Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut

Transkriptio

1 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut Työryhmä 3 Väliraportti Nykytilan kuvaus Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 SEHA TR3 2 (39) Sisällysluettelo 1. Selvityksen tavoite Toimeksianto työryhmälle Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Työryhmän työn rajaus Nykytilan kuvaus Kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat...x 7. Yhteenveto...x

3 SEHA TR3 3 (39) 1. Selvityksen tavoite 2. Toimeksianto työryhmälle Kaksiportaisen seutuhallinnonselvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Työryhmä tekee nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Työryhmä arvioi kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden eri vaihtoehdoissa tarkastelun kohteenaan olevan palvelun osalta. Työryhmä tarkentaa toimeksiannon liitteenä olevia vaihtoehtoja seudullisten tehtävien osalta ja arvioi lisäksi, mitä kunnallisia palveluja voitaisiin seudullisesti tuottaa ja järjestää. Työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat. Arviointi tehdään mahdollisuuksien mukaan eri vaihtoehdoista. Arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus.

4 SEHA TR3 4 (39) 3. Työryhmän työn organisointi ja eteneminen Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut - työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä, Espoo, työryhmän puheenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Marjo Ojajärvi, Vihti, työryhmän varapuheenjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen, Espoo Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen, Helsinki Suunnittelupäällikkö Birgitta Rickman, Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth, Vantaa Varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen, Vantaa Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Susanna Tommila, Kauniainen Koulutusjohtaja Tiina Larsson, Kerava Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärvi Koulutoimenjohtaja Soile Muinonen, Mäntsälä Sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkää Sivistystoimenjohtaja Hannele Kujala, Kirkkonummi Päivähoidonpäällikkö Anna Karlsson, Sipoo Sivistystoimenjohtaja Marju Taurula, Järvenpää Työryhmän ensimmäinen kokous pidettiin Kokouksessa sovittiin, että työryhmästä käytetään jatkossa nimeä seuturyhmä. Ryhmälle nimettiin ensimmäisessä kokouksessa valmistelusihteeristö, johon kuuluvat Tero Vuontisjärvi Helsingistä, Eila Tanninen Vantaalta, Markus Peevo Hyvinkäältä, Pekka Hänninen Keravalta sekä Irene Surakka Espoosta. Ryhmän kokoonkutsujana ja työn etenemisestä vastaavana henkilönä toimii Irene Surakka. Lisäksi sovittiin, että valmistelusihteeristö voi harkintansa mukaan esittää ohjausryhmälle ammattikorkeakoulu-harjoittelijan ottamista. Harjoittelijana aloitti kasvatustieteiden opiskelija Anu Hiilesniemi. Seutusihteeristön kokoonpano muuttui, kun Pekka Hänninen siirtyi pois sihteeristöstä, ja hänen tilalleen tuli lähtien Tiina Hirvonen (Nurmijärvi) edustamaan KUUMA -kuntia. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin työryhmätyön vaiheistus. Työn alussa tammihelmikuussa työryhmä teki työsuunnitelman ohjausryhmälle hyväksyttäväksi. Hyväksytty työsuunnitelma on väliraportin liitteenä (Liite 1). Työsuunnitelman mukaan toisessa vaiheessa helmi-huhtikuussa työryhmä teki nykytila-analyysin tarkastelun kohteena olevan toiminnon seudullisesta järjestämisestä. Tässä vaiheessa oli tarkoitus hyödyntää muun muassa Helsinki-Vantaa- selvityksen

5 SEHA TR3 5 (39) (jatkossa He-Va) aineistoa. Helsingin seudun sivistystoimilta ja toiminnan järjestäjiltä pyydettiin nykytilanteen kuvausta ja alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Kyselyt lähetettiin suoraan kaikkiin seutuselvityksessä mukana oleviin kuntiin. Kyselyssä pyydettiin kuvaamaan nykytilaa sisältäen toimintojen laajuuden oman kunnan alueella sekä nykyisen seudullisen yhteistyön, sen laajuuden ja muodot. Lisäksi pyydettiin alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Vastauksia ei saatu kattavasti kaikilta toimintoalueilta. Saaduista vastauksista laadittiin yhteenveto, joka on väliraportin liitteenä (Liite 2). Työryhmän väliraporttiin kootaan vaiheet yksi ja kaksi. Kolmannessa vaiheessa touko-kesäkuussa työryhmä arvioi kaksiportaisen seutuhallinnon edut ja haitat valittujen toimintojen osalta ja käynnistää loppuraportin laadinnan. Neljännessä vaiheessa työryhmän seminaarissa/kokouksessa käsitellään alustavaa loppuraporttia, ja pidettävässä työryhmän kokouksessa loppuraportti on tarkoitus hyväksyä Työryhmän toinen kokous pidettiin Kokouksessa käytiin läpi kyselyssä saatuja vastauksia ja pohdittiin nykytilanteen kuvausta ja alustavia ajatuksia mahdollisuuksista laajentaa seudullista yhteistyötä. Samalla nimettiin työryhmät aihealueittain. Varhaiskasvatuspalvelut -työryhmän jäsenet: Sole Askola-Vehviläinen, puheenjohtaja, Vantaa; Satu Järvenkallas, Helsinki; Titta Tossavainen, Espoo; Anneli Rautiainen, Kerava Perusopetuspalvelut -työryhmän jäsenet: Ilkka Kalo, puheenjohtaja, Vantaa; Outi Salo, Helsinki; Kaisu Toivonen, Espoo; Kati Luostarinen, KUUMA -kunnat; Jouko Vakkamaa, Neloset; Esko Sainio, Vantaa Lukiopalvelut -työryhmän jäsenet: Liisa Pohjolainen, puheenjohtaja, Helsinki; Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa; Kaisu Toivonen, Espoo; Atso Taipale, Järvenpää; Kirsi Silvennoinen, Hyvinkää Toisen asteen ammatilliset koulutuspalvelut -työryhmän jäsenet: Liisa Pohjalainen, puheenjohtaja, Helsinki; Paula Ylöstalo-Kuronen, Vantaa; Kaisu Toivonen, Espoo; Irene Surakka, Espoo; Atso Taipale, Järvenpää; Kirsi Silvennoinen, Hyvinkää; Marju Taurula, Järvenpää. Ryhmä voi konsultoida kuntayhtymien edustajia. Ammattikorkeakoulupalvelut: Seuturyhmän puheenjohtaja Aulis Pitkälä kirjoittaa analyysin ammattikorkeakouluja koskevan seutuhallinnon mahdollisuuksista ja sen eduista ja haitoista. Nuorisopalvelut -työryhmän jäsenet: Eija Ahola, puheenjohtaja, Vantaa; Lasse Siurala, Helsinki; Lasse Talasma, Espoo; Jari Päkkilä, KUUMA -kunnat ja Neloset

6 SEHA TR3 6 (39) Liikuntapalvelut -työryhmän jäsenet: Anssi Rauramo, puheenjohtaja, Helsinki; Veli-Matti Kallislahti, Vantaa; Mauri Johansson, Espoo, KUUMA -kunnat ja Neloset Kirjastopalvelut -työryhmän jäsenet: Maija Berndtson, puheenjohtaja, Helsinki; Tuulikki Aho, Vantaa; Jaana Tyrni, Espoo; Tuula Pulkkinen, Järvenpää; Mervi Jokinen, Ratamo Kulttuuripalvelut -työryhmän jäsenet: Marianna Kajantie, puheenjohtaja, Helsinki; Iiris Lehtonen, Vantaa; Georg Dolivo, Espoo; Raisa Laurila-Hakulinen, Hyvinkää Vapaan sivistystyön palvelut -työryhmän jäsenet: Kaisa Väyrynen, puheenjohtaja, Vantaa; Taina Törmä, Helsinki; Piia Rantala, Espoo; Kristiina Lappi, Järvenpää. Työryhmää on laajennettu myöhemmin seuraavilla henkilöillä: Tarja Lang, Espoo; Gunborg Gayer, Helsinki; Petri Vahtera, Vantaa (sihteeri) Myöhemmin työryhmän puheenjohtaja sopi, että perustetaan Ruotsinkieliset palvelut -työryhmä, jonka kokoaa ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Barbro Högström. Ruotsinkieliset palvelut -työryhmän jäsenet: Barbro Högström, puheenjohtaja, Espoo; Mikael Flemmich, Helsinki; Bjarne Mollgren, Kauniainen; Hannu Ollikainen, Sipoo; Berndt-Johan Lindström, Vantaa; Inka Tikkanen-Pietikäinen, Kirkkonummi Alatyöryhmiä pyydettiin pohtimaan kuntien sivistystoimilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen vastausten yhteenvedon pohjalta seuraavia kysymyksiä: Mitä yhteenvedossa esitetyt kehittämismahdollisuudet tarkoittavat käytännössä? Halutaanko, että kehittämisehdotukset koskevat kaikkia 14 kuntaa vai pienempää alueellista kokonaisuutta? Millaista alueellista kokonaisuutta? Sisältyvätkö kaikki kehittämismahdollisuudet yhteenvetoon, vai olisiko jotain muita kehittämisehdotuksia? Mitä kehittämisehdotuksia ja millaisia mahdollisuuksia laajentaa seudullista yhteistyötä? Saadut vastaukset käsiteltiin seuturyhmän kokouksessa Koska kaikilta työryhmiltä vastaukset eivät olleet vielä saatavissa kokouksessa, näiltä osin vastaukset täydennetään loppuraporttiin. 4. Työryhmän työn rajaus Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tarkastellaan koko Helsingin seutua, eli kaikkia 14 mukana olevaa kuntaa. Työryhmä tarkasteli kaikkien mukana olleiden kuntien jo olemassa olevia yhteistyömuotoja. Myöhemmässä vaiheessa työ rajataan koskemaan vain niitä yhteistyömuotoja, joita voidaan mahdollisesti syventää seudullisella hallintomallilla. Rajaus ei ole kaikilta osin onnistunut. Uudenmaanliiton alue olisi joissakin tapauksissa ollut parempi tarkastelun kohde kuin tähän selvitykseen valittu Helsingin seutu 14 kuntineen.

7 SEHA TR3 7 (39) 5. Nykytilan kuvaus Selvityksessä käytetään käsitettä Helsingin seutu kuvaamaan aluetta, joka kattaa kaikki mukana olevat 14 kuntaa. Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa aluetta. KUUMA -kuntien alue kattaa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisen ja Tuusulan. Nelosten alueeseen kuuluvat Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää ja Sipoo. Kehyskuntiin katsotaan kuuluvan sekä KUUMA -kunnat että Neloset. Uudenmaanliiton alueeseen kuuluvat Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Vuoden 2011 alussa Uudenmaan liittoon liittyvät Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Selvitykseen liittyvät tilastot täydennetään loppuraporttiin, kun toimintaympäristötyöryhmän selvitys valmistuu. Helsingin seudun väestömäärän kehitys vuosina Vuonna 2009 koko Helsingin seudun väestömäärä oli henkeä. Vuoteen 2015 määrän ennustetaan nousevan 6,6 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 määrän ennustetaan nousevan 16,7 prosenttia, jolloin Helsingin seudun kokonaisväestömäärä olisi henkeä. Pääkaupunkiseudulla oli vuonna 2009 yhteensä henkeä, ja määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2015 mennessä 6 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 määrän ennustetaan nousevan 15,3 prosenttia, jolloin pääkaupunkiseudulla olisi asukkaita yhteensä KUUMAkuntien väestömäärä oli vuonna 2009 yhteensä henkeä. Vuoteen 2015 mennessä määrän ennustetaan nousevan 8,1 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 väestömäärän ennustetaan nousevan 20,2 prosenttia, jolloin KUUMA - kunnissa olisi yhteensä asukasta. Nelosissa väestömäärä oli vuonna 2009 yhteensä henkeä. Vuoteen 2015 mennessä määrän ennustetaan nousevan 9,4 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2025 väestömäärän ennustetaan nousevan Nelosten alueella yhteensä 23,2 prosenttia, jolloin alueella olisi yhteensä asukasta. (Liite 3.) Päivähoitoikäisten lasten (0-6-vuotiaat) määrän ennustetaan nousevan yhteisesti koko Helsingin seudulla. Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli päivähoitoikäistä lasta (pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 määrän ennustetaan nousevan koko Helsingin seudulla 8 prosenttia (8 698 lasta). Vuonna 2025 lasten määrä ennustetaan Helsingin seudulla olevan , jolloin lisäystä olisi tapahtunut vuodesta 2015 vuoteen 2025 yhteensä 9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa vuodesta 2009 vuoteen 2025 mennessä yhteensä 18,9 prosenttia. Kehyskunnissa vastaava prosentti on 14,7, ja koko Helsingin seutua tarkasteltaessa luku on 18,6 prosenttia. (Liite 4.) Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli peruskouluikäistä (7-15 -vuotiasta) lasta (pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 peruskouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan koko Helsingin seudulla yhteensä 1,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla peruskouluikäisten määrä laskee, mutta kehyskunnissa määrä nousee kyseisellä ajanjaksolla. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 ennustetaan ikäryhmään kuuluvien määrän nousevan koko Helsingin seudulla 12,6 prosenttia. Vuonna 2025 Helsingin seudulla ennustetaan olevan yhteensä peruskouluikäistä lasta. Kokonaiskasvu vuodesta 2009 vuoteen

8 SEHA TR3 8 (39) 2025 koko Helsingin seudulla olisi siis 10,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 9,2 prosenttia ja kehyskunnissa 14,7 prosenttia. (Liite 5.) Vuonna 2009 Helsingin seudulla oli lukio- ja ammattioppilaitosikäisiä eli vuotiaita yhteensä (pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ). Vuodesta 2009 vuoteen 2015 ennustetaan vuotiaiden määrän laskevan Helsingin seudulla kokonaisuudessaan 7,8 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 9,7 prosenttia ja kehyskunnissa 2,6 prosenttia. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 määrän ennustetaan jälleen nousevan koko Helsingin seudulla 5,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaava luku on 3,5 prosenttia ja kehyskunnissa 9,9 prosenttia. Vuonna 2025 ennustetaan vuotiaita olevan Helsingin seudulla Vuodesta 2009 vuoteen 2025 Helsingin seudulla kokonaismuutos olisi -3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla muutos on -6,5 prosenttia, mikä laskee kokonaislukua, sillä kehyskunnissa nousua ennustetaan tapahtuvan 7,0 prosenttia. (Liite 6.) Nykytilanne aihealueittain Varhaiskasvatuksessa ja opetuspalveluissa, kulttuuri-, liikunta ja vapaaajanpalveluissa nykytilanne on kuntien sivistystoimilta tai toiminnan järjestäjiltä saatujen vastausten sekä alatyöryhmien laatimien analyysien mukaan seuraava: Varhaiskasvatus Nykytila Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet varhaiskasvatukseen liittyvää yhteistyötä lähes kaksikymmentä vuotta. Nykytilanteeseen keskeisesti vaikuttava tekijä tällä hetkellä on pääkaupunkiseudun valtuustojen vuonna 2007 hyväksymä Kaupunkiseutusuunnitelma, johon sisältyy päivähoitopalvelujen asteittainen yhteiskäytön laajentaminen. Suunnitelmassa on vuonna 2012 tarkoitus päästä vaiheeseen, jossa pääkaupunkiseudun perheillä on vapaa, kuntarajat ylittävä päivähoitoon hakeutumismahdollisuus. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on tällä hetkellä hyvin vähäistä suhteutettuna päivähoidossa olevien lasten määrään. Kunnat voivat maksusitoumuksilla myydä oman palvelutilanteensa mukaisesti päivähoitopaikkoja myös muille kuin pääkaupunkiseudun kunnille. Perheet käyttävät päivähoitopalveluja yli kuntarajojen myös yksityisen hoidon tuella ja mahdollisilla kuntalisillä. Pääkaupunkiseudun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen johtajat sekä heidän ensisijaiset sijaisensa kokoontuvat säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Pääkaupunkiseudun kunnat ja Helsingin yliopisto ovat organisoituneet määräaikaisen valtionrahoituksen avulla VKK-Metro - kehittämisyksiköksi, jonka tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksen työkäytäntöjen kehittymistä hyödyntäen käytäntötutkimusta. Joka kolmas vuosi pääkaupunkiseudun kunnissa toteutetaan yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. Sopimus päivähoidon järjestämisestä kuntien välisenä ostopalveluna on vireillä Espoon ja Kirkkonummen välillä. Kuuma-kunnat ovat tehneet yhteistyötä luvun puolivälistä saakka. Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella toimii Ulappa -kehittämisverkosto. Seudullisen kehittämisverkoston tehtävänä on koota alueella tapahtuva lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvä kehittämistyö ja sen resurssit verkostoksi, vastata osaltaan pitkäjänteisen kehittämistyön vahvistamisesta ja toteuttamisesta, verkostojen ylläpidosta sekä tulos-

9 SEHA TR3 9 (39) ten levittämisestä ja juurruttamisesta seudulla. Myös yhteistä koulutusta järjestetään verkoston toimesta, ja sillä on pysyvä erityispäivähoito- ja varhaiskasvatusryhmä. Kunnat kehittävät laatutyötä yhteistyönä. Kuuma -kunnat ja Hyvinkää tekevät tällä hetkellä seudullista yhteistyötä varhaiskasvatus-päälliköiden verkoston kautta. Yhteistyö sisältää käytännössä tietojen vaihtoa, toimintaprosessien ja käytänteiden arviointia ja vertailua sekä varhaiskasvatussuunnitelmayhteistyötä. Verkosto laajenee 10 kuntaa koskevaksi, kun Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo tulevat mukaan. Kehittämismahdollisuudet Kunnat voivat keskinäisillä sopimuksilla järjestää päivähoitopaikkoja yksittäisille lapsille silloin, kun hoidon järjestävällä kunnalla on siihen kapasiteettia. Seudullisen yhteistyön mahdollisiksi kehittämisen kohteiksi nähtiin yhteistyö vuorohoidossa sisältäen ilta-, viikonloppu- ja ympärivuorokautisen hoidon. Seudullista yhteistyötä voitaisiin kehittää työpaikkakeskittymien poikkeava-aikaisen päivähoidon järjestämisessä. Osaamisen kehittämistä voitaisiin seutuyhteistyönä ylläpitää yhteisillä foorumeilla esimerkiksi yhteisillä koulutustilaisuuksilla, joihin voitaisiin saada tutkimusnäkökulmaa ottamalla mukaan Helsingin yliopisto. Yhteenveto Kehittämismahdollisuuksien mukaisesti alueellinen kokonaisuus muodostuisi rajatummaksi, eikä kattaisi kaikkia 14 seutukuntaa. Päivähoidon kysynnän ja tarjonnan yhteensovitustyö on nykyään nopeatempoista johtuen työelämän vaihteluista. Mahdollisella alueellisella hallintomallilla ei ole vaadittavaa suorituskykyä kuntalaispäätösten aikaansaamiseksi tarvittavalla nopeudella. Kunnat voisivat sopimuspohjaisesti sopia alueellisesti rajattujen päivähoitopalvelujen järjestämisestä. Sopimukset voitaisiin solmia vuosittain kahden tai useamman kunnan välisinä ostopalveluina. Lisäksi jatkettaisiin seudullisena palvelujen järjestämistapana yksittäisten kuntien tai useamman kunnan välistä maksusitoumuskäytäntöä päivähoitopalvelujen järjestämisestä tapauskohtaisesti. Kunnat määrittelevät ja hinnoittelevat myytävät palvelunsa ja myynnin keston autonomisesti. Hallintomallina erillinen seutuhallintomalli ei ole perusteltu sen jäykkyyden takia. Perusopetus Nykytila Perusopetus on järjestettävä lähikouluperiaatteella lain perusteella, joten koko alueen seudullista yhteistyötä voidaan tehdä vain hyvin rajatusti. Peruskoulun oppilaat ovat lapsia, joten koulumatkojen tulee olla kohtuullisia. Seutukunnat sijaitsevat etäällä toisistaan, ja poikittaisliikenteen vähäisyys hankaloittaa oppilaiden liikkumista. Naapurikuntien rajojen läheisyydessä tapahtuu pienessä mittakaavassa koulunkäyntiä yli rajojen. Valtionosuusjärjestelmä mahdollistaa aiempaa paremmin kuntalaisille vapaan liikkuvuuden, joten huoltajat voivat saada lapsensa toisen kunnan kouluun toissijaisen oppilaaksi oton kautta, mikäli kunnan kouluissa on oppilaspaikkoja. Yhteistyötä tehdään tällä hetkellä pääkaupunkiseudun, KUUMA-, ja Neloset -kuntien toimesta siten kuin se on järkevää ja tarpeellista. Seutualueen sisällä on tehty paljon yhteistyötä alueryhmittäin. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa yhteistyö kohdistuu lähinnä pääkaupunkiseudulle. Sisältöinä ovat muun muassa oppilaiden rajaseututar-

10 SEHA TR3 10 (39) kastelu, erityisopetuksen osaamiskeskuksien kehittäminen ja henkilöstön koulutus. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa on sopimukseen perustuvaa yhteistyötä siten, että Helsinki järjestää ruotsinkielistä erityisopetusta naapurikunnille. Kuntatasolla yhteistyötä on tehty ja tullaan tekemään muun muassa yleisopetuksen järjestämisessä kuntien raja-alueilla sekä erityisopetuksen, valmistavan ja suomi toisena kielenä opetuksen järjestämisessä. Kehittämismahdollisuudet Luontevana kehityssuuntana nähdään lähinnä nykyisen yhteistyön kehittäminen ja syventäminen. Yhteistyötä tulisi syventää muun muassa opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä. Täydennyskoulutusta järjestettäisiin yhteistyössä erityisesti erityisopetuksessa ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa. Seututason yhteistyötä voisi olla sairaalakoulun opetuspalvelujen hankkiminen. Harvinaisten kotikielien osalta etäopetusta voitaisiin lisätä erityisesti vanhemmilla oppilailla. Yhteistyöhön voisi olla tarvetta myös kaksikielisten harvinaisten kielten opetuksen osalta, mutta koulumatkat ovat ongelmana. Tarve englanninkieliseen opetukseen kasvaa kansainvälistymisen seurauksena, jolloin tarvitaan englanninkielisen opetuksen järjestämistä nykyisten alueryhmien sisällä. Koko alueen yhteistyötä voitaisiin tehdä tämän opetuksen järjestämisen koordinoinnissa. Yhteenveto On tarkoituksenmukaista, että kukin kunta hoitaa pääosan perusopetuksesta yksin, yhteistyössä naapurikunnan kanssa ja olemassa olevien ryhmien (PKS, KUUMA, Neloset) kesken. Yhteistyö ryhmittäin ja sen jatkaminen entisissä ryhmissä nähdään välttämättömänä ja tarpeellisena. Luontevana kehityssuuntana nähdään lähinnä nykyisen yhteistyön kehittäminen ja syventäminen. Kuntien välisen yhteistyön etuina nähdään, että pienet kunnat voivat saada asiantuntija-apua sellaisten tehtävien järjestämisessä, johon kunnalla ei ole asiantuntemusta. Konkreettisen yhteistyön pitäisi tapahtua mahdollisimman vähillä kokouksilla ja tarpeen pohjalta. Tällaisia yhteistyön muotoja voisivat olla kuntien väliset asiantuntijaja virkamiesvaihdot, asiantuntijoiden seudullinen käyttö ja asiantuntijoiden ostopalvelut toisilta kunnilta. Myös hyvien käytänteiden jakamisen kehittäminen voisi toimia yhteistyömuotona. Voitaisiin tutkia, onko sosiaalisen median keinoin mahdollista tehdä Best Practice -toimintaa. On tarpeen selvittää, olisiko mahdollista saada jotkut tiedot (esimerkiksi resurssien jako kouluille, tuntikehyksen määrä, erityisopetusjärjestelyt) yhteisiksi tai kuntien yhteiselle sivustolle tai alustalle. Harkittaisiin myös voitaisiinko kuntien uusien hankkeiden vetäjien yhteistyötä, tietoa toistensa töistä tai osaamisen jakamisesta kehittää. Yhteistä kehittämisessä ja arvioinnissa hyödynnettävää vertailutietoa olisi tarkoituksenmukaista kerätä.

11 SEHA TR3 11 (39) Toisen asteen koulutuspalvelut Lukiokoulutus Nykytila Toisen asteen koulutuspalvelut, opiskelijoiden liikkuvuus yli kuntarajojen: Lukiokoulutus Opiskelijat yht. Espoon suomenkieliset lukiot Järvenpään lukio Helsingin kaupungin suomenkieliset lukiot Hyvinkään lukiot Keravan lukio Nurmijärven kunnan lukiot Tuusulan lukiot Vantaan lukiot Vihdin lukiot Joista ulkopaikkakuntalaisia Helsingistä 62, Kauniaisesta 40, Kirkkonummelta 167 Keravalta 52, Mäntsälästä 36, Pornaisesta 35, Tuusulasta 134 Vantaalta 557, Espoosta 405, Tuusulasta 99, Nurmijärveltä 87, Sipoosta 74, Porvoosta 74 Nurmijärveltä 40, Hausjärveltä 21, Riihimäeltä 19, Tuusulasta 14 Tuusulasta 62, Järvenpäästä 59 Hyvinkäältä 4, Vantaalta 3 Järvenpäästä 60, Keravalta 11, Mäntsälästä 11 Helsingistä 225, Espoosta 189, Nurmijärveltä 114, Keravalta 77 Kirkkonummelta 19, Lohjalta 6, Karkkilasta 3, Espoosta 2 Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. Osa kuntien tiedoista täydentyy myöhemmin. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä , Vihti tilastointipäivä ) Lukiokoulutus on alueellinen palvelu, ja sen saavutettavuudesta on pidettävä huolta myös koulutustakuun näkökulmasta. Toisaalta on nähtävissä, että toisen asteen koulutuksessa nuoret hakeutuvat suuriin keskuksiin yli kuntarajojen. Palveluita käytetään yli kuntarajojen vapaasta hakeutumisoikeudesta johtuen. Monissa kunnissa on tarkistettu lukioverkkoa, ja lukiot ovat jo nyt suuria yksiköitä. Erityistehtävän saaneilla lukioilla on seudullinen ja valtakunnallinen tehtävä. Lukiokoulutuksessa korostuu yhteistyö lähialueiden kanssa, ei niinkään seudullinen yhteistyö. Lukiokoulutuksen ylläpitäjät voivat muuttua tulevaisuudessa. Lukiokoulutusta selvitetään opetusministeriön asettamassa työryhmässä lokakuun loppuun mennessä. Työryhmä valmistelee toimenpide-ehdotuksia lukiokoulutuksen kehittämiseksi. (lähde: Aikuislukio-opiskelijamäärät ovat vähentyneet. Aikuislukiokoulutusta toteutetaan aikuislukioissa ja päivälukioiden yhteydessä olevilla erilaisilla aikuislinjoilla. Kehittämismahdollisuudet Aikuislukiokoulutuksen rakenne ja tarjonta voitaisiin selvittää seudullisesti. Yhteistyötä voisi tiivistää muun muassa lisäämällä verkko-opetusta seudullisena yhteistyömuotona (verkkoon sellaista mitä kaikilla ei ole, tarvetta muun muassa syventäville aineille). Perusopetuksen opinnot tulee turvata kohtuullisesti saavutettavan matkan päässä. Lukiokoulutus voisi verkostoitua toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhteenveto Uusien seutuhallinnon rakenteiden luominen toisen asteen koulutukseen toisi mukanaan kankeutta ja jäykkyyttä.

12 SEHA TR3 12 (39) Ammatillinen koulutus Nykytila Toisen asteen koulutuspalvelut, opiskelijoiden liikkuvuus yli kuntarajojen: Ammatillinen koulutus Helsingin kaupungin ammatilliset oppilaitokset Opiskelijoita yht. Joista ulkopaikkakuntalaisia Hyria Keuda Varia Omnia *sisältää aikuiskoulutuksen Vantaalta 793, Espoosta 312, Keravalta 73, Järvenpäästä 64, Nurmijärveltä 64 Nurmijärveltä 168, Hausjärveltä 160, Lopelta 128, Tuusulasta 97, Janakkalasta 71, Helsingistä 64, Järvenpäästä 47, Vantaalta 44 Kuntayhtymän alueen ulkopuolelta Vantaalta 325, Helsingistä 227, Hyvinkäältä 57, Orimattilasta 37, Espoosta 34, Lahdesta 33, Porvoosta 33 Helsingistä 330, Espoosta 50, Nurmijärveltä 49, Keravalta Helsinki 661, Vantaa 286, Vihti 123, Lohja 54, Siuntio 42, Nurmijärvi 33, Inkoo 31 Omnia (nuorisoaste) Helsinki 389, Vantaa 183, Vihti 101, Siuntio 37, Lohja 32, Nurmijärvi 23 Taulukkoon on merkitty ulkopaikkakuntalaisten osalta vain ne kunnat, joista tulee eniten opiskelijoita. (Lähde: Koulutuksen järjestäjien tiedot, tilastointipäivä ) Ammatillisessa koulutuksessa nykyrakenne on hyvä, ylläpitäjinä toimivat seudullinen kuntayhtymä, kaupunki, osakeyhtiö tai säätiö. Toisen asteen ammatillinen koulutus on alueellinen palvelu. Koulutustakuun näkökulmasta alueellinen saavutettavuus on tärkeää, vaikka toisaalta onkin nähtävissä, että toisen asteen koulutuksessa nuoret hakeutuvat suuriin keskuksiin yli kuntarajojen. Ammatillinen koulutus on lisännyt vetovoimaisuuttaan, ja siihen hakeutuu enemmän nuoria kuin lukiokoulutukseen. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat jo riittävän suuria. Pääkaupunkiseudulla on liian vähän koulutuspaikkoja ammatillisessa koulutuksessa, mistä kertoo se, että ja kokonaan ilman koulutuspaikkaa jää Helsingissä vuosittain useita satoja nuoria. Radan läheisyys vaikuttaa työssäkäyntiin ja myös työssäoppimispaikkojen valintaan. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimus on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen, ja sitä on tarkistettu keväällä Sopimuksessa ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Helsinki Business College Oy. Sopimuksen tarkoituksena on sopijapuolten yhteistyö ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi, pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn edistämiseksi, sekä muuten koulutustakuuseen vastaamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on myös edistää pääkaupunkiseudun erityispiirteet huomioonottavan ammatillisen koulutuksen edunvalvontaa valtionhallinnon suuntaan sekä lisätä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymään (Luaky) jäsenkuntiin kuuluvat myös seutuselvityksessä mukana olevat Kirkkonummi ja Vihti. Kehittämismahdollisuudet Ammatillisen koulutuksen lisäpaikkojen saamiseksi vaaditaan seudullista vaikuttamista. Ammatillisessa koulutuksessa voisi seudullisen yhteistyön näkökulmasta selkiinnyttää työnjakoa, esimerkiksi kalliiden koulutusalojen ja tutkintojen koulutuksesta voisi sopia ja pohtia merkittävimpiä investointeja.

13 SEHA TR3 13 (39) Yhteenveto Uusien seutuhallinnon rakenteiden luominen toisen asteen koulutukseen, varsinkin ammatilliseen koulutukseen toisi mukanaan kankeutta ja jäykkyyttä Yhteisesti lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta Verkko- ja etäopetusta voitaisiin kehittää seudullisesti. Maahanmuuttajakoulutukseen voitaisiin luoda seudullisia malleja ja rakenne. Toisen asteen opiskelijahuolto tulee turvata eri kunnista tuleville opiskelijoille luomalla seudullisia suosituksia. Peruskoulusta toiselle asteelle siirtymiseen on eri kunnissa erilaisia käytäntöjä. Nivelvaiheyhteistyössä voitaisiin korostaa seudullista ohjausta ja hyvien mallien jakamista. Opiskelijavirtoja seuraamalla nähtäisiin miten nuoret hakeutuvat koulutukseen yli kuntarajojen. Koulutus- ja työvoimatarpeen ennakointi on seudullista. Ennakointityötä voitaisiin selvittää, eli miten se organisoidaan ja hoidetaan Helsingin seudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen palvelujen laajentamista seudulliseksi palveluksi ennakoinnissa voidaan myös miettiä. On tarpeellista luoda pysyvä ja alueen erityispiirteet huomioiva ennakointijärjestelmä. Yhteenveto Seudullista yhteistyötä on tarkoituksenmukaista toteuttaa toisen asteen koulutuksessa nykyisten tai tarvittaessa uusien yhteistyöryhmillä toteutettavien rakenteiden kautta. Keskitettyä seutuhallintoa ei tarvita, sillä suunnitelmallisilla yhteistyöryhmillä toteutettava seudullinen yhteistyö kehittää riittävästi lukio- ja ammatillista koulutusta seudullisesta näkökulmasta. Koulutustakuu Täydennetään loppuraporttiin. Koulutustakuun tarkoituksena on taata, ettei yksikään nuori jäisi jatko-opintojen ulkopuolelle. Koulutustakuun toteutumista edesautetaan muun muassa kehittämällä peruskoulun ylimpien luokkien oppilaanohjausta, sekä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyötä, peruskoulun lisäopetusta ns. kymppiluokkaa, työpajatoimintaa ja oppisopimuskoulutusta. Aikuiskoulutus Täydennetään loppuraporttiin.

14 SEHA TR3 14 (39) Ammattikorkeakoulupalvelut Nykytila Ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrät vuonna 2009: Opiskelijamäärä vuonna 2009 Toimipisteet Ylläpitäjä Nuorten koulutus Aikuiskoulutus Yhteensä Arcada-Nylands Svenska yh Stiftelsen Arcada Diakonia-amk (Diak etelä) Diakonia ammattikorkeakoulu Oy HAAGA-HELIA HAAGA-HELIA Oy Ab Humanistinen amk Laurea-AMK Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Metropolia amk Metropolia ammattikorkeakoulu Oy (Lähde: opiskelijamäärät: AMK-tietopalvelu (AMKOTA), toimipisteet ja ylläpitäjä: ammattikorkeakoulut) Helsingin seudulla toimii kuusi ammattikorkeakoulua: Laurea, Metropolia, Diak- Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia, Humak-Humanistinen ammattikorkeakoulu sekä ruotsinkielinen Arcada-Nylands svenska yrkeshögskola. Ammattikorkeakouluverkkoa on tarkasteltu Helsingin seudulla ministeriön asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen omistuspohja on laaja ja opiskelijamäärät suhteellisen korkeat. Uudenmaan maakuntahallituksen nimeämän Ammattikorkeakouluasiain neuvottelukunnan tavoitteena on rakentaa yhteistyötä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ammattikorkeakoulujen, maakuntien kehittäjien, elinkeinoelämän ja työmarkkinanjärjestöjen välille. (lähde: Metropolia ja Laurea ovat kunnallisia ammattikorkeakouluja, minkä vuoksi keskitymme selvityksessä enemmän niihin, kuin muihin alueen ammattikorkeakouluihin. Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaita ovat Espoon (32,40%), Vantaan (32,40%), Kauniaisten (3,60%), Kirkkonummen (3,60%), Hyvinkään (4,32%) ja Porvoon (3,78%) kaupungit ja kunnat, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (13,42%) (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Sipoo), Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (4,32%) (Lohja, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Nummi-Pusula, Siuntio, Raasepori ja Vihti) sekä Invalidiliitto ry (2,16%). Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Evtek -ammattikorkeakoulu yhdistettiin Metropolia Ammattikorkeakouluksi vuonna Metropolian yhdistymisen taustalla on PARAS -hanke ja PKS -sopimus. Ammattikorkeakoulujen yhdistyminen oli merkittävä rakenteellinen uudistus seudulla. Yhdistymisen tavoitteeksi asetettiin, että Metropolia on kansainväliset mittapuut täyttävä metropolialueen erityistarpeisiin suunnattu monialainen innovaatioammattikorkeakoulu, joka omalta osaltaan vahvistaa myös pääkaupunkiseudun kilpailukykyä. Metropolia Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä on Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, jonka omistajia ovat Helsingin kaupunki (42%), Espoon kaupunki (27%), Vantaan kaupunki (26%), Kirkkonummen kunta (4%) ja Kauniaisten kaupunki (1%). Metropolia Ammattikorkeakoulu toimii Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla. Helsingin alueella toimipisteitä on yhteensä 20, Espoon alueella yhteensä 1 ja Vantaan alueella yhteensä 3. Yhteensä toimitiloja on noin neliötä. Metropolian toiminnasta saatujen kokemusten pohjalta on tarkoitus arvioida viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä yhdessä Laurean omistajatahojen kanssa,

15 SEHA TR3 15 (39) millä edellytyksillä ja toimenpiteillä Helsingin seudun kunnallisista ammattikorkeakouluista voi muodostua yksi toimiva kokonaisuus, joka on organisoitu niin, että se tehokkaasti palvelee seudun koulutustarpeita, kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko metropolialueen ammattikorkeakoulujärjestelmän toimivuutta. Jo nykyisellään ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä: Metropolia Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä muiden alueiden ammattikorkeakoulujen kanssa (Laurea, Haaga-Helia, HUMAK, DIAK, Arcada) mm. tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä opetuksen toteutuksiin liittyen. Lisäksi tehdään yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa, mm. työnjohdon koulutuskokeiluun liittyen. Alueen yliopistojen kanssa tehdään tutkimusyhteistyötä mm. KatuMetro-hankkeessa ja kansainvälisessä toiminnassa (opiskelija-asuntola, kansainvälinen markkinointi). Laurealla on sovittu kumppanuussopimus Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen sekä Metropolian kesken. Kumppanuussopimus Espoon kaupungin, Teknillisen korkeakoulun ja Laurean kesken on sovittu Kehittämismahdollisuudet Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea ovat vuoden 2010 alussa hyväksyneet mainitun kolmen korkeakoulun muodostaman FUAS-liittouman (Federation of Universities of Apllied Sciences) toimenpideohjelman Liittouman tavoitteena on metropolialueen kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn parantaminen sekä osapuolien profiloinnin ja työnjaon kehittäminen synergiaetuja hyödyntäen. Liittoumalle on tarkoitus muodostaa 2011 yhteinen luottamushenkilö- ja palkatusta johdosta koostuva strateginen ohjausryhmä. Metropolia osallistuu FUASliittouman hankeyhteistyöhön, vaikkei kuulukaan liittoumaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiana on kouluttaa alueelle asiantuntijoita, joilla on valmiudet kehittää pääkaupunkiseutua ja sen työelämää ja kulttuuritoimintaa. Metropolian toiminnan volyymi ja monipuolinen asiantuntijuus mahdollistavat alueen ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden ja sen osaamisen jatkuvan kehittämisen. Seudullisen yhteistyön kehittämisen lähtökohtana on taata kansainvälisestikin arvioituna mahdollisimman laadukas toiminta ja kyky reagoida nopeasti työelämän muutoksiin. Metropolia Ammattikorkeakoulu pitää tärkeänä jatkaa ja tiivistää yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa esimerkiksi yhteisten tutkimusohjelmien muodossa ja tutkimustyötä tukevan infrastruktuurin kehittämisessä. Mahdollisia ovat esimerkiksi yhteiset laiteinvestoinnit ja kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi tutkimusohjelmiin. Yhteistyötä halutaan tehdä yliopistojen kanssa myös tutkintorakenteen osalta siten, että työnjako yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen osalta on selkeää. Toisen asteen oppilaitosten kanssa Metropolia Ammattikorkeakoulu haluaa jatkaa yhteistyötä esim. nivelvaiheen helpottamisena (siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluopintoihin) ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä myös koulutukseen liittyvien tietojärjestelmien ja asiakaspalvelujen kehitystyössä, toteutuksessa ja käyttöönotossa. Kirjasto- ja tietopalveluissa on toteutettu Helsingin kaupunginkirjaston ja kolmen taidekirjaston (Metropolian kulttuurialan kirjasto, Pop- ja jazzkonservatorion kirjasto ja Aalto-yliopisto Arabian kampuskirjasto) yhteinen Aralis-kirjastokeskus, joka on kaikille avoin julkinen kirjasto. Malli on todettu toimivaksi, ja sen toteuttamismahdollisuuksia olisi syytä selvittää myös Espoon alueella.

16 SEHA TR3 16 (39) Yhteenveto Ammattikorkeakoulujärjestelmän toimivuutta on tarkoitus tarkastella vuoteen 2012 mennessä. Alueen kunnalliset ammattikorkeakoulut ovat organisoituneet osakeyhtiömuotoisesti. Seutuhallinnosta ei osakeyhtiö -muotoisessa ammattikorkeakoulujärjestelmässä saada lisäarvoa. Nuorisopalvelut On laadittu vain kunnilta saatujen vastausten pohjalta. Täydennetään loppuraporttiin. Nykytila Seudullista yhteistyötä on muutamissa toiminnoissa, jotka ovat kuitenkin volyymiltaan melko rajallisia, kuten arviointityössä, kulttuurisen nuorisotyön tapahtumissa, verkkonuorisotyössä sekä nuorille suunnatussa tiedotuksessa ja neuvonnassa. Nuorisotoimen johtajille on oma yhteistyöryhmä, joka johtaa ja päättää yhteistyömuodoista. KUUMA -kunnilla, Hyvinkäällä ja Vihdillä on tiivistä yhteistyötä liittyen nuorisopalveluihin. Seudullista yhteistyötä on pyritty edistämää tiedottamisessa, benchmarkingissa, yhteisissä hankkeissa, ulkoisessa rahoituksessa, konsultoinnissa sekä yhteisten tunnuslukujen ja mittarien kehittämisessä. Lisäksi kuntien nuorisotoimien henkilökunnille on järjestetty yhteisiä koulutuspäiviä. Vuosittain on myös valmistettu kahdeksan kunnan välinen nuorisotoimien resurssivertailu. Alueella on myös toteutettu neljä nuorisopalvelujen arviointiin liittyvää tutkimusta. Verkkonuorisotyö HabboHotellissa ja IRC-Galleriassa ovat laajentuneet pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi hankkeeksi. Verkossa toimiva nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Pulmakulma on seutukunnallinen (mukana Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti). Kanuuna yhteistyössä on mukana kaupungit, jotka ovat vuoden 2009 asukasluvun mukaan yli asukkaan kaupunkeja. Mukana olevat kaupungit ovat asukasluvun suuruusjärjestyksessä: Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Rovaniemi, Vaasa, Seinäjoki, Kotka, Salo, Mikkeli, Porvoo, Kokkola, Hyvinkää ja Rauma. Kanuunan eli kaupunkimaisen nuorisotyön verkoston perustoiminnan tavoitteena on kehittää suurimpien kaupunkien nuorisotoimien verkostoa, ylläpitää edellytyksiä sekä luoda uusia mahdollisuuksia kokemustenvaihdolle, hyvien käytänteiden jakamiselle ja kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämiselle. (lähde: Kehittämismahdollisuudet Pääkaupunkiseudun nuorisotoimilla on laaja yhteistyö, joka koskee suunnittelua, arviointia ja palveluiden tuottamista. Kun lasten ja nuorten tarpeet ja toimintaympäristöt muuttuvat, palveluihin tulee uusia sisältöjä ja muutoksia. Tulevaisuudessa yhtenä kehittämiskohteena voisi olla ruotsinkielisten lasten ja nuorten nuorisokasvatukseen liittyvien palveluiden kehittäminen. Yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti tiivistää seutukunnassa sijaitsevien leirikeskusten käytössä. Kuntien raja-alueilla asuvien nuorten palvelujen parantaminen voisi olla myös yksi yhteistyön kohde. Tarjolla olevista palveluista ja toiminnan mahdollisuuksista voitaisiin lisätä tiedotusta, ja parantaa nuorten liikkumista lisäämällä julkisen lii-

17 SEHA TR3 17 (39) kenteen palveluja tai uudella kohdentamisella. Yhteistyötä voitaisiin pohtia myös koulutusten järjestämisessä ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa. Yhteenveto Yhteisten palvelujen kehittäminen on haasteellista, koska nuorisotyö on luonteeltaan lähipalvelua. Liikunta On laadittu vain kunnilta saatujen vastausten pohjalta. Täydennetään loppuraporttiin. Nykytila Pääkaupunkiseudulla tehdään yhteistyötä saaristoulkoilun ja kalastuksen alueilla sekä ulkoilualueiden- ja reittien kuten pyöräily-, ulkoilu-, ja hiihtoreittien kunnossapidossa ja suunnittelussa. Pääkaupunkiseudun kuntien liikuntatoimien yhteistyöhankkeesta on hyvänä esimerkkinä ulkoilu- ja pyöräilykartta. Liikunnanohjaajilla yhteisiä tapaamisia ja koulutustilaisuuksia, sekä pääkaupunkiseudun liikuntatoimen luottamushenkilöt ovat järjestäneet yhteisiä seminaareja. Kerava, Järvenpää ja Tuusula tekevät yhteistyötä erityisryhmien liikunnanohjauksessa, Tuusulanjärven luisteluradan yhteishoidossa sekä ylikunnallisten seurojen avustamisessa. Yhteistyötä tehdään myös yhdenmukaisten liikuntapalveluiden maksujen määrittelyssä huomioiden kuitenkin kuntien eroavaisuudet. Kehittämismahdollisuudet Liikuntarakentamishankkeiden yhteinen suunnittelu kuntien rajapinnoilla, sekä yhteistyö muun muassa kansainvälisten urheilun suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä voisivat olla kehittämisen kohteina. Pääkaupunkiseudun kuntien liikuntatoimien välistä yhteistyötä tarvitaan maankäytön suunnittelussa, etenkin kuntarajojen yli palvelevien kalliiden, tilaa vievien ja melua tuottavien liikuntapaikkojen rakentamisessa (esimerkiksi liikuntapaikat ammuntaan, golfiin, moottoriurheiluun, ratsastukseen ja veneilyyn sopivat paikat). Myös sellaisissa liikuntamuodoissa ja palveluissa tarvitaan yhteistyötä, jotka vaativat palvelujen yhteensovittamista, tai jos yhteistyö tarjoaa muita etuja resurssien yhdistämisessä ja koordinoinnissa (esimerkiksi pyöräily-, ulkoilu, hiihto-, ja ratsastusreitit, veneily, tiedotus ja merkittävien liikuntapaikkojen koordinointi). KUUMA -kuntien kesken yhteistyö lisääntynee. Yksityistä sektoria palvelujen tuottajana täytyy pohtia. Yhteenveto Kirjasto Nykytila Kaikilla joilla on osoite Suomessa, on mahdollisuus saada kirjastokortti mistä tahansa kunnasta. Kirjastopalvelut ovat siten kenen tahansa käytettävissä asuinkunnasta riippumatta.

18 SEHA TR3 18 (39) Pääkaupunkiseudun kunnat muodostavat HelMet -kirjaston, jonka asiakkaille suuntautuva palvelu perustuu yhteiseen kirjastojärjestelmään. Kokoelmia kehitetään yhteistyössä. Myös aineistolajien hankintaa kilpailutetaan seudullisesti. Kirjastojen käyttösäännöt sekä maksut on yhtenäistetty, ja yhteiset varastointiperiaatteet on luotu. HelMet-kirjastot tarjoavat yhteiset kokoelmat, kirjastojärjestelmän, lainausoikeuden, kirjastokortin, käyttösäännöt, maksupolitiikan, aineistokuljetukset kuntien välillä, osittaista yhteistä tiedotusta ja asiakaskampanjoita sekä -kyselyitä, yhteistä koulutusta sekä yhteisiä toimintaa koordinoivia ryhmiä. Hyvinkään, Riihimäen, Nurmijärven ja Hausjärven kirjastot muodostavat Ratamokirjastot. Näillä kirjastoilla on käytössä yhteinen aineisto- ja asiakastietokanta. Suurimmat hankinnat pyritään kilpailuttamaan yhdessä. Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastot muodostavat yhdessä Kirkeskirjastot. Kirjastojen yhteistyömuodot ovat samoja kuin Ratamo-kirjastoilla. Ratamokirjastot sekä Lopen kirjasto tekevät yhteistyötä Kirkes-kirjastojen kanssa seutulainakuljetuksissa. Kirkes-kirjastojen toiminta on verrattavissa HelMet-kirjastoihin. Yhteistyö on tiivistä ja toimivaa, ja yhteinen toiminta ja päätöksenteko pystytään hoitamaan joustavasti. Vihti kuuluu yhdessä Lohjan, Karjalohjan, Karkkilan ja Nummi-Pusulan kanssa Lukkikirjastoihin. Aktiivisia kirjastojärjestelmän uusimishankkeita ei ole kuin Ratamo-kirjastolla ( ) edellyttäen, että kaikille kirjastoille myönnetään tarvittava rahoitus. Toisaalta yhteinen kirjastojärjestelmä ei välttämättä ole tarpeen, koska jo nyt markkinoilla on tuotteita, joiden avulla järjestelmät keskustelevat keskenään. Aineistojen pitkät kuljetusmatkat ja niiden koordinointi voisivat muodosta ongelmaksi. Uudenmaan ELY-Keskus toimii kokoavana linkkinä. ELY-Keskuksen tehtäviin kuuluu alueellisen yhteistyön tukeminen sekä kirjastohenkilöstön lyhytkestoisen täydennyskoulutuksen järjestäminen ja koordinointi. Kehittämismahdollisuudet Yhteinen koulutus ja tiedotus ovat jatkossakin painopistealueita (Espoo, HelMet). Uutena painopistealueena on senioripalvelujen kehittäminen. Jos HelMet -palvelua laajennettaisiin, se edellyttäisi, että myös muilla kuntien kirjastoilla on sama kirjastojärjestelmä. Tämä olisi erittäin suurisuuntainen hanke, jota ei kannata toteuttaa nykyisen kirjastojärjestelmän käyttöaikana. Myös aineistojen kuljetus olisi hankalaa. Kirkes-kirjastot ovat perustaneet verkkopalvelutyöryhmän, jonka tarkoituksena on suunnitella verkon sosiaalisen median soveltamista kirjastojen yhteistoimintana. Kirjastojen yhteistyötä tulee digitalisoituvassa ja sähköistyvässä maailmassa lisätä pikemminkin valtakunnallisella kuin seudullisella tasolla, koska aineistojen jakelu voi hyvin ylittää sekä kunta- että seuturajat. Esimerkkinä valtakunnallisesta yhteistyötä on opetusministeriön rahoittama monikielinen kirjasto. Tämä tehtävä on ollut Helsingin kaupunginkirjastolla, joka on myös yleisten kirjastojen keskuskirjasto, vuodesta 1995 alkaen. Monikielisen kirjaston toimintaan myönnetyillä varoilla hankitaan maan kirjastojen yhteiskäyttöön aineistoa sellaisilla kielillä, jotka ovat Suomessa harvinaisia ja joiden käyttäjiä on vähän. Helsinkiin suunnitellaan keskustakirjastoa, ja Espoossa toimii maakuntakirjasto.

19 SEHA TR3 19 (39) Yhteenveto Nyt toiminnassa olevat kirjastoyhteistyöryhmät toimivat hyvin. Oman alueensa kokoonpanoon ja toimintaan ollaan tyytyväisiä. Siten tarvetta seudullisen yhteistyön laajentamiseen ei tällä hetkellä ole. Kirjastojen yhteistyötä voitaisiin miettiä valtakunnallisella tasolla. Kulttuuri Täydennetään loppuraporttiin. Nykytila Kehittämismahdollisuudet Yhteenveto Vapaa sivistystyö Nykytilanne Kuntarajat ylittävät opiskelijat (2009): Kunta Muusta kunnasta tulleet opiskelijat Muualta tulleiden opiskelijoiden % - osuus kaikista opiskelijoista Helsinki ,78 Helsingfors Arbis ,9 Espoo ,7 Kauniainen ,4 Vantaa ,85 Järvenpää ,1 (Lähde: opistojen kurssihallintajärjestelmät Kuha ja HelleWi) Alueen kansalaisopistojen kurssitarjonta on kaikille avointa yli kuntarajojen. Pääsääntöisesti kuntalaiset käyttävät oman kotikuntansa kansalaisopistopalveluja, mutta myös kuntarajoja ylittävää opiskelua tapahtuu jonkin verran. Ruotsinkieliset liikkuvat selvityksen mukaan eniten yli kuntarajojen. Pääkaupunkiseudun opistojen välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyöhön sisältyy muun muassa rehtoriverkosto säännöllisine kokouksineen ja yhteisiä sähköisiä portaaleja. Sekä Helsingin että Vantaan rehtorit toimivat valtakunnallisissa kattojärjestöissä. Edunvalvonnassa näkökulmana ovat metropolialue ja sen kehyskunnat. Tällä hetkellä on käynnissä Vapaan sivistystyön Kehittämisohjelma, jonka yhtenä toimeenpanotyöryhmänä toimii opetusministeriön asettama tilasto- ja tietopohjatyöryhmä. Työryhmä jättää loppuraportin sekä valtakunnallisen tilastoinnin toimenpideohjelman elokuussa Tilasto- ja tietopohjahanke luo edellytyksiä Helsingin seudun opistojen tunnuslukujen vertailulle. Vertailutietokanta toimii apuvälineenä opetuksen suunnittelussa ja uuden opistojärjestelmän kehittämisessä.

20 SEHA TR3 20 (39) Opetuksen suunnittelussa tehdään opistojen välillä jonkin verran yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun opistoilla toimii jonkin asteisesti toimivat ainealueittaiset suunnitteluryhmät, ja myös KUUMA -kuntien opistoilla on yhteistä opetuksen suunnittelua. Hyvinkää- Riihimäen talousalueen rehtoreilla on yhteistapaamisia, joissa suunnitellaan muun muassa yhteisiä opinto-ohjelmia. Keski-Uudellamaalla on käytössä yhteinen tuntiopettajapankki. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat käynnistäneet uuden opistohallintojärjestelmän hankintaprosessin. Järjestelmä on tarkoitus rakentaa vuosina Ilmonet -portaali otettiin käyttöön joulukuussa Maahanmuuttajataustaisen väestön opetuksessa tehdään jonkin verran alueellista yhteistyötä. Myös opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämisessä on joitakin yhteisiä hankkeita. Tällä hetkellä vain Helsingissä on kielen perusteella kaksi eri opistoa, muissa pääkaupunkiseudun kunnissa opistot ovat kaksikielisiä. Läntisellä Uudellamaalla kuuden kunnan alueella toimivan Hiiden Opiston toiminnassa on seutuselvityksen kunnista mukana Vihti. Kehittämismahdollisuudet Opistojen yhteistyötä ja rehtoriverkostoa voitaisiin laajentaa koskemaan mahdollisesti koko Helsingin seutua. Kuntalaisten koulutustarpeista ei ole riittävästi tietoa, ja uusien, alueen sisältä, muualta Suomesta ja maan rajojen ulkopuolelta tulevien kuntalaisten koulutustarpeet muodostavat myös haasteen opistoille. Selvityksessä nousi esiin ehdotus laajasta seudullisesta ei-käyttäjätutkimuksesta, jonka tulokset voisivat antaa uutta tietoa opetustarjonnan suunnittelun pohjaksi. Pääkaupunkiseudun kuntien käynnistämä uuden opistohallintojärjestelmän hankintaprosessi nähdään mahdollisena laajentaa koskemaan myös osittain tai koko Helsingin seutua. Ilmonet- järjestelmän osalta mahdollisuudet portaalin laajentamiseen Helsingin seudun muihin kuntiin tulisi selvittää. Opistohallinto- ja Ilmonet järjestelmien käyttöönoton laajentaminen mahdollistaisi tehokkaan opistojen välisen vertailun, ja parantaisi seudullista asiakaspalvelua. Asiakaspalvelukäytänteitä voitaisiin yhtenäistää koko seudulla. Opetuksen suunnittelussa ainealueittaisten suunnitteluryhmien laajentaminen koko seudulle olisi hyödyllistä kattavan alueellisen kurssitarjonnan sekä benchmarkauksen näkökulmasta. Keski-Uudellamaalla käytössä olevaa tuntiopettajapankkia laajentamista koko alueelle voisi tulevaisuudessa harkita. Helsingin seudulle tulisi luoda yhteinen maahanmuuttajakoulutusstrategia, minkä kautta mahdollistuisi yhteistyön lisääminen suunnittelussa, kehittämisessä ja opettajien rekrytoinnissa. Kuntien ruotsinkielisen väestön palvelujen parantamiseksi nähtävät toimenpiteet tulee selvittää. Koska Helsingin seudulla toimii myös lukuisia muita vapaan sivistystyön toimijoita, kuten kansanopistoja, kesäyliopisto ja opintokeskuksia, tulisi kartoittaa kuntien yhteydet ja avustukset alueen muuhun vapaaseen sivistystyöhön. Yhteenveto Suomenkielisen yhteisen seutuopiston suunnittelulle ei nähdä tarvetta. Opistojen toiminnan sisältö on hyvin alueellista sekä kunnat ja väestörakenteet ovat erilaisia.