Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09)
|
|
- Riitta-Liisa Hanna Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Helsingissä, Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa VNS 5/2005 vp "Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi" Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää eduskunnan ympäristövaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta. On tärkeää, että Kioton pöytäkirjan toteutuksesta on laadittu selonteko, jonka sisällöstä eduskunnan valiokunnat kuulevat myös kansalaisjärjestöjä. Ilmastonmuutoksen haasteeseen valtioneuvoston selonteko ei kuitenkaan vielä vastaa. Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että eduskunnan ympäristövaliokunta: (1) Vahvistaa Suomen sitoutumisen kahden asteen ylärajaan ilmaston lämpenemisessä. Tämä tarkoittaa teollisuusmaissa noin 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 ja 80 prosentin leikkauksia vuoteen 2050 mennessä. (2) Ehdottaa tulevaan hallitusohjelmaan pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian valmistelua. Strategian tulisi perustua kahden asteen tavoitteelle ja osallistavalle valmisteluprosessille. Siinä tulisi esittää erilaisia vaihtoehtoja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (3) Tukee vuosittain perittävän ajoneuvoveron porrastamista hiilidioksidipäästöjen mukaan. Energian säästö on parasta ilmastopolitiikkaa myös liikenteessä. (4) Tukee liikenteen biopolttoaineiden määrän nostamista EU-tavoitteeseen 5,75% vuoteen 2010 mennessä. (5) Ehdottaa, että Suomi liittyy mukaan Ranskan aloitteeseen ja ottaa käyttöön lentolippuveron. Saadun tuoton voisi käyttää esimerkiksi ympäristöystävällisempien liikennemuotojen tukemiseen. (6) Ehdottaa kestävän energian tukien nostamista vähintään risupaketissa luvatulle tasolle. Selonteossa esitetty kokonaistuki on noin kaksi kolmasosaa (135 milj. e) risupaketissa luvatusta määrästä (200 milj. e). Myös tuulivoimassa, aurinkoenergiassa ja lämpöpumpuissa on potentiaalia. (7) Torjuu turpeen tekohengityksen tukipolitiikan avulla. Ehdotukset turpeen syöttötariffeista eivät ole ilmastonmuutoksen tai suoluonnon kannalta kestäviä. Syöttötariffia tulee käyttää turpeen sijaan uusiutuvien edistämiseen. Turpeen poltosta tulisi luopua Suomessa vuoteen 2025 mennessä.
2 2/7 Taustaa ja perusteluja luonnonsuojeluliiton ehdotuksille (1) Kahden asteen tavoitteeseen sitoutumista on tärkeä vahvistaa Energia- ja ilmastoselonteossa ei ole mainintaa ilmastonmuutoksen rajoittamisesta kahteen asteeseen Tavoite pitää ilmaston lämpeneminen kahden asteen rajoissa on sovittu EU:n huippukokouksessa maaliskuussa Kaksi astetta on raja, jonka jälkeen ilmastonmuutoksen seurausten arvioidaan pahenevan merkittävästi. Kuitenkin jo kahden asteen nousu on vaarallinen. Esimerkiksi hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n 2 mukaan se voi altistaa miljoonia ihmisiä tulville, kymmeniä miljoonia nälänhädälle, satoja miljoonia malarialle ja liki kolme miljardia ihmistä vesipulalle. Se myös kiihdyttäisi sukupuuttoaaltoa vahingoittaen laajoja ekosysteemejä ympäri maailmaa. (2) Suomeen kannattaa laatia pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia. Energia- ja ilmastoselonteossa ei ole mainintaa siitä, miten Suomi varautuu pitkän aikavälin ilmastohaasteeseen. Selonteossa puhutaankin vain (s. 7) vuoden 2012 jälkeisistä järjestelyistä YK:n ilmastoprosessin puitteista sekä EU:n keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastostrategian kehittämisestä. Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategiassa tulisi tarkastella, mitä Suomen tulisi tehdä, jotta ilmasto ei lämpenisi yli 2 C:een. EU:n huippukokous on vahvistanut tarpeen vähentää hiilidioksidipäästöjä prosenttia vuoteen 2020 mennessä 3. Suomen tulisi kuitenkin katsoa aina vuoteen 2050 asti, jolloin hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä teollisuusmaissa 80 prosenttia. Useat maat 4 ovat laatineet tällaisen pitkän aikavälin ohjelman, ja sitä tarvitaan myös vakaan liiketoimintaympäristön takaamiseksi. (3) Ehdotus ajoneuvoveron päästöporrastuksesta on hyvä viedä loppuun Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 24) todetaan ajoneuvoverosta seuraavaa: Selvityksiä henkilöautoihin kohdistuvan ajoneuvoveron kehittämiseksi hiilidioksidipäästöt huomioon ottavaksi jatketaan. Uudistus pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian. Ajoneuvovero peritään henkilö- ja pakettiautoista. Veron suuruus on tällä hetkellä noin 95 euroa ennen vuotta 1994 käyttöön otetuille autoille ja noin 128 euroa vuonna 1994 ja sen jälkeen käyttöön otetuille autoille. Euroopan komissio on ehdottanut, että vuosittain perittävää ajoneuvoveroa muutettaisiin niin, että se suosisi vähän 1 Eurooppa-neuvoston päätelmät , 2 IPCC:n kolmas arviointiraportti (2001), 3 Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa 2005 sovittiin, että ilmastonmuutoksen pitäminen alle 2 C:ssa on keskeinen osa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Huippukokouksessa myös vahvistettiin, että tämä tarkoittaa %:n vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. 4 Esimerkiksi Iso-Britannialla, Ranskalla ja Ruotsilla on pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia
3 3/7 hiilidioksidia päästävien autojen omistajia. Valtioneuvoston eduskunnalle viime syksynä antamassa kirjelmässä 5 ei vielä ehdotettu, miten ajoneuvoista vuosittain perittävä vero voitaisiin porrastaa hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tavoitteeksi kuitenkin kirjattiin, että ajoneuvoveromuutoksen tuloksena bensiinikäyttöinen auto kuluttaisi vuonna 2012 enää viisi litraa sadalla kilometrillä. Ajoneuvovero tulisi pikaisesti porrastaa hiilidioksidipäästöjen mukaan, sillä tällä hetkellä autokoon ja - liikenteen kasvu syö polttoaineen käytön tehostumisesta koituvan hyödyn. Veroporrastuksen edistäisi myös uusien ajoneuvoteknologioiden kuten hybridi- ja polttokennoautojen käyttöönottoa. Veroporrastuksesta on tehtävä tuntuva, jotta sillä on aidosti vaikutuksia ostopäätöksiin. (4) Liikenteen biopolttoaineissa päästään EU-tavoitteisiin Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 24) ei esitetä toimia liikenteen biopolttoaineiden kuten biokaasun, etanolin ja biodieselin edistämiseksi. Tätä varten on asetettu työryhmä, jonka työn tulokset tullaan julkaisemaan perjantaina Helmikuun lopussa järjestetyssä kuulemisessa saatujen tietojen mukaan työryhmä tullee esittämään 5,75 prosentin biopolttoaineosuutta vuoteen 2010 ja/tai 8 prosentin tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Luonnonsuojeluliitto toivoo, että Suomi sitoutuu vähintäänkin EU- tavoitteeseen 6, jonka mukaan vuoden 2010 loppuun mennessä bioja uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuus liikennekäyttöön tarkoitetussa bensiinissä ja dieselöljyssä on 5,75 prosenttia. Vuoteen 2020 mennessä pitäisi päästä vähintäänkin 10 prosentin osuuteen. Samalla luonnonsuojeluliitto painottaa, että liikenteen biopolttoaineisiin liittyy myös riskejä, kuten metsäkatoja kehitysmaissa, tehomaatalouden lisääntymistä ja joidenkin polttoainevaihtoehtojen suhteellista ekotehottomuutta. Biopolttoaineiden kohdalla tuleekin tukea vain ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia 7. Biokaasu on erityisen lupaava tapa vähentää liikenteen päästöjä. Pelkästään jäteperäisestä biokaasusta voitaisiin saada niin paljon energiaa (14 TWh), että se riittäisi polttoaineeksi henkilöautolle. 8 Määrä vastaa noin neljännestä Suomen liikenteen energiankulutuksesta. Jätteiden kuten yhdyskuntien jätevesien, eläinten lannan ja elintarviketeollisuuden jäämien lisäksi biokaasua on mahdollista saada myös viljellyistä energiakasveista. Suomen virallinen biokaasutavoite on tällä hetkellä 1,2 TWh 9. Tämä tavoite on jo ylitetty Ruotsissa, jossa biokaasuajoneuvoja on noin 5000 ja jakeluasemia yli Kuntia tulisi tukea, jotta ne ottaisivat käyttöönsä esimerkiksi maa- ja biokaasulla 5 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (henkilöautojen verotus), Direktiivi 2003/30/EY 7 Biopolttoaineiden kestävyyttä tullaan suunnitelmien mukaan edistämään EU:ssa sertifikaattijärjestelmällä, Komission tiedonanto EU:n biomassaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, KOM(2005) Lampinen, Ari (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopisto 9 Kauppa- ja teollisuusministeriö (1999) Energiastrategian toteuttaminen seurantaraportin taustaselvitys. KTM:n julkaisuja 1/ Svenskt Gastekniskt Center AB (2004) Biogas i Sverige.
4 4/7 toimivia busseja kuten Helsingissä on tehty 11. Tällä tavalla jakeluverkkoa saataisiin laajennettua. Kaasubussien käyttö parantaa myös kaupunkien ilmanlaatua. Samalla tulee yksinkertaistaa ja helpottaa esimerkiksi maaseudun biokaasu-yrittäjäksi ryhtymistä siten, että saatavilla olevan tuen määrä on helposti laskettavissa ja pidemmän päälle myös ennakoitavissa. Tämä laskisi kynnystä tehdä biokaasulaitokseen vaadittavat investoinnit. Bio- ja maakaasun lisäksi myös muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden kuten biodieselin ja tietyin varauksin myös etanolin veroja tulisi helpottaa. Bio- ja maakaasu saivat vapautuksen polttoainemaksusta jo vuonna Liikennepolttoaineiden käyttöön liittyvien maksu- ja veroluokkien päästöporrastus olisi tärkeää tehdä kokonaisvaltaisesti. Veroratkaisujen tulisi kohdistua ainakin polttoainemaksuun (1280/2003) ja nestemäisten liikennepolttoaineiden valmisteveroon (1472/1994). Aiemmat kokemukset liikennepolttoaineiden porrastuksesta ovat hyviä. Esimerkiksi rikkipitoisten polttoainelaatujen käyttö saatiin nopeasti vähenemään veroporrastuksen avulla. Eräs yksinkertainen biopolttoaineiden edistämistapa olisi lisätä polttoaineisiin tietty uusiutuvan polttoaineen osuus, esimerkiksi viisi prosenttia polttoaineen määrästä. Tästä kiintiöstä osa voitaisiin toteuttaa verohelpotuksella, osa ostovelvoitteella. Takuuhintajärjestelmä ja investointituet sopivat hyvin vielä kehitysvaiheessa olevan teknologian tukemiseen. Biodieselin ja etanolin tuotannossa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden raakaaineiden tuotannon kestävyyteen. Esimerkiksi Porvooseen kesällä 2007 valmistuva Neste Oilin biodiesel-laitos tulee todennäköisesti käyttämään palmuöljyä pääasiallisena raaka-aineenaan. Palmuöljyn kaupasta prosenttia on Malesian ja Indonesian käsissä, ja siellä palmuöljy on aiheuttanut vakavia metsätuhoja. Porvoon laitos tuottaa vuodessa 200 miljoonaa litraa uusiutuvaa polttoainetta, jota voitaisiin tehdä myös monista kotimaisista raaka-aineista kuten rypsistä. Kotimaisen raakaaineen kilpailukykyisyys tulee varmistaa bioenergian markkinoilla. (5) Lentolippuvero sopisi Suomeenkin Energia- ja ilmastoselonteossa ei käsitellä lainkaan lentoliikennettä. Kuitenkin lentoliikenne on yksi ilmastolle haitallisimmista liikennemuodoista, ja sen määrä kasvaa nopeasti. Mikäli kasvua ei saada pysähtymään, se uhkaa syödä koko EU:n päästöbudjetin vuoteen mennessä. Lentoliikenteen hinnat ovat laskeneet viime aikoina rajusti, ja ilmailu saa kilpailuetua muun muassa lentokerosiinin verovapauden takia. Helmi maaliskuun vaihteessa tuli tieto, että Ranska ja 11 muuta maata aikovat ottaa käyttöön lentolippuveron. Britanniassa lentolippuvero on jo käytössä, _joten tämän jälkeen veroa perii 13 maata 13. Ranskan ehdottaman mallin mukaan lentolippuverosta 11 EU tulee suunnitelmien mukaan esittämään lainsäädäntöä, jolla edistetään puhtaiden ja tehokkaiden ajoneuvojen suosimista julkisissa hankinnoissa, Komission tiedonanto EU:n biomassaa koskevasta toimintasuunnitelmasta, KOM(2005) Tyndall Centre (2005) Growth Scenarios for EU and UK Aviation. Contradictions with climate policy. Ks Ranska, Britannia, Brasilia, Chile, Kypros, Kongo, _Norsunluurannikko, Jordania, Luxemburg, Madagaskar, Mauritius, Nicaragua _ja Norja._
5 5/7 kertyvä tuotto käytetään kehitysavun rahoittamiseen. Vastaavalla mallilla voitaisiin kuitenkin myös tukea uusiutuvaa energiaa tai kehitysmaissa toteutettavia Clean Development Mechanism (CDM) -hankkeita. Myös Suomen tulisi ottaa käyttöön lentolippuvero. (6) Kestävän energia tuki on tärkeää saada risupaketin tasolle - myös tuulivoimassa, aurinkoenergiassa ja lämpöpumpuissa on kasvupotentiaalia Energia- ja ilmastoselonteossa todetaan, että (s. 18) Uusiutuvien polttoaineiden käyttöä voidaan lisätä energiapolitiikan toimilla lähinnä metsähakkeen, peltobiomassan, biokaasun sekä puun pienkäytön osalta. Näiden käyttö lisääntyisi strategian mukaan 65 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2015 ja noin 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi 25 prosenttia vuoteen 2015 ja 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvan energian osuus voisi tällöin nousta lähes kolmannekseen primäärienergiasta. Uusiutuvan energian osuuden nousu kolmannekseen primäärienergiasta on turhan vaatimaton tavoite seuraavan 20 vuoden ajalle. Esimerkiksi tuulivoima nähdään selonteossa lähinnä vientituotteena, vaikka samalla myönnetään (s. 20), että tuulivoiman hyödyntämisessä on runsaasti potentiaalia rannikoilla ja tunturialueilla. Suomi onkin tuulivoiman käytön kehitysmaa, ja vuoden 2004 lopussa tuulivoimalla tuotettiin vain promille sähköstä 14. Kuitenkin tuulivoiman tekninen potentiaali ylittäisi selvästi Suomen sähköntarpeen. Yksin Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla oleva potentiaali vastaa jopa neljännestä Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta (15 20 TWh) 15. Tuulivoiman kotimarkkinat tulisi saada kuntoon lisäämällä energiatukea sekä uuden teknologian hankkeiden demonstraatiotukea. Myös ostovelvoitteeseen perustuvan syöttötariffin tai vihreän sertifikaatin käyttöä voisi kokeilla tuulivoiman edistämisessä. Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 20) aurinkoenergian mahdollisuudet on kuitattu sillä, että alan kehitystoimintaa tuetaan. Lämpöpumppujen mahdollisuudet taas jätetään viittaukseksi alan tiedotustoiminnasta. Näitäkin teknologioita voisi kuitenkin jo hyödyntää uudis- ja korjausrakentamisessa. Esimerkiksi ilmalämpöpumpulla voi vähentää lämmityssähkön tarvetta 40 prosenttia 16 ja maalämpöpumpulla prosenttia 17. Lämpöpumppujen ja muiden rakennusten energiatehokkuutta edistävien investointien tukea tulisi lisätä ja laajentaa koskemaan myös esimerkiksi omakotitaloja. Vaikka selonteossa esitetty uusiutuvien polttoaineiden käytön kasvattaminen 65 ja myöhemmin 80 prosentilla kuulostaa ehkä suurelta, sillä otetaan käyttöön vain murtoosa todellisesta potentiaalista. Esimerkiksi jätteistä saatavan biokaasun tekninen potentiaali on Suomessa 70-kertainen (14 TWh) nykyiseen käyttöön verrattuna Lukkari, Jukka (2005) Uutta tuulivoimaa käyttöön ennätysmäärä. Tekniikka & Talous Ympäristöministeriö, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto (2003) Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkun Perämeren rannikko- ja merialueilla Motiva. Ilmalämpöpumput. ampopumput.html 17 Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. Lämpöpumppuopas Lampinen, A (2003) Jätteiden liikennekäyttöpotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopisto.
6 6/7 Lisäykset saadaan aikaa myös suhteellisen pienillä panoksilla. Kestävän energian rahoitus tulee energia- ja ilmastoselonteon mukaan olemaan vain kaksi kolmasosaa siitä, mitä Suomen viidennen ydinvoimalapäätöksen yhteyteen laaditussa risupaketissa luvattiin. Valtioneuvoton selonteon, risupaketin ja kolmen vuoden talousarvion erot näkyvät taulukossa 1. Tässä energiatuki (26 milj. e/v) viittaa sähkön tuotannon verotukiin, joiden piiriin kuuluvat puulla tuotettu sähkö, metallurgiset kaasut, muut sähköntuotannon verotuet (mm. tuulivoima) sekä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus. Demonstraatiotukea voidaan käyttää esimerkiksi suurten uuden teknologian hankkeiden kuten tuulipuistojen tukemiseen. Tiedotukseen on varattu 2,5 miljoonaa euroa, kun taas teknologialla tarkoitetaan energiateknologian tutkimuksen ja tuotekehityksen tukea (60 milj. e/v), joka on osa Tekesin teknologiarahoitusta. Nuoren metsän hoito viittaa arvioon energiapuun korjuun suorien tukien määrärahatarpeesta (6 milj. eur/v). Asuinrakennusten energiakorjauksia tehdään nyt noin 17 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta korjaustuen kustannustehokkuutta selvitetään tämän vuoden aikana. Taulukko 1: Kestävän energian rahoitus Suomessa Taulukosta 1 huomataan, että kestävän energian rahoitukseen suunnitellaan strategiassa laskua. Lovi on myös huomattava vuoden 2002 risupaketin lupauksiin verrattuna. Tukien ja verojen leikkauksia päästökauppasektorilla on perusteltu päästökaupan ohjaavuusvaikutuksella. Uuden teknologian demonstraatio- ja tutkimustarpeeseen, tiedotukseen ja asuinrakennusten energiakorjauksiin päästökauppa ei kuitenkaan vaikuta suoraan. Myös voimakkaampi panostus uusiutuvan energian tukeen ja energian säästöön maksaisi itsensä takaisin pitkällä aikavälillä. Kestävän energian rahoitus tulisi nostaa vähintään risupaketissa luvatulle tasolle.
7 7/7 (7) Turvetta ei kannata tukea uusiutuvien kustannuksella Energia- ja ilmastoselonteossa (s. 14) ilmaistaan huoli siitä, että päästökauppa alentaa turpeen kilpailukykyä, sillä (s. 17) turvetta pidetään Suomessa hitaasti uusiutuvana biopolttoaineena. Turpeen koko elinkaaren huomioon ottavaa päästötaseen määrittelyä varten onkin organisoitu laaja tieteellinen tutkimusohjelma (s. 20). Polttoturpeen kilpailukyvyn varmistamiseksi turpeelta peritty valmistevero ja verotuki on jo poistettu lähtien. Maaliskuussa KTM:n työryhmä julkaisi myös ehdotuksensa, jonka mukaan turpeen kilpailukykyä alettaisiin edistää syöttötariffeilla. Turvelauhteen kilpailukykyä tuettaisiin kaikilta sähkön käyttäjiltä perittävällä lisämaksulla. Turpeen heikentynyt kilpailuasetelma on seurausta siitä, että päästökauppa toimii. Suhteessa saatavaan energiamäärään turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Sen suosiminen tarkoittaa usein uusiutuvien energiamuotojen kilpailuasemien heikkenemistä, mikä_on ilmastotavoitteiden vastaista kehitystä. Mikäli turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 prosenttia. Turpeen korvaaminen pääosin kotimaisilla metsä- ja peltobiomassoilla säästäisi myös suoluontoa ja vesistöjä_. Turpeenotto on keskittynyt voimakkaasti_tietyille alueille, ja se on siksi erityisen mittava ympäristörasite_osissa Suomea. On myös taloudellisesti kestämätöntä tukea turvetta_erityisjärjestelyin ja joutua sen takia ostamaan verovaroin_päästöoikeuksia ulkomailta. Suomen tulee ottaa tavoitteekseen, että se luopuu_turpeen poltosta vuoteen 2025 mennessä. Turpeen asemaa ei tule keinotekoisesti parantaa, sillä se on ilmastotavoitteiden vastaista toimintaa. Turpeen käytön vähentäminen_on järkevää aloittaa lauhdesähkön tuotannosta._ Lisätietoja: Annukka Berg, Ilmasto- ja energia-asiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotTurve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotSuomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotHallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset
Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä
Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotMetsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet
Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEurooppa matkalla energiaunioniin
Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet
LisätiedotBiokaasulaitosten investointituet v. 2014
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos
LisätiedotSuomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua
TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin
LisätiedotEU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia 10.02.2017 Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Esityksen rakenne Nykyisen energia- ja liikenneverotuksen rakenne, tasot ja
LisätiedotBiokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö
Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotEnergiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut
Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän
LisätiedotLiikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Jakeluinfradirektiivi (2014/94/EC) Direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotYhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008
Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991
LisätiedotKiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa
Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY
LisätiedotHiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli
Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotVihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT
Vihreää energiaa tankkiin Nils-Olof Nylund, VTT 26.4.2013 26.04.2013 2 Liikenteen Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöjen
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp 20.10.2015 VALTION TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2016: ENERGIAPOLITIIKKA (32.60) Energiapolitiikan tavoitteiden toteutuminen Energiapolitiikan
LisätiedotVNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot
Ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauskeinot TEM asiantuntijaseminaari 29.2.2008 Leo Stranius Energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja 1 Esityksen sisältö Energiatehokkuutta energiaverotuksella Ilmastolaki
LisätiedotValtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle 26.10.2005
Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle 26.10.2005 ASIA: HE 119/2005 vp valtion talousarvioksi
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö
Kestävän liikenteen sitoumukset ja valtakunnalliset tavoitteet, Tero Jokilehto Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan
LisätiedotEU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.
EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015
Lisätiedotedistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009
Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotUusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
LisätiedotBioenergia-alan linjaukset ja näkymät
Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto Sisältö Ilmastolain suunnittelujärjestelmä ja sen tavoitteet Kansallinen
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotVoiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.
Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.
Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotGreenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta
Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta Greenpeacen tavoitteena on maapallo, joka pystyy ylläpitämään elämää kaikessa sen monimuotoisuudessa. Tulevalla hallituskaudella Suomen
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotUusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa
Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa
Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotUusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen
Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014
EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotMaa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit
Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotKaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto
Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.
Lisätiedot