14 artikla oikeus asettua ehdolle puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavaaleissa

Transkriptio

1 Kunta- ja aluehallintokongressin ja sen kamarien uusi työjärjestys Kunta- ja aluehallintokongressin ja sen kamarien työjärjestys SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MÄÄRITELMIÄ I LUKU KONGRESSI JA SEN KAMARIT Kongressi Kamarit Kongressin tavoitteet ja tehtävät II LUKU JÄSENYYS 1 artikla kansallisten valtuuskuntien nimittäminen 2 artikla kansallisia valtuuskuntia koskevat vaatimukset 3 artikla jäsenten toimikausi ja yleiset jäsenyysvaatimukset 4 artikla kamarien jäsenyys 5 artikla edustajat ja varaedustajat 6 artikla valtakirjojen tarkastus 7 artikla Euroopan neuvoston periaatteiden noudattamatta jättäminen 8 artikla kunniajäsenyys III LUKU POLIITTISET RYHMÄT 9 artikla ryhmien muodostaminen ja rahoitus 10 artikla ryhmien kokoukset 11 artikla ryhmien tehtävät 12 artikla ryhmien puheenjohtajat IV LUKU KONGRESSIN JA KAMARIEN ISTUNNOT 13 artikla paikka ja tiheys V LUKU PUHEENJOHTAJA 14 artikla oikeus asettua ehdolle puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavaaleissa

2 15 artikla vaalimenettely 16 artikla toimikausi 17 artikla puheenjohtajien tehtävät VI LUKU HALLITUS 18 artikla hallitusten kokoonpano 19 artikla hallitusmenettely 20 artikla kongressin hallituksen tehtävät VII LUKU ASIOIDEN ALULLE PANO JA JAKAMINEN 21 artikla kongressin ja kamarien välinen työnjako 22 artikla Asioiden jako valiokunnille ja työryhmille VIII LUKU KONGRESSIN JA KAMARIEN ISTUNNOT 23 artikla esityslistasta sopiminen 24 artikla hiljaisen hyväksynnän menettely 25 artikla keskusteltavaksi tulevat asiat 26 artikla julkilausumat 27 artikla valtuutettujen tekemät aloitteet 28 artikla muistiot 29 artikla äänestykseen tulevat asiat 30 artikla puheenvuoroja koskevat järjestelyt 31 artikla äänestystä koskevat järjestelyt 32 artikla vaaditut enemmistöt 33 artikla päätösvaltaisuus 34 artikla tarkistukset ja lisätarkistukset 35 artikla menettelyä koskevat esitykset 36 artikla käsittelyjärjestys 37 artikla keskustelun avoimuus, pöytäkirja ja virallinen selonteko keskusteluista 38 artikla yleinen järjestys

3 39 artikla salaiset äänestykset 40 artikla väliaikainen puheenjohtajuus 41 artikla soveltaminen IX LUKU PYSYVÄ FOORUMI 42 artikla kokoonpano 43 artikla tehtävät, toimivalta ja menettelyt X LUKU VALIOKUNNAT 44 artikla valiokuntien kokoonpano ja asema 45 artikla muiden valiokuntien asettaminen 46 artikla valiokuntien toimivalta ja tehtävät 47 artikla valiokuntien jäsenyys 48 artikla puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavaalit 49 artikla puheenjohtajien tehtävät ja toimivalta 50 artikla kokousten ajankohta ja tiheys 51 artikla kokouksiin osallistuminen 52 artikla valiokuntien esityslista 53 artikla äänestys ja päätösvaltaisuus 54 artikla menettely 55 artikla esittelijöiden nimittäminen ja tehtävät 56 artikla valiokuntien selonteot 57 artikla yhteiset kannat XI LUKU TYÖRYHMÄT 58 artikla toimivalta ja määräaika 59 artikla valiokunnan sääntöjen soveltaminen XII LUKU KONGRESSIN TEEMARYHMIEN EDUSTAJAT 60 artikla nimittäminen ja asema XIII LUKU TALOUSARVIO JA SIHTEERISTÖ

4 61 artikla kongressin ja sen kamarien sihteeristö 62 artikla talousarvio XIV LUKU MUITA MÄÄRÄYKSIÄ JOHDANTO 63 artikla viralliset kielet 64 artikla työkielet 65 artikla muut kielet 66 artikla erityisvieraat 67 artikla tarkkailijat 68 artikla muiden ryhmien kuuleminen ja yhteistyö niiden kanssa 69 artikla peruskirjan tarkistaminen 70 artikla työjärjestyksen tarkistaminen Kongressin toimintaa ohjaavat ministerikomitean hyväksymät, Euroopan neuvoston perussäännön mukaiset päätöslauselmat. Uuden päätöslauselman CM/Res(2011)2 keskeisissä osissa ja siihen liitetyssä peruskirjassa säädetään kongressin menettelystä. Tässä asiakirjassa lainaukset on lihavoitu ja ne on tarkoitettu lukijalle vain tiedoksi. Kongressilla itsellään on valtuudet hyväksyä työjärjestys päätöslauselman ja peruskirjan tarkentamiseksi. Työjärjestyksen täytyy olla yhdenmukainen päätöslauselman ja peruskirjan kanssa. Tässä asiakirjassa työjärjestys on esitetty normaalilla tekstityypillä. Työjärjestyksen mukaan myös kongressin hallituksella on valtuudet hyväksyä tiettyjä asioita koskevia sääntöjä. Ne on esitetty erillisessä asiakirjassa (hallintosäännöt). Kongressin pääsihteerillä on valtuudet tehdä päätöksiä omaan toimivaltaansa kuuluvista, erityisesti kongressin taloudellisten ja henkilöstöresurssien tehokkaaseen johtamiseen liittyvistä asioista. MÄÄRITELMIÄ Työjärjestystä varten määritellyt käsitteet, ellei asiayhteys muuta edellytä: edustaja tarkoittaa valtuutettua, jonka jäsenvaltion hallitus nimeää kansallisen valtuuskunnan edustajaksi (vrt. varaedustaja). Edustaja on täysistunnon ja kamarin varsinainen jäsen. esittää tarkoittaa, että esitys annetaan painetussa tai sähköisessä muodossa istuntosalissa olevalle kongressin sihteerille, joka käsittelee istunnon valmisteluun ja työjärjestykseen liittyviä asioita hallitus viittaa sekä kongressin hallitukseen että kamarien hallituksiin istunto tarkoittaa kongressin ja sen kamarien yhteisiä kokouksia

5 julkaista tarkoittaa myös julkaisemista kongressin verkkosivuilla kirjallisena tarkoittaa myös sähköisesti. kokous tarkoittaa kongressin tai kamarin yksittäistä virallista kokousta, jossa käsitellään asioita kongressi tarkoittaa Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressia kongressin toimivalta kattaa ministerikomitean uuden päätöslauselman (2011)2 2 artiklan sisällön kokonaisuudessaan käsittely viittaa kongressin, kamarien, pysyvän foorumin, hallitusten, valiokuntien tai työryhmien toimintaan kokouksissa lausunto tarkoittaa kongressin vastausta ministerikomitean tai parlamentaarisen yleiskokouksen järjestämään kuulemiseen neuvonantajan ominaisuudessa tarkoittaa ilman äänioikeutta nimittämisistunto tarkoittaa istuntoa, jossa kansalliset valtuuskunnat uudistetaan kokonaisuudessaan, kun edellisten valtuuskuntien nelivuotinen toimikausi päättyy päätöslauselman 3 artiklan 3 kohdan nojalla peruskirja tarkoittaa ministerikomitean hyväksymää kongressin peruskirjaa puheenjohtaja (jollei muulla tavalla määritelty) tarkoittaa edustajaa, joka ko. hetkellä hoitaa kongressin tai kamarin puheenjohtajan tehtäviä päivä tarkoittaa kalenteripäivää päätöslauselma tarkoittaa kongressin hyväksymää tekstiä, joka on osoitettu kongressille itselleen tai jäsenvaltioiden kunnille ja/tai alueille saatavilla koskien asiakirjaa tai tekstiä tarkoittaa, että asiakirja tai teksti on saatavilla joko sähköisenä tai paperiversiona selonteko viittaa suositusluonnokseen ja/tai päätöslauselmaluonnokseen ja sen perusteluihin sitoutumaton tarkoittaa henkilöä, joka ei ole minkään III luvussa määritellyn poliittisen ryhmän jäsen suositus tarkoittaa kongressin hyväksymää tekstiä, joka sisältää ministerikomitealle ja/tai parlamentaariselle yleiskokoukselle ja/tai eurooppalaisille ja kansainvälisille laitoksille ja järjestöille osoitettuja ehdotuksia teksti tarkoittaa mitä tahansa kokouksen aikana hyväksyttyä julkilausumaa, päätöslauselmaa, suositusta tai lausuntoa, ja "tekstiluonnos" tarkoittaa minkä tahansa käsittelyn aikana käsiteltävää tekstiehdotusta "täysistunto viittaa kongressin tai pysyvän foorumin käsittelyyn, ei kuitenkaan kamarin käsittelyyn

6 täysivaltainen tarkoittaa valtuutettua, joka istuu aluekamarissa vastakohtana valtuutetulle, joka istuu kamarissa vain peruskirjan 2 artiklan 4 kohdan 2 mukaisessa neuvonantajan ominaisuudessa valtuutettu tarkoittaa kansallisen valtuuskunnan jäsentä, niin edustajaa kuin varaedustajaakin varaedustaja tarkoittaa valtuutettua, jonka jäsenvaltion hallitus on nimittänyt varaedustajaksi kansalliseen valtuuskuntaan (vrt. edustaja). Kongressin varaedustaja on kamarin varsinainen jäsen. Ajat on ilmoitettu 24 tunnin järjestelmän mukaan. 3 I LUKU KONGRESSI JA SEN KAMARIT Kongressi Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallinnon kongressi on neuvoa-antava elin, joka koostuu Euroopan neuvoston jäsenmaiden paikallis- ja aluehallinnon edustajista. (Peruskirjan 1 artikla) Sen jäsenyydestä ja tehtävistä säädetään näissä artikloissa, ministerikomitean hyväksymässä peruskirjassa ja kongressin hyväksymässä työjärjestyksessä. (Päätöslauselman 1 artikla) Sen tavoitteet on määritelty uuden päätöslauselman 2 artiklassa CM/Res(2011)2. (Peruskirjan 1 artikla) Kamarit Kongressi muodostuu kahdesta kamarista: kuntia edustavasta kuntakamarista ja alueita edustavasta aluekamarista. (Päätöslauselman 4 artiklan 2 kohta) Myös kongressin työ on järjestetty näiden kahden kamarin kesken. Kummallakin kamarilla on käytössään sama määrä paikkoja kun kongressilla itsellään. (Peruskirjan 7 artikla 1 kohta) Kongressin tavoitteet ja tehtävät (Päätöslauselman 2 artikla) 1. Neuvoa-antavien tehtäviensä lisäksi kongressi pyrkii toiminnallaan a. varmistamaan, että kunnat ja alueet osallistuvat Euroopan yhtenäisyyden aatteen toteuttamiseen niin kuin se on määritelty Euroopan neuvoston perussäännön 1 artiklassa ja että ne ovat edustettuina ja aktiivisesti mukana Euroopan neuvoston työssä b. luovuttamaan paikallis- ja aluedemokratiaa edistäviä ehdotuksia ministerikomitealle c. edistämään kuntien ja alueiden välistä yhteistyötä

7 d. ylläpitämään vastuualueidensa puitteissa yhteyttä kansainvälisiin järjestöihin osana Euroopan neuvoston yleistä ulkosuhdepolitiikkaa e. toimimaan läheisessä yhteistyössä toisaalta kansallisten, demokraattisten kuntaja alueliittojen kanssa ja toisaalta Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kuntia ja alueita edustavien eurooppalaisten järjestöjen kanssa ja erityisesti Euroopan Unionin alueiden komitean kanssa. 2. Ministerikomitean ja parlamentaarisen yleiskokouksen tulee neuvotella kongressin kanssa asioista, jotka todennäköisesti vaikuttavat kongressin edustamien kuntien ja/tai alueiden tehtäviin ja keskeisiin etuihin. 3. Kongressin tulee laatia säännöllisesti maakohtaisia selontekoja kunta- ja aluedemokratian tilasta kaikissa jäsenvaltioissa sekä Euroopan neuvoston jäsenyyttä hakeneissa valtioissa, ja sen tulee erityisesti varmistaa Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteiden noudattaminen. 4. Kongressin tulee myös laatia selontekoja ja suosituksia kunta- ja/tai aluevaalien tarkkailusta. 5. Kongressin suosituksia ja lausuntoja tulee tarpeen mukaan toimittaa parlamentaariselle yleiskokoukselle ja/tai ministerikomitealle sekä eurooppalaisille ja kansainvälisille järjestöille ja laitoksille. Päätöslauselmat ja muut hyväksytyt tekstit, jotka eivät edellytä mahdollisia toimia yleiskokoukselta ja/tai ministerikomitealta lähetetään niille tiedoksi. II LUKU JÄSENYYS 1 artikla kansallisten valtuuskuntien nimittäminen Jokaisella jäsenvaltiolla on oma virallinen menettelytapansa, jolla ne nimittävät kongressiin edustajansa ja varaedustajansa. Jokaisen jäsenvaltion tulee erityisesti neuvotella asiaankuuluvien yhdistysten ja/tai laitosten toimielinten kanssa ja määritellä ne periaatteet, joita noudatetaan nimitettäessä jäseniä kongressin kahteen kamariin. Jäsenvaltioiden hallitusten tulee tiedottaa menettelystä Euroopan neuvoston pääsihteerille. Kongressi hyväksyy menettelyn tämän työjärjestyksen periaatteiden mukaisesti. (Peruskirjan 3 artiklan 1 kohta) 1. Jokaisen jäsenvaltion hallituksen tulee toimittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille virallinen menettelynsä (tai siihen mahdollisesti tehty muutos) viimeistään kaksi kuukautta ennen sitä istuntoa, jossa menettelyä (tai muutosta) sovelletaan ensimmäisen kerran. Pääsihteeri puolestaan välittää sen kongressin pääsihteerille. 2. Kongressin hallituksen tulee tarkastaa jokainen Euroopan neuvoston pääsihteerille toimitettu virallinen menettely (tai muutos) ja toimittaa kongressille selonteko siitä, vastaako se peruskirjan 2,3 ja 7 artikloissa asetettuja sekä tämän työjärjestyksen vaatimuksia. 3. Jos kongressin hallitus ilmoittaa, että virallinen menettely (tai muutos) ei vastaa näitä vaatimuksia, kongressin pääsihteerin tulee ilmoittaa tästä ko. jäsenvaltiolle ja pyytää korjausta menettelyyn niin, että se täyttää sekä peruskirjan että tämän työjärjestyksen vaatimukset. Tällaisen menettelyn kautta nimitetty henkilö ei voi toimia kongressin jäsenenä. 4. Jokaisen jäsenvaltion hallituksen tulee ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille, että se on nimittänyt valtuuskuntansa kongressiin virallisen menettelyn kautta, mikä takaa sen, että valtuuskunnan jäsenet nauttivat jäsenvaltioiden kuntien ja alueiden sekä poliittisten puolueiden täyttä luottamusta ihmisinä, jotka parhaiten pystyvät edustamaan niitä kaikkia.

8 2 artikla kansallisia valtuuskuntia koskevat vaatimukset 1. Jäsenvaltion valtuutetut muodostavat kansallisen valtuuskunnan, joka koostuu edustajista ja varaedustajista. 2. Jokaisen kansallisen valtuuskunnan täytyy valita valtuuskunnan johtaja ja varajohtaja omien menettelytapojensa mukaisesti. Näistä menettelytavoista tulee ilmoittaa kongressin pääsihteerille. 3. Valtuuskuntien johtajien tulee olla edustajia. 4. Kansallisen valtuuskunnan varajohtaja ei voi olla samasta kamarista 4 eikä mielellään samaa sukupuolta tai samasta poliittisesta ryhmästä kuin valtuuskunnan johtaja, mutta jompi kumpi tai molemmat voivat olla sitoutumattomia. 5. Jokaisella kansallisella valtuuskunnalla on oltava yksi tai useampi sihteeri, joka Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan periaatteita noudattaen ei voi tässä työssään olla minkään kansallisen hallituksen alainen. Valtuuskunnan johtajan tulee ilmoittaa valtuuskunnan sihteerin tai sihteerien nimittämisestä kongressin pääsihteerille. 3 artikla jäsenten toimikausi ja yleiset jäsenyysvaatimukset Kongressin tulee koostua kuntien ja alueiden edustajista kongressin peruskirjan 2 artiklan 1 kohtaa noudattaen. Valtuutetut nimitetään peruskirjassa annettujen kriteerien ja menettelyn mukaan, ja ministerikomitea hyväksyy nimitykset. Jokaisen jäsenvaltion tulee erityisesti varmistaa, että sen erilaiset alueet ja kunnat ovat tasapuolisesti edustettuina. (Päätöslauselman 3 artiklan 1 kohta) / Jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus samaan määrään paikkoja kongressissa kuin mitä sillä on parlamentaarisessa yleiskokouksessa. (Päätöslauselman 3 artiklan 2 kohta) 5 Edustajat ja varaedustajat nimitetään nelivuotiskaudeksi, ja he hoitavat tehtäviään aina kauden loppua seuraavan ns. nimittämisistunnon avajaisiin, paitsi erikseen peruskirjan 2 artiklan 6 kohdassa mainituissa tapauksissa. (Päätöslauselman 3 artiklan 3 kohta) Jos edustaja tai varaedustaja kuolee tai eroaa tai menettää yllä 1 kappaleessa [Peruskirjan 2 artiklan 1 kohdassa] määritellyn valtuutuksensa, valitaan tilalle samojen sääntöjen ja menettelyn mukaan korvaava edustaja hänen edeltäjänsä toimikauden loppuun asti. Edustaja tai varaedustaja, joka on menettänyt valtuutuksensa, johon viitataan 1 kappaleessa [Peruskirjan 2 artiklan 1 kohdassa] ei voi jatkaa kongressin jäsenenä yli kuutta kuukautta valtuutuksensa menettämisen jälkeen. Jos kunta- ja / tai paikallisvaalit pidetään viimeistään neljä kuukautta ennen nimittämisistuntoa, päätöslauselman 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä nelivuotista toimikautta voidaan jatkaa korkeintaan kuusi kuukautta vaalien jälkeen. (Peruskirjan 2 artiklan 6 kohta) 1. Valtuutetun, joka luopuu paikallisesta tai alueellisesta tai kongressin edustajantoimestaan täytyy viimeistään kuukausi eroamisensa jälkeen ilmoittaa kirjallisesti kongressin puheenjohtajalle ja kansalliselle valtuuskunnalle se päivämäärä, jolloin ero tulee voimaan, ja ao. toimijoiden tulee nimittää uusi valtuutettu niin pian kuin mahdollista. 2. Jos valtuutettu menettää paikallisen tai alueellisen edustajantoimensa, ko. kansallisen valtuuskunnan täytyy ilmoittaa asiasta kongressin puheenjohtajalle viimeistään kuukausi edusta-

9 jantoimen menetyksen jälkeen, 6 ja ko. toimijoiden tulee nimittää uusi valtuutettu niin pian kuin mahdollista. 3. Paikallisen tai alueellisen edustajantoimensa menettäneen valtuutetun jäsenyys päättyy sinä päivänä, jona hallitus hyväksyy ehdotetun seuraajan valtakirjan tai viimeistään kuusi kuukautta siitä päivästä lukien, jolloin vaaleissa saadun valtuutuksen menetys on astunut voimaan. Kongressin tulee koostua kunnallisten ja alueellisten elimien edustajista, joilla on joko yleinen, suorissa vaaleissa saatu kunnan tai alueen valtuutus, tai jotka ovat poliittisessa vastuussa suorilla vaaleilla valitulle edustajistolle sillä ehdolla, että heidät voi erottaa erikseen tai yllämainitun edustajiston päätöksellä tai sen seurauksena, ja että erottamisesta säädetään laissa. (Peruskirjan 2 artiklan 1 kohta) 4. Jos jäsenvaltio haluaa lähettää kongressiin valtuutettuja, joilla ei ole yleistä, suorissa kuntatai aluevaaleissa saatua valtuutusta, mutta jotka ovat poliittisessa vastuussa suorassa vaalissa valitulle edustajistolle, täytyy sen saattaa tämä kongressin pääsihteerin tiedoksi ja tarkentaa ko. valtuutettujen asema ja erottamista koskevat ehdot. Jokaisen jäsenvaltion kongressiin nimeämän valtuuskunnan jäsenyyden ehtona on, että a. jäsenvaltion eri osat ovat maantieteellisesti tasapuolisesti edustettuina b. jäsenvaltion erilaiset kunnat ja alueet ovat tasapuolisesti edustettuina c. eri poliittiset ryhmittymät ovat tasapuolisesti edustettuina jäsenvaltion kuntien ja alueiden lakisääteisissä toimielimissä d. naiset ja miehet ovat tasapuolisesti edustettuina jäsenvaltion kuntien ja alueiden lakisääteisissä toimielimissä. Tämä tarkoittaa, että kaikissa valtuuskunnissa täytyy olla kummankin sukupuolen edustajia niin, että sekä edustajissa että varaedustajissa aliedustetun sukupuolen osuus on vähintään 30 %. (Peruskirjan 2 artiklan 2 kohta) [...] Työjärjestyksessä [...] määritellään [...] säännöt, joiden pohjalta arvioidaan peruskirjan 2 artiklan 2 kohdan kriteerien noudattamista. (Peruskirjan 13 artiklan 1 kohdan a alakohta) 5. Jokaisen jäsenvaltion hallituksen tulee toimittaa kongressin pääsihteerin kautta kongressin hallitukselle tieto siitä, miten sen valtuuskunta noudattaa peruskirjan 2 artiklan 2 kohtaa ja ilmoittaa kongressin pääsihteerille valtuutettujensa jäsenyys poliittisissa puolueissa sekä paikallis- ja aluehallintoelinten edustamien eri poliittisten suuntausten osuudet viimeisten maassa pidettyjen kunta- ja aluevaalien tulosten perusteella. 6. Kansallisen valtuuskunnan täytyy noudattaa peruskirjan 2 artiklan 2 kohtaa, vaikka sen jäseninä ei olisikaan kaikkia niitä valtuutettuja, joihin se on oikeutettu. 7. Kansallisen valtuuskunnan täyttämättömien paikkojen lukumäärä ei saa ylittää yhtä kolmasosaa kaikista (edustajien ja varaedustajien) paikoista, joihin ko. jäsenvaltio on oikeutettu. Jos valtuuskunnan paikoista on kolmannes täyttämättä yli kuuden kuukauden ajan, valtuuskunta ei saa osallistua käsittelyihin. Jos kansallinen valtuuskunta ei noudata peruskirjan 2 artiklan 2 kohtaa, sen jäsenet voivat osallistua kongressin istuntoihin, mutta heillä ei ole äänestysoikeutta eivätkä he ole oikeutettuja kulukorvauksiin. (Peruskirjan 4 artiklan 2 kohta) 8. Jäsenet, jotka kuuluvat valtuuskuntaan, joka ei noudata peruskirjan 2 artiklan 2 kohtaa voivat olla läsnä vain siinä istunnossa, jossa heidän valtakirjansa tarkastetaan. He eivät voi esit-

10 tää tarkistusta tai äänestää. He eivät tämän jälkeen saa ottaa osaa käsittelyyn ennen kuin sääntöjen laiminlyöntiin johtanut tilanne on selvitetty. 4 artikla kamarien jäsenyys Ilmoittaessaan Euroopan neuvoston pääsihteerille valtuuskuntansa kokoonpanon jokaisen jäsenvaltion tulee ilmoittaa ne edustajat ja varaedustajat, joista tulee kuntakamarin jäseniä ja ne, joista tulee aluekamarin jäseniä. Jokaisen valtion tulee nimittää kumpaankin kamariin yhtä monta jäsentä. Niiden maiden, joilla on peruskirjan 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja alueita, täytyy mahdollisuuksien mukaan nimittää yhtä monta edustajaa aluekamariin kuin kuntakamariin, tai niin saman määrän kuin mahdollista, jos kansallisilla valtuuskunnilla on pariton määrä edustajia. (Peruskirjan 3 artiklan 2 kohta) Aluekamarin edustajien täytyy tulla keskushallinnon ja kuntien väliin jäävistä aluehallinnoista, joilla on joko itsejärjestäytymisoikeus tai jotka nauttivat eduista, jotka yleensä liitetään keskushallintoon, ja joilla on todellinen toimivalta hoitaa omalla vastuullaan ja väestön etujen mukaisesti merkittävää osaa julkisista asioista toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jos maalla on suuren alueen kattavia hallintoja, jotka hoitavat sekä paikallisia että alueellisia tehtäviä, myös näiden hallintojen edustajilla on oikeus istua aluekamarissa. Luettelo näistä hallinnoista tulee toimittaa kansallisen nimitysmenettelyn yhteydessä. Jäsenvaltiot, joilla ei ole aluehallintoa tämän kohdan merkityksessä voivat lähettää jäseniä aluekamariin ja sen elimiin neuvonantajan ominaisuudessa. Kongressin hallitus laatii näistä maista luettelon kongressin hallintovaliokunnan ehdotuksesta kansallisten valtuuskuntien kuulemisen jälkeen. (Peruskirjan 2 artiklan 4 kohta) 1. Jäsenvaltion, jolla on yksi tai useampi lainsäädäntövaltaa käyttävä alue, täytyy nimetä tällaiselta alueelta aluekamariin ainakin yksi valtuutettu. 2. Valtuuskunnan varaedustaja sellaisesta jäsenvaltiosta, jolla ei ole suosituksessa nro 56 (1999) tarkoitettuja aluehallintoja on oikeutettu äänestämään kuntakamarissa, vaikka hän olisi aluekamarin jäsen, jos hän on asianmukaisesti valtuutettu korvaamaan valtuuskuntansa edustajan. 7 5 artikla edustajat ja varaedustajat Jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus samaan määrään paikkoja kongressissa kuin mitä sillä on parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Jokainen jäsenvaltio lähettää kongressiin saman määrän varaedustajia kuin edustajia. Varaedustajat ovat kamareissa samassa ominaisuudessa kuin edustajat. (Peruskirjan 2 artiklan 3 kohta) Kongressin edustajien valintaa ohjaavat säännöt ja menettelyt koskevat myös varaedustajia. (Peruskirjan 2 artiklan 5 kohta) 1. Edustaja, joka on estynyt osallistumasta kongressin kokoukseen voi nimetä oman maansa valtuuskunnasta varaedustajan itselleen ko. kokoukseen. Edustajan tulee ilmoittaa varaedustajan nimeämisestä kirjallisesti kongressin pääsihteerille ja maansa valtuuskunnalle niin pian kuin mahdollista ja mielellään viimeistään viikkoa ennen kokousta. 2. Varaedustaja voi korvata vain yhden edustajan kussakin kokouksessa. 3. Edustajaa korvaava varaedustaja kirjataan pöytäkirjaan omalla nimellään hänen osallistuessaan kongressin täysistuntoon joko käyttämällä puheenvuoron tai äänestämällä.

11 4. Kongressin täysistunnossa edustajan korvaavalla varaedustajalla on tämän täysi toimivalta sekä oikeus äänestää, tehdä esityksiä ja käyttää puheenvuoroja ko. kokouksen ajan. 5. Varaedustajalla ei ole oikeutta käyttää puheenvuoroa eikä äänestää kongressin täysistunnossa muulloin kun korvatessaan edustajaa ym. säännön mukaisesti. 6. Esittelijänä toimiva varaedustaja voi tässä ominaisuudessa käyttää puheenvuoron täysistunnossa. 6 artikla valtakirjojen tarkastus Aina edustajien ja varaedustajien nimittämisen jälkeen kongressin hallitus tarkastaa heidän valtakirjansa. Hallituksen päätöksistä äänestetään kongressissa istuntojen aikana ja pysyvässä foorumissa istuntojen välillä. (Peruskirjan 4 artiklan 1 kohta) Edustajaa tai varaedustajaa, jonka valtakirjaa ei ole vahvistettu, ei pidetä kongressin jäsenenä eikä hän täten voi saada kokouspalkkiota kongressin kokouksiin osallistumisesta. (Peruskirjan 4 artiklan 3 kohta) Lisäksi kongressin säännöissä määrätään edustajien ja varaedustajien nimien ilmoittamistapa ja ilmoituksen aikaraja sekä heidän valtakirjojensa tarkastusmenettely huomioimalla erityisesti tämän peruskirjan 2, 3 ja 7 artiklat. (Peruskirjan 13 artiklan 2 kohta) 1. Jokaisen jäsenvaltion tulee toimittaa virallista menettelyä noudattamalla laadittu luonnos valtuuskuntansa kokoonpanosta Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka esittää sen kongressin hallitukselle vähintään kuusi viikkoa ennen nimittämisistunnon avajaisia. Jos nimettyyn valtuuskuntaan esitetään nimittämisistuntojen välillä muutosta kuolemantapauksen, eroamisen tai edustajantoimen menetyksen vuoksi (kuten peruskirjan 2 artiklan 1 kohdassa on määritelty), tarkistettu kokoonpanoluonnos tulisi toimittaa kaksi viikkoa ennen seuraavaa hallituksen kokousta, jossa muuttuneen valtuuskunnan valtakirjat tarkistetaan. 2. Kongressin hallituksen täytyy toimittaa selonteko valtuuskuntien kokoonpanoluonnoksista (tai ehdotetuista muutoksista niiden kokoonpanoon), niin että sitä voidaan käsitellä istunnon alussa ennen kongressin siirtymistä muiden asioiden käsittelyyn. Selonteon täytyy sisältää jokaista valtuuskuntaa koskeva päätösehdotus. 3. Kongressin hallitus voi ehdottaa yksittäisen valtuutetun valtakirjan vahvistamista vain, jos kongressin pääsihteeri on vastaanottanut ehdotetun valtuutetun allekirjoittaman lausunnon, jossa lukee: "Euroopan neuvoston tavoitteena on saavuttaa laajempi yhtenäisyys jäsentensä välillä heidän yhteistä perintöään olevien ihanteiden ja periaatteiden turvaamiseksi ja toteuttamiseksi sekä heidän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksensä helpottamiseksi." (Euroopan neuvoston perussäännön I luvun 1 artiklan a alakohta) "Jokaisen Euroopan neuvoston jäsenen tulee tunnustaa laillisuusperiaate sekä periaate, jonka nojalla jokaiselle sen oikeudellisen toimivallan alueelle kuuluvalle henkilölle kuuluvat ihmisoikeudet ja perusvapaudet, ja hänen tulee toimia vilpittömästi ja tehokkaasti I luvussa määritellyn neuvoston tavoitteen saavuttamiseksi." (Euroopan neuvoston perussäännön 3 artikla)

12 Minä allekirjoittanut,..., vakuutan täten, että noudatan näitä Euroopan neuvoston tavoitteita ja perusperiaatteita." 4. Valtuutetut, joiden valtakirjat kongressin hallitus ehdottaa jätettäväksi vahvistamatta voivat väliaikaisesti osallistua kokouksiin samoin oikeuksin kuin muut valtuutetut kunnes kongressi on ratkaissut asian. Nämä valtuutetut eivät kuitenkaan saa osallistua äänestyksiin, jotka liittyvät valtakirjojen tai virallisten nimitysmenettelyiden vahvistamiseen. Jos näiden valtuutettujen valtakirjoja ei täysistunnon äänestyksen perusteella vahvisteta, heitä ei katsota kongressin jäseniksi eivätkä he voi osallistua käsittelyihin. 7 artikla Euroopan neuvoston periaatteiden noudattamatta jättäminen 1. Jos kongressin hallituksen tietoon tulee, että valtuutettu on valtuutetun tehtäviä hoitaessaan puhunut, kirjoittanut tai tehnyt jotain, joka saattaa olla ristiriidassa Euroopan neuvoston tavoitteiden ja perusperiaatteiden kanssa, sen tulee ottaa asia käsittelyyn mahdollisimman nopeasti. Jos hallitus asianmukaisen selvityksen jälkeen toteaa, että valtuutetun kirjallinen tai suullinen lausunto tai toiminta on vastoin niitä tavoitteita ja perusperiaatteita, joihin hän on sitoutunut 6 artiklan 3 kohdan mukaan, se voi ehdottaa kongressille kurinpidollista menettelyä. 2. Kongressi voi ehdottaa yhtä seuraavista menettelyistä: nuhtelua, valtuutetun kaikkien tai joidenkin etujen peruuttamista tai hänen sulkemistaan kokouksista hallituksen ehdottamaksi ajaksi, joka ei saa ylittää kongressin yhtä kokonaista toimikautta. 3. Hallitus jättää ehdotuksensa päätöslauselmaluonnoksen muodossa, josta äänestetään täysistunnossa. Siihen ei sovelleta tarkistusmenettelyä, ja siitä äänestetään nimenhuutoäänestyksenä. Niiden hallituksen jäsenten, jotka olivat läsnä kokouksessa, jossa päätöslauselmaluonnos hyväksyttiin, täytyy pidättäytyä äänestämästä täysistunnossa. 8 artikla kunniajäsenyys 1. Hallituksen jäsenen, kansallisen valtuuskunnan johtajan tai poliittisen ryhmän puheenjohtajan pyynnöstä kongressin hallitus voi myöntää kunniajäsenen arvonimen kongressin tai sitä edeltävien toimielinten entisille valtuutetuille, jotka ovat osoittaneet vahvaa sitoutumista kongressin toimintaan ja jotka ovat toimineet a. kongressin tai kamarin puheenjohtajana tai b. kongressin varapuheenjohtajana tai c. poliittisen ryhmän tai valiokunnan puheenjohtajana tai d. vähintään kymmenen vuotta valtuutettuna (ei välttämättä yhtäjaksoisesti). 2. Hallitus voi säätää hallintosäännöissä kunniajäsenten oikeuksista ja eduista. III LUKU POLIITTISET RYHMÄT 9 artikla ryhmien muodostaminen ja rahoitus 1. Valtuutetut voivat muodostaa poliittisia ryhmiä ja liittyä niiden jäseniksi. Poliittisen ryhmän tulee koostua vähintään 20:stä vähintään kuuden eri kansallisen valtuuskunnan valtuutetusta, jotta kongressi voi hyväksyä sen poliittiseksi ryhmäksi. 2. Jokaisen ryhmän budjettimäärärahat lasketaan vuosittain sen perusteella, mikä ryhmän jäsenmäärä on 1. tammikuuta. Siksi poliittisten ryhmien puheenjohtajien tulee toimittaa täydellinen jäsenluettelo kongressin pääsihteerille jokaisen vuoden 1. viikolla. 10 artikla ryhmien kokoukset

13 Kongressin poliittiset ryhmät kokoontuvat normaalisti sääntömääräisiin istuntoihin. (Peruskirjan 6 artiklan 3 kohta) Kongressi järjestää kokoushuoneet ja tulkkauksen poliittisten ryhmien kokouksiin. Tulkkauksen järjestämisestä säädetään 63 ja 64 artikloissa. 11 artikla ryhmien tehtävät 1. Jokaisen poliittisen ryhmän tulee hyväksyä itselleen järjestysmuoto ja työjärjestys ja toimittaa ne sekä mahdolliset myöhemmät muutokset niihin kongressin pääsihteerille, jonka puolestaan täytyy toimittaa ne hallituksen tiedoksi. 2. Järjestysmuodon tehtävänä on saada ryhmä sitoutumaan Euroopan neuvoston tavoitteiden ja perusperiaatteiden, erityisesti poliittisen moniarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja lain, kunnioittamiseen ja edistämiseen. 3. Poliittisten ryhmien tulee nimittämisistunnoissa ilmoittaa kongressin hallitukselle jäsentensä, puheenjohtajansa, 1. varapuheenjohtajansa, varainhoitajansa ja sihteerinsä nimet ja hallituksensa koostumus sekä ilmoittaa kongressin hallitukselle viipymättä, jos kokoonpanoon tulee muutoksia. Kongressin pääsihteerin täytyy saattaa nämä tiedot julkisesti saataville. 12 artikla ryhmien puheenjohtajat 1. Poliittisten ryhmien puheenjohtajien tulee olla edustajia. 2. Poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat osallistua ryhmänsä puolesta hallituksen työhön 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja pysyvään foorumiin 42 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja ei voi samanaikaisesti a. olla hallituksen jäsen b. olla valiokunnan puheenjohtaja tai c. toimia esittelijänä tai valtuuskunnan johtajana vaalitarkkailun aikana. 4. Poliittisen ryhmän 1. varapuheenjohtajan tulee korvata hallitukseen valittu tai edustajantoimensa kongressin valtuutettuna menettänyt ko. poliittisen ryhmän puheenjohtaja hallituksen kokouksissa siihen asti kunnes uusi puheenjohtaja valitaan. Tämä järjestely ei saa kestää puolta vuotta kauempaa. IV LUKU KONGRESSIN JA KAMARIEN ISTUNNOT 13 artikla paikka ja tiheys Kongressi kokoontuu istuntoon vähintään kerran vuodessa. Kokoukset pidetään Euroopan neuvoston päätoimipaikassa elleivät kongressi tai sen hallitus ja ministerikomitea päätä yksimielisesti kokouksen pitämisestä muualla. (Päätöslauselman 4 artiklan 1 kohta) 8 Molempien kamarien istunnot pidetään joko välittömästi ennen kongressin istuntoa ja/tai välittömästi sen jälkeen. Kamarit voivat pitää muita istuntoja kongressin hallituksen ehdotuksesta. (Peruskirjan 6 artiklan 2 kohta) Kongressin hallituksen tulee päättää kongressin istuntojen päivämäärät, ja puheenjohtajan tulee tiedottaa asiasta ministerikomitean ja parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

14 V LUKU PUHEENJOHTAJA 14 artikla oikeus asettua ehdolle puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavaaleissa Kongressi valitsee itselleen puheenjohtajan vuorotellen kummankin kamarin jäsenten joukosta. Jäsenten on oltava edustajia [ ]. (Peruskirjan 14 artiklan 1 kohta) 1. Edustaja voi asettua ehdolle kongressin puheenjohtajaksi vain, jos a. vähintään 20 edustajaa vähintään neljästä kansallisesta valtuuskunnasta on kirjallisesti nimittänyt hänet ehdokkaaksi b. hänen ehdokkuudestaan on ilmoitettu kongressin pääsihteerille viimeistään vuorokautta (24 h) ennen sen istunnon alkamista, jossa äänestys tapahtuu ja c. hän ei ole saman kamarin jäsen kuin lähtevä puheenjohtaja. Molemmat kongressin kamarit valitsevat edustajiensa keskuudesta itselleen puheenjohtajan [...] (Peruskirjan 14 artiklan 2 kohta) 2. Edustaja voi asettua ehdolle kamarin puheenjohtajaksi vain, jos a. hän istuu kyseisessä kamarissa (ja jos kyseessä on aluekamari, hän on sen täysivaltainen jäsen) b. vähintään kymmenen kamarin täysivaltaista valtuutettua vähintään neljästä kansallisesta valtuuskunnasta on kirjallisesti nimittänyt hänet ehdokkaaksi c. hänen ehdokkuudestaan on ilmoitettu kamarin toimeenpanevalle sihteerille viimeistään kaksi tuntia ennen sen istunnon alkamista, jossa äänestys tapahtuu ja d. hän ei ole välittömästi ennen vaaleja toiminut kahta peräkkäistä kautta kyseisen kamarin puheenjohtajana. 3. Edustaja voi asettua ehdolle kamarin varapuheenjohtajaksi vain, jos a. hän istuu ko. kamarissa (ja jos kyseessä on aluekamari, hän on sen täysivaltainen jäsen) ja b. hänen ehdokkuudestaan on ilmoitettu kamarin toimeenpanevalle sihteerille viimeistään kaksi tuntia ennen sen istunnon alkamista, jossa äänestys tapahtuu. 15 artikla vaalimenettely [...] Työjärjestyksessä [...] säädetään [...] menettelystä kongressin puheenjohtajan sekä kummankin kamarin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsemiseksi vaaleilla. (Peruskirjan 13 artiklan 1 kohdan d alakohta) 1. Kongressin puheenjohtaja täytyy valita nimittämisistunnon avajaiskokouksessa ja kaksi vuotta nimittämisistunnon jälkeen pidettävän istunnon avajaiskokouksessa. Äänestää voivat vain edustajat tai ne varaedustajat, jotka on asianmukaisesti valtuutettu korvaamaan edustajaa. 2. Kamarin puheenjohtajan valinta on tehtävä kongressin puheenjohtajan valintaa seuraavassa ensimmäisessä kamarin istunnossa (ei kuitenkaan 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti pidettävän ylimääräisen puheenjohtajavaalin jälkeen). 3. Jos puheenjohtajaehdokkaita on vain yksi (oli kyseessä kongressi tai kamari), hänet julistetaan puheenjohtajaksi ilman äänestysmenettelyä, mikäli vähintään 25 edustajaa tai asianmukaisesti 5 artiklan 1 kohdassa säädetyllä tavalla nimettyä varaedustajaa ei pyydä äänestystä.

15 Jos äänestystä pyydetään, se pidetään välittömästi ja salaisena, ja siinä voi äänestää puolesta tai vastaan tai pidättyä äänestämästä. 4. Jos yksi ehdokas saa yli puolet annetuista äänistä, hänet valitaan. Muussa tapauksessa pidetään uusi vaali. Uudet ehdokkuudet on esiteltävä kongressin pääsihteerille 14 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdissa säädetyllä tavalla neljän tunnin sisällä siitä kun väliaikainen puheenjohtaja ilmoittaa tuloksesta kongressin jäsenille. Tämän jälkeen järjestetään mahdollisimman pian uudet vaalit. 5. Jos ehdokkaita on enemmän kuin yksi, kongressi tai kamari järjestää salaisen äänestyksen. Jokaista vaaliuurnaa kohden valitaan arpomalla kaksi ääntenlaskijaa laskemaan annetut äänet. Jos yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, pidetään yksi tai useampi ylimääräinen äänestyskierros, kunnes yksi ehdokkaista on saanut yli puolet annetuista äänistä. Jokaisella kierroksella vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa pois. Jos useampi ehdokas saa vähimmän määrän ääniä, tai kaksi ehdokasta saa yhtä paljon ääniä viimeisellä kierroksella, järjestetään arvonta. 6. Välittömästi sen jälkeen kun kumpikin kamari on valinnut puheenjohtajan, niiden on valittava seitsemän varapuheenjohtajaa salaisella äänestyksellä yhtä äänestyslippua käyttäen. Vaali tulee järjestää, vaikka ehdokkaita olisi vähemmän kuin seitsemän. Valtuutettu (aluekamarin kohdalla vain täysivaltainen valtuutettu) voi äänestää korkeintaan seitsemää ja vähintään neljää ehdokasta. Seitsemän eniten ääniä saanutta ehdokasta julistetaan valituiksi kummassakin kamarissa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Varapuheenjohtajan toimea hakeva ehdokas poistetaan vaaleista, jos samaan kansalliseen valtuuskuntaan kuuluva ehdokas on jo valittu kyseisen kamarin puheenjohtajaksi. Jos samasta kansallisesta valtuuskunnasta on asetettu useampi kuin yksi edustaja ehdolle saman kamarin varapuheenjohtajaksi, vain suurimman äänimäärän saanut ehdokas voidaan julistaa valituksi. 7. Kamarien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat toimivat kongressin varapuheenjohtajina. Puheenjohtaja siitä kamarista, jonka jäsen kongressin puheenjohtaja ei ole, on kongressin 1. varapuheenjohtaja. Toisen kamarin puheenjohtaja on 2. varapuheenjohtaja. 1. varapuheenjohtaja siitä kamarista, jonka jäsen kongressin puheenjohtaja ei ole, on kongressin 3. varapuheenjohtaja jne. 16 artikla toimikausi [Kongressin] puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. (Peruskirjan 14 artiklan 1 kohta) Kumpikin kongressin kamari valitsee edustajiensa joukosta puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi. (Peruskirjan 14 artiklan 2 kohta) 1. Yksikään edustaja ei voi toimia kongressin puheenjohtajana kahta peräkkäistä täyttä kautta tai osaa kautta. 2. Yksikään edustaja ei voi toimia kamarin puheenjohtajana enempää kuin kaksi peräkkäistä täyttä kautta tai osaa kautta. 3. Kun kongressin tai kamarin puheenjohtaja eroaa, lakkaa olemasta edustaja, tai ei kykene toimimaan edustajana alla olevan 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti, on pidettävä ylimääräinen vaali kyseessä olevan toimen jäljellä olevaa kautta varten 15 artiklan 3 kohdassa kuvatun menettelyn mukaisesti. 4. Jos varapuheenjohtaja, joka ei toimi kummankaan kamarin puheenjohtajana lakkaa olemasta edustaja tai hänen paikkansa kongressin hallituksessa vapautuu, paikka täytetään saman kamarin seuraavalla jäsenellä vaalissa saadun äänimäärän mukaisessa järjestyksessä ja otta-

16 malla huomioon vuorottelu kamarien välillä. Kongressin hallituksen täytyy varautua uuden varapuheenjohtajan valintaan seuraavassa kamarin kokouksessa. 5. Edustaja, joka ei ole kuuteen kuukauteen hoitanut puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tehtäviään, katsotaan kykenemättömäksi hoitamaan tätä toimeaan. Tällöin kongressin hallituksen täytyy varautua korvaamaan hänet 16 artiklan 3 tai 4 kohdissa säädetyllä tavalla. 17 artikla puheenjohtajien tehtävät 1. Puheenjohtajan tehtävänä on avata, siirtää ja päättää kokoukset; ehdottaa jokaisen kokouksen jälkeen seuraavan kokouksen päivämäärä, aika ja esityslista; ohjata keskustelua; varmistaa työjärjestyksen noudattaminen; ylläpitää järjestystä; jakaa puheenvuorot; avata ja päättää keskustelut; toimittaa äänestykset; ilmoittaa äänestysten tulokset; ja päättää tarkastetaanko äänivaltaisuus nimenhuudolla ennen äänestyksen aloittamista. 2. Puheenjohtajana toimiva edustaja saa osallistua keskusteluun, mutta vain istuntosalin puolelta eikä puheenjohtajan ominaisuudessa. Puhujakorokkeelta puhuessaan puheenjohtaja voi puhua vain asioista, joista puheenjohtaja on tämän työjärjestyksen mukaan valtuutettu puhumaan. 3. Kukaan ei voi johtaa keskustelua, johon itse osallistuu. 4. Kun puheenjohtaja puhuu istuntosalin puolelta, varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana keskustelun ajan, ja kun varapuheenjohtaja puhuu istuntosalista, puhetta johtaa joko puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtaja. 5. Kongressin puheenjohtaja edustaa kongressia suhteissa muihin toimielimiin. Hänen vastuullaan on erityisesti kongressin toiminnasta tiedottaminen parlamentaariselle yleiskokoukselle ja ministerikomitealle. Hän myös tiedottaa kongressille säännöllisesti kongressin ministerikomitealle antamien suositusten etenemisestä. 6. Jokaisen puheenjohtajan tulee noudattaa sitä politiikkaa, josta on sovittu siinä toimielimessä, jonka puheenjohtaja hän on sekä ylläpitää yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin osana Euroopan neuvoston yleistä ulkosuhdepolitiikkaa. 7. Puheenjohtaja voi siirtää osan tehtävistään varapuheenjohtajalle. Jos puheenjohtaja on poissa oleva tai tilapäisesti estynyt suorittamasta tehtäviään, niitä hoitaa pisimpään toimessa ollut käytettävissä oleva varapuheenjohtaja. 8. Puheenjohtajana toimiessaan varapuheenjohtajalla on puheenjohtajan toimivalta ja häntä koskevat velvoitteet. VI LUKU HALLITUS 18 artikla hallitusten kokoonpano Kongressin tulee hoitaa tehtäviään sille osoitettujen resurssien puitteissa ja Euroopan neuvoston periaatteiden mukaisesti. Se voi perustaa seuraavat toimielimet: hallituksen [...]. (Päätöslauselman 4 artiklan 2 kohta) Molemmat kongressin kamarit valitsevat edustajiensa joukosta itselleen hallituksen kaksivuotiskaudeksi. Sen tulee koostua kamarin puheenjohtajasta ja seitsemästä varapuheenjohtajasta, jotka maantieteellisesti edustavat jäsenvaltioita mahdollisimman tasapuolisesti. Jäsenvaltiolla voi olla kummankin kamarin hallituksessa vain

17 yksi edustaja. Kamarien hallitukset voivat kokoontua vain kongressin hallituksen kokousten yhteydessä. (Peruskirjan 7 artiklan 2 kohta) Kongressin hallitus koostuu kamarien hallituksista sekä kongressin puheenjohtajasta [...]. (Peruskirjan 9 artiklan 1 kohta) 1. Hallituksen jäsen ei voi samanaikaisesti a. olla poliittisen ryhmän puheenjohtaja b. olla valiokunnan puheenjohtaja tai c. toimia esittelijänä tai valtuuskunnan johtajana vaalitarkkailun aikana. 2. Hallituksen jäseniä, jotka eivät ole vapaita osallistumaan hallituksen kokoukseen ei voi korvata. 3. Tehtävänsä jättävällä kongressin puheenjohtajalla, poliittisten ryhmien puheenjohtajilla ja valiokuntien puheenjohtajilla on oikeus osallistua kongressin hallituksen kokouksiin, mutta heillä ei ole äänestysoikeutta. Näissä kokouksissa valiokuntien puheenjohtajia voidaan korvata, mutta vain ko. valiokunnan varapuheenjohtajalla. Poliittisten ryhmien puheenjohtajia voidaan korvata niiden 1. varapuheenjohtajalla 12 artiklan 4 kohdan asettamissa rajoissa. 4. Poliittisten ryhmien ja valiokuntien puheenjohtajat voivat osallistua kummankin kamarin hallituksen kokouksiin riippumatta siitä, kummasta kamarista he tulevat, mutta heillä ei ole äänestysoikeutta. Korvaamisesta säädetään 18 artiklan 3 kohdassa. 5. Hallitus voi myös kutsua kokouksiinsa joko koko ajaksi tai osaksi aikaa neuvonantajan ominaisuudessa olevan henkilön (kuten työryhmien puheenjohtajia, teemaryhmien edustajia, vaalitarkkailua käsitteleviä esittelijöitä, valiokunnan esittelijän tai työryhmän esittelijän). Tämän kohdan nojalla kutsutut henkilöt voivat puhua vain niistä aiheista, joista heidät on kutsuttu puhumaan. 19 artikla hallitusmenettely Kongressin hallitusta johtaa kongressin puheenjohtaja. (Peruskirjan 9 artiklan 3 kohta) 1. Kamarin hallituksessa puhetta johtaa ko. kamarin puheenjohtaja. 2. Hallitusten kokoukset pidetään suljettujen ovien takana. Hallitus voi myös päättää jättää tietyn kokouksen, tai sen osan, ulkopuolelle henkilöitä, hallituksen jäseniä lukuun ottamatta, jos se katsoo tämän olevan välttämätöntä (rajoitettu suljettu kokous). 3. Hallituksen kokouksen esityslistaluonnos sekä kaikki esityslistalla oleviin asioihin liittyvät asiakirjat tulee olla kokoukseen osallistuvien saatavilla viimeistään seitsemän päivää ennen kokouspäivää. Asia voidaan ottaa käsittelyyn, vaikka aikarajaa ei noudatettaisikaan, jos yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä on sen puolesta. 4. Hallitus voi päättää kutsua tarkkailijoita kokoukseen koko kokouksen ajaksi tai osaksi aikaa sekä järjestää yksityishenkilöiden tai järjestöjen kuulemisia. 5. Hallituksen jäsenet voivat ottaa hallituksen kokouksiin mukaan korkeintaan yhden neuvonantajan, joka ei tässä toimessaan saa toimia minkään kansallisen hallituksen alaisena. Jos hal-

18 lituksen jäsen ei kykene osallistumaan hallituksen kokoukseen, hänen neuvonantajansa voi osallistua kokoukseen ilman puheoikeutta. 20 artikla Kongressin hallituksen tehtävät Kongressin hallitus [...] vastaa kongressin työn jatkuvuudesta pysyvän foorumin ja kongressin istuntojen välisenä aikana. (Peruskirjan 9 artiklan 1 kohta) Hallitus on myös vastuussa kongressin istuntojen valmistelusta, sen kahden kamarin työn koordinoinnista, erityisesti kysymysten jakamisesta kamarien välillä, valiokuntien ja tilapäisten työryhmien työn koordinoinnista, talousarvion valmistelusta sekä budjettivarojen tasapuolisesta myöntämisestä kongressille ja sen kahdelle kamarille. [...] Hallituksen toimivallasta ja tehtävistä määrätään yksityiskohtaisemmin työjärjestyksessä. (Peruskirjan 9 artiklan 2 kohta) 1. Kongressin hallitus on kongressin toimeenpaneva elin. 2. Kongressin hallitus tarkastaa valiokuntien työjärjestykset ja kaksivuotiset työohjelmat sekä selontekoja, tapahtumia ja muuta toimintaa koskevat ehdotukset, jotka kamarit, valiokunnat tai työryhmät tuovat sen hyväksyttäviksi, sekä tekee niitä koskevat päätökset. 3. Kongressin hallitus voi kongressin pääsihteerin ehdotuksesta hyväksyä hallintosääntöjä, jotka ovat Euroopan neuvoston normien mukaisia. Luonnos tämän määräyksen mukaisista hallituksen hyväksymistä säännöistä tulee saattaa valtuutettujen saataville, ja se tulee voimaan hallituksen seuraavan kokouksen aikaan, jollei vähintään viisi valtuutettua kahdesta kansallisesta valtuuskunnasta vetoa hallitukseen, jotta sääntöjä ei saatettaisi voimaan. Jos vetoomus jätetään viimeistään viikkoa ennen hallituksen kokousta, hallituksen tulee käsitellä asia uudestaan, mutta se voi päättää tehdä tai olla tekemättä tarkistuksia sääntöihin. VII LUKU ASIOIDEN ALULLE PANO JA JAKAMINEN 21 artikla Kongressin ja kamarien välinen työnjako Kysymysten jaosta säädetään, että mitään kysymystä ei voida käsitellä molemmissa kamareissa. Kumpaakin kamaria koskevat asiat käsitellään kongressissa. (Peruskirjan 9 artiklan 2 kohta) Kuitenkin kongressin hallituksen käsitellessä yksinomaan kamarin toimivaltaan kuuluvaa kysymystä a. ministerikomitealle ja/tai parlamentaariselle yleiskokoukselle osoitettuihin kysymyksiin liittyvät suositukset ja lausunnot hyväksyy istuntojen välillä joko kongressi tai pysyvä foorumi kuitenkaan käsittelemättä asiasisältöä. Poikkeustapauksissa kongressin hallitus voi valtuuttaa toisen kamarin antamaan lausunnon näistä tekstiluonnoksista b. kysymykseen liittyvät ja kamarin edustamille viranomaisille osoitetut päätöslauselmat hyväksyy tavallisten istuntojen välillä joko kongressi tai pysyvä foorumi kuitenkaan asiasisältöä käsittelemättä. (Peruskirjan 11 artiklan 2 kohta) Jos kongressin hallitus päättää, että yhden kamarin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvasta asiasta tarvitaan toisen kamarin lausunto, se voi pyytää toisen kamarin hallitusta nimittämään valtuutetun seuraamaan toimivaltaisen kamarin työtä ja valmistelemaan lausuntoluonnoksen ja toimittamaan sen omaan kamariinsa hyväksyttäväksi. Jos kamari hyväksyy tällaisen lausunnon, se täytyy käsitellä toimivaltaisessa kamarissa.

19 22 artikla Asioiden jako valiokunnille ja työryhmille 1. Kongressin hallituksen täytyy käsitellä kaikki a. ministerikomitean tai parlamentaarisen yleiskokouksen tekemät lausuntopyynnöt b. valtuutettujen 27 artiklan, 69 artiklan 3 kohdan tai 70 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemät aloitteet c. valiokunnan tai työryhmän ehdotukset (mm. koskien selontekoja, tapahtumia tai muuta toimintaa) ja d. havainnoitsijan ominaisuudessa kongressissa vierailevien erityisten valiokuntien tai järjestöjen muistiot. 2. Jokaisen tapauksen kohdalla sen täytyy tehdä yksi seuraavista päätöksistä: a. saattaa asia valiokunnan tai työryhmän käsiteltäväksi selonteon valmistelua varten b. saattaa asia valiokunnan tai työryhmän käsiteltäväksi kuulemista varten c. saattaa asia valiokunnan tai työryhmän käsiteltäväksi tiedonsaantia varten d. (poikkeustapauksissa) saattaa asia tarkoitusta varten asetetun työryhmän käsiteltäväksi e. ryhtyä muihin toimiin oman toimialansa puitteissa tai f. ei ryhtyä muihin toimiin. 3. Jos asia saatetaan käsittelyyn 22 artiklan 2 kohdan a d alakohtien mukaisesti, mukana täytyy seurata selkeä määritelmä toimivallasta. 4. Valiokunnalle käsittelyyn saatettu asia raukeaa joko a. kaksi vuotta käsittelyyn saattamisen jälkeen tai b. valiokunnan pyynnöstä kongressin hallituksen päätöksellä. VIII LUKU KONGRESSIN JA KAMARIEN ISTUNNOT 23 artikla esityslistasta sopiminen [...] Työjärjestyksessä [...] määrätään [...] menettelystä esityslistan laatimiseksi ja sen välittämiseksi jäsenille. (Peruskirjan 13 artiklan 1 kohdan e alakohta) 1. Kongressin hallituksen tulee laatia jokaista istuntoa varten esityslistaluonnos, jossa koordinoidaan kamarien kokouksia peruskirjan 9 artiklan mukaisesti. 2. Mikä tahansa kongressin toimivaltaan kuuluva asia voidaan ottaa mukaan istunnon esityslistaluonnokseen. 3. Kongressin hallituksen täytyy ilmoittaa koskien jokaista istunnon esityslistaluonnoksessa olevaa asiaa a. onko siitä määrä keskustella kamarissa vai kongressissa b. missä kokouksessa siitä on määrä keskustella c. mitä valiokuntien tai työryhmien selontekoja on määrä käsitellä siihen liittyen ja d. onko tekstistä määrä äänestää vai onko asia vain keskustelua varten. 4. Istunnon esityslistaluonnos tulee saattaa valtuutettujen tiedoksi vähintään kuukausi ennen istunnon avausta. 5. Esityslistaan ei voida sisällyttää selontekoa (paitsi 6 artiklan (valtakirjojen tarkastus) mukainen selonteko) ellei sitä ole annettu valtuutettujen saataville viimeistään 20 päivää ennen

20 istunnon ensimmäistä kokousta, jossa sitä käsitellään, tai jollei kongressin hallitus pidä selonteossa käsiteltyä tapausta kiireellistä käsittelyä vaativana, joka tulisi ottaa mukaan vaikkei määräaikaa olisikaan noudatettu. 6. Istunnon esityslistaluonnoksessa voidaan ehdottaa, että yhden tai useamman minkä tahansa järjestön edustajan, siitä riippumatta onko järjestö kongressissa tarkkailijan ominaisuudessa, tai yksityishenkilön tulisi osallistua koko istuntoon tai osaan siitä joko ottaakseen osaa keskusteluun tai vastatakseen valtuutettujen kysymyksiin. 7. Kumman tahansa kamarin hallitus tai kymmenen vähintään neljään eri kansalliseen valtuuskuntaan kuuluvan valtuutetun joukko voi ehdottaa kongressin hallitukselle viimeistään kolme tuntia ennen kongressin hallituksen viimeistä istuntoa edeltävää kokousta, että on kiireellisesti keskusteltava asiasta, jota ei ole merkitty istunnon esityslistaluonnokseen. 8. Kongressin hallitus voi ehdottaa muutoksia istunnon esityslistaluonnokseen, varsinkin jos sen mielestä (joko koskien sille tehtyä ehdotusta tai sen omasta esityksestä) asiasta pitää keskustella kiireellisesti tai jos sen mielestä on tarvetta käsitellä 26 artiklan mukaista julkilausumaluonnosta. 9. Istunnon esityslistaluonnos ja kongressin hallituksen siihen mahdollisesti ehdottamat muutokset tulee toimittaa kongressille sen ensimmäiseen kokoukseen. 10. Kongressi voi hyväksyä istunnon esityslistaluonnoksen tai tehdä siihen muutoksia. Istunnon esityslistaluonnoksen muuttamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. 11. Jokaisen kokouksen lopussa puheenjohtajan täytyy ehdottaa seuraavan kokouksen päivämäärä ja kellonaika sekä julkaistuun esityslistaan tulevat mahdolliset muutokset, joita kongressin hallitus pitää välttämättöminä sujuvan asioiden käsittelyn kannalta (kokousasialista tai tiedonanto). 24 artikla hiljaisen hyväksynnän menettely 1. Kongressi voi päättää hyväksyä tekstiluonnoksen ilman suullista esittelyä tai keskustelua käyttämällä hiljaisen hyväksynnän menettelyä. 2. Kongressin hallituksen tehtävä on istunnon esityslistaa laatiessaan päättää, ehdottaako se valiokunnan tai työryhmän esittämän selonteon käsittelyä hiljaisen hyväksynnän menettelyä käyttämällä. 3. Kaikille valtuutetuille tulee ilmoittaa vähintään kuukautta ennen istunnon avausta mahdolliset hiljaisen hyväksynnän menettelyllä käsiteltävät selonteot. 4. Kyseisen istunnon ensimmäisessä kokouksessa puheenjohtaja ilmoittaa selonteon tai selonteot, jotka on ehdotettu käsiteltäviksi hiljaisen hyväksynnän menettelyllä. 5. Jos 20 valtuutettua vähintään neljästä valtuuskunnasta jättää ilmoitusta seuraavan päivän keskipäivään mennessä puheenjohtajalle kirjallisen valituksen hiljaisella menettelyllä käsiteltävän selonteon sisältämästä tekstiluonnoksesta, kongressin hallituksen on ehdotettava selonteon käsittelyä keskustelemalla ja siitä äänestämällä seuraavassa mahdollisessa kokouksessa. 6. Tekstiluonnokset, joista valitusta ei tehdä katsotaan hyväksytyiksi, ja ne täytyy julkaista aivan kuin ne olisi hyväksytty keskustelun jälkeen. 7. Istunnon viimeisessä kokouksessa puheenjohtaja ilmoittaa mahdolliset hiljaisen hyväksynnän menettelyn kautta istunnossa hyväksytyt tekstit.