TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana

Transkriptio

1 TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS henkilökohtaistamis -prosessin aikana Mitä on aikuisohjaus? Miten poikkeaa muiden opiskelijoiden ohjauksesta?

2 TUTKINNON SUORITTAJAN OHJAUS. Näyttötutkintotoiminnassa ohjaustehtävää määrittävät henkilökohtaistamisen vaiheen sisällöt ja tutkinnon suorittajien ohjaustarpeet. Ohjauksen tavoitteet liittyvät ohjattavan osaamisen tunnistamiseen, kehittämiseen ja tunnustamiseen sekä ura-ja elämänsuunnitteluun. Tavoite tutkinnon suorittajan mahdollisimman tarkoituksenmukainen tutkintosuoritus- ja oppimisjärjestelyjen toteuttaminen FOKUS tutkinnon perusteissa!!!!!

3 Oppiminen on aina henkilökohtainen prosessi Millaista ohjausta, kenen kanssa ja missä riippuu siitä, millaisia ohjaustarpeita tutkinnon suorittajalla on = asiakaslähtöistä toimintaa

4 Ohjaus tapahtuu yhteistyössä, moniammatillisesti Haaste eri osapuolten välinen yhteistyö ja työnjako (esim. oppilaitos, työpaikka, muut oppimisympäristöt) Opettaja on keskeinen ohjausasiantuntija oppimisen suunnittelussa ja arvioinnissa

5 Ohjauksellisen toiminnan ja laadukkaan näyttötutkinnon toteutuksessa tutkinnon suorittaja oppii tunnistamaan omaa osaamistaan, saa apua osaamisen tulkinnassa suhteessa tutkinnon perusteisiin sekä suunnittelee oman osaamisensa tunnistamisprosessin. Tutkinnon suorittaja saa myös tukea oman elämänsä suunnitteluun ja ammattitaidon kehittämiseen.

6 Ohjaukseen sisältyy myös konkreettinen oppimisen solmukohdissa neuvominen sekä erilaisuuden huomioiminen. Opiskelijat kokevat ongelmakohdissa neuvomisessa erityisen tärkeänä henkilökohtaisista opiskelijan tarpeista sekä tilanteista etenemisen. HUOM! Näyttötutkinto-oppaassa LIIITTEET Erilaiset oppijat ja maahanmuuttajat näyttötutkinnon suorittajana.

7 Psykososiaaliseen tukeen liittyvä ohjaus: - motivointi ja kannustus - energian ja alkusysäyksen antaminen - innostaminen itseopiskeluun - ryhmähengen ja ilmapiirin luomisessa auttaminen - yksilöllisten opiskelu- ja elämäntilanteiden huomiointi. Psykososiaalinen tuki sisältyy läheisesti varsinaiseen opetustilanteeseen, sillä elämäntilannekysymykset ovat hyvin kiinteä osa opetusprosessia ja ne tulevat usein esille juuri oppimistilanteiden yhteydessä.

8 TUTKINNON SUORITTAJAN ITSEOHJAUTUVUUS Itsenäisyys ja itseohjautuvuus ammatillisissa tutkinnoissa ERIKOIS AMMATTITUTKINTO Itseohjautuva AMMATTI - TUTKINTO Sitoutunut AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Kiinnostunut Riippuvainen Ohjaajan/mestarin rooli Auktoriteetti, Motivoija Avustaja, Yhteistyökumppani, johtaja konsultti delegoija Jarmo Salo 2009

9 HENKILÖKOHTAISTAMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Arviointia tehty esim. Aihe projekti ; julkaisut ja arvioinnit Raivola, R., Heikkinen, A., Kauppi, A., Nuotio, P., Oulasvirta, L., Rinne, R., Mnubb-Manninen, G., Silvenoinen, H., & Vaahtera, K Aikuisten näyttötutkintojärjestelmän toimivuus. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 26. Jyväskylä. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU- johtoryhmän toimenpideehdotukset, toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. OPM. Helsinki. Aipal palautejärjestelmä Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät Tutkimusta???

10 Tutkimuksia: ammatillinen peruskoulutus ja ammattikorkeakoulu, esim. Soininen, L., Niskanen A., Lepänjuuri A Tohditko tunnustaa. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen nykytila ja haasteet ammatillisessa peruskoulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkekoulun julkaisuja 105. Halttunen, T., Pyykkö R.(toim.) Oivalla osaaminen. Turun yliopiston koulutus- ja tutkimuskeskuksen julkaisuja B:1 Opetusministeriö Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa.opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4.

11 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi, arviointiraportti julkaistu 2/2008: Arviointituloksia Näyttötutkinnot ovat liiaksi kytkeytyneet oppilaitosten toimintaan, ja kun oppilaitokset toimivat vakiintuneiden käytäntöjensä mukaisesti, tietynlainen konservatiivisuus ja reaktiivisuus leimaa näyttötutkintojakin. Oppilaitoksista on monissa asioissa tullut järjestelmän keskeisiä toimijoita. (vrt työelämä?) Kouluttajat ovat vielä usein kiinni oppilaitoskeskeisessä ajattelussa ja mallissa, josta olisi vapauduttava, ennen kuin näyttötutkintojärjestelmän tavoitteet voidaan saavuttaa.

12 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Henkilökohtaistaminen ei ole vakiintunut käytäntö. Se on paljolti tuntematon niin yrityksille ja työnantajille kuin tutkinnon suorittajille, ja osittain opettajillekin. Nykyinen rahoitus ei mahdollista kaikille koulutuksen järjestäjille näyttöjen henkilökohtaistamista riittävässä määrin. Sen sijaan, että näyttötutkintotoiminta rahoitetaan osana valmistavaa koulutusta, olisi syytä harkita sille omaa rahoitusta. Rahoitusjärjestelmää tulisi myös yksinkertaistaa. Järjestelmän tulisi kuitenkin kyetä ottamaan huomioon erityisopetusta tarvitsevien ja maahanmuuttajien koulutustarpeet.

13 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Näyttötutkintojärjestelmä on julkiselle taloudelle edullisempi vaihtoehto kuin puhtaasti oppilaitoksissa tapahtuva tutkintokoulutus. Sen teoreettinen pohja ja perustelu eivät kuitenkaan ole aukottomia. Voimakkaasti nykyhetkeen (tämän päivän tarpeet) ja menneisyyteen (aikaisemman osaamisen tunnustaminen) sitoutuminen tekee järjestelmästä haavoittuvan nopeassa globaalitaloudessa.

14 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Tutkintokeskeisyys ei tunnista osaamisen päivittämistarpeita. Dynaaminen työelämä ei voi jättää sitä yritysten henkilöstö koulutuksen varaan. Järjestelmää on kehitettävä selkeämmin moduulirakeiseksi ja myös tulevaisuuden tarpeita ennakoivaksi Ainakaan toistaiseksi näyttötutkintojärjestelmä ei ole osaamisen korkean tason takaava laatujärjestelmä.

15 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Henkilökohtaistamisen esteitä: Opiskelijat ovat innostuneita ja halukkaita ottamaan vastaan kaiken tarjolla olevan opetuksen, mitä tutkintoon kuuluu. Henkilökohtaistamisen periaatteena on, että opiskelija voi edetä nopeammin opinnoissaan, mutta heistä suurin osa haluaa osallistua valmistavaan koulutukseen ja opetukseen. Kaikki opiskelijat eivät ole valmiita ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. He odottavat vastaajien mukaan aika usein valmista suunnitelmaa, aktiivinen osallistuminen omien opintojen henkilökohtaistamiseen ei vielä ole arkitodellisuutta läheskään aina. Opiskelijoiden odotukset ovat usein epärealistisia omiin valmiuksiin nähden. Joissakin vastauksissa todettiin, että jopa neljäsosa opiskelijoista tarvitsisi tukiopetusta opinnoissaan.

16 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Henkilökohtaistamisen esteitä. Opettajien asenteet ja työtavat ohjauksessa, neuvonnassa, opetuksessa ja tukitoimissa ovat vaihtelevia, ja muutos kohti toisenlaista opettajuutta on hitaasti käynnissä. Opetushenkilöstöltä vaaditaan uudenlaista orientaatiota ja osaamista sekä opettajan työnkuvan muuttumista. Henkilökohtaistamisen myötä opettajien työtaakka on kasvanut ja työnkuva muuttunut entistä kuormittavammaksi. Henkilökohtaistaminen on ideana hyvä, mutta koulutuksen järjestäjien resurssit sen toteuttamiseen ovat riittämättömät, mikä tekee henkilökohtaistamisvaatimuksesta kohtuuttoman koulutuksen järjestäjille.

17 Sivonen 2004 Henkilökohtaisissa oppimissuunnitelmissa ohjaudutaan helposti kapeisiin ja teknisiin kvalifikaatiomäärityksiin, jotka jo koulutuksen alussa määritellään muuttumattomiksi. Mallissa aikuisopiskelija etenee ennalta määriteltyä reittiä pitkin koulutuksen loppuun asti. Opiskelijan on usein vaikea arvioida itseään oikein koulutuksen alussa, kun esimerkiksi käsitteet ovat vieraita. Lisäksi opiskelijan itsearviointitaidot vaihtelevat runsaasti. Henkilökohtaistaminen fokusoi ensisijaisesti oppijoiden oppimisprosessien ja henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen varmistamiseen, ei niinkään teknisten oppisisältöjen valintaan.

18 Työelämälähtöinen koulutuksen toteutus Yhteydenotto yrityksiin/ yrityksistä Työntekijän nykyinen osaaminen ja ammattitaito Yrityksen osaamistarpeen kartoitus/ osaamiskartoitus Koulutussisältöjen suunnittelu yhdessä yrityksen kanssa Koulutuksen toteutus/näytöt osana normaalia työtä TUTKINTO TAI TUTKINNON OSA Työhön liittyvät kehittämistehtävät Kontakti Kontakti Kontakti Ohjaus

19 Henkilökohtaistaminen / ohjaus 1.tapa (Petri Haltia 2007) TYÖELÄMÄSSÄ TAI MUULLA TAVOIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN ASIANTUNTIJA-ASIAKAS-SUHTEENA Osaamisen tunnistaja asiantuntijana Henkilö asiakkaana/kohteena Räätälöinti kohteen/asiakkaan mukaan, tutkintojärjestelmässä lopputulos kuitenkin vakio Ammattilainen käyttää ammattitaitoaan määritelläkseen asiakkaan tarpeet ja ratkaistaakseen ne Parhaimmillaan henkilö saa juuri omista tarpeistaan lähtevät menettelyt ja tulokset Pahimmillaan henkilö on ulkopuolinen oman osaamisensa tunnistamisessa Vastuu ennenkaikkea asiantuntijalla

20 Henkilökohtaistaminen /ohjaus 2. tapa (Petri Haltia 2007) TYÖELÄMÄSSÄ TAI MUULLA TAVOIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN KULUTUSVALINTOINA Osaamisen tunnistaja palvelun tarjoajana Henkilö kuluttajana Kuluttaja valitsee palveluntarjoajan valikoimista sopivat tuotteet : tutkinnot, tutkinnon osat, menettelyt Edellyttää, että kuluttajat ovat hyvin informoituja, osaavat ilmaista toiveensa, tehdä valintoja Osaaminen ja oppiminen ei helposti paketoitavissa, valinnat voivat olla vaikeita Ei takaa tyytyväisyyttä, valinnanmahdollisuuksien lisäksi halutaan tukea ja huomiota

21 Henkilökohtaistaminen/ ohjaus 3. tapa (Petri Haltia 2007) TYÖELÄMÄSSÄ TAI MUULLA TAVOIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN YHTEISTOIMINTANA, OSALLISTUMISENA Osaamisen tunnistaja ohjaajana Henkilö osallisena, osallistujana Palvelun käyttäjät osallistuvat palvelujen muotoiluun ja yhdessä tuottamiseen; asettavat itse tavoitteita, suunnittelevat arviointitapoja, arvioivat itseään, pohtivat oppimispolkuja jne. Edellyttää kattavaa dialogia, valinnanmahdollisuuksia, yhteistyötä eri tahojen välillä, pitkäjänteistä ohjaussuhdetta, aktiivisuutta ja sitoutumista osallistujalta Hyväosaiset hyödyntävät helpoiten, tasa-arvosta huolehtiminen edellyttää erityistoimia

22 AMMATTITAITOVAATIMUS: Näyttötutkintomestari toimii henkilökohtaistamisen asiantuntijana edustamallaan alalla (OPH 2007) 1) näyttötutkintoon hakeutuminen arvioi ja dokumentoi tutkinnon suorittajien ammattitaidon lähtötilanteessa ko. tutkinnon osittain tekee johtopäätökset tutkinnon suorittajan ammattitaidosta lähtötilanteen perusteella ohjaa ja neuvoo tutkinnon suorittajaa tutkinnon perusteiden käyttämiseen yksilöllisen osaamisen tunnistamisessa ja aikaisemmin hankitun ammattitaidon vertaamisessa ammattitaitovaatimuksiin 2) näyttötutkinnon suorittaminen ohjaa tutkinnon suorittajaa tunnistamaan erilaisten työympäristöjen mahdollisuuksia osaamisensa osoittamiseen laatii yhdessä työelämän edustajien ja tutkinnon suorittajan kanssa sellaisia työkokonaisuuksia, joissa vaadittu osaaminen voidaan osoittaa 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ohjaa tarvittavilta osin tutkinnon suorittajaa tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen erilaisia oppimisen menetelmiä ja soveltuvia oppimisympäristöjä käyttäen.

23 Mitä opin henkilökohtaistamisesta???

24 Kiitos kaikille henkilökohtaisesti!