Mitä on antiikista meille periytynyt teksti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä on antiikista meille periytynyt teksti?"

Transkriptio

1 Mitä on antiikista meille periytynyt teksti? Toivo Viljamaa PRAEAMBULUM Klassillisten kielten opetusohjelmaan ja tutkintovaatimuksiin on aina kuulunut tärkeänä osana kreikan- ja latinankielisiä tekstejä. Siinä suhteessa oppiaine ei ole vuosikymmenten saatossa mitenkään muuttunut tai uudistunut. Tekstien olemassa olo on niin itsestään selvää, että uskoisi kaikille olevan selvää myös, mitä antiikista periytynyt teksti on. Tavallisesti miellämme tekstin seuraavasti: Teksti on kirjoitettu, kopioitu ja säilynyt. Se on peräisin joltakin (antiikin) auktorilta, eli teksti on julkaistu, tekstillä on historia ja teksti on menneisyyden muistomerkki. Harvemmin ehkä ajattelemme, että teksti on lopultakin valikoinnin, kopioinnin ja selittämisen tulos, että se on elävä vain silloin, kun se tavalla tai toisella esitetään ja sijoitetaan kontekstiinsa. Lainatakseni roomalaisen opettajan Quintilianuksen sanoja, teksti on rerum verborumque contextus. 1 Käsitteet teksti ja konteksti liittyvät toisiinsa. Antiikissa konteksti ei kuitenkaan näytä olevan pelkästään sellaista, mikä on tekstin ohessa tai mukana, vaan mieluumminkin konteksti on tekstin tarkempi määritelmä, kuten Quintilianus sanoo: teksti on kudottu yhteen sanoista ja asioista. Antiikista meille periytynyt teksti Tekstiä koskeva aihe implikoi kolmeen kontekstiin sijoitettuna kolme määritelmää: 1) Teksti on jotakin meille, eli mitä antiikin tekstit merkitsevät nyt. 2) Teksti on periytynyt, eli miten se on säilynyt ja mitä se on merkinnyt historiansa aikana. 3) Teksti on antiikista, eli mikä se on alkuperäisenä antiikissa ja mitä se silloin merkitsi. Meillä on siis ikään kuin kolme tekstiä : 1:o elävä teksti eli kussakin tilanteessa puhuttua tai luettu (selitetty) teksti. 2:o tekstin historia eli se käyttäytyminen, jonka välityksellä teksti on säilynyt ja joka on muovannut käsitystämme tekstin olemuksesta ja sisällöstä. 3:o alkuperäinen teksti eli se kielellisen ilmauksen muovaaminen, johon säilyneen tekstin oletetaan perustuvan. Kirjoitus perustuu Turun yliopiston klassillisen filologian 40-vuotisjuhlassa pidettyyn esitelmään. 1 Quintilianus, Institutio oratoria sed non firme tantum continere, verum etiam cito percipere multa acturos oportet, nec quae scripseris modo iterata lectione complecti, sed in cogitatis quoque rerum ac verborum contextum sequi. 1

2 PRIMO: elävä teksti "Elävä teksti" on joko kirjoitettua tai puhuttua diskurssia. Se on tapa esittää ja esiintyä kulloisenkin tilanteen mukaan. Elävällä tekstillä on tyyli, ts. se kertoo esittäjästään, esitystilanteesta ja esittämisperinteestä. Tyyli tarkoittaa myös, että teksti on aina verrattavissa johonkin toiseen tekstiin ja että sillä on malli ja esikuva. Tekstillä on design, tarkoituksellinen suunnitelma ja muotoilu; se on siksi verrattavissa muihin esitysmuotoihin, esimerkiksi piirustukseen, maalaukseen, veistokseen tai rakennukseen. Kielellistä ilmausta aineksenaan käyttävä teksti vetoaa kuuloaistiin ja on ollakseen hyvä teksti muokattu niin, että se on ymmärrettävä, helppo esittää, miellyttävä korvalle ja vaikuttava esitystilanteessa. Tekstin muovaaja tekee valintoja, aina kun hän sijoittaa tekstin kontekstiin. Tässä ja nyt tehtäviä valintoja ovat mm., minkä auktorien tekstejä luetaan ja selitetään, mitä osia peritystä tekstistä painotetaan ja millä tekstillä katsotaan olevan merkitystä tällä hetkellä. Koko kuva antiikista hahmottuu näiden valintojen perusteella. Esimerkiksi: Mitä auktoreja käännetään nykykielille? Mikä on antiikin filosofian merkitys? Platon ja Aristoteles? Homeros, kansanperinne ja meidän myyttinen historiamme? Konkreettinen yhteys Homeroksen maaperälle Kreikkaan? Lakitekstit, oikeus- ja yhteiskuntarakenteemme perusteet: demokratia ja puhetaito? Korkeampi esittävä taide, tragedia, lyriikka? Kansalliset aatteet ja länsimainen ideologia: Vergilius ja Cicero? Nykykontekstiin sijoittuva tekstin valinta on resiprookkista: valinta ei vain muodosta kuvaa antiikista vaan myös perustuu perinteiseen kuvaan antiikista. Kysymyksiä ja valintoja ei voi tehdä tyhjästä ilman, ettei olisi ollut vuosisatoja jatkunut tekstien lukemisen ja selittämisen perinne, joka vaikuttaa siihen, millaisia kysymyksiä teemme antiikin teksteille. Yhden kuvan antiikista periytyneiden tekstien nykypäivästä antavat oppiaineessamme viime aikoina valmistuneet väitöskirjat ja vireillä olevat tutkimushankkeet. Niistä tulee esiin mm. seuraavia teemoja: Pakanallisen mytologian käyttö kristillisessä opetuksessa Sananmuodostus ja kielen uusiutuminen Kielivirheet ja kieliin kohdistuvat asenteet Kielioppi ja kielitieteen perinne Ennustaminen, uskonnolliset ja yhteiskunnalliset instituutiot Väkivalta ja julmuus vallankäytön yhteydessä Ruumiinkuvaus ja nainen Rooman keisariajan kirjallisuudessa Vammaisuus ja suhtautuminen vammaisiin Hymnit ja eeppinen kerronta jumalten ja ihmisten maailmassa Tieteellinen esittämistapa luonnontieteellisissä teksteissä. 2

3 SECUNDO: tekstin historia Käsittelen tässä artikkelissa yksityiskohtaisemmin edellä mainitsemaani toista vaihetta, tekstin 2 historiaa. Textus (textum), teksti Konkreettisesti teksti ymmärretään tavallisimmin kirjoitetuksi, kirjaan painetuksi lyhyemmäksi tai pitemmäksi otteeksi jatkuvaa kieltä. Usein teksti samaistuu auktoriin eli se mielletään jonkun alkuperäisen tekijän tuotteeksi tai auktorin nykyaikaiseksi editoiduksi tekstiksi. Kaikkein äärimmäisimmässä merkityksessään se on autoritaarinen, formaalinen osa pysyvää muuttumatonta kieltä, pyhää sanaa. Tällaiset latinan sanan textus merkitykset syntyivät myöhäisantiikissa, jolloin oli tarpeen määritellä tiukasti ja säilyttää muuttumaton teksti. Myöhäislatinassa ja kristillisessä latinassa textus alkoi siis saada meille tuttuja merkityksiä: kirjoitettu varsinainen teksti, leipäteksti erotettuna selityksistä, viitteistä sekä nooteista, tekstirunko kirjalehden sivulla ja alkuperäinen auktori, oikea ja muuttumaton teksti. Esim. Hist. Aug. Maximi Duo exceptis magnis imperatoribus, quorum res gestae plures atque clariores longiorem desiderant textum. Suurten keisarien lukuisten ja maineikkaiden tekojen kuvaaminen vaatii laajemman tekstin. Zeno Veronensis 2.21 Iudaicum populum uniuersum salutis suae amisisse praesidium diuini carminis textus ostendit. Jumalan sanan teksti. Servius ad Verg. Aen quis totius libri consideret textum. Koko kirjan teksti. Diomedes, Ars. Gramm Et fere quidquid motus animi orationi inseruerit, quo detracto textus integer reperitur. Kun tunteen ilmaukset jätetään pois puheesta, jäljelle jää varsinainen teksti. Tekstin historia on prosessi, jonka kautta tekstit ovat siirtyneet meidän päiviimme. Tätä prosessia voidaan kuvata seuraavilla käsitteillä. a) Filologian historia ( History of Scholarship ). Keskeinen osa tässä historiassa on oppineiden työ, jolla antiikin aikaiset ja keskiaikaiset käsikirjoitukset saadaan moderneiksi julkaisuiksi. Käsikirjoitusten tekstikriittinen analysointi ja siihen liittyvä editointi on oma tieteenalansa, ja välttämätön, jotta kopiointihistorian jättämät tekstit saataisiin mahdollisimman aidoiksi antiikin dokumenteiksi. Filologia alkaa tekstin tulkintana eli strategisena luentana. Ensiksi Homeroksen sisältämä itseinterpretaatio alkoi saada allegorisia muotoja. Tekstin tulkitsijoita olivat rapsodit, homeridit ja homeros-kriitikot (mm. Ksenofanes kolofonilainen ja Theagenes rhegionilainen), sitten sofistit (Portagoras, Prodikos, Gorgias) ja filosofit (Platon ja Aristoteles). Tulkitsijoiden työ synnytti allegorian, biografian ja gloossat. Platon painotti tulkinnan tiedollista puolta (epistēmē), Aristoteles taitoa (tekhnē). Strategisen luennan tekniikoita olivat: orthoepeia, semantiikka, poetiikka, dialektiikka, logiikka, retoriikka, imitaatio ja inspiraatio, ja tavallisia luennan kohteita olivat dithyrambi, draama ja eepos. 2 Olen käsitellyt latinan sanan textus merkitystä artikkelissani Text as hyphos in Quintilian. Institutio oratoria In: Ad itum liberum. Essays in honour of Anne Helttula, ed. by O. Merisalo & R. Vainio (Jyväskylä 2007), s

4 b) Kirjan historia. Miten teksti siirtyy papyrukselle, koodeksiin ja painettuun editioon ja tietysti vielä sähköiseen julkaisuun? Jokaisessa vaiheessa tapahtuu valintaa ja sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttavat tekstiä. 3 Antiikin ajan ja keskiajan aikaisia kirjoitusalustoja olivat kivi, puutaulu, valkaistu (album) vahataulu, ostrakon (saviruukun sirpale), papyrus (biblos), pergamentti (nahkalevy 2. vs. ekr. alkaen), koodeksi (4. vs. jkr.) ja paperi (7. 8. vs.; länsimaissa vasta 14. vs.). Perinteen mukaan Ateenan Peisistratos ja Samoksen Polykrates omistivat laajat kirjakokoelmat. Yksityiskirjastoja alkoi olla 5. vs:n lopulla. Tämä näkyy mm. Aristofaneen ja myös Platonin tuotannosta, joissa on viittauksina lainauksia eri kirjailijoilta. Ei tiedetä, oliko Ateenassa julkista kirjastoa. Luultavasti juhlissa esitettävien näytelmien kopioita säilytettiin teatterien yhteydessä; vastaava käytäntö lienee koskenut puheita. Kirjastoja syntyi akateemisten instituutioiden (Akatemia, Lykeion) yhteyteen kasvatus- ja tietotarpeita varten. Aristoteleen keräämästä kirjastosta kertoo mm. geografi Strabon. Akateemiset intressit koskivat filosofiaa ja kaunokirjallisuutta sekä puhetaitoa. Aristoteleen Poetiikka ja Retoriikka ovat hyviä osoituksia näistä kirjallisuuden tarpeista. Lykeion ja Akatemia toimivat sitten mallina Aleksandrian kuuluisalle kirjastolle. Aleksandrian Museionin (kirjallis-tieteellinen yhteisö) keskeinen osa oli kirjasto. Kirjastoa perustamaan kutsuttiin n. 295 Demetrios faleronilainen, peripateetikko Theofrastoksen oppilas. Kirjasto kasvoi nopeasti, 3. vs:lla kirjastossa oli kääröä (näin kertovat myöhäisantiikin ensyklopedistit). Emme tiedä, kuinka paljon oli duplikaatteja. Joka tapauksessa tavoitteena oli saada täydellinen kreikankielisten kirjojen kirjasto. Meillä on myös tietoja ja anekdootteja kirjanhankintapolitiikasta, esim. Ptolemaios halusi tarkan kopion eräästä attikalaisesta tragediasta ja antoi virallisen kopion vakuudeksi 15 talenttia (lähde polyhistorioitsija Galenos); myös kerrotaan, että aleksandrialaiset kirjojen keräilijät joutuivat usein väärentäjien petkuttamiksi. Kirjojen järjestäminen oli valtava tehtävä. Kallimakhos kokosi eräänlaisen bibliografisen oppaan, 120 kirjaa käsittäneen katalogin Pinakes. Kirjojen kopioiminen oli vaativa tehtävä ja aitojen tekstien järjestäminen vaati suurta oppineisuutta ja tekstikriittisten menetelmien kehittämistä. Syntyi varsinainen filologia. Ensimmäiset filologit ovat Eratosthenes, Zenodotos, Aristofanes bysanttilainen ja Aristarkhos. c) Lukemisen historia (lectio) Käsikirjoituksiin perustuvassa tekstikriittisessä työssä lectio tarkoittaa "lukutapaa" eli käsikirjoitusten luettavia variantteja selityksineen, muuten lectio tarkoittaa tietenkin yleensä "lukemista" ja erityisesti "luentoa". Seuraavassa muutama perustelu sille, miksi tekstin historia on ensisijaisesti lukemisen historiaa: 3 Aihepiirin asiantuntija Suomessa on Jyväskylän yliopiston professori Outi Merisalo, MANU SCRIPTA. Länsimaisen kirjan historia keskiajalla ( ). JYY:n julkaisusarja 69, Kampus Kustannus, Jyväskylä

5 Käsikirjoitusten kopioiminen on lukemiseen perustuvaa kirjoittamista, jota tapahtui pääosin keskiajan luostareissa. Keskiaikana kasvatus perustui lukemiseen, esimerkiksi ns. 12. vuosisadan renessanssi oli auktorien lukemista. Kasvatukseen kuului kaksi vaihetta: kielenkäytön alkeet kirjaimien avulla ja hyvä sekä siveellinen käytös sopivalla tekstivalinnalla. Opetus perustuu oikeaan lukemiseen. Esimerkiksi karolingisen ajan kulttuurilukeminen piti oikeaa ääntämystä (ja tietysti myös oikeita kirjaimia) kielellisen identiteetin tunnusmerkkeinä. Lectio, luento, lukeminen on etenkin renessanssin ajan tyypillinen tapa välittää perinteistä tietoa, ja on edelleen suosittu tapa varsinkin kristillisessä opetuksessa. Katsaus antiikkiin tarkoituksena löytää kopioitsijoilla, lukijoilla ja oppineilla käytössä olleet käytänteet ja menetelmät eli diskursiiviset strategiat Arkaaisena aikana esittävä taide, kirjallisuus oli ennen kirjoittamista. Kirjoittamisen motiivina oli paitsi perinteisten tapojen muistiin hakkaaminen myös perinteisen runouden muistiin pänttääminen apuneuvoksi toistuville suullisille esityksille. Kirjallisuuden ydin oli tietysti Homeroksen runous. Antiikin käsityksen mukaan ensimmäinen Homeros-julkaisu valmistettiin Ateenassa 6 vs. puolivälissä Peisistratoksen määräyksestä. Peisistratoksen tarkoitus oli todennäköisesti varmistaa virallinen kopio Panathenaia-juhlia varten. Tapa lukea epiikkaa sen sijaan, että sitä kuultaisiin rapsodien laulamana ei kehittynyt nopeasti. Kirjat olivat vielä harvinaisuuksia 5. vuosisadalle saakka. Kuitenkin kirjallisten muotojen synty ja kehitys varmisti sen, että alkoi olla tarvetta ainakin yhden kopion olemassaoloon esim. viittaamista varten. Tunnetuin tapaus on filosofi Herakleitos, joka sijoitti teoksensa temppeliin ja näin varmisti sen, että joku lukee hänen ajatuksiaan. Teksti tai kirja on siis tehty käytettäväksi, luettavaksi. Kirjoja tarvitsivat erityisesti opettajat, sofistit. Platon kertoo Apologiassaan, että sofisti Anaksagoraan töitä voi ostaa drakhmalla. Opettajien perusoppikirjana oli Homeroksen teksti. Sen avulla he opettivat hyvää käytöstä, moraalia ja esiintymiskykyä eli puhetaitoa. Antiikin kirjojen fyysinen rakenne teki lukemisen työlääksi. Kirja oli papyruskäärö, joka oli heikko rakenteeltaan ja vaikea käsitellä. Siksi on varmaa, että antiikin aikaiset auktorit siteeratessaan, siis käyttäessään aiempaa tekstiä, käyttivät hyväkseen useimmiten muistia. Papyruksen teksti oli vaikealukuista myös siksi, että kirjoitus oli aluksi yhtäjaksoista, ilman sananrajoja, ilman muita ääntämistä tai esittämistä avustamia merkkejä. Lukeminen onnistui siis vain oppineelle. Teksti tai kirja tarvitsee siis aina kriittisen lukijan. Tarve saada aikaan luotettava teksti synnytti tekstikriittiset menetelmät. Ongelmat, joihin tekstinsiirtäjä joutui etsimään ratkaisuja, voitaisiin karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: ääntämistä ja kirjaimistoa koskevat ongelmat, kielellisesti tai sisällölliset vaikeat kohdat ja kolmanneksi moraalisesti tai esteettisesti tärkeät tai arveluttavat kohdat. Ratkaisun välineitä olivat grammatiikka, metriikka, etymologia ja allegoria. Kriittinen (filologinen) diskurssi editointimenetelmänä on lukemista pitäen silmällä tekstin aitoutta ja arvoa ja sen tuloksena on kriittinen notaatio, sananselitykset (ns. gloossat) ja välihuomautukset (interpolaatiot) sekä kommentit. Aitous -tavoite näkyy useimmiten atetointina (atethesis) eli epäaidoksi osoittamisena. 5

6 Ongelmat ja ratkaisut: * kirjaimisto: Vanhalla kirjaimistolla kirjoitetut siirrettiin uudelle (siis kirjoitustapoja ei säilytetty sellaisinaan, esim. arkaaisessa attikalaisessa epsilon oli sekä e, ei että pitkä ē, ja omikron oli sekä o, oi että pitkä ō. Selittämiseen käytettiin kielioppia (grammatiikka) ja metriikkaa, esim. Aristarkhos selittäessään Pindarosta: yks. nom. slòj (dooril. muoto) on väärin metrisistä syistä kohdassa pitää olla mon. akk. sloúj. * sisältö: Turmeltuneitten tekstikohtien tai sisällöllisesti ja kielellisesti vaikeitten kohtien selittämiseen käytettiin grammatiikan ja metriikan ohella etymologiaa sekä yleistä kulttuuritietoutta, mytologiaa, historiaa ja maantietoa. Moraalisesti tärkeät kohdat selitettiin allegorisesti tai vetoamalla filosofiseen kirjallisuuteen. Esteettinen tulkinta saattoi käyttää apunaan retoriikkaa ja poetiikkaa. * selitykset: Tekstin aitoutta ja merkitystä koskevista huomautuksista alkoi syntyä erityisteoksia, jotka koskivat auktoreita ja teoskokonaisuuksia, kielioppeja, metriikan oppikirjoja, elämäkertoja, ensyklopedioita, sanastoja, kirjallisuuden historioita jne. Tavallisimpia olivat auktoribiografiat, mutta syntyi myös tieteellisiä teoksia, esim. Aristofanes kirjoitti analogiasta eli kieliopillisesta säännöllisyydestä. Selitysteokset olivat normaalisti erillään varsinaisesta tekstistä. Varsinaisen tekstin marginaaliin taas pantiin merkkejä huomauttamaan jollakin tavalla mielenkiintoisesta seikasta. Merkin perusteella lukijaa ikään kuin kehotetaan etsimään selitys vastaavasta selitysteoksesta. * tekstikriittiset merkit. Tietomme merkeistä tulevat etupäässä myöhäisantiikin lähteistä, ns. skholioneista, jotka ovat merkkeihin liittyvien selitysten kokoelmia. Keskiajalla ne siirrettiin tekstien marginaaleihin. Aleksandrialaisten filologien työhön liittyvät tavallisimmat merkit ovat obelos (vaakasuora viiva) = rivi on epäperäinen, atetoitava diplē > = sisällöllisesti tai kielellisesti merkittävä kohta diplē periestigmenē (pisteillä varustettu diplē) = Aristarkhos poikkeaa Zenodotoksesta asteriskos * = aiheetta, väärin toistettu säe antisigma (käännetty sigma) = rivien järjestys muuttunut Tällainen monimutkainen systeemi, jossa merkin selitys täytyi etsiä erillisestä teoksesta, osoittaa, että merkeillä varustettu teksti oli tarkoitettu oppineeseen käyttöön kyseessä on siis filologien välinen keskustelu eli diskurssi. * diakriittiset merkit (lukemista helpottavat merkit). Merkkejä esiintyy jo Aristofanes bysanttilaisella. Mutta aksenttien merkitseminen tuli pysyväksi vasta 10. vs. jkr. Kriittisen lukemisen kriteerit ovat: a) sopimaton kieli (kielivirhe) tai sopimaton käytös, pršpeia (aprépeia), esim. Akilleuksen sankariarvolle eivät sovi tavalliset sanat ja jumalatar Athenen arvolle ei sovi tarjota tuolia ihmiselle Helenalle! Myös Areksen ja Afroditen kuuluisa rakkauskohtaus mielellään poistettiin eli atetoitiin. b) toinen kriteeri: kirjailija selittää itse itseään ( Omhron x `Om»rou). Tavoitteena on säilyttää auktorin integriteetti. Koska tämä tavoite pyrkii pitämään tekstiä sisäisesti yhdenmukaisena, se saattoi johtaa tekstin yksinkertaistamiseen. Homeros ei saisi nukahtaa. c) Kirjoittajan arvostamiseen liittyy myös kolmas periaate, kertaesiintymien eli ns. hapaksien huomioiminen. Kertaesiintymät voidaan selittää joko kirjoittajan luovuuden tuloksiksi tai virheiksi. Hapaksien esiin poiminen johtaa tosin helposti painottamaan erikoisuuksia ja se luo mielikuvaa omituisesta antiikin tutkimuksesta. Toisaalta kertaesiintymistä kasvaa kielen ja kulttuurin kehitystä kuvaavia kokoelmia. 6

7 d) Neljäs periaate on kulttuuriarvo eli tarve säilyttää ikään kuin alkuperäinen historia- ja kulttuurikonteksti. Ensiksi se näkyy vanhan tiedon ja taidon säilyttämisenä tekstien nooteissa ja huomautuksissa ja paisuu vähitellen kommentaareiksi, sanakirjoiksi, ensyklopedioiksi ja laajoiksi tutkielmiksi, antiikin kulttuurin tietopaketeiksi. Tekstien lukeminen on jatkunut antiikista alkaen nykypäiviimme saakka samanlaisena. Kukin aika on tietysti käyttänyt tekstejä oman aikansa tarpeisiin ja näin lukenut niitä aina uusissa konteksteissa. Tämän työn lopussa on liitteissä (LIITE 1 ja LIITE 2) kaksi tekstinäytettä. Liitteen 1 näyte on keskiaikainen käsikirjoitusjulkaisu, liitteen 2 näyte on viime vuosisadan painetusta editiosta. Molemmissa on leipäteksti ja nootteja. Kokonaissisältö on kuitenkin erilainen. Erilaisuus johtuu erilaisesta kontekstista. Keskiaikainen tekstijulkaisu on ikään kuin opettajan kappale, joka sisältää kaiken mahdollisen käsitellyn auktorin tekstiä koskevan kieli- ja kulttuuritietouden. Nykyaikainen tekstijulkaisu on enemmänkin oppilaan tai lukijan kappale, jonka leipäteksti ja apparaatti kertovat lyhyesti, millaisen analyysin eli lukemisen kautta kyseinen julkaisija on päätynyt käsillä olevaan tekstimuotoon. Se joka tuntee keskiajan kulttuuria voi ymmärtää myös käsikirjoituksessa olevat nootit kommentit; se taas joka tuntee sitä kulttuuria, johon nykyaikainen editio on tehty, ymmärtää siinä olevien noottien tarkoituksen. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa vain siitä, että molempien tekstien sisältö on syntynyt samojen periaatteiden mukaisesti, joita edellä olen kutsunut kriittiseksi diskurssiksi. TERTIO: alkuperäinen teksti Tekstit, jotka ovat meille säilyneet kirjoitettuina, saattavat antaa sen harhakuvan, että antiikin maailma oli kirjoituksen maailma ja että tekstit syntyivät kirjoitetuiksi. Tilanne on kuitenkin toisin päin. Tekstit syntyivät puhuttaviksi. Pääosa säilyneistä teksteistä on alun perin tarkoitettu esitettäviksi suullisesti. Asia on täysin selvä, jos ajattelemme sellaisten tärkeitten kirjallisuuden lajien luonnetta kuin epiikka, draama tai puhetaito. Siis antiikin tekstit alkuperäisinä saavat merkityksensä silloisen esitystilanteen ja suullisen esityksen kautta. Antiikista periytynyt runsas ja vaikuttava poetiikkaa, kirjallista kritiikkiä ja retoriikkaa koskeva kirjallisuus keskittyy hyvin voimakkaasti käsittelemään juuri sitä ongelmaa, mikä on oikea tapa käyttää kieltä suullisesti. Kirjoittamisen ja suullisen esityksen vuorovaikutus ja sitä koskeva filosofinen ja esteettinen pohdinta ovat siksi oppiaineessamme luonnostaan tärkeitä tutkimusaiheita. Antiikin sanataidetta (retoriikka, poetiikka, kirjallinen kritiikki) käsittelevä kirjallisuus: Platon (dialogit, sanan/kielen ja asian/todellisuuden erottaminen), Aristoteles (Poetiikka/Runousoppi, Retoriikka/Puhetaito), Theofrastos (Luonteista, Tyylistä), filologit (Homeros-analyysi), Demetrios (Tyylilajeista), Dionysios Halikarnassolainen (Attikalaisista puhujista, Puheen sommittelu ja tyylilajit, Imitaatiosta), Cicero (Puheet, Puhetaidosta ja Puhujasta), Horatius (Runousoppi), Quintilianus (Institutio oratoria/puhetaidon oppikirja), Pseudo-Longinus (Korkeasta tyylistä). Havainnollistan seuraavassa antiikin aikaisen tekstin syntyprosessia puhetaidon opettajalta Quintilianukselta otetulla esimerkillä. 4 4 Tämä luku pohjautuu Suomalaisen tiedeakatemian istunnossa pitämääni esitelmään Puhe tekstinä: antiikin teorioita sanataiteesta. In: Academia Scientiarum Fennica. Vuosikirja 1997:

8 Koko latinankielisessä kirjallisuudessa, ennen myöhäisantiikkia ja keskiaikaa, latinan sanat textus ja textum, kudelma, esiintyvät vain yhdessä kohtaa varsin modernissa tekstin merkityksessä tarkoittamassa kielen kuultavien elementtien sommittelua eli kutomista ymmärrettäväksi ja nautittavaksi puheeksi. Esiintymä on roomalaisen puhetaidon opettajan Quintilianuksen Institutio oratorian luvussa, jossa hän käsittelee puheen kompositiota (9.4.13; ). Quintilianus (9.4.13) sanoo, että kompositio, jolla sanat yhdistetään tekstiksi ja rytmikkäiksi lausekkeiksi, on yhtä merkittävää kuin sanojen valinta ajatuksen ilmaisemiseksi (quantumque interest sensus idem quibus verbis efferatur, tantum verba eadem qua compositione vel in textu iungantur vel in fine cludantur). Hän siis erottaa toisaalta kudelman, tekstin, joka on sanallisen esitystavan rakentamista, ja toisaalta sananvalinnan, joka on puheen sisältöön soveltuvien ilmausten etsimistä. Toisessa saman kappaleen kohdassa (9.4.17) Quintilianus puhuu Lysiaan yksinkertaisesti hiotusta puhekudelmasta (illud in Lysia dicendi textum tenue atque rasum). Sana contextus sen sijaan esiintyy useammin Quintilianuksella, mutta on muualla klassillisessa latinassa varsin harvinainen. Cicerolla se esiintyy vain kerran (de part. or. 82). Tavallisimmin sana esiintyy yhteydessä, jossa tarkoitetaan asioitten ja sanojen yhdistämistä puheeksi: rerum verborumque contextus, ks. edellä n. 1; factorum dictorumque contextus, sermonis contextus (Quintilianus) ja orationis contextus (Cicero). Sellaisena latinan tekstiä tarkoittava sana on käännös kreikan sanalle Ûfoj (esiintyy ennen Quintilianusta tyylikriitikko Dionysios Halikarnassolaisella). Hýphos-textus -metafora periytyy vanhoihin eeppistä laulua kuvaaviin kielikuviin ja viime kädessä Homerokseen, joka hymnin kutoi, Ûmnon Ûfaine. Määritellessään puheen tekstiksi Quintilianus näyttää käsittävän kielenkäytön varsin modernilla tavalla, jos hän viittaa sanalla teksti kielellisen käyttäytymisen kompleksisuuteen. Tosin hän käsittelee tarkoituksellista kieltä eli puheen sommittelua tiettyihin tilanteisiin, jolloin teksti ei tarkoita vain ainoastaan puhujan tavoittelemaan esitystä vaan on myös aiemmasta sanataiteesta saatu malli. Metafora on peräisin Aristoteleen teoksiin pohjautuvasta kreikankielisestä runoteoriasta ja retoriikasta. Poetiikassa Aristoteles lähtee siitä, että vain runous on varsinaisen poeettisen taidon tuote, ja Retoriikassa hän sitten painottaa runouden ja proosan eroa. Tässä peripateettisessa (aristotelisessa) viitekehyksessä poetiikan ja retoriikan kohtaamista voi kuvata seuraavasti. Kirjallisuuden (runouden) analysoija katselee ikään kuin taaksepäin historiaan ja tarkastelee olemassa olevia tekstejä löytääkseen niistä sanataiteen yleisiä periaatteita ja sääntöjä perinteessä. Puhetaidon opettaja sitä vastoin katsoo eteenpäin ja määrittelee sääntöjä, joita seuraamalla voi tulla hyväksi puhujaksi. Puhetaidon analyysiin kuuluu kuitenkin kaksi puolta. Ensiksi on puhetilanne, johan asiat ja sanat (res et verba) sijoitetaan. Se sisältää sanojen ymmärtämisen informaation lähteiksi ja puhujan ja kuulijan suhteen määrittelyn. Toiseksi on kielellinen materiaali, äänteet, tavut, sanat jne., ja säännöt, joilla materiaali rakennetaan puhetilanteen vaatimuksia vastaavaksi kompositioksi. Jälkimmäistä ei voi tehdä ilman jo olemassa olevia komposition malleja. Antiikin retoriikassa tämä johti poetiikan säännöstön siirtämiseen juuri siihen kohtaan retoriikkaa, joka käsittelee sanallista rakentamista. Kun aineisto, joka tarvittiin puheen rakentamisen säännöstöön, otettiin poetiikasta eli runouden rakentamisesta, menetelmä siirsi puhetaidon kriteerit myös aiemman kirjallisuuden analysointiin niin, että kompositiotavat, joita poetiikassa oli käsitelty esteettiseltä ja moraaliselta kannalta, siirtyivät puhetaidon malleiksi jopa niin pitkälle, että aiemmat kirjailijat muuttuivat tiettyjen ihanteina pidettyjen esityslajien eli tyylien 8

9 edustajiksi. Kuorolyyrikko Pindaros ja tragediankirjoittaja Aiskhylos olivat esimerkkejä ankaran yksinkertaisesta tyylistä, runoilija Sapfo ja traagikko Euripides olivat kaunistelevan hienon tyylin malleja ja Homeros saattoi edustaa tasapuolisesti molempia tyylejä. Jaottelu siirtyi sitten aiemman puhetaidon analyysiin: Lysias tuli yksinkertaisen selkeän tyylin malliksi, Isokrates edusti koristeellista rönsyilevää tyyliä, ja Demosthenes oli paras esikuva, koska hän käytti harmonisesti molempia tyylejä. Antiikin sanataiteen teorian mukaisesti teksti siis meidän näkökulmastamme antiikin aikainen alkuperäinen teksti on representaatio: sillä on tyyli, joka kertoo tekstin esittäjästä ja esitystilanteesta sekä esittämistraditiosta. Tekstiin tyylinä liittyvät seuraavat piirteet: (1) Paras tyyli on se joka sopii esittäjälle; (2) Tyyli on taito. Se on taito imitoida eli taito muokata sanoiksi esittämänsä asia ja samalla taito ottaa huomioon parhaat mallit; (3) Tyyli on käyttäytymistä. Tekstin kielellinen ilmaus liittyy aina sosiaaliseen kontekstiin. Kirjallisuushistorioitsija Aulus Gellius ( 2. vs. jkr.) kiteyttää Kreikan ja Rooman kirjallisuuden kolmen tyylin representaatioiksi. Koristeelliseen (uber, magnificus) liittyy arvokkuutta ja ylevyyttä, yksinkertainen (gracilis, subtilis) on viehättävää ja näiden sekoitus (mixtus, mediocris, moderatus) on taidokasta. Jo Varro oli löytänyt näiden kolmen tyylin edustajat latinankielisestä runoudesta: tragediankirjoittaja Pacuvius on uber, satiirikko Lucilius on subtilis ja komediankirjoittaja Terentius edustaa keskityyliä, mediocris. Nämä kolme erilaista tyyliniekkaa esiintyvät perinteen mukaan jo Homeroksen sankarien joukosta: suurisanainen vaikuttava Odysseus, selkeä lyhytsanainen Menelaos ja hillitty keskitien kulkija Nestor (Gellius, Noctes Atticae ). Menelaoksen ja Odysseuksen erilaisia esiintymistyylejä Homeros kuvaa seuraavasti (Ilias Suomennos Otto Manninen) Tääll oli kerta jo ennen Odysseus oiva sun tähtes viestinä, urhea häll oli kumppalinaan Menelaos; Mutta kun astuivat kokoukseen Iliolaisten, seisoissaan rotevamp oli hartiokas Menelaos, taaspa kun istuivat he, ol arvokkaaampi Odysseus. Vaan puhuessaan, saattaissaan sanomansa jo julki, reimana laskettain Menelaos lausehet laati, paljoa ei, mut paikalleen, sill ei sanarunsas, nuoremmuuttaan myösp ei harhaan haasta ollut. Vaan puhumaan monineuvo kun nousi Odysseus sitten, kauan seisoi hän yhä tuijottain alas maahan, Vaan hänen rinnastaan kun raikui valtava ääni, kun sanat sinkosi kuin lumihiuteet talvisen tuiskun, ihmist ei sitä, ken kera kilvata saatti Odysseun; emmepä moist olis luulleet, kun näimme me ensin. Mense Maio 2010 Toivo Viljamaa 9

10 LIITE 1: Ote keskiaikaisesta Homeros-käsikirjoituksesta codex Venetus A (10. vs.) Lähde: Jeremy Norman s HistoryofScience.com Venetus A (Bibliotheca Marciana, Venetsia) on kuuluisin Homeroksen Iliaan sisältävä käsikirjoitus. Käsikirjoitus on 10. vuosisadalta, ja sen uskotaan sisältävän aleksandrialaisten filologien (Aristarkhos) tekemiä tekstikriittisiä huomautuksia. Varsinaisen tekstin marginaaleissa ja rivien välissä on oppineiden tekemiä nootteja ja huomautuksia (ns. skholioneja). Skholionit jakaantuvat pääosin kolmeen ryhmään: tekstikriittiset (kielelliset ja metriset) nootit, vaikeitten sanojen selitykset (gloossat) ja eksegeettiset kommentit (asiaselitykset). 10

11 LIITE 2: D. Iuni Iuvenalis Saturae. Ed. Oxford 1977, s. 53 Leipäteksti ja kriittinen apparaatti. Tekstissä crux critica tarkoittaa ratkaisematonta kohtaa (säe 109) ja hakasuluissa [] on poistettavaksi ehdotettu kohta (säe 113). Apparaatissa esitellään käsikirjoitusten (tässä tapauksessa tärkein käsikirjoitus on P) vaihtoehtoiset lukutavat ja oppineiden esittämät korjausehdotukset. 11

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS

LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS Muokkaa Tyylikaudetalaotsikon perustyyliä napsautt. TYYLISUUNTA kulttuurihistorian kuvaus eri aikakausien taiteesta Kuvaa kirjallisuuden ilmaisutavoissa ja sisällöissä havaittavia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU

KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Matematiikan kirjoittamisesta

Matematiikan kirjoittamisesta Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Mitä kirjallisuusterapia on?

Mitä kirjallisuusterapia on? Mitä kirjallisuusterapia on? Inke Vuorenmaa Lähihoitaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, sairaanhoitaja (AMK) opiskelija, Metropolia 1 Kirjallisuusterapian juuret Hoitava sana on lääkitsevä ja eheyttävä Sanat

Lisätiedot

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen

Kouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:

Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005

Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005 Opettajuus ja taidon oppimisen perusteet L 4 / Haverinen 21.11.2005 Mitä opit taidon opetuksesta tekstejä lukemalla? Mikä jäi mietityttämään taidon opetuksesta kun luit tekstejä etukäteen? Opettajuus ja

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot