Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle 26.10.2005"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Valtiovarainvaliokunnan kauppa- ja teollisuusjaostolle ASIA: HE 119/2005 vp valtion talousarvioksi vuodelle Luku Energiapolitiikka. Kansallista ilmastostrategiaa ollaan parhaillaan päivittämässä. Yksi tärkeä syy päivittämiseen ovat vuoden alusta alkanut EU:n yritysten välinen päästökauppa ja vuonna 2008 mahdolliseksi tuleva valtioiden välinen Kioton pöytäkirjan päästökauppa. Nämä päästökaupat tuovat mahdollisesti muutoksia sekä valtion budjettiin että ilmastoja energiapolitiikan ohjauskeinoihin. Vaikka päästökaupat tuovat uuden ohjauskeinon ilmasto- ja energiapolitiikkaan, ei energian tuotannon ja käytön ilmastopoliittista ohjausta voi jättää pelkästään päästökauppojen varaan. Erityisesti varauduttaessa Kioto-kauden jälkeiseen ilmastopolitiikkaan on kotimaisen energiantuotannon ja kulutuksen ohjaaminen mahdollisimman vähäpäästöiseksi tärkeää. Tätä ohjausta ei päästökaupoilla yksin saavuteta vaan tarvitaan valtion tukia energian säästöön ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Tukemalla kotimaista uusiutuvaa energiaa voidaan pienentää päästöoikeuksien ostamisen tarvetta tulevaisuudessa. Vain näin Suomi voi vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen ja kehittää tarvittavaa teknologiaa niin kotimaan kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Mahdollinen päästöoikeuksien osto ei saa leikata kotimaisten uusiutuvan energian tukia lähitulevaisuudessa. Investointituille on tarve myös päästökauppasektorilla. Nykyiset tuet ovat olleet riittämättömiä kaikkien uusien teknologioiden tukemiseen. Sähköntuotannon verotuki pitää ulottaa kaikkiin uusiin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin eli esimerkiksi ruokohelpeen. Energiansäästöohjelman ja uusiutuvan energian asetetuista tavoitteista ei tule tässä vaiheessa luopua, vaikka halvempia päästövähennyksiä olisi Kioto-kaudella saatavissakin. Energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden vuonna 2002 päivitetyt edistämisohjelmat luovat eduskunnan ydinvoimapäätöksen lausumien mukaisen vähimmäistason tavoitteille. Tarvittavat tuet tulee suhteuttaa asetettuihin tavoitteisiin. Tuet ja tavoitteet ovat palvelevat Suomen Kioto-kauden jäkeistä ilmastopolitiikkaa, jolloin päästöjä on vähennettävä vielä runsaammin Näin ollen Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa, että kotimaisen energiapolitiikan tärkeimpänä lähtökohtana toimivat edelleen eduskunnan ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksymät lausumat (katso Liite 1). Eduskunnan lausumien pohjalta vuonna 2002 laadittujen päivitettyjen Energiansäästöohjelman (ESO) sekä Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (UEO) esittämä valtion rahoituksen tarve on seuraavan taulukon 1 mukainen. Vaikka

2 hallitusohjelman lähtökohta on molempien edellä mainittujen ohjelmien toteuttaminen ei tämä näy lainkaan vuoden 2005 talousarviossa, jossa tuki säilyy vuoden 2003 tasolla. KTM, energiatuki ( ) KTM, demonstraatiotuki ( ) KTM, Motiva ym. tiedotus (sis ) KTM, teknologiatutkimus TEKES: ja muu 28,40,83 MMM, nuoren metsän hoito ja haketustuki (sis ) YM, energiakorjaukset (Valtion asuntorahasto) (35.30) Tarve ilmastostrate gian 2001 mukaan vuosittain, milj. Tarve vuoden 2002 UEO:n ja ESO:n mukaan vuosittain. UEO ESO Yht. tilinpäätös 2004 TA 2005 HE 119/ ,2*** 31,228 30,228 8, II lisäta: 9,6-3, ,4 3,4 3, * 39 52** 25,3 26,5 27, lisäystä yli kehyksen 2 milj. MMM esitti 3, ,5 MMM esitys 3,5 milj. Budjettirahoitus 132, n. 80 n. 91 n. 80 Verotuki 48,7 55 n.50 n. 50 n. 50 Yhteensä 181,5 200 n. 130 n. 140 n. 130 LVM, joukkoliikennepalvelujen osto, korvaukset ja tuet ( ) 82,4 81,3 74,6 * vain uusiutuviin käytetty osuus ** UEO edellyttää kuitenkin että taso säilyy vähintään aiemman ilmastostrategian tasolla eli 69 milj.euroa. *** Vuoden myöntövaltuus, ei varsinainen määräraha. Taulukko 1. Ilmastostrategian toteuttamisen rahoitustarve. 1. Määrärahat Kauppa- ja teollisuusministeriö Ministeriön maksama energiatuki uusiutuville energialähteille säilyy nykyisellä tasolla (eli myöntövaltuus ensi vuodelle on noin 30 miljoonaa euroa). Tuen tasoa tulisi nostaa ottamaan huomioon sekä UEO:n että ESO.n esittämä taso 46 miljoonaa euroa (ks. taulukko 1). Normaalin investointituen lisäksi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa esitetään uutta rahoitusinstrumenttia, joka mahdollistaisi noin joka kolmas vuosi suuren (luokkaa milj. mk/kerta [17-34 milj. euroa]) demonstraatioavustuksen myöntämisen uuden teknologian hankkeelle. Ensimmäistä kertaa tämä tuki sisällytettiin vuoden 2003 talousarvioon ja käyttämättömänä siirrettiin vuoden 2005 toiseen lisätalousarvioon 9,6 miljoonan suuruisena ( ) Jätteen energiankäytön tukemisen sijaan tuki pitäisi suunnata uusien voimalaitos-konseptien, kuten muun muassa biomassan kaasutuksen tai merituulivoiman, tukemiseen.

3 Momentin Tutkimus- ja selvitystoiminta) määräraha on myös aiottua voimakkaammin suunnattava ilmastostrategian ja eduskunnan lausuminen toteuttamiseen. Erityinen painopiste tulee asettaa selvitysten tekemiselle taloudellisten ohjauskeinojen verotus, päästökauppa, vihreät sertifikaatit ja ostovelvoitteet käytöstä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. TEKES:lle ohjattava teknologian tutkimus ja tuotekehitysraha sisältyy momentteihin , 28, 40 ja 83. TEKES:n rahoitus merkittävän ilmastoelementin sisältäviin hankkeisiin oli vuonna milj. euroa. Uusiutuvien edistämisohjelma edellyttää, että taso säilyy vähintään ilmastostrategian linjausten mukaisella tasolla (69 milj. euroa). Ympäristöministeriö Vielä vuoden 2003 esityksessä ympäristöministeriö esitti energia- ja korjausavustusten kokonaismäärän nostamista 75 miljoonaan sekä tästä 20 miljoonan osoittamista selkeästi energia-avustuksiin. Nyt tuen kokonaismäärästä 70 miljoonaa energia-avustuksiin varataan 17 miljoonaa. Tuen taso olisi ESO:n linjausten mukaisesti saatettava vähintään YM:n tuolloin esittämälle 20 milj. euron tasolla etenkin kun tuen kohdistumista ollaan laajentamassa koskemaan myös yksittäisiä pientaloja. Tämä laajennus on tärkeä, sillä nykyisin energiaavustuksia myönnetään asuntojen lämmitystavan vaihtamiseen ympäristöystävällisemmäksi (esim. biopolttoaine tai lämpöpumppu) vain vähintään kolmen asunnon kerros- ja rivitaloissa ei yksittäisille pientalonomistajille. Tuen laajennuksen myötä on huolehdittava tuen riittävästä tasosta. Maa- ja metsätalousministeriö Budjetissa on esitetty nuoren metsän hoidon ja energiapuutuen (momentti Metsätalouden edistäminen) väheneminen 3,5 miljoonaa euroa. Jotta metsähakkeen edistämisessä edetään tavoitteiden mukaisesti tuki ei saisi vähentyä enempää kuin maa- ja metsätalousministeriön esityksessä, jossa vähennykseksi on esitetty korkeintaan 1,5 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoliikenteen ostomäärärahojen (momentti Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen) laskeminen viime vuoden 81,3 miljoonasta eurosta 74,6 miljoonaan on ristiriidassa sekä ilmastostrategian että hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Ilmastostrategian tavoitteena on edistää joukkoliikenteen kehitystä takaamalla valtion ostopalveluiden määrärahojen riittävyys ja kannustamalla kuntia joukkoliikenteen ostopalveluiden kehittämisessä. Hallitusohjelmassa taas pyritään parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta. 2. Energiatuet ja päästökauppa Suomen luonnonsuojeluliitto on huolestuneena seurannut keskustelua valmisteilla olevan uuden ilmastostrategian painotuksista. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan strategiassa ollaan mahdollisesti leikkaamassa uusiutuvalle energialle annettavia tukia ja käyttämässä ainakin osa näin säästyneistä rahoista päästöoikeuksien ostoon maan ulkopuolelta. Strategian ennakkotiedot ovat kertoneet, että Suomi aikoo hankkia noin

4 viidesosan tarvittavista päästövähennyksistä ulkomailta päästökauppamarkkinoiden kautta. Tämän katsotaan olevan kustannustehokkain tapa selvitä Kioton pöytäkirjan asettamista päästövähennyksistä. Luonnonsuojeluliiton näkemyksen mukaan tällaisen strategian vaarana on pitkän tähtäimen vaikutusten aliarvioiminen. Päästöoikeuksien ostoon keskittyvässä strategiassa ei välttämättä panosteta tarpeeksi rakenteellisiin muutoksiin, jos päästökauppaan käytettävät varat vähentävät uusiutuvien energiamuotojen edistämistä. Mikäli uusien uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen ei osoiteta erillisiä varoja, on vaarana, että teknologiakehityksen ja uusiutuviin kohdistuvien investointien pieneneminen vaikeuttaa ilmastonmuutoksen torjumista jatkossa. Kun kotimaiset päästövähennysteknologiat eivät näin kehity kustannustehokkaiksi valmiiksi sovellutuksiksi, on riski, että päästöoikeuksien laajamittaiseen ostamiseen markkinoilta joudutaan turvautumaan kerta toisensa jälkeen, jolloin päästöoikeuksien ostaminen tulee myös kokonaistaloudellisesti kalliiksi. Lisäksi kotimaisten teknologioiden mukanaan tuomat työllistämis- ja vientihyödyt menetetään. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeimmät kestävät välineet ovat kotimaisen energiankulutuksen rajoittaminen ja energiantuotannon perustaminen uusiutuviin energianlähteisiin. Suomalainen teollisuus on maailman huippua eräillä uusiutuvan energian aloilla kuten tuulivoiman tuotannossa ja liikenteen biopolttoaineisiin liittyvissä teknologioissa. Nämä teknologiat eivät kuitenkaan voi edistyä ja kehittyä ilman kotimarkkinoiden kysyntää ja sieltä saatavaa palautetta (vrt. VTT:n Climtech ohjelma). Siksi on tärkeää, että Suomen uusiutuvan energian käyttöä ja kehitystä tuetaan jatkossa monipuolisilla ohjauskeinoilla. Tämä tarve ei poistu, vaikka Suomi nyt päättäisi ostaa Kioto-kaudelle osan päästöoikeuksista kansainvälisiltä markkinoilta. Päinvastoin, päästöoikeuksien osto on merkki siitä, ettei meillä toistaiseksi ole tehty riittäviä kotimaisia ratkaisuja ilmastonmuutosta pahentavien päästöjen leikkaamiseksi. Tukemalla kotimaista uusiutuvaa energiaa voidaan pienentää päästöoikeuksien ostamisen tarvetta tulevaisuudessa. Vain näin Suomi voi vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen ja kehittää tarvittavaa teknologiaa niin kotimaan kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Mahdollinen päästöoikeuksien osto ei saa leikata kotimaisten uusiutuvan energian tukia lähitulevaisuudessa. Investointituille on tarve myös päästökauppasektorilla. Nykyiset tuet ovat olleet riittämättömiä kaikkien uusien teknologioiden tukemiseen. Sähköntuotannon verotuki pitää ulottaa kaikkiin uusiin kotimaisiin uusiutuviin energiamuotoihin eli esimerkiksi ruokohelpeen. Energiansäästöohjelman ja uusiutuvan energian asetetuista tavoitteista ei tule tässä vaiheessa luopua, vaikka halvempia päästövähennyksiä olisi Kioto-kaudella saatavissakin. Uusiutuvien energialähteiden vuonna 2002 päivitetty edistämisohjelma luo eduskunnan ydinvoimapäätöksen lausumien mukaisen vähimmäistason uusiutuvan energian edistämiselle.. Tarvittavat tuet tulee suhteuttaa asetettuihin tavoitteisiin. Tuet ja tavoitteet ovat palvelevat Suomen Kioto-kauden jäkeistä ilmastopolitiikkaa, jolloin päästöjä on vähennettävä vielä runsaammin.

5 3. Energiaverotuksen kehittäminen Energiaveroihin ei esitetä vuoden 2006 budjetissa mitään muutoksia, vaikka energiaverotuksen kehittäminen oli yksi eduskunnan vaatimuksista ydinvoimapäätöksen yhteydessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on, että energia- ja ympäristöverotusta kehitetään ympäristön tilan parantamiseksi sekä työhön kohdistuvan verotuksen keventämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty, että hallitus kaavailisi teollisuuden maksaman energiaveron puolittamista päästökaupan vuoksi. Luonnonsuojeluliitto haluaa muistuttaa, että energiaverotus kohdistuu jo nyt varsin epäoikeudenmukaisesti eri toimialoihin. Teollisuus aiheuttaa hiilidioksidipäästöistä noin puolet, mutta sähkö- ja CO2-verosta teollisuus maksaa vain 40 %. Kotitalouksien ja palveluiden osuus päästöistä taas on noin neljännes, mutta ne maksavat sähkö- ja CO2-veroista 60 %. Mikäli liikennepolttoaineet otetaan huomioon laskee teollisuuden osuus energiaveroista vain noin 10%:iin. Eri sektorien osuudet: Liikenne Teollisuus Päästöistä Kotitaloudet, palvelut, maatalous Veroista Lisäksi nykyisen ilmastostrategian toteuttamista tulisi tehostaa liikenteen osalta toteuttamalla strategiassa esitetyt verotusta koskevat toimenpiteet: Jotta uusiutuvan bioenergian käyttöä voidaan lisätä liikennepolttoaineiden ja ajoneuvojen verotus tulee kokonaisuudessaan uudistaa hiilidioksidiperustaiseksi. Verouudistuksen lähtökohtana pitää olla hiilidioksidiperusteisesti porrastettu verojärjestelmä. Kokonaisverokertymä voidaan pitää nykyisellään korottamalla fossiilisten polttoaineiden verotusta kaikkien vero- ja maksuluokkien kohdalla. Aiemmat kokemukset liikennepolttoaineiden veroporrastuksesta ovat hyviä. Esimerkiksi rikkipitoiset polttoainelaadut saatiin Suomessa vähenemään nopeasti veroporrastuksella. Kaikki liikennepolttoaineiden käyttöön liittyvät maksu- ja veroluokat on uudistettava. Veroratkaisujen tulee kohdistua polttoainemaksuun (1280/2003), ajoneuvoveroon (1281/2003) ja nestemäisten liikennepolttoaineiden valmisteveroon (1472/1994).

6 Liikennepolttonesteiden valmistevero (1472/1994) Liikennepolttonesteisiin kohdistuvaa veroa kerätään kaikista moottoripolttoaineista. Veronalaisia ovat kaikki liikennepolttonesteet riippumatta niiden tuotantotavasta tai käytön kasvihuonekaasupäästöistä. Lakia nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta tulee muuttaa energiaverodirektiivin (2003/96/EC) mukaisesti siten, että se ottaa huomioon polttoaineen käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Polttoainemaksu (1280/2003) Polttoainemaksun alkuperäisenä tarkoituksena on ollut kevyen polttoöljyn käytön estäminen dieselautoissa. Käytännössä maksu nykyään estää myös biopolttoaineiden käytön. Maa- ja biokaasun käyttö liikennepolttoaineena vapautettiin polttoainemaksusta vuonna Polttoainemaksu tulee porrastaa poltossa syntyvien hiilidioksidipäästöjen mukaan niin, että maksu poistuu biopolttoaineilta. Ajoneuvovero (1281/2003) Vuoden 2004 alussa uusittu ajoneuvoverotus ei ota huomioon ajoneuvojen ja niiden käyttämien polttoaineiden ympäristövaikutuksia. Sen sijaan uuden lain perusteissa todetaan jatkon osalta seuraavaa: Uusi ajoneuvoverotuksen tietojärjestelmä suunnitellaan siten, että se mahdollistaa tulevaisuudessa ympäristöperusteiset veroporrastukset, jotka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi eri ajoneuvoille annettavalla ympäristöperusteisella kertoimella, joka vaikuttaisi veron määrään. Kertoimen perusteena voitaisiin käyttää esimerkiksi ajoneuvon polttoaineen kulutusta tai päästötietoja taikka näitä kuvaavia teknisiä tietoja. (HE 111/2003) Ajoneuvoverotus tulee muuttaa ilmastostrategian vaatimusten ja lukuisten selvitysten mukaisesti perustumaan ajoneuvon päästöihin.

7 Liite 1. Ilmastostrategian ja ydinvoimapäätöksen yhteydessä hyväksytyt lausumat: Ilmastostrategia Eduskunta edellyttää, Hallituksen periaatepäätös: Hallitus sitoutuu käyttämään niitä lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotka ovat tarpeen Eduskunnan periaatepäätös: Eduskunta edellyttää, että hallitus Lisäbudjetti 2002 Eduskunta edellyttää, että Uusiutuva energia - uusiutuvan energian esitettyä suurempien tukimahdollisuuksien selvittämistä. - uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisohjelman toteuttamiseksi. - biomassan käyttöä edistetään ohjelmaa enemmän muun muassa veropolitiikan, investointitukien ja teknologian kehittämistukien sekä kestävän metsätalouden metsänparannusvarojen lisäresursseilla, tehostamalla energiapuun ja turpeen käyttöä, - että kehitetään kierrätyspolttoaineiden, lajitellun yhdyskuntajätteen, biokaasujen ja muiden biomassojen käyttöä ja - että uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön jakeluverkkoihin pääsy turvataan esimerkiksi vihreiden sertifikaattien kauppaan perustuvalla järjestelmällä ja asettamalla tarvittaessa ostovelvoitteita verkon haltijoille. - kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen. Energiansäästö - energian säästön esitettyä voimakkaampien käyttöönottomahdollisuuksien selvittämistä. - sähkönsäästötavoitteiden ja niihin liittyvien investointien toteutumisen turvaamiseksi pyrkimyksenä sähkönkulutuksen kasvun pitämisen samalla tasolla kuin Kioto 1- vaihtoehdossa - sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvyn turvaamiseksi - nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista ja ohjaa yhdyskunta- ja aluerakenteiden muotoutumista energian säästämiseksi, - ryhtyy toimenpiteisiin säästöohjelmia tukevan energiansäästön yleislain säätämiseksi, - ryhtyy toimenpiteisiin energian jakeluyhtiöitä koskevan palveluvelvoitteen säätämiseksi tiedottamisesta energiansäästötavoista ja uusista tekniikoista kuluttajille ja - ryhtyy toimenpiteisiin energiaverotuksen kehittämiseksi energiansäästöä edistävällä tavalla.

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia Petteri Kuuva Sähköseminaari 27.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan energian osuus

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta

Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta Greenpeacen tavoitteet hallitusohjelmaan 2011 2015 /Arvio toteumasta Greenpeacen tavoitteena on maapallo, joka pystyy ylläpitämään elämää kaikessa sen monimuotoisuudessa. Tulevalla hallituskaudella Suomen

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 106/2003 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 106/2003 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2003 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 89/2003 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200

Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 10.3.2006 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Lausunto koskien valtioneuvoston selontekoa VNS

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Liitemateriaali Valtiovarainvaliokunta verojaosto 15.10.2014 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp Palvelualojen työnantajat PALTA ry Riitta Varpe PALTAn tunnusluvut Noin 1

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Seuraavassa on käyty läpi Luonnonsuojeluliiton näkemyksiä Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta vuosille 2003-2006.

Seuraavassa on käyty läpi Luonnonsuojeluliiton näkemyksiä Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta vuosille 2003-2006. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Kauppa- ja teollisuusministeriölle ASIA: Luonnonsuojeluliiton lausunto Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

60. Energiapolitiikka

60. Energiapolitiikka 60. Energiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2001 kansallisen ilmastostrategian, joka annettiin selontekona eduskunnalle. Strategian tavoitteena on täyttää Suomelle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Rakenteellisen muutoksen tuki

Rakenteellisen muutoksen tuki Esitys kokeilun toteuttamisesta Kaakkois-Suomessa 1 Taustaa Rakenteellinen muutos voi olla alue- ja/tai toimialakohtaista. Kaakkois-Suomessa se on ollut molempia ja koskettanut ennen kaikkea metsäteollisuutta

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot