JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Karelia ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampuksen neuvotteluhuone B226

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Aika klo 17:00-20:13 Paikka Karelia ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampuksen neuvotteluhuone B226 Käsitellyt asiat Sivu 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 24 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 25 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 5 26 Sakari Mikkilän eroanomus luokanopettajan virasta alkaen 8 27 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman vahvistaminen lukuvuodeksi Joensuun seudun kansalaisopiston kurssimaksut alkaen Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talouden toteuma Vaarojen kouluolojen järjestäminen Joensuun yhteiskoulun lukion Uusi lukio - uskalla kokeilla -kehittämisohjelman tuntijako kokeiluun osallistuminen 32 Taiteen perusopetuksen mukaista sirkusopetusta Joensuun seudun kansalaisopistolle Tiedotusasiat Viranhaltijoiden päätökset 25

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Läsnä Ketonen Matti puheenjohtaja Asikainen Katja jäsen Laasonen Jenni jäsen Ojalammi Mari jäsen Puhakka Antero jäsen Riikonen Jarkko jäsen Rämänen Pirjo jäsen Saapui klo 17:14 29 käsittelyn aikana Räty Heino varapuheenjohtaja Toivanen Ville jäsen Lemmetyinen Jani varajäsen Kähkönen Paavo nuorisovaltuuston edustaja Väänänen Mauno varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Turtiainen Anu-Helena pöytäkirjanpitäjä Majavaara Jaakko talouspäällikkö Poistui klo 17:35 29 käsittelyn aikana Räty Esa rehtori Saapui klo 18:37 31 käsittelyn aikana, poistui klo 19:37 Poissa Hyökki Sirpa jäsen Hölttä Harri jäsen Allekirjoitukset Matti Ketonen puheenjohtaja Anu-Helena Turtiainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Katja Asikainen pöytäkirjan tarkastaja Jenni Laasonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen hallintopalvelujen toimistossa, os. Sirkkalantie 12 A, 2. krs., tiistaina klo Pöytäkirjanpitäjä Anu-Helena Turtiainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VARKOLK Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta VARKOLK Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää valita pöytäkirjan tarkastajat. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Katja Asikainen ja Jenni Laasonen.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/ /2013 VARKOLK Joensuun kaupungin kouluissa työskentelee useita toistaisessa työsuhteessa ole via tuntiopettajia, joiden opetusvelvollisuus on jo pitkään ylittänyt lehtorin / eri tyis opet ta jan / erityisluokanopettajan / luokanopettajan ope tus vel vol li suus rajan. Tuntiopettajat on valittu virkaansa julkisen haun kautta, ja he hoitavat siis käytän nös sä lehtorin virkaa. Näiden tuntiopettajien osalta on perusteltua perustaa vas taa vat virat ja siirtää kyseiset tuntiopettajat perustettuihin virkoihin. Joensuun kaupungin henkilöstö- ja työllisyysjaosto on hyväksynyt Hen ki lös tösuun ni tel man 2016 ( , 69), jossa otetaan erikseen kantaa näihin tun tiopet ta juuk siin: Selvitetään edelleen kaupungilla työskentelevien tuntiopettajien ti lan net ta. Mikäli on perusteltua (valittu virkasuhteeseen julkisen haun kautta, toistaiseksi olemassa oleva virkasuhde, ope tus velvol li suus jo pitkään ylittänyt lehtorin, erityisopettajan, eri tyis luokan opet ta jan tai luokanopettajan opetusvelvollisuusrajan ja opetus ope tus tun tien määrä ei vähene kyseisessä aineessa), voi varhais kas va tus ja koulutustoimi tehdä esityksen henkilöstö- ja työl lisyys jaos tol le perustaa vastaavat virat ja siirtää kyseiset tun ti opetta jat perustettaviin virkoihin. Edellä mainituista tuntiopettajista on tehty henkilöstösuunnitelman mukaisin pe ri aat tein selvitys, jonka perusteella kriteerit täyttäviä tuntiopettajia on edelleen yli kymmenen. Osan opetusvelvollisuus on koostunut useamman aineen opet ta mi ses ta (vastaavan virkanimikkeen ulkopuolelta), ja näitä tuntiopettajia ei täs sä vaiheessa ole sisällytetty virkojen perustamis- ja tuntiopettajien siir to suunni tel maan. Koska lukioiden yhdistymisen vaikutukset ovat jo näkyvissä tun tiopet ta juuk sien ja opetustuntien osalta, on lukioiden tuntiopettajuuksia tar kastel tu samoilla periaatteilla. Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: 1. Perustetaan luokanopettajan virka ensimmäisenä sijoituspaikkanaan Ran ta kylän koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Maria Westman. Westmanin ope tusvel vol li suus luokanopetuksessa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt luo kan opet tajan virkaan vaadittavat 24 viikkotuntia. 2. Perustetaan luokanopettajan virka ensimmäisenä sijoituspaikkanaan Ran taky län koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Erja Markkanen. Markkasen opetus vel vol li suus luokanopetuksessa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt luo kanopet ta jan virkaan vaadittavat 24 viikkotuntia. 3. Perustetaan erityisluokanopettajan virka ensimmäisenä sijoituspaikkanaan Ran ta ky län koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Olli Toivola. Toivolan opetus vel vol li suus kyseisessä aineessa on viiden vuoden ajan ylittänyt lehtorin vir-

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta kaan vaadittavat 22 viikkotuntia. 4. Perustetaan matemaattisten aineiden lehtorin virka ensimmäisenä si joi tuspaik ka naan Joensuun lyseon lukio ja virkaan siirretään tuntiopettaja Antti-Ville Hurs kai nen. Hurskaisen opetusvelvollisuus kyseisissä aineissa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 20 viikkotuntia. 5. Perustetaan historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka ensimmäisenä si joi tuspaik ka naan Joensuun lyseon lukio ja virkaan siirretään tuntiopettaja Jarmo Kuiva lai nen. Kuivalaisen opetusvelvollisuus kyseisissä aineissa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 21 viikkotuntia. 6. Perustetaan matemaattisten aineiden lehtorin virka ensimmäisenä si joi tuspaik ka naan Joensuun yhteiskoulun lukio ja virkaan siirretään tuntiopettaja Arja Kai nu lai nen. Kainulaisen opetusvelvollisuus kyseisissä aineissa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 20 viikkotuntia. 7. Perustetaan matemaattisten aineiden lehtorin virka ensimmäisenä si joi tuspaik ka naan Joensuun yhteiskoulun lukio ja virkaan siirretään tuntiopettaja Jari Kok ko nen. Kokkosen opetusvelvollisuus kyseisissä aineissa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 20 viikkotuntia. 8. Perustetaan äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin virka ensimmäisenä si joi tuspaik ka naan Joensuun yhteiskoulun lukio ja virkaan siirretään tuntiopettaja Pirjo Tans ka nen. Tanskasen opetusvelvollisuus kyseisissä aineissa on yli viiden vuoden ajan ylittänyt lehtorin virkaan vaadittavat 16 viikkotuntia. Valmistelija: suunnittelija Kirsi Asikainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää henkilöstö- ja työl li syysjaos tol le, että 1. perustetaan luokanopettajan virka alkaen ensimmäisenä si joi tus paikka naan Rantakylän koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Maria Westman, 2. perustetaan luokanopettajan virka alkaen ensimmäisenä si joi tus paikka naan Rantakylän koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Erja Markkanen, 3. perustetaan erityisluokanopettajan virka alkaen ensimmäisenä si joitus paik ka naan Rantakylän koulu ja virkaan siirretään tuntiopettaja Olli Toivola, 4. perustetaan matemaattisten aineiden lehtorin virka alkaen en simmäi se nä sijoituspaikkanaan Joensuun lyseon lukio ja virkaan siirretään tun tiopet ta ja Antti-Ville Hurskainen, 5. perustetaan historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virka alkaen en simmäi se nä sijoituspaikkanaan Joensuun lyseon lukio ja virkaan siirretään tun tiopet ta ja Jarmo Kuivalainen, 6. perustetaan matemaattisten aineiden lehtorin virka alkaen en simmäi se nä sijoituspaikkanaan Joensuun yhteiskoulun lukio ja virkaan siirretään tun ti opet ta ja Arja Kainulainen, 7. perustetaan matemaattisten aineiden lehtorin virka alkaen en simmäi se nä sijoituspaikkanaan Joensuun yhteiskoulun lukio ja virkaan siirretään tun ti opet ta ja Jari Kokkonen ja 8. perustetaan äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin virka alkaen en sim-

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta mäi se nä sijoituspaikkanaan Joensuun yhteiskoulun lukio ja virkaan siirretään tun ti opet ta ja Pirjo Tanskanen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Sakari Mikkilän eroanomus luokanopettajan virasta alkaen 7522/ /2016 VARKOLK Louhiojan koulun rehtorin tehtävää hoitava Sakari Mikkilä anoo eroa alkaen luokanopettajan virasta nro eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää myöntää Sakari Mikkilälle eron alkaen luokanopettajan virasta nro Samalla lautakunta päättää julistaa avoimeksi luokanopettajan viran, johon on liitetty rehtorin tehtävät, alkaen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Sakari Mikkilän eroanomus

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman vahvistaminen lukuvuodeksi / /2013 VARKOLK Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset määräävät, et tä kunnan tulee hyväksyä perusopetuslain mukaisesti järjestettävää aamu- ja il ta päi vä toi min taa varten toimintasuunnitelma. Joensuun perusopetuksen iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma on liitteenä. Toimintasuunnitelmaan tehdyt muutokset on merkitty punaisella. Toimintasuunnitelmassa on muutoksia kohdissa: 1. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-ajatus ja tavoitteet Tavoitteeksi ehdotetaan OPS 2014 mukainen yhteistyö koulun ja il ta päi vä toi mijoi den välillä Toimintamaksut Eduskunta on hyväksynyt perusopetuslakia muutettavaksi siten, että kou lu laisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien maksujen enimmäismäärää ko rote taan. Enimmäismaksu korotetaan 760 tunnin osalta nykyisestä 80 eurosta 160 eu roon kuukaudessa. Samalla tiukennetaan velvollisuutta jättää maksu pe ri mättä tai alentaa sitä, jotta perheen pienituloisuus ei muodostuisi esteeksi lapsen osal lis tu mi sel le toimintaan. Joensuun kaupungin iltapäivätoiminnan toi min tamak sui hin ehdotetaan 20 euron korotusta, jolloin 760 tunnin osalta maksu nousee 80 eurosta 100 euroon ja yli 760 tunnin osalta 100 eurosta 120 euroon. Joen suun kaupungissa ei tarjota minimi tuntimääräistä 570 tunnin palvelua. Päivä mak sui hin ehdotetaan 2 euron korotusta. Tämä muutos astuu voimaan sillä edel ly tyk sel lä, että presidentti Sauli Niinistö vahvistaa lainmuutoksen pre si dentin esit te lys sä pe Toimintamaksujen muutosehdotus sisältää myös täs men nyk siä päivämaksujen toimintakäytänteisiin sekä maksualennusten hakemisen ajankohtaan. Valmistelija: suunnittelija Sanna Räty Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää vahvistaa Joensuun pe rus opetuk sen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman lukuvuodeksi Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan muutettu päätösehdotus: Asia palautetaan uudellen valmisteluun. Päätös: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti muutetun päätöehdotuksen mukaisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Ville Toivanen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta VARKOLK Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säännökset määräävät, että kunnan tulee hyväksyä perusopetuslain mukaisesti järjestettävää aamu- ja il ta päi vätoi min taa varten toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma liitteenä. Toimintasuunnitelmassa on muutoksia kohdissa: 1. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toiminta-ajatus ja tavoitteet Tavoitteeksi ehdotetaan OPS 2014 mukainen yhteistyö koulun ja il ta päi vä toi mijoi den välillä Toimintamaksut Tasavallan presidentti on vahvistanut perusopetuslakia 48 f (HE78/2015vp) muutettavaksi siten, että koululaisten aamu- ja il ta päi vä toi minnas ta vanhemmilta perittävien maksujen enimmäismäärää korotetaan. Enimmäis mak su korotetaan 760 tunnin osalta nykyisestä 80 eurosta 160 euroon kuukau des sa. Samalla tiukennetaan velvollisuutta jättää maksu perimättä tai alentaa sitä, jotta perheen pienituloisuus ei muodostuisi esteeksi lapsen osal lis tu misel le toimintaan. Joensuun kaupunki myöntää valtionavustuksesta jaettavaa toimija-avustusta 70 eu roa/lap si/kuu kau si eri toimijoille, jotka järjestävät yhteistyössä Joensuun kaupun gin kanssa iltapäivätoimintaa eri puolilla Joensuuta (varkolk ). Toiminta on Joensuun kaupungin koordinoimaa. Iltapäivätoimintaa jär jes tä vät Joensuun luterilaisen kirkon seurakunnat, Vapaaseurakunta sekä järjestöt. Joen suun kaupungilla on omia iltapäivätoiminnan kerhoja kolme. Pihlajapihan ja Kar si kon kerhot ovat pääsääntöisesti erityistarpeilla oleville lapsille suunnattuja ja Enon iltapäiväkerho kaikille alueen lapsille. Vanhemmilta peritään iltapäivätoiminnasta kuukausittain toimintamaksua. Il tapäi vä toi min taa järjestävät tahot laskuttavat toimintamaksun vanhemmilta omien kerhojensa osalta ja Joensuun kaupunki laskuttaa kuukausittaisen toi minta mak sun omien (3) kerhojensa osalta. Joensuun kaupungin iltapäivätoiminnan toimintamaksuihin ehdotetaan 20 euron korotusta, jolloin 760 tunnin osalta maksu nousee 80 eurosta 100 euroon ja yli 760 tunnin osalta 100 eurosta 120 euroon. Joensuun kaupungissa ei tarjota mi ni mi tuntimääräistä 570 tunnin palvelua. Päivämaksuihin ehdotetaan 2 euron ko ro tus ta, jolloin maksu nousee 8 euron päivämaksusta 10 euroon. Toi min tamak su jen muutosehdotus sisältää myös täsmennyksiä päivämaksujen toi min takäy tän tei siin sekä maksualennusten hakemisen ajankohtaan. Joensuun kaupunki myöntää maksunalennusta tai toimintamaksun perimättä jät tä mi sen päätöksiä hakemusten ja tulotietojen mukaan. Varhaiskasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta (4164/ /2014) on hyväksynyt alkaen ny kyiset tulorajat sekä maksunalennusperusteet. Toimintamaksujen korotus vahvistaa eri toimijoiden mahdollisuutta järjestää laa du kas ta iltapäivätoimintaa tulevaisuudessakin palkkakustannusten ja muiden toi min ta ku lu jen paineessa. Koska huoltajiin kohdistuu monenlaisia eri mak su koro tuk sia, on iltapäivätoiminnan maksukorotukset pyritty pitämään maltillisina.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Eri tyi ses ti järjestöille on tärkeää, että toiminnan tuotot kattavat mah dol li simman hyvin siitä tulevat palkka- ja muut toiminnan kulut. Maksunkorotuksella saa daan katettua kuluja myös Joensuun kaupungin oman iltapäivätoiminnan osal ta. Valmistelija: suunnittelija Sanna Räty Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää vahvistaa aamu- ja il ta päi vä toimin nan toimintasuunnitelman lukuvuodeksi Joensuun kaupungin ilta päi vä toi min nan vanhemmilta perittäviä toimintamaksuja korotetaan siten, että 760 tunnin osalta maksu nousee 80 eurosta 100 euroon ja yli 760 tunnin osalta 100 eurosta 120 euroon. Joensuun kaupungissa ei tarjota minimituntimääräistä 570 tunnin palvelua. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Ville Toivanen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn. Liitteet 2 Joensuun kaupungin perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Joensuun seudun kansalaisopiston kurssimaksut alkaen 1619/ /2013 VARKOLK Joensuun kaupungin hallintosäännön mukaan (39, kohta 5) varhaiskasvatus- ja kou lu tus lau ta kun ta päättää varhaiskasvatuksessa ja koulutustoimessa pe rit tävis tä maksuista. Joensuun kaupungin v talousarvion mukaan kaupungin päätösvallassa olevia asiakasmaksuja korotetaan 2 %. Edellä olevan perusteella myös Joensuun seudun kansalaisopiston maksuihin on teh ty esitys 2 %:n korotuksista kaikissa maksuluokissa. Valmistelija: Joensuun seudun kansalaisopiston rehtori Tero Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää 1. korottaa Joensuun seudun kansalaisopiston kurssimaksuja alkaen liitteen mukaisesti. 2. antaa kansalaisopiston rehtorille oikeuden määritellä kustannusrakenteeltaan epä tyy pil lis ten kurssien maksut. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 3 Tuntihinnat alkaen

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen talouden toteuma / /2016 VARKOLK Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan vuoden 2016 talousarvion tu los aluekoh tai set toteumat (toimintakate) ajalta ovat seuraavat (suluissa vuo den 2015 vastaavan ajankohdan tilanne): 410 Koulutuspalvelut 14,6 % (15,6 %) 440 Päivähoitopalvelut 15,6 % (15,5 %) 470 Konservatorio 14,0 % (12,2 %) 490 Kansalaisopisto - 9,7 % (-11,2 %) Yhteensä 14,4 % (15,0 %) Koulutuspalveluiden talouden toteuma on 1,0 % parempi kuin edellisen vuoden vas taa van ajankohtana. Toimintatuottoja on alkuvuoden aikana kertynyt n enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavan aikana. Tämä parantaa talou den toteumaa merkittävästi ja antaa virheellisen kuvan talouden todellisesta to teu mas ta. Toimintatuotot ovat lähes kokonaan hanketoimintaan osoitettua, ta lous ar vion ulkopuolista rahoitusta. Ilman hankerahoituksen tuottoja ja kuluja talouden toteuma helmikuun lopussa oli 16,3 %. Toimintakulujen osalta toteuma helmikuun lopussa oli 16,7 %. Euromääräisesti toi min ta ku lut ovat kasvaneet n viime vuoden vastaavaan ajankohtaan näh den. Hankerahoituksella järjestetyn toiminnan osuus tästä on n Mer kit tä vin tä toimintakulujen kasvu on ollut palveluiden hankinnan osalta. Kulje tus kus tan nuk set ovat n suuremmat kuin vuotta aiemmin. Ko ti kunta kor vauk set n ja ruokahuollon kustannukset n suuremmat kuin vuotta aiemmin. ICT-kustannusten toteuma on n suurempi kuin vii me vuoden vastaavana ajankohtana laskutusaikataulujen erilaisuudesta johtuen. Hen ki lös tö me not eivät ole kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Talouden toteumassa on huomattava, että koulukuljetuskustannukset näkyvät ta lou den toteumassa n. kuukauden viiveellä. Helmikuun lopun tilanteen perusteella koulutuspalvelujen talous näyttää to teutu van talousarviomäärärahoilla järjestettävän toiminnan osalta talousarvion mukai ses ti. Päivähoitopalveluiden talouden toteuma on 0,1 % heikompi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Toimintatulojen kertymä helmikuun lopussa oli hie man suurempi kuin vastaavan ajankohtana vuotta aiemmin. Toimintakulut oli vat helmikuun lopussa n suuremmat kuin vuonna Sisäisen vuok rien osuus tästä on n Suurimmalta osin toimintakulujen kasvu se lit tyy varahenkilöstön kustannusten laskutuksen muutoksella. Aiemmin hen kilös tö yk sik kö on laskuttanut varahenkilöstön kustannukset satunnaisesti muu ta-

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta man kerran vuodessa. Nyt kustannukset hoidetaan sisäisinä tasaerinä kuu kau sittain. Helmikuun lopun tilanteen perusteella päivähoitopalvelujen talous näyttää toteu tu van talousarvion mukaisesti. Konservatorion talouden toteuma on 1,8 % heikompi kuin edellisen vuoden vastaa va na ajankohtana.euromääräisesti toimintakate on n suurempi kuin vuot ta aiemmin vastaavana ajankohtana. Suurimmalta osin tämä johtuu lu kukau si- ja kurssimaksutulojen maksuaikataulusta. Helmikuun lopun tilanteen perusteella konservatorion talous näyttää toteutuvan ta lous ar vion mukaisesti. Kansalaisopiston talouden toteuma on 1,5 % heikompi kuin edellisen vuoden vas taa va na ajankohtana. Kurssimaksutuloja on kertynyt mennessä n viime vuotta vähemmän. Toimintakulut ovat viime vuoden tasolla. Helmikuun lopun tilanteen perusteella kansalaisopiston talous näyttää to teu tuvan talousarvion mukaisesti. Valmistelija: talouspäällikkö Jaakko Majavaara Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi talouden toteuman ajalta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lautakunta päätti ottaa 29 käsittelyyn 24 jälkeen. Lautakunnan jäsen Pirjo Rämänen saapui klo asian käsittelyn aikana. Talouspäällikkö Jaakko Majavaara poistui klo Liitteet 4 Talouden toteuma (2,2016), Perusopetus ja tukipalvelut 5 Talouden toteuma (2,2016), Lukiokoulutus 6 Talouden toteuma (2,2016), Varhaiskasvatus 7 Talouden toteuma (2,2016), Konservatorio 8 Talouden toteuma (2,2016), Kansalaisopisto 9 Talouden toteuma (2,2016), Yhteenveto

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Vaarojen kouluolojen järjestäminen 7539/ /2016 VARKOLK Vaarojen kouluihin liittyvä selvitys ja valmistelu oli esillä kun Joensuun kau pungin val tuus to käsitteli sivistyspalvelujen toimitilaverkkoa vuoden 2015 ta lous semi naa rin yhteydessä ( sen jäl keen kokonaisuus on ollut esillä myös varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa sekä kau pun gin hal li tuk sen ja lautakunnan iltakoulussa. Tarvittavat taustaselvitykset ovat nyt valmistuneet varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelukeskuksen, ti la kes kuksen, kaupunkirakenneyksikön (MATO20-väestöennusteet), sivistyspalvelujen tilaa ja joh ta jan ja tilatyöryhmän yhteistyönä. Asiaa esiteltiin kuntalaisille Vaarojen alu een kuulemistilaisuudessa Heinävaaran koululla Vaarojen alueella Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa on molemmissa luokat 1-9 kat ta va yhtenäiskoulu. Lisäksi Heinävaarassa toimii 1-6 -luokkainen alakoulu. Väes tö en nus tei den mukaan kouluikäisten määrä vähenee Tuupovaarassa ja Heinä vaa ras sa (taulukko). Kiihtelysvaarassa kouluikäisten määrä näyttää säilyvän ny kyi sel lään. Ennustejaksolla alakoululaisten määrä alueella on noin Eri tyi ses ti tosin vuoden 2025 väestöennusteeseen sisältyy epävarmuutta tuolloin alakoulunsa aloittavat lapset syntyvät vasta vuonna Periaatteessa Vaa ro jen alueen alakoululaiset mahtuisivat yhteen 2-sarjaiseen alakouluun, joka oli si suuruusluokaltaan Karsikon tai Niittylahden alakoulujen kokoluokkaa. Alueen ja kyläkeskusten elinvoimaisuuden takia on kuitenkin päädytty esittämään rat kai sua, jossa alakoulut jatkaisivat kaikilla kolmella paikkakunnalla. Pienen alakou lun ylläpito ei myöskään pedagogisesti eikä taloudellisesti ole läheskään niin haas ta vaa kuin pienen yläkoulun. Taulukko. Vaarojen koulujen oppilasmäärät vuonna 2015 ja MATO-20 -väes töen nus teen mukaiset oppilasmäärät vuosina 2018, 2020 ja Tuupovaaran alakoulu Tuupovaaran yläkoulu Tuupovaaran koulu Kiihtelysvaaran alakoulu Kiihtelysvaaran yläkoulu Kiihtelysvaaran koulu Heinävaaran alakoulu Alakoulut yhteensä Yläkoulut Vaarojen yläkoulun osalta tarkemmin selvitetyt vaihtoehdot ovat seuraavat: 1) Entisessä mallissa pysyminen; 2) Yläkoulutoiminta keskitetään Heinävaaran koulun yhteyteen;

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ) Hajautusratkaisu, jossa yläkoululaiset ohjataan Ilomantsiin, Pyhäselän kouluun ja keskustaan. Jos yläkoulutoimintaa jatkettaisiin nykyisen kaltaisena, edellyttäisi se mer kit tävien investointien käynnistämistä Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa. Lopullisia kus tan nuk sia on vaikea arvioida luotettavasti. On myös huomioitava, että ra kenta mi nen silloin, kun väestökehitys ei ole varmalla pohjalla, saattaa osoittautua kes tä mät tö mäk si ratkaisuksi. Tämän ratkaisun haittoina ovat myös haasteet päte vien opettajien rekrytoinneissa, riittävien valinnaisainemahdollisuuksien tarjoa mi ses sa ja opettamisen korkeissa kustannuksissa. Oppilasmäärät alueella eivät enää riitä kahteen elinvoimaiseen yläkouluun. Lisäksi erityisesti Kiih te lys vaaran koulurakennusten huono kunto ja sisäilmaoireilu pakottavat tekemään ratkai su ja tässä vaiheessa. Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran koulurakennuksien eteen tuleva pe rus kor jaustar ve on ollut tiedossa jo kuntaliitoksesta saakka. Lisäksi erityisesti Kiih te lys vaaran kouluista on tullut ilmoituksia sisäilmaoireilusta. Koulurakennusten kunto tut kit tiin syksyn 2015 aikana (Sisäilmatalo Kärki Oy), jotta eri rat kai su vaih to ehdois sa tulisivat myös tulevat tilakustannukset huomioitua. Mahdollisia ra ken nusin ves toin te ja tai raskaampaa peruskorjausta toteutettaessa tulisi varmistua siitä et tä rakennuksille on tarvetta ja käyttöä riittävän pitkälle ajalle. Joensuun kaupun gin rakennusinvestointipaine on vuoteen 2020 saakka erittäin suuri. Tuupovaaran alakoulun rakennus osoittautui parhaassa kunnossa olevaksi. Korjaus as teet olivat kaikilla muilla kolmella koulurakennuksella %:a. Tuu povaa ran yläkoulurakennus ja Kiihtelysvaaran molemmat rakennukset edel lyt täi sivät voimakasta peruskorjausta. Kaikkien kolmen rakennuksen pe rus kor jaus kustan nus ar vio on lähes 10 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on varsin karkea, koska vanhojen rakennusten peruskorjauksiin liittyy aina yllätysten mahdollisuus ja ris ke jä. Kustannusarvio ei sisällä myöskään mahdollisia toiminnallisia muutoksia, joi ta väistämättä tulee, kun tiloja nykyaikaistetaan. Heinävaaran koulu on arvioitu parhaaksi paikaksi yläkoulun keskittämiselle siksi, et tä Heinävaarassa on Vaarojen alueen suurin väestökeskittymä. Heinävaaran ala kou lus sa on noin kaksi kertaa niin paljon oppilaita kuin Kiihtelysvaaran tai Tuu po vaa ran alakouluissa. Heinävaarassa on myös uusin koulurakennus, jonka yh tey teen yläkoulurakennus voidaan toteuttaa. Lisäksi Heinävaara on opet ta jarek ry toin tien kannalta vetovoimainen sijainti, suurin osa alueen opettajista asuu Joen suun kantakaupungin läheisyydessä ja käy töissä alueella. Yhdessä vai heessa selvitettiin myös yläkoululaisten keskittämistä Tuupovaaraan, jossa olisi riit tävän suuret koulutilat nykyisellään. Tilojen kunnosta johtuen tämä ei kuitenkaan vai kut ta nut järkevältä. Kaikista vaarojen alueen koululaisista jo nyt 2/3 on koulukuljetusten piirissä. Tilan ne ei olennaisesti muutu, vaikka alueella siirryttäisiin yhden yläkoulun malliin. Tu le vien vuosien kouluratkaisu ei voi perustua yksittäisten oppilaiden sijaintiin. Jos on tarvetta, kauimpana yläkoulusta sijaitsevien oppilaiden kuljetukset suunni tel laan erikseen mahdollisimman sujuviksi ja niin että pysytään lain antamien mi toi tus ten rajoissa. Myös räätälöityjä ratkaisuja naapurikuntien kanssa on mahdol lis ta harkita. Kuljetuskustannusten muutosvaikutusten arviointi on erittäin kar keaa, mm. koska kaupunkiin on perustettu uusi logistiikkakeskus joka on juu-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ri aloittamassa koulukuljetusten kilpailuttamisen. Yläkouluikäisiä alueella on ennustejaksolla eli yhden 2-sarjaisen yläkou lun verran luokkakoon vaihdellessa 20 ja 23 välillä. Erityisen huolestuttava on Tuu po vaa ran yläkouluikäisten määrän kehitys. Ennusteen mukaan Tuupovaaran ylä kou lu lais ten määrä vähenee nykyisestä 35 oppilaasta vielä kymmenellä seuraa van kymmenen vuoden aikana. Syntyneiden ikäluokkien koko osoittaa, että kaik ki aan Vaarojen alueella on syntynyt vuosina kaikkiaan n. 40 lasta. Pienimmät syntyneiden määrät ovat Tuupovaarassa. Kohtalaisen vakaa synty vyys näyttäisi olevan Heinävaarassa ja Kiihtelysvaarassa. Sekä Tuupovaaran että Kiihtelysvaaran yläkouluosat ovat oppilasmäärältään var sin pieniä. Tästä seuraa kaksi ongelmaa. Pätevien opettajien rekrytointi kaikkiin aineisiin vaikeutuu, koska tuntikertymät ovat niin pieniä, että ope tus vel vol lisuu det eivät täyty. Osittain tätä ongelmaa voidaan helpottaa ns. kak sois pä tevyy den omaavilla luokanopettajilla, mutta kaikkiin aineisiin ei tätäkään kautta saa da päteviä opettajia. Seurauksena on se, että opetusta joudutaan antamaan epä pä te vin voimin yhdistelemällä opetettavia aineita sellaisille opettajille, joilla on kyllä pätevyys johonkin, mutta ei kaikkiin opetettaviin aineisiin. Toinen ongel ma on se, että pieni yksikkö ei voi tarjota samaa valinnaisuutta oppilaille kuin isom pi kouluyksikkö. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin poh jautu van Joensuun kaupungin perusopetuksen tuntijaon 2016 mukaan valinnaisia opin to ja on yläkoulussa kaikilla oppilailla oltava kuusi vuosiviikkotuntia ylä koulun aikana. Jos ikäluokalla on vain oppilasta, on vaihtoehtojen jär jes tä minen tälle ryhmälle hankalaa ja kallista. Tulevana lukuvuonna seit se männel le luokalle on tulossa vain 7 oppilasta. Yläkoulujen yksikköhinnat eli oppilaskohtaiset kustannukset (eu roa/op pi las/vuosi) ovat Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa selvästi kaupungin keskimääräisiä kus tan nuk sia korkeampia vaikka kuljetuskustannukset jätetään huomioimatta. Kor kei ta lukuja selittää yksiköiden pieni koko. Kaikissa peruskouluissa on tar jotta va saman opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetusta. Erityisesti henki lös tö kus tan nuk set nousevat silloin korkeiksi, koska opetetaan pienissä ryh missä sama tuntimäärä kuin suurissakin kouluissa. Yläkoululaisten hajauttaminen naapurikuntiin, keskustaan ja Pyhäselkään olisi ta lou del li ses ti kaikista edullisin ratkaisu. Uusia investointeja ei tarvittaisi, ja myös käyttötalouden säästöjä saataisiin. Kaikki Vaarojen yläkoululaiset voitaisiin si joit taa olemassa oleviin tiloihin. Malli olisi mahdollinen ja halvin ratkaisu, mutta sa mal la alueen palvelutaso ja vetovoima heikkenisi merkittävästi. Siitä syystä tätä ratkaisua ei ole päädytty esittämään. Jos Heinävaaraan sijoitettaisiin kaksisarjainen yläkoulu, toimintaedellytykset para ni si vat opettajarekrytoinnin, valinnaisainetarjonnan ja opetuksen jär jes tä misen kannalta ratkaisevasti. Lisäksi saataisiin käyttötalouden säästöjä, kun hen kilös tö mää rää voitaisi supistaa. Henkilöstömäärä vähenisi kuudella opettajalla ja reh to ril la. Supistus toteutettaisiin kuitenkin ilman irtisanomisia eläkeratkaisujen ja määräaikaisten opettajien työsuhteiden määrän vähentämisellä. Ratkaisun kus tan nus vai ku tuk sia vuositasolla on arvioitu kokonaisuudessaan seuraavasti: Henkilöstösäästöt (ei tarvetta irtisanomisille); Lisäkuljetuskustannukset, karkea arvio ; Käytöstä poistuvien yläkoulurakennusten vuokrat Tuupovaarassa

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta ja Kiihtelysvaarassa ; Uuden yläkoulutilan vuokra Tämä yläkouluratkaisu toisi vuositasolla karkeasti arvioiden noin euron sääs tön nykytilanteeseen verrattuna. Nykytilannetta ei sinänsä ole mahdollista ko vin kaan kauan jatkaa erityisesti Kiihtelysvaaran rakennusten takia, siksi kahden yläkoulun ratkaisu kallistuisi vielä nykyisestäkin tarvittavien kor jaus in vestoin tien takia. Yläkoulun keskittäminen Heinävaaraan on siis taloudellisesti selkeäs ti edullisempi vaihtoehto, samalla oppilaiden valinnaisainemahdollisuudet li sään tyi si vät ja kaikkiin oppiaineisiin saataisiin pätevä opettaja. Tuupovaaran ylä kou lu lais ten (35 nuorta) kuljetusmatkat pitenisivät ja jonkun verran ylä kou lulai sia tulisi Tuupovaarasta koulukuljetusten piiriin. Kiihtelysvaaran nykyisistä yläkou lu lai sis ta osalla kuljetusmatka pitenisi ja osalla lyhenisi, joitakin nuoria Kiih telys vaa ran kylältä tulisi koulukuljetusten piiriin ja joitakin Heinävaarasta taas jäisi il man koulukuljetustarvetta. Kaikki vaarojen nuoret ryhmäytyisivät keskenään ylä kou lu vai hees sa ennen siirtymistä jatko-opintoihin. Tilojen kuntoselvityksen perusteella, huomioiden vanhojen rakennusten kor jaami seen liittyvät riskit, ei näytä järkevältä peruskorjata Kiihtelysvaaran kou lu raken nuk sia. Siksi on päädytty esittämään uusien koulutilojen hankkimista myös Kiih te lys vaa ran alakoululle noin 60 oppilaan tarpeisiin. Vanhan alakoulun vuo sivuok ra on noin /v ja uuden noin /v enemmän. Tilamäärä piene nee, mutta uudet tilat ovat kalliimpia. Tämä ratkaisu lisää kustannuksia, mutta johtuu rakennusten kunnosta eikä ole riippuvainen yläkouluratkaisusta. Molemmat uudet koulurakennukset on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman nopeas ti vuokra- tai leasing-ratkaisuna. Niiden sijoittaminen kaupungin vuoteen 2020 erittäin täynnä olevaan investointiohjelmaan todennäköisesti viivästyttäisi rat kai su ja. Nopeimmillaan alakoulu voisi toteutua vuoden 2016 ja yläkoulu vuoden 2017 aikana, jos päätökset etenevät nopeasti eikä yllättäviä ongelmia ilmaan nu. Lisäksi Kiihtelysvaaran ala- ja yläkouluissa toteutetaan nopeasti kun totut ki muk sis ta tulleet ehdotukset pikaisiksi parannuksiksi sisäilman laatuun liittyen. Myös Tuupovaaran alakouluun liittyvät korjaussuositukset toteutetaan ja tut ki taan mahdollisuus sijoittaa alakouluun kirjasto ja hyvinvointiasema. Valmistelija: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen ja ti laa ja johta ja Janna Puumalainen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, et tä Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran ja Heinävaaran alueen kouluolot järjestetään si ten, että alueen yläkoulupalvelu keskitetään Heinävaaran koulun yhteyteen muo dostaen Heinävaaran yhtenäiskoulun luokille 1-9; ja että alueella jatkavat alakoulut Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa; ja että tätä palveluverkkoratkaisua varten alueelle järjestetään asianmukaiset kou lu ti lat.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Joensuun yhteiskoulun lukion Uusi lukio - uskalla kokeilla -kehittämisohjelman tuntijako kokeiluun osallistuminen 7540/ /2016 VARKOLK Opetusministeriö käynnistää lukien alkavan lukion tuntijakokokeilun. Tun ti ja ko ko kei lus sa haetaan kokemuksia säädettyä suuremman opis ke li ja kohtai sen valinnaisuuden mahdollistamisesta ja sen toimivuudesta. Koulutuksen järjes tä jän opetuksen tarjontavelvoitteet eivät kokeilussa muutu siitä, mitä vuonna 2014 hyväksytyn tuntojakoasetuksen 9 :ssä on säädetty. Kokeilu kattaisi kaksi ikä luok kaa, syksyllä 2016 ja 2017 lukionsa aloittavat. Kokeilusta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö, joka myös päättää ko kei lu lu vista hakemusten perusteella. Kokeilu toteutetaan tuntijakoasetuksen koulutuksen jär jes tä jäl le säädetyn opetuksen järjestämisvelvoitteen ja Opetushallituksen hyväk sy män kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeiluun valitaan koulutuksen jär jes täjien tekemien hakemusten perusteella enintään 50 lukiota. Valinnaisuus koh distuu reaaliaineisiin. Tuntijakokokeilun tavoitteena on saada kokemuksia valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta, saada tietoa koulutuksen kan sal lis ten tavoitteiden ja tuntijaon keskinäisestä yhteydestä, tuottaa tietoa lukion tuntijaon kehittämiseksi, saada tietoa kokeilun vaikutuksista opiskelijoiden yleis si vis tyk seen, saada tietoa kokeilun vaikutuksista henkilöstön asemaan, saada tietoa kokeilun vaikutuksista erikokoisissa oppilaitoksissa, saada tietoa ko keilun toimivuudesta eri opetuskielillä, saada tietoa kokeilun vaikutuksista yli op pilas tut kin non koevalintoihin ja tutkintomenestykseen. Tuntijakokokeilussa noudatetaan muilta osin syksyllä 2016 valtakunnallisesti voi maan astuvia opetussuunnitelman perusteita ja tuntijakoa paitsi re aa li ai neiden osalta. Reaaliaineet jaetaan kokeilutuntijaossa kahteen koriin. Molemmista re aa li ai nei den koreista opiskelijan tulee valita 9 syventävää kurssia, sisältäen kaikil le pakolliset terveystiedon sekä uskonto/elämänkatsomustiedon kurssit. Korit ovat Ympäristö- ja luonnontieteet (biologia, maantiede, fysiikka, kemia sekä terveys tie to) sekä humanistis-yhteiskuntatieteet (filosofia, us kon to/elä män kat somus tie to, historia, yhteiskuntaoppi sekä psykologia). Joensuun kaupunki ei ole ollut mukana lukioasteen valtakunnallisissa ke hit tämis oh jel mis sa sitten 2000-luvun vaihteen nuorisoasteen kokeilun jälkeen. Joensuun kau pun gis ta tähän uuteen kokeiluun halukkuutensa on ilmaissut Joensuun yh teis kou lun lukio. Hyviä puolia kokeilussa olisivat mm. opiskelijan paranevat mah dol li suu det yksilöllisten opiskelupolkujen rakentamiseen jatko-opintoja sil mäl lä pi täen lukion alusta alkaen, erityislinjoilla opiskelevien mahdollisuudet kes kit tyä enem män mm. omiin vahvuuksiinsa sekä opiskelijoiden opis ke lu mo ti vaa tion mah dol li nen lisääntyminen. Lisäksi, jos tuntijako joskus etenee val ta kun nal li ses ti kin tuohon suuntaan, saamme ennakkotietoa mm. opiskelijoiden va lin nois ta esi mer kik si virkarakennetta silmällä pitäen. Huonoja puolia voivat olla mm. opiskelijan ainevalintojen yksipuolistuminen sekä opettajien työmäärän ennustettavuuden väheneminen. Yleissivistävyyden

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta kan nal ta vaikutus on pieni, koska peruskoulussa on opiskeltu kattavasti lähes kaik kia lukiossakin tarjolla olleita reaaliaineita, psykologiaa ja filosofiaa lu kuunot ta mat ta. Kokeilutuntijaossa opiskeltavien reaaliaineiden kurssien määrä (vähin tään 18) on yhteensä jopa suurempi kuin mitä syksyllä 2016 voimaan as tuvas sa valtakunnallisessa tuntijaossa pakollisena opiskeltavien reaaliaineiden kurs sien yhteismäärä (vähintään 17). Positiivisen kannan valtakunnallisesti tun tija ko ko kei lun puolesta ovat ottaneet mm. lukioiden edunvalvoja Pro Lukio ry. sekä lukiolaisten edunvalvoja Suomen lukiolaisten liitto. Kokeilutuntijakoa ky seenalais ta neet ovat erityisesti erilaiset aineenopettajien edustajat sekä OAJ. Lukion opis ke li ja itse voi myös päättää olla osallistumatta kokeiluun. Siinä tapauksessa hän noudattaa vuonna 2014 annettua valtakunnallista syksyllä 2016 voimaan astu vaa tuntijakoa. Kokeilu ei ole tarkoitettu erityisen koulutustehtävän saaneille lu kioil le. Valmistelija: rehtori Esa Räty Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että kaupunki hakee kokeiluun Joen suun yhteiskoulun lukion osalta. Mahdollisen kokeilun aikana tulee turvata opet ta jien työmäärien täyttyminen ja opiskelijoiden mahdollisuus saada tar vitta va määrä opinto-ohjausta. Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan muutettu päätösehdotus: Asia laitetaan jatkovalmisteluun. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti varhaiskasvatusjohtajan muutettu päätösehdotus. Liitteet 10 Lukion tuntijakokokeilun käynnistäminen

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Taiteen perusopetuksen mukaista sirkusopetusta Joensuun seudun kansalaisopistolle 7532/ /2016 VARKOLK Joensuun seudun kansalaisopisto on neuvotellut Katajan voimistelujaoston alaisuu des sa tähän kevääseen asti toimineen sirkusopetuksen siirtymisestä ensi syksys tä alkaen Joensuun seudun kansalaisopiston järjestämäksi. Aloite siirtoon on tul lut Katajalta. Muutoin kilpaurheiluun painottuvan Kataja/voimistelun kyljessä sir kus ope tus on toiminut hiukan erillisenä yksikkönä. Keskusteluja siirrosta on käyty sirkuksen vastuuopettaja Ida Väisäsen sekä Ka taja/voi mis te lun puheenjohtajan Maarit Hartikaisen kanssa. Ratkaisu on kaikin puolin hyvä. Kansalaisopistolla on sirkustaiteen pe rus ope tuksen opetusoikeus. Joensuun seudun kansalaisopistossa ei ole ollut tarjolla sir kustai teen opetusta kouluikäisille, koska opetus on tapahtunut Katajan toimesta. Si tä vastoin pienten sirkusopetus on toteutettu Joensuun seudun kan sa lais opistos sa vauvasirkukset, perhesirkukset ja tenavasirkukset. Nyt siis hyvänä jat kumo na opistolle tulisivat nuo kouluikäisten sirkusryhmät. Sirkusopetuksen välineistöstä on alustavasti sovittu, että se siirtyisi kan sa laisopis ton hallintaan ilman kustannuksia. Tälläkin hetkellä Katajan välineistö on ollut kansalaisopiston sirkusryhmien käytössä tarpeen mukaan. Tarkemmat so pimuk set tehdään Katajan puheenjohtajiston kanssa viimeistään huhtikuussa. Asia on esillä Katajan emoyhdistyksen seuraavassa hallituksen kokouksessa. Sekä kansalaisopiston, että Katajan lasten sirkusryhmät kokoontuvat tällä hetkel lä Karsikon koulun salissa ja välineet on varastoitu salin yhteydessä olevaan va ras toon. Kokoontumispäivät ovat osittain samat; sunnuntaina kokoontuu usei ta sekä kansalaisopiston että Katajan ryhmiä, samoin keskiviikkoiltana. Kata jan sirkusryhmät kokoontuvat lisäksi maanantai-iltaisin. Tällä hetkellä kansalaisopistossa on sirkusopetusta lapsille n. 200 oppituntia luku vuo des sa, opiskelijoita 150. Ryhmät ovat täynnä. Katajalla on 6 ryhmää, opetus tun te ja lukuvuodessa n. 260 tuntia. Siten kansalaisopiston sirkusopetus yli kaksinkertaistuu vuositasolla. Edellä mainit tu lisäys on mahdollista toteuttaa kansalaisopiston kokonaistuntimäärän puitteis sa eikä se aiheuta lisäkustannuksia. Taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää tavoitteellista ope tus suun ni telman mukaista opetusta, jossa tulee taata opetuksen jatkuvuus opiskelijoille. Tämä edellyttää, että käytössämme on myös resurssit ja puitteet opetuksen jär jestä mi sel le. Erittäin tärkeää ja huomionarvoista on, että Katajan sirkukselle va raamien salivuorojen tulisi siirtyä kokonaisuudessaan kansalaisopistolle ja opetus voi si toteutua aikataulultaan samankaltaisena kuin tähänkin asti. Asiasta on keskus tel tu myös vapaa-aikatoimen kanssa, mutta varmuutta salivuorojen käytön siir ty mi ses tä ei ole saatu. Katajan sirkusohjaajista osa toimii jo nyt myös kan salais opis ton sirkuskurssien tuntiopettajina ja avustajina, ja myös loput ohjaajat siir ty vät tässä muutoksessa kansalaisopistoon. Jos toimintamahdollisuus Karsikon koulun salissa loppuu, olisi luontevaa, että sir kus ope tus siirtyisi kokonaisuudessaan esimerkiksi Nepenmäen uudelle kou lul-

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta le. Sirkuksen tilatarpeista on keskusteltu myös Nepenmäen koulun rehtorin, Jyrki Huuskon kanssa. Sirkusopetus soveltuisi Nepenmäen koululle tulevaan pienem pään saliin, ja mikäli Karsikon koululta joudutaan jo aiemmin siirtymään pois, olisi Nepen koulun nykyisen sijoituspaikan Niinivaaran koulun toinen sali mah dol li nen paikka. Sirkusopetuksen välinesidonnaisuuden vuoksi kaikki tunnit on kuitenkin syytä järjestää samassa toimipisteessä. Kokonaisuudessaan tämä suunniteltu muutos selkeyttää sirkusopetuksen jär jestä mis tä kaupungissa. Tämä on ennen kaikkea sirkusoppilaiden etu ja mah dol listaa jatkossa entistä paremman suunnittelun ja tiedotuksen. Ja mikä parasta, nyt mah dol lis tuu taiteen perusopetuksen mukainen yhtenäinen opintopolku myös sir kus tai tees sa. Valmistelija: Joensuun seudun kansalaisopiston suunnittelijaopettaja Hannele Autti ja rehtori Tero Väänänen Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä edellä esitetyn tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Tiedotusasiat VARKOLK Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan :ssä 12 päättänyt yksimielisesti myöntää Maarita Mannelinille eron varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenyydestä välittömästi ja valita Mannelinin tilalle varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan jäseneksi Jenni Laasosen. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan vierailu Ouluun , tutustuminen Oulun hyvinvointitoimialaan. Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Viranhaltijoiden päätökset VARKOLK Enon koulun rehtori Hammaslahden koulun rehtori Heinävaaran koulun rehtori , 12 Kanervalan koulun rehtori Karsikon koulun rehtori Kiihtelysvaaran koulun rehtori Marjalan koulun rehtori , 7, 9-12 Mutalan koulun rehtori Nepenmäen koulun rehtori , Niinivaaran koulun rehtori Niittylahden koulun rehtori , 7 Noljakan koulun rehtori Rantakylän koulun rehtori Reijolan koulun rehtori , 17, 18 Suhmuran koulun rehtori , 5 Uimaharjun koulun rehtori , 13, 15-17, 19, 20 Utran koulun rehtori Lyseon peruskoulun rehtori Pataluodon koulun rehtori Pielisjoen koulun rehtori Pyhäselän koulun rehtori : Koulutilojen käyt töpää tös Lyseon lukion rehtori , 11 Lyseon lukion aikuislinjan apu lais rehto ri , 4

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Yhteiskoulun lukion rehtori , 7 Pyhäselän lukion rehtori , 10, 12-14: Palkanmaksua kosk. Joensuun seudun kansalaisopiston reh to ri Konservatorion rehtori Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja PT-päätökset: , 52-53, 57-59, 65, 69-71, 75 Ulkomaanmatkapäätökset: , 54-56, 60-64, 66-68, Viranhaltijapäätökset (Dynasty): , 15: Eropäätös 16: Teknologiaseikkailu Joensuun perus ope tuk sen alakouluille 18: Kansainvälisyysrahojen jakaminen v : Opettajien sijoituspäätös 22, 23: Tutkimuslupapäätös 24: Varhaiskasvatus- ja kou lu tus keskuk sen sisäinen valvonta vuonna 2015 Päivähoidon johtaja : Tutkimuslupapäätös Palvelupäällikkö Suunnittelija : Salassa pi det tä vä Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtajan päätösehdotus: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi, eikä ota ko. pää tök siä kuntalain 51 :n nojalla varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Heino Räty ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn.

27 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kokouspäivämäärä Pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain ( /365) 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 23-25, 29-30, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain ( /365) 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 26-28, 31 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite ja sähköposti: Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Käyntiosoite: Sirkkalantie 12 A, 2. krs., JOENSUU Postiosoite: Sirkkalantie 12 A, 2. krs., JOENSUU Sähköposti: koulutuspalvelukeskus@jns.fi Pykälät 26-28, 31 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnalle, on ilmoitettava - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa

28 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ päätös, johon haetaan oikaisua - miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Puistokatu 29, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Faksi: ita-suomi.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene Kunnallisvalitus Pykälät Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta