Meidän kirkko Kuopiossa Osallisuuden yhteisö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meidän kirkko Kuopiossa Osallisuuden yhteisö"

Transkriptio

1 Meidän kirkko Kuopiossa Osallisuuden yhteisö Kuopion ev.lut. seurakuntien strategia vuoteen (19)

2 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymänyhteiselle kirkkoneuvostolle Kirkon perustehtävä on julistaa evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Jumalan antamaa tehtävää kirkko ei voi muuttaa toiseksi, mutta sen on kehitettävä toimintaansa ja rakenteitaan voidakseen toteuttaa tehtäväänsä muuttuvassa ajassa ja muuttuvassa ympäristössä. Kirkon tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan Jumalan antama valtuutus ja hänen armonsa sekä kirkon tehtävään sitoutuneet erilaiset ihmiset. Seurakunnan elämän ja toiminnan ytimessä ovat jäsenet, seurakuntalaiset. Ajatukset siitä, miten Kuopion ev.lut. seurakuntien tulisi toteuttaa tehtäväänsä, on kiteytetty strategiaksi, joka ulottuu vuoteen Strategia on saanut nimen Meidän kirkko Kuopiossa. Osallisuuden yhteisö. Kuopion ev.lut. seurakuntien strategia vuoteen Lähtökohtana on ajatus kirkosta, jonka olemukseen kuuluu jumalanpalvelukseen kokoontuva seurakunta, Jumalan kansa. Kaiken toiminnan lähtökohta ovat Jumalan Sana, rukous ja sakramentit. Ne ovat kirkon ominta aluetta ja niistä kirkon tunnistaa kirkoksi. Strategia pohjautuu Kirkkohallituksen asettaman Kirkon strategia 2015 työryhmän mietintöön Meidän kirkko. Osallisuuden yhteisö. (Suomen ev.lut. kirkon keskushallinnon julkaisuja C 2007:10). Perustehtävän määrittely (missio), kirkon arvot, visio tulevaisuuden kirkosta ja niiden perustelut on otettu suoraan koko kirkon strategiasta ja ne sisältyvät lukuihin Toiminnallisten suuntaviivojen otsikot ovat myös samoja kuin koko kirkon strategiassa. Niiden painopisteet perusteluineen on laadittu paikallisesta näkökulmasta mahdollisimman realistisesti vähenevät resurssit huomioon ottaen, mutta myös uusia toiminnallisia ja rakenteellisia haasteita pohtien. Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asetti työryhmän ja neuvottelukunnan laatimaan toiminnallista strategiaa. Lähtökohtana olisi perustehtävän määrittely ja Meidän kirkko 2015 mietinnön määrittelemät suuntaviivat ja painopisteet, joita tarkasteltaisiin kuopiolaisesta näkökulmasta. Seurakuntayhtymän toiminnallisen strategia määrittäisi paikallisseurakuntien ja muiden toimintayksiköiden yhteisen suunnan mutta sallisi toimintayksiköiden erilaisuuden ja luovuuden sekä erikoisosaamisen käytön yli seurakunta- ja työalarajojen, todettiin yhteisen kirkkoneuvoston toimeksiannossa. Toiminnallisen strategian työryhmään ovat kuuluneet lääninrovasti Jaana Marjanen (puheenjohtaja) sekä tuomiorovasti Ilpo Rannankari (varapuheenjohtaja), työyhteisökonsultti Antti Kokkonen, seurakuntapastori Kirsi Leino, seurakuntapastori Mika Pulkkinen, diakoniatyöntekijä Liisa Tiilikainen sekä nuorisosihteeri Marjukka Toropainen. Sihteerinä on ollut seurakuntapastori Olli Viitaniemi. Työskentelyyn on osallistunut myös viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen. Työryhmä on pitänyt 11 kokousta ja kuullut asiantuntijoina tutkija, TT Pauliina Kainulaista, puistopäällikkö Aarne Laukkasta ja kiinteistöpäällikkö Martti Sutista. Toiminnallisten painopisteiden valmistelu työryhmän kokouksiin on tehty jäsenten muodostamissa 2-3 hengen pienryhmissä. 2 (19)

3 Kirkkoneuvosto asetti työskentelyn tueksi neuvottelukunnan, johon ovat kuuluneet kirkkovaltuuston puheenjohtaja, rehtori Ilkka Raninen (puheenjohtaja) sekä yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, musiikkiluokan opettaja Taina Tammekann, tutkija Panu Rantakokko, sosionomi (amk) Vilma Kröger, diplomi-insinööri Antti Airas, lääketieteen tohtori Tuula Pesonen, sairaanhoitaja Pirkko-Liisa Piironen, opiskelija Sami Tiainen, lehtori Liisa Karjalainen, toimitusjohtaja Jukka Nerg, osastonhoitaja Katriina Kankkunen, lehtori Väinö Matti Miettinen, toimittaja Pekka Niiranen, professori Riitta Vornanen, kirkkoherra Hannu Savinainen, lapsityönohjaaja Riitta Immonen, diakoni Jarmo Tarkkonen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Hannu Innanen sekä kanttori Joona Saraste. Sihteerinä on ollut keskusrekisterin johtaja Oiva Voutilainen. Neuvottelukunta on kutsuttu koolle kaksi kertaa. Työryhmän jäseniä on osallistunut näihin neuvotteluihin. Asiantuntijana neuvottelukunta on kuullut Kirkon tutkimuskeskuksen johtajaa, dosentti Kimmo Kääriäistä ja tutkija, TM Terhi Jormakkaa. Työryhmä on halunnut toimia vuorovaikutteisesti. Neuvottelukunnalla ja seurakuntien työntekijöillä on ollut mahdollisuus antaa sähköisesti palautetta strategian luonnoksista. Lisäksi niistä on keskusteltu rovastikuntapäivässä ja johtavien viranhaltijoiden neuvottelussa. Tavoitteena on ollut strategia, jonka linjaukset saavat konkreettisen sisällön seurakuntien ja yhteisten työmuotojen strategioissa. Jokaisesta suuntaviivasta olemme nostaneet esille 1-2 kärkihanketta, jotka on suunniteltu toteutettavaksi yhteisesti ja jotka edellyttävät myös resurssien ohjaamista niihin. Strategia on prosessi, johon sitoutuminen on haaste työntekijöille, luottamushenkilöille ja vastuunkantajille. Strategia ulottuu vuoteen On ensiarvoisen tärkeää, että sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään jatkuvasti toimintaympäristön muuttuessa. Näin prosessi jatkuu. Kuopiossa Jaana Marjanen Ilpo Rannankari Antti Kokkonen lääninrovasti tuomiorovasti työyhteisökonsultti puheenjohtaja varapuheenjohtaja Kirsi Leino Mika Pulkkinen Liisa Tiilikainen seurakuntapastori seurakuntapastori diakonissa Marjukka Toropainen nuorisosihteeri Olli Viitaniemi seurakuntapastori sihteeri 3 (19)

4 1 KIRKON OLEMUS JA TEHTÄVÄ Kristillinen kirkko on olemassa, jotta meissä syntyisi usko pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiimme. Jumala loi ihmisen toteuttamaan rakkauden kaksoiskäskyn vaatimusta: rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistään niin kuin itseään. Maailmassa on aina ollut ihmisiä, joiden elämää on kantanut usko ja jotka ovat tunnustaneet Luojansa tahdon hyväksi ja oikeaksi. Jeesus Nasaretilainen kokosi lähes kaksi tuhatta vuotta sitten ympärilleen oppilasjoukon ja opetti heille Isänsä tahdon. Kun ristillä kuollut Mestari ilmestyi oppilailleen, heidät valtasi ilo ja heissä heräsi uusi toivo. Jeesukseen uskovista alkoi muodostua yhteisö, joka ymmärsi olevansa osallinen ikuisesta elämästä ja alkoi julistaa sanomaa Kristuksen ylösnousemisesta. Näin he toteuttivat Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18 20). Apostolien julistuksen seurauksena monet uskoivat ja heidät kastettiin Jeesuksen Kristuksen nimeen. Kristittyjen lukumäärä kasvoi, kirkko alkoi järjestyä ja saada muotoa. Kristittyjen yhteisölle on sen historian alusta saakka ollut tunnusomaista keskinäinen yhteys, osallisuus. Yhteinen usko liittää ihmiset Kristukseen ja toisiinsa. He kokoontuvat yhteiseen jumalanpalvelukseen ja viettävät yhteistä ateriaa, pyhää ehtoollista. Keskinäinen huolenpito on yhteyden näkyvä merkki. Alkuaikojen kristityt tunnettiin siitä, että he välittivät toisistaan (Ap. t. 2:42 47; 4:32 37). Kirkko on aina olemukseltaan hengellinen yhteisö. Se on avoin kaikille keskenään erilaisille ihmisille ja tahtoo vastata hengelliseen etsintään. Kirkossa osallisuus pyhään kolmiyhteiseen Jumalaan saa näkyvän ja yhteisöllisen muodon. Se merkitsee myös Jumalan luomistyön hyvyyksien jakamista muiden kanssa, jotta kaikki tulisivat niistä osallisiksi. Kristillisen kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä pelastukseen. Jotta usko Kristukseen syntyisi ja vahvistuisi, kirkko kertoo sanomaa Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kutsuu ehtoollispöytään ja julistaa syntien anteeksiantamista. Usko merkitsee synnin rikkoman Jumala-yhteyden palautumista ja uskallusta luottaa Jumalan armoon. Usko avaa kristityn silmät näkemään, että hän on kaiken aikaa Jumalan hyvyyden vaikutuspiirissä. Luottaessaan Herraansa ihminen tunnustaa Raamatun Jumalan Pelastajakseen ja osoittaa hänelle kiitollisuutta saamastaan avusta. Kirkon tehtävä on myös kutsua jokaista noudattamaan elämässään Jumalan tahtoa. Kultaisen säännön ja kymmenen käskyn tulee ohjata valintojamme muuttuvassa maailmassa. Kun Jumalaan uskotaan ja luotetaan, rohkeus luopua omasta edusta kasvaa. Toisen ihmisen hätä koskettaa ja lähimmäinen saa etusijan. Usko alkaa synnyttää hyviä tekoja. Niitä Jumala luoduiltaan odottaa. Kirkon tehtävä ja olemus kietoutuvat erottamatta toisiinsa. Kirkko on todellinen kirkko vain, jos se hoitaa perustehtävänsä: julistaa evankeliumia ja huolehtii sakramenteista. 4 (19)

5 Kirkon jäsenet tarvitsevat toisiaan voidakseen uskoa ja elää kristittyinä. Osallisuuden yhteisönä kirkko on avoin kaikille ja toimii vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Kirkko on olemukseltaan samalla kertaa hengellinen ja inhimillinen. Sillä on paikallinen ilmenemismuotonsa ja maailmanlaaja ulottuvuus. Kirkon näkyvä, inhimillinen ja paikallinen ilmenemismuoto on se yhteisö, jonka välityksellä Jumala toimii. Tahto olla osallisuuden yhteisö merkitsee jokaiselle kirkolle jatkuvaa haastetta suunnitella, järjestää ja arvioida toimintaansa niin, että sen toimialueella kuuluu pelastuksen sanoma ja toteutuu lähimmäisen hyvä. Osallisuuden yhteisönä kirkon tulee kehittää työtään niin, että mahdollisimman moni löytää uskon merkityksen ja oman paikkansa kirkon toiminnassa elämäntilanteensa mukaisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on osa maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa. Sen tehtävä on tuoda armo arkipäivään ja luoda yhteyttä Pyhän Jumalan ja syntisten välille. Kirkkomme kuuluu luterilaiseen kirkkoyhteisöön ja sen käsitys uskon sisällöstä ja kirkon elämästä on ilmaistu Raamatussa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Toiminnan ulkoisista ilmenemismuodoista säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. Niiden mukaan kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2). Kirkkomme ei voi valita eikä määritellä annettua tehtäväänsä toiseksi. Se kuitenkin toteuttaa perustehtäväänsä muuttuvassa maailmassa. Kehittäessään toimintaansa kirkon tulee ottaa huomioon ympäristönsä muutokset, käyttää järkeä, harkintaa ja inhimillistä viisautta. Näin tehdessään kirkkomme on toivottavasti entistä käyttökelpoisempi Jumalan toiminnan välikappale. Edellä kuvattu käsitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tehtävästä voidaan ilmaista näin: Kirkon tehtävä on johtaa ihmisiä pelastukseen ja tuoda Jumalan armo ja rakkaus arkipäivään. Kirkko on olemassa, jotta usko Kristukseen syntyisi. Se kokoaa ihmiset yhteen kasvamaan kristittyinä. Se rohkaisee heitä välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta sanoin ja teoin. Se tuo itsekkyyden, väkivallan ja ahneuden läpäisemään maailmaan Jumalan hyvyyttä, oikeutta ja toivoa. Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. 5 (19)

6 2 KIRKON ARVOT Arvot ovat jokaiselle yhteisölle merkityksellisiä. Jos yhteisö kunnioittaa ja noudattaa arvojaan, ne ohjaavat yhteisön ja sen jäsenten toimintaa. Arvot ilmaisevat, minkä mukaan yhteisö haluaa toimia, mitä se pitää toivottavana, hyvänä tai tavoiteltavana ja mitä puolestaan hylättävänä, pahana tai torjuttavana. Arvot ohjaavat arkipäivän toimintaa ja päätöksentekoa. Ne viestivät yhteisön identiteetistä. Strategian onnistumisen kannalta on keskeistä, että yhteisön ja sen jäsenten arvot sopivat yhteen. Arvomme perustuvat kymmeneen käskyyn ja niiden tulkintaan. Käskyt vaativat meitä kunnioittamaan ja rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Sen vuoksi Pyhän kunnioitus on kirkolle ominainen arvo. Käskyt vaativat myös rakastamaan lähimmäistä. Vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus ovat kymmenen käskyn tavoitteena. Samalla ne ovat yleisinhimillisiä arvoja. Arvoihin sitoutumalla kirkon jäsenet, vapaaehtoiset, luottamushenkilöt ja työntekijät vaikuttavat siihen, että kirkko kykenee toteuttamaan perustehtävänsä hyvin. Määrittäessään arvonsa kirkko ja sen jäsenet asettuvat suurten vaatimusten eteen. Kokemuksesta tiedämme, että käskyjen ja arvojen toteuttaminen on vaativa tehtävä. Täydellisesti siinä ei onnistu kukaan. Tästä tietoisena haluamme kuitenkin pitää kiinni yhdessä sovituista arvoista. Ne tarvitaan ohjaamaan toimintatapaamme. Osallisuuden yhteisönä haluamme edistää seuraavien arvojen toteutumista: Pyhän kunnioitus kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainoalaatuisuuden näemme Jumalan kuvan ihmisessä ja ihmisen syntisyyden tunnistamme pyhyyden kaipauksen muissa uskonnoissa Vastuullisuus huolehdimme lähimmäisistämme varjelemme luomakuntaa käytämme kaikkia voimavaroja vastuullisesti tavoittelemme kohtuullisuutta elämäntavoissa Oikeudenmukaisuus taistelemme oikeudenmukaisuuden puolesta puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia ratkaisemme asiat tasapuolisesti ja kaiken tarkastelun kestävästi Totuudellisuus puhumme rohkeasti Jumalasta uskomme ja elämme niin kuin opetamme pidämme kirkon toiminnan avoimena ja hallinnon läpinäkyvänä 6 (19)

7 3 KIRKKO VUONNA 2015 Vuoden 2015 kirkossa jäsenyys on merkityksellistä. Kirkkoon kuuluminen on tietoista ja perusteltua. Sen hallinto on läpinäkyvä ja toiminta avointa. Kirkko on perusteissaan luja ja vakaa, käytänteissään joustava ja valmis muutokseen. Kirkon jäsenet näkevät itsensä osana maailmanlaajuista kristillistä kirkkoa ja toteuttavat sen lähetystehtävää. He tuntevat vastuuta sekä yksittäisistä lähimmäisistä että oikeudenmukaisuuden toteutumisesta lähiympäristössä ja maailmanlaajuisesti. Paikallisseurakunta ja sen jumalanpalvelus on kirkon toiminnan keskeinen ja kantava sisällöllinen ydin, vaikka jumalanpalveluksen ulkoiset muodot voivat vaihdella. Kirkko tavoittaa jäsenensä laadukkaasti vähintään viisi kertaa vuodessa. Kirkon pyhät toimitukset ovat toimivia rajapintoja, joissa arki kohtaa pyhän ja ihmisellä on mahdollisuus pysähtyä arvioimaan elämänsä perustaa. Vuoden 2015 kirkolla on valmiudet kohdata ihmisten etsintä ja keskustella kirkon uskon perustaa koskevista kysymyksistä selkeästi ja ymmärrettävällä kielellä. Kun seurakunnan jäsenet haluavat elää kristittyinä ja kantaa vastuuta toisistaan pienissä ryhmissä ja yhteisöissä, seurakunnat näkevät tällaisen toiminnan merkityksen. Ne tarjoavat sille rohkaisua, tukea ja voimavaroja. Kirkon jäsenet toimivat omassa elämässään ja kutsumuksessaan kirkon arvomaailman mukaisesti: puolustavat rohkeasti oikeudenmukaisuutta, tukevat heikkoja ja pidättyvät oman edun tavoittelemisesta toisten kustannuksella. Kirkon ääntä kuunnellaan yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa ja se otetaan vakavasti. Merkityksellinen jäsenyys tuo kirkkoon uusia liittyjiä. Kirkon talous on vakaa ja sen rakenteet palvelevat toimintaa ja uuden kehittämistä. Kirkon työyhteisöt ovat hyvin johdettuja ja kirkon työntekijät voivat hyvin. Edellä sanottu kuva kirkosta voidaan tiivistää seuraavasti: Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. 7 (19)

8 4 STRATEGISET SUUNTAVIIVAT VUOTEEN Hengellinen elämä vahvistuu Kirkon ja sen jäsenten hengellinen elämä on antautumista vuorovaikutukseen kolmiyhteisen Jumalan ja arkitodellisuuden kanssa. Tässä vuorovaikutuksessa usko on lahja, jonka Pyhä Henki vaikuttaa sanan kuulemisen ja sakramenttien vastaanottamisen välityksellä missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Ihmisen tehtävä on nöyrtyä puhuteltavaksi. Mikäli olemme kristittyinä ja kirkon palvelijoina itseriittoisia emmekä taivu vuoropuheluun arkitodellisuuden ja Jumalan kanssa, voimmeko odottaa Jumalan tekevän työtään meissä tai kauttamme 2010-luvun ihmisten arjessa. Jumalanpalveluksen sanotaan olevan seurakunnan elämän keskus. Seurakuntien toiminnallisia strategioita laadittaessa arvioimme kriittisesti, toteutuuko tämä ihanne. Etsimme seurakuntalaisille ja eri työalojen työntekijöille uusia mahdollisuuksia osallistua jumalanpalveluselämän toteutukseen, jotta jumalanpalvelus voisi olla aidosti koko seurakunnan yhteinen juhla ja elämän keskus. Korostamme jumalanpalveluksista tiedottamisessa palveluksen sisältöä. Vuosittain seurakunnissamme on vietetty yli tuhat jumalanpalvelusta. Seurakuntalaisille on tarjottu mukulamessuja, perhemessuja, Perheen pyhä -kirkkohetkiä, nuorten perjantaimessuja koululaisjumalanpalveluksia, Tuomasmessuja, Taizé-messuja ja kansainvälisiä messuja. Jumalanpalveluselämämme kirjoa voidaan pitää verrattain monipuolisena. Työvoimaresurssien vähetessä jumalanpalvelustarjontaa tuskin voidaan enää lisätä. Sen sijaan seurakuntien pääjumalanpalveluksia voimme toteuttaa sisällöllisesti ja musiikillisesti monimuotoisina ja eri ryhmille kohdennettuina. Erityisjumalanpalvelusten sijaan pyrimme kaikenikäisten seurakuntalaisten yhteisiin kohtaamisiin. Pohdimme ja linjaamme seurakunnittain omaa identiteettiä ja työnäkyä sekä sitä, kuinka paikallinen identiteetti voisi näkyä jumalanpalveluselämässä. Seurakuntiemme luonteet ja kirkonmenot voivat olla rohkeasti omaleimaisia. Arjen äänten kuulemisen herkkyyttä tarvitaan myös mietittäessä jumalanpalvelusaikoja, joita porrastamme yhdessä sopien ja seurakuntalaisten tarpeita kuunnellen. Jumalanpalvelusaikoja porrastamalla saamme turvattua jumalanpalveluselämän jatkuvuutta kyläkirkoissa. Samalla voimme tarjota valinnanvaraa siellä, missä jumalanpalvelukset ovat maantieteellisesti lähekkäin ja samaan kellonaikaan. Luomme seurakuntalaisille mahdollisuuden osallistua paikalliseen jumalanpalveluselämään myös radion ja internetin välityksellä. Vastaamme aikamme hiljentymisen kaipuuseen pitämällä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan kirkkoja avoimina hiljentymistä varten. Kirkon avoin ovi viestittää ohikulkijallekin. Tarpeen mukaan vaihdamme kokemuksia ja jaamme toimivia malleja toteuttaa kirkon avoimia ovia myös vapaaehtoistoimintana. Punnitsemme myös mahdollisuutta pappien päivystysten siirtämisestä toimistoista kirkkotiloihin. Kristityn elämässä kirkolliset toimitukset ovat tärkeitä, mutta niiden merkitystä hengellisen elämän vahvistumisessa ei tule liioitella. Hengellisen elämän syventyminen edellyttää 8 (19)

9 kasteen lahjan vaalimista arjessa. Toimituksiin liittyen voimme tarjota jäsenillemme mahdollisuuksia syventyä niiden sisältöihin ja tukea kristillisen identiteetin vahvistumista sekä yksityistä hartauden harjoitusta. Järjestämme lasta odottaville vanhemmille sekä kummeiksi kutsutuille kaste- ja kummikoulun, jonka voi toteuttaa vuorovaikutteisena, vertaiskokemusten jakamista sisältävänä viikonloppuna. Rippikoululaisten vanhemmille tarjoamme seurakunnissa vanhemmuuteen sekä aikuisen hengellisyyteen liittyvien kysymysten foorumia. Toteutamme seurakuntien yhteistyönä avioliittokoulun avioon aikoville sekä sururyhmät läheisensä menettäneille. Olemme avoimia hengelliselle etsinnälle ja aikuisen uskon kysymyksille. Järjestämme kaikissa seurakunnissa hyvin hoidettuja raamattupiirejä. Seurakuntien yhteistyönä tarjoamme aikuisille suunnattua, hengellisiin kysymyksiin syventyvää Katekumenaattipienryhmätoimintaa, jonka puitteissa on mahdollista suorittaa myös aikuisrippikoulu. Seurakuntien aikuistyöstä vastaavien yhteistyö on perusteltua voimavarojen käyttöä myös luento- ja keskustelusarjojen toteutuksessa. Hengellisessä perinteessämme korostuu uskontokasvatuksen merkitys. Monimuotoistuva hengellisyys edellyttää valmiuksia kohdata ja hoitaa myös herätyskristillisistä ja karismaattisista viitekehyksistä nousevia hengellisiä kysymyksiä ja kokemuksia rikkaalle luterilaiselle perinnöllemme uskollisina. Yhteistoimintaa alueemme muiden kristillisten seurakuntien kanssa toteutamme Kuopion kristillisten seurakuntien yhteistyöelimen ja Suomen ekumeeniseen neuvostoon kuuluvien yhteisöjen kanssa. Ekumeenisissa yhteyksissä kunnioitamme eri osapuolten välisiä ekumeenisia sopimuksia. Päätös osallistumisesta yhteiskristillisiin tapahtumiin tehdään tapauskohtaisesti. Haluamme olla vastuullinen ja luotettava hengellinen toimija. Työskentelemme määrätietoisesti, jotta seurakuntien jumalanpalveluksista tulisi kaikenikäisten yhteisiä kokoontumisia. Työvoimaresurssien vähetessä emme voi lisätä jumalanpalvelusten lukumäärää, mutta voimme kehittää pääjumalanpalveluksia sisällöiltään monimuotoisemmiksi. Viestinnässä vahvistamme jumalanpalveluksista tiedottamista. Porrastamme jumalanpalvelusaikoja. Luomme seurakuntalaisille mahdollisuuksia osallistua paikalliseen jumalanpalveluselämään myös radion tai internetin välityksellä. Pidämme kirkkojamme avoinna hiljentymistä varten. Järjestämme seurakunnissa kaste- ja kummikoulun odottaville vanhemmille ja kummeiksi kutsutuille sekä aikuisten hengellisten kysymysten foorumin rippikoululaisten vanhemmille. Toteutamme avioliittokoulun ja sururyhmät seurakuntien yhteistyönä. Huolehdimme siitä, että jokaisessa seurakunnassa on tarjolla hyvin hoidettuja raamattupiirejä. Toteutamme seurakuntien yhteistyönä muuta hengellistä aikuiskasvatusta. 9 (19)

10 Maailmanlaajuisen Kristuksen kirkon jäseninä edistämme kristittyjen välistä yhteyttä paikallisesti Kuopion kristillisten seurakuntien yhteistyöelimen ja Suomen ekumeenisen neuvoston kautta Huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailman laajaa vastuuta Lähetystyö ja diakonia ovat jokaiselle kristitylle kuuluvia kirkon perustehtäviä, joihin seurakunnat kutsuvat ja varustavat jäseniään. Meidät lähetetään ehtoollispöydän yhteydestä arkeen vaalimaan luomistyön lahjoja, murtamaan leipää, jakamaan omastamme, kohtaamaan lähimmäisemme ja kutsumaan heitä armon osallisuuteen. Huolehdimme, että seurakunnissamme on toimivat edellytykset mielekkääseen vapaaehtoistoimintaan niin diakonian, lähetystyön kuin maahanmuuttajatyönkin hyväksi. Toimimme heikoimpien puolestapuhujina. Kysymme, missä ovat heikoimmassa asemassa olevat ja muun avun ulkopuolelle jäävät. Seuraamme kriittisesti yhteiskunnallista kehitystä ja puutumme rohkeasti myös rakenteellisiin epäkohtiin. Teemme oikeudenmukaisuuden ja rauhan kysymyksiä ja vastaamme toimimalla niiden edistämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toimintaympäristössämme ja omassa toiminnassamme ilmenevän rasismin, väkivallan tai syrjinnän tekemistä näkyväksi ja määrätietoista puuttumista siihen. Muutamme asenteitamme ja tottumuksiamme siten, että seurakunnan toiminta voisi olla avointa jokaiselle riippumatta henkilön etnisestä, sosiaalisesta, taloudellisesta ja terveydellisestä taustasta tai hänen seksuaalisesta identiteetistään. Strategiamme otsikko Meidän kirkko Kuopiossa ei saa sisältää piiloviestiä mutta ei teidän. Huolehdimme, että lähetys-, diakonia-, ympäristö- ja monikulttuurisuuskasvatuksen kysymykset ja sisällöt läpäisevät koko kasvatustyömme varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Tämän laajan tehtävän hoitamisessa verkostoidumme tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa kuten alueidemme oppilaitosten, KUA:n, lähetysjärjestöiden, ystävyysseurakuntiemme sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2009 talousarviovaroista kohdistettiin lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan 1,92 prosenttia. Jos pidämme näitä tehtäviä olennaisina, osuus on vaatimaton. Pyrimme strategiakaudella nostamaan kyseisen osuuden neljään prosenttiin. Tähän päästäksemme olemme valmiit sitoutumaan kohtuullisuuteen omassa toiminnassamme. Lähetystyöstä ja diakoniasta puhutaan samoissa lauseissa. Seurakuntiemme lähetystyö on diakoniatyöhön nähden heikosti resursoitua. Seurakunnissamme ei ole kokoaikaisia seurakunnan lähetyssihteerin virkoja. Lähetystyön toteuttamisen tapa, organisointi ja resursointi kaipaavat uudelleenarviointia. Laadimme asiasta selvityksen, jonka perusteella muutamme toimintamallejamme. Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta. Sitoudumme muuttamaan toimintaamme kestävän kehityksen mukaiseksi. Perustamme seurakuntayhtymään ympäristöryhmän. Yhtymässä laaditaan ympäristökatselmus, jonka voi toteuttaa esimerkiksi ympäristötieteiden opiskelijan päättötyönä. Asiantuntijapohjainen ympäristöryhmä laatii ympäristökatselmuksen perusteella ja eri osapuolia kuunnellen ympäristöohjelman, joka linjaa käy- 10 (19)

11 tännön mahdollisuudet kestävään kehitykseen pyrkimisessä. Kirkkomme ilmastoohjelman suosituksen mukaisesti haemme seurakunnallemme ympäristödiplomia, joka ulkopuolisen auditoinnin myötä tuo läpinäkyvyyttä toimintaamme. Ymmärrämme, että vastuu luomakunnasta koskettaa kaikkea toimintaamme kasvatuksesta kiinteistöiden hoitoon. Korostamme lähetystyön ja diakonian merkitystä jokaiselle kristitylle kuuluvina kirkon perustehtävinä. Vahvistamme ja kehitämme vapaaehtoistoimintaa niin diakoniassa, lähetystyössä kuin maahanmuuttajatyössä. Toimimme heikoimpien puolestapuhujina. Huolehdimme heikoimmista tukemalla ja vahvistamalla heidän osallisuuttaan seurakuntayhteydestä. Pidämme oikeudenmukaisuuden ja rauhan kysymyksiä esillä ja edistämme niitä. Teemme ympäristössämme ja toiminnassamme ilmenevän rasismin, väkivallan ja syrjinnän näkyväksi ja puutumme siihen. Edistämme sitä, että seurakunnan toiminta on aidosti avointa jokaiselle sen enempää etniseen, sosiaaliseen, taloudelliseen tai terveydelliseen taustaan kuin seksuaaliseen identiteettiin katsomatta. Nostamme talousarviovaroista lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan kohdistetun avustusosuuden neljään prosenttiin. Huolehdimme lähetys-, diakonia-, ympäristö- ja monikulttuurisuuskasvatuksesta. Haasteisiin vastaaminen ja kasvatustehtävän hoitaminen edellyttävät verkostoitumista yhteistyökumppanien kanssa. Laadimme selvityksen, millaisia resursseja seurakuntien lähetystyön hoitamiseen ja koordinointiin tarvitaan. Toteutamme tarvittavat muutokset. Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta toimintamme kaikille tasoilla ja edistämme kestävää kehitystä. Perustamme ympäristöryhmän, joka ympäristökatselmuksen perusteella laatii ympäristöohjelman eri näkökulmia kuunnellen. Haemme seurakuntayhtymällemme ympäristödiplomia. Arvioimme kriittisesti toiminta- ja ajattelumallejamme ja muutamme niitä Vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä Kirkon jäsenyydellä on kahtalainen merkitys. Kirkon jäseninä kuulumme maalliseen organisaatioon, paikallisseurakuntaan. Toisaalta kirkon jäsenyys merkitsee kasteen myötä osallisuutta maailmanlaajaan hengelliseen yhteisöön, Kristuksen seurakuntaan. Tunnustuksemme mukaan kasteen armosta voi langeta pois eikä paikallisseurakunnan jäsenyys siten suoraan merkitse osallisuutta Kristukseen. Ihmisen vallassa ei silti ole Kristuksen kirkon jäsenrekisterin pitäminen tai kanssakristittyjen luokittelu. Jäsenmäärästä huolehtiminen ei ole paikallisseurakunnan perustehtäviä jäsenistä huolehtiminen sitä vastoin on. Jäsenpohjan laajuus luo edellytyksiä sanan julistamiselle ja sakramenttien jakamiselle, joiden kautta Pyhä Henki rakentaa Kristuksen kirkkoa. 11 (19)

12 Toimiessamme paikallisseurakunnan jäsenyyden merkityksen vahvistamiseksi pyrimme välittämään samaan aikaan sekä sallivan että haastavan viestin. Moniäänisessä jäsenistössämme on sekä aktiivisesti seurakunnan toimintaan osallistuvia, järjestöaktiiveja, satunnaisia kirkkovieraita kuin myös tietoisesti uskonnollisesti passiivisia kannatusjäseniä. Jokainen kirkon jäsen on arvokas. Meidän tulee antaa tilaa erilaisille tavoille elää kristittynä ja auttaa näkemään oman jäsenyyden arvo luomatta suorituspaineita. Toisaalta uskon todellisuus haastaa jokaista kristittyä myös kilvoitukseen: punnitsemaan elämänsä painoa suhteessa kolmiyhteiseen Jumalaan ja lähimmäiseen. Viestimme ei voi olla sallivuudessaan välinpitämätön. Tämä viesti voi välittyä aidoissa, kiireettömissä ja toista kunnioittavissa kohtaamisissa, joissa olemme enemmän kiinnostuneita kuuntelemaan kanssaihmisten elämän ja uskon kysymyksiä kuin tarjoamaan niihin valmiita vastauksia. Kristittyjen yhteiselämän lisäksi tällaiset kohtaamiset ovat olennaisia myös seurakunnan palvelijoiden työtehtävinä; niille on voitava varata myös riittävästi työaikaa. Kirkolliset toimitukset ovat keskeisiä syitä kuulua kirkkoon. Toimitukset ja niihin liittyvät keskustelut ovat seurakunnan perustyötä, jotka on hoidettava laadukkaasti. Toimituksissa kohtaamme jäsenistömme koko kirjon, eikä pettymyksien tuottamiseen ole varaa. Etsimme tarkoituksenmukaisia toimintamalleja pitää seurakunnan jäseniin yhteyttä myös toimitusten jälkeen. Yhtenä mahdollisuutena on puhelinkeskustelu. Siinä saattaa ilmetä tarpeita, joihin papilla ei ole mahdollisuuksia vastata. Tukena on silloin päivitettävä muistio seurakunnan ja muiden tahojen tarjoamista palveluista, joiden pariin seurakuntalaisen voi tarvittaessa ohjata. Seurakuntamme tarjoavat eri elämäntilanteessa oleville monenlaista tukea päiväkerhoista perheneuvontaan, diakoniasta sairaalasielunhoitoon. Tämä työmme on arvostettua ja sillä on jäsenyyden merkitystä vahvistava vaikutus paitsi avun saajalle myös kirkollisveronmaksajalle. Koska ratkaisuun kirkosta eroamisesta vaikuttaa myös kirkollisvero, vastuullamme on asianmukaisen tiedon jakaminen siitä, mihin verorahat käytetään. Kasvatustyössä vahvistamme entisestään verkostoitumista päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kokoavassa toiminnassa kehitämme toimintamalleja, jotka mahdollistavat lapsiperheiden yhteisen osallistumisen ja kunkin perheenjäsenen hengellisten tarpeiden huomioon ottamisen. Kasvatustyömme tehtävänä on kristillisen identiteetin rakentumisen tukeminen ennen täysi-ikäistymistä. Jos tässä ei onnistuta, nuorten aikuisten tavoittaminen myöhemmin on työlästä. Rippikoulu tavoittaa lähes koko ikäluokan, mutta sen sisältöä ja erityisesti rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä on kriittisesti arvioitava kirkosta eroamistilastojen valossa. Eniten kirkosta eroavat nuoret aikuiset. Meidän on oltava valmiita ja kiinnostuneita kohtaamaan aikuisen uskon kysymyksiä sekä epäilyjä ja antaa niille tilaa. Valmius käydä rakentavaa keskustelua itsenäisesti ajattelevien nuorten aikuisten kanssa vaatii paitsi keskustelutaitoja myös perehtyneisyyttä aikamme kysymyksiin, ilmiöihin ja ideologioihin. Nuorten aikuisten kysymyksiä tulee pohtia ja vastauksia haasteisiin linjata oppilaitostyön sekä seurakuntien aikuistyöntekijöiden kesken, tarpeen mukaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. 12 (19)

13 Tuemme kirkon jäsenyyden ymmärtämisen tapaa, jossa kristityn suhde seurakuntaansa ei ole asiakassuhde. Kristitty on yhteisössään oman jumalasuhteensa ja elämänsä toimija. Luovumme työntekijäkeskeisestä ajattelutavastamme ja kehitämme toimintaamme avoimeksi seurakuntalaisten vapaaehtoisuudelle. Tämä voisi merkitä suuremman vastuun antamista maallikoille jumalanpalveluselämän ja muun toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Työvoimaresurssien vähetessä toimintamme tulisi olla luontevalla tavalla avointa eri alojen osaajien työlle. Seurakunnat voivat olla toiminnan järjestäjien sijaan toiminnan mahdollistajia tarjoamalla tilaa maallikkoaktiivisuudelle. Seurakunnissamme tarjotaan erilaista toimintaa kuorolaulusta lähimmäispalveluun. Vapaaehtoistoimintaa kehitettäessä on tiedostettava, että se parhaimmillaan vapauttaa työvoimaa, mutta sen organisointi myös sitoo työntekijöitä. Järkeistämme työntekijän hoidettavaksi jäävää yhteydenpitoa vapaaehtoisiin hyödyntämällä kirkon jäsenrekisteri Kirjurin mahdollisuuksia. Seurakuntien verkkosivuille luodaan vaivattomasti löydettävä väylä vapaaehtoistoiminnan pariin. Osallistumme vuosittain maailmanlaajaa yhteisvastuuta peräänkuuluttavaan Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan, jossa eri järjestöt esittelevät toimintaansa, ja esittelemme siellä seurakuntien vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Kehitämme toimintakulttuurimme avoimeksi seurakuntalaisten vapaaehtoistyölle. Yhtymän verkkosivuille luodaan vaivattomasti löydettävä väylä vapaaehtoistoiminnan pariin. Yhteydenpidossa seurakuntalaisiin käytämme tehokkaasti hyödyksi kirkon jäsenrekisteri Kirjurin mahdollisuuksia. Kiinnitämme huomiota kiireettömään ja läsnäolevaan, ihmistä kunnioittavaan kohtaamiseen. Olemme kiinnostuneita kohtaamiemme ihmisten hengellisistä kysymyksistä. Hoidamme toimitukset ja toimituskeskustelut laadukkaasti. Mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan huolehdimme yhteydestä toimitusten jälkeen. Vahvistamme kasvatustyössä verkostoitumista päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Kokoavassa toiminnassa pyrimme mahdollistamaan lapsiperheiden yhteisen osallistumisen. Olemme kiinnostuneita ja valmiita kohtaamaan aikuisen uskon kysymyksiä. Kiinnitämme huomiota nuorten aikuisten kohtaamiseen ja toimintatarjontaan. Jaamme tietoa kirkollisverovarojen käytöstä nykyistä paremmin Viemme viestiä Jokainen kristitty välittää viestiä sanoillaan, teoillaan ja olemisellaan. Kirkon viestintä on jokaisen seurakuntalaisen, luottamushenkilön ja työntekijän tehtävä. Arjen keskellä viestimme myös hyvin hoidetuilla kiinteistöillä ja hautausmailla sekä ulkomainonnalla. 13 (19)

14 Mahdollisuuksien mukaan viemme tapahtumatiedotteemme sinne, missä seurakuntalaisemme liikkuvat: kirjastoihin, kauppoihin, linja-autoasemille tai internetiin. Kiinnitämme huomiota ilmoitustemme kuvavalintoihin sekä kristillisten symbolien käyttöön, jotta viestimme on selkeästi kirkollinen. Merkittävä tapa viestiä on olla läsnä ja näkyä ihmisten arjessa. Tässä mielessä on tärkeää, että kirkon työntekijän tunnistaa vaikkapa virkavaatteesta tai henkilökortista. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan näkymään ja olemaan läsnä alueidemme erilaisissa toritapahtumissa tai messuilla. Omien toritempaustemme lisäksi tilaisuudet, joissa kansa on muutenkin liikkeellä, ovat otollisia kohtaamisille. Tällainen kohtaamisille avoin läsnäolo arjen keskellä on arvokasta työtä, jolle varaamme myös työaikaa. Niin arkisissa kohtaamisissa kuin muussakin viestinnässä kiinnitämme huomiota sisältöön. Pyrimme hienotunteisesti, mutta aktiivisesti ylittämään sen kynnyksen, mitä vaatii keskustella muotojen sijaan sisällöstä tai hallinnon sijaan hengellisyydestä. Kirkon julkisuuskuva mediassa ei ole hallittavissa eikä sen kiillottaminen ole itsetarkoitus. Pyrimme silti nostamaan esiin marginaalisten kestopuheenaiheiden sijaan kirkon rikasta elämää ja toimintaa. Perustamme seurakuntayhtymään mediaryhmän. Ryhmän tarkoituksena ei ole olla seurakuntiemme virallinen lausuntoautomaatti, vaan sen jäsenet seuraavat ajan ilmiöitä ja reagoivat niihin kirjoittamalla alueemme lehtiin ja internetiin omalla nimellään. Ryhmän tehtävänä on myös haastaa muita kirkon jäseniä julkiseen keskusteluun sekä huolehtia työntekijöiden ohjeistamisesta ja tarvittaessa kouluttamisesta julkiseen keskusteluun. Vastineiden sijaan pyrimme keskustelemaan, ottamaan kantaa ja nostamaan esiin kirkon kannalta oleellisia keskustelunaiheita. Kirkko ja koti -lehden tehtävänä on olla paitsi tiedotuslehti myös hyvin toimitettu lukulehti, joka haastaa lukijansa uskon ja etiikan kysymysten pohdintaan. Lehden välityksellä viestimme tavoittaa myös kirkkoon kuulumattomia. Pyrimme lisäämään ennakkojuttujen määrää tulevista tapahtumista. Kohdennamme tapahtuma- ja toimintatiedotuksen kunkin kohderyhmän parhaiten tavoittavaan viestimeen. Hyödynnämme internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Seurakuntien verkkosivut ovat näyteikkuna seurakuntien elämään, jonka perusteella syntyy nopeasti laajempikin mielikuva toiminnastamme. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla verkon merkitys korostuu ja työvoimaresurssien kohdentamista verkkotyöhön on harkittava. Kuopion seurakuntien nuorisotyö voisi näkyä myös internetin yhteisöpalveluissa. Kaikkiin internetin tarjoamiin haasteisiin ei ole mielekästä tarttua. Seurakuntien tehtävä on palvella ensisijassa omia jäseniään ja mielellään kasvotusten. Sisäisessä viestinnässä kehitämme eri työyksiköiden ja viestintäyksikön välistä tiedonkulkua vastuunjakoa selkiyttämällä. Seurakunnissa nimetään tiedotuksen vastuuhenkilöt, jotka vastaavat juttuvinkkien antamisesta ja tiedonkulusta viestintäyksikköön sekä verkkosivujen päivityksistä. Työntekijäkunnalle järjestetään tarpeen mukaan viestinnän koulutusta. Ymmärrämme, että jokainen kirkon jäsen on viestinviejä. Seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön tulee olla siitä tietoisia. Varaamme aikaa työnteki- 14 (19)

15 jöiden läsnäoloon ihmisten parissa, sillä se on merkittävä osa perustehtäväämme viestinviejinä. Kiinnitämme nykyistä enemmän huomiota viestintämme sisältöihin. Niin arkisissa kohtaamisissa kuin julkisissa keskusteluissa pyrimme aktiivisesti puhumaan rakenteiden ja muotojen sijaan sisällöstä, hallinnollisten kysymysten sijaan hengellisistä kysymyksistä. Kohdennamme viestintää kulloisenkin kohderyhmän tavoittamaan viestimeen. Tavoitamme Kirkko ja koti -lehden välityksellä merkittävän osan seurakuntalaisia ja myös kirkkoon kuulumattomia. Tiedottamisen lisäksi lehden tulee sisältää uskon ja etiikan pohdintaa sekä tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen. Lehden laadukas julkaiseminen on seurakuntalaisten laadukasta kohtaamista. Perustamme mediaryhmän. Sen jäsenet seuraavat ajan ilmiöitä ja kartoittavat niistä sellaisia, joihin kirkossa voitaisiin ottaa kantaa, kirjoittavat alueidemme lehtiin omalla nimellään ja haastavat kirkon jäseniä aktiivisuuteen julkisessa keskustelussa. Mediaryhmä pohtii myös, mitä kirkon uskon ja elämän sisältökysymyksiä olisi syytä nostaa esille Rakenteet ja talous palvelemaan toimintaa Seurakuntatyötä tehdään keskellä rakenteellista ja taloudellista murroskautta. Siinä missä paikallisseurakunta aiemmin muodosti sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti itsenäisen yksikön, nyt eletään kuntaliitospaineiden myötä todellisuudessa, jossa seurakuntien hallinnolliset yksiköt laajenevat ja toiminnalliset yksiköt hakevat muotoaan. Yksittäisen seurakuntalaisen on työlästä hahmottaa, mikä on oma kotiseurakunta seurakuntayhtymästä puhumattakaan. Työntekijät tekevät työtään paikallisseurakuntien, seurakuntien välisen yhteistoiminnan, seurakuntayhtymän yhteisten työmuotojen, eri järjestö- ja yhteistyötahojen sekä hiippakunnallisten ja kokonaiskirkollisten projektien ristipaineessa. Hallinnollisia ja rakenteellisia ratkaisuja mietittäessä on olennaista nähdä niiden vaikutukset toimintaan, jonka tukijoita ja palvelijoita hallinto ja talous ovat. Laadimme selvityksen erilaisten lähinnä Kuopion kaupunkialuetta koskevien seurakuntaliitosmallien taloudellisista ja toiminnallisista vaikutuksista. Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia sisältää ajoittain päivitettävän suunnitelman kiinteistöistä luopumisesta. Selvitämme kiinteistöistä luopumisten vaikutukset henkilöstöön ja toimintaan. Huolehdimme Kallaveden seurakuntaan liittyvän Karttulan seurakunnan sekä seurakuntayhtymäämme liittyvän Järvi-Kuopion seurakunnan integroimisesta tasavertaiseksi osaksi seurakuntayhtymäämme. Laajenevan seurakuntayhtymän toiminta vaatii oman määränsä hallintoa ja kokouksia. Pyrimme keventämään hallintoa siellä, missä se on mahdollista. Punnitsemme seurakunnissa ja yhtymässä eri johtokuntien tarpeellisuutta; tarvittaessa yhdistämme tai lakkautamme niitä. Minimoimme kokousten ja työryhmien määrän, ja rohkaisemme hengellisen työn työntekijöitä lähtemään toimistoista seurakuntalaisten pariin. 15 (19)

16 Seurakuntayhtymän heikkoutena pidettyyn työvoiman joustamattomaan liikkuvuuteen vastaamme kehittämällä eri työaloilla sellaisia tarkoituksenmukaisia toimintamalleja, jotka ylittävät seurakuntarajat. Erityisesti pyrimme hyödyntämään aiempaa paremmin jo olemassa olevaa työntekijöidemme erityisosaamista ja -koulutusta, jotta seurakuntalaisten tarpeet kohtaisivat osaavimman ammattitaidon. Tätä silmällä pitäen teemme henkilöstön osaamiskartoituksen, josta ilmenee kunkin työntekijän saama koulutus ja mahdollinen muu erityisosaaminen. Koulutuksen suunnittelussa siirrymme kolmivuotisiin koulutuksen puitesuunnitelmiin, jotka laadimme seurakuntien tarpeista käsin. Pyrimme tällä siihen, että työntekijöitä koulutetaan ensisijassa työn tarpeiden eikä henkilökohtaisten mieltymysten perusteella. Näemme seurakuntien välisen yhteistyön voimavarana, mutta sille on asetettava yhdessä sovitut raamit. Siksi laadimme linjauksen, mitkä toiminnot toteutamme yhteistyönä seurakuntien ja yhteisten työmuotojen kesken ja missä asioissa seurakunnat toimivat vapaan harkintansa mukaan. Linjauksen pohjalta tarkistamme seurakuntayhtymän perussäännön, joka on sopimus siitä, mitkä toiminnot seurakunnat luovuttavat seurakuntayhtymän hoidettavaksi. Sitoudumme sovittuun yhteistoimintaan, ja kunnioitamme seurakuntien itsenäisiä ratkaisuja muissa kysymyksissä. Näin pyrimme selkeyttämään työnjakoamme ja takaamaan työrauhan eri työntekijöiden työn suunnittelulle ja toteutukselle. Huolehdimme työyksiköittäin siitä, että työntekijöillämme on selkeät tehtävänkuvaukset ja että jokainen hahmottaa työhönsä liittyvät valta- ja vastuusuhteet. Näihin liittyvät esimerkiksi esimiehen ja alaisen suhde esimies- ja alaistaitoineen, ymmärrys seurakunnan päätöksenteosta ja luottamuselimistä sekä vastuu oman työalan talousarvion seurannasta. Syvennämme ymmärrystämme työmme kuluista. Käytämme tehtävänkuvauksen perusteella harkintaa siinä, mihin mielekkäästi kohdennamme työmme. Huolehdimme työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Eri työaloilla kuormitukset ja tarpeet niiden purkamiselle ovat erilaiset. Luomme nämä erilaiset tarpeet huomioon ottavat käytännöt ja polut työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimiselle. Työalasta riippuen tämä voi merkitä esimerkiksi koulutuksen järjestämistä työalaan liittyvistä erityiskysymyksistä tai mahdollisuutta hengelliseen ohjaukseen. Tunnistamme avuntarpeet paikallisesti esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Myös työntekijän kohdalla oma kotiseurakunta on yksi luonteva viitekehys jumalasuhteen hoitamiselle. Jumalasuhteen vaaliminen jää luonnollisesti kunkin omalle vastuulle työnantaja voi kuitenkin antaa sille tilaa huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista. Sairauspoissaolojen lisäksi myös sairausläsnäolot ovat oire vääristyneestä työkulttuurista, jonka korjaamisessa mallijohtaminen voi olla merkittävää. Näemme yhteisen hartauden vaikkapa kokouksen alussa merkittävänä osana työyksiköiden yhteiselämää. Muutamme työkulttuuriamme siihen suuntaan, että voimme nähdä Mikael Agricolaa mukaillen rukoilun ja studeerauksen olennaisena osana hengellisten työntekijöiden perustyötä. Oma hartaudenharjoitus ja ammattikirjallisuuteen perehtyminen voivat olla mitä hedelmällisintä työtehtäviin valmistautumista; niille on voitava varata myös kohtuullisesti työaikaa. Työhyvinvointi ja mielekäs työkulttuuri ovat tärkeitä myös seurakuntatyön tulevaisuuden ja uusien työntekijöiden rekrytoinnin kannalta. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa, työhar- 16 (19)

17 joittelu ja kesätyömahdollisuudet sekä erilaiset nuorille suunnatut vapaaehtoisvaihdot ja kansainväliset kontaktit ovat hyvin toteutettuina väyliä saada nuoret kiinnostumaan työstä seurakunnissamme. Harkitsemme yhtymän tasolla vuosittaisen tervetulopäivän järjestämistä uusille työntekijöille. Huolehdimme jokaisen uuden työntekijän tehtävään siunaamisesta. Linjaamme, mitkä toiminnot toteutamme yhteistyönä ja missä asioissa seurakunnat toimivat harkintansa mukaan. Tarkistamme sen pohjalta seurakuntayhtymän perussäännön. Selvitämme seurakuntien yhdistämisien taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ja arvioimme eri vaihtoehtoja. Selvitämme, mitä vaikutuksia kiinteistöistä luopumisella on henkilöstöön ja toimintaan. Punnitsemme eri johtokuntien tarpeellisuutta niin seurakunnissa kuin seurakuntayhtymässäkin; tarvittaessa yhdistämme tai lakkautamme niitä. Huolehdimme liittyvien seurakuntien integroimisen osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Huolehdimme, että työntekijöillämme on selkeät tehtävänkuvaukset ja että jokainen hahmottaa työhönsä liittyvät valta- ja vastuusuhteet. Syvennämme kustannusymmärrystämme työmme kuluista. Harkitsemme, mihin mielekkäästi kohdennamme työmme. Kehitämme eri työaloilla mielekkäitä toimintamalleja, jotka ylittävät seurakuntarajoja. Pyrimme hyödyntämään aiempaa paremmin jo olemassa olevaa työntekijöidemme erityisosaamista ja -koulutusta, jotta seurakuntalaisten tarpeet kohtaisivat osaavimman ammattitaidon. Luomme työntekijöiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiselle toimivat ja työalojen erilaiset tarpeet huomioivat käytännöt. Tunnistamme hengellisen ohjauksen tarpeet paikallisesti, esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Näemme omaehtoisen rukoilun ja studeerauksen osana hengellisten työntekijöiden perustehtävää. Teemme henkilöstön osaamiskartoituksen. Suunnittelemme työntekijöiden koulutusta seurakuntatyön tarpeista käsin. Siirrymme seurakunnissa kolmivuotisiin koulutuksen puitesuunnitelmiin, jotka laaditaan seurakuntatyön tarpeita ajatellen Kirkon uudistuminen jatkuu Kirkon uudistuminen on niin yksittäisen kristityn kuin seurakunnankin kohdalla jatkuvaa kilvoitusta. Yhä uudelleen etsiydymme uskomme lähteille saamaan virvoitusta, punnitsemme perustehtävämme toteutumista, kuuntelemme ajan ääniä, muutamme tarvittaessa toimintaamme ja rukoilemme Jumalan siunausta työllemme. Seuraamme ja ennakoimme toimintaympäristömme muutoksia. Arvioimme rohkeasti, kuinka perustehtävämme toteutuu muuttuvassa ympäristössä parhaiten. Tämä arviointi tapahtuu toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä toimintakertomusten laadintojen yhteydessä, ja se on jokaisen luottamushenkilön sekä työntekijän tehtävä. Olemme valmiit 17 (19)

18 luopumaan perinteikkäistäkin toimintamuodoista, mikäli ne eivät enää vastaa seurakuntalaisten tarpeisiin. Kirkon ja seurakuntayhtymän strategioiden pohjalta seurakunnat ja työyksiköt laativat työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä omat toiminnalliset strategiansa, joissa luodaan työnäky omasta identiteetistä sekä esitetään strategiakaudelle painopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategioiden perusteella laadimme toiminta- ja taloussuunnitelmat, joiden pohjalta tapahtuvassa työn suunnittelussa strategia tulee almanakkaetäisyydelle työn arjesta. Strategian edellyttämät tarpeet huomioimme talousarviota laadittaessa niin seurakuntien kuin yhtymänkin tasolla. Tuoreet näkökulmat ja eri-ikäisten seurakuntalaisten äänen kuuluminen edesauttavat kirkon uudistumista. Siksi tuemme ikärakenteeltaan aiempaa edustuksellisemman luottamushenkilöstön valintaa. Nuorten äänestysikä laskee seurakuntavaaleissa 16 vuoteen, mikä tarjoaa uuden mahdollisuuden saada nuoria aktivoitumaan seurakuntavaikuttamiseen. Laadimme suunnitelman nuorten seurakuntalaisten aktivoimiseksi. Kannustamme vaaliliittoja avoimuuteen ajamiensa asioiden ja painotusten esittelyssä sekä poliittisia ehdokaslistoja ilmaisemaan selkeästi taustansa. Strategia ei ole projekti, vaan prosessi. Perustamme työryhmän, joka seuraa strategian toteutumista ja valmistelee tarvittaessa muutosehdotukset. Strategian tehtävänä on taata työrauha seurakunnan toiminnalle. Se rajaa sen, mihin voimat keskitetään. Punnitsemme uusiin hankkeisiin, projekteihin ja uudistusehdotuksiin osallistumisen strategian linjausten pohjalta. Seuraamme ja ennakoimme toimintaympäristön muutoksia. Arvioimme rohkeasti, kuinka perustehtävä toteutuu muuttuvissa olosuhteissa parhaiten. Luovumme tarvittaessa huonosti toimivista toimintamuodoista. Laadimme strategiat kaikilla tasoilla työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Niihin kirjaamme painopisteet, tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Teemme toiminta- ja taloussuunnitelmat yhteisen strategian pohjalta. Varaamme talousarvioon riittävästi varoja strategian mukaisiin kehittämiskohteisiin. Teemme yhteisen suunnitelman nuorten seurakuntalaisten aktivoimiseksi seurakuntavaaleissa ja edistämme siten ikärakenteeltaan aiempaa edustuksellisemman luottamushenkilöstön valintaa. Kannustamme siihen, että seurakuntavaalien poliittiset ehdokaslistat tehdään näkyviksi ja kunkin vaaliliiton ajamat asiat ja painotukset esitellään avoimesti. Strategia on prosessi, jonka toteutumisen arviointi on jokaisen työntekijän ja luottamushenkilön tehtävä. Perustamme työryhmän, joka seuraa strategian toteutumista ja valmistelee muutosehdotukset. Arvioimme ja ratkaisemme osallistumisemme uusiin hankkeisiin, projekteihin ja uudistusehdotuksiin strategian pohjalta. 18 (19)

19 5 KÄRKIHANKKEET Kehitämme toimintakulttuurimme avoimeksi seurakuntalaisten vapaaehtoistyölle. Luomme verkkosivuille vaivattomasti löydettävän väylän vapaaehtoistoiminnan pariin. Yhteydenpidossa seurakuntalaisiin hyödynnämme kirkon jäsenrekisteri Kirjurin mahdollisuuksia. Porrastamme jumalanpalvelusaikoja. Luomme seurakuntalaisille mahdollisuuksia osallistua paikalliseen jumalanpalveluselämään myös radion tai internetin välityksellä. Otamme vakavasti vastuumme luomakunnasta toimintamme kaikille tasoilla ja edistämme kestävää kehitystä. Perustamme ympäristöryhmän, laadimme ympäristöohjelman ja haemme seurakuntayhtymällemme ympäristödiplomia. Arvioimme kriittisesti toiminta- ja ajattelumallejamme ja muutamme niitä. Vahvistamme kasvatustyössä verkostoitumista päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Pyrimme kokoavassa toiminnassa mahdollistamaan lapsiperheiden yhteisen osallistumisen. Järjestämme kaste- ja kummikoulun sekä hengellisten kysymysten foorumin rippikoululaisten vanhemmille. Toteutamme avioliittokoulun ja sururyhmät yhteistyönä. Perustamme mediaryhmän, jonka jäsenet seuraavat ajan ilmiöitä, osallistuvat keskusteluun, nostavat esiin kirkon uskon ja elämän kysymyksiä sekä haastavat kirkon jäseniä aktiivisuuteen julkisessa keskustelussa. Sovimme seurakuntien välisen yhteistyön rajoista, ja tarkistamme seurakuntayhtymän perussäännön. Huolehdimme uusien seurakuntien integroitumisesta seurakuntayhtymään. Selvitämme hallinnollisten ja rakenteellisten muutosten vaikutukset toimintaan. Tarpeen mukaan vähennämme johtokuntien ja kokousten määrää. Nostamme talousarviovaroista lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan kohdistetun avustusosuuden neljään prosenttiin. Laadimme strategiat kaikilla tasoilla työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyönä. Teemme toiminta- ja taloussuunnitelmat yhteisen strategian pohjalta. Varaamme talousarvioon riittävästi varoja strategian mukaisiin kehittämiskohteisiin. Hyväksytty Yhteisessä kirkkoneuvostossa. 19 (19)

20 20 (19)

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA KOTI - yhteinen tehtävämme Kontiolahden seurakunnan strategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta Jo 500 vuotta jatkunut luterilainen reformaatio on muokannut kirkkoamme

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia 2017-2020 ARVOMME Usko Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän perusta. Messu hengellisen elämän keskiönä Vapaaehtoisten

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta

Tulevaisuussuunnitelma 2015. Muhoksen seurakunta Tulevaisuussuunnitelma 2015 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kunnissa käynnissä olevat palvelurakenneuudistukset ovat taustana myös seurakuntien hallinnon ja rakenteiden laajamittaiseen muutokseen. Kuitenkin

Lisätiedot

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET...

A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 B. HOLLOLAN SEURAKUNNAN ARVOT..4 C. HOLLOLAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET... Yhdessä Pyhässä ja arjessa Hollolan seurakunnan strategia 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI...2 1. Kaksi kuntaa 1.1. Hollolan kunta 1.2. Hämeenkosken kunta 2. Hollolan seurakunta 2.1.

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla

Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla Vantaan seurakuntien strategia 2020 Rohkeasti armon asialla Strategia on suunnitelma, jolla yhteiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan. Strategiassa määritellään seurakuntien tehtävä, arvot, visio ja

Lisätiedot

Tulevaisuusasiakirja

Tulevaisuusasiakirja Tulevaisuusasiakirja 2017 2021 - - 1 Leppävaaran seurakunnan tulevaisuusasiakirja 2017 2021 Espoon seurakuntien toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus: Espoon seurakuntien toiminnan perustana

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TEHTÄVÄMME Kutsumme ihmisiä pyhän ja armollisen Jumalan ja toisten ihmisten yhteyteen.

TEHTÄVÄMME Kutsumme ihmisiä pyhän ja armollisen Jumalan ja toisten ihmisten yhteyteen. STRATEGIA 2016 2020 Huoneentaulu Lappeenrannan evankelisluterilaiset seurakunnat PL 45, 53101 Lappeenranta vaihde 040 3126 600 www.lappeenrannanseurakunnat.fi USKO JA HYVÄN TEKEMINEN 2020 Lappeenrannan

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020 Hyväksytty Kurikan kirkkovaltuuston kokouksessa 29.5.2012 2 JOHDANTO Jurvan ja Kurikan seurakuntaliitos toteutui 1.1.2009. Kaksi ensimmäistä vuotta kului liitoksesta

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus

Lähetys tänään. Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén. Kirkkohallitus Lähetys tänään Leipäsunnuntai 23.3.2014 Jukka Jämsén Kirkkohallitus 1 Matteus 24:3-14 3. Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: "Sano

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ NYKYTILANNE (SWOT) Vahvuutemme Pitkä kristillinen perinne, osaava henkilöstö, viranomais- ja järjestöyhteistyö, kaupunkiseurakunnan resurssit, monipuolisuus

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnitelma 2020

Tulevaisuussuunnitelma 2020 Tulevaisuussuunnitelma 2020 Muhoksen seurakunta Alkusanat Kirkkohallitus asetti 25.10.2005 työryhmän tekemään ehdotuksia seurakuntien yhteistoiminnan edistämiseksi. Seurakuntarakennetyöryhmän raportin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006 2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.

Lisätiedot

95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin

95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin 635/2015 95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Someron seurakunnan strategia 2020

Someron seurakunnan strategia 2020 Someron seurakunnan strategia 2020 1. Arvot Seurakunnan elämää, työntekijöitä ja päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Someron seurakunnan strategiassa nousevat esiin erityisesti seuraavat arvot,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖ TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2015 I LÄHTÖKOHDAT. 1.1. Arvot. 1.2. Perustehtävä. 1.3. Yhteisöllisyys

LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖ TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2015 I LÄHTÖKOHDAT. 1.1. Arvot. 1.2. Perustehtävä. 1.3. Yhteisöllisyys LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖ TUUSULAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2015 I LÄHTÖKOHDAT 1.1. Arvot Seurakunnan elämää, työntekijöitä ja päätöksentekoa ohjaavat kristilliset arvot. Tuusulan seurakunnan strategiassa nousevat

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

T O I M I N T A L I N J A U S

T O I M I N T A L I N J A U S T O I M I N T A L I N J A U S 2 0 0 9 2 0 1 5 PTK:n perustehtävä (missio) PTK:n tarkoituksena on Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuksen pohjalta toimien 1. edistää varhaisnuorten mahdollisuuksia

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

keskiviikkona 10.9.2014 klo 18

keskiviikkona 10.9.2014 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, keskiviikkona 10.9.2014 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon takkahuoneessa. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45.

Lisätiedot

Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa

Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa Sauvo-Karunan seurakunnan strategia 2011-2020 Kirkkoneuvosto 22.3.2011 39 Kirkkovaltuusto 28.6.2011 21 Visiomme Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015. Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat:

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015. Lappeenrannan evankelisluterilaisten seurakuntien arvot ovat: USKOON JA VASTUUSEEN LAPPEENRANNAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TULEVAISUUS VUOTEEN 2015 A. JOHDANTO Missio Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymän yhteiset työmuodot kutsuvat ihmisiä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä 14.2.2015 Kirkon haasteet Monimuotoistuva kulttuuri ja itseohjautuva ihminen Muuttoliike

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1 (5) KYSYMYKSET JA VASTAUKSET HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 KYSELYYN 1. Lähetysjärjestö kirkon lähetystyön toteuttajana 1a. Miten järjestönne ymmärtää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä?

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,

Lisätiedot

Seurakuntavaalit 2014

Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot