Selvitystyö ulkoasiainministeriön toiminnasta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitystyö ulkoasiainministeriön toiminnasta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi"

Transkriptio

1 1 Kerttu Tarjamo Selvitystyö ulkoasiainministeriön toiminnasta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi Selvityksen yhteenveto... 2 Suositukset toiminnan parantamiseksi Johdanto Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet LHBTI-oikeudet osana ulkopolitiikkaa Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan LHBTI-tavoitteet Ulkoasiainministeriön toiminta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi LHBTI-ihmisoikeudet edustustojen työssä Arvioita UM:n toiminnasta Liite 1: Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden käsitteitä Liite 2: Edustustoille tehty kysely Viitteet... 22

2 2 Selvityksen yhteenveto Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön (LHBTI) kuuluvien henkilöiden ihmisoikeudet ovat viime vuosina nousseet yhä selvemmin globaalille ihmisoikeusagendalle. Kansainvälistä ihmisoikeusnormistoa on alettu soveltaa myös LHBTI-ihmisten oikeuksien toteutumiseksi. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukset jäsenvaltioilleen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän vastustamiseksi (2010) ovat ensimmäinen oikeudellinen instrumentti, joilla valtioita ohjataan toteuttamaan LHBTI-ihmisoikeuksia. YK:n ihmisoikeusneuvostossa on hyväksytty ensimmäinen seksuaaliseen suuntautumista ja sukupuoliidentiteettiä koskeva päätöslauselma (2011). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet on sisällytetty jo osaksi joidenkin maiden kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa. Euroopan Unioni on jo useiden vuosien ajan esiintynyt LHBTI-ihmisoikeuksien puolustajana ja vuodesta 2010 lähtien sillä on ollut selkeästi eksplikoidut tavoitteet LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi globaalisti. Edelläkävijämaita ovat olleet myös Alankomaat, Iso-Britannia, Norja ja Ruotsi. LHBTI-ihmisoikeuksia puolustavat maat ovat systematisoineet työtään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien eteen luomalla konkreettisia tavoitteita ja suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne ovat luoneet myös selkeitä ohjeistuksia edustustoilleen tavoitteiden jalkauttamiseksi. LHBTI-ihmisoikeudet ovat olleet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopiste luvun lopulta lähtien. Vuoden 2009 ihmisoikeusselonteossa ne on nostettu omaksi erilliseksi painopisteeksi ja niiden suhteen on kirjattu useampi tavoite. Ulkoasiainministeriön toiminta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi näyttää lisääntyneen ja monipuolistuneen vuoden 2009 selonteon jälkeisenä aikana. Ulkoasiainministeriön toiminta LHBTI-ihmisoikeuksien eteen on ollut pääasiallisesti vaikuttamistyötä kansainvälisillä foorumeilla. Ministeriö on pyrkinyt nostamaan teemaa kansainvälisten järjestöjen agendalle sisällyttämällä sen omiin puheenvuoroihinsa, järjestämällä LHBTI-teemaisia sivutapahtumia yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa, vaikuttamalla EU:n kantoihin, pyrkimällä sisällyttämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia päätöslauselmiin ja päätöksiin. Eri maiden LHBTI-ihmisoikeustilanteisiin on kiinnitetty huomiota muun muassa YK:n UPR-prosessissa. Ulkoministeriö on toiminut hyvin aktiivisesti LHBTIihmisoikeuksien edistämiseksi erityisesti Euroopan neuvostossa. Ulkoasiainministeriö on tehnyt yhteistyötä suomalaisten LHBTI-kansalaisjärjestöjen kanssa monin eri tavoin. Ministeriö on ohjannut taloudellista tukea muutamille kansainvälisille järjestöille, jotka tekevät töitä LHBTI-ihmisoikeuksien parissa. Kehitysyhteispolitiikassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia on pidetty esillä etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyden- ja oikeuksien yhteydessä. Suomen edustustojen toiminta LHBTI-ihmisoikeuksien puolustamiseksi on ollut hyvin erilaista. Useimmissa edustustoissa teema ei ole noussut mitenkään erityisesti esille, mutta toisaalta on kourallinen edustustoja, jotka ovat olleet hyvinkin aktiivisia LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi asemamaassaan. Tyypillisesti edustustot ovat toimineet LHBTI-ihmisoikeuksien puolesta EU:n tai muun samanmielisten maiden ryhmän kanssa yhteistyössä, esim. julkiset kannanotot Pridetapahtumien puolesta. Jotkut edustustot ovat proaktiivisesti luoneet yhteyksiä paikallisiin LHBTItoimijoihin ja tukeneet niiden toimintaa esimerkiksi paikallisen yhteistyön määrärahoin.

3 3 Ulkoasiainministeriön toiminta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi on hyvää ja sen jatkamista pidetään tärkeänä. Toimintaan toivotaan jatkossa esimerkiksi konkreettisempia tavoitteita, enemmän ulkoasiainministeriön omia aloitteita ja vielä tiiviimpää yhteistyötä LHBTIihmisoikeusjärjestöjen ja puolustajien kanssa. Myös edustustoille toivotaan näkyvämpää roolia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustajina. Suositukset toiminnan parantamiseksi 1. Ulkoasiainministeriön sisällä tulisi parantaa tietoisuutta LHBTI-ihmisoikeuksista ja kouluttaa työntekijöitä niistä (suurlähettiläspäivillä, KAVAKU-kursseilla ja ihmisoikeuksia koskevissa täydennyskoulutuksissa). 2. Edustustoilla tulee olla näkyvämpi rooli LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Niitä tulee kannustaa ja auttaa LHBTI-ihmisoikeustyössä, esimerkiksi jakamalla joidenkin edustustojen hyviä käytäntöjä ja tiedottamalla myös siitä, mitä Suomessa tapahtuu LHBTIihmisoikeuksien osalta. 3. Ulkoasiainministeriön LHBTI-ihmisoikeustyön aloitteellisuutta ja proaktiivisuutta tulee lisätä. Ministeriö voi järjestää esim. näkyvän kansainvälisen konferenssin Yogyakartan periaatteista (huomioiden niiden päivittämistarpeen). UM voi tehdä aloitteita LHBTIihmisoikeuksien sisällyttämiseksi multijärjestöjen agendoille. 4. Ihmisoikeustavoitteiden lisäksi ministeriölle pitäisi olla konkreettisempi LHBTItoimintaohjelma, jossa huomioidaan eri alueiden tilanteet ja niihin soveltuvat toimen. 5. LHBTI-ihmisoikeuksien edistämistä kehitysyhteistyössä tulee erikseen vahvistaa. Ministeriö voisi järjestää seminaarin teemalla LHBTI-ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä ja kouluttaa sekä kannustaa paitsi omia työntekijöitään myös suomalaisia kehitysyhteistyötoimijoita. 6. Ulkoasiainministeriön tulee varata LHBTI-ihmisoikeustyölle riittävät resurssit. Painopiste, joka vaatii erityistä huomiota, edellyttää myös riittävät henkilöresurssit. Ministeriössä tulisi olla ainakin yksi työntekijä, jonka ensisijainen tehtävä on LHBTI-ihmisoikeudet. 7. Suomen edustuston tulee toimia LHBTI-ystäväryhmässä YK:ssa myös New Yorkissa. 8. Ulkoasiainministeriön tulisi kiinnittää erityistä huomiota transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeuksiin. Kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa tulisi olla erikseen eksplikoidut. tavoitteet myös transihmisten ja intersukupuolisten ihmisten oikeuksien edistämiseksi. 9. Ulkoasiainministeriöllä tulisi suomalaisten LHBTI-järjestöjen lisäksi olla yhteistyösuhde myös kansainvälisten LHBTI-järjestöjen suomalaisedustajien sekä LHBTI-kysymysten tutkijoiden kanssa. 10. Ulkoasiainministeriön tulee syventää yhteistyötä kansainvälisten LHBTIihmisoikeusjärjestöjen kanssa, yhteistyöhön voi kuulua tiedonvaihtoa, koulutusta ja tapahtumien järjestämistä. Ulkoasiainministeriön tulisi olla läsnä suurimmissa kansainvälisissä ja alueellisissa LHBTI-konferensseissa. 11. Ulkoasiainministeriön tulee kiinnittää huomiota niin Suomen kuin EU:n sisäisen ja ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuteen pitämällä LHBTI-ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteita esillä sekä ministeriöiden välisessä yhteistyössä että EU-yhteistyössä. 12. Ministeriö voi jakaa kansainvälisissä yhteyksissään tietoa LHBTI-ihmisten ihmisoikeuksien ja elämän parantamiseksi Suomessa olevista hyvistä käytännöistä ja malleista esim. yhteistyöstä suomalaisten LHBTI-järjestöjen kanssa, tasa-arvovaltuutetun aloitteellisuudesta ja osaamisesta trans- ja intersukupuolisuusasioissa, Setan asiantuntija- ja vertaistukiyksikkö Transtukipisteen työstä transihmisten ja intersukupuolisten ihmisten ja heidän läheistensä tukemiseksi. 13. LHBTI-ihmisoikeudet tulee valtavirtaistaa osaksi kaikkia ulkoasiainhallinnon sektoreita.

4 4 1. Johdanto Tässä selvitystyössä luodaan katsaus siihen, mitä ulkoasiainministeriö on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi tehnyt. Samalla selvitystyössä ehdotetaan toimia, joilla ulkoministeriö voisi jatkossa toimia aktiivisemmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi. Selvityksessä luodaan katsaus myös ajankohtaisiin LHBTI-kysymyksiin ulkoministeriön toimintaympäristössä. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä tai LHBTI-ihmisillä tarkoitetaan lesboja, homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä ja intersukupuolisia. 1 (Ks. Liite 1 Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden käsitteitä.) Selvitystyötä varten on kerätty tietoa ulkoasiainministeriön sisältä. Suomen ulkomaanedustustoille sekä eräiden järjestöjen pysyville edustustoille on lähetetty kysely, jolla on kartoitettu, mitä toimia ne ovat tehneet LHBTI-oikeuksien edistämiseksi. Kyselyssä on myös kartoitettu, miten LHBTIkysymykset ovat tulleet esille edustustojen työssä. Samassa on pyydetty edustustojen arvioita mahdollisuudesta toimia LHBTI-oikeuksien edistämiseksi kohdemaassa tai järjestössä. Kyselyn perusteella on voitu myös arvioida ulkoministeriön LHBTI-kompetenssia. Arvioita ulkoministeriön toiminnasta on pyydetty suomalaisilta LHBTI-asiantuntijoilta, jotka ovat seuranneet kansainvälisiä LHBTI-ihmisoikeuskysymyksiä työssään ja toiminnassaan järjestöissä ja/tai tutkijoina. Asiantuntijat ovat myös esittäneet näkemyksiään siitä, miten ulkoministeriö voisi parantaa toimintaansa LHBTI-oikeuksien edistämiseksi. Suositukset on koostettu edustustojen ja asiantuntijoiden vastausten, kansainvälisten järjestöjen ja yksittäisten maiden suositusten ja toimintaesimerkkien perusteella. 2. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet ovat viime aikoina nousseet yhä selvemmin kansainvälisen yhteisön ihmisoikeusagendalle. Keskusteluun ovat nousseet seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä ja väkivalta yleensä, mutta myös yksittäiset maatilanteet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten (LHBTI-oikeudet) ihmisoikeuksissa ei ole kyse mistään erityisistä oikeuksista, vaan niistä yleismaailmallisista ihmisoikeuksista, joiden katsotaan kuuluvan kaikille ihmisille. Vuonna 2006 Indonesian Yogyakartassa ryhmä ihmisoikeusasiantuntijoita luonnosteli 29 periaatetta olemassa olevan kansainvälisen ihmisoikeusnormiston soveltamisesta seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuviin kysymyksiin. Yogyakartan periaatteet koskevat niin kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia kuin taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. 2 Useimmissa ihmisoikeussopimuksissa ei ole eksplisiittistä mainintaa seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuoli-identiteetistä. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus, ihmisten yhdenvertaisuus sekä syrjimättömyys on kuitenkin kirjattu Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, YK:n yleissopimukseen kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista (ICCPR) sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan yleissopimukseen (ICESCR). Molemmat yleissopimukset velvoittavat valtiot turvaamaan ihmisoikeudet ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan

5 5 perustuvaa syrjintää. Luettelo syrjintäperusteista ei ole kattava ja sopimusvalvontaelimet ovat tulkinneet, että lopun muu asema kattaa myös seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoliidentiteetin. Euroopan neuvostossa 2011 hyväksytty yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä (CAHVIO) on ensimmäinen juridisesti sitova ihmisoikeussopimus, jossa eksplisiittisesti mainitaan seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti syrjinnän kiellon perusteina. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on luonut oikeuskäytäntöä, jossa se on tulkinnut seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin olevan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitettuja syrjinnän perusteita. 3 Euroopan Unionin perusoikeuskirjassa, joka sitoo jäsenmaita oikeudellisesti, seksuaalinen suuntautuminen on eksplisiittisesti mainittu syrjinnän kiellon perusteeksi. 4 Euroopan neuvoston ministerikomitean suositusta (CM Rec (2010)5) toimenpiteistä syrjinnän torjumiseksi seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella on kuvattu ensimmäiseksi oikeudelliseksi instrumentiksi, joka koskee erityisesti seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä. Suositus ei sido valtioita juridisesti, mutta ministerikomitea sopi suositusten toimeenpanon monitoroinnista kolmen vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ja säännöllisin väliajoin sen jälkeen. Suositus on merkittävä, koska siitä on päätetty Euroopan neuvoston ministerikomiteassa, jossa muodostetaan Euroopan neuvoston 47:n jäsenmaan yhteinen linja. 5 Kesällä 2011 YK:n ihmisoikeusneuvoston (ION) 17. istunnossa saatiin aikaiseksi historiallinen päätöslauselma ihmisoikeuksista, seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli-identiteetistä (human rights, sexual orientation and gender identity). Päätöslauselmassa, jossa aloitteentekijä oli Etelä-Afrikka, pyydettiin YK:n ihmisoikeusvaltuutettua laatimaan selvitys seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjivästä lainsäädännöstä ja käytännöistä koko maailmassa. Selvitykseen toivottiin myös arviota siitä miten kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä voidaan tulkita seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyen. Päätöslauselman seurauksena ION:n 19. istunnossa järjestettiin ihmisoikeusvaltuutetun selvitykseen perustuva LHBTI-aiheinen paneelikeskustelu, jossa ihmisoikeusvaltuutettu esitteli selvityksensä tuloksia ja keskustelua käytiin muun muassa LHBTI-ihmisoikeuksia edistävistä hyvistä käytännöistä. 6 Sekä Euroopan neuvoston että YK:n ihmisoikeusvaltuutetut ovat olleet aktiivisia toimijoita lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten ihmisoikeuksien edistämisessä. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu julkaisi 2011 laajan selvityksen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä Euroopassa. 7 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 2012 julkaisemassa kirjasessa, Born Free and Equal, aiheena on seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti kansainvälisessä ihmisoikeuslainsäädännössä. Kirjasessa linjataan viisi keskeistä ihmisoikeusvelvoitetta, joiden avulla valtioiden tulisi kunnioittaa ja turvata LHBTI-ihmisten ihmisoikeudet. Valtioiden keskeiset velvollisuudet ovat 1) suojella ihmisiä homoja transfobiselta väkivallalta, 2) estää LHBTI-ihmisten kidutus, muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu 3) kumota lait, jotka kriminalisoivat homoseksuaalisuuden 4) kieltää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä ja 5) turvata LHBTIihmisten sekä intersukupuolisten ilmaisun, yhdistymisen ja kokoontumisen vapaus LHBTI-oikeudet osana ulkopolitiikkaa Euroopan Unioni ja muutamat EU-maat (esim. Alankomaat, Iso-Britannia ja Ruotsi) ovat aktiivisesti ottaneet LHBTI-ihmisoikeudet osaksi omaa ulkopolitiikkaansa. Myös Norja on profiloitunut kansainvälisesti LHBTI-ihmisoikeuksien puolustajana. Vuoden 2011 aikana

6 6 Yhdysvallat teki merkittävän ulostulon entistä järjestelmällisemmästä toiminnasta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi omissa ulkosuhteissaan. Eksplisiittisten LHBTI-ihmisoikeustavoitteiden lisäksi jotkut maat ovat laatineet konkreettisia toimintaohjelmia (aikatauluineen) tavoitteiden edistämiseksi ja osa maista on myös laatinut edustustoilleen (ja/tai ulkopolitiikkaa toimeenpaneville tahoille) ohjeistuksia konkreettisesta toiminnasta tavoitteiden saavuttamiseksi. 9 EU on yhteisessä ulkopolitiikassaan sitoutunut edistämään kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyttä. EU on eksplisiittisesti sitoutunut edistämään ja suojelemaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia, työ on muuttunut systemaattisemmaksi vuonna 2010, jolloin EU:ssa hyväksyttiin Euroopan ulkosuhdehallinnon ja jäsenmaiden käyttöön tarkoitettu LHBTI-työkalupakki. Työkalupakissa määritellään EU:n toiminnan prioriteettialueet sekä ohjeistetaan EU-toimijoita LHBTI-kysymysten esiin ottamiseen kansainvälisissä järjestöissä ja kahdenvälisissä suhteissa. Ohjeistus on suunnattu EU:n päämajan, EU:n jäsenmaiden pääkaupunkien, EU-delegaatioiden ja edustustojen työntekijöiden käytettäväksi. 10 Kesällä 2012 EU:ssa hyväksyttiin ihmisoikeusstrategia, jossa linjataan EU:n yhteistä ihmisoikeuspolitiikkaa suhteessa kolmansiin maihin. Siihen sisältyy myös ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille Toimintaohjelman yksi tavoitteista on muokata LHBTI-työkalupakista LHBTI-ohjeistus (guide lines) vuoden 2013 aikana. Toimintaohjelmaan on kirjattu myös strategian kehittäminen LHBTI-ihmisten oikeuksien edistämiseksi YK:ssa ja Euroopan neuvostossa yhteistyössä muiden maiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on edistää LHBTI-ihmisten ihmisoikeussitoumusten omaksumista ETYJ:n piirissä. 11 EU:n LHBTI-työkalupakissa on määritelty kolme EU:n toiminnan prioriteettia 1) dekriminalisaatio 2) yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys sekä 3) ihmisoikeuspuolustajien tukeminen ja suojeleminen. 12 Nämä tavoitteet toistuvat EU-maiden ja muiden maiden tavoitteissa tai toiminnan fokuksina. Iso- Britannian ulkoasiainhallinto FCO:n ohjeistuksessa on lisäksi huomioitu erikseen seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet ja terveystieto (health education). 13 Ruotsi ja Norja ovat kirjanneet myös Yogyakartan periaatteiden edistämisen. Ruotsin ja USA:n fokuksista löytyy myös LHBTIihmisiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten esiin nostaminen. Presidentti Obaman muistiossa LHBTI-oikeuksien edistämisestä USA:n ulkosuhteissa mainitaan myös haavoittuvassa asemassa olevien LHBTI-pakolaisten ja -turvapaikanhakijoiden suojeleminen. 14 Norja ja Yhdysvallat korostavat lisäksi LHBTI-ihmisoikeuksien edistämistä kehitysyhteistyössä. 15 Alankomaiden ihmisoikeusstrategiassa on nostettu neljä tavoitetta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi ja tavoitteet on määritelty alueittain. Alankomaat toimii erityisesti niissä maissa, joissa LHBTI-ihmiset elävät erityisen painostuksen alla (Afrikka) ja toisaalta alueilla, joissa on havaittavissa mahdollisuuksia myönteiseen muutokseen (Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia). Alankomaiden toiminnan fokuksia ovat homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin vastustaminen (Afrikka), kokoontumisvapauden puolustaminen (Itä-Eurooppa) ja LHBTI-ihmisten aseman parantaminen (Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia). 16 Iso-Britannian LHBTI-toimintaohjelmaan on myös kirjattu konkreettisia toimia LHBTI-oikeuksien edistämiseksi kansainvälisesti. Toimet on jaoteltu alueittain (Eurooppa, koko maailma tai Kansainyhteisö), niille on merkitty toiminta-aika sekä vastuulliset ministeriöt (ulkoministeriö FCO sekä Iso-Britannian yhdenvertaisuusasioiden toimisto GEO). 17 EU:n sekä sen jäsenmaissa (Alankomaat, Iso-Britannia) ja Norjassa julkaistut erilliset ohjeistukset, käsikirjat ja työkalupakit edustustoille ja ulkosuhteiden toimijoille on hyvä tapa konkretisoida LHBTI-ihmisoikeuksien edistäminen. Niiden avulla myös levitetään perustietoa LHBTIkysymyksistä koko ulkoasiainhallintoon. Käsikirjoihin on sisällytetty paitsi maan (tai EU:n)

7 7 LHBTI-ihmisoikeustavoitteet, niin myös perusteet LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiselle, LHBTIkäsitteistöä, tietoa kansainvälisistä ihmisoikeusnormeista, joihin LHBTI-ihmisoikeudet perustuvat ja konkreettisia toimintaehdotuksia edustustoille. Ehdotukset koskevat monitorointia, raportointia, yksittäisten tapausten huomioimista, poliittista dialogia, kansalaisyhteiskunnan tukemista ja yhteistyötä kansainvälisten mekanismien ja muiden maiden kanssa. Oppaihin on kirjoitettu myös, miten maa (tai EU) voi edistää LHBTI-ihmisoikeuksia kansainvälisillä foorumeilla ja järjestöissä. 18 Norjan, Alankomaiden ja Iso-Britannian kansainvälistä LHBTI-ihmisoikeustyötä vahvistaa se, että niillä on myös omia kansallisia toimintaohjelmia LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Ulkopolitiikka on lisäksi sisällytetty mukaan toimintaohjelmiin. Tämä politiikkajohdonmukaisuus lisää niiden uskottavuutta LHBTI-ihmisoikeuksien edistäjinä. 19 Yhdysvallat ja Ranska ovat perustaneet erityiset rahastot LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Yhdysvaltojen Global Equality Fundilla on tarkoitus tukea LHBTI-kansalaisjärjestöjen työtä. Ranskan perustamaa rahastoa tukevat myös Alankomaat ja Norja, rahaston tarkoituksena on tukea homo- ja transfobian vastaisia aloitteita. 20 Osa maista on ottanut LHBTI-oikeudet näkyvämmin osaksi kehityspolitiikkaa. Esimerkiksi Ruotsin kehitysyhteistyövirasto Sida on tehnyt kehitysyhteistyön LHBTI-toimintaohjelman ja julkaissut ohjeistuksia LHBTI-ihmisoikeuksien sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön. Joidenkin maiden aikomukset asettaa LHBTI-oikeuksien kunnioittaminen kehitysrahoituksen ehdoksi ovat puolestaan aiheuttaneet huolta kehitysrahoitusta saavien maiden LHBTI-aktivistien parissa Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan LHBTI-tavoitteet Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopiste vuonna 1998 annetusta ensimmäisestä ihmisoikeusselvityksestä lähtien. 22 Viimeisimpään eli vuoden 2009 selontekoon on kirjattu jo useampi tavoite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi. Suomen tavoitteita on pyrkiä vahvistamaan kansainvälistä hyväksyntää tulkinnalle, jonka mukaan syrjinnän käsite sisältää lähtökohtaisesti seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuvan syrjinnän, vaikka tätä ei olisi erikseen mainittu. Suomen toiminnan tavoitteeksi nostetaan myös homoseksuaalisuuden dekriminalisointi kaikkialla maailmalla. Käytännön toimiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi selonteossa mainitaan huomion kiinnittäminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin YK:n ihmisoikeusneuvoston maakohtaisissa määräaikaistarkasteluissa (UPR). YK:ssa tavoitteeksi nostetaan myös Yogyakartan periaatteiden hyväksyminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia turvaavaksi kansainväliseksi toimintasuositukseksi. Periaatteiden tunnetuksi tekemiseksi ja arvovallan vahvistamiseksi on aiottu järjestää tilaisuuksia kansainvälisillä foorumeilla, maatasolla sekä tukea LHBTI-järjestöjen työtä. EU:n yhteinen toiminta nostetaan selonteossa keskeiseksi tavaksi edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä. Selonteossa kuulutetaan EU:n yhtenäisen, aktiivisen ja tarpeeksi painokkaan esiintymisen perään. Muiksi tavoiksi edistää LHBTI-ihmisoikeuksia kansainvälisesti selonteossa mainitaan Suomen tuki EU:n perusoikeusviraston toiminnalle ja yhteistyölle mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun kanssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi

8 8 EU:ssa ja Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Konkreettiseksi toimenpiteeksi nostetaan Euroopan neuvostossa tehtävän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien eteen tehtävän työn tukeminen vapaaehtoisavustuksin. Lisäksi selonteossa todetaan, että Suomi painottaa viharikosten ehkäisemistä ja moniperusteisen syrjinnän vastaista työtä mm. ETYJ:in inhimillisen ulottuvuuden työn puitteissa Ulkoasiainministeriön toiminta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi Toiminta kansainvälisissä järjestöissä Ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön tehtävänä on Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan suunnittelu, koordinointi ja toimeenpano. Ihmisoikeuspolitiikan yksikössä LHBTI-asioiden temaattinen vastuu on osa yhden työntekijän toimenkuvaa. Ihmisoikeuspolitiikkaa toimeenpannaan paitsi ministeriössä Helsingissä niin myös Suomen edustustoissa kansainvälisissä järjestöissä sekä Suomen suurlähetystöissä ympäri maailmaa. 24 Kansainvälisissä järjestöissä ja kokouksissa ulkoministeriön edustajat toimivat yhteistyössä muiden EU-maiden sekä samanmielisten maiden kanssa LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. YK:ssa Genevessä Suomi toimii aktiivisesti epävirallisessa LHBTI-ystäväryhmässä, jossa kokoontuu sekä hallitusten että kansalaisyhteiskunnan edustajia. New Yorkissa Suomi ei vielä toimi ystäväryhmässä. Genevessä LHBTI-ystäväryhmässä Suomi on osallistunut aktiivisesti mm. valmisteluihin sekä tuen varmistamiseen ennen ION:ssa pidettyä yhteislausuntoa ja sitä seuraavaa päätöslauselmaa. YK:ssa niin Genevessä kuin New Yorkissa Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan EU-koordinaatiossa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien mukaan ottamiseksi EU:n kantoihin ja puheenvuoroihin. Kun suoria viittauksia on ollut vaikea saada, on yritetty nostaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt mukaan viittauksiin syrjimättömyydestä ja haavoittuvista ryhmistä. Suomi on pitänyt LHBTIteemaa esillä myös ETYJ:n EU-koordinaatiossa. Suomi on pitänyt myös kansallisia puheenvuoroja LHBTI-ihmisoikeuksista ja Suomen edustajat ovat neuvotelleet LHBTI-kirjauksia päätöslauselmiin. Vähemmistöjen syrjinnän ja oikeuksien kontekstissa, Suomi on nostanut seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeudet esille YK:n ihmisoikeustoimikunnassa jo ja 2000-luvun vaihtessa. 25 Vuonna 2002 YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa hyväksyttiin Suomen esittämä päätöslauselma laittomista, summittaisista ja mielivaltaisista teloituksista. Käsite seksuaalinen suuntautuminen (sexual orientation) hyväksyttiin tuolloin ensimmäistä kertaa yleiskokouksen päätöslauselmassa. 26 Viime vuoden aikana Suomi on pitänyt kansallisen LHBTI-teemaisen puheenvuoron YK:n ihmisoikeusneuvoston 19. istunnon yhteydessä järjestetyssä LHBTI-paneelikeskustelussa ja ETYJ:n HDIM-kokouksessa Ulkoasiainministeriö on nostanut LHBTI-ihmisoikeudet esille myös YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien määräaikaistarkastelussa (UPR). Suomi on tehnyt muille maille kysymyksiä LHBTI-ihmisoikeuksista ja vuosina Suomi on antanut kahdeksan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvää suositusta. LHBTIihmisoikeuksien parantamista koskevia suosituksia Suomelta ovat saaneet Viro, Latvia, Nigeria, Romania, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Ukraina. 27 Ulkoasiainministeriö on tehnyt yhteistyötä muiden maiden kanssa LHBTI-ihmisoikeuksia koskevien sivutapahtumien järjestämiseksi niin YK:ssa kuin ETYJ:ssä. ETYJ:n inhimillisen ulottuvuuden täytäntöönpanokokouksen (HDIM) yhteydessä 2011 ja 2012 järjestettiin yhteistyössä

9 9 muiden maiden kanssa sivuapahtuma LHBTI-ihmisoikeuksista, vuonna 2012 teemana oli LHBTIihmisiin kohdistuvien viharikosten monitorointi. 28 Ihmisoikeusneuvoston yhteydessä syksyllä 2010, Suomi oli mukana järjestämässä sivutapahtumaa, jonka aiheena oli seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan lainsäädännön ja väkivallan lopettaminen. 29 Keväällä 2012 Suomi osallistui korkealla tasolla Iso-Britannian Euroopan neuvostossa järjestämään LHBTI-tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli edistää ministerikomitean LHBTI-suosituksen toimeenpanoa ja jakaa toimeenpanoon liittyviä parhaita käytäntöjä. Ulkoministeri Erkki Tuomioja osallistui tapahtumaan ja piti siellä Suomen puheenvuoron. Ulkoasiainministeriö toimii aktiivisesti LHBTI-oikeuksien edistämiseksi Euroopan neuvoston ministerikomitean kaikilla tasoilla. Ulkoministeriö toimi erityisen aktiivisesti ministerikomitean LHBTI-suosituksen aikaansaamiseksi osallistumalla suosituksen valmisteluun ihmisoikeuksien johtokomiteassa Suosituksen jälkeen ulkoministeriö on toistuvasti korostanut suosituksen toimeenpanon sekä sen seurannan merkitystä. Ulkoministeriö on myös rahoittanut vapaaehtoisvaroista Euroopan neuvoston piirissä tehtävää LHBTI-työtä. Tukea on myönnetty sihteeristön LHBTI-yksikön projektille, jossa kuutta vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautunutta maata tuetaan ministerikomitean suosituksen toimeenpanossa. Suomi on tukenut myös Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun työtä LHBTI-oikeuksien edistämiseksi mm. rahoittamalla ihmisoikeusvaltuutetun LHBTI-ihmisten syrjintää Euroopassa koskevan raportin laatimista. 30 Ulkoasiainministeriö osallistuu eurooppalaisten maiden epäviralliseen LHBTI-yhteyspisteiden työryhmään. Suomesta ryhmään on osallistunut virkamies sisäasiainministeriöstä ja ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksiköstä ja Suomi on osallistunut ryhmän kokouksiin sen kolmannesta kokouksesta syksystä 2009 lähtien. Työryhmän alullepanija oli Alankomaat, joka myös vastaa työryhmän koordinoimisesta. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Keväällä 2011 ulkoasiainministeriö järjesti kokouksen Helsingissä. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa ja tuki niiden työlle Ulkoasiainministeriö on tukenut kansainvälisten LHBTI-ihmisoikeuksien puolesta toimivia järjestöjä. Vuonna 2012 ministeriö myönsi ensimmäistä kertaa tukea maailmanlaajuiselle LHBTIkattojärjestölle ILGA:lle. Tuki on tarkoitettu ILGA:n Aasiassa tehtävän työn vahvistamiseen. YK:ssa Suomi tuki ja puolsi ILGA:n hakemusta ECOSOC-statuksen saamiseksi. Ministeriö on myöntänyt tukea lisäksi kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille, jotka toiminnassan huomioivat myös LHBTI-ihmisoikeudet. Tällaisia järjestöjä ovat International Commission of Jurists (ICJ), joka toimi aktiivisesti toimija muun muassa Yogyakartan periaatteiden luomisessa. Ulkoasiainministeriö on tukenut myös seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia puolustavaa International Planned Parenthoodia (IPPF), jonka agendalta löytyy myös LHBTI-ihmisoikeudet. ETYJ:n valtionapuvaroin ministeriö on tukenut suomalaisten LHBTI-järjestöjen kansainvälistä toimintaa esim. niiden osallistumista LHBTI-konferensseihin ja kokouksiin ja ETYJ:n HDIMkokoukseen. LHBTI-ihmisoikeuksien esiin nostaminen Suomessa Ulkoasiainministeriö on koordinoinut vuodesta 2011 lähtien hallinnonalojen välistä LHBTItyöryhmää, jossa myös kansalaisyhteiskunta on edustettuna (Seta ry, Trasek ry). Työryhmän

10 10 mandaattina on selvittää minkälaisiin toimenpiteisiin Euroopan neuvoston LHBTI-suositus antaa aihetta ja raportoida Euroopan neuvostolle suosituksen täytäntöönpanosta Suomessa. 31 Ministeriö ja ministeriön johto on viimeisten vuosien aikana ottanut yhä aktiivisemmin esille seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja osoittanut tukeaan LHBTI-ihmisoikeuksille mm. osallistumalla ja näkymällä LHBTI-tapahtumissa. Vuonna 2008 ulkoministeri Alexander Stubb oli suomalaisten LHBTI-järjestöjen nimeämä homofobian vastainen lähettiläs, 2010 hän toimi Helsinki Pride tapahtuman suojelijana. Ulkoministerinä Stubb antoi tukensa myös eurooppalaiselle homourheilutapahtuman EuroGamesien järjestämiselle Budapestissa. Toukokuussa 2012 ulkoministeri Tuomioja osallistui Seta ry:n ja Sateenkaariyhteisöt ry:n järjestämään kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän (IDAHO) tapahtumaan. Kesällä 2012 ulkoasiainministeriö osallistui Helsinki Pride tapahtuman puistojuhlaan omalla esittelypisteellään. Ulkoasiainministeriö oli ensimmäinen viranomainen, joka organisaationa osallistui puistojuhlaan. Ulkoasiainministeriö järjesti helmikuussa 2012 Mikä ihmeen LHBTI? seminaarin, jossa käsiteltiin LHBTI-ihmisoikeuksia. Seminaari oli suunnattu erityisesti viranomaisille ja seminaarissa esiteltiin Euroopan neuvoston ministerikomitean LHBTI-suositusta. Seminaarilla ministeriö halusi tähdentää viranomaisten vastuuta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämisessä. Seminaaria varten ministeriö myös suomensi suosituksen ja jakoi sen ministeriön internet-sivuilla. Seminaarin avasi kehitysministeri Heidi Hautala. Seminaari suunniteltiin yhteistyössä Setan ja Trasekin kanssa. LHBTI-ihmisoikeudet kehityspolitiikassa Kehityspolitiikassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ihmisoikeudet on huomioitu erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien (SRHR) kontekstissa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kysymykset nousevat esille erityisesti seksuaalioikeuksien yhteydessä. Ulkoasiainministeriö on pitänyt seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia ja erityistarpeita esimerkiksi UNAIDS:in ja Globaalirahaston agendalla. Ministeriö on painottanut, että seksuaalivähemmistöjen tilanne tulee sisällyttää vuosiraportointiin. Suomi on myös osallistunut LHBTI-teemaisiin pohjoismaisiin tapaamisiin. 32 Suomen uusi kehityspoliittinen ohjelma hyväksyttiin keväällä Ohjelman lähtökohdaksi on otettu ihmisoikeusperustaisuus. Yksi ohjelman läpileikkaavista tavoitteista on eriarvoisuuden vähentäminen ja erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää helposti syrjäytyvien ja syrjittyjen ihmisryhmien oikeuksiin ja tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin. Ohjelmassa ei eksplisiittisesti nosteta esiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, mutta ministeriön ohjeissa läpileikkaavien tavoitteiden edistämiseksi on erikseen huomioitu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset. Ministeriön kapasiteettia edistää helposti haavoittuvaisten ja syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja asemaa on vahvistettu 2012 lopulla, kun kehityspoliittiselle osastolle on palkattu näihin kysymyksiin perehtynyt uusi neuvonantaja. 33 Suomi on kehitysyhteistyövaroista tukenut nicaragualaista kansalaisjärjestörahasto FED:iä (Nicaraguassa toimivan kuuden avunantajan yhteinen tasa-arvoa ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia tukeva rahasto), joka on pyrkinyt tukemaan erityisesti kaikkein syrjityimpiä ryhmiä muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Suomi oli perustamassa rahastoa 2005 ja vuosina Suomi tukee rahastoa yhteensä 1,88 miljoonalla eurolla. Vuonna 2010 rahasto teetti selvityksen, jonka tavoitteena oli tunnistaa seksuaalivähemmistöjen ryhmät ja järjestöt, niiden toiminta-alueet ja mahdolliset yhteistyökumppanit. Selvityksen pohjalta laadittiin erillinen strategia seksuaalivähemmistöjen tukemiseksi. Strategia laadittiin, koska seksuaalivähemmistöjen ryhmät

11 11 poikkesivat muista rahaston tukemista järjestöistä: ne olivat pieniä, heikosti järjestäytyneitä, niillä oli vähän talous- ja projektihallinnon kapasiteettia, toimijoiden koulutustaso oli hyvin alhainen, seksuaalinen hyväksikäyttö, muu väkivalta ja syrjintä ovat marginalisoineet monia. Strategian tavoitteena on nostaa seksuaalioikeudet julkiseen keskusteluun, kannustaa seksuaalivähemmistötoimijoita vaikuttamistyöhön ja kannanottoon, vahvistaa järjestöjen tai ryhmien toimintakapasiteettia ja tukea yhteistyötä muiden järjestöjen ja valtion toimijoiden, erityisesti seksuaalivähemmistöjen valtuutetun kanssa ja lisätä seksuaalivähemmistöjen tietämystä omista oikeuksistaan. Rahaston kautta on mahdollista tukea myös ryhmiä, jotka eivät ole virallisia järjestöjä. Tällaiset ryhmät tarvitsevat kuitenkin paljon teknistä tukea. Strategian edistämiseksi on tehty yhteistyötä myös muiden ihmisoikeus- ja naisjärjestöjen kanssa ja kannustettu niitä edistämään seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. 6. LHBTI-ihmisoikeudet edustustojen työssä LHBTI-oikeudet ihmisoikeustyön haasteena Toiminta LHBTI-oikeuksien edistämiseksi on ollut Suomen ulkomaanedustustoissa hyvin erilaista. 34 On edustustoja, joissa toiminta on jo nyt ollut proaktiivista sekä edustustoja, jotka ovat halukkaita toimimaan LHBTI-oikeuksien puolesta ja ovat alkaneet tehdä suunnitelmia työtä varten. Osa edustustoista katsoo, että maan LHBTI-ihmisten tilanne on niin hyvä, että on perusteltua, ettei Suomi kiinnitä asiaan asemamaassa erityistä huomiota. Jokunen edustusto arvioi, että asemamaan kanssa olisi kuitenkin mahdollista tehdä yhteistyötä LHBTI-oikeuksien edistämiseksi kansainvälisesti. Pari edustustoa arvioi, että LHBTI-oikeuksien edistäminen kohdemaassa voisi olla haitallista Suomen ja kohdemaan välisille suhteille. Muutama edustusto painotti, että Suomen ulostulo LHBTI-ihmisoikeuksien puolesta asemamaassa pitäisi olla tarkkaan harkittu ja tavoitteiden ja toimien tulisi olla maaspesifejä. Mikäli aloitteita tehdään, niihin tulisi varata myös riittävät resurssit. Yksi edustusto kertoi myös tilanteesta, joissa asemamaa on ehdottanut Suomelle yhteistyötä LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi rahaston kautta, mutta Suomi ei ole lähtenyt mukaan. Edustustot kokevat toiminnan vaikeaksi etenkin maissa, joissa homoseksuaalisuus on kriminalisoitu ja siitä voidaan tuomita kuolemanrangaistuksella. Vaikein toimintaympäristö LHBTIihmisoikeuksien edistämiseksi on Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Näissä maissa toimivat edustustot huomauttavat, ettei edustusto voisi tukea kohdemaassa rikolliseksi määriteltyä toimintaa tai että LHBTI-oikeuksien esille nostaminen saattaisi haitata Suomen ja kohdemaan välisiä suhteita. Yhdessä vastauksessa huomioidaan myös, että edustuston aktiivinen yhteydenpito aktivisteihin voisi koitua aktivisteille kohtalokkaaksi. Näiden maiden osalta edustustot pitävät parempana, että LHBTI-oikeuksia edistetään paremmin kansainvälisillä foorumeilla tai työskentelemällä yleensä ihmisoikeuksien edistämiseksi, esimerkiksi yksityisyyden suojan vahvistamiseksi asemamaissa. Toisaalta, on edustustoja, jotka toimivat LHBTI-ihmisoikeuksien kannalta suhteellisen haastavissa ympäristöissä tietoisina ja huolimatta asemamaan viranomaisten kielteisistä mielipiteistä. LHBTI-kysymykset ovat olleet esillä asemamaan viranomaisten kanssa hyvin eri tavoin. Useimmissa tapauksissa kyse on ollut asemamaan LHBTI-ihmisoikeuksien tai -ihmisten tilanteesta, esimerkiksi osana EU:n ja asemamaan välistä ihmisoikeusdialogia. Erillisinä teemoina nousevat esiin vetoomukset Pride-tapahtumien puolesta, vetoomukset asemamaan LHBTI-järjestöjen toiminnan esteiden purkamisesta sekä yksittäisiä ihmisiä koskevat tapaukset. LHBTI-ihmisoikeudet ovat myös nousseet esille asemaan viranomaisten kanssa, kun on keskusteltu mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä niiden edistämiseksi kansainvälisesti. Kolme edustustoa mainitsee LHBTI-

12 12 kysymysten nousseen esille asemamaan viranomaisten kanssa, kun edustusto on tiedustellut lähetettyjen työntekijöiden samaa sukupuolta olevien puolisojen statuksesta asemamaassa. Yhteydet LHBTI-järjestöihin ja ihmisoikeuspuolustajiin Runsas puolet vastanneista edustustoista kertoi yhteyksistä paikallisiin LHBTI-järjestöihin tai kansalaisyhteiskuntatoimijoihin. Useimmiten kyse on ollut järjestön tapaamisesta ja LHBTIihmisten tilanteen kartoittamisesta asemamaassa. Osa edustustoista on kutsunut järjestöjä tapaamisiin edustustoon ja/tai tavannut niitä yhdessä muiden maiden edustustojen kanssa. Kontaktit ovat usein syntyneet ja liittyneet Pride-tapahtumiin: edustustot ovat tukeneet Pride-järjestäjiä ja ajoittain myös osallistuneet Pride-tapahtumiin. Lisäksi edustustot ovat keskustelleet järjestöjen kanssa mahdollisuudesta tukea niiden toimintaa taloudellisesti. Yhteensä 16 edustustoa kertoo jollain tavalla tukeneensa tai pitäneensä esillä paikallista Pridetapahtumaa tai jotain muuta julkista LHBTI-tapahtumaa. Suurin osa on toiminut yhteistyössä muiden samanmielisten maiden kanssa. Osa edustustoista on myös osallistunut Pride-tapahtumaan tai muuhun vastaavan julkiseen tapahtumaan ja muutama kertoi myös tukeneensa pienellä summalla tapahtuman järjestämistä. Pieni osa edustustoja kertoo myös taloudellisesta tuesta LHBTI-järjestöille (Windhoekissa, Jakartassa, Pristinassa) tai järjestöille, jotka ovat toimineet myös LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi, esim. HIV/AIDS-työtä tekevälle järjestölle. Kaksi edustustoa kertoi jatkossa harkitsevansa paikallisen yhteistyön määrärahan kohdistamista myös LHBTI-järjestöille. Muutama edustusto totesi, että paikallinen järjestö oli ottanut edustustoon yhteyttä tuen saamiseksi, mutta yhteydenotot eivät johtaneet tukipäätökseen. Muutama eurooppalainen edustusto totesi, että on ongelmallista, ettei sillä ole sellaista rahaa, jota se voisi käyttää LHBTI-toimijoiden tukemiseen. 35 Yksi edustusto kertoi laajemmasta kehitysyhteistyörahojen ohjaamisesta asemamaassa toimivalle usean tuenantajan rahastolle, jonka puitteissa on voitu tukea myös LHBTI-ryhmien toimintaa. Hyviä käytäntöjä LHBTI-ihmisoikeustyössä Jakartassa edustusto tuki 2007 yhden vuoden ajan paikallista LHBTI-järjestöä. PYM-hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa järjestön auttamis- ja neuvontapalveluita (muun muassa puhelinneuvonta) ja kouluttaa järjestön työntekijöitä toimimaan kotimaansa LHBTI-ongelmien parissa. Edustuston mukaan hanke oli ensimmäinen laatuaan Indonesiassa ja erittäin onnistunut. Windhoekissa sijaitseva suurlähetystö osallistuu EU:n koordinoimaan ihmisoikeustyöryhmään, jonka ihmisoikeusstrategiaan seksuaalivähemmistöt on nostettu yhdeksi tukea tarvitsevaksi ryhmäksi. LHBTI-ihmisoikeudet on otettu esille myös tapaamisissa paikallisten viranomaisten kanssa. Edustusto on myöntänyt namibialaiselle LHBTI-järjestölle Rainbow Organizationille PYMtukea useana vuonna, rahoituksella tuettiin mm. järjestön vaikuttamistyötä. Nyt edustusto etsii aktiivisesti uusia LHBTI-toimijoita, joiden työtä se voisi tukea. Edustusto on myös tukenut ja ollut paikalla Namibian ensimmäisessä Mr. Gay Namibia -kilpailussa. Suomen suurlähetystö Washingtonissa on järjestänyt LHBTI-teemaisia tilaisuuksia. Suurlähetystö on kutsunut koolle Alankomaat ja muut Pohjoismaat kuuntelemaan Inter-American Commission for Human Rights:in (IACHR) tekemää työtä seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi. Vuonna 2010 Vilnan suurlähetystö osallistui yhdessä samanmielisten maiden kanssa suullisiin ja kirjallisiin vetoomuksiin Baltic Pride tapahtuman puolesta. Edustusto myös osallistui Baltic Priden

13 13 eri tapahtumiin. Edustusto on pitänyt säännöllisesti yhteyttä liettualaiseen LHBTI-järjestöön kutsumalla edustajia erilaisiin tapahtumiin ja haastattelemalla edustajia LHBTI-ihmisten tilanteesta Liettuassa. Edustusto on myös raportoinut Liettuan LHBTI-tilanteesta useaan otteeseen. Suomen suurlähetystö Moskovassa ja pääkonsulaatti Pietarissa ovat seuranneet tiiviisti LHBTIihmisoikeustilannetta Venäjällä ja raportoineet siitä ministeriölle. Edustustot tekevät yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja EU:n sisällä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja niiden esille ottamiseksi Venäjän viranomaisten kanssa. Edustustot pitävät yhteyttä LHBTI-kansalaisjärjestöihin, Pietarissa niitä on kutsuttu mukaan ministerin kansalaisjärjestötapaamisiin ja Moskovassa edustusto on antanut pienimuotoista tukea LHBTIjärjestölle. Tuki on tarkoitettu transihmisten kohtaamia ongelmia käsittelevän raportin laatimiseksi YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle sekä asiantuntijan matkakuluihin Geneveen. Ljubljanassa Suomen edustuston päällikkö on tehnyt avointa vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden edistämiseksi luonnollisena osana työtään. Suurlähettiläs Pekka Metso on vuoden 2012 aikana antanut useita haastatteluita valtakunnallisissa medioissa ja tuonut niissä esille Suomen näkemyksiä tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymyksiin, myös LHBTI-ihmisoikeuksista. Suurlähettiläs on tehnyt tasa-arvo- ja ihmisoikeustyötä omalla persoonallaan ja esiintynyt haastatteluissa yhdessä samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Suurlähettiläs kertoo haastattelujen poikineen hyvää palautetta ja pitää tärkeänä, että LHBTI-ihmiset saavat myös kasvot julkisuudessa. Nämä haastattelut ovat antaneet hänelle mahdollisuuden esittää näkemyksiään laaja-alaisesti erilaisista yhteiskunnallisista ja ulkopoliittisista asioista yhdenvertaisuusagendan ulkopuolellakin. Hän on ollut haluttu keskustelija eri tiedotusvälineissä. Pristinassa edustusto tukee PYM-varoin LHBTI-järjestön hanketta, jossa tehdään vaikuttamistyötä ja tarjotaan lainopillista apua viharikos- ja syrjintätapauksissa. Suomi on hankkeen ainoa rahoittaja. Edustusto on kertomansa mukaan innostanut muitakin eurooppalaisten maiden edustustoja mukaan tukemaan LHBTI-työtä. 7. Arvioita UM:n toiminnasta Toiminnan tavoitteet Selvitystyön osana pyydettiin LHBTI-asiantuntijoita, jotka ovat seuranneet LHBTI-ihmisoikeuksia myös kansainvälisesti arvioimaan ulkoministeriön toimintaa ja tekemään ehdotuksia siitä, miten ministeriö voisi jatkossa kehittää toimintaansa LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Tämän luvun arviot samoin kuin suositukset toiminnasta perustuvat asiantuntijoiden sekä selvityksentekijän käsityksiin UM:n toiminnasta. Niissä on huomioitu myös edustustoilta tulleet ehdotukset ja toiveet. 36 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nostamista omaksi erilliseksi Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteeksi ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa pidetään tärkeänä. Painotus on ollut tärkeä, kun kansainväliset areenat ovat muuttuneet haastavimmiksi; seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia poljetaan räikeästi ja monet maat kyseenalaistavat ja vastustavat pyrkimyksiä edistää LHBTI-ihmisoikeuksia. Painotuksen nähdään edistäneen myös kotimaista hallinnonalojen ylittävää yhteistyötä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi.

14 14 Asiantuntijavastauksissa tuli ilmi myös, että ulkoasiainministeriön toiminnan arvioiminen on vaikeata, koska tietoa siitä ei ole kovinkaan paljon esillä. Ulkoasiainministeriön toivotaankin tiedottavan enemmän toimistaan LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Toiminnan näkyväksi tekeminen on samalla myös hyvä esimerkki muille viranomaisille Suomessa ja voi osaltaan edistää LHBTI-ihmisoikeuksia Suomessa. Ulkoasiainministeriön toimintaa LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi pidetään myönteisenä ja tärkeänä. Työtä voi kuitenkin kehittää mm. järjestelmällisemmäksi sekä aloitteellisemmaksi. Selonteon tavoitteita arvioidaan jonkin verran yleisiksi ja niiden rinnalle kaivataan yksikohtaisempaa toimintastrategiaa ja vaikuttamisagendaa. Olisi pohdittava, mitkä ovat toiminnan kärkihankkeet, miten niiden edistämiseksi toimitaan ja kenen kanssa tehdään yhteistyötä. Toimintaohjelma tai strategia olisi myös hyvä esitellä ministeritasolla. Toiminta kansainvälisissä järjestöissä LHBTI-ihmisoikeuksien esillä pitämistä kansainvälisten järjestöjen agendalla pidetään myönteisenä. Samalla kuin ulkoasiainministeriö saa kiitosta LHBTI-ihmisoikeuksien priorisoimisesta tavoitteiden tasolla, konkreettinen toiminta ei vaikuta olevan järjestelmällistä, eikä Suomi näytä kovinkaan usein tekevän omia aloitteita tai ottavan johtavaa roolia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomi reagoi yksittäisiin tilanteisiin ja tukee muiden aloitteita. Ulkoasiainministeriö saa kiitosta siitä, että Suomen puheissa on nostettu paitsi seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeudet niin myös sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet, eksplisiittisesti sekä transihmisten että intersukupuolisten ihmisoikeudet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja heidän ihmisoikeuksien erottaminen omiksi kokonaisuuksiksi toisi sukupuolivähemmistöt entistä näkyvimmiksi. Myös LHBTI-lyhenteen avaaminen eri yhteyksissä tuo sateenkaarikäsitteen sisään jäävät eri ryhmät näkyvimmiksi. Toiminta osana Euroopan Unionia Suomi toteuttaa ihmisoikeuspolitiikkaansa osittain myös EU:n yhteisen toiminnan kautta. On hyvä, että ulkoasiainministeriö tukee EU:n toimintaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi globaalisti. Etenkin edustustojen vastauksista käy ilmi, että eri asemamaissa Suomen edustustot ovat tukemassa EU:n yhteisiä ponnistuksia LHBTIihmisoikeuksien edistämiseksi. Osassa maita on myös selkeä työnjako eri EU-maiden välillä ja esimerkiksi vastuu LHBTI-ihmisoikeuksien seuraamisesta ja EU:n toiminnan koordinoimisesta on yhdellä edustustolla. Maatasolla Suomi toimii usein toisten EU-maiden aloitteita tukien, muutamissa maissa Suomi on myös ollut aloitteellinen. EU:n kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan uskottavuuden kannalta on olennaista, että myös EU:n sisällä kaikki jäsenmaat sitoutuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. LHBTI-ihmisten oikeuksien toteutuminen kattavasti koko EU:ssa on vielä haaste. Muutamat Suomen edustustotkin ovat kiinnittäneet huomiota LHBTI-ihmisoikeuksien toteutumattomuuteen toisissa EU-maissa. Kahdenväliset suhteet ja toiminta maatasolla Kahdenvälisissä suhteissa LHBTI-ihmisoikeuksia on otettu esille suhteellisen säästeliäästi ja aktiivisuutta voisi parantaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvista

15 15 ihmisoikeusloukkauksista, etenkin samaa sukupuolta olevien suhteiden sekä LHBTI-toimijoiden järjestäytymisen kriminalisoinnista, sananvapauden rajoituksista, viranomaissyrjinnästä ja viharikoksista tulee uskaltaa puhua. Osa edustustoista jättää tällä hetkellä LHBTI-ihmisoikeudet toiminnassaan huomioimatta, koska niitä pidetään niin isona tabuna. Ministeriön tulisi yhdessä edustustojen kanssa suunnitella maaspesifiä toimintaa ja sopia siitä, halutaanko LHBTIihmisoikeuksia edistää edustuston toiminnassa asemamaassa vai tulisiko kyseiseen maahan pyrkiä vaikuttamaan ensisijaisesti kansainvälisillä foorumeilla. Tilanteesta ja kontekstista riippuen voi tarkoituksenmukaista olla myös vaikuttaa hiljaisen diplomatian keinoin, olennaista on yrittää luoda ja pitää yllä dialogia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksista. Edustustojen olisi mahdollista toimia proaktiivisemmin myös vaikuttamalla asemamaan asenneilmapiiriin ja vähentämällä ennakkoluuloja ja levittämällä tietoa LHBTI-ihmisoikeuksista. Edustustojen toiminnasta LHBTI-ihmisoikeuksien eteen on edustustojen ulkopuolisilla ollut vähän tietoa. Ulkopuolisilla on hajanaista tietoa edustustojen yhteydenotoista paikallisiin viranomaisiin, tuesta Pride-tapahtumille tai muusta tuesta paikallisille järjestöille. Osa edustustoista on ollut suoraan yhteydessä esimerkiksi Setaan LHBTI-asioissa. Edustustoilla voisikin olla näkyvämpi rooli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämisessä. Ne voisivat näkyvämmin liputtaa LHBTI-ihmisoikeuksien puolesta ja profiloitua asemamaissaan LHBTI-ihmisoikeuksien edistäjiksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet on teema, joka voisi nostaa esille myös suurlähettiläspäivillä. UM:n LHBTI-kompetenssi Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien järjestelmällinen edistäminen edellyttää, että ulkoasiainhallinnon työntekijät saavat tarpeeksi koulutusta LHBTI-ihmisoikeuksista. Tällä hetkellä osaaminen ja tietoisuus LHBTI-kysymyksistä ja -ihmisoikeuksista vaihtelee suuresti, siellä täällä on ihmisiä, jotka ovat perehtyneet teemaan. Ministeriön osaamisen katsotaan parantuneen viime vuosina ja esimerkiksi ihmisoikeuspolitiikan yksikön osaaminen saa osakseen kiitosta. LHBTI-ihmisoikeuksia ei kuitenkaan vielä ole valtavirtaistettu ministeriön toimintaan. LHBTIihmisoikeudet ovat vielä hieman erillinen tonttinsa sen sijaan, että eri prosesseissa ja hankkeissa arvioitaisiin kriittisesti niiden hetero- ja/tai sukupuolinormatiivisuutta. Ministeriön tehtävänä onkin varmistaa, että työntekijöillä on tarvittavat tiedolliset valmiudet edistää myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia sekä myös rohkeutta ottaa vaikeiksi koettuja aiheita esille. Ulkoasiainministeriössä tulisi huolehtia, että työntekijät saavat koulutusta LHBTI-kysymyksissä. Koulutukseen tulisi sisällyttää perustietoa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta ja tarjota peruskäsitteitä ja sanastoa sekä tietoa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvistä keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista. Myös ulkoasiainhallinnon virkamiesten olisi hyvä olla tietoisia pääpiirteittäin Suomen LHBTIihmisoikeustilanteesta ja esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain velvoitteista. Tiedotus edustustoille ja muutenkin ministeriön sisällä myös Suomen LHBTI-kysymyksistä ja esim. edistysaskeleista tukisi niiden LHBTI-ihmisoikeustyötä. Ulkoasiainministeriön LHBTI-kompetenssiin kuuluu myös vaikuttaa siihen, että ministeriön työyhteisössä on tilaa kaikille ihmisille heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoliidentiteetistään tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta. Ministeriö voi olla avoimuuteen kannustava

16 16 ja syrjimättömyyttä edistävä työyhteisö. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat työntekijät tai työntekijät, joilla on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia läheisiä, voivat halutessaan myös olla tärkeä voimavara ministeriön LHBTI-ihmisoikeustyölle. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa Ulkoasiainministeriö on tehnyt hyvää yhteistyötä suomalaisten LHBTI-järjestöjen kanssa ja osa edustustoistakin on osannut olla suoraan yhteydessä järjestöihin. Yhteistyötä on silti mahdollista tiivistää niin suomalaisten, edustustojen asemamaiden kuin kansainvälisten järjestöjen kanssa. Suomalaisten LHBTI-tutkijoiden kanssa ministeriöllä näyttää olleen varsin vähän yhteyksiä. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tulee olla LHBTI-ihmisoikeuksien edistämisessä aivan keskeisellä sijalla niin Suomessa, asemamaissa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Suomessa ministeriö voisi tilata seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin moninaisuutta käsittelevää koulutusta LHBTI-järjestöiltä esim. Setalta ja Trasekilta tai pyytää järjestöjä esitelmöimään LHBTI-näkökulmista ihmisoikeusmekanismeihin ja ajankohtaisiin poliittisiin prosesseihin. Suomen tuki ILGA:lle ja muille LHBTI-ihmisoikeuksia edistäville toimijoille on tärkeää. Rahoituksen lisäksi ministeriön tulisi luoda järjestöihin tiiviit yhteistyösuhteet. Kansainvälisten järjestöjen osaamista olisi hyvä hyödyntää myös paitsi ulkoasiainministeriön niin muiden suomalaisviranomaisten sekä suomalaisten LHBTI-toimijoiden kouluttamiseen esimerkiksi kutsumalla järjestöjen edustajia luennoimaan Suomeen. Edustustot voisivat yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa järjestää paikallisia tai alueellisia tapahtumia LHBTIihmisoikeuksista. Edustustojen työssä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa tulisi priorisoida. Muutamilla edustustoilla on jo kokemusta hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa, myös esimerkiksi tilanteissa, joissa virallisia LHBTI-järjestöjä ei ole. Näitä toimintamalleja olisi hyvä jakaa muihinkin edustustoihin. Keskeistä on paikallisten toimijoiden kuunteleminen, heidän työskentelynsä avustaminen ja tukeminen. Edustustot voivat fasilitoida tapaamisia ja avata sellaisia ovia, joista paikallisille toimijoille on hyötyä. Mikäli edustusto katsoo, ettei asemamaassa voi tehdä paljoakaan LHBTIihmisoikeuksien edistämiseksi, olisi pohdittava voiko jotain tehdä alueellisesti, esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajien kouluttamisen ja verkostoitumisen edistämiseksi.

17 17 Liite 1: Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden käsitteitä Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt tai LHBTI-ihmiset (sexual and gender minorities, LGBTI) ovat kattokäsitteitä, joita käytetään kun halutaan puhua ihmisistä, joiden seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu on jotain muuta kuin yhteiskunnassa yleensä oletetaan. Nykyäänkin saatetaan jossain käyttää pelkkää seksuaalivähemmistöt (tai seksuaaliset vähemmistöt), vaikka sillä viitattaisiin sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin. Seksuaalinen suuntautuminen (sexual orientation) viittaa siihen, keneen henkilö tuntee emotionaalista ja/tai seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalisia suuntautumisia erotetaan yleisesti kolme: heteroseksuaalisuus, homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus. Sukupuoli-identiteetti (gender identity) tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolesta, esimerkiksi nainen, mies tai jotain muuta. Heteroseksuaalisuutta, jossa ihminen tuntee emotionaalista ja/tai seksuaalista vetovoimaa vastakkaista sukupuolta olevaan henkilöön, pidetään useissa yhteiskunnissa seksuaalisen suuntautumisen normina. Osa ihmisistä kokee emotionaalista ja/tai seksuaalista kiinnostusta pääasiallisesti samaa sukupuolta olevaan henkilöön. Tällöin puhutaan homoseksuaalisuudesta. Homoseksuaalisista miehistä käytetään usein sanaa homot ja homoseksuaalisista naisista sanaa lesbot. Sanoilla homoseksuaalinen ja homo saatetaan usein viitata kaikkiin homoseksuaalisiin ihmisiin, mutta niitä käytetään tarkoittamaan myös erityisesti homomiehiä. Osa ihmisistä kykenee kokemaan emotionaalista ja/tai seksuaalista vetovoimaa sekä samaa että vastakkaista sukupuolta olevaan ihmiseen. Tällöin puhutaan biseksuaalisuudesta ja biseksuaaleista ihmisistä. Heteronormatiivisuus kuvaa yhteiskunnassamme vallalla olevaa tilannetta, jossa heteroseksuaalisuutta pidetään seksuaalisen suuntautumisen normina. Heteronormatiivisessa yhteiskunnassa heteroseksuaalisuutta pidetään yhteiskunnassa luonnollisena ja arvokkaampana kuin homo- ja biseksuaalisuutta. Hetero-olettamus kuvaa sitä että ihmisten oletetaan lähtökohtaisesti olevan heteroseksuaaleja. Ihmiset, joiden seksuaalinen suuntautuminen on jotain muuta, jäävät yhteiskunnassa usein näkymättömiksi. Yhteiskunnan hetero-olettamuksen takia homo- ja biseksuaalisten ihmisten täytyy monissa eri tilanteissa erikseen tulla ulos kaapista. Usein heteronormatiivisuus aiheuttaa homo- ja biseksuaalisten ihmisten syrjintää, jopa vainoa. Esimerkiksi Suomessa homoseksuaalisuus oli kriminalisoitu vuoteen 1971 saakka ja sitä pidettiin sairautena aina vuoteen 1981 asti. Heteronormatiivisuuteen liittyy läheisesti myös ajatus, että ihmiset ovat jaettavissa kahteen toisilleen vastakkaisiin, biologisesti määräytyviin sukupuoliin, naisiin ja miehiin. Naisiin ja miehiin kohdistetaan yhteiskunnassa stereotyyppisiä odotuksia, jotka liittyvät muun muassa käyttäytymiseen, pukeutumiseen ja sosiaaliseen rooliin. Tällainen kaksinapainen sukupuolinormatiivisuus sulkee ulkopuolelle ne, joiden sukupuoli, kokemus sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta tai sukupuolen ilmaisu on moninaisempi. Käsite sukupuolen moninaisuus viittaakin siihen, että sukupuoli on paljon nainen-mies -jaottelua moninaisempi ilmiö, sukupuolivähemmistöillä viitataan ihmisiin, joiden sukupuoli (sex), sukupuoli-identiteetti (gender identity) tai sukupuolen ilmaisu (gender expression) eivät mahdu kaksinapaiseen sukupuolijärjestelmään. Sukupuolivähemmistöjä ovat transihmiset ja intersukupuoliset ihmiset. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan sitä, miten ihminen itse kokee ja määrittelee oman sukupuolensa. Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sitä, miten ihminen ilmaisee omaa sukupuoltaan.

18 18 Käsitettä transihminen käytetään suomenkielessä usein kattokäsitteenä ihmisille, jotka ovat transsukupuolisia, transvestiitteja ja transgendereita. Etuliite trans viittaa näissä käsitteissä siihen, että henkilö ylittää jollain tavalla sukupuoleen liitettyjä rajoja. Transsukupuolisen ihmisen oma kokemus sukupuolestaan eroaa hänelle syntymässä määritellystä sukupuolesta. Hänen oma kokemuksensa sukupuolesta on ristiriidassa hänen ruumiinsa sukupuolipiirteiden kanssa. Transsukupuolisen henkilön ruumista voidaan korjata vastamaan hänen kokemusta sukupuolesta lääketieteellisten sukupuolenkorjaushoitojen avulla. Suomessa, kuten monissa maissa, korjattu sukupuoli voidaan vahvistaa myös juridisesti. Transmies (female to male, FtM)) on syntymässä määritelty naiseksi, mutta hän korjaa sukupuolensa mieheksi. Transnainen (male to female, MtF) on syntymässä määritelty mieheksi, mutta hän korjaa sukupuolensa naiseksi. Aikaisemmin vakiintunut, mutta nyt jo vanhentunut käsite oli transseksuaali, joka saattaa vielä tulla vastaan lakitekstissä. Englannin kielessä käytetään usein vielä käsitettä transsexual kuvaamaan transsukupuolisuutta. Transvestiitti on yleensä tyytyväinen syntymässä määriteltyyn sukupuoleensa, mutta samaistuu myös vastakkaiseen sukupuoleen ja haluaa myös ilmaista sitä eläytymällä vastakkaisen sukupuolen rooliin muun muassa pukeutumalla, muuttamalla puhetapaansa ja elekieltään. Transvestisuus näyttäisi olevan yleisempää miesten keskuudessa ja transvestiitit ovat todennäköisesti suurin sukupuolivähemmistöryhmä. Suomessa transvestisuuden sairausluokitus poistettiin vuonna Transgenderihminen ei samaistu täysin vain toiseen sukupuoleen (nainen, mies). Hän saattaa samaistua molempiin sukupuoliin, mutta voi olla, ettei hän samaistu niihin kumpaankaan, vaan kokee olevansa sukupuoleton. Transgenderihminen saattaa haluta korjata kehoaan vastaamaan enemmän omaa sukupuolikokemustaan. Transgenderihmisille yhteiskunnan sukupuolidikotomia, ihmisten jakaminen naisiin ja miehiin, on ahdistava ja riittämätön. Intersukupuolisen (intersex) ihmisen sukupuolta määrittelevät sukupuolielimet, sukurauhaset tai kromosomit eivät ole yksiselitteisesti vain miehen tai naisen. Intersukupuolinen voi kokea sukupuolensa monin tavoin, hän voi kokea olevansa mies tai nainen tai ensisijassa intersukupuolinen. Intersukupuolisuudesta on kyse esimerkiksi silloin, kun vastasyntyneen lapsen sukupuolta ei kyetä määrittelemään hänen ulkoisten sukuelinten perusteella. Transihmiset ja intersukupuoliset voivat olla hetero-, bi- tai homoseksuaaleja. Seksuaalinen suuntautuminen ei määrittele ihmisen sukupuolta, eikä sukupuoli tai sukupuoli-identiteetti seksuaalista suuntautumista. LHBTI-konteksteissa käytetään usein myös sanaa queer. Sanalla, joka englannissa tarkoittaa mm. outoa ja omituista, on monia merkityksiä myös LHBTI-kontekstissa. Alun perin se on ollut halventava nimitys homoseksuaalisesta ihmisestä. Nykyään akateemisessa tutkimuksessa tunnetaan queertutkimus ja -teoriat, jotka tarkastelevat kriittisesti seksuaalisuutta ja sukupuolta sekä hetero- ja sukupuolinormatiivisuutta. Ihminen, joka määrittelee itsensä queeriksi, haluaa yleensä kyseenalaistaa yhteiskunnan heteronormatiivisuuden, heteroseksuaalisuuden sekä kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän ja asemoida itsensä niiden ulkopuolelle. LHBT on lyhenne sanoista lesbot, homot, biseksuaalit ja transihmiset. Lyhennettä käytetään usein synonyymina käsitteelle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kirjaimet voivat esiintyä myös järjestyksessä HLBT. Joskus lyhenteeseen lisätään myös kirjain I intersukupuolisia henkilöitä varten ja ajoittain myös Q sanalle queer, LHBTIQ/HLBTIQ. Erityisesti I kirjaimen lisääminen on tarkoituksenmukaista intersukupuolisten ihmisten näkyväksi tekemiseksi. Kansainvälisessä

19 19 ihmisoikeuskäsitteistössä näkee useimmiten tällä hetkellä lyhenteen LGBT (lesbians, gays, bisexuals and transpersons). Ruotsissa käytetään usein lyhennettä HBT (homosexuella, bisexualla samt transpersoner). Sateenkaariperheillä tarkoitetaan yleensä perheitä, jotka poikkeavat jollakin tapaa heteroydinperheestä ja joissa yleensä yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali -ja/tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperheen muodostavat esimerkiksi parisuhteessa oleva mies- tai naispari, jolla on lapsia tai naispari, jotka jakavat lastensa vanhemmuuden yhden miehen tai miesparin kanssa. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta kertova sanasto, erityisesti trans- ja intersukupuolisuutta koskeva sanasto, on suhteellisen uutta ja osittain vakiintumatonta, esimerkiksi Suomen laeista löytyy usein vielä vanhentuneita käsitteitä, joita ei enää nykyään koeta korrekteiksi. Käsitteistö kehittyy samalla kun tieto ja ymmärrys seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta lisääntyy. Osa vanhemmista käsitteistä, kuten transseksuaali, koetaan nykyään loukkaavana. Sanasto ja käsitteistä on myös kulttuurisidonnaista, joten länsieurooppalaiset käsitteet eivät välttämättä ole käyttökelpoisia kaikissa yhteyksissä. Vaikka käsitteet ovat uusia, niin seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus eivät ilmiöinä ole uusia saati länsimaisia. Seksuaalisia suuntautumisia on ollut enemmän kuin yksi ja sukupuolia enemmän kuin kaksi aina ja kaikissa yhteiskunnissa. On myös huomattava, että ihmiset määrittelevät itse oman seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä. Seksuaalisen suuntautumisen kohdalla on myös eroja siinä, miten ihmiset identifioivat itsensä ja miten he käyttäytyvät seksuaalisesti. Mies, jolla on toisinaan seksisuhteita toisten miesten kanssa, ei välttämättä identifioi itseään homo- tai biseksuaaliksi. HIV/AIDS-työssä käytetäänkin usein käsitteitä men who have sex with men (MSM) tai women who have sex with women (WSW). Sanaston lähteinä käytetty: Trans and intersex people. Discrimination on the grounds of sex, gender identity and gender expression. European Comission. EU Discrimination on grounds of sexual orientation and gender identity in Europe. Comissioner for Human Rights. Council of Europe Selvitys sukupuolivähemmistöjen asemasta. Tasa-arvovaltuutetun toimisto. Tasa-arvojulkaisuja 2012:1. Opas toimittajille. Lhbtiq. Näin kirjoitat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Seta Transtukipisteen sivuilla oleva Sanasto. (käytetty ). Liite 2: Edustustoille tehty kysely Ulkoasiainministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikkö lähetti syyskuussa 2012 toimeksiannon Suomen edustustoille maailmalla, jossa niitä pyydettiin kertomaan toimista LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Maaedustustoille kohdennetun kyselyn fokus oli kahdenvälisissä suhteissa. Kansainvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen kyselyn fokus oli toiminnassa multilateraalisilla foorumeilla. Kysymykset olivat laajoja ja avoimia ja niihin saadut vastaukset olivatkin hyvin erilaisia. Osa vastauksia oli yksityiskohtaisia, toiset hyvin suurpiirteisiä. Kyselyn vastauksissa korostui

20 20 edustustojen toiminta aivan viimeisten vuosien aikana. Vastauksista koottu vähäinen määrällinen tieto onkin suuntaa-antavaa. Se luo yleiskuvaa siitä, mitä edustustoissa on tehty LHBTIihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomen edustustoista eri maissa tuli yhteensä 62 vastausta (61 suurlähetystöä ja 1 pääkonsulaatti). Lisäksi vastauksia tuli seitsemästä pysyvästä edustustosta tai Suomea edustavilta yksiköiltä kansainvälisissä järjestöissä. Tässä keskitytään ensisijaisesti Suomen eri maissa olevien suurlähetystöjen vastauksiin. Taulukko 1. LHBTI-kyselyyn vastanneet edustustot UM:n osastojaon mukaisesti Afrikka ja Lähi-itä (ALI) Amerikka ja Aasia (ASA) Eurooppa (EUR) ITÄ Edustustot kansainvälisissä järjestöissä Addis Abeba Bangkok Ateena Astana Euroopan Neuvosto (Strasbourg) Dar es Salaam Hanoi Belgrad Kiova Euroopan Unioni (Bryssel) Kabul Jakarta Berliini Moskova YK-järjestöt Geneve Lusaka Kuala Lumpur Bern Pietari (pääkonsulaatti) Unesco (Pariisi) Maputo Lima Bratislava YK (New York) Nairobi Managua Bryssel Etyj (Wien) Pretoria Mexico Budapest UNODC (YK-järjestöt Wien) Rabat New Delhi Bukarest Riad Ottawa Dublin Teheran Peking Haag Tel Aviv Santiago Kööpenhamina Tunis Seoul Lissabon Windhoek Singapore Ljubljana Tokio Washington Lontoo Luxemburg Madrid Nikosia Oslo Pariisi Praha Pristina Riika Rooma Sofia Tallinna Tukholma Varsova Wien Vilna Zagreb Kyselyssä edustustoja pyydettiin kertomaan asemamaan LHBTI-ihmisoikeuksien tilasta arvioimalla lainsäädäntöä, asenneilmapiiriä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kyselyssä tiedusteltiin, onko edustusto voinut toimia ihmisoikeuspoliittisen selonteossa olevien LHBTI-tavoitteiden mukaisesti ja ovatko LHBTI-kysymykset nousseet esille asemamaan yhteyksissä viranomaisten kanssa. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin edustustojen yhteyksiä paikallisiin LHBTI-toimijoihin ja LHBTIihmisoikeuspuolustajiin. Edustustoja pyydettiin myös kertomaan, ovatko ne toimineet itsenäisesti ja/tai osana EU:a tai muuta maaryhmittymää. Kyselyssä tiedusteltiin myös yhteistyöstä muiden maiden kanssa LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. Edustustoilta kysyttiin myös, onko niillä ollut yksittäisiä kansalaisia koskevia tapauksia, joissa asemamaan kansalaiset ovat pyytäneet apua sekusuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan vainon takia tai jossa ongelmana on ollut samaa sukupuolta olevan parin oikeudellinen tunnustamattomuus maasta

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa P7_TA(2011)0427 Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. syyskuuta 2011 ihmisoikeuksista,

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013

EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 EETTISET OHJEET MUNKSJÖ OYJ (YRITYSTUNNUS 2480661-5) Hyväksytty hallituksen kokouksessa 13. toukokuuta 2013 Tekijä: Åsa Fredriksson Laadittu: 24. helmikuuta 2013 Tarkistettu: 10. syyskuuta 2014 Versio:

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Suojelun takaaminen Ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat

Suojelun takaaminen Ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat Suojelun takaaminen Ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat I TARKOITUS 1. Ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen on jo pitkään ollut vakiintunut osa Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Eduskunnan hallintovaliokunta Diaarinumero Päiväys 246/9B/15 21.1.2015 Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Viite Hallintovaliokunnan Ihmisoikeuskeskukselle

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja

Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

PRIDE-valmennuksen arviointi

PRIDE-valmennuksen arviointi PRIDE-valmennuksen arviointi «Hyvä valmistautuminen sijaisvanhemmuuteen Tone Nordby seniorrådgiver Barne-, ungdoms- og familiedirektoratet Norja Side 1 Presentasjon Helsinki, mai 2015 Tausta Norja osti

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 291 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (ETS 196) lisäpöytäkirjan

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015 LIITE SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSSTRATEGIAAN SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET 1 LIITE SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSSTRATEGIAAN

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ihmisoikeudet koulussa

Ihmisoikeudet koulussa Ihmisoikeudet koulussa OKL-seminaari Työpajat 4.10.2017 Rosa Puhakainen-Mattila Asiantuntija Ihmisoikeusliitto/Ihmisoikeudet.net rosa.puhakainen-mattila@ihmisoikeusliitto.fi Ihmisoikeusliitto - Vuonna

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset

Lisätiedot

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä

Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä Suuntaviivat EU:n politiikalle suhteessa kolmansiin maihin kuolemantuomioon liittyvissä kysymyksissä I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on muun muassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 'Avoimuus, julkisuusperiaate, ihmisoikeudet'

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat: tarkistettu ja päivitetty toisinto

Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat: tarkistettu ja päivitetty toisinto Kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat: tarkistettu ja päivitetty toisinto I JOHDANTO i) Yhdistyneet Kansakunnat on laatinut kuolemanrangaistuksen käytölle tiukat normit muun muassa kansalaisoikeuksia

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Julkaistu 10. kesäkuuta

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina Marita Karvinen Seta ry 7.6.2013 Hlbtiq? Mitä ihmettä? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. toukokuuta 2016 (OR. en) 9452/16 FISC 85 ECOFIN 502 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. toukokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. kesäkuuta 2013 (25.06) (OR. en) 11492/13 COHOM 134 COPS 251 PESC 775

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. kesäkuuta 2013 (25.06) (OR. en) 11492/13 COHOM 134 COPS 251 PESC 775 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. kesäkuuta 2013 (25.06) (OR. en) 11492/13 COHOM 134 COPS 251 PESC 775 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvosto Päivämäärä: 24. kesäkuuta 2013 Ed. asiak. nro: 11153/13 COHOM 125

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry 27.4.2016 Seta Valtakunnallinen ihmisoikeus- ja sosiaalialanjärjestö Perustettu vuonna 1974 24 jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA

JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Julkiset ohjeet Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

IHMISOIKEUDET OIKEUSPERUSTA

IHMISOIKEUDET OIKEUSPERUSTA IHMISOIKEUDET Euroopan unioni on sitoutunut edistämään ulkosuhteissaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia unionin perusperiaatteiden eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston istunnossaan marraskuuta 2016 hyväksymät päätelmät urheiludiplomatiasta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. marraskuuta 2016 (OR. en) 14279/16 SPORT 79 FREMP 180 RELEX 932 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 22. marraskuuta 2016

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

P7_TA-PROV(2012)0222 Homofobian torjunta Euroopassa

P7_TA-PROV(2012)0222 Homofobian torjunta Euroopassa P7_TA-PROV(2012)0222 Homofobian torjunta Euroopassa Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. toukokuuta 2012 homofobian torjunnasta Euroopassa (2012/2657(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon

Lisätiedot