LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELOTEKO IV LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELOTEKO IV LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO"

Transkriptio

1

2 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELOTEKO IV LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomessa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja elämäntilanteisiin liittyvä lainsäädäntö Sirpa Taskinen: Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen (LAVA) (Stakes) Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma - KASTE (Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2008:6) Lapsille sopiva Suomi YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma (Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2005:5) Etelä-Suomen läänin lapsi- ja nuorisopoliittinen toimeenpanosuunnitelma ; Tulevaisuuden tekijät: Lapset ja nuoret Etelä-Suomen läänin perhepoliittinen ohjelma Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010, valmisteltavana oleva uusi alueellinen hyvinvointistrategia Etelä-Karjalan alueellinen lastensuojelusuunnitelma Lappeenrannan kaupungin strategia Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alaisten alatyöryhmien esitykset sekä Lappeenrannan nuorisovaltuuston esitys Kuntalaisille tehdyn kyselyn tulokset

3 LUKIJALLE lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:SSÄ lähdetään matkalle, joka etenee turvallista, aikuisten viitoittamaa reittiä. Jos poikkeaa väylältä, ovat uhkana karit ja kivikot, samoin saattaa yllättää tuuli ja myrsky. välillä tarvitaan auttavia ja oikeaan suuntaan ohjaavia luotseja, joskus pelastajiakin. tärkeää on oppia matkaamisen ja vastoinkäymisistä selviytymisen taito. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n tavoitteena on edistää kaikkien lappeenrantalaisten 0-25 vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Tavoitteena on varmistaa monitoimijainen yhteistyö, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat mukana aktiivisina osallisina itseään koskevassa päätöksenteossa ja eri toiminnoissa. Ohjaavana mallina on hyvinvointioppiminen, joka kattaa kaikki elämän osa-alueet. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III:a kuvattiin lapsen matkana lapsuudesta aikuisuuteen. Lapsen junamatkan onnistumista edistettiin palveluketjun sujuvuudella, eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja varmistamalla lapsen ja nuorten siirtyminen junan vaunusta (ikävaiheesta) toiseen. Sujuvaa matkantekoa turvasivat myös vanhemmuuden tukeminen ja ennaltaehkäisevien toimintamallien käyttöönotto. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n keskeisinä teemoina vakiinnutetaan hyvinvointiselonteko III:n tavoitteiden mukaisia toimintamalleja pysyviksi, hyviksi käytänteiksi. Tässä hyvinvointiselonteossa paneudutaan palvelujen kehittämiseen, monitoimijaiseen työhön, vanhemmuuden tukemiseen, väkivallan ehkäisyyn ja poistamiseen sekä suvaitsevaisuuden lisäämiseen monikulttuurisessa Lappeenrannassa. Sivuilla neljä ja viisi on tiiviisti koottuna Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n valmisteluun osallistuneiden ajatuksia näiden teemojen sisällöistä, tavoitteet ja toimenpiteet ovat sivuilla Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n aikana ( ) keskeisenä on lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen aktiivisina toimijoina heitä itseään koskevissa asioissa. Se toteutuu kaikissa ikäryhmissä palveluissa sekä päätöksenteossa. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä esitetään ylimmille päättäjille hyväksyttäväksi myös, että hyvinvointiselonteko IV:n aikana ( ) järjestetään päättäjille, valmistelijoille ja esittelijöille koulutusta, jolla heille luodaan valmiudet lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (LAVA) tekemiseen hyvinvointiselonteko IV:n aikana laadittavan toimintamallin mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n tavoitteiden saavuttamista seurataan indikaattoreilla, joiden antamaa tietoa tarkastellaan vuosittain. Turvallista ja iloista laivamatkaa!

4 Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä esittää Lappeenrannan kaupunginvaltuustolle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuustolle Lappeenrannan seurakuntayhtymälle Etelä-Karjalan poliisitoimelle Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimelle sekä mukana oleville kolmannen sektorin edustajille että tässä Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä esitetyt tavoitteet hyväksytään Lappeenrantaa koskevina päätöksentekoa ja toimintaa ohjaaviksi. LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVinvointi jokaisen aikuisen asia Ohjaavat asiakirjat: YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 ja Suomi liittyi sopimukseen Sopimus velvoittaa Suomessa erityisesti valtiota ja kuntia. Lisäksi se velvoittaa lasten vanhempia ja muita aikuisia. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea, Suomessa lapsiasiavaltuutettu Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen teemaan: PROTECTION Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan. PROVISION Lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. PARTICIPATION Lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon. VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISO- POLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan kuntien suunnittelussa tulee huomioida lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiohjelmia laadittaessa moninaisuus ja yhdenveroisuus luovuus digitaalisuus osallistuminen ja yhteisöllisyys perheiden tukeminen varhainen puuttuminen ja erityinen tuki kaikkien nuorten saaminen koulutukseen ja työelämään terveyden edistäminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu

5 ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2011 Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia on parhaillaan valmisteltavana. Siinä määritellään alueellisesti kaikkien ikäryhmien osalta hyvinvoinnin strategiset päämäärät, osatavoitteet ja toimenpiteet. Valmisteluvaihteessa strategiassa on noussut esille Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ää tukevia tavoitteita. Etelä- Karjalan hyvinvointistrategia valmistuu ja julkaistaan vuoden 2010 lopulla. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO IV Lappeenrannassa on julkaistu lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot vuosina 1998, 2002 sekä Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III ( ) vuonna Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III oli Etelä-Karjalan maakunnallisen hyvinvointistrategian täytäntöönpanosuunnitelma Lappeenrannan lasten ja nuorten osalta. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV ( ) jatkaa Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian täytäntöönpanosuunnitelmana lappeenrantalaisten 0-25-vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä määritellään tavoitteet ja ne keskeiset toimenpiteet, joita kaupungin organisaatiossa toimivat sekä muut lasten ja nuorten parissa työskentelevät toteuttavat. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän alatyöryhmät vastaavat tavoitteiden saavuttamisen seurannasta ja raportoinnista päättäjille.

6 Hyvinvointia opitaan kuin lukemista ja laskemista Opetamme uusille sukupolville hyvinvointia ja valitettavasti myös pahoinvointia. Vanhempien ja myös julkisen vallan vastuulla on, millaisessa kehitysyhteisössä lapset kasvavat ja kehittyvät. Useiden tahojen yhteistyössä tarvitaan yhteistä tulkintaa hyvinvointioppimisesta ja kasvatuskumppanuudesta. Toiminnan painopistettä siirretään ongelmien hoidosta kehitysyhteisöjen vahvistamiseen. Terveysosaaminen on lapsen ja nuoren useista ulkoisista lähteistä vastaanottamaa terveystietoa. Kun tiedon sisältö laajennetaan yleisemmin hyvinvointiin ja mukaan otetaan myös lapsen ja nuoren itsestään vastaanottama tieto, puhutaan laajemmasta hyvinvointiosaamisesta. Tieto, taito ja osaaminen johtavat pohtimaan oppimista. Hyvinvoinnin ja myös pahoinvoinnin kehityksestä voidaan todeta, että lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista. Oppiminen ei ole vain yksilöllistä, vaan myös yhteisöt oppivat. Myös vanhemmat oppivat vanhemmuutta. Siten perhe, kuten muutkin yhteisöt, voidaan ymmärtää oppiviksi yhteisöiksi: koko yhteisö oppii hyvinvointia ja pahoinvointia. Keskeiseksi käsitteeksi nousee hyvinvointioppiminen osana yksilöiden ja yhteisöjen kehitystä. Hyvinvointioppimisen perusta rakentuu varhaisvuosina ja sen tärkeimpiä alueita ovat vuorokausirytmit, kuten uni ja ruokailu vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot liikunta mielen ja elimistön viestin tunnistaminen ja tulkinta itsehoito Hyvinvointia voidaan myös opettaa samalla tavoin kuin lukemista ja laskemista. Matti Rimpelä Monitoimijainen yhteistyö on yhteistä työtä (ammattilaiset ja asiakkaat), jonka ytimessä on kokonainen asiakas, joka on aktiivinen toimija, ei passiivinen toiminnan kohde. saumattomia palveluketjuja. hyvää johtamista ja toimivien rakenteiden luomista. kulttuuria matalalla kynnyksellä. nuorten vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Hyvin toimivassa palvelujärjestelmässä lapsi saa olla lapsi, turvallinen aikuinen mukanaan. lapsen ja nuoren tunneosaaminen ja hyvinvointi on turvattu. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuista ja ovat riippuvaisia aikuisen huolenpidosta. varmistetaan nuorten turvallinen itsenäistyminen. opetetaan hyvinvointioppimiseen ja varmistetaan se, mikä on hyvinvoinnin ydin. asuinympäristö tukee hyvinvointioppimista. varmistetaan lasten ja nuorten päihde-, mielenterveys- ja muiden erityispalvelujen sujuvuus. on tarjolla työtä nuorille.

7 Vanhemmuus on sen tiedostamista, että ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla, joilla on tarvittaessa saatavilla ammattilaisten apua kasvatustyöhönsä. arvoa arjelle ja arjen rytmille. Hyvää ja läsnäolevaa arkea ja perheen kanssa yhdessä tekemistä. Arkisen perhe-elämän arvostamista. vastuullisen vanhemmuuden ilosanoman levittämistä. sen tiedostamista, että perustarpeista huo lehtiminen on riittävän hyvää vanhemmuutta. johdonmukaisuutta. toimivaa parisuhdetta ja vastuuta hyvästä vanhemmuudesta myös erotilanteessa. sosiaalisten verkostojen arvostamista ja tukemista. iloa ja onnea. Väkivallan ehkäiseminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen on haasteita lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III:ssa ( ) valittujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan loppuraportissa, joka laaditaan selonteon ajanjakson päätyttyä. Vuositasolla arviointia on tehty valittujen indikaattoreiden sekä toimintasuunnitelmien toteuttamiseksi perustettujen alatyöryhmien työn tulosten kautta. Selonteko III:ssa määriteltiin myös keskeisiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin uhkia. Näitä uhkia on toimintajakson aikana saatu ehkäistyä ja torjuttua merkittävästi. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n ajattelun lähtökohtana on myönteinen näkökulma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen, kuitenkin niin, että haasteet tiedostetaan. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko III:n laadinnan jälkeen uusina haasteina lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille ovat nousseet moniongelmaisuuden lisääntyminen, kasaantuminen ja periytyminen sukupolvelta toiselle jonot lasten ja nuorten erityspalveluihin työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu Näihin haasteisiin haetaan vastauksia Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:ssä. Samalla todetaan, että lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa voivat tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin ja heidän hyvinvointinsa eteen tehdään jatkuvasti monella taholla työtä yhdessä. Se on hyvä lähtökohta Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:lle. toisten huomioimista ja erilaisuuden arvostamista, joka nostaa hyvät tavat kunniaan. myönteisten mallien tuomista esille. mielekästä tekemistä ikäkauden mukaan. tietoisuutta ja välineitä tunteiden käsittelyyn. tunnistamista ja väliintuloa. Varhaista puuttumista väkivaltaan /ilkivaltaan/päihteiden käyttöön. Väkivallan kieltämistä kaikissa muodoissa (0-toleranssi). taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä syntyneet epävarmuustekijät julkistaloudessa sekä Lappeenrannan työvoimavaltaisten alojen työpaikkojen väheneminen tunne-elämältään ja käyttäytymisellään vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten määrän kasvu lastensuojeluilmoituksen tekemistä edellyttävien tilanteiden määrän lisääntyminen Vanhemmuus on hyvää ja läsnäolevaa arkea.

8 jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen, suotuisaan ja päihteettömään kasvu- ja elinympäristöön, pysyviin ihmissuhteisiin sekä yhteisöllisyyteen ja yhteisön jäsenyyteen. siihen, että hänen perustarpeensa tulevat tyydytetyiksi. siihen, että hänen vanhempansa tiedostavat vastuunsa ensisijaisina lapsen ja nuoren kasvattajina sekä, että vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea kasvatustyöhönsä. ikänsä ja edellytystensä mukaiseen hoitoon, opetukseen ja koulutukseen. tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. lepoon, terveelliseen ravintoon, ulkoiluun ja liikkumiseen. oppia tunneosaamisen taitoja ja oppia selviytymään erilaisten tunteiden kanssa turvallisten aikuisten avulla. oppia terveyttä edistäviä elämänhallintataitoja. oppia ikänsä ja edellytystensä mukaisesti mediakasvatuksen* avulla medialukutaitoja**, kehittyä monipuolisissa mediataidoissa** sekä opin avulla oman harkinnan ja vastuullisuuden kehittämiseen mediamaailmassa. saada suojaa hänelle vahingolliselta medialta. ikänsä ja omien edellytystensä mukaiseen luovaan toimintaan ja harrastuksiin sekä kulttuuriin identiteetin vahvistajana. kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen sekä elämiseen suvaitsevassa kotikunnassa. varhaiseen tukeen ja puuttumiseen ongelmatilanteissa. päästä viiveettä tarvitsemaansa erityishoitoon sekä avun piiriin päihde- ja mielenterveysongelmissa ja siihen, että hoito- ja palvelutakuu toteutuu. *MEDIAKASVATUS on voimavara (Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka 2003), joka - harjaannuttaa aktiiviseksi ja valikoivaksi käyttäjäksi - mahdollistaa innostavan, tekemällä ja tutkimalla oppimisen - kehittää kriittisiä tulkintataitoja - tukee minä- ja maailmankuvan kehitystä - lisää mediasta saatua iloa ja mielihyvää. **MEDIALUKUTAITOJEN ja **MEDIATAITOJEN avulla muodostuu ja kehittyy - kriittinen mediasuhde: aktiivinen tulkinnallinen ote, omien reaktioiden ymmärrys, lähettäjän intressien huomiointi, kyseenalaistamisen taito - mediateollisuuden taustarakenteiden tuntemus: omistussuhteet, teknologia, median keskinäinen kilpailu, tuotantokeinot - medialukutaito: kyky poimia ydinasiat ja suhteuttaa tieto entiseen tietoon, kerronnan keinojen ja tyyppien tunnistaminen - tekniset taidot: nykymedioiden käyttötaito - kieli ja ilmaisutaidot - informaatiotulvan hallinta (jäsennys ja hallinta), tietoturva, viestintäetiketti - oman tietämyksen hallinta: tieto mistä tietoa saa

9 Jotta jokaisen lapsen ja nuoren oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme toimiessamme vanhempien kanssa vanhempien vastuuta kasvatustehtävässä, joka säilyy myös nuoruudessa. korostamme aikuisuuden ja vanhempien auktoriteetin merkitystä lasten ja nuorten kasvulle. annamme arvoa perheelle ja yhteiselle ajalle, ei tarvitse suorittaa, on arvokasta vaan olla yhdessä ja elää tavallista arkea. tuemme parisuhdetta. tuemme vanhempia erotilanteessa ja sen jälkeen, jotta lapselle ja nuorelle turvataan hyvän vanhemmuuden säilyminen myös eron jälkeen. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ muodostamme erilaisia kulttuurien vuorovaikutusta tukevia vertaisryhmiä yhdessä valtaväestön kanssa kaikkien ikäryhmien osalla. laajennamme Kylä pitää huolta lapsistaan ja nuoristaan -toimintamallin kaikkiin kaupunginosiin. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme hyvien tapojen merkitystä, toisten huomioonottamista sekä tuomme esille hyviä toimintamalleja. lisäämme turvallista kaupunkikuvaa hyvällä suunnittelulla, valaistuksella sekä viihtyisyyttä lisäämällä. korostamme yhteisvastuuta oman lähiympäristön hyvinvoinnissa, turvallisuudessa ja kunnossapidossa. lisäämme tietoa ja tietoisuutta lapsille, nuorille, vanhemmille sekä ammattilaisille siitä, mitä väkivalta tarkoittaa ja, millaisia seuraamuksia siitä on. korostamme sitä, että jokaisen aikuisen on puututtava havaitsemaansa väkivaltaan (0-toleranssi kaikelle väkivaltaiselle käyttäytymiselle). TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ etsimme uusia keinoja ja lisäämme lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta omissa/perheen asioissa. YHTEISTYÖ = yhteinen työ, asiakkaat ja ammattilaiset ovat tasaveroisina toimijoina ja lähiverkostot otetaan mukaan toimintaan. tuemme vertaisryhmien muodostamista erilaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeen mukaisesti siten, että ryhmät toimivat ammattilaisten ohjaamina. etsimme yhdessä päihteiden käyttöä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja sekä suojelemme lapsia ja nuoria päihteidenkäytöltä ja -käytön aiheuttamilta haitoilta. hyödynnämme eri toimijoiden kautta kerättyä tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, poistamme tiedonvälittämisen esteitä. varmistamme jatkossakin sujuvan yhteistyön kaikkien toimijoiden välillä eri ikäryhmissä.

10 KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiopettaminen ovat ohjaavina lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia edistettäessä. korostamme ja tuemme lasten, nuorten ja perheiden vastuuta oman hyvinvointinsa edistäjinä. meillä on eri ikäisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen riittävät ja sujuvat palveluketjut ja hoitopolut. lisäämme lasten, nuorten ja perheiden osallistumismahdollisuuksia heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä. rakennamme turvallista ja suvaitsevaista kotikaupunkia niin kaupunkisuunnittelun kuin toiminnankin tasolla. pikkulapsella (0-2 ja 3-6-vuotiaalla) on oikeus turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin. olla lapsi ja riippuvainen aikuisesta. sujuvaan arkeen ja mahdollisuuteen olla yhdessä läheisten ihmisten kanssa. leikkiä, oppia ja viettää aikaa yhdessä perheen kanssa. omaan tahtiin kasvamiseen. Jotta pikkulapsen oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme vanhemmuutta myönteisenä asiana. neuvoloissa ohjataan jo raskausaikana isiä osallistumaan aktiivisesti perheen arkeen ja järjestetään alueellisia te toja eri ikäisten, kaikista kulttuuritaustoista oleville lasten vanhemmille. kasvatuskumppanuus on toimintatapa varhaiskasvatuksessa. luovaan ja terveyttä edistävään toimintaan. hyvään, ikäiselleen sopivaan mediaan. tulla näkyväksi ja huomioiduksi myös silloin, kun huoltaja tulee asiakkaaksi sosiaalija terveyspalveluihin. saada suojaa aikuisten päihteidenkäytöltä ja sen aiheuttamilta ongelmilta. 10 etsimme mahdollisuuksia edistää joustavia vaihtoehtoja perheen ja työelämän yhdistämiseen. rakennamme yhdessä laadukkaita lähileikkipaikkoja alueille. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ edistämme ammattilaisten kanssa toteutettavien kulttuurien vuorovaikutusta tukevien vertaisryh-

11 mien perustamista vauva- ja pikkulapsiperheille. Tuomme esille vahvuudet, joita kotikunnalla on monikulttuurisuuden ansiosta. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ turvaamme neuvoloiden ja päivähoidon henkilökunnalle riittävät valmiudet käsitellä lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asioita. tuemme eri toimijoiden tietoa ja kykyä ohjata perheitä. Vauvana luodaan pohja tunnetaitojen hallintaan sekä pettymysten sietokyvyn oppimiseen. tuomme lapsen ja lapsen tunteet näkyviksi lähisuhdeväkivaltatilanteissa. puutumme kaikkeen päivähoidossa esille tulevaan kiusaamiseen ja varmistamme, että henkilökunnalla on taidot puuttumiseen. TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ tuomme esille päihteidenkäytön riskejä. suojelemme lapsia päihteidenkäytön aiheuttamilta haitoilta. vahvistamme varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden yhteistyötä edelleen. Meillä on vauva- ja pikkulapsiperheille tarjolla vertaistukiryhmiä ammattilaisten ohjaamina. ohjaamme vauva- ja pikkulapsiperheissä kasvatustehtävässä vastuun ottamiseen ammattilaisten tuella ja yhteistyöllä perheiden kanssa. Kehitämme kasvatuskumppanuutta ja varhaista vuorovaikutusta edelleen. kehitämme varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä lastensuojelun yhteistyötä yhdessä perheiden kanssa. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ meillä on lakisääteisen tuen lisäksi kunnallinen kotihoidontuki, Lappeenranta-lisä, sujuvat palveluketjut ja hoitopolut vauva- ja pikkulapsiperheille sekä tarjolla kotiapua akuutteihin tilanteisiin. turvaamme neuvolakeskuksen käytänteiden jatkon sekä riittävät resurssit toimintaan, kuten neuvolalahenkilökunnan kotikäynteihin pikkulapsiperheisiin. meillä on laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ja säädösten mukaiset ryhmäkoot ja pysyvyys päivähoidossa sekä riittävästi osapäivätoimintaa. 11 meillä on media- ja kulttuurikasvatussuunnitelma varhaiskasvatuksessa. meillä on avoimet varhaiskasvatuspalvelut, joita ovat avoimet päiväkodit, leikkikerhot ja seurakunnan kerhotoiminta. Pienille parasta -käytäntöä varhaiskasvatuksessa kehitetään edelleen ja vanhempien osallisuutta lisätään. turvaamme lapselle joustavan siirtymisen esikoulusta perusopetukseen. edistämme varamummi- ja varapappatoimintaa. Pikkulapsella on oikeus turvallisiin JA pysyviin ihmissuhteisiin.

12 Alakoululaisella (7-12-vuotiaalla) on oikeus Alakoululaisella on oikeus turvallisen aikuisen tukeen. onnistuneeseen koulun aloitukseen. laadukkaaseen perusopetukseen sekä omien edellytystensä mukaiseen kasvamiseen ja oppimiseen. turvalliseen ja terveelliseen arkeen sekä turvallisen aikuisen tukeen. osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. huolenpitoon, rajoihin ja rakkauteen. siihen, että hänelle varmistetaan sujuva siirtyminen alakoulusta yläkouluun. kehittyä edelleen medialuku- ja käyttötaidoissa sekä saada suojaa hänelle vahingolliselta medialta. riittävään ja tarpeenmukaiseen tukeen ja hoitoon. saada suojelua päihteidenkäytön kokeiluista. 12 edistämme kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja lisäämme vanhempien osallisuutta. Jotta alakoululaisen oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme vanhempien oikean auktoriteetin merkitystä lapsen ja nuoren kehitykselle. vahvistamme vanhempien mediataitoja vanhempainilloissa. edistämme monikulttuuristen vertaistukiryhmien muodostamista ammattilaisten avulla myös 7-12-vuotiaiden lasten vanhemmille. järjestämme laaja-alaisia, kaikille kasvattajille avoimia vanhempainiltoja ajankohtaisista teemoista.

13 RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ muodostamme luontevia monikulttuurisia lasten ja nuorten toimintaryhmiä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteistyössä. otamme lapset, nuoret ja vanhemmat mukaan lähialueiden suunnitteluun ja kunnostukseen, yhdessä toimien on helppo tutustua. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ tuomme esille myönteisiä ja toisten huomioon ottamisen toimintamalleja, nostamme hyvät tavat kunniaan. lisäämme lasten ja nuorten tietoa siitä, mitä väkivalta tarkoittaa ja millaisia seuraamuksia siitä on. puutumme kaikkeen väkivaltaiseen käyttäytymiseen (myös sanalliseen) välittömästi, kun havaitsemme sitä (0-toleranssi). sekä sosiaali- ja terveysalan yhteistyötä opetustoimen kanssa. kehitämme päihde- ja mielenterveystyössä työmalleja yhdessä perheen kanssa. kehitämme moinitoimijaista yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa ottamalla tiedotusvälineet mukaan arvokeskusteluun median mahdollisuuksista ja uhkista. kehitämme opetustoimen ja oppilashuollon yhteistyötä entistä sujuvammaksi sekä tiivistämme lasten, nuorten ja perheiden osallistumista oppilashuoltoryhmien toimintaan. lisäämme lasten vaikutusmahdollisuuksia elinympäristön suunnittelussa ja muodostamme hyvinvointiselonteko IV:n aikavälillä ( ) Lappeenrantaan Lastenparlamentin. ehkäisemme päihteidenkäytön kokeiluja ja tarjoamme päihteettömiä vaihtoehtoja vapaa-ajanviettoon. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ edistämme hyvinvointioppimista. edistämme kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja lisäämme vanhempien osallisuutta. määrittelemme paikalliset perusopetuksen laatukriteerit. edistämme lasten kulttuurikasvatusta. tuemme kunnallisten kulttuuripalvelujen saamista maksuttomiksi/edullisiksi nuorille. turvaamme mahdollisuuden riittävään sekä laadukkaaseen oppilashuoltoon. TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ tuomme esille myönteisiä ja toisten huomioon ottamisen toimintamalleja. edistämme kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen 13

14 nuorella (13-18-vuotiaalla) on oikeus siihen, että hänen vanhempansa tiedostavat kasvatusvastuunsa jatkuvan myös lapsen varttuessa nuoreksi. laadukkaaseen perusopetukseen, tarvittaessa erityisopetukseen ja opinto-ohjaukseen. peruskoulun jälkeen koulutuspaikkaan. riittävään ja tarpeenmukaiseen tukeen opinnoissaan. siihen, että hänelle turvataan realistinen mahdollisuus jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen. lukio- tai ammattiopintojen jälkeen siirtyä jatko-opintoihin tai työelämään. osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. kehittyä edelleen medialuku- ja monipuolisissa mediankäyttötaidoissa sekä saada suojaa hänelle vahingolliselta medialta. monipuolisiin, päihteettömiin toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Jotta nuoren oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ tarjoamme vanhemmille tietoa nuoruudesta ja siitä, että vanhempien kasvatusvastuu säilyy myös nuoruudessa. vahvistamme vanhempien mediataitoja. nuorella on oikeus monipuolisiin toimintaja harrastusmahdollisuuksiin. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ muodostamme luontevia monikulttuurisia nuorten yhteisiä harrastusryhmiä (kulttuuri-, nuorisoja liikuntatoimi). kehitämme nuorten hyvinvointikeskustelua, nuorten hyvinvointi yhteiset kriteerit arvioinnille. 14

15 EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ tarjoamme malleja hyvistä käyttäytymistavoista. hyödynnämme kulttuurin ja taiteiden menetelmiä sekä nuoriso- ja liikuntatoimen ennaltaehkäisevää toimintaa (erityisryhmien perustaminen). lisäämme tietoa siitä, mitä väkivalta tarkoittaa ja millaisia seuraamuksia siitä on. puutumme kaikkeen väkivaltaiseen käyttäytymiseen välittömästi ja varmistamme työntekijöille valmiudet väkivaltatilanteisiin puuttumiseen (0- toleranssi väkivaltaan). ehkäisemme turvattomuutta. TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ kehitämme kaikkein toimijoiden sujuvaa yhteistyötä jatkossakin. kehitämme opetustoimen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. kehitämme nuorten mediataitoja edelleen ja tarjoamme heille valmiudet monipuoliseen ja kehittävään mediataitojen käyttöön. otamme vanhemmat mukaan myös toisen asteen monitoimijaiseen yhteistyöhön sekä koulutuksessa että opiskelijahuollossa (myös nuori tarvitsee vanhempien ja muiden aikuisten tukea). otamme nuoret ja heidän vanhempansa aktiivisiksi toimijoiksi omissa asioissaan, kehitämme Nuorisovaltuuston toimintaa edelleen ja edistämme rohkeita monitoimijaisia hankkeita. tarjoamme päihteettömiä vaihtoehtoja vapaaajanviettoon. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ laadimme paikalliset perusopetuksen laatukriteerit. edistämme nuorten kulttuurikasvatusta. varmistamme sujuvan nivelvaiheen perusopetuksesta jatko-opintoihin (tiedonsiirto sujuvaksi). varmistamme perusopetuksen päättövaiheessa maahan muuttaneille nuorille valmiudet ja mahdollisuudet jatko-opintoihin. varmistamme, että nuorille on tarjolla riittävät ja monipuoliset opiskelumahdollisuudet. 15 kehitämme opiskelijahuoltoa yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, jotta varmistetaan kaikkien nuorten mahdollisuus opintojen suorittamiseen. turvaamme mahdollisuudet riittävään ja laadukkaaseen oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Kehitämme opiskelijahuoltoa yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa, jotta varmistetaan kaikkien nuorten mahdollisuus opintojen suorittamiseen. vahvistamme nuorten valmiuksia itsenäiseen elämään (kotoa pois muuttaminen, seurusteluja parisuhde). edistämme terveellisiä elämäntapoja ja ehkäisemme päihteiden käyttöä.

16 nuorella aikuisella (19-25-vuotiaalla) on oikeus siirtyä lukio- tai ammattikoulutuksen jälkeen jatkokoulutukseen tai työelämään. osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. kotoa itsenäistymiseen ja saada tarvittaessa eri tavoin tuettua asumista. toiminta- ja harrastusmahdollisuuksiin. huvitella ilman humalaa. NUORELLA AIKUISELLA on oikeus kotoa itsenäistymiseen ja saada tarvittaessa eri tavoin tuettua asumista. Jotta nuoren aikuisen oikeudet toteutuvat TUEMME VANHEMMUUTTA SITEN, ETTÄ vahvistamme vanhempien kykyä luopua ja tukea nuorta itsenäiseen elämään siirtymisessä. RAKENNAMME SUVAITSEVAISEN KOTIKUNNAN SITEN, ETTÄ tuemme luontevien erilaisista kulttuuritaustoista olevien nuorten yhteisryhmien muodostumista nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. korostamme monikulttuurisuuden rikkautta sekä tarjoamme kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua yhdessä tekemiseen. EHKÄISEMME VÄKIVALTAISTA KÄYTTÄYTYMISTÄ JA LISÄÄMME SUVAITSEVAISUUTTA SITEN, ETTÄ korostamme nuoren omaa vastuuta väkivallattomaan käyttäytymiseen sekä väkivallan seuraamuksia. 16 TEEMME MONITOIMIJAISTA TYÖTÄ YHDESSÄ SITEN, ETTÄ nuoren oma osallistuminen ja vastuu oman elämänsä hallinnasta ja terveyttä edistävästä toiminnasta korostuu. toimimme päihteiden käytön ennaltaehkäisyä vahvistavasti ja tarjoamme vaihtoehtoisia toimintatapoja humalahakuiselle käyttäytymiselle. KEHITÄMME PALVELUJA SITEN, ETTÄ edistämme toisen asteen oppilaitosten sekä jatkokoulutuspaikkojen ja työelämän yhteyksiä, jotta nuorille mahdollistuu sujuva siirtyminen jatko-opintoihin tai koulutustaan vastaavaan ammattiin työelämässä. vahvistamme toisen asteen oppilaitosten sekä työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyötä ja palvelujen tarjontaa. Teemme nivelvaiheen toiselta asteelta jatko-opintoihin tai työelämään siirtymiseen sujuvaksi. vahvistamme ja tuemme nuorten valmiuksia siirtyä itsenäiseen elämään (kotoa pois muuttaminen, työelämä, parisuhde, perheen perustaminen).

17 lapsen oikeuksien sopimus lyhyesti 1. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. 2. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. 3. Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu. 4. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. 5. Valtion on kunnioitettava vanhempien tai muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa. 6. Jokaisella lapsella on oikeus elämään. Valtion on taattava mahdollisimman hyvät edellytykset lapsen henkiinjäämiselle ja kehitykselle. 7. Jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymän jälkeen. Syntyneellä lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. 8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaissuhteensa. 9. Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tapaaminen voidaan estää, jos se on lapsen edun vastaista. 10. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. 11. Valtioiden on estettävä lasten laittomat kuljetukset maasta. 12. Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 13. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. 14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnonja uskonnonvapauteen. Valtion tulee kunnioittaa vanhempien lapselle antamaa ohjausta tämän oikeuden käyttämisessä Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. 16. Lapsella on oikeus yksityisyyteen, kotirauhaan ja kirjesalaisuuteen. Hänen kunniaansa tai mainettaan ei saa halventaa. 17. Lapsella on oikeus saada tietoa esim. television, radion ja lehtien välityksellä. Valtiolla on velvollisuus rohkaista tiedotusvälineitä tuottamaan lapsen hyvinvointia ja kehitystä tukevaa aineistoa. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. 18. Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa. 19. Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. 20. Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan. 21. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto.

18 22. Valtion tulee suojella pakolaislapsia ja huolehtia heidän tässä sopimuksessakin lueteltujen oikeuksiensa toteutumisesta. 23. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. 24. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 25. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen hoito ja sijoituksen perusteet tulee tarkistaa ajoittain. 26. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan. 27. Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 28. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. 29. Koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta. 30. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen. 31. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaaaikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. 32. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. 33. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä. 34. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta seksuaaliselta hyväksikäytöltä. 35. Valtioiden on estettävä lapsikauppa. Artiklat 34. ja 35.: kts. lisäpöytäkirja koskien lapsikauppaa, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa 36. Lasta on suojeltava kaikelta hyväksikäytöltä. 37. Lasta ei saa kiduttaa. Lasta ei saa rankaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lapsen vangitsemista on käytettävä vasta viimeisenä keinona ja tällöin lasta on kohdeltava inhimillisesti ja hänen ikänsä huomioiden. 38. Alle 18-vuotiasta ei saa värvätä armeijaan eikä hän saa osallistua sodankäyntiin. Aseellisissa selkkauksissa on suojeltava lapsia. (Ikäraja nostettu lisäpöytäkirjassa viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen.) 18 Artikla 38: kts. lisäpöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin 39. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. 40. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen. 41. Jos valtion kansallinen lainsäädäntö turvaa lapselle paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava. 42. Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. 43. Tämän sopimuksen noudattamista valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. 44. Valtioilla on velvollisuus raportoida säännöllisesti lapsen oikeuksien toteutumisesta. 45. Erityisjärjestöillä, UNICEF:illa ja muilla YK:n elimillä on oikeus ja velvollisuus arvioida ja edistää sopimuksen täytäntöönpanoa Nämä artiklat koskevat sopimukseen liittymistä, sen voimaantuloa ja muutoksia. Lyhentämättömänä varsinainen sopimusteksti löytyy verkkosivulta

19 19

20 20

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

lapsilla on omat oikeudet?

lapsilla on omat oikeudet? Tiesitkö, että lapsilla on omat oikeudet? Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle iästä riippumatta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on tehty turvaamaan lapsen erityisiä tarpeita ja etua. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus (TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

LAPSELLA ON OIKEUKSIA

LAPSELLA ON OIKEUKSIA LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta ! Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella

Lisätiedot

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015

Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Avoin hallinto Lapsen oikeuksien iltapäivä 16.11.2015 Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Merike Helander Lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander, lakimies 16.11.2015 2 YK:n yleissopimus lapsen

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Äänestä ehdokasta, joka

Äänestä ehdokasta, joka Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n ( ) loppuraportti

Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n ( ) loppuraportti Kaupunginhallitus 90 20.02.2017 Kaupunginvaltuusto 32 27.03.2017 Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n (2015 2017) loppuraportti 1329/12.00.00.04/2014 KH 90 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto Vaikuttamisen polku Kaupunginvaltuusto 5.2.2018 Taustaa Vuoden 2010 alusta palvelutuotantojohtaja perusti lasten ja nuorten kuulemisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli tehdä lasten ja nuorten kuulemiseen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Lapsen kuuleminen mitä se on?

Lapsen kuuleminen mitä se on? Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 Projektipäällikkö Kati Honkanen, THL Hankepäällikkö

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta ! Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot