Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut"

Transkriptio

1 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Työryhmä 3 Loppuraportti Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 SEHA TR3 2 (71) Sisällysluettelo 1. SELVITYKSEN TAVOITE TOIMEKSIANTO TYÖRYHMÄLLE TYÖRYHMÄN TYÖN ORGANISOINTI JA ETENEMINEN TYÖRYHMÄN TYÖN RAJAUS NYKYTILAN KUVAUS HELSINGIN SEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA NYKYTILANNE AIHEALUEITTAIN Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen koulutuspalvelut Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Kansainvälinen koulutus Koulutustakuu Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikorkeakoulupalvelut Nuorisopalvelut Liikunta Kirjasto Kulttuuri Vapaa sivistystyö KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON EDUT JA HAITAT SEUTUHALLINTOANALYYSI NYKYTILAN POHJALTA Varhaiskasvatuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Perusopetuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Toisen asteen koulutuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Ruotsinkielisten varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Kansainvälinen koulutuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Ammatillisen aikuiskoulutuksen seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Ammattikorkeakoulupalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Nuorisopalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Liikuntapalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Kirjastopalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Kulttuuripalveluiden seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet Vapaan sivistystyön seudullisen yhteistyön kehittämismahdollisuudet YHTEENVETO KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON ETUJEN JA HAITTOJEN ARVIOINNISTA TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET KUNTALAISLÄHTÖINEN SÄHKÖINEN PALVELU OSAAMISEN VAHVISTAMINEN HALLINTOMALLI...44 LIITTEET...46 LIITE 1. TYÖSUUNNITELMA...46 LIITE 2. YHTEENVETO KUNTIEN SIVISTYSTOIMILTA TAI TOIMINNAN JÄRJESTÄJILTÄ SAADUISTA VASTAUKSISTA...51

3 SEHA TR3 3 (71) LIITE 3. TAULUKKO VÄESTÖMÄÄRÄ...59 LIITE 4. TAULUKKO 0-6-VUOTIAAT...60 LIITE 5. TAULUKKO PERUSKOULUIKÄISET...61 LIITE 6. TAULUKKO VUOTIAAT...62 LIITE 7. TAULUKKO VARHAISKASVATUSTA JÄRJESTÄVIEN YKSIKÖIDEN MÄÄRÄ (SUOM.)...63 LIITE 8. TAULUKKO VARHAISKASVATUSTA JÄRJESTÄVIEN YKSIKÖIDEN MÄÄRÄ (RUOTS.)...64 LIITE 9. HALLINTOMALLITAULUKOT...65

4 SEHA TR3 4 (71) 1. Selvityksen tavoite Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. 2. Toimeksianto työryhmälle Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteena olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

5 SEHA TR3 5 (71) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä, Espoo, työryhmän puheenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Marjo Ojajärvi, Vihti, työryhmän varapuheenjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen, Espoo Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, Helsinki Suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman, Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, Vantaa Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen, Vantaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Susanna Tommila, Kauniainen Koulutusjohtaja Tiina Larsson, Kerava Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi Koulutoimenjohtaja Soile Muinonen, Mäntsälä Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkää Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala, Kirkkonummi Päivähoidonpäällikkö Anna Karlsson, Sipoo Sivistystoimenjohtaja Marju Taurula, Järvenpää Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Kokouksessa sovittiin, että työryhmästä käytetään jatkossa nimeä seuturyhmä. Ryhmälle nimettiin ensimmäisessä kokouksessa valmistelusihteeristö, johon kuuluvat Tero Vuontisjärvi Helsingistä, Eila Tanninen Vantaalta, Markus Peevo Hyvinkäältä, Pekka Hänninen Keravalta asti ja siitä lähtien Tiina Hirvonen Nurmijärveltä sekä Irene Surakka Espoosta. Ryhmän kokoonkutsujana ja työn etenemisestä vastaavana henkilönä toimii Irene Surakka. Lisäksi sovittiin, että valmistelusihteeristö voi harkintansa mukaan

6 SEHA TR3 6 (71) esittää ohjausryhmälle ammattikorkeakouluharjoittelijan ottamista. Harjoittelijana toimi kasvatustieteiden opiskelija Anu Hiilesniemi. Seutusihteeristön kokoonpano muuttui, kun Pekka Hänninen siirtyi pois sihteeristöstä, ja hänen tilalleen tuli lähtien Tiina Hirvonen (Nurmijärvi) edustamaan KUUMA -kuntia. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin työryhmätyön vaiheistus. Työn alussa tammihelmikuussa työryhmä teki työsuunnitelman ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. Hyväksytty työsuunnitelma on väliraportin liitteenä (Liite 1). Työsuunnitelman mukaan toisessa vaiheessa helmi-huhtikuussa työryhmä teki nykytila-analyysin tarkastelun kohteena olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Tässä vaiheessa oli tarkoitus hyödyntää muun muassa Helsinki-Vantaa- selvityksen (jatkossa He-Va) aineistoa. Helsingin seudun sivistystoimilta ja toiminnan järjestäjiltä pyydettiin nykytilanteen kuvausta ja alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Kyselyt lähetettiin suoraan kaikkiin seutuselvityksessä mukana oleviin kuntiin. Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan nykytilaa sisältäen toimintojen laajuuden oman kunnan alueella sekä nykyisen seudullisen yhteistyön, sen laajuuden ja muodot. Lisäksi pyydettiin alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Saaduista vastauksista laadittiin yhteenveto, joka on väliraportin liitteenä (Liite 2). Työryhmän väliraporttiin koottiin vaiheet yksi ja kaksi. Työryhmän toinen kokous pidettiin Kokouksessa käytiin läpi kyselyssä saatuja vastauksia ja pohdittiin nykytilanteen kuvausta ja alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Samalla nimettiin työryhmät toimintoalueittain. Varhaiskasvatuspalvelut -työryhmän jäsenet: Sole Askola-Vehviläinen, puheenjohtaja, Vantaa; Satu Järvenkallas, Helsinki; Titta Tossavainen, Espoo; Anneli Rautiainen, Kerava Perusopetuspalvelut -työryhmän jäsenet: Ilkka Kalo, puheenjohtaja, Vantaa; Outi Salo, Helsinki; Kaisu Toivonen, Espoo; Kati Luostarinen, KUUMA -kunnat; Jouko Vakkamaa, Neloset; Esko Sainio, Vantaa Lukiopalvelut -työryhmän jäsenet: Liisa Pohjolainen, puheenjohtaja, Helsinki; Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa; Kaisu Toivonen, Espoo; Atso Taipale, Järvenpää; Kirsi Silvennoinen, Hyvinkää Toisen asteen ammatilliset koulutuspalvelut -työryhmän jäsenet: Liisa Pohjalainen, puheenjohtaja, Helsinki; Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa; Kaisu Toivonen, Espoo; Irene Surakka, Espoo; Atso Taipale, Järvenpää; Kirsi Silvennoinen, Hyvinkää; Marju Taurula, Järvenpää. Ryhmä voi konsultoida kuntayhtymien edustajia.

7 SEHA TR3 7 (71) Ammattikorkeakoulupalvelut: Seuturyhmän puheenjohtaja Aulis Pitkälä vastaa ammattikorkeakouluosiosta. Nuorisopalvelut -työryhmän jäsenet: Eija Ahola, puheenjohtaja, Vantaa; Lasse Siurala, Helsinki; Lasse Talasma, Espoo; Jari Päkkilä, KUUMA -kunnat ja Neloset Liikuntapalvelut -työryhmän jäsenet: Anssi Rauramo, puheenjohtaja, Helsinki; Veli-Matti Kallislahti, Vantaa; Mauri Johansson, Espoo, KUUMA -kunnat ja Neloset Kirjastopalvelut -työryhmän jäsenet: Maija Berndtson, puheenjohtaja, Helsinki; Tuulikki Aho, Vantaa; Jaana Tyrni, Espoo; Tuula Pulkkinen, Järvenpää; Mervi Jokinen, Ratamo Kulttuuripalvelut -työryhmän jäsenet: Marianna Kajantie, puheenjohtaja, Helsinki; Iiris Lehtonen, Vantaa; Georg Dolivo, Espoo; Raisa Laurila-Hakulinen, Hyvinkää Vapaan sivistystyön palvelut -työryhmän jäsenet: Kaisa Väyrynen, puheenjohtaja, Vantaa; Taina Törmä, Helsinki; Piia Rantala, Espoo; Kristiina Lappi, Järvenpää. Työryhmää on laajennettu myöhemmin seuraavilla henkilöillä: Tarja Lang, Espoo; Gunborg Gayer, Helsinki; Petri Vahtera, Vantaa (sihteeri) Myöhemmin työryhmän puheenjohtaja sopi, että perustetaan Ruotsinkieliset palvelut -työryhmä, jonka kokoaa ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Barbro Högström. Ruotsinkieliset palvelut -työryhmän jäsenet: Barbro Högström, puheenjohtaja, Espoo; Mikael Flemmich, Helsinki; Bjarne Mollgren, Kauniainen; Hannu Ollikainen, Sipoo; Berndt-Johan Lindström, Vantaa; Inka Tikkanen-Pietikäinen, Kirkkonummi Alatyöryhmiä pyydettiin pohtimaan kuntien sivistystoimilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen vastausten yhteenvedon pohjalta seuraavia kysymyksiä: Mitä yhteenvedossa esitetyt kehittämismahdollisuudet tarkoittavat käytännössä? Halutaanko, että kehittämisehdotukset koskevat kaikkia 14 kuntaa vai pienempää alueellista kokonaisuutta? Millaista alueellista kokonaisuutta? Sisältyvätkö kaikki kehittämismahdollisuudet yhteenvetoon, vai olisiko jotain muita kehittämisehdotuksia? Mitä kehittämisehdotuksia ja millaisia mahdollisuuksia laajentaa seudullista yhteistyötä? Saadut vastaukset käsiteltiin seuturyhmän kokouksessa Koska kaikilta työryhmiltä vastaukset eivät olleet vielä saatavissa kokouksessa, näiltä osin vastaukset täydennettiin loppuraporttiin.

8 SEHA TR3 8 (71) Kolmannessa vaiheessa touko-kesäkuussa työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat valittujen toimintojen osalta ja käynnisti loppuraportin laadinnan. Alatyöryhmille lähetettiin kysely, jossa ryhmiä pyydettiin analysoimaan palvelujen järjestämisen kannalta kolmen eri seutuhallintomallivaihtoehdon etuja ja haittoja, sekä perustelemaan miksi seutuhallintoa mahdollisesti tarvitaan tai ei tarvita palvelujen järjestämisen kannalta. Työryhmän kokouksessa käytiin läpi alatyöryhmien esitykset. Neljännessä vaiheessa työryhmän kokouksessa käsiteltiin loppuraporttiluonnosta. Työryhmän päätöskokous pidettiin , jossa hyväksyttiin loppuraportti. 4. Työryhmän työn rajaus Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tarkasteltiin koko Helsingin seutua, eli kaikkia 14 mukana olevaa kuntaa. Työryhmä tarkasteli kaikkien mukana olleiden kuntien jo olemassa olevia yhteistyömuotoja. Myöhemmässä vaiheessa työryhmä tarkasteli ja analysoi alatyöryhmien laatimat esitykset seutuhallintomallien eduista ja haitoista. Alueellinen rajaus Helsingin seutuun ei ole kaikilta osin onnistunut. Uudenmaan liiton alue olisi joissakin tapauksissa ollut parempi tarkastelun kohde kuin tähän selvitykseen valittu Helsingin seutu 14 kuntineen. 5. Nykytilan kuvaus Selvityksessä käytetään käsitettä Helsingin seutu kuvaamaan aluetta, joka kattaa kaikki mukana olevat 14 kuntaa. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa aluetta. KUUMA -kuntien alue kattaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan. Nelosten alueeseen kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo. Kehyskuntiin katsotaan kuuluvan sekä KUUMA -kunnat että Neloset. Uudenmaan liiton alueeseen kuuluvat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Selvityksessä olevat taulukot on koottu kunnilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen tietojen pohjalta sekä tilastoraportointipalveluista. Osassa taulukoista tilastointipäivät vaihtelevat, joten taulukot eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Tilastointikäytännöt vaihtelevat toiminto-alueittain ja osittain jopa toiminto-alueiden sisällä.

9 SEHA TR3 9 (71) 5.1. Helsingin seudun väestömäärän kehitys vuosina Vuonna 2009 koko Helsingin seudun väestömäärä oli henkeä. Vuoteen 2015 määrän ennustetaan nousevan 6,6 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 määrän ennustetaan nousevan 16,7 prosenttia, jolloin Helsingin seudun kokonaisväestömäärä olisi henkeä. Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2009 yhteensä henkeä, ja määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 6 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 määrän ennustetaan nousevan 15,3 prosenttia, jolloin pääkaupunkiseudulla olisi asukkaita yhteensä KUUMAkuntien väestömäärä oli vuonna 2009 yhteensä henkeä. Vuoteen 2015 mennessä määrän ennustetaan nousevan 8,1 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 väestömäärän ennustetaan nousevan 20,2 prosenttia, jolloin KUUMA - kunnissa olisi yhteensä asukasta. Nelosissa väestömäärä oli vuonna 2009 yhteensä henkeä. Vuoteen 2015 mennessä määrän ennustetaan nousevan 9,4 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 väestömäärän ennustetaan nousevan Nelosten alueella yhteensä 23,2 prosenttia, jolloin alueella olisi yhteensä asukasta. (Liite 3.) Päivähoitoikäisten lasten (0-6-vuotiaat) määrän ennustetaan nousevan yhteisesti koko Helsingin seudulla. Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli päivähoitoikäistä lasta (pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 määrän ennustetaan nousevan koko Helsingin seudulla 8 prosenttia (8 698 lasta). Vuonna 2025 lasten määrä ennustetaan Helsingin seudulla olevan , jolloin lisäystä olisi tapahtunut vuodesta 2015 vuoteen 2025 yhteensä 9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa vuodesta 2009 vuoteen 2025 mennessä yhteensä 18,9 prosenttia. Kehyskunnissa vastaava prosentti on 14,7, ja koko Helsingin seutua tarkasteltaessa luku on 18,6 prosenttia. (Liite 4.) Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli peruskouluikäistä (7-15 -vuotiasta) lasta (pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 peruskouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan koko Helsingin seudulla yhteensä 1,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla peruskouluikäisten määrä laskee, mutta kehyskunnissa määrä nousee kyseisellä ajanjaksolla. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 ennustetaan ikäryhmään kuuluvien määrän nousevan koko Helsingin seudulla 12,6 prosenttia. Vuonna 2025 Helsingin seudulla ennustetaan olevan yhteensä peruskouluikäistä lasta. Kokonaiskasvu vuodesta 2009 vuoteen 2025 koko Helsingin seudulla olisi siis 10,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 9,2 prosenttia ja kehyskunnissa 14,7 prosenttia. (Liite 5.) Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli lukio- ja ammattioppilaitosikäisiä eli vuotiaita yhteensä (pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 ennustetaan vuotiaiden määrän laskevan Helsingin seudulla kokonaisuudessaan 7,8 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 9,7 prosenttia ja kehyskunnissa 2,6 prosenttia. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 määrän ennustetaan jälleen nousevan koko Helsingin seudulla 5,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 3,5 prosenttia ja kehyskunnissa 9,9 prosenttia. Vuonna 2025 ennustetaan vuotiaita olevan Helsingin seudulla Vuodesta 2009 vuoteen 2025 Helsingin seudulla kokonaismuutos olisi -3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla muutos on -6,5 prosenttia, mikä laskee kokonaislukua, sillä kehyskunnissa nousua ennustetaan tapahtuvan 7,0 prosenttia. (Liite 6.)

10 SEHA TR3 10 (71) 5.2. Nykytilanne aihealueittain Varhaiskasvatus ja opetuspalveluissa, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajanpalveluissa nykytilanne on kuntien sivistystoimilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen vastausten sekä alatyöryhmien laatimien analyysien mukaan seuraava: Varhaiskasvatus Suomenkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Kunnallinen päiväkoti Kunnallinen perhepäivähoito Kunnan ostopalveluna Kotona tapahtuva Ryhmäperhepäiväkoti Ostopalvelusopimus Maksusitoumus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen* Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo *Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.)

11 SEHA TR3 11 (71) Suomenkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Yksityisen hoidon tuki Päiväkoti Ryhmäperhepäivähoito Kotona tapahtuva pph Työsuhteiset hoitajat Esiopetus päivähoidossa Kotihoidon tuki Kunnallinen Yksityinen Ostopalvelu Helsinki* 1202 ei tiedossa Espoo Vantaa 354 9*** Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen** Tuusula 306 sis.ed. 119 sis.ed Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo *yks.hoidon tuki: hoitomuotona tilastoitu vain "perhepäivähoito", tilastossa kohdassa "kotona tapahtuva pph" **Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) *** tilasto 2/2010 (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.) Muista kunnista päivähoitoon tulevien lasten määrä 2009 Yht. Helsinki 180 Vantaa 97, Espoo 38, Sipoo 23 Espoo 52 Helsinki 24, Kauniainen 18, Kirkkonummi 5 Vantaa 46 Helsinki 29, Espoo 6 Kauniainen 20 Espoo 18, Helsinki 2 Järvenpää 4 Espoo 1, Nurmijärvi 1, Sipoo 1, Vantaa 1 Kerava 0 Mäntsälä 3 Helsinki 2, Riihimäki 1 Nurmijärvi 4 Hyvinkää 2, Kauniainen 1, Nummi-Pusula 1 Pornainen* 2 Lohja 2 Tuusula 7 Helsinki 3, Järvenpää 2, Hyvinkää 2 Kirkkonummi 4 Espoo 2, Vihti 1, Kaarina 1 Vihti 11 Helsinki 3, Espoo 3, Karkkila 3, Vantaa 2 Hyvinkää 5 Vantaa 1, Järvenpää 1, Helsinki 1, Lahti 1, Naantali 1 Sipoo 6 Helsinki 3, Vantaa 3 *Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten lapsia. Luvuissa suomen- ja ruotsinkieliset lapset. (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä ) Tiedot varhaiskasvatusta järjestävien yksiköiden määristä löytyvät liitteistä (Liite 7.). Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet varhaiskasvatukseen liittyvää yhteistyötä lähes kaksikymmentä vuotta. Nykytilanteeseen keskeisesti vaikuttava tekijä tällä hetkellä on pääkaupunkiseudun valtuustojen vuonna 2007 hyväksymä Kaupunkiseutusuunnitelma, johon sisältyy päivähoitopalvelujen asteittainen yhteiskäytön laajentaminen. Vuonna 2012 on suunnitelman mukaan tarkoitus päästä vaiheeseen, jossa pääkaupunkiseudun perheillä on vapaa, kuntarajat ylittävä päivähoitoon hakeutumismahdollisuus. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on tällä hetkellä hyvin vähäistä suhteutettuna päivähoidossa olevien lasten määrään. Päivähoito ja varhaiskasva-

12 SEHA TR3 12 (71) tuspalvelu nähdään perheiden näkökulmasta lähipalveluna. Kunnat voivat maksusitoumuksilla myydä oman palvelutilanteensa mukaisesti päivähoitopaikkoja myös muille kuin pääkaupunkiseudun kunnille. Perheet käyttävät päivähoitopalveluja yli kuntarajojen myös yksityisen hoidon tuella ja mahdollisilla kuntalisillä. Pääkaupunkiseudun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen johtajat sekä heidän ensisijaiset sijaisensa kokoontuvat säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun kunnat ja Helsingin yliopisto ovat organisoineet määräaikaisen valtionrahoituksen avulla VKK-Metro - kehittämisyksikön, jonka tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksen työkäytäntöjen kehittymistä. Tässä hyödynnetään käytäntötutkimusta. Joka kolmas vuosi pääkaupunkiseudun kunnissa toteutetaan yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. KUUMA -kunnat ovat tehneet yhteistyötä luvun puolivälistä saakka. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella toimii Ulappa -kehittämisverkosto. Seudullisen kehittämisverkoston tehtävänä on koota alueella tapahtuva lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvä kehittämistyö ja sen resurssit verkostoksi, vastata osaltaan pitkäjänteisen kehittämistyön vahvistamisesta ja toteuttamisesta, verkostojen ylläpidosta sekä tulosten levittämisestä ja juurruttamisesta seudulla. Verkosto järjestää myös yhteistä koulutusta, ja sillä on pysyvä erityispäivähoito- ja varhaiskasvatusryhmä. Kunnat kehittävät laatutyötä yhteistyönä. KUUMA -kunnat ja Hyvinkää tekevät tällä hetkellä seudullista yhteistyötä varhaiskasvatuspäälliköiden verkoston kautta. Yhteistyö sisältää käytännössä tietojen vaihtoa, toimintaprosessien ja käytänteiden arviointia ja vertailua sekä varhaiskasvatussuunnitelmayhteistyötä. Verkosto laajenee 10 kuntaa koskevaksi, kun Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo tulevat mukaan Perusopetus Kunnan järjestämän suomenkielisen perusopetuksen oppilasmäärät ja koulut 2009 Oppilaita yhteensä Esiopetuksessa (peruskouluissa) Perusopetuksessa (vuosiluokat 1-9) Perusopetuksen lisäopetuksessa Peruskoulujen määrä yht. Esiop.(perusk.) järj. määrä Lisäop. järj. määrä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula* 5083** Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo *tilasto , **lisäksi sairaalakoulussa 35 oppilasta Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia oppilaita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä )

13 SEHA TR3 13 (71) Ei kunnan järjestämän suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät ja koulut 2009 Kouluja Oppilaita yhteensä Esiopetuksessa (peruskoulussa) Perusopetuksessa (vuosiluokat 1-9) Perusopetuksen lisäopetuksessa Helsinki Espoo Vantaa Vihti 2* Järvenpää 1 ei tiedossa *1 ei virallista koululupaa Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia oppilaita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Suomenkielisen perusopetuksen oppilaiden liikkuvuus yli kuntarajojen kunnan järjestämissä peruskouluissa 2009 Oppilaita Joista ulkopaikkakuntalaisia (1-9lk) yht. Helsinki Vantaa 108, Espoo 93, Sipoo 19 Espoo Helsinki 52, Vantaa 14, Kauniainen 22, Kirkkonummi 38, Nurmijärvi 13 Vantaa Helsinki 61, Sipoo 18, Espoo 12, Kerava 8, Järvenpää 5, Tuusula 5 Kauniainen Espoo 158, Helsinki 2 Järvenpää Mäntsälä 19, Tuusula 17, Vantaa 8, Helsinki 5, Espoo 5, Sipoo 4, Lohja 4 Kerava* Tuusula 24, Sipoo 19, Helsinki 16, Vantaa 9, Järvenpää 8 Mäntsälä Helsinki 12, Pukkila 10, Pornainen 8, Tuusula 5, Hausjärvi 4, Porvoo 4, Sipoo 4, Salo 4 Nurmijärvi Hyvinkää 7, Espoo 6, Järvenpää 4, Helsinki 4, Vantaa 3, Lohja 3 Pornainen Askola, Järvenpää Tuusula* Mäntsälä 31, Järvenpää 19, Espoo 8, Helsinki 7, Hyvinkää 6, Kerava 4, Nurmijärvi 3, Vantaa 2 Kirkkonummi Espoo 5, Helsinki 4, Riihimäki 2, Vihti 1 Vihti Helsinki 4, Espoo 5, Vantaa 2, Kirkkonummi 1, Lohja 4, Nummi-Pusula 5, Nurmijärvi 1, Raasepori 2, Siuntio 2 Hyvinkää Hausjärvi 48, Nurmijärvi 10, Vantaa 6, Lohja 3 Sipoo Helsinki 60, Kerava 7, Vantaa 2 *tilasto Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia oppilaita. Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Perusopetus on järjestettävä lähikouluperiaatteella lain perusteella, joten seudullista yhteistyötä voidaan tehdä vain hyvin rajatusti. Peruskoulun oppilaat ovat lapsia, joten koulumatkojen tulee olla kohtuullisia. Seutukunnat sijaitsevat etäällä toisistaan, ja poikittaisliikenteen vähäisyys hankaloittaa oppilaiden liikkumista. Naapurikuntien rajojen läheisyydessä tapahtuu pienessä mittakaavassa koulunkäyntiä yli kuntarajojen. Valtionosuusjärjestelmä mahdollistaa aiempaa paremmin kuntalaisille vapaan liikkuvuuden, joten huoltajat voivat saada lapsensa toisen kunnan kouluun toissijaisen oppilaaksi oton kautta, mikäli kunnan kouluissa on oppilaspaikkoja. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä pääkaupunkiseudun, KUUMA-, ja Neloset -kuntien kesken tarpeen mukaan. Seutualueen sisällä on tehty paljon yhteistyötä alueryhmit-

14 SEHA TR3 14 (71) täin. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa yhteistyö kohdistuu lähinnä pääkaupunkiseudulle. Sisältöinä ovat muun muassa oppilaiden rajaseututarkastelu, erityisopetuksen osaamiskeskuksien kehittäminen ja henkilöstön koulutus. Kuntatasolla yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään muun muassa yleisopetuksen järjestämisessä kuntien raja-alueilla sekä erityisopetuksen, valmistavan ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisessä Toisen asteen koulutuspalvelut Lukiokoulutus Suomenkielinen lukiokoulutus 2009 Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Espoon lukiot Helsinki 62, Kauniainen 40, Kirkkonummi 167 Järvenpään lukio Kerava 52, Mäntsälä 36, Pornainen 35, Tuusula 134 Helsingin kaupungin ylläpitämät Vantaa 557, Espoo 405, Tuusula 99, Nurmijärvi 87, Sipoo 74, Porvoo 74 Helsingissä sijaitsevat muut kuin kaupungin ylläpitämät ei tiedossa Hyvinkään lukiot Nurmijärvi 40, Hausjärvi 21, Riihimäki 19, Tuusula 14 Keravan lukio Tuusula 62, Järvenpää 59 Nurmijärven kunnan lukiot Hyvinkää 4, Vantaa 3 Nurmijärvellä sijaitsevat muut kuin kunnan ylläpitämät Vihti 23, Loppi 9, Espoo 4, Vantaa 2 Tuusulan lukiot Järvenpää 60, Kerava 11, Mäntsälä 11 Vantaan lukiot Helsinki 225, Espoo 189, Nurmijärvi 114, Kerava 77 Vantaalla sijaitsevat muut kuin kaupungin ylläpitämät 62 ei tiedossa ei tiedossa Kauniaisten lukio Espoo 272, Kirkkonummi 14 Mäntsälän lukio Pukkila 4, Hausjärvi 2, Järvenpää 2, Pornainen 2 Sipoon lukio Helsinki 15, Kerava 13, Pornainen 10, Järvenpää 6, Tuusula 4, Vantaa 4, Porvoo 4 Kirkkonummen lukiot Espoo 58, Siuntio 32, Helsinki 5 Vihdin lukiot Kirkkonummi 19, Lohja 6, Karkkila 3, Espoo 2 Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia opiskelijoita. Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä , Vihti tilastointipäivä ) Lukiokoulutus on alueellinen palvelu, ja sen saavutettavuudesta on pidettävä huolta myös koulutustakuun näkökulmasta. Toisaalta on nähtävissä, että toisen asteen koulutuksessa nuoret hakeutuvat suuriin keskuksiin yli kuntarajojen. Palveluita käytetään yli kuntarajojen vapaasta hakeutumisoikeudesta johtuen. Monissa kunnissa on tarkistettu lukioverkkoa, ja lukiot ovat jo nyt suuria yksiköitä. Erityistehtävän saaneilla lukioilla on seudullinen ja valtakunnallinen tehtävä. Lukiokoulutuksessa korostuu yhteistyö lähialueiden kanssa, ei niinkään seudullinen yhteistyö. Lukiokoulutuksen ylläpitäjät voivat muuttua tulevaisuudessa.

15 SEHA TR3 15 (71) Lukiokoulutusta selvitetään opetusministeriön asettamassa työryhmässä lokakuun loppuun mennessä. Työryhmä valmistelee toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. (lähde: Aikuislukio-opiskelijat 2009 Perusopetus varsinaiset Perusopetus aineopiskelijat Lukio varsinaiset Lukio aineopiskelijat Helsingin kaupungin järjestämä Muu kuin kaupungin järjestämä aikuislukiokoulutus Helsingissä 1615* 1556* Espoon aikuislukio Vantaan aikuislukio Järvenpään lukion aikuislinja** Keski-Uudenmaan aikuislukio Arkadian yhteislyseo (Klaukkalan aikuislukio) Hyvinkään yhteiskoulun lukion aikuislinja Kirkkonummi, Porkkalan lukion aikuislinja *perusopetus ja lukiokoulutus yhteensä ** tilanne (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Aikuislukio-opiskelijoiden liikkuvuus 2009 Lukio varsinaiset yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Helsingin kaupungin järjestämä 698* 104 Vantaa 42, Espoo 33, muut 29 Muu kuin kaupungin järjestämä aikuislukiokoulutus Helsingissä 1615 ei tiedossa Espoon aikuislukio 576 ei tiedossa Vantaan aikuislukio Helsinki 32, Espoo 7, muut 11 Järvenpään lukion aikuislinja** Tuusula 11, Mäntsälä 5, Helsinki 2, Pornainen 2, Kerava 1 Keski-Uudenmaan aikuislukio Tuusula 26, Järvenpää 16, Vantaa 11, Sipoo 4 Arkadian yhteislyseo (Klaukkalan aikuislukio) Hyvinkään yhteiskoulun lukion aikuislinja Kirkkonummi Porkkalan lukion aikuislinja 85 ei tiedossa Riihimäki 5, Nurmijärvi 4, Hausjärvi 2, Järvenpää 2, Loppi 2, Mäntsälä 2, Tuusula Espoo 6, Siuntio 3, Inkoo 1, Kauniainen 1 *luvussa mukana perusopetus ja aikuislukiokoulutus, suom. aikuislukiokoulutuksen osalta tilanne , liikehdintä lukuvuonna kirjoilla olleet **tilanne (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Aikuislukio-opiskelijamäärät ovat vähentyneet varsinkin perusopetuksessa. Aikuislukiokoulutusta toteutetaan aikuislukioissa ja päivälukioiden yhteydessä olevilla erilai-

16 SEHA TR3 16 (71) silla aikuislinjoilla. Aikuislukio-opetusta järjestää Helsingin seudulla Helsingin, Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen ja Nurmijärven (yksityinen) kaupungit ja kunnat. Hämeenlinnan, Riihimäen, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Klaukkalan (Arkadian yhteislyseo) aikuislukiot järjestävät yhteisiä etäopetuskursseja. Etäopetusta järjestetään videoneuvotteluteitse. Myös Helsingin aikuislukio ja Espoon aikuislukio järjestävät etäkursseja. Keski-Uudenmaan kuntien etäopetusportaali on tarkoitus alkaa syksyllä Aikuislukioilla on jonkin verran yhteisiä kokouksia, joissa on yhteissuunnittelua. Aikuislukioilla on yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa (esimerkiksi kaksoistutkinto). Ammatillinen koulutus Suomenkielinen ammatillinen koulutus 2009 Opiskelijoita yht. Helsingin kaupungin ammatilliset oppilaitokset Helsingissä sijaitsevat yksityiset oppilaitokset Joista ulkopaikkakuntalaisia 7136 ei tiedossa Hyria Vantaa 793, Espoo 312, Kerava 73, Järvenpää 64, Nurmijärvi 64 Nurmijärvi 168, Hausjärvi 160, Loppi 128, Tuusula 97, Janakkala 71, Helsinki 64, Järvenpää 47, Vantaa 44 Keuda Kuntayhtymän alueen ulkopuolelta Vantaa 325, Helsinki 227, Hyvinkää 57, Orimattila 37, Espoo 34, Lahti 33, Porvoo 33 Varia Helsinki 330, Espoo 50, Nurmijärvi 49, Kerava 48 Vantaalla sijaitsevat yksityiset oppilaitokset 700 ei tiedossa Työtehoseura Nurmijärvi Espoossa sijaitsevat yksityiset oppilaitokset Omnia *sisältää aikuiskoulutuksen Helsinki 121, Vantaa 89, Espoo, 67, Hyvinkää 54, Turku 24, Järvenpää 23, Lahti 19, Riihimäki 17, Tuusula 16, Hämeenlinna 14, Lohja 13 Helsinki 73, Vantaa 9, Kirkkonummi 6, Lohja 6, Jyväskylä 5, Kerava 4, Lahti 4 Helsinki 661, Vantaa 286, Vihti 123, Lohja 54, Siuntio 42, Nurmijärvi 33, Inkoo 31 Helsinki 389, Vantaa 183, Vihti 101, Siuntio 37, Lohja 32, Omnia (nuorisoaste) Nurmijärvi 23 Sisältää myös vieraskielisessä opetuksessa olevia opiskelijoita. Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Ammatillisessa koulutuksessa ylläpitäjinä toimivat seudullinen kuntayhtymä, kaupunki, osakeyhtiö tai säätiö. Toisen asteen ammatillinen koulutus on alueellinen palvelu. Koulutustakuun näkökulmasta alueellinen saavutettavuus on tärkeää, vaikka toisaalta onkin nähtävissä, että toisen asteen koulutuksessa nuoret hakeutuvat suuriin keskuksiin yli kuntarajojen. Ammatillinen koulutus on lisännyt vetovoimaisuuttaan, ja siihen hakeutuu enemmän nuoria kuin lukiokoulutukseen. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat jo riittävän suuria. Pääkaupunkiseudulla on liian vähän koulutuspaikkoja

17 SEHA TR3 17 (71) ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo se, että kokonaan ilman koulutuspaikkaa jää esimerkiksi Helsingissä vuosittain useita satoja nuoria. Joukkoliikenneyhteydet vaikuttavat työssäkäyntiin ja myös työssäoppimispaikkojen valintaan. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen, ja sitä on tarkistettu keväällä Sopimuksessa ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Helsinki Business College Oy. Sopimuksen tarkoituksena on sopijapuolten yhteistyö ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseksi, sekä muuten koulutustakuuseen vastaamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on myös edistää pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioonottavan ammatillisen koulutuksen edunvalvontaa valtionhallinnon suuntaan sekä lisätä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymään (Luksia) jäsenkuntiin kuuluvat myös seutuselvityksessä mukana olevat Kirkkonummi ja Vihti. Syksyllä 2009 alkavaan lukio- ja ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa hakeneet ja hyväksytyt Aloituspaikat Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Vetovoimaluku 1.sij. yht.* 1.sij. yht. 1.sij. yht. (1.sij.hak./aloitusp.) Helsinki ,42 Espoo ,17 Kauniainen ,06 Kirkkonummi ,86 Vantaa ,26 Järvenpää ,35 Kerava ,19 Mäntsälä ,11 Nurmijärvi ,8 Tuusula ,29 Vihti ,82 Hyvinkää ,37 Sipoo ,6 (Lähde: Oph KOULUTA -tilastoraportit), * 1.sijaisesti, 2.sijaisesti tai 3. sijaisesti hakeneet yhteensä Nivelvaiheyhteistyössä on tärkeää seudullinen ohjaus ja hyvien käytänteiden jakaminen. Opiskelijavirtoja seuraamalla nähdään, miten nuoret hakeutuvat koulutukseen yli kuntarajojen. Seudullista yhteistyötä on tarkoituksenmukaista toteuttaa toisen asteen koulutuksessa nykyisillä tai tarvittaessa uusilla yhteistyöryhmillä toteutettavilla rakenteilla. Verkko- ja etäopetusta voitaisiin kehittää seudullisesti. Maahanmuuttajakoulutukseen voitaisiin luoda seudullisia malleja ja rakenne. Toisen asteen opiskelijahuolto tulee turvata eri kunnista tuleville opiskelijoille luomalla seudullisia suosituksia. Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi on seudullista. Ennakointityön organisointia ja järjestämistä tulee selvittää Helsingin seudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen palvelujen laajentamista seudulliseksi palveluksi ennakoinnissa voidaan myös

18 SEHA TR3 18 (71) Ruotsinkieliset varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut Ruotsinkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Kunnallinen päiväkoti Kunnallinen perhepäivähoito Kunnan ostopalveluna Kotona tapahtuva miettiä. On tarpeellista luoda pysyvä ja alueen erityispiirteet huomioiva ennakointijärjestelmä Ryhmäperhepäiväkoti Ostopalvelusopimus Maksusitoumus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen* Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo *Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.) Ruotsinkielisten päivähoitoikäisten lasten määrät eri hoitomuodoissa 2009 Yksityisen hoidon tuki Esiopetus päivähoidossa Kotihoidon Ryhmäperhepäivähoittuva pph*** hoitajat Kotona tapah- Työsuhteiset Päiväkoti tuki Kunnallinen Yksityinen Ostopalvelu Helsinki* 70 ei tiedossa Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen** Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo *yks.hoidon tuki: hoitomuotona tilastoitu vain "perhepäivähoito", tilastossa kohdassa "kotona tapahtuva pph" **Varhaiskasvatuspalvelut järjestää Mustijoen perusturva (Mäntsälä) *** pph = perhepäivähoito (Lähde: Kunnat, tilastointipäivä Tilastot suuntaa antavia, osassa luvut vuoden 2010 alusta, osa arviointeja laskennallisessa suhteessa väestömäärään, kunnissa erilaisia tilastointikäytäntöjä.)

19 SEHA TR3 19 (71) Tiedot varhaiskasvatusta järjestävien yksiköiden määristä löytyvät liitteistä (Liite 8.). Kunnan järjestämän ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät ja koulut 2009 Oppilaita yhteensä Esiopetuksessa (peruskouluissa) Perusopetuksessa (vuosiluokat 1-9) Perusopetuksen lisäopetuksessa Peruskoulujen määrä Esiop.(perusk.) järj. määrä Lisäop. järj. määrä Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Nurmijärvi Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaiden liikkuvuus yli kuntarajojen kunnan järjestämissä peruskouluissa 2009 Oppilaita (1-9lk) yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Helsinki Vantaa 27, Espoo 18, Kirkkonummi 15, Sipoo 15 Espoo Kauniainen 3, Kirkkonummi 3, Tammisaari 3, Helsinki 2 Vantaa Tuusula 32, Hyvinkää 10, Nurmijärvi 10, Kerava 8, Helsinki 5 Kauniainen Espoo 74, Kirkkonummi 1 Nurmijärvi 47 1 Riihimäki 1 Tuusula* 53 2 Kerava 2 Kirkkonummi Siuntio 28, Espoo 3, Inkoo 3, Vihti 1 Vihti 34 1 Espoo 1 Hyvinkää 54 8 Hausjärvi 2, Hämeenlinna 2, Riihimäki 4 Sipoo Järvenpää 36, Kerava 28, Pornainen 15, Helsinki 9 *tilasto Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Tällä hetkellä ruotsinkielisiä varhaiskasvatus- ja kunnan koulutuspalveluja tarjotaan kuntalaisille Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Sipoossa. Hyvinkäällä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vihdissä on mahdollisuus käydä ruotsinkielinen alakoulu. Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa. Kunta järjestää esiopetusta osittain osana varhaiskasvatusta ja osittain osana perusopetusta.

20 SEHA TR3 20 (71) Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on sopimukseen perustuvaa yhteistyötä siten, että Helsinki järjestää ruotsinkielistä erityisopetusta naapurikunnille. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen johtajat pääkaupunkiseudun alueella kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan pääkaupunkiseutua koskevista ajankohtaisista asioista ja tehtävistä. Yhteistyötä on myös alueen ruotsinkielisen päivähoidon johtajilla. Kirkkonummella, Espoossa, Sipoossa ja Vantaalla on yhteinen hallinto varhaiskasvatukselle ja opetukselle. Helsingissä on päätetty ruotsinkielisen päivähoidon siirrosta opetusviraston alaisuuteen alkaen. Ruotsinkielinen lukiokoulutus 2009 Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Vantaa Helsinki 15, Espoo 8, Tuusula 6, Kerava 3, Nurmijärvi 3 Helsingin kaupungin Espoo 164, Vantaa 67, Sipoo 65, Kauniainen 55, Kirkkonummi 31, Porvoo 15 Espoo Helsinki 21, Kirkkonummi 16, Inkoo 13, Kauniainen 6, Raasepori 5, Siuntio 4 Kauniainen Espoo 139, Helsinki 20, Kirkkonummi 7 Kirkkonummi Espoo 26, Inkoo 11, Kauniainen 9, Siuntio 7, Helsinki 2 Sipoo Helsinki 17, Porvoo 4, Järvenpää 3 Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Lukioverkostoon kuuluu tällä hetkellä 5 lukiota Helsingissä ja lukiot Sipoossa, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Yrkesinstitutet Prakticum tarjoaa ruotsinkielistä ammatillista opetusta lähinnä vuotiaille nuorille. Prakticumin pääyksikkö sijaitsee Helsingissä, mutta kouluun kuuluu myös yksikkö Porvoossa. (lähde: Ruotsinkielinen ammatillinen koulutus 2009 Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Axxell Utbildning Ab* Helsinki 9, Vantaa 3, Kauniainen 2, muut 54 Yrkesinstitutet Prakticum Espoo 146, Vantaa 76, Sipoo 72, Kirkkonummi 59, Raasepori 33, Porvoo 27, Kauniainen 25, Inkoo 18 *opiskelijamäärä Espoon yksiköistä, jotka järjestävät ammatillista peruskoulutusta (2) Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Axxell Utbildning Ab tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä monenlaisia kursseja kansanopistoissa yhdeksällä paikkakunnalla. Axxellin toiminta muodostuu seuraavien oppilaitosten koulutustoiminnasta: Västra Nylands yrkesskola, Yrkesinstitutet Sydväst, Åbolands folkhögskola / Språk och turisminstitutet, Lappfjärds folkhögskola, Finns folkhögskola, Cityfolkhögskolan, Distis, Kuggomskolan ja Karjaan Kurssikeskus. Toimintayksiköitä on 11 ja ne ovat kooltaan suhteellisen pieniä. Kukin yksikkö on erikoistunut edustamiensa koulutusten ja koulutusalojen mukaisesti. Axxellin keskushallinto on Karjaalla, mutta toimintayksiköitä on myös muun muassa Espoossa ja Helsingissä. (lähde:

21 SEHA TR3 21 (71) Kansainvälinen koulutus Kunnan järjestämä vieraskielinen perusopetus 2009 Peruskoulujen määrä opetuskielen mukaan Helsinki Opetuskieli Täysin vieraskielinen opetus Osittain vieraskielinen opetus englanti ranska espanja venäjä viro Oppilaita kiina Espoo englanti englanti Vantaa saksa ruotsi Järvenpää englanti Ei kunnan järjestämä vieraskielinen perusopetus 2009 Peruskoulujen määrä opetuskielen mukaan Täysin vieraskielinen opetus kielinen Osittain vieras- Oppilaita Opetuskieli opetus Helsinki englanti ranska saksa venäjä Vieraskielinen perus- ja toisen asteen opetus on Helsingin seudulla keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Muissa seudun kunnissa ainoastaan Järvenpäässä järjestetään yhdessä perusasteen alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa osittain englanninkielistä opetusta. Lisäksi Hyvinkäällä selvitellään mahdollisuutta aloittaa kansainvälinen koulu (opetuskielenä lähinnä englanti). Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmassa toteutettiin hankkeet Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut perusopetuksessa pääkaupunkiseudulla 2006 sekä Kansainvälisten perheiden koulutuspalvelut toisella asteella Hankkeissa selvitettiin vieraskielisten ja Suomeen palaavien perheiden lasten ja nuorten koulutuspalveluiden järjestämistä toimivalla ja vetovoimaisella tavalla pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla vieraskielistä perusopetusta järjestetään kaupungin ja valtion ylläpitämissä kouluissa sekä yksityisissä kouluissa. Lisäksi yksi koulu on Ranskan valtion ylläpitämä Ecole Jules Verne. Täysin englanninkielistä perusopetusta järjestetään kymmenessä koulussa. Kokonaan ranskankielistä perusopetusta järjestetäävaltion ylläpitämässä Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa Lycee francofinlandais d' Helsinki. Kokonaan saksankielistä perusopetusta järjestetään yksityisessa Helsingin saksalaisessa koulussa, Deutsche Schule Helsinki. Osittain vieraskielistä perusopetusta tarjotaan englannin kielellä yhdessätoista koulussa, ranskan, venäjän ja saksan kielellä kutakin kahdessa koulussa ja viron sekä espanjan kielellä yhdessä koulussa. Kaksikielistä suomi-kiina perusopetusta on järjestetty Helsingissä

22 SEHA TR3 22 (71) vuodesta 2009 lähtien yhdessä ala-asteen ja yhdessä yläasteen koulussa. International Baccalaureate (IB) opetussuunnitelman mukaista opetusta järjestetään perusasteella kahdessa koulussa Helsingissä. Lisäksi Helsingin eurooppalainen koulu aloitti toimintansa vuonna Kunnan järjestämä vieraskielinen lukio-opetus 2009 Lukioiden määrä opetuskielen mukaan Opetuskieli Täysin vieraskielinen opetus Osittain vieraskielinen opetus Oppilaita Helsinki englanti Espoo englanti Vantaa englanti Ei kunnan järjestämä vieraskielinen lukio-opetus 2009 Lukioiden määrä opetuskielen mukaan Täysin vieraskielinen opetus kielinen Osittain vieras- Oppilaita Opetuskieli opetus Helsinki englanti ranska saksa venäjä Englanninkielistä ammatillista koulutusta tarjotaan Helsingin palvelualojen oppilaitoksessa, Ravintolakoulu Perhossa, Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa, Espoossa Omnian ammattiopistossa sekä Vantaan ammattiopisto Variassa. Tutkintoohjelmista osa on ylioppilaspohjaisia linjoja. Vieraskielistä opetusta antavat lukiot ovat Espoossa ja Vantaalla kaupungin ylläpitämiä, kun taas Helsingissä yksityisiä ja valtion ylläpitämiä, lukuun ottamatta yhtä kaupungin ja yhtä Ranskan valtion ylläpitämää oppilaitosta. Kokonaan vieraskielistä lukio-opetusta tarjotaan pääkaupunkiseudulla englannin, ranskan ja saksan kielellä, sekä osittain ranskan ja venäjän kielellä. Täysin englanninkielistä opetusta järjestetään kahdeksassa lukiossa. Kokonaan ranskankielistä opetusta järjestetään yhdessä lukiossa, samoin kuin saksankielistäkin. Osittain vieraskielistä lukio-opetusta järjestetään ranskan kielellä yhdessä lukiossa ja venäjän kielellä yhdessä lukiossa. Osassa lukioista on mahdollista suorittaa vieraskielisiä tutkintoja. Helsingissä Englantilaisessa koulussa voi suorittaa amerikkalaisten yliopistojen edellyttämät SAT- ja TOEFL (Test of English as a Foreign Language) -tutkinnot sekä Advaced Placement ohjelman. Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritetaan lukion päätteeksi Reifeprüfung -tutkinto. AICE -tutkinnon (Advanced International Certificate of Education) voi suorittaa Kulosaaren yhteiskoulun lukiossa, Eiran aikuislukiossa ja Espoossa Etelä- Tapiolan lukiossa. IB -tutkinto (International Baccalaureate, IB Diploma Programme) on mahdollista suorittaa Helsingissä Ressun lukiossa, Helsingin kansainvälisessä koulussa ja Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa, Espoossa Mattlidens gymnasiumissa (myös IGCSE-tutkinto eli International General Certificate of Secondary Education) ja Etelä-Tapiolan lukiossa sekä Vantaalla Tikkurilan lukiossa. DELF eli ranskan kielen virallinen kielitutkinnon voi suorittaa Ressun lukiossa, Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ja Helsingin Saksalaisessa koulussa (mahdollisuus myös CAE -tutkintoon eli Cambridge Certificate englannin kielessä). Lisäksi Helsingin eurooppalaisessa koulussa voi suorittaa EB -tutkinnon (European Baccalaureat).

23 SEHA TR3 23 (71) Maahanmuuttajataustaisten on mahdollista saada suomen tai ruotsin opetusta erityisen maahanmuuttajataustaisille tarkoitetun oppimäärän, eli suomi/ruotsi toisena kielenä mukaisesti. Oppilaan oman äidinkielen opetusta voidaan myös järjestää. Maahanmuuttajataustaisille järjestetään myös perus-, lukio- ja ammatilliseen koulutukseen valmistavaa opetusta. Kuntatasolla yhteistyötä tehdään perusopetuksen osalta valmistavan ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisessä Koulutustakuu Nuorten työpajatoiminta 2009 Nuoria vuositasolla n. Järjestäjä Helsinki 343 Kunta, opetusvirasto Espoo Kauniainen Kirkkonummi työharjoittelupaikkaa, 15 oppisop., ohjauksessa 180 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Vantaa 600 Kunta, nuorisopalvelut Järvenpää 80 Kunta, nuorisopalvelut Kerava 74 Kunta, nuorisotoimi Mäntsälä 15 (sekä 15 muussa ohjauksessa) Kunta, nuorisotoimi Nurmijärvi 84 Kunta, nuorisopalvelut Pornainen toiminta vasta alussa Tuusula ei toimintaa Vihti ei toimintaa Hyvinkää 130 Kunta, opetuslautakunta Sipoo ei toimintaa (Lähde: Työpajatoimintaa järjestävien tiedot) Koulutustakuun tarkoituksena on taata, ettei yksikään nuori jäisi jatko-opintojen ulkopuolelle. Koulutustakuun toteutumista edesautetaan muun muassa kehittämällä peruskoulun ylimpien luokkien oppilaanohjausta, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyötä, peruskoulun lisäopetusta ns. kymppiluokkaa, työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta. Lisäopetus on perusopetuksen oppimäärän suorittaneille tarkoitettu yhden lukuvuoden kestävä lisäopetus. Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työn yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla, yleensä jossakin ammatillisessa oppilaitoksessa tai aikuiskoulutuskeskuksessa. Nuorten työpajat ovat työttömille alle 25-vuotiaille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Työpajat tarjoavat nuorille paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen. Yleensä kunnissa työpajatoimintaa järjestävät nuorisopalvelut tai ammatilliset oppilaitokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry kehittää työpajojen toimintaedellytyksiä ja niissä työskentelevien ammattitaitoa yhteistyössä työpajakentän ja muiden alan toimijoiden kanssa. (lähde: Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu niin sanottu ammattistartti käynnistettiin vuonna Ammattistartti on tarkoitettu niille peruskoulun päättäville oppilaille, jotka eivät vielä ole ratkaisseet ammatinvalintaan-

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 25.09.2013 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2012 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Tuoriniemi,

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA 11.12.2009 KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut

Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys 30.4.2010 Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Työryhmä 3 Väliraportti Nykytilan kuvaus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Elokuu 2019 Uudenmaan ELY-keskus Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla 2018 Elokuu 2019 Heinäkuu 2019 Elokuu Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kauniaisissa

Nuorisotakuu Kauniaisissa Nuorisotakuu Kauniaisissa KV hyväksynyt..2016 KV godkänt..2016 Sisällysluettelo Tausta... 2 Määritelmä... 2 Strateginen ohjaus ja prosessi... 2 Tilannekatsaus... 3 Koordinointi... 4 Toimijoiden työnjako...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Sivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous

Sivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous Sivistystoimien PKS-yhteistyö Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous 12.12.08 Perusopetus: Sivistystoimien PKS-yhteistyö Selvitetään vuosittain raja-alueiden yhteisiä oppilasalueita

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 28.09.2016 Sivu 1 / 1 4002/2016 12.01.00 150 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

perusopetuksesta toiselle

perusopetuksesta toiselle Nuoren polku - ennakoidusti perusopetuksesta toiselle asteelle Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Paula Ylöstalo-Kuronen Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3815/12.01.00/2014 177 Lukuvuoden 2015-2016 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla

Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Majoitus- ja ravitsemisalan koulutus pääkaupunkiseudulla Mara-alan Ennakointikamari 4.5.2011 klo 12.00-16.30, Taitotalo Kongressikeskus, auditorio Fakta, Helsinki Dan Koskinen Koulutusalavastaava Helsingin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 23.09.2015 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2015 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa? Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

PALRYH 19.03.2015 63 Lohjan kaupungissa on kaikkiaan 4 lukiota. Oppilasmäärät ovat seuraavat:

PALRYH 19.03.2015 63 Lohjan kaupungissa on kaikkiaan 4 lukiota. Oppilasmäärät ovat seuraavat: Kasvatus- ja opetuslautakunta 84 02.09.2015 Palveluverkko- ja 116 10.09.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 106 29.09.2015 Lukioverkko 208/00.01.02/2015 PALRYH 19.03.2015 63 Lohjan

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

AVOIMET OVET 2014. Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi

AVOIMET OVET 2014. Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi AVOIMET OVET 2014 Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi Oppilaat ja huoltajat voivat käydä tutustumassa oppilaitosten avoimiin oviin ilman ennakkoilmoittautumista. Iltaisin olevat tiedotustilaisuudet

Lisätiedot

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa tukipalveluja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu 2014 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019

Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019 Kumajan kysely Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveysjärjestöille 2019 Kumaja-kumppanuusverkoston tehtävänä on kehittää Uudenmaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja lisätä järjestöjen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot