Mitä on antiikista meille periytynyt teksti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä on antiikista meille periytynyt teksti?"

Transkriptio

1 Mitä on antiikista meille periytynyt teksti? Toivo Viljamaa PRAEAMBULUM Klassillisten kielten opetusohjelmaan ja tutkintovaatimuksiin on aina kuulunut tärkeänä osana kreikan- ja latinankielisiä tekstejä. Siinä suhteessa oppiaine ei ole vuosikymmenten saatossa mitenkään muuttunut tai uudistunut. Tekstien olemassa olo on niin itsestään selvää, että uskoisi kaikille olevan selvää myös, mitä antiikista periytynyt teksti on. Tavallisesti miellämme tekstin seuraavasti: Teksti on kirjoitettu, kopioitu ja säilynyt. Se on peräisin joltakin (antiikin) auktorilta, eli teksti on julkaistu, tekstillä on historia ja teksti on menneisyyden muistomerkki. Harvemmin ehkä ajattelemme, että teksti on lopultakin valikoinnin, kopioinnin ja selittämisen tulos, että se on elävä vain silloin, kun se tavalla tai toisella esitetään ja sijoitetaan kontekstiinsa. Lainatakseni roomalaisen opettajan Quintilianuksen sanoja, teksti on rerum verborumque contextus. 1 Käsitteet teksti ja konteksti liittyvät toisiinsa. Antiikissa konteksti ei kuitenkaan näytä olevan pelkästään sellaista, mikä on tekstin ohessa tai mukana, vaan mieluumminkin konteksti on tekstin tarkempi määritelmä, kuten Quintilianus sanoo: teksti on kudottu yhteen sanoista ja asioista. Antiikista meille periytynyt teksti Tekstiä koskeva aihe implikoi kolmeen kontekstiin sijoitettuna kolme määritelmää: 1) Teksti on jotakin meille, eli mitä antiikin tekstit merkitsevät nyt. 2) Teksti on periytynyt, eli miten se on säilynyt ja mitä se on merkinnyt historiansa aikana. 3) Teksti on antiikista, eli mikä se on alkuperäisenä antiikissa ja mitä se silloin merkitsi. Meillä on siis ikään kuin kolme tekstiä : 1:o elävä teksti eli kussakin tilanteessa puhuttua tai luettu (selitetty) teksti. 2:o tekstin historia eli se käyttäytyminen, jonka välityksellä teksti on säilynyt ja joka on muovannut käsitystämme tekstin olemuksesta ja sisällöstä. 3:o alkuperäinen teksti eli se kielellisen ilmauksen muovaaminen, johon säilyneen tekstin oletetaan perustuvan. Kirjoitus perustuu Turun yliopiston klassillisen filologian 40-vuotisjuhlassa pidettyyn esitelmään. 1 Quintilianus, Institutio oratoria sed non firme tantum continere, verum etiam cito percipere multa acturos oportet, nec quae scripseris modo iterata lectione complecti, sed in cogitatis quoque rerum ac verborum contextum sequi. 1

2 PRIMO: elävä teksti "Elävä teksti" on joko kirjoitettua tai puhuttua diskurssia. Se on tapa esittää ja esiintyä kulloisenkin tilanteen mukaan. Elävällä tekstillä on tyyli, ts. se kertoo esittäjästään, esitystilanteesta ja esittämisperinteestä. Tyyli tarkoittaa myös, että teksti on aina verrattavissa johonkin toiseen tekstiin ja että sillä on malli ja esikuva. Tekstillä on design, tarkoituksellinen suunnitelma ja muotoilu; se on siksi verrattavissa muihin esitysmuotoihin, esimerkiksi piirustukseen, maalaukseen, veistokseen tai rakennukseen. Kielellistä ilmausta aineksenaan käyttävä teksti vetoaa kuuloaistiin ja on ollakseen hyvä teksti muokattu niin, että se on ymmärrettävä, helppo esittää, miellyttävä korvalle ja vaikuttava esitystilanteessa. Tekstin muovaaja tekee valintoja, aina kun hän sijoittaa tekstin kontekstiin. Tässä ja nyt tehtäviä valintoja ovat mm., minkä auktorien tekstejä luetaan ja selitetään, mitä osia peritystä tekstistä painotetaan ja millä tekstillä katsotaan olevan merkitystä tällä hetkellä. Koko kuva antiikista hahmottuu näiden valintojen perusteella. Esimerkiksi: Mitä auktoreja käännetään nykykielille? Mikä on antiikin filosofian merkitys? Platon ja Aristoteles? Homeros, kansanperinne ja meidän myyttinen historiamme? Konkreettinen yhteys Homeroksen maaperälle Kreikkaan? Lakitekstit, oikeus- ja yhteiskuntarakenteemme perusteet: demokratia ja puhetaito? Korkeampi esittävä taide, tragedia, lyriikka? Kansalliset aatteet ja länsimainen ideologia: Vergilius ja Cicero? Nykykontekstiin sijoittuva tekstin valinta on resiprookkista: valinta ei vain muodosta kuvaa antiikista vaan myös perustuu perinteiseen kuvaan antiikista. Kysymyksiä ja valintoja ei voi tehdä tyhjästä ilman, ettei olisi ollut vuosisatoja jatkunut tekstien lukemisen ja selittämisen perinne, joka vaikuttaa siihen, millaisia kysymyksiä teemme antiikin teksteille. Yhden kuvan antiikista periytyneiden tekstien nykypäivästä antavat oppiaineessamme viime aikoina valmistuneet väitöskirjat ja vireillä olevat tutkimushankkeet. Niistä tulee esiin mm. seuraavia teemoja: Pakanallisen mytologian käyttö kristillisessä opetuksessa Sananmuodostus ja kielen uusiutuminen Kielivirheet ja kieliin kohdistuvat asenteet Kielioppi ja kielitieteen perinne Ennustaminen, uskonnolliset ja yhteiskunnalliset instituutiot Väkivalta ja julmuus vallankäytön yhteydessä Ruumiinkuvaus ja nainen Rooman keisariajan kirjallisuudessa Vammaisuus ja suhtautuminen vammaisiin Hymnit ja eeppinen kerronta jumalten ja ihmisten maailmassa Tieteellinen esittämistapa luonnontieteellisissä teksteissä. 2

3 SECUNDO: tekstin historia Käsittelen tässä artikkelissa yksityiskohtaisemmin edellä mainitsemaani toista vaihetta, tekstin 2 historiaa. Textus (textum), teksti Konkreettisesti teksti ymmärretään tavallisimmin kirjoitetuksi, kirjaan painetuksi lyhyemmäksi tai pitemmäksi otteeksi jatkuvaa kieltä. Usein teksti samaistuu auktoriin eli se mielletään jonkun alkuperäisen tekijän tuotteeksi tai auktorin nykyaikaiseksi editoiduksi tekstiksi. Kaikkein äärimmäisimmässä merkityksessään se on autoritaarinen, formaalinen osa pysyvää muuttumatonta kieltä, pyhää sanaa. Tällaiset latinan sanan textus merkitykset syntyivät myöhäisantiikissa, jolloin oli tarpeen määritellä tiukasti ja säilyttää muuttumaton teksti. Myöhäislatinassa ja kristillisessä latinassa textus alkoi siis saada meille tuttuja merkityksiä: kirjoitettu varsinainen teksti, leipäteksti erotettuna selityksistä, viitteistä sekä nooteista, tekstirunko kirjalehden sivulla ja alkuperäinen auktori, oikea ja muuttumaton teksti. Esim. Hist. Aug. Maximi Duo exceptis magnis imperatoribus, quorum res gestae plures atque clariores longiorem desiderant textum. Suurten keisarien lukuisten ja maineikkaiden tekojen kuvaaminen vaatii laajemman tekstin. Zeno Veronensis 2.21 Iudaicum populum uniuersum salutis suae amisisse praesidium diuini carminis textus ostendit. Jumalan sanan teksti. Servius ad Verg. Aen quis totius libri consideret textum. Koko kirjan teksti. Diomedes, Ars. Gramm Et fere quidquid motus animi orationi inseruerit, quo detracto textus integer reperitur. Kun tunteen ilmaukset jätetään pois puheesta, jäljelle jää varsinainen teksti. Tekstin historia on prosessi, jonka kautta tekstit ovat siirtyneet meidän päiviimme. Tätä prosessia voidaan kuvata seuraavilla käsitteillä. a) Filologian historia ( History of Scholarship ). Keskeinen osa tässä historiassa on oppineiden työ, jolla antiikin aikaiset ja keskiaikaiset käsikirjoitukset saadaan moderneiksi julkaisuiksi. Käsikirjoitusten tekstikriittinen analysointi ja siihen liittyvä editointi on oma tieteenalansa, ja välttämätön, jotta kopiointihistorian jättämät tekstit saataisiin mahdollisimman aidoiksi antiikin dokumenteiksi. Filologia alkaa tekstin tulkintana eli strategisena luentana. Ensiksi Homeroksen sisältämä itseinterpretaatio alkoi saada allegorisia muotoja. Tekstin tulkitsijoita olivat rapsodit, homeridit ja homeros-kriitikot (mm. Ksenofanes kolofonilainen ja Theagenes rhegionilainen), sitten sofistit (Portagoras, Prodikos, Gorgias) ja filosofit (Platon ja Aristoteles). Tulkitsijoiden työ synnytti allegorian, biografian ja gloossat. Platon painotti tulkinnan tiedollista puolta (epistēmē), Aristoteles taitoa (tekhnē). Strategisen luennan tekniikoita olivat: orthoepeia, semantiikka, poetiikka, dialektiikka, logiikka, retoriikka, imitaatio ja inspiraatio, ja tavallisia luennan kohteita olivat dithyrambi, draama ja eepos. 2 Olen käsitellyt latinan sanan textus merkitystä artikkelissani Text as hyphos in Quintilian. Institutio oratoria In: Ad itum liberum. Essays in honour of Anne Helttula, ed. by O. Merisalo & R. Vainio (Jyväskylä 2007), s

4 b) Kirjan historia. Miten teksti siirtyy papyrukselle, koodeksiin ja painettuun editioon ja tietysti vielä sähköiseen julkaisuun? Jokaisessa vaiheessa tapahtuu valintaa ja sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat tekstiä. 3 Antiikin ajan ja keskiajan aikaisia kirjoitusalustoja olivat kivi, puutaulu, valkaistu (album) vahataulu, ostrakon (saviruukun sirpale), papyrus (biblos), pergamentti (nahkalevy 2. vs. ekr. alkaen), koodeksi (4. vs. jkr.) ja paperi (7. 8. vs.; länsimaissa vasta 14. vs.). Perinteen mukaan Ateenan Peisistratos ja Samoksen Polykrates omistivat laajat kirjakokoelmat. Yksityiskirjastoja alkoi olla 5. vs:n lopulla. Tämä näkyy mm. Aristofaneen ja myös Platonin tuotannosta, joissa on viittauksina lainauksia eri kirjailijoilta. Ei tiedetä, oliko Ateenassa julkista kirjastoa. Luultavasti juhlissa esitettävien näytelmien kopioita säilytettiin teatterien yhteydessä; vastaava käytäntö lienee koskenut puheita. Kirjastoja syntyi akateemisten instituutioiden (Akatemia, Lykeion) yhteyteen kasvatus- ja tietotarpeita varten. Aristoteleen keräämästä kirjastosta kertoo mm. geografi Strabon. Akateemiset intressit koskivat filosofiaa ja kaunokirjallisuutta sekä puhetaitoa. Aristoteleen Poetiikka ja Retoriikka ovat hyviä osoituksia näistä kirjallisuuden tarpeista. Lykeion ja Akatemia toimivat sitten mallina Aleksandrian kuuluisalle kirjastolle. Aleksandrian Museionin (kirjallis-tieteellinen yhteisö) keskeinen osa oli kirjasto. Kirjastoa perustamaan kutsuttiin n. 295 Demetrios faleronilainen, peripateetikko Theofrastoksen oppilas. Kirjasto kasvoi nopeasti, 3. vs:lla kirjastossa oli kääröä (näin kertovat myöhäisantiikin ensyklopedistit). Emme tiedä, kuinka paljon oli duplikaatteja. Joka tapauksessa tavoitteena oli saada täydellinen kreikankielisten kirjojen kirjasto. Meillä on myös tietoja ja anekdootteja kirjanhankintapolitiikasta, esim. Ptolemaios halusi tarkan kopion eräästä attikalaisesta tragediasta ja antoi virallisen kopion vakuudeksi 15 talenttia (lähde polyhistorioitsija Galenos); myös kerrotaan, että aleksandrialaiset kirjojen keräilijät joutuivat usein väärentäjien petkuttamiksi. Kirjojen järjestäminen oli valtava tehtävä. Kallimakhos kokosi eräänlaisen bibliografisen oppaan, 120 kirjaa käsittäneen katalogin Pinakes. Kirjojen kopioiminen oli vaativa tehtävä ja aitojen tekstien järjestäminen vaati suurta oppineisuutta ja tekstikriittisten menetelmien kehittämistä. Syntyi varsinainen filologia. Ensimmäiset filologit ovat Eratosthenes, Zenodotos, Aristofanes bysanttilainen ja Aristarkhos. c) Lukemisen historia (lectio) Käsikirjoituksiin perustuvassa tekstikriittisessä työssä lectio tarkoittaa "lukutapaa" eli käsikirjoitusten luettavia variantteja selityksineen, muuten lectio tarkoittaa tietenkin yleensä "lukemista" ja erityisesti "luentoa". Seuraavassa muutama perustelu sille, miksi tekstin historia on ensisijaisesti lukemisen historiaa: 3 Aihepiirin asiantuntija Suomessa on Jyväskylän yliopiston professori Outi Merisalo, MANU SCRIPTA. Länsimaisen kirjan historia keskiajalla ( ). JYY:n julkaisusarja 69, Kampus Kustannus, Jyväskylä

5 Käsikirjoitusten kopioiminen on lukemiseen perustuvaa kirjoittamista, jota tapahtui pääosin keskiajan luostareissa. Keskiaikana kasvatus perustui lukemiseen, esimerkiksi ns. 12. vuosisadan renessanssi oli auktorien lukemista. Kasvatukseen kuului kaksi vaihetta: kielenkäytön alkeet kirjaimien avulla ja hyvä sekä siveellinen käytös sopivalla tekstivalinnalla. Opetus perustuu oikeaan lukemiseen. Esimerkiksi karolingisen ajan kulttuurilukeminen piti oikeaa ääntämystä (ja tietysti myös oikeita kirjaimia) kielellisen identiteetin tunnusmerkkeinä. Lectio, luento, lukeminen on etenkin renessanssin ajan tyypillinen tapa välittää perinteistä tietoa, ja on edelleen suosittu tapa varsinkin kristillisessä opetuksessa. Katsaus antiikkiin tarkoituksena löytää kopioitsijoilla, lukijoilla ja oppineilla käytössä olleet käytänteet ja menetelmät eli diskursiiviset strategiat Arkaaisena aikana esittävä taide, kirjallisuus oli ennen kirjoittamista. Kirjoittamisen motiivina oli paitsi perinteisten tapojen muistiin hakkaaminen myös perinteisen runouden muistiin pänttääminen apuneuvoksi toistuville suullisille esityksille. Kirjallisuuden ydin oli tietysti Homeroksen runous. Antiikin käsityksen mukaan ensimmäinen Homeros-julkaisu valmistettiin Ateenassa 6 vs. puolivälissä Peisistratoksen määräyksestä. Peisistratoksen tarkoitus oli todennäköisesti varmistaa virallinen kopio Panathenaia-juhlia varten. Tapa lukea epiikkaa sen sijaan, että sitä kuultaisiin rapsodien laulamana ei kehittynyt nopeasti. Kirjat olivat vielä harvinaisuuksia 5. vuosisadalle saakka. Kuitenkin kirjallisten muotojen synty ja kehitys varmisti sen, että alkoi olla tarvetta ainakin yhden kopion olemassaoloon esim. viittaamista varten. Tunnetuin tapaus on filosofi Herakleitos, joka sijoitti teoksensa temppeliin ja näin varmisti sen, että joku lukee hänen ajatuksiaan. Teksti tai kirja on siis tehty käytettäväksi, luettavaksi. Kirjoja tarvitsivat erityisesti opettajat, sofistit. Platon kertoo Apologiassaan, että sofisti Anaksagoraan töitä voi ostaa drakhmalla. Opettajien perusoppikirjana oli Homeroksen teksti. Sen avulla he opettivat hyvää käytöstä, moraalia ja esiintymiskykyä eli puhetaitoa. Antiikin kirjojen fyysinen rakenne teki lukemisen työlääksi. Kirja oli papyruskäärö, joka oli heikko rakenteeltaan ja vaikea käsitellä. Siksi on varmaa, että antiikin aikaiset auktorit siteeratessaan, siis käyttäessään aiempaa tekstiä, käyttivät hyväkseen useimmiten muistia. Papyruksen teksti oli vaikealukuista myös siksi, että kirjoitus oli aluksi yhtäjaksoista, ilman sananrajoja, ilman muita ääntämistä tai esittämistä avustamia merkkejä. Lukeminen onnistui siis vain oppineelle. Teksti tai kirja tarvitsee siis aina kriittisen lukijan. Tarve saada aikaan luotettava teksti synnytti tekstikriittiset menetelmät. Ongelmat, joihin tekstinsiirtäjä joutui etsimään ratkaisuja, voitaisiin karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: ääntämistä ja kirjaimistoa koskevat ongelmat, kielellisesti tai sisällölliset vaikeat kohdat ja kolmanneksi moraalisesti tai esteettisesti tärkeät tai arveluttavat kohdat. Ratkaisun välineitä olivat grammatiikka, metriikka, etymologia ja allegoria. Kriittinen (filologinen) diskurssi editointimenetelmänä on lukemista pitäen silmällä tekstin aitoutta ja arvoa ja sen tuloksena on kriittinen notaatio, sananselitykset (ns. gloossat) ja välihuomautukset (interpolaatiot) sekä kommentit. Aitous -tavoite näkyy useimmiten atetointina (atethesis) eli epäaidoksi osoittamisena. 5

6 Ongelmat ja ratkaisut: * kirjaimisto: Vanhalla kirjaimistolla kirjoitetut siirrettiin uudelle (siis kirjoitustapoja ei säilytetty sellaisinaan, esim. arkaaisessa attikalaisessa epsilon oli sekä e, ei että pitkä ē, ja omikron oli sekä o, oi että pitkä ō. Selittämiseen käytettiin kielioppia (grammatiikka) ja metriikkaa, esim. Aristarkhos selittäessään Pindarosta: yks. nom. slòj (dooril. muoto) on väärin metrisistä syistä kohdassa pitää olla mon. akk. sloúj. * sisältö: Turmeltuneitten tekstikohtien tai sisällöllisesti ja kielellisesti vaikeitten kohtien selittämiseen käytettiin grammatiikan ja metriikan ohella etymologiaa sekä yleistä kulttuuritietoutta, mytologiaa, historiaa ja maantietoa. Moraalisesti tärkeät kohdat selitettiin allegorisesti tai vetoamalla filosofiseen kirjallisuuteen. Esteettinen tulkinta saattoi käyttää apunaan retoriikkaa ja poetiikkaa. * selitykset: Tekstin aitoutta ja merkitystä koskevista huomautuksista alkoi syntyä erityisteoksia, jotka koskivat auktoreita ja teoskokonaisuuksia, kielioppeja, metriikan oppikirjoja, elämäkertoja, ensyklopedioita, sanastoja, kirjallisuuden historioita jne. Tavallisimpia olivat auktoribiografiat, mutta syntyi myös tieteellisiä teoksia, esim. Aristofanes kirjoitti analogiasta eli kieliopillisesta säännöllisyydestä. Selitysteokset olivat normaalisti erillään varsinaisesta tekstistä. Varsinaisen tekstin marginaaliin taas pantiin merkkejä huomauttamaan jollakin tavalla mielenkiintoisesta seikasta. Merkin perusteella lukijaa ikään kuin kehotetaan etsimään selitys vastaavasta selitysteoksesta. * tekstikriittiset merkit. Tietomme merkeistä tulevat etupäässä myöhäisantiikin lähteistä, ns. skholioneista, jotka ovat merkkeihin liittyvien selitysten kokoelmia. Keskiajalla ne siirrettiin tekstien marginaaleihin. Aleksandrialaisten filologien työhön liittyvät tavallisimmat merkit ovat obelos (vaakasuora viiva) = rivi on epäperäinen, atetoitava diplē > = sisällöllisesti tai kielellisesti merkittävä kohta diplē periestigmenē (pisteillä varustettu diplē) = Aristarkhos poikkeaa Zenodotoksesta asteriskos * = aiheetta, väärin toistettu säe antisigma (käännetty sigma) = rivien järjestys muuttunut Tällainen monimutkainen systeemi, jossa merkin selitys täytyi etsiä erillisestä teoksesta, osoittaa, että merkeillä varustettu teksti oli tarkoitettu oppineeseen käyttöön kyseessä on siis filologien välinen keskustelu eli diskurssi. * diakriittiset merkit (lukemista helpottavat merkit). Merkkejä esiintyy jo Aristofanes bysanttilaisella. Mutta aksenttien merkitseminen tuli pysyväksi vasta 10. vs. jkr. Kriittisen lukemisen kriteerit ovat: a) sopimaton kieli (kielivirhe) tai sopimaton käytös, pršpeia (aprépeia), esim. Akilleuksen sankariarvolle eivät sovi tavalliset sanat ja jumalatar Athenen arvolle ei sovi tarjota tuolia ihmiselle Helenalle! Myös Areksen ja Afroditen kuuluisa rakkauskohtaus mielellään poistettiin eli atetoitiin. b) toinen kriteeri: kirjailija selittää itse itseään ( Omhron x `Om»rou). Tavoitteena on säilyttää auktorin integriteetti. Koska tämä tavoite pyrkii pitämään tekstiä sisäisesti yhdenmukaisena, se saattoi johtaa tekstin yksinkertaistamiseen. Homeros ei saisi nukahtaa. c) Kirjoittajan arvostamiseen liittyy myös kolmas periaate, kertaesiintymien eli ns. hapaksien huomioiminen. Kertaesiintymät voidaan selittää joko kirjoittajan luovuuden tuloksiksi tai virheiksi. Hapaksien esiin poiminen johtaa tosin helposti painottamaan erikoisuuksia ja se luo mielikuvaa omituisesta antiikin tutkimuksesta. Toisaalta kertaesiintymistä kasvaa kielen ja kulttuurin kehitystä kuvaavia kokoelmia. 6

7 d) Neljäs periaate on kulttuuriarvo eli tarve säilyttää ikään kuin alkuperäinen historia- ja kulttuurikonteksti. Ensiksi se näkyy vanhan tiedon ja taidon säilyttämisenä tekstien nooteissa ja huomautuksissa ja paisuu vähitellen kommentaareiksi, sanakirjoiksi, ensyklopedioiksi ja laajoiksi tutkielmiksi, antiikin kulttuurin tietopaketeiksi. Tekstien lukeminen on jatkunut antiikista alkaen nykypäiviimme saakka samanlaisena. Kukin aika on tietysti käyttänyt tekstejä oman aikansa tarpeisiin ja näin lukenut niitä aina uusissa konteksteissa. Tämän työn lopussa on liitteissä (LIITE 1 ja LIITE 2) kaksi tekstinäytettä. Liitteen 1 näyte on keskiaikainen käsikirjoitusjulkaisu, liitteen 2 näyte on viime vuosisadan painetusta editiosta. Molemmissa on leipäteksti ja nootteja. Kokonaissisältö on kuitenkin erilainen. Erilaisuus johtuu erilaisesta kontekstista. Keskiaikainen tekstijulkaisu on ikään kuin opettajan kappale, joka sisältää kaiken mahdollisen käsitellyn auktorin tekstiä koskevan kieli- ja kulttuuritietouden. Nykyaikainen tekstijulkaisu on enemmänkin oppilaan tai lukijan kappale, jonka leipäteksti ja apparaatti kertovat lyhyesti, millaisen analyysin eli lukemisen kautta kyseinen julkaisija on päätynyt käsillä olevaan tekstimuotoon. Se joka tuntee keskiajan kulttuuria voi ymmärtää myös käsikirjoituksessa olevat nootit kommentit; se taas joka tuntee sitä kulttuuria, johon nykyaikainen editio on tehty, ymmärtää siinä olevien noottien tarkoituksen. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa vain siitä, että molempien tekstien sisältö on syntynyt samojen periaatteiden mukaisesti, joita edellä olen kutsunut kriittiseksi diskurssiksi. TERTIO: alkuperäinen teksti Tekstit, jotka ovat meille säilyneet kirjoitettuina, saattavat antaa sen harhakuvan, että antiikin maailma oli kirjoituksen maailma ja että tekstit syntyivät kirjoitetuiksi. Tilanne on kuitenkin toisin päin. Tekstit syntyivät puhuttaviksi. Pääosa säilyneistä teksteistä on alun perin tarkoitettu esitettäviksi suullisesti. Asia on täysin selvä, jos ajattelemme sellaisten tärkeitten kirjallisuuden lajien luonnetta kuin epiikka, draama tai puhetaito. Siis antiikin tekstit alkuperäisinä saavat merkityksensä silloisen esitystilanteen ja suullisen esityksen kautta. Antiikista periytynyt runsas ja vaikuttava poetiikkaa, kirjallista kritiikkiä ja retoriikkaa koskeva kirjallisuus keskittyy hyvin voimakkaasti käsittelemään juuri sitä ongelmaa, mikä on oikea tapa käyttää kieltä suullisesti. Kirjoittamisen ja suullisen esityksen vuorovaikutus ja sitä koskeva filosofinen ja esteettinen pohdinta ovat siksi oppiaineessamme luonnostaan tärkeitä tutkimusaiheita. Antiikin sanataidetta (retoriikka, poetiikka, kirjallinen kritiikki) käsittelevä kirjallisuus: Platon (dialogit, sanan/kielen ja asian/todellisuuden erottaminen), Aristoteles (Poetiikka/Runousoppi, Retoriikka/Puhetaito), Theofrastos (Luonteista, Tyylistä), filologit (Homeros-analyysi), Demetrios (Tyylilajeista), Dionysios Halikarnassolainen (Attikalaisista puhujista, Puheen sommittelu ja tyylilajit, Imitaatiosta), Cicero (Puheet, Puhetaidosta ja Puhujasta), Horatius (Runousoppi), Quintilianus (Institutio oratoria/puhetaidon oppikirja), Pseudo-Longinus (Korkeasta tyylistä). Havainnollistan seuraavassa antiikin aikaisen tekstin syntyprosessia puhetaidon opettajalta Quintilianukselta otetulla esimerkillä. 4 4 Tämä luku pohjautuu Suomalaisen tiedeakatemian istunnossa pitämääni esitelmään Puhe tekstinä: antiikin teorioita sanataiteesta. In: Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja 1997:

8 Koko latinankielisessä kirjallisuudessa, ennen myöhäisantiikkia ja keskiaikaa, latinan sanat textus ja textum, kudelma, esiintyvät vain yhdessä kohtaa varsin modernissa tekstin merkityksessä tarkoittamassa kielen kuultavien elementtien sommittelua eli kutomista ymmärrettäväksi ja nautittavaksi puheeksi. Esiintymä on roomalaisen puhetaidon opettajan Quintilianuksen Institutio oratorian luvussa, jossa hän käsittelee puheen kompositiota (9.4.13; ). Quintilianus (9.4.13) sanoo, että kompositio, jolla sanat yhdistetään tekstiksi ja rytmikkäiksi lausekkeiksi, on yhtä merkittävää kuin sanojen valinta ajatuksen ilmaisemiseksi (quantumque interest sensus idem quibus verbis efferatur, tantum verba eadem qua compositione vel in textu iungantur vel in fine cludantur). Hän siis erottaa toisaalta kudelman, tekstin, joka on sanallisen esitystavan rakentamista, ja toisaalta sananvalinnan, joka on puheen sisältöön soveltuvien ilmausten etsimistä. Toisessa saman kappaleen kohdassa (9.4.17) Quintilianus puhuu Lysiaan yksinkertaisesti hiotusta puhekudelmasta (illud in Lysia dicendi textum tenue atque rasum). Sana contextus sen sijaan esiintyy useammin Quintilianuksella, mutta on muualla klassillisessa latinassa varsin harvinainen. Cicerolla se esiintyy vain kerran (de part. or. 82). Tavallisimmin sana esiintyy yhteydessä, jossa tarkoitetaan asioitten ja sanojen yhdistämistä puheeksi: rerum verborumque contextus, ks. edellä n. 1; factorum dictorumque contextus, sermonis contextus (Quintilianus) ja orationis contextus (Cicero). Sellaisena latinan tekstiä tarkoittava sana on käännös kreikan sanalle Ûfoj (esiintyy ennen Quintilianusta tyylikriitikko Dionysios Halikarnassolaisella). Hýphos-textus -metafora periytyy vanhoihin eeppistä laulua kuvaaviin kielikuviin ja viime kädessä Homerokseen, joka hymnin kutoi, Ûmnon Ûfaine. Määritellessään puheen tekstiksi Quintilianus näyttää käsittävän kielenkäytön varsin modernilla tavalla, jos hän viittaa sanalla teksti kielellisen käyttäytymisen kompleksisuuteen. Tosin hän käsittelee tarkoituksellista kieltä eli puheen sommittelua tiettyihin tilanteisiin, jolloin teksti ei tarkoita vain ainoastaan puhujan tavoittelemaan esitystä vaan on myös aiemmasta sanataiteesta saatu malli. Metafora on peräisin Aristoteleen teoksiin pohjautuvasta kreikankielisestä runoteoriasta ja retoriikasta. Poetiikassa Aristoteles lähtee siitä, että vain runous on varsinaisen poeettisen taidon tuote, ja Retoriikassa hän sitten painottaa runouden ja proosan eroa. Tässä peripateettisessa (aristotelisessa) viitekehyksessä poetiikan ja retoriikan kohtaamista voi kuvata seuraavasti. Kirjallisuuden (runouden) analysoija katselee ikään kuin taaksepäin historiaan ja tarkastelee olemassa olevia tekstejä löytääkseen niistä sanataiteen yleisiä periaatteita ja sääntöjä perinteessä. Puhetaidon opettaja sitä vastoin katsoo eteenpäin ja määrittelee sääntöjä, joita seuraamalla voi tulla hyväksi puhujaksi. Puhetaidon analyysiin kuuluu kuitenkin kaksi puolta. Ensiksi on puhetilanne, johan asiat ja sanat (res et verba) sijoitetaan. Se sisältää sanojen ymmärtämisen informaation lähteiksi ja puhujan ja kuulijan suhteen määrittelyn. Toiseksi on kielellinen materiaali, äänteet, tavut, sanat jne., ja säännöt, joilla materiaali rakennetaan puhetilanteen vaatimuksia vastaavaksi kompositioksi. Jälkimmäistä ei voi tehdä ilman jo olemassa olevia komposition malleja. Antiikin retoriikassa tämä johti poetiikan säännöstön siirtämiseen juuri siihen kohtaan retoriikkaa, joka käsittelee sanallista rakentamista. Kun aineisto, joka tarvittiin puheen rakentamisen säännöstöön, otettiin poetiikasta eli runouden rakentamisesta, menetelmä siirsi puhetaidon kriteerit myös aiemman kirjallisuuden analysointiin niin, että kompositiotavat, joita poetiikassa oli käsitelty esteettiseltä ja moraaliselta kannalta, siirtyivät puhetaidon malleiksi jopa niin pitkälle, että aiemmat kirjailijat muuttuivat tiettyjen ihanteina pidettyjen esityslajien eli tyylien 8

9 edustajiksi. Kuorolyyrikko Pindaros ja tragediankirjoittaja Aiskhylos olivat esimerkkejä ankaran yksinkertaisesta tyylistä, runoilija Sapfo ja traagikko Euripides olivat kaunistelevan hienon tyylin malleja ja Homeros saattoi edustaa tasapuolisesti molempia tyylejä. Jaottelu siirtyi sitten aiemman puhetaidon analyysiin: Lysias tuli yksinkertaisen selkeän tyylin malliksi, Isokrates edusti koristeellista rönsyilevää tyyliä, ja Demosthenes oli paras esikuva, koska hän käytti harmonisesti molempia tyylejä. Antiikin sanataiteen teorian mukaisesti teksti siis meidän näkökulmastamme antiikin aikainen alkuperäinen teksti on representaatio: sillä on tyyli, joka kertoo tekstin esittäjästä ja esitystilanteesta sekä esittämistraditiosta. Tekstiin tyylinä liittyvät seuraavat piirteet: (1) Paras tyyli on se joka sopii esittäjälle; (2) Tyyli on taito. Se on taito imitoida eli taito muokata sanoiksi esittämänsä asia ja samalla taito ottaa huomioon parhaat mallit; (3) Tyyli on käyttäytymistä. Tekstin kielellinen ilmaus liittyy aina sosiaaliseen kontekstiin. Kirjallisuushistorioitsija Aulus Gellius ( 2. vs. jkr.) kiteyttää Kreikan ja Rooman kirjallisuuden kolmen tyylin representaatioiksi. Koristeelliseen (uber, magnificus) liittyy arvokkuutta ja ylevyyttä, yksinkertainen (gracilis, subtilis) on viehättävää ja näiden sekoitus (mixtus, mediocris, moderatus) on taidokasta. Jo Varro oli löytänyt näiden kolmen tyylin edustajat latinankielisestä runoudesta: tragediankirjoittaja Pacuvius on uber, satiirikko Lucilius on subtilis ja komediankirjoittaja Terentius edustaa keskityyliä, mediocris. Nämä kolme erilaista tyyliniekkaa esiintyvät perinteen mukaan jo Homeroksen sankarien joukosta: suurisanainen vaikuttava Odysseus, selkeä lyhytsanainen Menelaos ja hillitty keskitien kulkija Nestor (Gellius, Noctes Atticae ). Menelaoksen ja Odysseuksen erilaisia esiintymistyylejä Homeros kuvaa seuraavasti (Ilias Suomennos Otto Manninen) Tääll oli kerta jo ennen Odysseus oiva sun tähtes viestinä, urhea häll oli kumppalinaan Menelaos; Mutta kun astuivat kokoukseen Iliolaisten, seisoissaan rotevamp oli hartiokas Menelaos, taaspa kun istuivat he, ol arvokkaaampi Odysseus. Vaan puhuessaan, saattaissaan sanomansa jo julki, reimana laskettain Menelaos lausehet laati, paljoa ei, mut paikalleen, sill ei sanarunsas, nuoremmuuttaan myösp ei harhaan haasta ollut. Vaan puhumaan monineuvo kun nousi Odysseus sitten, kauan seisoi hän yhä tuijottain alas maahan, Vaan hänen rinnastaan kun raikui valtava ääni, kun sanat sinkosi kuin lumihiuteet talvisen tuiskun, ihmist ei sitä, ken kera kilvata saatti Odysseun; emmepä moist olis luulleet, kun näimme me ensin. Mense Maio 2010 Toivo Viljamaa 9

10 LIITE 1: Ote keskiaikaisesta Homeros-käsikirjoituksesta codex Venetus A (10. vs.) Lähde: Jeremy Norman s HistoryofScience.com Venetus A (Bibliotheca Marciana, Venetsia) on kuuluisin Homeroksen Iliaan sisältävä käsikirjoitus. Käsikirjoitus on 10. vuosisadalta, ja sen uskotaan sisältävän aleksandrialaisten filologien (Aristarkhos) tekemiä tekstikriittisiä huomautuksia. Varsinaisen tekstin marginaaleissa ja rivien välissä on oppineiden tekemiä nootteja ja huomautuksia (ns. skholioneja). Skholionit jakaantuvat pääosin kolmeen ryhmään: tekstikriittiset (kielelliset ja metriset) nootit, vaikeitten sanojen selitykset (gloossat) ja eksegeettiset kommentit (asiaselitykset). 10

11 LIITE 2: D. Iuni Iuvenalis Saturae. Ed. Oxford 1977, s. 53 Leipäteksti ja kriittinen apparaatti. Tekstissä crux critica tarkoittaa ratkaisematonta kohtaa (säe 109) ja hakasuluissa [] on poistettavaksi ehdotettu kohta (säe 113). Apparaatissa esitellään käsikirjoitusten (tässä tapauksessa tärkein käsikirjoitus on P) vaihtoehtoiset lukutavat ja oppineiden esittämät korjausehdotukset. 11

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS Muokkaa Tyylikaudetalaotsikon perustyyliä napsautt. TYYLISUUNTA kulttuurihistorian kuvaus eri aikakausien taiteesta Kuvaa kirjallisuuden ilmaisutavoissa ja sisällöissä havaittavia

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen. Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI!

Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen. Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Näkökulmia kirjallisuuteen, ensimmäinen tapaaminen Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Päivän ohjelmasta Esittelykierros Kysely kurssiin liittyvistä toiveista Katsaus kirjallisuuskäsitysten historiaan

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 Hestenes (1992): The great game of science is modelling the real world, and each scientific theory lays down a system of rules for

Lisätiedot

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?

3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja? ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä kirjallisuusterapia on?

Mitä kirjallisuusterapia on? Mitä kirjallisuusterapia on? Inke Vuorenmaa Lähihoitaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, sairaanhoitaja (AMK) opiskelija, Metropolia 1 Kirjallisuusterapian juuret Hoitava sana on lääkitsevä ja eheyttävä Sanat

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti

9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti 9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta

Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Näkökulmia kirjallisuuteen, 5 tyylistä ja runoudesta Cecilia Therman SULJETHAN MATKAPUHELIMESI! Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Ohjelma 1. Keskustelua tyylistä 2. Ohjeita runojen analysoimiseen

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Puheviestintä 1 Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Tavoitteet kurssille Kykenet esittämään työsi keskeisen sisällön suullisesti sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta Luennot

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot