Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Härkönen Juha. Munnukka Riitta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ AIKA klo 15:00-17:00 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Pöytäkirjan tarkastaja Kukkonen Päivi Pöytäkirjan tarkastaja Munnukka Riitta Jäsen Turkia Juha Jäsen Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen Holopainen Hanna 2. varapuheenjohtaja Löfman Päivi Varajäsen Muut osallistujat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Iskanius Jari Rahoitusjohtaja Natunen Sanna Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Paikalla klo Veijovuori Matti Asemakaava-arkkitehti Paikalla klo Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Mäkelä Jani Muu osallistuja Poissaolevat Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Puolakka Helena Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 415 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Asemakaavan muutos 3 Kylpylä, kortteli 9, tontit 6 55,56,59,60,61 sekä osalle katualuetta, 9 Peltola, puistoalueille ja osalle katualuetta 419 Asemakaavan muutos 5 Leirin kaupunginosan korttelin 2 11 tontille 13 (Valtakatu 24, Toivokoti) 420 Timo Laitisen eroanomus lasten ja nuorten lautakunnan 14 jäsenyydestä 421 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö As Oy 23 Korvenpuiston hakemukseen koskien energiakaivojen rakentamista Tiuruniemen pohjavesialueelle 424 Etelä-Karjalan Pesula Oy:n varsinainen syysyhtiökokous Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n varsinainen 29 syysyhtiökokous Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sr:n 31 nimeämiskokous ja nimeämiset 428 Valtuustoaloite Lappeenrannan kaupungin siirtymisestä 33 avohakkuuttomaan kaupungin metsien hoitoon 429 Valtuustoaloite lukutaidon vahvistamisesta teatterin ja 51 draaman keinoin 430 Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat Muutoksenhakuohjeet 64

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Anneli Kiljunen ja Päivi Kukkonen. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Käsittelyjärjestyksen muutos Kokouksen alussa Eksoten vammaispalvelujen johtaja Merja Heinonen, palvelupäällikkö Anne Ikäheimonen ja työelämäpalvelujen johtaja Sirkka Pennanen esittelivät osatyökykyisten työtoimintaa. Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen oli läsnä esittelyn aikana. Merkittiin tiedoksi. Pois klo Jari Iskanius ja Sanna Natunen esittelivät Eksoten perussopimuksen valmistelutilannetta. Merkittiin tiedoksi. Natunen pois klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Asemakaavan muutos 3 Kylpylä, kortteli 9, tontit 55,56,59,60,61 sekä osalle katualuetta, 9 Peltola, puistoalueille ja osalle katualuetta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/576/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 339 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Ilkka Räsänen puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavoitusarkkitehti Kimmo Hautamaa etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaavakartta Liite 9 / K2619 / Pormestarin kortteli 2. Selostuksen liitteet 1-8 / K2619 / Pormestarin kortteli 3. Selostus / K2619 / Pormestarin kortteli Asemakaavamuutosalue käsittää Lappeenrannan ydinkeskustassa Keskuspuiston itäpuolella sijaitsevan niin sanotun Pormestarin korttelin lukuun ottamatta korttelin koillisosassa sijaitsevaa Lappeenrannan Kulmatalo Oy:n tonttia. Kaavamuutosalueeseen kuuluvat myös korttelia etelässä rajaava Pormestarinkadun katualue ja osa Paasikiven puistoa. Pormestarin korttelissa sijaitsevat vuonna 1956 valmistunut ja 1967 laajennettu Kassatalo (tontti 59), vuonna 1978 valmistunut Etelä-Karjalan Osuuspankin entinen pääkonttori (tontti 60), vuonna 1949 valmistunut Viljelytalo (tontti 61), vuonna 1938 valmistunut asuin- ja liikerakennus Saimaanlinna (tontti 55), vuonna 1938 valmistunut elokuvateatteri- ja liikerakennus Kino- Aula sekä vuonna 1954 valmistunut elokuvateatteri Nuijamies (tontti 56). Kaavamuutosalueen keskeiset tontit 56 ja 60 omistaa Etelä-Karjalan Osuuspankki.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Voimassa olevassa asemakaavassa kaksi läntisintä tonttia on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta, jolle saa rakentaa asuntoja 1/3 rakennettavaksi sallitusta kerrosalasta (ALK 1 ). Kolme muuta tonttia ovat liikerakennusten korttelialuetta (AL). Suunnittelualueen eteläosa on puistoa (VP) ja katualuetta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ollut korttelin kokonaisvaltainen kehittäminen. Kaavassa on ratkaistu korttelin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelukysymykset sekä mahdollistettu uusien asuin- ja liikerakennusten, niihin liittyvien maanalaisten pysäköintitilojen ja yleisen maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen. Suunnittelun tavoitteena on ollut tutkia korttelin asemaa keskustan kaupunkirakenteessa (mm. läpikulun mahdollistaminen) ja kaupunkikuvassa mm. mahdollistamalla korttelin yhtenäinen räystäslinja. Tavoitteena on ollut lisärakentamisella tukea olemassa olevien suojelurakennusten säilyttämistä. Asemakaavamuutosta ohjavana kaavana toimii oikeusvaikutteinen Lappeenrannan keskustaajaman OYK 2030 keskusta-alue. Kortteli on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta, jolla kaupalliset ja julkiset palvelut sekä kulttuuripalvelut painottuvat (C-1). Yleiskaavassa on sr-1-suojelumerkinnät Nuijamiehellä ja Viljelytalolla. Saimaanlinna ja Kino-Aula ovat yleiskaavassa srt-kohteita, joiden suojelu tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavan muutoksella tontin 56 itäosa (Nuijamies) on muodostettu palvelurakennusten korttelialueeksi (P-1). P-1- alueelle saa sijoittaa ravintola- ja kokoontumistiloja sekä kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja. Nuijamiehen rakennus on suojeltu sr-18-merkinnällä. Muu osa kaavamuutosalueesta on muutettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). AL-alueelle saa sijoittaa myös majoitus-, palvelu-, ravintola- ja palveluasumisen tiloja. Kino-Aulan rakennus on mahdollista korvata viisi-, osin kuusikerroksisella uudisrakennuksella. Tontin 60 nykyinen rakennus on mahdollista korvata räystäslinjaltaan viisikerroksisilla uudisrakennuksilla, joihin saa rakentaa katulinjasta sisäänvedetyt kuudennen ja seitsemännen kerroksen. Tontille saa rakentaa maanalaista pysäköintitilaa kahteen kerrokseen. Saimaanlinnan ja Viljelytalon rakennukset on suojeltu sr-18-merkinnöillä. Rakennusten rakennusoikeudet on

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ päivitetty toteutuneen tilanteen mukaisesti mahdollistaen olemassa olevan ullakkotilan hyödyntämisen. Pormestarin puisto on osoitettu puistoalueena (VP). Pääosalla puistoa ja Pormestarinkatua on maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen varaus (ma-lpy), joka mahdollistaa nykyisen pysäköintilaitoksen laajentamisen. Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 1,3645 hehtaaria. Keskeisten tonttien 56 ja 60 osalta rakennusoikeus (3600 krs-m 2 ) kasvaa 3000 krs-m 2 :llä 6600 krs-m 2 :iin. Muiden tonttien osalta kaavamuutoksella on päivitetty rakennusoikeudet vastaamaan toteutunutta tilannetta minkä lisäksi on osoitettu mahdollisuus rakentaa pääkäyttötarkoitukseen kuuluvia tiloja suojelurakennusten ullakkokerroksiin. Saimaanlinnan osalta ullakon rakennusoikeus on 600 krs-m 2 ja Viljelytalon osalta 400 krs-m 2. Kaavamuutosalueen nykyinen rakennusoikeus (9550 krs-m 2 ) kasvaa 8900 krs-m 2 :llä krs-m 2 :iin. Asemakaavamuutosalueen autopaikkavaatimus on asuntojen osalta 1 ap/ 100 krs-m 2, liike- ja toimistotilojen osalta 1 ap/ 90 krs-m 2 ja hotellitoiminnan osalta 1 ap/ 250 krs-m 2. Autopaikkavelvoitteessa on 30 % huojennus, mikäli paikkoja osoitetaan kaupungin omistamaan tai hallinnoimaan pysäköintilaitokseen. Autopaikkavelvoitetta voidaan vähentää myös yhteiskäyttöpaikkojen perusteella. Ennen asemakaavan hyväksymistä tehdään kaupungin ja suurimman maanomistajan Etelä-Karjalan Osuuspankin kesken maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukainen maankäyttösopimus. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt tonttien 56 ja 60 maanomistajan tekemän kaavamuutosaloitteen pohjalta. Kaavasuunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä kiinteistön omistajan edustajien kanssa. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä- Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos on pidetty MRA 30 :n mukaisesti kommentoitavana Asemakaavaluonnoksesta on pidetty yleisötilaisuus Luonnos sisälsi kaksi päävaihtoehtoa, joista toisessa Nuijamiehen rakennus oli suojeltu ja toisessa korvattu uudisrakennuksella. Suojeluvaihtoehtoon

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Esittelijän ehdotus sisältyi lisäksi alavaihtoehto, jossa Nuijamiehen rakennus oli suojeltu osittain. Molemmissa kaavaluonnoksissa korttelin läpi oli osoitettu läpikulku. Kaavaluonnoksista annettiin kirjallisesti 9 lausuntoa ja 23 mielipidettä. Lisäksi Kulttuuritila Nuijamies Ry:n internet-sivuilla olleen kyselyn kautta antoi mielipiteensä 255 henkilöä ja yleisen adressin kautta annettiin 747 allekirjoitusta elokuvateatteri Kino-Aulan ja Nuijamiehen suojelemiseksi. Luonnosvaiheessa saadun palautteen sekä kiinteistöjen omistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella asemakaavaratkaisua on tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen mm. rakennusalojen rajojen, rakennusoikeuden, kerroslukujen, läpikulun, pysäköintinormin sekä kaavan yleisten määräysten osalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä, - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Jari Karhu esitti, että kaupunkikehityslautakunta valitsee Pormestarin korttelin asemakaavan vaihtoehdon, jossa kulku Pormestarin korttelin läpi mahdollistuisi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Hyväksyttiin esittelijän esitys. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Sanna Kemppainen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Pöytäkirjan tarkastajaksi tämän asian osalta valittiin Henri Näivä. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Tämän kokouksen käsittely: Esittelijän ehdotus Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Kaavakartta Liite 9 / K2619 / Pormestarin kortteli 2. Selostuksen liitteet 1-8 / K2619 / Pormestarin kortteli 3. Selostus / K2619 / Pormestarin kortteli Asemakaavan selostus tarkistettuine liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. Kaupunginhallitus päättää asettaa Asemakaavan muutos 3 Kylpylä, kortteli 9, tontit 55,56,59,60,61 sekä osalle katualuetta, 9 Peltola, puistoalueille ja osalle katualuetta (K2619/Pormestarin kortteli) julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnoista tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Päätös Hyväksyttiin. Esteellisyydet: Riitta Munnukka, hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Merkittiin, että asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori oli saapunut esittelemään esityslistalla olevia kaavoja. Merkittiin tiedoksi. Pois klo Täytäntöönpano kuulutus lausuntopyyntö

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Asemakaavan muutos 5 Leirin kaupunginosan korttelin 2 tontille 13 (Valtakatu 24, Toivokoti) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2252/ /2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 340 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Ilkka Räsänen puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori Kaavasuunnittelija Tarja Luukkonen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet 1. Kaavakartta/K2703/Toivokoti 2. Selostus/K2703/Toivokoti 3. Selostuksen liitteet/k2703/toivokoti Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustan länsiosassa. Suunnittelu koskee Lönnrotinkadun ja Valtakadun kulmassa sijaitsevaa kerrostalotonttia, joka rajautuu pohjoispuolella Lyseon lukioon. Tontti on kooltaan 4221 m². Suunnittelualueella sijaitsee palvelukoti Toivokodin rakennus. Toivokoti on Lappeenrannan Vanhainkotiyhdistys ry:n omistama ja ylläpitämä vanhuspalveluita tarjoava palvelukoti, jossa on 80 asukaspaikkaa. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden kuusikerroksisen siipirakennuksen rakentaminen Toivokodin itäpäähän ja rakennuksen vanhimman läntisen osan purkaminen. Osin purettavan rakennuksen tilalle mahdollistetaan yksikerroksisen siipirakennuksen rakentaminen.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Esittelijän ehdotus Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Koko suunnittelualue on Asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja (AK-1). Korttelialue rajautuu katualueeseen, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO) ja erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Korttelialueen käyttötarkoitusmerkintä on muutettu muotoon Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuntoja ja niihin liittyviä palvelutiloja (AK-2). Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 4500 kerros-m2. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee rakennusosittain I:stä VI:een. Rakennusmassa sijoittuu tontin keski- ja itäosaan, kun taas länsiosa ja Valtakatuun rajoittuva eteläisin tontinosa jäävät istutettavaksi piha-alueeksi. Pysäköinti on keskitetty tontin pohjoisosaan. Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Lappeenrannan Vanhainkotiyhdistys ry:n aloitteesta. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 :n ja 63 :n mukaisesti nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pidettiin asukastilaisuus Nähtävillä olon aikana kaavasta jätettiin 12 lausuntoa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavan yleisiä määräyksiä on täydennetty ja kaavaa varten on laadittu ratatärinäselvitys. Lisäksi selostuksen havainnekuva-aineistoa on täydennetty. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä, - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus Tämän kokouksen käsittely: Esittelijän ehdotus Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Kaavakartta/K2703/Toivokoti 2. Selostus/K2703/Toivokoti 3. Selostuksen liitteet/k2703/toivokoti Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö - Kaavoitus - Vireillä olevat kaavat. Kaupunginhallitus päättää asettaa Asemakaavan muutos 5 Leirin kaupunginosan korttelin 2 tontille 13 (Valtakatu 24, Toivokoti) julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen lausunnon ja mikäli lausunnoista tai nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kuulutus Lausuntopyyntö

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Timo Laitisen eroanomus lasten ja nuorten lautakunnan jäsenyydestä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1673/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Timo Laitisen eroanomus : Pyydän eroa seuraavista luottamustehtävistä: Lasten ja nuorten lautakunta, jäsen Pyynnön syynä on henkilökohtaiset syyt. Kaupunginvaltuusto on valinnut lasten ja nuorten lautakuntaan seuraavat varsinaiset ja varajäsenet: Varsinainen jäsen Puolakka Helena, vpj Pykäläinen Eeva-Maria Nurmi Antti Alander Paavo Simola Tiina Ikävalko Johanna Lampi Timo Iljin Harri, pj Koskenranta Sanna Myyrä Taija Timo Laitinen Varajäsen Aalto-Huhtinen Tiina Maunola Hanna Vainikka Marko Hämäläinen Kai Moilanen Marjatta Sipiläinen Anna-Maija Kekäläinen Juho Bechet Demirel Seppänen Kirsi Hannikainen Kirsi Witherspone Isaac Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Timo Laitiselle myönnetään ero lasten ja nuorten lautakunnan jäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen nimetään toinen henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Päätös Hyväksyttiin ja esitetään tilalle Ilpo Heltimoinen. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1550/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Jorma Kallio puh. Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat mm. juhlajumalanpalvelukset kirkoissa, kunniakäynnit ja seppeleenlaskut muistomerkeillä, itsenäisyyspäivänjuhlat ja soihtukulkueet. Päivän aikataulu on seuraava: Klo Juhlaliputus Jumalanpalvelukset: Klo Sanajumalanpalvelukset Lappeen Marian, Nuijamaan, Ylämaan ja Joutsenon kirkoissa Kunniakäynnit ja seppeleenlaskutilaisuudet: (alkavat pääsääntöisesti välittömästi noin tunnin pituisen jumalanpalveluksen päätyttyä) n. klo Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkillä Sankarihautausmaalla Äiti-Karjala -patsaalla Sankarihautausmaan läheisyydessä Vapaussodan sankarivainajien muistomerkillä Keskuspuistossa Vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla Vanhalla hautausmaalla

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Sankarivainajien muistomerkillä Nuijamaan Sankarihautausmaalla Sankarivainajien muistomerkillä Ylämaan Sankarihautausmaalla Päämuistomerkillä Joutsenon Sankarihautausmaalla Itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudet: Nuijamaan seurakuntakeskuksessa heti seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen (kahvitarjoilu ennen juhlatilaisuutta) Ylämaan kirkossa heti seppeleenlaskutilaisuuden jälkeen (kahvitarjoilu ennen juhlatilaisuutta seurakuntasalissa) klo klo Lappeenranta-salissa (kahvitarjoilu kaupungintalolla klo alkaen) Joutsenon seurakuntakeskuksessa (kahvitarjoilu klo alkaen) Soihtukulkueet: klo Partiolaisten soihtukulkue Joutsenon torilta Joutsenon sankarihautausmaalle Juhlapuhujat ja tervehdyksen esittäjät: Lappeen seurakunnan ja paikallisten toimijoiden Nuijamaan seurakuntasalissa järjestämä tilaisuus 2016 Juha Härkönen 2017 Heikki Järvenpää 2018 Antti Vilkko Lappeen seurakunnan ja Ylämaan kotiseutuyhdistyksen Ylämaan kirkossa järjestämä tilaisuus 2016 Jukka Lohko

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Jukka Lohko 2018 Kimmo Klemola Joutsenon kansalaisjuhlatoimikunnan ja Joutsenon seurakunnan Joutsenon seurakuntasalissa järjestämä tilaisuus 2016 Pentti Belinskij Risto Kakkola Kaupunginhallituksen järjestämä tilaisuus Lappeenrantasalissa/Urheilutalolla 2016 Risto Kakkola 2017 Kimmo Jarva 2018 Jukka Kopra Kaupunki ja seurakuntayhtymä kustantavat em. seppeleenlaskutilaisuuksiin hankittavat seppeleet yhdessä. Kaupungin osuus itsenäisyyspäivän kustannuksista rahoitetaan menokohdalta 1110/1202 "Itsenäisyyspäivä". Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että itsenäisyyspäivän juhlallisuudet järjestetään edellä esitetyn aikataulun mukaisesti. Kaupunginhallitus nimeää edustajat seuraaviin seppeleenlaskutilaisuuksiin: n. klo Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki Sankarihautausmaalla Äiti-Karjala -patsaalla Sankarihautausmaan läheisyydessä Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki Keskuspuistossa Vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hauta Vanhalla hautausmaalla Sankarivainajien muistomerkki Nuijamaan Sankarihautausmaalla

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Sankarivainajien muistomerkki Ylämaan Sankarihautausmaalla Päämuistomerkki Joutsenon Sankarihautausmaalla Kaupunginhallitus esittää nuorisovaltuustolle, että nuorisovaltuusto nimeää yhden edustajan jokaiseen yllämainittuun seppeleenlaskutilaisuuteen. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää kaupungin tervehdyksen esittäjät itsenäisyyspäivän juhlatilaisuuksiin, jotka järjestetään Nuijamaan seurakuntakeskuksessa Ylämaan kirkossa Joutsenon seurakuntakeskuksessa Kaupunginhallitus nimeää juhlapuhujan klo Lappeenrantasalissa alkavaan itsenäisyyspäivänjuhlaan. Lappeenrannan kaupunki toivoo, että juhlaliputuksen lisäksi liikelaitokset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat juhlistaisivat itsenäisyyspäivää järjestämällä rakennuksiinsa mahdollisuuksien mukaan ulko- ja sisätilojen juhlavalaistuksen sekä sytyttäisivät ikkunoilleen kynttilät klo väliseksi ajaksi. Kaupungin osuus itsenäisyyspäivän tilaisuuksien kustannuksista rahoitetaan menokohdalta 1110/1202 "Itsenäisyyspäivä". Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin: Seppeleenlaskijat: - Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki Sankarihautausmaalla: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva - Äiti-Karjala -patsaalla Sankarihautausmaan läheisyydessä: kaupunginhallituksen jäsen Päivi Kukkonen - Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki Keskuspuistossa: kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jyri Hänninen - Vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden hauta Vanhalla hautausmaalla: kaupunginhallituksen jäsen Helena Puolakka - Sankarivainajien muistomerkki Nuijamaan Sankarihautausmaalla: kaupunginvaltuutettu Kai Karhukorpi

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Sankarivainajien muistomerkki Ylämaan Sankarihautausmaalla: kaupunginvaltuutettu Jukka Lohko - Päämuistomerkki Joutsenon Sankarihautausmaalla: kaupunginhallituksen jäsen Tuija-Maaret Pykäläinen Tervehdyksen esittäjät: - Nuijamaan seurakuntakeskuksessa: kaupunginvaltuutettu Kai Karhukorpi - Ylämaan kirkossa: kaupunginvaltuutettu Jukka Lohko - Joutsenon seurakuntakeskuksessa: kaupunginhallituksen jäsen Tuija-Maaret Pykäläinen Lappeenrantasalin itsenäisyyspäiväjuhla: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen Täytäntöönpano Nimetyt edustajat Nuorisovaltuusto Tapahtumapalvelut

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Liitteet 1. Kaupunginvaltuuston esityslistan 7/2019 asialuettelo 2. Valtuustoaloite nettikyselyn tekemisestä lapsiperheille ja nuorille aikuisille Lappeenrannassa pysymisen edellytyksistä 3. Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä 4. Valtuustoaloite Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisesta Asiat kaupunginvaltuuston esityslistalla nro 7/2019. Em. esityslistan asialuettelo ja valtuustoaloitteet ovat esityslistan liitteenä. (JW) Esittelijän ehdotus 3 Päätös saatetaan tiedoksi Esikoislestadiolaiset ry:lle. 4 Päätös saatetaan tiedoksi verohallinnolle ja taloushallinnolle. 5 Merkitään tiedoksi. Valtuustoaloitteet: LPR/1643/ /2019 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloite nettikyselyn tekemisestä lapsiperheille ja nuorille aikuisille Lappeenrannassa pysymisen edellytyksistä Aloitteesta pyydetään konsernihallinnon lausunto.

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ LPR/1644/ /2019 Keskustan valtuustoryhmän aloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä Aloitteesta pyydetään Saimaan Tukipalvelut Oy:n ja hankintajohtajan lausunnot. LPR/1645/ /2019 Leena Lipiäinen-Medjeralin ym. valtuustoaloite Reilun kaupan kaupungin arvonimen hakemisesta Aloitteesta pyydetään konsernihallinnon lausunto. Päätös Hyväksyttiin.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö As Oy Korvenpuiston hakemukseen koskien energiakaivojen rakentamista Tiuruniemen pohjavesialueelle Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1439/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Lupalautakunnan lausunto : Lupahakemus liitteineen on luettavissa osoitteessa Viite: Dnro ESAVI/411/2019 Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa As Oy Korvenpuisto, energiakaivojen rakentamisesta Tiuruniemen pohjavesialueelle, Lappeenranta. Hakemus As Oy Korvenpuisto hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain (VL 3:2 ) mukaista lupaa yhdeksän energiakaivon ja yhden varakaivon rakentamiseen kiinteistölle Koulutie 3-5, Lappeenranta. Kiinteistö sijaitsee Lappeenrannassa Tiuruniemen vedenhankintaa varten tärkeällä Korvenkylän I- luokan pohjavesialueella ( ) Korvenkylän vedenottamon suojavyöhykkeellä. Kaivojen suunniteltu poraussyvyys on 266 m, osa energiakaivoista porataan 2,5-7 asteen kallistuksin ja osa kaivoista suuntautuu rakennusten alle. Lämmönsiirtonesteen määrä järjestelmässä on 6000 litraa. Etanolia on nesteessä 28 p-%. Kiinteistön nykyinen lämmitysmuoto on maakaasu. Asian käsittely

24 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginhallitus Pöytäkirja /2019 Julkinen 24 As Oy Korvenpuiston energiakaivohanke sijaitsee Korvenkylän Iluokan pohjavesialueella vedenottamon kaukosuojasuojavyöhykkeellä 1180 m etäisyydellä Korvenkylän vedenottamosta (kuva 1). Pohjavedenvirtaussuunta on As Oy Korvenpuiston kiinteistöltä vedenottamoon päin. Kuva 1. Karttaan on merkitty punaisella nuolella As Oy Korvenpuiston kiinteistö sekä vedenottamon lähisuojavyöhyke sinisellä ympyrällä ja kaukosuojavyöhyke sinisellä katkoviivalla. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on lausunut energiakaivohankkeesta Lappeenrannan rakennuslupaviranomaiselle, jossa on edellytetty hakijaa hakemaan vesilain (VL 3:2 ) mukaista lupaa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on määritellyt vedenottamoiden ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Vesilain mukainen lupatarvekäsittely on perustunut kirjattuun ELYkeskuksen ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen Energiakaivon sijoittaminen ja lupamenettely I-luokan pohjavesialueilla ohjeeseen. Ohjeen mukaan energiakaivojen rakentaminen vedenottamoiden suojavyöhykkeelle tarvitsee Etelä-Suomen aluehallintoviranomaiselta vesilain mukaisen luvan.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Esittelijän ehdotus Lupalautakunta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena esittää As Oy Korvenpuiston vesilain mukaisesta hakemuksesta seuraavaa: EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoidon tavoitteena on pohjavesien osalta, että niiden tila ei saa heiketä. Tiuruniemen pohjavesialue on luokiteltu Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa riskialueeksi ko. alueen tutkimuksissa havaittujen eri haitta-ainepitoisuuksien vuoksi. Riskitoimintojen lisääminen alueelle on ohjelman tavoitteiden vastaista. Hakemuksessa esitetty suunnittelualueelta käytettävissä oleva geohydrologinen tieto ei ole riittävä, jotta yhdeksän energiakaivon pohjavesivaikutuksia ja pohjaveden virtauskuvaa alueella voidaan riittävän luotettavasti arvioida lähellä sijaitsevien talousvesikaivojen sekä Korvenkylän vedenottamon kannalta. Aluehallintoviraston ei tule myöntää lupaa hankkeelle, jos se aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle tai aiheuttaa haitallisia muutoksia pohjaveden määrälle. Päätös Hyväksyttiin. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialalla ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä olevan lupalautakunnan lausunnon tiedoksi ja huomioon otettavaksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle asian jatkokäsittelyssä ja toteaa, että kaupunginhallituksella ei ole asiassa muuta lausuttavaa. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Etelä-Karjalan Pesula Oy:n varsinainen syysyhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1652/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Kutsu ja esityslista Etelä-Karjalan Pesula Oy:n varsinainen syysyhtiökokous pidetään tiistaina klo Kokouksessa käsitellään vuoden 2020 talousarvio ja hallituksen jäsenten palkkiot ja matkakustannusten korvausperiaatteet v Etelä-Karjalan Pesula Oy irrotettiin Saimaan Tukipalvelut Oy:stä omaksi yhtiökseen kesällä 2019, ja siinä on sama hallitus kuin Saimaan Tukipalvelut Oy:ssä. Yhtiö ei siis ole ollut olemassa eikä mukana päätettäessä valtuustokauden kokous- ja vuosipalkkiokäytännöstä Lappeenranta- konsernissa. Em. kaupunginhallituksen päätöksen mukaan mikäli sama henkilö on sekä emoyhtiön että tytäryhtiön hallituksen jäsen, maksetaan vuosipalkkio ainoastaan emoyhtiön hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen tehtävästä. Mikäli emoyhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä käsitellään myös tytäryhtiön hallituksen asiat, maksetaan puheenjohtajan kokouspalkkio vain kokouksen puheenjohtajalle ja muille osallistujille jäsenen kokouspalkkio. Etelä-Karjalan Pesula Oy tulisi palkkiomielessä rinnastaa em. tavalla tytäryhtiöön, koska se on yksi emoyhtiö Satu Oy:stä irrotettu toimiala ja siinä on sama hallitus. Jos katsotaan, että Etelä-Karjalan Pesula Oy:öön ei voi soveltaa palkkioissa tytäryhtiö-statusta, tulisi vuosipalkkioiksi määrätä kategoria 2:n

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Esittelijän ehdotus mukaiset palkkiot eli puheenjohtajan vuosipalkkio 2 000, varapuheenjohtajan ja jäsenen 300. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Etelä-Karjalan Pesula Oy:n syysyhtiökokoukseen ja toteaa toimintaohjeena yhtiökokousedustajalle, että yhtiössä tulee noudattaa em. kaupunginhallituksen päättämää kokous- ja vuosipalkkiokäytäntöä tytäryhtiö-statuksen mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin ja nimettiin kaupungin edustajaksi kaupunginlakimies Johanna Alatalo. Täytäntöönpano nimetty edustaja

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1639/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n kokouskutsu liitteineen Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Ylämaalla Kosentuvassa keskiviikkona Kokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio v ja muut asiat oheisen kutsun mukaisesti. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus nimeää edustajan Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen Päätös Nimettiin hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen. Täytäntöönpano valittu edustaja Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n varsinainen syysyhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1641/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. Lappeenrannan Asuntopalvelu, esityslista Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n varsinainen syysyhtiökokous pidetään tiistaina Kokouksessa käsitellään syysyhtiökokouksen asiat mm. talousarvio v. 2020, joka esitellään kaupunginhallitukselle Yhtiökokous valitsee vuosittain yhtiön hallituksen, johon kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan viisi varsinaista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Nykyinen yhtiön hallitus on seuraava: varsinainen jäsen Antti Jäppinen pj. Jarmo Maijanen vpj. Matti Ahvonen Kirsi Jämsén Auli Kangasmäki varajäsen Ville Vesterinen Jari Kiesi Jani Kiesi Merja Vasara Ulla Pyysalo Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus nimeää edustajan Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n varsinaiseen syysyhtiökokoukseen ja nimeää viisi henkilöä ehdolle yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Päätös Nimettiin rahoitusjohtaja Jari Iskanius.

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Täytäntöönpano nimetty edustaja

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö sr:n nimeämiskokous ja nimeämiset Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1670/ /2019 Esittelijä: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali 1. LOAS esityslista LOAS:n kirje : 2017 rekisteriin merkittyjen sääntöjen mukaisesti LOAS järjestää nimeämiskokouksen säädekirjan allekirjoittajille. Nimeämiskokous pidetään LOASin Timpan kerhotiloissa, Laserkatu 1 A, Lappeenranta marraskuun 26. päivänä kello alkaen. Teillä on mahdollisuus nimetä LOASin hallitukseen yksi edustajanne vuodeksi Lisäksi nimeämiskokous valitsee LOASin hallitukseen kaksi asukkaiden edustajaa siten kuin siitä on erikseen säädetty ja korkeintaan kolme asiantuntijaedustajaa. Hallituksen jäsenille ei valita varajäseniä. Hallitukseen valittavilta tarvitaan säätiörekisteri-ilmoitusta varten täydellinen nimi, henkilötunnus sekä kotiosoite. Yhteydenpitoa varten pyydämme vielä hallitukseen valittavien puhelinnumeron sekä sähköpostiosoitteen. LOASin hallituksessa yhteisöänne edustaa tällä hetkellä Ville Vesterinen. Koko hallituksen kausi päättyy vuodenvaihteessa. Pyydämme ilmoittamaan edustajanne viimeistään joonas.gronlund@loas.fi. Lappeenrannan kaupunki valitsee säätiölle tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisön. Nimeämiskokouksella on mahdollisuus valita tämän lisäksi tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien toimikausi on toistaiseksi jatkuva. Kaupungin

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Esittelijän ehdotus valinta on ilmoitettava viimeistään Kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajan Lappeenrannan seudun opiskelijasäätiö sr:n nimeämiskokoukseen ja nimeää kaupungin edustajan säätiön hallitukseen v Kaupunginhallitus ilmoittaa LOAS:lle, että kaupungin valitsema tilintarkastusyhteisö säätiöön on BDO Audiator Oy. Päätös Nimettiin kaupunginsihteeri Juha Willberg edustajaksi nimeämiskokoukseen ja päätettiin, että Ville Vesterinen jatkaa säätiön hallituksessa. Esteellisyydet: kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja Joonas Grönlund, hallintolaki 28 5.kohta (yhteisöjäävi). Täytäntöönpano nimetty edustaja LOAS/

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Valtuustoaloite Lappeenrannan kaupungin siirtymisestä avohakkuuttomaan kaupungin metsien hoitoon Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2048/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginsihteeri Juha Willberg Oheismateriaali Yleisarvio vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite : Avohakkuu on tasarakenteisen metsänkasvatuksen päätehakkuu, jossa yksittäisiä säästöpuita lukuun ottamatta alueen puusto hakataan kokonaan. Avohakkuut vaikuttavat oleellisesti alueen lajistoon, vesistöihin ja virkistysmahdollisuuksiin. Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille. Lähivirkistysalueiden merkitys ihmisten terveydelle on koko ajan selvempi. Jo pieni määrä metsässä vietettyä aikaa alentaa verenpainetta ja laskee muita stressioireita. Monimuotoiset lähimetsät ovat tärkeitä myös lasten ja nuorten oppimisympäristöinä ja terveen luontosuhteen kasvattajana. Kunnilla on erityisvastuu myös luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (KL 1, LSL 6 ). Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia myös metsälajiston kannalta. Uhanalaisista lajeista 36 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä ja tämän lisäksi runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille on nykymallisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä. Metsäelinympäristöistä jopa 70 prosenttia on

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ uhanalaisia joko määrän tai laadun muutosten perusteella. Tähänkin syynä on metsien intensiivinen käyttö. Metsienkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys myös ilmastonäkökulmasta. Avohakkuut ja sitä seuraava maanmuokkaus vaikuttaa merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen alentamisessa on kiire. Avohakkuuttomaan tai ns. jatkuvaan kasvatukseen siirtymällä voimme kasvattaa metsiemme hiilivarastoja ja samalla saada jopa parempaa taloudellista hyötyä metsistä. Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös vesistöjen tilaan. Avohakkuut ja sitä seuraava metsämaa perän muokkaus aiheuttavat vesistöpäästöjä, jotka ovat muun muassa ravinnepäästöjä (kuten typpeä ja fosforia) ja kiintoainepäästöjä. Erityisesti turv la metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä vesistöön. Lappeenrannan kaupungin metsienkäsittelymenetelmien valinta vaikuttaa erityisesti Saimaan tilaan. Lappeenrannan kaupungilla on talous- tai virkistysmetsiksi luokiteltuja metsiä, joita hyödynnetään samoilla periaatteilla kuin yksityisten omistamia talousmetsiä. Metsiä käsitellään harvennus-, avo- ja siemenpuuhakkuilla, suometsiä kunnostusojitetaan ja maaperää käsitellään maanmuokkauksilla. Lopputulos on luonnonarvojen ja virkistyskäytön kannalta huono. Metsienkäsittelylle avohakkuilla on myös vaihtoehto, joka oikein toteutettuna huomioi paremmin virkistyksen sekä ilmasto- ja luontokysymykset. Metsien jatkuva kasvatus on metsänhoitoa, jossa aluetta ei hakata täysin paljaaksi, vaan metsä säilyy peitteisenä. Metsien jatkuva kasvatus antaa kunnalle siihen sopivissa metsissä tuloja. Näin metsistä saadaan tuloja myös tasaisemmin. Samalla säilytetään metsien maisema-arvot paremmin, marja- ja - sienisatoa saadaan vuosittain ja metsiin sitoutuneen hiilen määrä säilyy suurempana. Metsäpeitteisyyden säilyminen on tärkeää virkistyskäyttäjien lisäksi myös muun muassa metsäkanalinnuille. Vaikka jatkuva kasvatus ei lyhyellä aikavälillä kaikkiin talousmetsiin ole vielä taloudellisesti paras vaihtoehto, on avohakkaamattomuus luonnon ja virkistyskäytön kannalta aina paras vaihtoehto.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Vastuullinen kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden virkistyä lähimetsissä, kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja vesistöjensä tilasta sekä toimii ilmastovastuullisesti. Tehometsätalous avohakkuineen ei yksinkertaisesti enää sovi Greenreality-brändiimme. Jatkuva kasvatus metsissä ei tarkoita vain poimintahakkuita. Tarvittaessa on mahdollisuus tehdä myös kaistale- ja pienaukkohakkuita. Myös kaupungin talouden kannalta avohakkuista luopuminen olisi järkevää. Espoolainen Timo Kujala omistaa noin 4300 hehtaaria metsää ja hän on siirtynyt metsissään jatkuvaan kasvatukseen. Timo Kujala: "Tasarakenteinen metsänkasvatus on selluteollisuuden kannalta kannattavaa, koska se tuottaa halpaa kuitupuuta. Metsänomistajan kannalta se ei ole kannattavaa." Me valtuutetut esitämme, että Lappeenrannan kaupunki luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Esitämme myös, että Lappeenrannan kaupunki määrittelee metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Esittelijän ehdotus Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto : Vihreä valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa se esittää että kaupunki luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Valtuustoaloite liitteenä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisen toiminnan kannalta metsänhoito vaikuttaa merkittävimmin ulkoilureitteihin sekä virkistysalueisiin. Näillä alueilla avohakkuut eivät ole suotavia, vaan niillä tulee suosia kevyempiä metsätaloustoimia. Yleensäkin taajama-alueella tulee ottaa huomioon metsien monipuolinen virkistyskäyttö ja välttää avohakkuita. Joissain tapauksissa avohakkuut voivat olla taloudellisesti kannattavin tapa metsän uudistamiseen, mutta keskeistä on, että suunniteltaessa jokaista merkittävää metsänhoitotoimenpidettä arvioidaan sen vaikutus metsän virkistyskäyttöön, toimenpiteen vaikutukset kohteen lähialueen asukkaille sekä alueen kulttuurinen perinne.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon. Päätös Esittelijä muutti päätösesityksen kuulumaan seuraavasti: Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päättää antaa otsikon mukaiseen valtuustoaloitteeseen yllä olevan lausunnon ja kehottaa kaupunginhallitusta pyytämään myös nuorisovaltuustolta lausuntoa. Asiasta käydyn keskustelun aikana Leena Lipiäinen-Medjerel teki Kimmo Hyvärisen kannattamana muutosesityksen: "Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alaisen toiminnan kannalta metsänhoito vaikuttaa merkittävimmin ulkoilureitteihin sekä virkistysalueisiin. Näillä alueilla tulee suosia kevyempiä metsätaloustoimia. Taajama-alueella tulee aina ottaa huomioon metsien monipuolinen virkistyskäyttö ja välttää avohakkuita. Jokaista merkittävää metsänhoitotoimenpidettä suunniteltaessa on arvioitava sen vaikutus metsän virkistyskäyttöön, toimenpiteen vaikutukset kohteen lähialueen asukkaille sekä alueen kulttuurinen perinne. Lisäksi kulttuuri- ja liikuntalautakunta kehottaa kaupunginhallitusta pyytämään valtuustoaloitteeseen myös nuorisovaltuustolta lausuntoa." Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat Leena Lipiäinen-Medjeralin esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on Leena Lipiäinen-Medjeralin esitys tullut kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsentä (Saarela, Taipale, Toivanen, Turunen) äänestivät JAA ja kuusi (6) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsentä (Ahtiainen, Arvela, Hyvärinen, Kärri, Lipiäinen-Medjeral, Tuuliainen) EI. Puheenjohtaja totesi kulttuuri- ja liikuntalautakunnan hyväksyneen Leena Lipiäinen-Medjeralin esityksen.

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Nuorisovaltuuston lausunto : Lappeenrannan nuorisovaltuusto kokee tärkeänä avohakkuista sekä muista voimaperäisistä metsätaloustoimista luopumisen sekä siirtymisen metsissä jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Lappeenrantalaisille nuorille on tärkeää kestävän kehityksen sekä luonnonsuojelun edistäminen. Nuoret kokevat ilmastonmuutoksen suurena ja ahdistavana ongelmana, jonka hidastamiseen on löydettävä kestäviä ja vastuullisia ratkaisuja mahdollisimman nopeasti. Metsien säilyttäminen hiilinieluna on ilmastonmuutoksen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää ja sitä tukee jatkuvapeitteinen malli, jossa ei käytetä avohakkuita. Toivomme, että tulevat sukupolvetkin pääsevät vielä nauttimaan luonnontilaisista metsistä. Metsät toimivat monikäyttöisinä virkistysalueina kaiken ikäisille. Metsäreitit ja retkeilymahdollisuudet sekä laavu- ja nuotiopaikat kannustavat ihmisiä tutustumaan metsien monipuolisuuteen ja lähiympäristöön. Metsä toimii myös oppimis- sekä harrastusympäristönä. Hektinen arki on stressaavaa sekä riski sairastua uupumukseen lisääntyy. Todistetusti metsässä liikkuminen vähentää stressiä. Metsät toimivat siis hyvinä virkistäytymis- ja rentoutumispaikkoina. Avohakkuut haittaavat luonnon biodiversiteettiä mikä johtaa siihen, että lopulta kyseisen metsän luonnollinen ekosysteemi ei toimi kunnolla. Haluamme tulevaisuudessakin päästä ulkoilemaan monimuotoisissa metsissä, joissa on laaja lajisto erilaisia eläimiä ja kasveja. Suomen metsät ovat perintömme, jonka haluamme jättää perinnöksi myös tuleville sukupolville. Lappeenrannan nuorisovaltuusto toivoo, että Lappeenrannan kaupunki ottaa metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat meidän tulevien sukupolvien tulevaisuuteen. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto, 1. käsittely :

38 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ Vihreiden valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan , että Lappeenrannan kaupunki siirtyy avohakkuuttomaan metsänhoitoon, noudattaa niin sanottua jatkuvaa kasvatusta ja asettaa päätavoitteeksi metsien monimuotoisuuden sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille. Vastauksena valtuustoaloitteeseen elinvoima ja kaupunkikehitys toimialan maaomaisuuden hallinta esittää seuraavaa: Jatkuva kasvatus eli eri-ikäisrakenteinen kasvatus Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi. Uusia puita nousee alikasvosreservistä ja lisää syntyy luontaisesti. Avohakkuuton metsänhoito ei ole yleistymässä nopeasti, koska siihen liittyy vielä monia ongelmia ja riskejä, jotka odottavat ratkaisuaan kokemuksen ja tutkimustiedon karttuessa. Tasaikäisrakenteinen kasvatus Tasaikäisrakenteinen metsä kasvaa perinteisesti taimikosta päätehakkuuseen hyvin tasaikäisenä ja -laatuisena, yhden tai useamman puulajin metsikkönä. Tasaikäisrakenteista metsää kasvatetaan tekemällä metsään kasvatusvaiheessa harvennushakkuita. Kun tasaikäisrakenteinen metsikkö on riittävän järeää ja vanhaa (esimerkiksi puuston arvokasvu on loppunut), metsään tehdään uudistushakkuu. Kasvatushakkuilla annetaan kasvutilaa kasvatettaville rungoille, poistetaan huonolaatuiset rungot ja ohjataan puulajisuhteita. Harvennusten jälkeen rungot järeytyvät, koska kilpailu ravinteista ja valosta vähenee. Harvennusmallit perustuvat tutkittuun tietoon. Metsien uudistamisessa voidaan käyttää jalostettua puiden siementä ja näin hyödyntää puuntaimien jalostus eli saadaan parempilaatuisia nopeammin kasvavia ja tuhoja kestäviä puita. Nykyinen toimintatapa Lappeenrannan kaupungin metsiä käsitellään lautakuntakäsittelyssä hyväksyttyjen, asukkaiden kanssa vuorovaikutuksessa valmisteltujen ja toteutettujen,

39 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 34/ metsäsuunnitelmien, erilaisten metsänkäsittelyä säätelevien lakien ja PEFC metsäsertifikaatin (Pan European Forest Certification) mukaisesti. Kaupungin omistamien metsien hoitoa ohjaavat kuusi erillistä metsäsuunnitelmaa: Lappeenranta ns. haja-asutusalue, Joutseno, Rauha Tiuru, Joutsenon saaret, Ylämaa ja Lappeenrannan taajama-alue. Suunnitelmien yhteispinta-ala on tällä hetkellä 3893 hehtaaria, josta varsinaista metsää voidaan katsoa olevan 3600 hehtaaria. Kaikki kaupungin omistamat metsäalueet on hoitoluokiteltu taajamametsien hoitoluokkiin. Hoitoluokka määrittää alueen hoidon ja käytön painotuksen sekä tuottovaatimuksen. Hoitoluokitus on nähtävillä kokouksessa. Metsät jakaantuvat Lappeenrannassa hoitoluokkiin seuraavasti: C1 Lähimetsä 511 ha 14 % C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä 1062 ha 29 % C3 Suojametsä 172 ha 5 % C4 Talousmetsä 1542 ha 43 % C5 Arvometsä 73 ha 2 % S Suojelualueet 243 ha 7 % ja lisäksi on erityisalueita, maankäytön muutosalueita ja luokittelemattomia alueita yhteensä 290 ha. Metsien hoito ja käyttö vaihtelee hoitoluokan mukaan. Kaupunki ei käytä taajamametsien hoitoluokissa C1, C2, C3, C5 eikä S- luokassa aloitteessa väitettyjä yksityisten talousmetsien periaatteita. Kaupunki ei myöskään kunnostusojita soitaan aktiivisesti. Soiden ojitusten yhteishankkeissa kaupunki on mukana yhtenä osakkaana. Metsän uudistamisessa käytetään pääosin kääntömätästystä, jossa maaperää paljastuu hyvin vähän. Tämä menetelmä varmistaa istutus- ja kylvötaimien kasvun ja tästä ei synny merkittävää ravinteiden liukenemista vesistöihin. Metsien uudistaminen kaupungin metsissä ratkaistaan aina metsäsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Uudistaminen tehdään luontaisesti siemen- tai suojuspuuhakkuulla tai metsän viljelyllä joko kylväen tai istuttaen. Akuuteissa tilanteissa kuten myrskytuhojen korjaamisessa tai sieni- ja hyönteistuhon uhatessa, toimitaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan pyrkien minimoimaan riskit ja vahingot. Taajamametsissä