ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA ( )
|
|
- Katriina Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA ( ) Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman (70 op) rakenne: 1. ERIKOISALAOPINNOT 40 op Lapset, nuoret ja perheet yhteiskunnassa 15 op 1.1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (5 op) 1.2 Nuoruus ja syrjäytyminen (5 op) 1.3 Perhe, perheen muutokset sekä perheen ja lasten hyvinvoinnin riskitekijät suomalaisessa yhteiskunnassa(5 op) Sosiaalityö lasten, nuorten ja perheiden kanssa 25 op 1.4. Perhesosiaalityö ja perhelainsäädäntö (5 op) 1.5. Lastensuojelu instituutiona, palvelujärjestelmän muutokset ja lasten oikeudet (5 op) 1.6. Lastensuojelun asiakasprosessi (5 op) 1.7. Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) 1.8. Kriisi- ja traumatyö sekä lasten kanssa työskentely (5 op) 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 20 op 2.1 Käytäntötutkimus ja ammattikäytäntöjen kehittäminen (5 op) 2.2 Lastensuojelun tieto ja dokumentointi (5 op) 2.3 Vaikuttavuuden arviointi (5 op) 2.4 Moniammatillisen ja asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen (5 op) 3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ 10 op ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin. Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija aiemman koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella, 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön, 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä ja 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004; 20 a ). Koulutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet yliopistollisen maisterin tutkinnon, joilla on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ) ja joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALA Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoissosiaalityöntekijöiden koulutustarve perustuu erityisosaamisvaateisiin, jotka koskevat lasten, nuorten ja perheiden yhteiskunnallista asemaa, elinoloja, hyvinvointia ja ongelmien tunnistamista sekä niihin vastaamista muuttuvissa yhteiskunnallisissa instituutioissa ja toimintaympäristöissä. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja muu lainsäädäntö edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden ongelmien varhaista tunnistamista sekä oikein kohdentuvaa ja vaikuttavaa ammatillista tukea. Tutkimukseen perustuvaa erikoistunutta sosiaalityön osaamista tarvitaan sekä ehkäisevään työhön että vaativiin lastensuojelun tilanteisiin. Lisäksi asiakasprosessien joh- 1
2 tamiseen ja palveluiden kehittämiseen ja arviointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja siihen tarvitaan erityisosaamista. Erikoistumiskoulutus tuottaa ammattilaisia, jotka kykenevät kehittämään asiakastyötä ja palveluja muuttuvissa rakenteissa, arvioimaan työn vaikuttavuutta sekä johtamaan ammatillista toimintaa. Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö hyödyntää monitieteisen lapsi-, nuoriso- ja perhetutkimuksen ja erityisesti lastensuojelun tutkimustietoa. Tavoitteena on hallita sekä sosiaalityön tieteenalan että lähialojen tietoa, jota integroidaan ammatilliseen työhön ja kehittämiseen. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija tunnistaa lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön yhteiskunnallisesti erityiset tehtävät, arvot ja eettiset jännitteet. Opiskelija tuntee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön keskeiset lähestymistavat ja osaa käyttää ja reflektoida menetelmiä ja alan tutkimustietoa ammatillisessa työssään, sen kehittämisessä sekä monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan opiskelija on syventänyt tietojaan, taitojaan ja valmiuksiaan toimia vaativissa lastensuojelun sosiaalityön tehtävissä sekä muissa sosiaalityön erityisosaamista vaativissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Valitsemansa työelämään kiinnittyvän kehittämistehtävän kautta opiskelija suuntaa oppimisensa johonkin erikoisalan sisältämään kokonaisuuteen. OSAAMISTAVOITTEET 1) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen: Opiskelija hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa, sosiaalityön teoreettista ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida omassa työssä sekä oman työn ja palvelujen kehittämisessä tarvittavaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevaa monitieteellistä tutkimustietoa; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida teoreettiseen ja tutkimustietoon perustuvaa ymmärrystä lapsen ja nuoren asemasta, kasvusta ja toimijuudesta osana perhettä, yhteisöjä ja eri instituutioita; hallitsee, osaa soveltaa ja kriittisesti reflektoida tietoa lasten ja nuorten kasvuoloihin sekä perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä; omaa valmiudet analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä monien tekijöiden yhteisvaikutuksia ja seurauksia lasten ja nuorten elämänkaaressa ja perheiden olosuhteissa; ymmärtää lapsia, nuoria ja perheitä eriarvoistavia prosesseja eri järjestelmissä ja osaa kehittää haavoittavissa asemissa olevien lasten, nuorten ja perheiden palveluja; omaa valmiudet tunnistaa sekä riskitekijöitä että selviytymistä edistäviä tekijöitä. 2) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön asiantuntijaroolin osana muuttuvia toimintaympäristöjä. Opiskelijalla on tietoa yhteiskunnan, palvelujärjestelmän ja -ajattelun muutoksista ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvointiin; valmiuksia toimia yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana ja edustajana; tietoa monialaisen työn menetelmistä ja taitoa menetelmien soveltamiseen eri tasoilla: asiakastyössä, kehittämistyössä sekä palvelujen ja politiikan suunnittelussa ja vaikuttamistyössä; taitoja varmistaa asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden oikeudet ja osallisuus monialaisissa yhteistyöverkostoissa; valmiudet yhteisen monialaisen asiantuntijuuden rakentamiseen muiden ammattilaisten kanssa; 2
3 valmiudet lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen suunnitteluun alue- ja paikallisella tasolla yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa; valmiudet arvioida omaa asemaansa ja rooliaan monialaisissa verkostoissa. 3) Opiskelija kykenee toimimaan vaativissa sosiaalityön asiantuntijatehtävissä lasten, nuorten ja perheiden monialaisissa hyvinvointipalveluissa. a) Opiskelija ymmärtää lastensuojelua yhteiskunnallisena instituutiona ja kykenee arvioimaan ja toteuttamaan lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta ja prosesseja sekä toimimaan muutostarpeisiin vastaamiseksi: Opiskelija hallitsee asiakastiedon muodostuksen ja ammatillisen arvioinnin, asiakasprosessien johtamisen sekä päätöksenteon; osaa suunnitella palvelut ja tuen oikea-aikaisesti ja -tasoisesti sekä johtaa lastensuojelun moninaisia ja vaativia asiakasprosesseja laadukkaasti; omaa valmiudet soveltaa ja arvioida lapsi-, nuoriso- ja perhelainsäädäntöä omassa työssään; osaa arvioida ja analysoida kriittisesti lastensuojelun asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa; kykenee teoreettista ja tutkimustietoa sekä asiakasprosesseissa saatua tietoa hyödyntäen laatimaan lasta, nuorta ja perhettä koskevan vaativan tilannearvion sekä arvioimaan sitä työskentelyssä esiin tulevien havaintojen, kokemusten sekä asiakkaan omien käsitysten perusteella; tunnistaa lasten kaltoinkohtelun ja laiminlyönnin ja muun lastensuojelutarpeen sekä osaa arvioida varhaisen ja ehkäisevän tuen tarpeen; osaa arvioida vanhemmuutta sekä lapsen, nuoren ja perheen kiinnittymistä yhteiskuntaan; ymmärtää dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien merkityksen työn ja asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja osaa laatia asiakasdokumentit jäsentyneeseen, eettisesti ja tiedollisesti perusteltuun muotoon; osaa arvioida tutkimustietoon, ammatilliseen kokemukseen ja tilannetekijöihin perustuen lasten ja nuorten edun ja oikeuksien toteutumista palveluprosesseissa. b) Opiskelija hallitsee lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön keskeiset työtavat ja kykenee reflektoimaan ammatillista toimintaansa ja eettisiä valmiuksiaan: Opiskelija kykenee työskentelemään eri-ikäisten lasten ja monimuotoisten perheiden kanssa ja hyödyntämään erilaisia lapsi- nuoriso- ja perhesosiaalityön menetelmiä; ymmärtää maahanmuuttajien ja eri kulttuuristen vähemmistöjen erityiskysymyksiä ja omaa valmiudet työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa; kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja tarvittaessa hakemaan osaamista vahvistavaa ohjausta ja konsultaatiota. 4) Opiskelija kykenee teoreettista tietoa ja tieteellistä tutkimustietoa hyödyntäen ja soveltaen analysoimaan, arvioimaan kriittisesti ja kehittämään lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ammatillisia käytäntöjä: Opiskelija tunnistaa lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tutkimuksen erityispiirteet ja hallitsee eettisesti kestävän tutkimus- ja kehittämistyön periaatteet; osaa koota tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä arvioida kriittisesti tietoa lasten ja nuorten eri elämänalueilta ja kasvuoloista sekä asemasta yhteiskunnan instituutioissa; 3
4 omaa valmiudet arvioida omaa ja työyhteisön työtä ja sen vaikutuksia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla sekä asiakkaiden ajankohtaisten tarpeiden ja yhteiskunnallisten muutossuuntien näkökulmasta; omaa tiedot kehittämis- ja tutkimustyön keskeisistä menetelmistä sekä taidot ja valmiudet kehittää omaa työtä sekä organisaation ja työyhteisön työkäytäntöjä ja ohjata kehittämisprosesseja hyödyntämällä teoreettisammatillista tietoa; omaa taitoja palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin; omaa taidot ja valmiudet tieteellis-ammatilliseen kirjoittamiseen ja asiantuntijatekstien tuottamiseen. OPETUSSUUNNITELMA Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen suorittaminen lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalalla on mahdollista Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä toteutettavassa koulutusohjelmassa. Opetus järjestetään näiden yliopistojen yhteisesti laatiman opetussuunnitelman pohjalta. Turun yliopisto on päävastuullinen järjestäjä. Turun yliopistoon valitaan enintään 24 opiskelijaa. Opiskelijan opintosuoritukset rekisteröidään Turun yliopistoon, joka myös laskuttaa opiskelijamaksut. Koulutus järjestetään yhteistyössä valtakunnallisen Sosnet-yliopistoverkoston kanssa, jonka koordinaatioyliopisto on Lapin yliopisto. Yhteensä 70 opintopisteen laajuiset lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan opinnot suoritetaan 2,5 vuodessa oman työn ohessa. Koulutus alkaa syksyllä 2016, ja se toteutetaan vuosien aikana. Erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää kahdeksan lähijaksoa (1 2 päivän mittaisia), työssä oppimista tukevat oppimistehtävät, tiedonhakukoulutuksen, verkko-opintoja, vertaisohjauksen ja -arvioinnin, aloitus- ja lopetusseminaarit sekä tieteelliskäytännöllisen lopputyön ja siihen liittyvän ohjauksen. Lopputyö voidaan tehdä yhdessä useamman opiskelijan kesken. Koulutuksessa hyödynnetään moodle-oppimisalustaa. Koulutus on monitieteinen sisällöltään, ja siinä hyödynnetään Turun, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön ohella muita asiantuntijoita. Arviointitapoina käytetään kurssien opettajien arvioinnin lisäksi vertaisarviointia ja mahdollisuuksien mukaan työelämäyhteistyössä toteutettavaa arviointia. Loppuarviointi kaikissa opintokokonaisuuksissa on joko hyväksytty tai hylätty. 1. ERIKOISALAOPINNOT 40 op Lapset, nuoret ja perheet yhteiskunnassa 15 op 1.1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa etsiä ja arvioida tietoa ja julkaistua tutkimusta lasten ja nuorten asemasta, toiminnasta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Opiskelija oppii arvioimaan yhteiskunnan eri instituutioiden toimintaa suhteessa lapsiin ja nuoriin. Keskeiset sisällöt: Opintojaksolla tarkastellaan lasten ja nuorten asemaa, toimintaa ja kansalaisuutta koskevaa tutkimusta kriittisesti. Opintojaksolla käydään läpi käsityksiä lapsuudesta ja nuoruudesta lapsi- ja nuorisotutkimuksen näkökulmasta sekä lasten ja nuorten asemasta eri instituutioiden näkökulmasta. Oppimismuodot: Verkkokurssi, joka sisältää luentoja, kirjallisuuteen perehtymistä ja ryhmäkeskusteluja. Kurssin lopuksi opiskelija kirjoittaa esseen valitsemastaan aiheesta. Kirjallisuus: Kurssilla osoitettava kirjallisuus sekä teos: 4
5 Pekkarinen, Elina ym Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot -vuosikirja Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion nuorisoasian neuvottelukunta. Arvioitu ajankohta: Syyskuu 2016 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.2 Nuoruus ja syrjäytyminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa tarkastella kriittisesti nuoriin liittyviä syrjäytymisen määritelmiä ja ymmärtää niiden yhteiskunnallisia kytkentöjä. Opiskelija osaa lukea ja keskustella kriittisesti syrjäytymisen käsitteestä ja sen käytöstä nuorten näkökulmasta. Opiskelija omaa valmiudet analysoida lasten ja nuorten erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä monien tekijöiden yhteisvaikutuksia lasten ja nuorten elämänkaaressa. Keskeiset sisällöt: Syrjäytyminen yhteiskunnallisena ilmiönä ja erityisesti nuorten yhteiskunnallinen asema; nuorten syrjäytymiseen liittyvät käsitteet ja käytännöt eri instituutioiden näkökulmasta. Oppimismuodot: Luentojen lisäksi luetaan aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja keskustellaan ryhmissä nuorten syrjäytymiseen liittyvistä käsityksistä. Opiskelijat kirjoittavat esseen valitsemastaan aiheesta. Oheiskirjallisuus: Etukäteiskirjallisuus ja kurssin yhteydessä annettava kirjallisuus sekä teokset: Juvonen, Tarja Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Sandberg, Otso Hallittu syrjäytyminen. Miten syrjäytymisestä muodostui lähes jokaiseen meistä ulottuva riski? Tampere: Tampere University Press ja tekijä. Arvioitu ajankohta: Syys-lokakuu 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 1.3 Perhe, perheen muutokset sekä perheen ja lasten hyvinvoinnin riskitekijät suomalaisessa yhteiskunnassa (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee ja osaa käyttää perheitä koskevaa tutkimustietoa ja tunnistaa perhetutkimuksen erityispiirteet ja eettiset kysymykset. Opiskelija osaa arvioida ja käyttää tietoa erityisesti lasten ja nuorten kasvuoloihin, perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuteen vaikuttavista tekijöistä. Erikoistuva tunnistaa laiminlyönnin ja kaltoinkohtelun sekä muun lastensuojelutarpeen sekä varhaisen ja ehkäisevän tuen tarpeen. Opiskelija ymmärtää perheitä eriarvoistavia prosesseja ja osaa hyödyntää tietoa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen. Keskeiset sisällöt: Perheiden ja perherakenteiden muutokset, perhetutkimuksen sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot, riski- ja suojatekijät, kaltoinkohtelu ja laiminlyönti sekä vanhemmuutta heikentävät tekijät. Oppimismuodot: Luennot sekä luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva tehtävä. Kirjallisuus: Bentovim, Aaron et al Safeguarding children living with trauma and family violence. London: Jessica Kingsley publishers. Hämäläinen, Ulla; Kangas, Olli (toim.) Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Jallinoja, Riitta ym Perhetutkimuksen suuntauksia. Helsinki: Gaudeamus. 5
6 Lammi-Taskula Johanna; Karvonen Sakari (toim.), Lapsiperheiden hyvinvointi THL, Teema 21, Horwath, Jan Child neglect. Identification and assessment. Hampshire: Palgrave, Macmillan. Arvioitu ajankohta: Tammi-helmikuu 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto Sosiaalityö lasten, nuorten ja perheiden kanssa 25 op 1.4. Perhesosiaalityö ja perhelainsäädäntö (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa arvioida perheiden erilaisia lähtökohtia ja elinoloja sekä eri tekijöiden yhteisvaikutuksia ja seurauksia vanhemmuudelle, perheen olosuhteille sekä lasten ja nuorten tilanteelle perheessä. Opiskelijalla on valmiudet työskennellä eri-ikäisten lasten ja monimuotoisten perheiden kanssa ja hyödyntää erilaisia perhesosiaalityön menetelmiä ja tukea perheiden resilienssiä. Opiskelija omaa valmiudet soveltaa ja arvioida lapsi- ja perhelainsäädäntöä omassa työssään sekä syventää osaamistaan perheoikeudellisissa kysymyksissä. Keskeiset sisällöt: Perhesosiaalityön lähtökohdat ja orientaatiot; perheinterventiot ja niiden oikeutus; arviointi perhesosiaalityössä, työskentely perheiden kanssa ja työmenetelmävalikko; turvallisuutta edistävä ja suhdeperustainen työ perheiden parissa; vaikeasti autettavat perheet; perhelainsäädäntö ja sen muutokset sekä soveltaminen sosiaalityössä Oppimismuodot: Luennot sekä luentoihin ja kirjallisuuteen pohjautuva soveltava tehtävä. Oheiskirjallisuus: Aaltonen, Anna-Kaisa Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa. Helsinki: Kauppakamari. Holland, Sally Child and family assessment in child welfare practice. London: Sage. Koulu, Sanna Lapsen huolto ja tapaamissopimukset. Helsinki: Kauppakamari. Pajulammi, Henna Lapsi, oikeus ja osallisuus. Helsinki: Talentum. Perulahti Elina Lapsen tapaamisoikeus ja sen toteutumisen ongelmia. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus. Vuori, Jaana; Nätkin, Ritva (toim.) Perhetyön tieto. Tampere: Vastapaino. Walsh, Froma Strenghtening family resilience. Third edition. Guildford press. Arvioitu ajankohta: Marras-joulukuu 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 1.5. Lastensuojelu instituutiona, palvelujärjestelmän muutokset ja lasten oikeudet (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija ymmärtää lastensuojelua yhteiskunnallisena instituutiona ja kykenee arvioimaan ja toteuttamaan lastensuojelupalveluiden kokonaisuutta ja prosesseja sekä toimimaan muutostarpeisiin vastaamiseksi. Opiskelija osaa arvioida tutkimustietoon, ammatilliseen kokemukseen ja tilannetekijöihin perustuen lasten ja nuorten edun ja oikeuksien toteutumista palveluprosesseissa. Keskeiset sisällöt: Jaksolla käsitellään tutkimustietoa lastensuojelun palvelujärjestelmän ja -ajattelun muutoksista ja ilmiöistä: lapsen etu, lapsen oikeudet sekä ihmiskäsitykseen, muutokseen ja osallisuuteen liittyvä tutkimustieto. Välitehtävä liittyy lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen ja lapsen osallisuuteen palvelujen kehittämisessä. 6
7 Oppimismuodot: Ennakkotehtävä, luennot, ryhmätehtävät, oheiskirjallisuus, palveluiden kehittämiseen liittyvä tehtävä ja sen raportointi Arvioitu ajankohta: Marras-joulukuu 2016 Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 1.6. Lastensuojelun asiakasprosessi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija osaa tarkastella lastensuojelun asiakasprosesseja palvelujen ja tuen oikea-aikaisuuden ja -tasoisuuden näkökulmasta sekä johtaa lastensuojelun asiakasprosesseja laadukkaasti. Hän kykenee teoreettista ja tutkimustietoa sekä asiakasprosesseissa saatua tietoa hyödyntäen toteuttamaan lastensuojelun vaativia tehtäviä, tekemään perusteltuja päätöksiä ja arvioimaan niiden vaikutuksia lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta. Opiskelija osaa käyttää moniammatillista tietoa samoin kuin asiakkaiden lähiyhteisöjen näkemyksiä lastensuojelun asiakasprosessin eri vaiheissa sekä laatimaan lasta, nuorta ja perhettä koskevan tilannearvion ja arvioimaan sitä työskentelyssä esiin tulevien havaintojen, kokemusten sekä asiakkaan omien käsitysten perusteella. Keskeiset sisällöt: Lasten kehitystä ja perheiden toimintaa käsittelevä tutkimus; perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu ja lastensuojeluun liittyvä relevantti lainsäädäntö; palvelujen arviointia, hankintaa, asiakkuuksia ja prosesseja käsittelevä tieto; moniammatillinen, asiakkaan ja lähiyhteisön tieto osana lastensuojelun prosessia. Oppimismuodot: Luennot, työpajatyöskentely, vertaisoppimisen menetelmät, ryhmässä toteutettava case-analyysi Arvioitu ajankohta: Toukokuu 2017 Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 1.7. Monikulttuurisen sosiaalityön erityiskysymykset (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tiedostaa muuttoliikkeeseen ja etnisten yhteisöjen olosuhteisiin liittyvät kulttuuriset ja yhteiskunnalliset erityiset tekijät ja ilmiöit. Opiskelija ymmärtää maahanmuuttajien ja eri kulttuuristen vähemmistöjen erityiskysymykset ja omaa valmiudet työskennellä monikulttuurisessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Keskeiset sisällöt: Pakkomuutto ja pakolaisuus, etniset suhteet ja rasismi, kieleen ja vuorovaikutukseen liittyvät haasteet ja taidot, monikulttuurinen lastensuojelutyö ja väkivaltatyö sekä ihmiskauppaan kytkeytyvät ilmiöt. Oppimismuodot: Verkkokurssi, jolla perehdytään itsenäisesti verkkoalustalla oleviin artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin sekä laaditaan essee. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä, kuten keskustelua, kommentointia sekä argumentointia. Suoritustapoina ovat itsenäinen työskentely ja aktiivinen vuorovaikutteinen osallistuminen verkkokurssin tehtävien suorittamiseen keskustelualueilla sekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointi ja oma argumentointi. Materiaaleihin perehtymällä tehdään sekä yksilö- että pienryhmätehtäviä ja osallistutaan oman pienryhmän keskusteluihin. Kurssi toteutetaan Turun yliopiston Moodlealueella. Kirjallisuus/materiaali: Kurssilla on sekä tehtäviin kuuluvaa pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Arvioitu ajankohta: Syys-lokakuu
8 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 1.8. Kriisi- ja traumatyö sekä lasten kanssa työskentely (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija tuntee kriisi- ja traumatyön teoreettiset lähtökohdat sekä traumakäsitteistön. Hän tuntee trauman vaikutukset ja omaa asiakastyössä tarvittavat tiedot ja valmiudet. Opiskelija kykenee työskentelemään eri-ikäisten lasten kanssa eettisesti kestävällä tavalla. Keskeiset sisällöt: Kriisityön viitekehys, traumakäsitteistö, trauman vaikutukset ja traumatisoituneen asiakkaan auttaminen; lasten ja nuorten kanssa työskentelyä koskeva keskeinen monialainen tutkimustieto ja työmenetelmät; ikä- ja kehitystason huomioiminen työskentelytavoissa ja lasten kanssa työskentelyä koskevat eettiset kysymykset. Oppimismuodot: Luennot, oheiskirjallisuus ja muu oheismateriaali, itsenäinen opiskelu, ryhmäkeskustelut Oheiskirjallisuus ja -materiaali: Osoitetaan kurssin yhteydessä. Arvioitu ajankohta: Tammi-helmikuu 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 20 op 2.1 Käytäntötutkimus ja ammattikäytäntöjen kehittäminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee käytäntötutkimuksen käsitteen ja toimintatavan sekä osaa omassa työssään suunnitella, toteuttaa ja raportoida sosiaalityön käytäntötutkimuksen yhteistyössä työyhteisön kanssa. Keskeiset sisällöt: Ammattikäytäntöjen kehittäminen, sosiaalityön käytäntötutkimuksen teoreettiskäsitteelliset lähtökohdat ja metodit sekä käytäntötutkimuksen prosessi Oppimismuodot: Orientoivat luennot lähiopetuksena, vuorovaikutteinen verkkokurssi, oheiskirjallisuus, omaan työtehtävään liittyvän käytäntötutkimussuunnitelman laatiminen (5 s.) ja ryhmätyöskentely Oheiskirjallisuus: Satka, Mirja ym. (toim.) Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki: Unigrafia. Ilmestyy keväällä Satka, Mirja ym. (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki: Palmenia. Marthinsen, Edgar ym. (eds.) Practice research in Nordic social work. Knowledge production in transition. London: Whiting & Birch. Hassi ym Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum. Arvioitu ajankohta: Syys-lokakuu 2017 Vastuuyliopisto: Helsingin yliopisto 2.2 Lastensuojelun tieto ja dokumentointi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija ymmärtää dokumentoinnin erilaiset roolit ja merkitykset osana professionaalista sosiaalityötä ja sosiaalityön tutkimusta. Opiskelija osaa arvioida ja analysoida kriittisesti lastensuojelun asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa. Opiskelijalla on valmius analysoida kriittisesti sosiaalityössä tuotettavia dokumentteja niin niiden sisällön, tuotantoehtojen kuin seurauksellisuuden näkökulmista. Hän ymmärtää dokumentoinnin ja asiakastietojärjestelmien mer- 8
9 kityksen työn ja asiakkaiden oikeuksien näkökulmasta ja osaa laatia asiakasdokumentit jäsentyneeseen, eettisesti ja tiedollisesti perusteltuun muotoon. Keskeiset sisällöt: Käsiteltäviä teemoja ovat mm. dokumentoinnin etiikka, dokumenttien käyttö sosiaalityön tutkimuksessa, asiakastyön dokumentoinnin ohjeet ja käytännöt, asiakastietojärjestelmät, dokumentointi ja tiedonmuodostus, asiakkaiden ja asiakirjojen suhteet, vuorovaikutus. Oppimismuodot: Vuorovaikutteinen verkkokurssi, luennot, oheiskirjallisuus, dokumentoinnin case - analyysi tehtävät, ryhmätyöskentely. Suoritustapoina ovat itsenäinen työskentely, perehtyminen ennakkoon kunkin osion luento- ja muihin materiaaleihin sekä aktiivinen osallistuminen verkossa toteutettaviin pienryhmäkeskusteluihin ennakkomateriaalin ja tehtävien pohjalta. Kurssi toteutetaan Tampereen yliopiston Moodle-alueella ja pienryhmätapaamisissa käytetään adobe connect -yhteyttä. Opiskelija laatii esseen. Kirjallisuus ja materiaalit: Kurssilla on sekä tehtäviin kuuluvaa pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Arvioitu ajankohta: Syksy 2017 Vastuuyliopisto: Tampereen yliopisto 2.3 Vaikuttavuuden arviointi (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee asiakastiedon muodostuksen ja ammatillisen arvioinnin sekä osaa analysoida ja arvioida kriittisesti asiakasprosesseissa saatua moninaista tietoa. Hän osaa koota tutkimus- ja asiantuntijatietoa sekä arvioida tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista. Opiskelijalla on valmiuksia arvioida työn vaikutuksia yksilö-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Opiskelijalla on perusvalmiudet palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin. Keskeiset sisällöt: Vaikuttavuuden tutkimuksen ja arvioinnin lähestymistavat, lastensuojelun vaikuttavuustutkimuksen sekä perhepalvelujen ja perheinterventioiden vaikuttavuuden arvioinnin perusteet, näyttöön perustuvan sosiaalityön edellytykset, asiakasvaikuttavuus ja palvelujen laadun kehittäminen. Oppimismuodot: Luennot ja soveltava tehtävä Oheiskirjallisuus: Holmes, Lisa; McDermid, Samantha Understanding costs and outcomes in child welfare services. London: Jessica Kingsley. Patton, Michael Quinn Developmental evaluation: Applying complexity concepts to enhance innovation and use. New York, London: Guildford Press. Pohjola, Anneli ym Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Rajavaara, Marketta Yhteiskuntaan vaikuttava Kela. Katsaus vaikuttavuuden käsitteeseen ja arviointiin. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 69. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Sholonsky, Aaron; Benbenishty, Rami (eds.) From evidence to outcomes in child welfare: An international reader. New York: Oxford University Press. Arvioitu ajankohta: Marras-joulukuu 2017 Vastuuyliopisto: Itä-Suomen yliopisto 9
10 2.4 Moniammatillisen ja asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen (5 op) Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija hallitsee moniammatillista ja asiakaslähtöistä yhteistyötä koskevan keskeisen teoria- ja tutkimustiedon. Opiskelija omaa valmiudet moniammatillisen ja -alaisen, asiakaslähtöisen työn kehittämiseen uudistuvissa palvelurakenteissa. Opiskelijalla on valmiuksia toimia yhteisöissä ja verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana ja arvioida omaa asemaansa ja rooliaan monialaisissa verkostoissa. Hänellä on valmiudet yhteisen monialaisen asiantuntijuuden rakentamiseen muiden ammattilaisten kanssa sekä valmiudet lapsi-, nuoriso- ja perhepoliittiseen suunnitteluun alue- ja paikallisella tasolla. Keskeiset sisällöt: Moniammatillisuutta ja asiakaslähtöisyyttä koskeva teoreettinen ja tutkimustieto sekä työmenetelmät; moniammatillisuus ja asiakaslähtöisyys toiminnan eri tasoilla, kuten asiakas-, kehittämis- ja vaikuttamistyössä sekä yhteydessä opiskelijan omaan työyhteisöön, lapsi-, nuoriso ja perhesosiaalityön monialaiseen verkostoon ja uudistuviin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteisiin. Opintojaksolla tehdään opiskelijan omaan työhön ja organisaatioon liittyvä pieni arviointi- tai kehittämistehtävä, jossa sovelletaan koulutuksessa opittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä. Oppimismuodot: Luennot ja oheiskirjallisuus, vertaisoppiminen, työelämään kiinnittyvä kehittämistehtävä, johon liittyy ennen kurssin alkamista tehtävä ennakkotehtävä. Oheiskirjallisuus: Glenny, Georgina; Roaf, Carolinen Multiprofessional Communication: Making Systems Work for Children. Berkshire: Open University Press. Nousiainen, Kirsi ym Monialainen yhteistyö ja verkostomaiset työtavat lasten ja nuorten palveluissa. Helsinki: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Arvioitu ajankohta: Kevät 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ 10 op Osaamistavoite: Erikoistuva opiskelija kykenee teoreettista tietoa, tutkimustietoa ja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä hyödyntäen ja soveltaen analysoimaan, arvioimaan kriittisesti ja kehittämään lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ammatillisia käytäntöjä sekä raportoimaan tutkimus- tai kehittämistyön jäsentyneeseen ja tiedollisesti perusteltuun muotoon. Keskeiset sisällöt: Opiskelijan suorittama lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön alan kehittämistehtävä ja sen raportointi. Kehittämistehtävä voi sisältää 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa tai 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin. Oppimismuodot: Opiskelija sopii lopputyönsä aiheen ja toteutuksen erikoisalan vastuuopettajien kanssa. Opiskelija toteuttaa tieteellis-käytännöllisen lopputyön yliopiston ja mahdollisuuksien mukaan myös työpaikan ohjausta sekä muiden erikoisalan opiskelijoiden vertaistukea hyödyntäen. Ajankohta: Tavoitteellinen valmistumisaika joulukuu 2018 Vastuuyliopisto: Turun yliopisto 10
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖ -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2016 2018 Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan
LisätiedotERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖ -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2019 2021 Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön erikoisalan
LisätiedotLAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA
LisätiedotErikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen
Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutus tarkoitettu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi suunnataan
LisätiedotSOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA?
SOSIAALITYÖN ERIKOISOSAAMINEN SOTESSA? Tervetuloa! Johdatus päivän teemaan Merja Anis 31.1.2018 Sosiaalityön erikoistumiskoulutusten taustaa Sosnet-yliopistoverkoston yhteistyö kuuden sosiaalityön koulutusta
LisätiedotERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto HAKUOPAS 2016 ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalat Uusimuotoiset erikoistumiskoulutukset
LisätiedotAnneli Pohjola Poske 8.5.15
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus Anneli Pohjola Poske 8.5.15 Nykyinen sosiaalityön erikoistumiskoulutus Yhteiskunta- tai valtiotieteen lisensiaatintutkintoon johtava, ns. ammatillinen lisensiaatintutkintoi
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2018 2020 Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011
1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotValtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2016 2018 Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalan opetussuunnitelman
LisätiedotKIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotPoikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin
Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotHaku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto
Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotOpettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op
Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opetussuunnitelma 2016 2017 Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita.
LisätiedotKULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)
KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotSuoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus
OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotKestävän kehityksen opintokokonaisuus
Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.
LisätiedotOpetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus
Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus Mari Suonio ja kumppanit 19.5.2017 Taustaa Toimiva, vakiintunut malli valtakunnallisille verkkokursseille olemassa Noin 3000 op ja 13-10 verkkokurssia
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
Lisätiedot11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure
11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotKorkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara
Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotUusimuotoinen erikoistumiskoulutus
Uusimuotoinen erikoistumiskoulutus Tuula Kostiainen 27.8.2015 Selvityshenkilö Sosnet (esityksessä hyödynnetty prof. Marketta Rajavaaran, ylitarkastaja Sanna Hirsivaaran, OKM ja Unifin www-aineistoja) Nykyinen
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotRikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä
Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Heli Valokivi, Tay & Mari Suonio, UEF Sosnet PEDASHOP II 11.4.2014 Kurssin
LisätiedotOrientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta
TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy
Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op
Turun Ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Ajankohta 12.09.2019-15.05.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, Turku Hinta 1500 (alv 0%).
LisätiedotErikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA ( )
Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HYVINVOINTIPALVELUJEN ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA (2016 2019) Hyvinvointipalvelujen erikoisalan opetussuunnitelman rakenne (70 op): 1 ERIKOISALAOPINNOT (40op) 1.1
LisätiedotOPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala
OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö
PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta
LisätiedotPerusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö
Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotValtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS
Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto ERIKOISSOSIAALITYÖNTEKIJÄN KOULUTUS HYVINVOINTIPALVELUT -ERIKOISALAN OPETUSSUUNNITELMA 2017 2019 Hyvinvointipalvelujen erikoisalan opetussuunnitelman (70
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotUudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotPOLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotMiten suunnittelen opintoni?
Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotErikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalvelujen ja Kuntouttavan sosiaalityön erikoisaloilla
26.9.2016 1/6 HAKUOPAS 2016 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalvelujen ja Kuntouttavan sosiaalityön erikoisaloilla Uusimuotoiset erikoistumiskoulutukset Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon
LisätiedotEsimerkki sopimusvalmistelusta: Sosiaalityön erikoistumiskoulutukset. 16.2.2016 Tuula Kostiainen, selvityshenkilö kesä-lokakuu 2015
Esimerkki sopimusvalmistelusta: Sosiaalityön erikoistumiskoulutukset 16.2.2016 Tuula Kostiainen, selvityshenkilö kesä-lokakuu 2015 Sosiaalityön erikoistumiskoulutus, korkeakoulu- ja työelämäyhteydet Plussat
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen
LisätiedotTURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP)
OPETUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSOIKEUDEN TÄYDENNYSKOULUTUS (30 OP) 2016-2017 2016 Hämeenlinna Turvallisuusoikeuden täydennyskoulutus 2016-2017 SISÄLLYS SISÄLLYS... 3 JOHDANTO... 4 ORGANISAATIOTURVALLISUUDEN
LisätiedotSosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta
Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja
LisätiedotARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE
SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sairaanhoitaja (AMK) tutkinto-ohjelma Päivätoteutus ja monimuotototeutus ARVIOINTIKRITEERIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU JA TURVALLISUUS OPINTOKOKONAISUUDEN OPINNOILLE
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotAMK-tutkinto. 210 opintopistettä
Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja
1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson
LisätiedotLapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?
Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä
LisätiedotTEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO
TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen sari.harmoinen@oulu.fi KTK248 INFO Palkatonta harjoittelua laaja-alaisesti erilaisissa kasvatusalan organisaatioissa (ks. Weboodi) Maisterivaiheen opiskelijoille 408038S
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotHAKUOPAS 2018 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus
26.3.2018 1/6 HAKUOPAS 2018 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Rakenteellisen sosiaalityön erikoisala Uusimuotoiset erikoistumiskoulutukset Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia,
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
Lisätiedot