Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Transkriptio

1 Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka KTM, energiaosasto 5/18/2006 1

2 Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Alustavaa kannanmuodostusta ilmastoneuvotteluihin ja päästöjen vähentämiseen tähtäävään politiikkaan kauden jälkeen Linjauksia kauden päästöoikeuksien jakosuunnitelman perusteita ja lähtökohtia Esitetään Suomen kanta Kioton mekanismien käyttöön Linjauksia energiapolitiikan tavoitteista päästökaupan olosuhteissa ja yleisperiaatteet ohjauskeinojen käytölle Otetaan kantaa nielujen rooliin Suomen kasvihuonekaasutaseessa ja politiikassa Esitetään ilmastomuutoksen sopeutumisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet 5/18/2006 2

3 ILMASTOPOLITIIKAN HAASTE Energiankulutus kasvaa Sähkön kulutuksen arvioidaan lisääntyvän nykyisestä 87 TWh:sta noin 20 TWh:lla vuoteen 2025 mennessä Lämpöenergian tarve teollisuudessa ja rakennuksissa kasvaa Liikenteen energian käyttö lisääntyy Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat päästöt nousisivat 82 Mtonnista (2004) 88 Mtonniin (2025), jos tyydytään vuonna 2004 voimassa olleisiin politiikkatoimiin. Päästövähennysten tavoitteet kovenevat Eurooppaneuvosto-2005: % Kioton tasosta 5/18/2006 3

4 MILLÄ TOIMENPITEILLÄ HAASTE OTETAAN VASTAAN? Päästöjen vähentäminen kotimaassa EU:n päästökaupan vaikutus Kotimaiset energiapolitiikan toimet Päästöjen vähentäminen ulkomailla Yritykset: EU:n päästökauppa, Kioton hankemekanismit eli yhteistoteutus (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) Valtio: Kioton hankemekanismit, valtioiden välinen päästökauppa 5/18/2006 4

5 REUNAEHDOT: TOIMENPITEILLÄ TULEE SAAVUTTAA ILMASTOPOLITIIKAN TAVOITTEET JA SAMALLA TURVATA: Energianhankinnan monipuolisuus ja varmuus, erityisesti kotimaisten energialähteiden aseman varmistaminen (uusiutuvat ja turve) Hinnaltaan kilpailukykyisen energian varmistaminen teollisuudelle ja muille toimijoille Uuden energiateknologian käyttöönoton ja tehokkaan energiankäytön edistäminen 5/18/2006 5

6 EU:N PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS Päästökauppasektori pääsee automaattisesti vähennystavoitteeseensa yhtiöt voivat vähentää omia CO 2 -päästöjään tai vähentää päästöjä ulkomailla Pelkästään ilmastonäkökulmasta ei tarvetta tukea päästökauppasektorin investointeja Tuki energiansäästöön tai uusiutuvaan energiaan perusteltua muilla syillä energiapoliittiset tavoitteet kuten toimitusvarmuus ja monipuolisuus kestävä kehitys työllisyys ja aluepolitiikka Vaikutus riippuu päästökauppasektorin alaryhmistä Prosessiteollisuus (päästöjen vähennys vaikeaa ilman tuotannon leikkausta) Kaukolämpö (kustannusten keskimääräinen nousu saadaan hintoihin) Sähköntuotanto (päästökauppa nostaa sähkön hintaa voimakkaasti) 5/18/2006 6

7 MITEN PÄÄSTÖJÄ LEIKATAAN - TAAKANJAKO PÄÄSTÖKAUPPASEKTORI VALTIO EI-PÄÄSTÖKAUPPASEKTORI Perusskenaarion mukaiset keskimääräiset päästöt kaudelle ovat 81,5 Mt kun Kioton tavoite on 70.4 Mt -> päästöjä leikattava noin 11 Mt Vähentämisrasite päästöoikeuksien päivän hinnoilla milj. /vuosi Päästöjen vähentämiskustannukset ei-päästökauppasektorilla hyvin korkeita suhteessa esim. päästöoikeuden hintaan Pääosa vähennystaakasta tullee päästökauppasektorin hoidettavaksi, vaikutus kilpailukykyyn? Valtio osallistuu käyttämällä joustomekanismeja Strategiassa varaudutaan hankkimaan 10 miljoonaa tonnia päästöyksikköjä (100 M ) 5/18/2006 7

8 SÄHKÖN JA KAASUN HANKINTA Oman kapasiteetin tulisi olla riittävää, vaikka tuonti naapurimaista ei olisi mahdollista poikkeuksellisten sää- tai muiden olosuhteiden vuoksi Valtioneuvosto edistää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa myös tulevaisuudessa Mitään vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta haitatonta ja kustannustehokasta tuotantomuotoa ei tule sulkea pois jatkossakaan uutta kapasiteettia rakennettaessa Pienvoimalaitosten verkkoon liittymistä helpotetaan energiamarkkinoiden sääntelyä kehittämällä Suomen sähköhuollon riittävä omavaraisuus otetaan huomioon harkittaessa uusia tuontijohtoja koskevia lupia Kaasun osalta tavoitteena on saada putkiyhteys keskieurooppalaiseen kaasuverkostoon 5/18/2006 8

9 ENERGIANSÄÄSTÖ Pitkän aikavälin tavoite primäärienergian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ja lisäsäästöä 5 % vuonna 2015 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä Lähtökohtana EY:n direktiivit ja tavoitteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energian loppukäytön tehokkuus ja energiapalvelut direktiivi CHP-direktiivi Eco-design-direktiivi Energianmerkintöjä ja tehokkuusvaatimuksia koskevat direktiivit Hyödynnetään vapaaehtoisia toimia, kuten energiansäästösopimuksia, energiakatselmuksia ja toimiala- tai toimenpidekohtaisia ohjelmia Energiansäästösopimusten jatkon valmistelussa edetään ripeästi Keskeisessä asemassa on pääasiassa energiatehokkaan teknologian ja innovatiivisten toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon suunnattu taloudellinen tuki. 5/18/2006 9

10 ENERGIAPALVELUDIREKTIIVI (ESD) Ohjeellinen 9 prosentin energiansäästötavoite jaksolla (9 vuotta) Tavoite on jakson loppukulutuksen keskiarvosta 9 % eli noin 17 TWh Päästökaupan ulkopuolella oleva energian loppukäyttö pl. meri- ja lentoliikenne Jäsenvaltioiden laadittava energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat ( EEAP) EEAP , jossa määritetään tavoite (GWh) ja esitetään toimet EEAP ja EEAP , joissa tulokset ja lisätoimet, jos tavoitteeseen ei olla pääsemässä Jos jäsenvaltioiden edistyminen ei ole riittävää, tulee todennäköisesti uudelleen ehdotus sitovasta säästötavoitteesta, kuten alunperin Kohdistaa erityisesti velvoitteita energiayhtiöille ja julkiselle sektorille Keskeistä säästöjen seuranta ja raportointi, joka on vielä täysin auki oleva asia Direktiivi voimaan toukokuussa saatettava kansallisesti voimaan toukokuu /18/

11 ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSET Kokonaisarviointi valmistui tammikuussa 2005: Tulokset hyviä, toimijoiden keskuudessa valmiutta ja halua jatkaa Jatkosopimukset Teollisuus, energia-ala, kunnat, kiinteistö- ja rakennusala Kuljetusalojen (LVM), Asuinrakennusten (YM) ja Höylä II sopimukset jatkuvat myös Uudet sopimukset Paremmin kohderyhmille räätälöityjä eli sopimusmallien määrä kasvaa Teknologian käyttöönotto ja uudet innovaatiot, ESD:n toimeenpano Valmistelu hyvässä vauhdissa 5/18/

12 LIIKENNE Liikennejärjestelmän suunnittelu yhdistetään maankäytön suunnitteluun: valtion ja kuntien yhteistyötä lisätään. Osapuolten sitoutumista liikennejärjestelmänkokonaisuuden ja erityisesti joukkoliikenneinvestointien toteutukseen tuetaan aiesopimusjärjestelmän avulla. Joukkoliikenteen houkuttavuutta parannetaan - joukkoliikenteen työsuhdematkalipun käyttöönotolla, - osallistumalla informaatiopalvelujen ja matkakeskusten kehittämiseen. - PK-seudulla edistetään yhtenäisen työssäkäyntialueen lippujärjestelmän - Maaseudun joukkoliikenteen sekä junaliikenteen peruspalvelut turvataan. Jatketaan selvityksiä henkilöautoihin kohdistuvan ajoneuvoveron kehittämiseksi hiilidioksidipäästöt huomioon ottavaksi. Uudistus pyritään toteuttamaan mahdollisimman pian. Työryhmän tekee ehdotuksen liikenteen biopolttoaineiden edistämistä koskevan direktiivin mukaiseksi kansalliseksi tavoitteeksi ja tarvittaviksi toimenpiteiksi. 5/18/

13 UUSIUTUVA ENERGIA Tavoitteena on, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi ainakin neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä ja vähintään 40 prosentilla vuoteen 2025 mennessä Uusiutuvalla tuotetun sähkön tavoite (RES-direktiivi) 31,5 % otetaan vakavasti Toimenpiteet lisäävät metsähakkeen, peltobiomassan, biokaasun sekä puun pienkäyttöä noin 65 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2015 ja noin 80 prosenttia vuoteen 2025 mennessä Puun pienkäyttöä pelletteinä ja muussa muodossa, edistetään laitekehitystä tukemalla, taloudellisilla ohjauskeinoilla ja informaatiotoiminnalla Tukia kohdistetaan laiteinvestointeihin ja biokaasuun liittyvään kehittämis- ja kokeilutoimintaan biokaasun käytön kasvattamiseksi maatiloilla ja muissa kohteissa sekä energialähteenä että tuotannossa Vesilain uudistamisen yhteydessä arvioidaan kotimaisen vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet. 5/18/

14 YHDYSKUNNAT JA RAKENTAMINEN Vuoden 2006 aikana tehdään kartoitus asuinrakennusten energia-avustusten kustannustehokkuudesta ja vaikuttavuudesta päästöjen vähentämiseen. Tämän perusteella päätetään erikseen rahoituksen tasosta ja kohdentamisesta. Selvitetään nykyisten avustusten kohdentamista pientalojen lämmitystapamuutosten investointien avustamiseen sekä vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan kyseisiä investointeja. Selvitys tehdään tammikuun 2006 loppuun mennessä Parannetaan energiankulutuksen seurantaa mm. kehittämällä kulutuksen mittaamista Edistetään energiatehokasta ja matalaenergiarakentamista rakennusten uudistuotannossa informaatio-ohjauksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla Selvitetään ja asetetaan päästövaatimukset uusille talokohtaisten tai niiden yhteenliittymien kiinteiden polttoaineiden kattiloille ja tulisijoille Edistetään metsähakkeen ja pienpuun käyttöön perustuvien lämpökeskusten perustamista lämpöyrittäjyyteen perustuvana niin, että haitaton ilmanlaatu voidaan taata. 5/18/

15 VIITTEELLINEN RAHOITUS KESKIMÄÄRIN VUODESSA (M ) Kauppa- ja teollisuusministeriö: - Teknologian tutkimus ja tuotekehitys 60 - Kioton mekanismit (ml. hallinto) 12 - Energiatuki 26 - Tiedotus ja koulutus 2,5 Maa- ja metsätalousministeriö - Energiapuun korjuu ja haketus 6 5/18/

16 KIITOS! Lisää tietoa: Kansallinen energia ja ilmastostrategia: >energia> kansallinen energia ja ilmastostrategia EU - energia ja energiatehokkuus: 5/18/