. YM1/600/2016 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä

Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä Hyvän asumisen malleja -kehittämispäivä 26.11.2015 ryhmätyöosio (3 ryhmää,) Ryhmätöiden ohjeistus, jakaantuminen ryhmiin, työpajatyöskentelyä klo 14.15 Ryhmätöiden purku ja yhteiskeskustelu RYHMÄ 2. PJ.

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä,

Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä, Millainen tuki on tehokasta ja vaikuttavaa? Tuukka Saarimaa, VATT Ajankohtaisseminaari asuntopolitiikan tukijärjestelmistä, 11.11.2016 KOVA ry 1 Sisältö Vertailen yleistä asumistukea ja tuettuja tai kohtuuhintaisia

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella

EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella EKOTEHOKAS HENNA Moderni puutarhakaupunki oikoradan varrella Ladec 21.1.2013 Arkkitehtikilpailu ja masterplan Henna: lähellä kaikkea Henna on uusi ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue hyvien liikenneyhteyksien

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä 27.8.2014

HYYn asumispoliittinen linjapaperi Edustajiston hyväksymä 27.8.2014 HYYn asumispolitiikan päätavoitteet: Suomen kansallisen opiskelija-asuntopolitiikan pääpainon tulee olla pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamisessa. Pääkaupunkiseudun (Helsinki-Espoo-Vantaa) opiskelija-asuntojen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu

Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt. Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyyden edistäminen Espoon käytännöt Jaana Länkelin Tekninen keskus/katu- ja viherpalvelut Erityissuunnittelu Esteettömyysasiamies aloittanut toukokuussa 2006 Esteettömyystyö Espoossa toimii Teknisessä

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere

YH-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-Asumisoikeus Länsi Oy Tampereen Tuluskatu Tuluskatu 3, 33580 Tampere Y-AUMIOIU LÄNI OY TAMPRN TULUATU Linnainmaalla asut palvelujen vieressä, mutta luonnon helmassa! Luhtilalo errostalo Linnainmaa on

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot