Mitä on antiikista meille periytynyt teksti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä on antiikista meille periytynyt teksti?"

Transkriptio

1 Mitä on antiikista meille periytynyt teksti? Toivo Viljamaa PRAEAMBULUM Klassillisten kielten opetusohjelmaan ja tutkintovaatimuksiin on aina kuulunut tärkeänä osana kreikan- ja latinankielisiä tekstejä. Siinä suhteessa oppiaine ei ole vuosikymmenten saatossa mitenkään muuttunut tai uudistunut. Tekstien olemassa olo on niin itsestään selvää, että uskoisi kaikille olevan selvää myös, mitä antiikista periytynyt teksti on. Tavallisesti miellämme tekstin seuraavasti: Teksti on kirjoitettu, kopioitu ja säilynyt. Se on peräisin joltakin (antiikin) auktorilta, eli teksti on julkaistu, tekstillä on historia ja teksti on menneisyyden muistomerkki. Harvemmin ehkä ajattelemme, että teksti on lopultakin valikoinnin, kopioinnin ja selittämisen tulos, että se on elävä vain silloin, kun se tavalla tai toisella esitetään ja sijoitetaan kontekstiinsa. Lainatakseni roomalaisen opettajan Quintilianuksen sanoja, teksti on rerum verborumque contextus. 1 Käsitteet teksti ja konteksti liittyvät toisiinsa. Antiikissa konteksti ei kuitenkaan näytä olevan pelkästään sellaista, mikä on tekstin ohessa tai mukana, vaan mieluumminkin konteksti on tekstin tarkempi määritelmä, kuten Quintilianus sanoo: teksti on kudottu yhteen sanoista ja asioista. Antiikista meille periytynyt teksti Tekstiä koskeva aihe implikoi kolmeen kontekstiin sijoitettuna kolme määritelmää: 1) Teksti on jotakin meille, eli mitä antiikin tekstit merkitsevät nyt. 2) Teksti on periytynyt, eli miten se on säilynyt ja mitä se on merkinnyt historiansa aikana. 3) Teksti on antiikista, eli mikä se on alkuperäisenä antiikissa ja mitä se silloin merkitsi. Meillä on siis ikään kuin kolme tekstiä : 1:o elävä teksti eli kussakin tilanteessa puhuttua tai luettu (selitetty) teksti. 2:o tekstin historia eli se käyttäytyminen, jonka välityksellä teksti on säilynyt ja joka on muovannut käsitystämme tekstin olemuksesta ja sisällöstä. 3:o alkuperäinen teksti eli se kielellisen ilmauksen muovaaminen, johon säilyneen tekstin oletetaan perustuvan. Kirjoitus perustuu Turun yliopiston klassillisen filologian 40-vuotisjuhlassa pidettyyn esitelmään. 1 Quintilianus, Institutio oratoria sed non firme tantum continere, verum etiam cito percipere multa acturos oportet, nec quae scripseris modo iterata lectione complecti, sed in cogitatis quoque rerum ac verborum contextum sequi. 1

2 PRIMO: elävä teksti "Elävä teksti" on joko kirjoitettua tai puhuttua diskurssia. Se on tapa esittää ja esiintyä kulloisenkin tilanteen mukaan. Elävällä tekstillä on tyyli, ts. se kertoo esittäjästään, esitystilanteesta ja esittämisperinteestä. Tyyli tarkoittaa myös, että teksti on aina verrattavissa johonkin toiseen tekstiin ja että sillä on malli ja esikuva. Tekstillä on design, tarkoituksellinen suunnitelma ja muotoilu; se on siksi verrattavissa muihin esitysmuotoihin, esimerkiksi piirustukseen, maalaukseen, veistokseen tai rakennukseen. Kielellistä ilmausta aineksenaan käyttävä teksti vetoaa kuuloaistiin ja on ollakseen hyvä teksti muokattu niin, että se on ymmärrettävä, helppo esittää, miellyttävä korvalle ja vaikuttava esitystilanteessa. Tekstin muovaaja tekee valintoja, aina kun hän sijoittaa tekstin kontekstiin. Tässä ja nyt tehtäviä valintoja ovat mm., minkä auktorien tekstejä luetaan ja selitetään, mitä osia peritystä tekstistä painotetaan ja millä tekstillä katsotaan olevan merkitystä tällä hetkellä. Koko kuva antiikista hahmottuu näiden valintojen perusteella. Esimerkiksi: Mitä auktoreja käännetään nykykielille? Mikä on antiikin filosofian merkitys? Platon ja Aristoteles? Homeros, kansanperinne ja meidän myyttinen historiamme? Konkreettinen yhteys Homeroksen maaperälle Kreikkaan? Lakitekstit, oikeus- ja yhteiskuntarakenteemme perusteet: demokratia ja puhetaito? Korkeampi esittävä taide, tragedia, lyriikka? Kansalliset aatteet ja länsimainen ideologia: Vergilius ja Cicero? Nykykontekstiin sijoittuva tekstin valinta on resiprookkista: valinta ei vain muodosta kuvaa antiikista vaan myös perustuu perinteiseen kuvaan antiikista. Kysymyksiä ja valintoja ei voi tehdä tyhjästä ilman, ettei olisi ollut vuosisatoja jatkunut tekstien lukemisen ja selittämisen perinne, joka vaikuttaa siihen, millaisia kysymyksiä teemme antiikin teksteille. Yhden kuvan antiikista periytyneiden tekstien nykypäivästä antavat oppiaineessamme viime aikoina valmistuneet väitöskirjat ja vireillä olevat tutkimushankkeet. Niistä tulee esiin mm. seuraavia teemoja: Pakanallisen mytologian käyttö kristillisessä opetuksessa Sananmuodostus ja kielen uusiutuminen Kielivirheet ja kieliin kohdistuvat asenteet Kielioppi ja kielitieteen perinne Ennustaminen, uskonnolliset ja yhteiskunnalliset instituutiot Väkivalta ja julmuus vallankäytön yhteydessä Ruumiinkuvaus ja nainen Rooman keisariajan kirjallisuudessa Vammaisuus ja suhtautuminen vammaisiin Hymnit ja eeppinen kerronta jumalten ja ihmisten maailmassa Tieteellinen esittämistapa luonnontieteellisissä teksteissä. 2

3 SECUNDO: tekstin historia Käsittelen tässä artikkelissa yksityiskohtaisemmin edellä mainitsemaani toista vaihetta, tekstin 2 historiaa. Textus (textum), teksti Konkreettisesti teksti ymmärretään tavallisimmin kirjoitetuksi, kirjaan painetuksi lyhyemmäksi tai pitemmäksi otteeksi jatkuvaa kieltä. Usein teksti samaistuu auktoriin eli se mielletään jonkun alkuperäisen tekijän tuotteeksi tai auktorin nykyaikaiseksi editoiduksi tekstiksi. Kaikkein äärimmäisimmässä merkityksessään se on autoritaarinen, formaalinen osa pysyvää muuttumatonta kieltä, pyhää sanaa. Tällaiset latinan sanan textus merkitykset syntyivät myöhäisantiikissa, jolloin oli tarpeen määritellä tiukasti ja säilyttää muuttumaton teksti. Myöhäislatinassa ja kristillisessä latinassa textus alkoi siis saada meille tuttuja merkityksiä: kirjoitettu varsinainen teksti, leipäteksti erotettuna selityksistä, viitteistä sekä nooteista, tekstirunko kirjalehden sivulla ja alkuperäinen auktori, oikea ja muuttumaton teksti. Esim. Hist. Aug. Maximi Duo exceptis magnis imperatoribus, quorum res gestae plures atque clariores longiorem desiderant textum. Suurten keisarien lukuisten ja maineikkaiden tekojen kuvaaminen vaatii laajemman tekstin. Zeno Veronensis 2.21 Iudaicum populum uniuersum salutis suae amisisse praesidium diuini carminis textus ostendit. Jumalan sanan teksti. Servius ad Verg. Aen quis totius libri consideret textum. Koko kirjan teksti. Diomedes, Ars. Gramm Et fere quidquid motus animi orationi inseruerit, quo detracto textus integer reperitur. Kun tunteen ilmaukset jätetään pois puheesta, jäljelle jää varsinainen teksti. Tekstin historia on prosessi, jonka kautta tekstit ovat siirtyneet meidän päiviimme. Tätä prosessia voidaan kuvata seuraavilla käsitteillä. a) Filologian historia ( History of Scholarship ). Keskeinen osa tässä historiassa on oppineiden työ, jolla antiikin aikaiset ja keskiaikaiset käsikirjoitukset saadaan moderneiksi julkaisuiksi. Käsikirjoitusten tekstikriittinen analysointi ja siihen liittyvä editointi on oma tieteenalansa, ja välttämätön, jotta kopiointihistorian jättämät tekstit saataisiin mahdollisimman aidoiksi antiikin dokumenteiksi. Filologia alkaa tekstin tulkintana eli strategisena luentana. Ensiksi Homeroksen sisältämä itseinterpretaatio alkoi saada allegorisia muotoja. Tekstin tulkitsijoita olivat rapsodit, homeridit ja homeros-kriitikot (mm. Ksenofanes kolofonilainen ja Theagenes rhegionilainen), sitten sofistit (Portagoras, Prodikos, Gorgias) ja filosofit (Platon ja Aristoteles). Tulkitsijoiden työ synnytti allegorian, biografian ja gloossat. Platon painotti tulkinnan tiedollista puolta (epistēmē), Aristoteles taitoa (tekhnē). Strategisen luennan tekniikoita olivat: orthoepeia, semantiikka, poetiikka, dialektiikka, logiikka, retoriikka, imitaatio ja inspiraatio, ja tavallisia luennan kohteita olivat dithyrambi, draama ja eepos. 2 Olen käsitellyt latinan sanan textus merkitystä artikkelissani Text as hyphos in Quintilian. Institutio oratoria In: Ad itum liberum. Essays in honour of Anne Helttula, ed. by O. Merisalo & R. Vainio (Jyväskylä 2007), s

4 b) Kirjan historia. Miten teksti siirtyy papyrukselle, koodeksiin ja painettuun editioon ja tietysti vielä sähköiseen julkaisuun? Jokaisessa vaiheessa tapahtuu valintaa ja sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat tekstiä. 3 Antiikin ajan ja keskiajan aikaisia kirjoitusalustoja olivat kivi, puutaulu, valkaistu (album) vahataulu, ostrakon (saviruukun sirpale), papyrus (biblos), pergamentti (nahkalevy 2. vs. ekr. alkaen), koodeksi (4. vs. jkr.) ja paperi (7. 8. vs.; länsimaissa vasta 14. vs.). Perinteen mukaan Ateenan Peisistratos ja Samoksen Polykrates omistivat laajat kirjakokoelmat. Yksityiskirjastoja alkoi olla 5. vs:n lopulla. Tämä näkyy mm. Aristofaneen ja myös Platonin tuotannosta, joissa on viittauksina lainauksia eri kirjailijoilta. Ei tiedetä, oliko Ateenassa julkista kirjastoa. Luultavasti juhlissa esitettävien näytelmien kopioita säilytettiin teatterien yhteydessä; vastaava käytäntö lienee koskenut puheita. Kirjastoja syntyi akateemisten instituutioiden (Akatemia, Lykeion) yhteyteen kasvatus- ja tietotarpeita varten. Aristoteleen keräämästä kirjastosta kertoo mm. geografi Strabon. Akateemiset intressit koskivat filosofiaa ja kaunokirjallisuutta sekä puhetaitoa. Aristoteleen Poetiikka ja Retoriikka ovat hyviä osoituksia näistä kirjallisuuden tarpeista. Lykeion ja Akatemia toimivat sitten mallina Aleksandrian kuuluisalle kirjastolle. Aleksandrian Museionin (kirjallis-tieteellinen yhteisö) keskeinen osa oli kirjasto. Kirjastoa perustamaan kutsuttiin n. 295 Demetrios faleronilainen, peripateetikko Theofrastoksen oppilas. Kirjasto kasvoi nopeasti, 3. vs:lla kirjastossa oli kääröä (näin kertovat myöhäisantiikin ensyklopedistit). Emme tiedä, kuinka paljon oli duplikaatteja. Joka tapauksessa tavoitteena oli saada täydellinen kreikankielisten kirjojen kirjasto. Meillä on myös tietoja ja anekdootteja kirjanhankintapolitiikasta, esim. Ptolemaios halusi tarkan kopion eräästä attikalaisesta tragediasta ja antoi virallisen kopion vakuudeksi 15 talenttia (lähde polyhistorioitsija Galenos); myös kerrotaan, että aleksandrialaiset kirjojen keräilijät joutuivat usein väärentäjien petkuttamiksi. Kirjojen järjestäminen oli valtava tehtävä. Kallimakhos kokosi eräänlaisen bibliografisen oppaan, 120 kirjaa käsittäneen katalogin Pinakes. Kirjojen kopioiminen oli vaativa tehtävä ja aitojen tekstien järjestäminen vaati suurta oppineisuutta ja tekstikriittisten menetelmien kehittämistä. Syntyi varsinainen filologia. Ensimmäiset filologit ovat Eratosthenes, Zenodotos, Aristofanes bysanttilainen ja Aristarkhos. c) Lukemisen historia (lectio) Käsikirjoituksiin perustuvassa tekstikriittisessä työssä lectio tarkoittaa "lukutapaa" eli käsikirjoitusten luettavia variantteja selityksineen, muuten lectio tarkoittaa tietenkin yleensä "lukemista" ja erityisesti "luentoa". Seuraavassa muutama perustelu sille, miksi tekstin historia on ensisijaisesti lukemisen historiaa: 3 Aihepiirin asiantuntija Suomessa on Jyväskylän yliopiston professori Outi Merisalo, MANU SCRIPTA. Länsimaisen kirjan historia keskiajalla ( ). JYY:n julkaisusarja 69, Kampus Kustannus, Jyväskylä

5 Käsikirjoitusten kopioiminen on lukemiseen perustuvaa kirjoittamista, jota tapahtui pääosin keskiajan luostareissa. Keskiaikana kasvatus perustui lukemiseen, esimerkiksi ns. 12. vuosisadan renessanssi oli auktorien lukemista. Kasvatukseen kuului kaksi vaihetta: kielenkäytön alkeet kirjaimien avulla ja hyvä sekä siveellinen käytös sopivalla tekstivalinnalla. Opetus perustuu oikeaan lukemiseen. Esimerkiksi karolingisen ajan kulttuurilukeminen piti oikeaa ääntämystä (ja tietysti myös oikeita kirjaimia) kielellisen identiteetin tunnusmerkkeinä. Lectio, luento, lukeminen on etenkin renessanssin ajan tyypillinen tapa välittää perinteistä tietoa, ja on edelleen suosittu tapa varsinkin kristillisessä opetuksessa. Katsaus antiikkiin tarkoituksena löytää kopioitsijoilla, lukijoilla ja oppineilla käytössä olleet käytänteet ja menetelmät eli diskursiiviset strategiat Arkaaisena aikana esittävä taide, kirjallisuus oli ennen kirjoittamista. Kirjoittamisen motiivina oli paitsi perinteisten tapojen muistiin hakkaaminen myös perinteisen runouden muistiin pänttääminen apuneuvoksi toistuville suullisille esityksille. Kirjallisuuden ydin oli tietysti Homeroksen runous. Antiikin käsityksen mukaan ensimmäinen Homeros-julkaisu valmistettiin Ateenassa 6 vs. puolivälissä Peisistratoksen määräyksestä. Peisistratoksen tarkoitus oli todennäköisesti varmistaa virallinen kopio Panathenaia-juhlia varten. Tapa lukea epiikkaa sen sijaan, että sitä kuultaisiin rapsodien laulamana ei kehittynyt nopeasti. Kirjat olivat vielä harvinaisuuksia 5. vuosisadalle saakka. Kuitenkin kirjallisten muotojen synty ja kehitys varmisti sen, että alkoi olla tarvetta ainakin yhden kopion olemassaoloon esim. viittaamista varten. Tunnetuin tapaus on filosofi Herakleitos, joka sijoitti teoksensa temppeliin ja näin varmisti sen, että joku lukee hänen ajatuksiaan. Teksti tai kirja on siis tehty käytettäväksi, luettavaksi. Kirjoja tarvitsivat erityisesti opettajat, sofistit. Platon kertoo Apologiassaan, että sofisti Anaksagoraan töitä voi ostaa drakhmalla. Opettajien perusoppikirjana oli Homeroksen teksti. Sen avulla he opettivat hyvää käytöstä, moraalia ja esiintymiskykyä eli puhetaitoa. Antiikin kirjojen fyysinen rakenne teki lukemisen työlääksi. Kirja oli papyruskäärö, joka oli heikko rakenteeltaan ja vaikea käsitellä. Siksi on varmaa, että antiikin aikaiset auktorit siteeratessaan, siis käyttäessään aiempaa tekstiä, käyttivät hyväkseen useimmiten muistia. Papyruksen teksti oli vaikealukuista myös siksi, että kirjoitus oli aluksi yhtäjaksoista, ilman sananrajoja, ilman muita ääntämistä tai esittämistä avustamia merkkejä. Lukeminen onnistui siis vain oppineelle. Teksti tai kirja tarvitsee siis aina kriittisen lukijan. Tarve saada aikaan luotettava teksti synnytti tekstikriittiset menetelmät. Ongelmat, joihin tekstinsiirtäjä joutui etsimään ratkaisuja, voitaisiin karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: ääntämistä ja kirjaimistoa koskevat ongelmat, kielellisesti tai sisällölliset vaikeat kohdat ja kolmanneksi moraalisesti tai esteettisesti tärkeät tai arveluttavat kohdat. Ratkaisun välineitä olivat grammatiikka, metriikka, etymologia ja allegoria. Kriittinen (filologinen) diskurssi editointimenetelmänä on lukemista pitäen silmällä tekstin aitoutta ja arvoa ja sen tuloksena on kriittinen notaatio, sananselitykset (ns. gloossat) ja välihuomautukset (interpolaatiot) sekä kommentit. Aitous -tavoite näkyy useimmiten atetointina (atethesis) eli epäaidoksi osoittamisena. 5

6 Ongelmat ja ratkaisut: * kirjaimisto: Vanhalla kirjaimistolla kirjoitetut siirrettiin uudelle (siis kirjoitustapoja ei säilytetty sellaisinaan, esim. arkaaisessa attikalaisessa epsilon oli sekä e, ei että pitkä ē, ja omikron oli sekä o, oi että pitkä ō. Selittämiseen käytettiin kielioppia (grammatiikka) ja metriikkaa, esim. Aristarkhos selittäessään Pindarosta: yks. nom. slòj (dooril. muoto) on väärin metrisistä syistä kohdassa pitää olla mon. akk. sloúj. * sisältö: Turmeltuneitten tekstikohtien tai sisällöllisesti ja kielellisesti vaikeitten kohtien selittämiseen käytettiin grammatiikan ja metriikan ohella etymologiaa sekä yleistä kulttuuritietoutta, mytologiaa, historiaa ja maantietoa. Moraalisesti tärkeät kohdat selitettiin allegorisesti tai vetoamalla filosofiseen kirjallisuuteen. Esteettinen tulkinta saattoi käyttää apunaan retoriikkaa ja poetiikkaa. * selitykset: Tekstin aitoutta ja merkitystä koskevista huomautuksista alkoi syntyä erityisteoksia, jotka koskivat auktoreita ja teoskokonaisuuksia, kielioppeja, metriikan oppikirjoja, elämäkertoja, ensyklopedioita, sanastoja, kirjallisuuden historioita jne. Tavallisimpia olivat auktoribiografiat, mutta syntyi myös tieteellisiä teoksia, esim. Aristofanes kirjoitti analogiasta eli kieliopillisesta säännöllisyydestä. Selitysteokset olivat normaalisti erillään varsinaisesta tekstistä. Varsinaisen tekstin marginaaliin taas pantiin merkkejä huomauttamaan jollakin tavalla mielenkiintoisesta seikasta. Merkin perusteella lukijaa ikään kuin kehotetaan etsimään selitys vastaavasta selitysteoksesta. * tekstikriittiset merkit. Tietomme merkeistä tulevat etupäässä myöhäisantiikin lähteistä, ns. skholioneista, jotka ovat merkkeihin liittyvien selitysten kokoelmia. Keskiajalla ne siirrettiin tekstien marginaaleihin. Aleksandrialaisten filologien työhön liittyvät tavallisimmat merkit ovat obelos (vaakasuora viiva) = rivi on epäperäinen, atetoitava diplē > = sisällöllisesti tai kielellisesti merkittävä kohta diplē periestigmenē (pisteillä varustettu diplē) = Aristarkhos poikkeaa Zenodotoksesta asteriskos * = aiheetta, väärin toistettu säe antisigma (käännetty sigma) = rivien järjestys muuttunut Tällainen monimutkainen systeemi, jossa merkin selitys täytyi etsiä erillisestä teoksesta, osoittaa, että merkeillä varustettu teksti oli tarkoitettu oppineeseen käyttöön kyseessä on siis filologien välinen keskustelu eli diskurssi. * diakriittiset merkit (lukemista helpottavat merkit). Merkkejä esiintyy jo Aristofanes bysanttilaisella. Mutta aksenttien merkitseminen tuli pysyväksi vasta 10. vs. jkr. Kriittisen lukemisen kriteerit ovat: a) sopimaton kieli (kielivirhe) tai sopimaton käytös, pršpeia (aprépeia), esim. Akilleuksen sankariarvolle eivät sovi tavalliset sanat ja jumalatar Athenen arvolle ei sovi tarjota tuolia ihmiselle Helenalle! Myös Areksen ja Afroditen kuuluisa rakkauskohtaus mielellään poistettiin eli atetoitiin. b) toinen kriteeri: kirjailija selittää itse itseään ( Omhron x `Om»rou). Tavoitteena on säilyttää auktorin integriteetti. Koska tämä tavoite pyrkii pitämään tekstiä sisäisesti yhdenmukaisena, se saattoi johtaa tekstin yksinkertaistamiseen. Homeros ei saisi nukahtaa. c) Kirjoittajan arvostamiseen liittyy myös kolmas periaate, kertaesiintymien eli ns. hapaksien huomioiminen. Kertaesiintymät voidaan selittää joko kirjoittajan luovuuden tuloksiksi tai virheiksi. Hapaksien esiin poiminen johtaa tosin helposti painottamaan erikoisuuksia ja se luo mielikuvaa omituisesta antiikin tutkimuksesta. Toisaalta kertaesiintymistä kasvaa kielen ja kulttuurin kehitystä kuvaavia kokoelmia. 6

7 d) Neljäs periaate on kulttuuriarvo eli tarve säilyttää ikään kuin alkuperäinen historia- ja kulttuurikonteksti. Ensiksi se näkyy vanhan tiedon ja taidon säilyttämisenä tekstien nooteissa ja huomautuksissa ja paisuu vähitellen kommentaareiksi, sanakirjoiksi, ensyklopedioiksi ja laajoiksi tutkielmiksi, antiikin kulttuurin tietopaketeiksi. Tekstien lukeminen on jatkunut antiikista alkaen nykypäiviimme saakka samanlaisena. Kukin aika on tietysti käyttänyt tekstejä oman aikansa tarpeisiin ja näin lukenut niitä aina uusissa konteksteissa. Tämän työn lopussa on liitteissä (LIITE 1 ja LIITE 2) kaksi tekstinäytettä. Liitteen 1 näyte on keskiaikainen käsikirjoitusjulkaisu, liitteen 2 näyte on viime vuosisadan painetusta editiosta. Molemmissa on leipäteksti ja nootteja. Kokonaissisältö on kuitenkin erilainen. Erilaisuus johtuu erilaisesta kontekstista. Keskiaikainen tekstijulkaisu on ikään kuin opettajan kappale, joka sisältää kaiken mahdollisen käsitellyn auktorin tekstiä koskevan kieli- ja kulttuuritietouden. Nykyaikainen tekstijulkaisu on enemmänkin oppilaan tai lukijan kappale, jonka leipäteksti ja apparaatti kertovat lyhyesti, millaisen analyysin eli lukemisen kautta kyseinen julkaisija on päätynyt käsillä olevaan tekstimuotoon. Se joka tuntee keskiajan kulttuuria voi ymmärtää myös käsikirjoituksessa olevat nootit kommentit; se taas joka tuntee sitä kulttuuria, johon nykyaikainen editio on tehty, ymmärtää siinä olevien noottien tarkoituksen. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa vain siitä, että molempien tekstien sisältö on syntynyt samojen periaatteiden mukaisesti, joita edellä olen kutsunut kriittiseksi diskurssiksi. TERTIO: alkuperäinen teksti Tekstit, jotka ovat meille säilyneet kirjoitettuina, saattavat antaa sen harhakuvan, että antiikin maailma oli kirjoituksen maailma ja että tekstit syntyivät kirjoitetuiksi. Tilanne on kuitenkin toisin päin. Tekstit syntyivät puhuttaviksi. Pääosa säilyneistä teksteistä on alun perin tarkoitettu esitettäviksi suullisesti. Asia on täysin selvä, jos ajattelemme sellaisten tärkeitten kirjallisuuden lajien luonnetta kuin epiikka, draama tai puhetaito. Siis antiikin tekstit alkuperäisinä saavat merkityksensä silloisen esitystilanteen ja suullisen esityksen kautta. Antiikista periytynyt runsas ja vaikuttava poetiikkaa, kirjallista kritiikkiä ja retoriikkaa koskeva kirjallisuus keskittyy hyvin voimakkaasti käsittelemään juuri sitä ongelmaa, mikä on oikea tapa käyttää kieltä suullisesti. Kirjoittamisen ja suullisen esityksen vuorovaikutus ja sitä koskeva filosofinen ja esteettinen pohdinta ovat siksi oppiaineessamme luonnostaan tärkeitä tutkimusaiheita. Antiikin sanataidetta (retoriikka, poetiikka, kirjallinen kritiikki) käsittelevä kirjallisuus: Platon (dialogit, sanan/kielen ja asian/todellisuuden erottaminen), Aristoteles (Poetiikka/Runousoppi, Retoriikka/Puhetaito), Theofrastos (Luonteista, Tyylistä), filologit (Homeros-analyysi), Demetrios (Tyylilajeista), Dionysios Halikarnassolainen (Attikalaisista puhujista, Puheen sommittelu ja tyylilajit, Imitaatiosta), Cicero (Puheet, Puhetaidosta ja Puhujasta), Horatius (Runousoppi), Quintilianus (Institutio oratoria/puhetaidon oppikirja), Pseudo-Longinus (Korkeasta tyylistä). Havainnollistan seuraavassa antiikin aikaisen tekstin syntyprosessia puhetaidon opettajalta Quintilianukselta otetulla esimerkillä. 4 4 Tämä luku pohjautuu Suomalaisen tiedeakatemian istunnossa pitämääni esitelmään Puhe tekstinä: antiikin teorioita sanataiteesta. In: Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja 1997:

8 Koko latinankielisessä kirjallisuudessa, ennen myöhäisantiikkia ja keskiaikaa, latinan sanat textus ja textum, kudelma, esiintyvät vain yhdessä kohtaa varsin modernissa tekstin merkityksessä tarkoittamassa kielen kuultavien elementtien sommittelua eli kutomista ymmärrettäväksi ja nautittavaksi puheeksi. Esiintymä on roomalaisen puhetaidon opettajan Quintilianuksen Institutio oratorian luvussa, jossa hän käsittelee puheen kompositiota (9.4.13; ). Quintilianus (9.4.13) sanoo, että kompositio, jolla sanat yhdistetään tekstiksi ja rytmikkäiksi lausekkeiksi, on yhtä merkittävää kuin sanojen valinta ajatuksen ilmaisemiseksi (quantumque interest sensus idem quibus verbis efferatur, tantum verba eadem qua compositione vel in textu iungantur vel in fine cludantur). Hän siis erottaa toisaalta kudelman, tekstin, joka on sanallisen esitystavan rakentamista, ja toisaalta sananvalinnan, joka on puheen sisältöön soveltuvien ilmausten etsimistä. Toisessa saman kappaleen kohdassa (9.4.17) Quintilianus puhuu Lysiaan yksinkertaisesti hiotusta puhekudelmasta (illud in Lysia dicendi textum tenue atque rasum). Sana contextus sen sijaan esiintyy useammin Quintilianuksella, mutta on muualla klassillisessa latinassa varsin harvinainen. Cicerolla se esiintyy vain kerran (de part. or. 82). Tavallisimmin sana esiintyy yhteydessä, jossa tarkoitetaan asioitten ja sanojen yhdistämistä puheeksi: rerum verborumque contextus, ks. edellä n. 1; factorum dictorumque contextus, sermonis contextus (Quintilianus) ja orationis contextus (Cicero). Sellaisena latinan tekstiä tarkoittava sana on käännös kreikan sanalle Ûfoj (esiintyy ennen Quintilianusta tyylikriitikko Dionysios Halikarnassolaisella). Hýphos-textus -metafora periytyy vanhoihin eeppistä laulua kuvaaviin kielikuviin ja viime kädessä Homerokseen, joka hymnin kutoi, Ûmnon Ûfaine. Määritellessään puheen tekstiksi Quintilianus näyttää käsittävän kielenkäytön varsin modernilla tavalla, jos hän viittaa sanalla teksti kielellisen käyttäytymisen kompleksisuuteen. Tosin hän käsittelee tarkoituksellista kieltä eli puheen sommittelua tiettyihin tilanteisiin, jolloin teksti ei tarkoita vain ainoastaan puhujan tavoittelemaan esitystä vaan on myös aiemmasta sanataiteesta saatu malli. Metafora on peräisin Aristoteleen teoksiin pohjautuvasta kreikankielisestä runoteoriasta ja retoriikasta. Poetiikassa Aristoteles lähtee siitä, että vain runous on varsinaisen poeettisen taidon tuote, ja Retoriikassa hän sitten painottaa runouden ja proosan eroa. Tässä peripateettisessa (aristotelisessa) viitekehyksessä poetiikan ja retoriikan kohtaamista voi kuvata seuraavasti. Kirjallisuuden (runouden) analysoija katselee ikään kuin taaksepäin historiaan ja tarkastelee olemassa olevia tekstejä löytääkseen niistä sanataiteen yleisiä periaatteita ja sääntöjä perinteessä. Puhetaidon opettaja sitä vastoin katsoo eteenpäin ja määrittelee sääntöjä, joita seuraamalla voi tulla hyväksi puhujaksi. Puhetaidon analyysiin kuuluu kuitenkin kaksi puolta. Ensiksi on puhetilanne, johan asiat ja sanat (res et verba) sijoitetaan. Se sisältää sanojen ymmärtämisen informaation lähteiksi ja puhujan ja kuulijan suhteen määrittelyn. Toiseksi on kielellinen materiaali, äänteet, tavut, sanat jne., ja säännöt, joilla materiaali rakennetaan puhetilanteen vaatimuksia vastaavaksi kompositioksi. Jälkimmäistä ei voi tehdä ilman jo olemassa olevia komposition malleja. Antiikin retoriikassa tämä johti poetiikan säännöstön siirtämiseen juuri siihen kohtaan retoriikkaa, joka käsittelee sanallista rakentamista. Kun aineisto, joka tarvittiin puheen rakentamisen säännöstöön, otettiin poetiikasta eli runouden rakentamisesta, menetelmä siirsi puhetaidon kriteerit myös aiemman kirjallisuuden analysointiin niin, että kompositiotavat, joita poetiikassa oli käsitelty esteettiseltä ja moraaliselta kannalta, siirtyivät puhetaidon malleiksi jopa niin pitkälle, että aiemmat kirjailijat muuttuivat tiettyjen ihanteina pidettyjen esityslajien eli tyylien 8

9 edustajiksi. Kuorolyyrikko Pindaros ja tragediankirjoittaja Aiskhylos olivat esimerkkejä ankaran yksinkertaisesta tyylistä, runoilija Sapfo ja traagikko Euripides olivat kaunistelevan hienon tyylin malleja ja Homeros saattoi edustaa tasapuolisesti molempia tyylejä. Jaottelu siirtyi sitten aiemman puhetaidon analyysiin: Lysias tuli yksinkertaisen selkeän tyylin malliksi, Isokrates edusti koristeellista rönsyilevää tyyliä, ja Demosthenes oli paras esikuva, koska hän käytti harmonisesti molempia tyylejä. Antiikin sanataiteen teorian mukaisesti teksti siis meidän näkökulmastamme antiikin aikainen alkuperäinen teksti on representaatio: sillä on tyyli, joka kertoo tekstin esittäjästä ja esitystilanteesta sekä esittämistraditiosta. Tekstiin tyylinä liittyvät seuraavat piirteet: (1) Paras tyyli on se joka sopii esittäjälle; (2) Tyyli on taito. Se on taito imitoida eli taito muokata sanoiksi esittämänsä asia ja samalla taito ottaa huomioon parhaat mallit; (3) Tyyli on käyttäytymistä. Tekstin kielellinen ilmaus liittyy aina sosiaaliseen kontekstiin. Kirjallisuushistorioitsija Aulus Gellius ( 2. vs. jkr.) kiteyttää Kreikan ja Rooman kirjallisuuden kolmen tyylin representaatioiksi. Koristeelliseen (uber, magnificus) liittyy arvokkuutta ja ylevyyttä, yksinkertainen (gracilis, subtilis) on viehättävää ja näiden sekoitus (mixtus, mediocris, moderatus) on taidokasta. Jo Varro oli löytänyt näiden kolmen tyylin edustajat latinankielisestä runoudesta: tragediankirjoittaja Pacuvius on uber, satiirikko Lucilius on subtilis ja komediankirjoittaja Terentius edustaa keskityyliä, mediocris. Nämä kolme erilaista tyyliniekkaa esiintyvät perinteen mukaan jo Homeroksen sankarien joukosta: suurisanainen vaikuttava Odysseus, selkeä lyhytsanainen Menelaos ja hillitty keskitien kulkija Nestor (Gellius, Noctes Atticae ). Menelaoksen ja Odysseuksen erilaisia esiintymistyylejä Homeros kuvaa seuraavasti (Ilias Suomennos Otto Manninen) Tääll oli kerta jo ennen Odysseus oiva sun tähtes viestinä, urhea häll oli kumppalinaan Menelaos; Mutta kun astuivat kokoukseen Iliolaisten, seisoissaan rotevamp oli hartiokas Menelaos, taaspa kun istuivat he, ol arvokkaaampi Odysseus. Vaan puhuessaan, saattaissaan sanomansa jo julki, reimana laskettain Menelaos lausehet laati, paljoa ei, mut paikalleen, sill ei sanarunsas, nuoremmuuttaan myösp ei harhaan haasta ollut. Vaan puhumaan monineuvo kun nousi Odysseus sitten, kauan seisoi hän yhä tuijottain alas maahan, Vaan hänen rinnastaan kun raikui valtava ääni, kun sanat sinkosi kuin lumihiuteet talvisen tuiskun, ihmist ei sitä, ken kera kilvata saatti Odysseun; emmepä moist olis luulleet, kun näimme me ensin. Mense Maio 2010 Toivo Viljamaa 9

10 LIITE 1: Ote keskiaikaisesta Homeros-käsikirjoituksesta codex Venetus A (10. vs.) Lähde: Jeremy Norman s HistoryofScience.com Venetus A (Bibliotheca Marciana, Venetsia) on kuuluisin Homeroksen Iliaan sisältävä käsikirjoitus. Käsikirjoitus on 10. vuosisadalta, ja sen uskotaan sisältävän aleksandrialaisten filologien (Aristarkhos) tekemiä tekstikriittisiä huomautuksia. Varsinaisen tekstin marginaaleissa ja rivien välissä on oppineiden tekemiä nootteja ja huomautuksia (ns. skholioneja). Skholionit jakaantuvat pääosin kolmeen ryhmään: tekstikriittiset (kielelliset ja metriset) nootit, vaikeitten sanojen selitykset (gloossat) ja eksegeettiset kommentit (asiaselitykset). 10

11 LIITE 2: D. Iuni Iuvenalis Saturae. Ed. Oxford 1977, s. 53 Leipäteksti ja kriittinen apparaatti. Tekstissä crux critica tarkoittaa ratkaisematonta kohtaa (säe 109) ja hakasuluissa [] on poistettavaksi ehdotettu kohta (säe 113). Apparaatissa esitellään käsikirjoitusten (tässä tapauksessa tärkein käsikirjoitus on P) vaihtoehtoiset lukutavat ja oppineiden esittämät korjausehdotukset. 11

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen. Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI!

Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen. Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Päivän ohjelmasta Esittelykierros Kysely kurssiin liittyvistä toiveista Katsaus kirjallisuuskäsitysten historiaan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ystävyyden filosofia

Ystävyyden filosofia Ystävyyden filosofia Aristoteles, Kant, Montaigne Erilaisia ystävyyden käsityksiä Aristoteles Platonin oppilas Nikomakhoksen etiikka Retoriikka ja runousoppi Kommentaari: Pangle 2003: Aristotle on the

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Sali

(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op. Sali (LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op Sali 103 4.11. 18.12.2016 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot