Erilaisen oppijan tuki lukiossa

Transkriptio

1

2

3 Erilaisen oppijan tuki lukiossa Taustaa Tavoitteet Toteutus Nivelvaiheen toimenpiteet siirryttäessä peruskoulusta lukioon Siirtotietolomake Saattaen vaihtaen palaverit Lukio-opintojen alkuvaiheen toimenpiteitä Lukiseula Ryhmäytymistapahtumat Tukitoimet ja asiantuntija-apu Palautekeskustelu Yksilötesti Tietojen siirto opettajille: LUE 1 -kurssi Opiskelijahuoltoryhmä Käytännön tukitoimia Kuraattori toiminta Koulutus Kysely opettajille (liite) Vakiinnuttaminen Arviointi ja tutkimus LIITTEET: LIITE 1 Vuosikello-erilaisen oppijan tuki LIITE 2 Erityisjärjestelyt YO- tutkinnossa K 2008-K 2011 LIITE 3 Opiskelijan lukivaikeuksien tukitoimet kurssilla- lomake LIITE 4 LUE 1-kurssi LIITE 5 Erilaisen oppijan tuki lukiosssa2008 hankeopettajien kysely LIITE 6 Kartoituslomake1 Erilainen oppija lukiossa LIITE 7 Kokkolan lukioiden erityisopetus LV LIITE 8 Kokkolan lukioiden erityisopetus lukuvuosi LIITE 9 Lukion erityisopetusyhteenvetoa LIITE 10 MAMU ryhmäytymistapahtuma LIITE 11 Toteutuma hankkeen kustannuspaikoittain LIITE 12 Kirjanpidon pääkirja 2008 LIITE 13 Kirjanpidon pääkirja 2009 LIITE 14 Kirjanpidon pääkirja 2010 LIITE 15 Toteutuma

4 Erilaisen oppijan tuki lukiossa Taustaa Kokkolan lukioissa olimme olleet mukana erilaisissa oppilashuollon projekteissa ja olimme vieneet opiskelijahuoltoa koulujen tasolla omilla voimilla eteenpäin ajan ja esiin nousseiden tarpeiden mukaan. Perusopetuksen erityisopettajalta olimme saaneet hätäapua lukiseulonnan tekoon, mutta yleisesti perusopetuksen erityisopettajilla ei ollut aikaa lukion erityisopetuksen tarpeisiin. Mitään säännönmukaista mallia tai toimintatapaa ei lukitestausten toteuttamiseen lukioissa ollut. Lukiasioissa olimme pääsääntöisesti omien opettajiemme havaintojen varassa. Lukioissa opiskeli enenemässä määrin erilaista tukea tarvitsevia opiskelijoita ja koimme, että opettajiemme pätevyys ei riitä, emmekä pysty tukemaan tarpeeksi opiskelijoitamme. Ylioppilastutkintolautakuntaa varten tarvittavien lukilausuntojen määrä oli kasvamassa eikä lausuntojen kirjoittamiseen ollut henkilöä. Havaittu tarve ja tietoisuus lukion opetussuunnitelman perusteiden 2003 (voimaan ) velvoittamasta opiskelun erityisestä tuesta vaati asioiden parempaa järjestämistä. 2 Tavoitteet Tavoitteena oli luoda käytännön toimintatavat, joilla lukioon tuleva erilainen oppija havaitaan sekä kehittää malli, miten erilaisen oppijan lukio-opintoja tuetaan paremmin ja toimivammin. Tarkoituksena oli myös lähteä kehittämään lukioiden arjessa käytänteitä sekä saada toimintoja vakiintumaan ja yhtenäistymään. 3 Toteutus Lukion rehtorit muodostivat ryhmän, mikä lähti suunnittelemaan hankkeen toteutusta. Rehtoritiimi on kokoontunut n. kerran kuukaudessa. Erityisopettajapalvelua palkattiin kartoittamaan, koordinoimaan ja aloittamaan erityisopetuksen järjestämistä Kokkolan lukioissa. Hankkeen koordinaattorina on oman toimen ohella toiminut Kiviniityn lukion rehtori. Liikkeelle lähdettiin alkukartoituksella, jotta saatiin tietoa, mitä lukioissa tähän mennessä oli tehty erilaisten oppijoiden osalta ja minkälaisia käytänteitä kouluissa oli. Hankkeen toteutukseen kirjattiin kolme kohtaa: Nivelvaiheen toimenpiteet siirryttäessä peruskoulusta lukioon Lukio-opintojen alkuvaiheen toimenpiteet Tukitoimet ja asiantuntija-apu erilaisen oppijan työskentelyn mahdollistamiseksi. 4

5 3.1 Nivelvaiheen toimenpiteet siirryttäessä peruskoulusta lukioon Siirtotietolomake Nivelvaiheen käytänteitä oli jo koulukohtaisesti aloiteltu, mutta yhteistä systemaattista mallia ei oltu kunnolla mietitty. Nyt siirtotietolomake käytiin uudelleen läpi ja parannettiin vastaamaan paremmin lukion tarpeita. Käytännöksi muotoutui malli, jossa siirtotietolomake jaetaan perusopetuksen 9. luokkalaisille ja he täyttävät sen kotona huoltajan kanssa. Siirtotietolomake lähetetään vielä kotiin lukioon hyväksymiskirjeen mukana ja pyydetään palauttamaan lukiopaikan varmistuksen yhteydessä kouluun. Näin lähes 100% :sti siirtotietolomakkeet saadaan aloittavilta opiskelijoilta lukion käyttöön. Siirtotietolomakkeen käsittely lukioissa tapahtuu vielä koulukohtaisesti. Esimerkiksi opiskelijahuoltoryhmä sopii kuka poimii lomakkeista tiedot ja miten ne käsitellään ryhmänohjaajan ja opettajakunnan kanssa Saattaen vaihtaen palaverit Saattaen vaihtaen palaverit ovat vakiintuneet lukioiden käytänteiksi. Palaveri pidetään heti koulun alettua syksyllä. Palaveriin osallistuvat lähettävän koulun terveyden hoitaja, opintoohjaaja ja vastaanottavan koulun opiskelijahuoltoryhmä. Kun avainhenkilöt tapaavat toisensa on yhteydenpito helpompaa myöhemminkin. Siirtotietolomakkeista ja palavereista saadun tiedon käsittely ja hyödyntäminen vaatii edelleen kehittämistä. Saattaen vaihtaen palaveriin olisi hyvä kehittää lomake. Tärkeää olisi, että lukion aloittava erilainen oppija olisi tunnistettu ja pääsisi kohdennetun avun piiriin heti ensimmäisen jakson aikana. Tätä varten tarvittaisiin lisää yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Merkittävää olisi saada myös sähköinen tiedonsiirto toimivaksi. Luotettava tieto opiskelijan perusopetuksen aikana saamasta tuesta helpottaisi merkittävästi lukioaikaisen tuen kohdentamista. Jos perusopetuksen aikana tiedot voitaisiin kirjata sähköiseen muotoon, olisi tiedon siirtäminen nopeaa ja helppoa ja opiskelijalle voitaisiin kohdentaa oikeanlaista apua heti lukion alusta alkaen. Asiaa on viety eteenpäin, mutta työ on vielä kesken. 3.2 Lukio-opintojen alkuvaiheen toimenpiteitä Lukiseula Hankkeen aikana erityisopettaja on teettänyt lukiseulan kaikissa lukioissa 1. vuoden opiskelijoille heti ensimmäisen jakson aikana. Testistönä käytetään Lukivaikeuksien seulontamenetelmä nuorille ja aikuisille ( Holopainen, Kairaluoma, Nevala, Ahonen &Aro, 2004) Tavoitteena on, että lukiseulonta voidaan aloittaa aina syksyllä lukion aloittavista ensimmäisen luokan opiskelijoista ja siten voidaan yksilötestien tuloksia hyödyntää opiskelijan tueksi paremmin lukio-opintojen alusta alkaen. Seulojen tuloksista erityisopettaja on antanut ennakkotietoa opettajienkokouksessa. Lukitestauksesta on tehty tiedote vanhemmille (tarjotaan kaikille lukitestausta), mikä lähetetään kotiin ja laitetaan Wilmaan. Vanhempainilloissa erityisopettaja kertoo asiasta sekä käy läpi myös ylioppilastutkintoon liittyvät seikat. Tiedotusta lisätään myös lukioiden vuosikertomuksiin ja lukuvuosi oppaisiin. Hankkeen ensimmäisenä vuonna erityisopettajan työstä eniten aikaa veivät lukilausuntojen tekeminen YO kirjoituksia varten abiturienteille. Seuraavana olivat vuorossa toisen vuoden opiskelijoiden yksilötestaukset. Nyt kun kolmas vuosi on menossa tulipalo on saatu sammutettua ja olemme paremmin tasapainossa. Vuosikello liitteenä. 5

6 Hankkeen kokemuksena: Jos lukiossa ei ole omaa erityisopettajaa, joka tekee lukiseulat- niin kuka silloin vastaa seulojen teosta? Voisiko seulonnan suorittaa perusopetuksen erityisopettaja 9. luokan keväällä? Entä joku lukion opettajaryhmä? Vaatiiko koulutusta? Havaittiin, että seulojen tarkistus vie paljon aikaa, joten mikäli lukioilla ei ole omaa erityisopettajaa on seulontatyön tekemiseen resurssoitava rahaa. Seulontaan n. 0,5 kurssia/ 30 opiskelijaa kohti (Valmistelu, tiedotus, seulonnan toteutus, tarkistus, tulosten anto opiskelijoille). Ylioppilastutkintolautakuntaa varten lausuntojen tekemiseen sekä tukitoimien suunnitteluun n. 10h/opiskelija. Opiskelijan lukioajan tukitoimiin mm. LUE 1 ja 2 kurssien toteuttamiseen 2 kurssia / vuosi. Lisäksi opettajat tarvitsevat enenemässä määrin tukea ja konsultaatioapua. Entä kuka kirjoittaa lausunnot YTL:ään, tekee yksilötestit ja kuka kustantaa? Opetussuunnitelman velvoitteen mukaan tärkeää on, että opiskelija saa erityistä tukea koko lukion ajan ja valmiuksia selviytymiseen myöhempääkin elämää varten. Tulevana keväänä aiomme kokeilla ja toteuttaa lukiseulojen teettämisen kaikille Kokkolan 9. luokan oppilaille toukokuussa. Lukioon aikovien oppilaiden seulojen tulosten on tarkoitus olla valmiina kesäkuussa, kun opiskelija tulee ilmoittautumaan lukioon. Yleisinformaatio tuloksista voidaan antaa kaikille yhteisesti ja yksilökeskusteluista ja jatkotoimista päästään sopimaan välittömästi. Tämä toteutusmalli auttaa tunnistamaan tuen tarpeessa olevia opiskelijoita aikaisemmin ja jatkoapua voidaan kohdentaa opiskelijoille paremmin sekä huomioida asiaa myös lukujärjestysteknisesti. 6

7 3.2.2 Ryhmäytymistapahtumat Opiskelijat tulevat lukioon eri peruskouluista ja jopa eri kunnista. Miten autamme opiskelijaa tutustumaan uuteen, jännitystäkin aiheuttavaan kouluun ja muihin opiskelijoihin ja henkilökuntaan? Lukioissa on järjestetty ryhmäyttämistä iltapäivä-, päivä- ja leiritapahtumina. Esimerkiksi ryhmäytymisleiri on toteutettu syyslukukauden alkaessa lukion ykkösluokkalaisille seuraavasti: Leiri on alkanut torstaina ruokailun jälkeen ja päättynyt perjantaina iltapäivällä. Leiripaikkana luonnonläheinen paikka, jossa voidaan viettää aikaa ulkona ja missä majoittuminen voidaan toteuttaa. Ohjelmana erilaisia rastitehtäviä, kuten tutoreiden tutustumisleikki rasti, toiminnallisia rasteja esimerkiksi ensiapu, luonto tai palontorjunta yms. rasti terveydenhoitajan, kuraattorin, erityisopettajan ja rehtorin rastit, joissa uudet lukiolaiset pääsevät juttelemaan ja tutustumaan/ ( näkemään kasvot ) lukiossa toimivaan henkilökuntaan. Lättyjen ja makkaran paiston sekä saunomisen tai lentopallonpeluun sekä erilaisten tehtävien lomassa tutustuu myös uusiin luokkakavereihin. Ryhmäytymistapahtumat on koettu myönteisinä. Vuosiluokan opiskelijat ovat ryhmäytyneet kokonaisuutena. Leirin antina olemme huomanneet, että työskentely tunneilla on lähtenyt paremmin sujumaan ja tunnelma koulussa on ollut hyvä. Leirin palautteen perusteella opiskelijat kokivat leirin hyvänä ja uusille lukion aloittaville tarpeellisena jatkossakin toteutettavaksi. Ennakkokäsitys leirille osallistumiseen oli hyvin myönteinen. Nekin, jotka suhtautuivat ennakkoluuloisesti ja kuitenkin osallistuivat, antoivat hyvää palautetta. Ilman, että tarkempaa tutkimusta tehtiin havaittiin, että leirille osallistumisprosentti oli korkea. OPH- ryhmän käsityksen mukaan ne muutamat opiskelijat, jotka eivät suostuneet osallistumaan, olivat juuri sellaisia nuoria, jotka olisivat hyötyneet ja eniten leiriä tarvinneet. Keinoja, millä tällaiset nuoret saadaan mukaan ja huoltajien tuki asiaan, vaatii edelleen kehittämistä. Ryhmäytymisleiriläiset valmistivat itse trangioilla ruokaa elokuussa

8 3.3 Tukitoimet ja asiantuntija-apu Palautekeskustelu Lukiseulan tulosten valmistuminen ja palautteen antaminen olivat haasteellisia. Henkilökohtainen palautekeskustelu käytiin niiden opiskelijoiden kanssa, joilla todettiin seulassa jollakin osa-alueella ongelmia. Tämä menettely koettiin hyvänä, vaikka se vaati aikaa. Kaikki opiskelijat ja huoltajat eivät ole valmiita edes keskustelemaan mahdollisista viitteellisistä tuloksista. Asiasta puhuminen ja tiedottaminen on tärkeää. Palautekeskustelun yhteydessä opiskelijaa on ohjattu mm. opiskelutekniikassa sekä kerrottu lukilausunnon vaikutuksista ylioppilastutkinnon suorittamisessa (annettu myös YTL:n ohje vietäväksi kotiin) Yksilötesti Yksilötestaus suoritetaan, jos opiskelija sitä haluaa. ( Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille (Nevala, Kairaluoma, Ahonen, Aro ja Holopainen, 2006); Hämäläinen-Kepanen sanelukoe lukion 2.-3.luokille; Kakkuri luetunymmärtäminen `Elämän virta ; englannin ja ruotsin sanelukirjoitus) Erityisopettaja keskustelee opiskelijan kanssa testien tuloksista ja yhdessä laaditaan suositus toimenpiteistä (oma lomake), joista olisi hyötyä eri oppiaineiden opiskelussa Tietojen siirto opettajille: 1) Aluksi sovimme, että opiskelija itse vie kurssin pitäjälle lomakkeen ja kurssin pitäjä keskustelee opiskelijan kanssa ja sopii kurssilla toteutettavista toimenpiteistä. Kurssin päättyessä käydään läpi, mitkä toimenpiteet olivat käytössä ja miten ne toimivat. Kurssin pitäjä tuo sitten lomakkeen arvostelukokoukseen, seurannan ja kehittämisen dokumenteiksi. Tämä edellä oleva suunnitelma on koettu työläänä ja huonosti toimivana. Opiskelija ei ole kovin aktiivisesti toiminut asiansa puolesta. 2) Erityisopettaja on pitänyt opettajienkokouksissa tilannekatsauksia, joissa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta on käyty läpi toimenpide-ehdotuksia kursseja varten. Lisäksi erityisopettaja on käynyt paljon henkilökohtaisia keskusteluja opettajien kanssa opiskelijoiden tuen järjestämiseksi. 3) Pyritään saamaan myös sähköiseen muotoon tietoa opiskelijan opiskelua helpottavista tukitoimenpiteistä. Vielä Wilma / Primus eivät taivu toivomaamme tapaan - luvattu on kehittää asiaa. Toiveemme on, että opettaja näkisi Wilmassa kurssipäiväkirjan opiskelijassa merkin, josta opettaja tietäisi avata lisätietoa ko. opiskelijan esim. lukivaivasta tai erityisopettajan ja opiskelijan yhdessä sopimista tukitoimenpiteistä (esim. lomakkeella olevat vaihtoehdot). Opettajalle olisi suuri apu nähdä koko ryhmän osalta, ketkä tarvitsevat tukea ja millaisia toimenpiteitä suositellaan LUE 1 -kurssi Seulojen tulosten perusteella tarjottiin LUE 1 kurssia jo viime vuonna ensimmäisen kerran. Pulmallista oli yhteisen ajankohdan löytäminen eri lukioiden opiskelijoille. Toteutus hajautuikin ensimmäisellä kerralla useihin ryhmiin. Opiskelijoiden sitouttaminen kurssille osallistumiseen oli haasteellista. Jatkossa on tarkoitus varata työjärjestykseen oma kurssipaikka yhteisenä lukioiden kurssitarjottimeen. Aiomme kokeilla pääkaupunkiseudulla käytettävää tapaa: Niille, jotka osallistuvat LUE1-kurssille tehdään yksilötesti ja kirjoitetaan tarvittaessa lukilausunto YTL:ää varten Opiskelijahuoltoryhmä Eri lukioissa erityisopettaja on osallistunut / ei ole osallistunut opiskelijahuoltoryhmän (OPHryhmän) kokouksiin. Hyvänä on koettu, jos erityisopettaja on mukana OPH- ryhmässä. 8

9 Erityisopettaja toimi myös aineopettajana. Jo yhdenkin kurssin pitäminen ensimmäisen vuoden opiskelijoille koettiin erinomaisena mm. opiskelijatuntemuksen ja luottamuksen sekä jatkotyöskentelyn kannalta. Kun erityisopettaja on tutustunut opiskelijoihin myös luokkatilanteissa, hän voi esittää oman näkökulmansa opiskelijan tilanteesta Käytännön tukitoimia Seuraavia toimenpiteitä on jo mm. käytetty: värikalvojen käyttöä tuntien tallentaminen Moodle oppimisalustalle, josta opiskelija voi jälkikäteen lukea ja käydä läpi tunnin asiat muistiinpanojen kopioiminen tai lainaaminen opiskelijalle erillinen koetila silloin, kun opiskelija ei kykene tekemään koetta muun ryhmän mukana esim. paniikkihäiriön vuoksi lisäaika kokeen tekemiseen äänikirjojen käyttöä, kun opiskelija esim. lukee hitaasti tai on ulkomaalaistaustainen ja sen vuoksi suomen kielen lukeminen on hidasta tai kun opiskelijalla on kinesteettinen oppimistyyli eli voi kuunnella ja liikkua samanaikaisesti) Kuraattori toiminta Kuraattori aloitti uutena työntekijänä elokuun alussa. Uutena toimijana hän tutustui ensimmäisen vuoden opiskelijoihin henkilökohtaisten haastattelun kautta. Lisäksi hän on käynyt kaikissa luokissa kertomassa työstään ryhmänohjaustunneilla. Vanhemmille hän on tiedottanut toiminnastaan vanhempainilloissa, opinto-oppaissa ja kotisivuilla/ Wilmassa. Opiskelijahuoltoryhmän toiminnassa vakinaisen henkilön mukaantulo on helpottanut opiskelijahuoltotyötä. Ryhmänohjaajat ja opettajat ovat saaneet tukea opiskelijan ongelmien ratkaisemiseen. Kaksikielisenä lukioiden yhteisenä ainoana lukiokuraattorina kuraattori ei ole joka päivä läsnä. 4 Koulutus Opiskelun tukitoimenpiteinä opettajat ovat saaneet lisätietoja erilasten koulutusten kautta, miten erilainen oppija voidaan huomioida kurssin aikana. Lukion opettajien Veso -koulutukset: Miten huomioida erityisen tuen tarpeessa olevaa opiskelijaa?- Sari Pirinen, lukion erityisopettaja, Helsinki (Veso ) Opiskelijahuolto ja erityisopetus (lukioiden VESO ) Perus- ja lukio-opetuksen tulevaisuus Kokkolassa (mm. WORKSHOP Lukion erityisopetushanke: erilaisen oppijan tuki lukiossa ja käytännön aputoimet erilaisen oppijan arjessa sekä WORKSHOP Lukion aloittaa moniongelmainen nuori, miten tukea häntä opiskelussa?) VESO

10 Muita koulutuksia, joihin opettajat ovat osallistuneet hankkeen aikana: Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen yksilötestistö nuorille ja aikuisille Lukemalla ja tekemällä- Lukivaikeuksisen opiskelijan tukeminen toisella asteella Työn iloa - iloa elämään Kohti monikulttuurista koulua Lapsen ja median väärinkäyttö Erilaiset oppimiskäytännöt Tukea ja vaihtoehtoja oppijan polulle Länsi-Suomen läänin aikuislukioiden oppimisympäristöhankkeen työseminaari / Monikulttuurisuus ja suomi toisena kielenä opetus Opettajuus, aikuisuus ja dialogin taito Mielenterveyden ensiapu maaliskuu 2009 Suomi toisena kielenä opetus Tuki tavaksi-oivalluksia oppimiseen (Kelpo) Nuorten ihmissuhteet ystävät, seurustelu ja seksuaalisuus Moku-monikulttuurisuusverkostoseminaari Nuorten peliriippuvuus Lapsi ja nuori tuen tarpeessa Primuskoulutus (lukioiden opiskelijahuollon ja erityisopetuksen väen jatkokoulutus) Oppilaanohjauksen kehittäminen koulutusohjelma Koulukiusaamisen ehkäiseminen, puuttuminen ja seuranta Koulutusta lukioiden opiskelijahuoltoryhmille FRIENDS-ohjelman ohjaajakoulutus Suomi toisena kielenä- opetuksen kehittämispäivät Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivät Laaja-alaiset oppimisvaikeudet toisella asteella (NMI) Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu Ohjauksen yhteistyöpäivät Maahanmuuttaja opetusryhmässäni Länsi-Suomen etälukioverkoston aktiiviset työtavat verkossa teemapäivä Matikka on mun juttu 2009 Nuorten tarkkaavaisuuden ja käyttäytymisen ongelmat Päivitä tietosi matemaattisista ja muista oppimisvaikeuksista (NMI) / / Tehostetun tuen eri muotoja Muisti ja oppiminen Ryhmänohjaajataidot lukio-opetuksessa (4 op) ja Kun nuori näyttää ahdistuneelta Sosiaaliset mediat opetuksessa Miten motivoin nuorta koulunkäyntiin ja työhön

11 Lukion opettajien ja rehtoreiden koulutuspäivä (aiheena mm. oppimistyylianalyysien tulkinta ja merkitys kasvatustyössä) Toiminnallisuutta lukion matematiikkaan Hankkeen matka- ja koulutuskustannuksissa olemme säästäneet, sillä monet koulutuksista ovat olleet ilmaisia, omalla paikkakunnalla järjestettyjä tai työnantaja on vastannut kustannuksista. Koulutustarjontaa on hankkeen aiheisiin liittyen ollut tarjolla runsaasti ja niinpä on ollut ilahduttavaa, että opettajat ovat oma-aloitteisesti hakeutuneet koulutuksiin hankkimaan itselleen lisätietoa ja -taitoja hyödyntäen alueen muidenkin hankkeiden koulutuksia. 5 Kysely opettajille (liite) Kysymys 1 (Miten suhtautumisesi erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin on muuttunut hankkeen aikana ) Ymmärrystä on tullut enemmän. Suhtautuminen ei ole muuttunut, mutta tietoisuus erilaisista oppijoista ja erilaisista tavoista tukea opiskelijoita on lisääntynyt. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistaminen ja huomioiminen ovat kehittyneet. Opettaja on kysellyt opiskelijalta, miten voisi auttaa opinnossa. Opettaja seuraa tarkemmin opiskelijoiden menestymistä ja tuo ongelmat paremmin muiden tietoon. Toisaalta tieto lisää tuskaa, opettajan voimavarat ja aika eivät riitä kaikkien tukemiseen. Kuitenkin opiskelijalla on lainmukainen oikeus saada tukea opiskeluunsa. Tukitoimenpiteet ovat auttaneet huomioimaan, millaisia tukitoimia lukiossakin tarvitaan ja tuelle on kysyntää. Tunteja suunnitellessa miettii enemmän, miten asioita kannattaa käsitellä, jotta opetusmenetelmä tukisi mahdollisimman monen opiskelijan oppimista. Hankkeen aikana on ollut mahtavia koulutuksia. On kehitetty erilaisia lomakkeita. On huomioitava, että heidän määränsä koko ajan lisääntynee. Aikaisemmin ei esim. luki-häiriöisen katsottu kuuluvan lukioon. Nykyisin heilläkin on oltava oikeus etenemiseen kykyjensä mukaan. Kysymys 2 (Minkälaisia uusia toimintatapoja olet käyttänyt opetuksessasi hankkeen aikana?) -oppimista tukevat tehtävät ja materiaalit -pidennetyt koeajat eivät yllätä, vaan ne ovat osa käytäntöä - muistiinpanojen monistusta, jaetaan Moodle oppimisalustan kautta tai annetaan opiskelijalle kalvot lainaksi, että opetuksessa tulisi huomioiduksi entistä enemmän visuaalinen ja kinesteettinen puoli auditiivisen lisäksi, vaihtelevia menetelmiä esim. eri aistikanavien osalta -äänikirjat -selkeää fonttia Power Point- dioissa -koetehtävissä enemmän kuvallista tulkintaa pelkän sanallisen tulkinnan sijasta, värikuvat, kuvien käyttö opetuksessa on lisääntynyt -koejärjestelyjä ATK- tekniikalla tai kysymyksiä Power-Point menetelmällä, lunttilapun käyttö, muistiinpanot tai oppikirja mukana -lisäaika, kuuntelussa pidemmät tauot -pyrin enemmän selkeyteen normaalissa toiminnassa -tiivistelmät opiskelijalle, ylimääräisiä tehtäviä, kertaustehtäviä, suullinen kuulustelu, erilaisten opetusmateriaalien käyttö 11

12 -kotitehtävien eriyttäminen -konsultointi -luokassa kiertäminen ja auttaminen yksilöllisesti -aikataulutus -älytaulun käyttö -erilaisia havainnointikeinoja, rakennuspalikoita tai tietokoneohjelmia - lukihäiriöisille opiskelijoille vaihtoehtoja esim. teoksen lukemiseen tai mahdollisuus kokeilla tietokoneella tekemistä -huomiota on kiinnitetty lukutekniikoihin enemmän -pari- ja ryhmätyöt -opiskelijat olleet ehkä vain yhden kurssin verran, tieto joistakin vasta jälkikäteen -yhteydenotto erityisopettajaan helpottunut -opetustapojen kohdentaminen oppilaan tarpeita huomioiden -hanke ei ole vaikuttanut opetukseeni -esim. masentuneiden nuorten kanssa on turvauduttu herkemmin ammattilaisiin (kuraattori) Kysymys 3 (Mitä muuta haluat sanoa?) Erityisopettaja tarvitaan lukiossa - kommentti oli 7 vastauksessa. Koulutus on muuttanut opettajien asenteita erilaiseen oppijaan. Asia on tärkeä ja sitä kannatta kehittää. En suhtaudu opiskelijoihin ylihuolehtivasti, vaan ajatuksella, että jokainen oppii jotakin. Asia vaatii lisää resursseja. Kuuntelukokeiden valvontojen kohdalta joudumme venymään ja riittämään liian useaan paikkaan. Resursseja ja työvoimaa lisää. Erityisopettaja takaisin taloon. Yhden opettajan aika on rajallinen eli riittämättömyyden tunne vaivaa usein tässäkin asiassa. Toivottavasti opiskelijat myös itse huolehtivat oikeuksistaan ja tuovat tarpeen esille. Lisää opettajan työmäärää, mistä saanee olla hieman huolissaan. Toiminta erilaisen oppijan tuki-hankkeen asioissa on parantanut opiskelijoiden ja opettajien asennoitumista. Tukea tarvitsevat opiskelijat tunnistetaan paremmin. Erilaisia toimintatapoja on kokeiltu sekä huomioitu opiskelijan tarpeita. Yhteistyö erityisopettajan kanssa on koettu hyödyllisenä ja tarpeellisena. Erityisopettajan tuntimäärä / koulu on koettu täysin riittämättömäksi. Koska erityisopettaja työskentelee eri kouluilla, läsnäolon puute päivittäin on koettu työskentelyä vaikeuttavana asiana. 6 Vakiinnuttaminen Hanke osui samaan aikaan, jolloin Kokkolan lukioiden rehtorit laativat lukioselvitystä Kokkolan kuntaliitokseen liittyen. Rehtorit nimesivät yhdeksi tärkeäksi kehittämiskohteeksi erityisopettaja-, kuraattori- ja psykologipalvelujen saamisen yhteisenä lukioille. Asiaa on pidetty esillä luottamushenkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa mm. lukion kehittämistyöryhmässä, lukioiden yhteisessä johtokunnassa, sivistyslautakunnassa, valtuustoinfoissa ja erilaisissa 12

13 kokouksissa. Lukioiden yhteinen kuraattorin virka perustettiin ja uusi kuraattori aloitti lukioiden yhteisenä alkaen. Jo näin lyhyen ajan kuluessa opiskelijat ovat löytäneet ja oppineet käyttämään kuraattoripalvelua. Lukioiden yhteistä erityisopettajan virkaa esitetään perustettavaksi ja täytettäväksi Psykologipalveluja on toteutettu kokeiluna matalan kynnyksen periaatteella siten, että opiskelijoille ilmoitettiin Wilmassa, että psykologipalvelua on tarjolla ja myös OPH- ryhmän toimesta joillekin opiskelijoille tarjottiin palvelua. Psykologi tuli koululle tapaamaan opiskelijoita. Huonon psykologitilanteen ja rahoituksen puutteen vuoksi toimintaa ei ole saatu vakinaistettua. Matalan kynnyksen ja riittävän aikaisen tuen saaminen nähdään OPH työskentelyssä toimivaksi ja kannatettavaksi. Ostopalveluna ja opiskelijan omakustanteisena apu saadaan liian myöhään tai opiskelija jättää taloudellisten syiden vuoksi palvelun käyttämättä. Terveydenhoitajan ohjatessa opiskelijaa eteenpäin jonot julkisenterveydenhoidon puolella ovat pitkät ja kynnys lähteä vastaanotolle koulun ulkopuolelle on korkea (on vaatinut joissakin tapauksissa saattajaa). Lukilausuntojen erityisjärjestelyjä varten tarvittava erikoisslääkärin lausunto, minkä opiskelija itse maksaa on jo nyt osoittautunut muutamille opiskelijoille taloudellisesti esteeksi. Tälläisessa tapauksessa erityisjärjestelyhakemus on jäänyt hakematta, vaikka selvä tarve opiskelijalla erityisjärjestelyyn on ollut. Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus ei saisi olla tässä asiassa taloudellinen kysymys. 7 Arviointi ja tutkimus Hankkeen aikana erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat on havaittu paremmin ja heitä on kyetty auttamaan. Ikäluokka, joka aloitti lukion syksyllä 2008, on nyt lukion kolmannella luokalla. Heistä suurin osa suorittaa ylioppilastutkintonsa valmiiksi tänä keväänä Tutkintoon osallistuu nyt keväällä 370 opiskelijaa, heistä 36:lla on lukilausunto (9.7 %). Ylioppilastutkintolautakunta on myöntänyt heille oikeuden yhteensä 64:ään erityisjärjestelyyn, joita voivat olla pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskoe, lisäaika kuullunymmärtämiskokeen lopussa, kirjallisessa kokeessa lisäaika 1 tunti, lisäaika 2 tuntia, isokirjaimiset tehtävät, erillinen tila, vapautus äidinkielen esseekokeen puhtaaksi kirjoittamisesta, oikeus käyttää tietokonetta erillisessä tilassa kokeen tekemiseen. Keväällä 2008 kirjoittajia oli 405, heistä 5:llä oli lukilausunto ja 7:llä oikeus erityisjärjestelyyn. Käytännössä yllä mainitut ylioppilastutkintoon liittyvät erityisjärjestelyt näkyvät siten, että tänä keväänä ensimmäisen kerran jokaisessa kirjallisessa kokeessa koeaika on kaksi tuntia pidempi, mikä merkitsee jopa 32 lisävalvontatuntia opettajille. Kuunteluissa entiseen verrattuna yksi kuuntelu toteutetaan nyt jopa neljänä eri kokeena (pitkätaukoinen kuullunymmärtämiskoe, lisäaika kuuntelun lopussa, erillinen tila, tavallinen kuuntelukoe). Mikäli kuuntelut toteutetaan ilman karanteenia rinnakkain samanaikaisesti tarvitaan kahden valvojan sijaan 6 valvojaa kokeen aikana. Ylioppilaskirjoitusten aikaan lukion 1 ja 2 vuoden opiskelijoiden 4. jakso ja opetus on hoidettava normaalisti, mikä tietysti lisää lukion opettajien työmäärää ei vain YO-kirjoitusten korjaamisen vaan myös valvontoihin kuluvan ajan osalta huomattavasti. Lausuntojen kirjoittaminen YTL:n edellyttämän aikataulun puitteissa vaatii opettelua. Isoissa lukioissa, opiskelijaa voi samassa aineessa opettaa useampi opettaja. Voi olla eri syistä sijaisia ja opiskelijaa opettaneita opettajia, jotka eivät enää lausunnon kirjoittamisen aikaan ole lukiossa työsuhteessa. Opiskelijan erityisen tuen tarve voi ilmetä selvemmin vasta kurssien vaatimustason kasvaessa eli esim. 2. vuoden kurssien aikana, jolloin erilaisia tukimuotoja vasta käytetään. Esim. opiskelija tarvitsee kurssikokeen tekemiseen normaalia pidemmän ajan. On mietittävä, miten opiskelijoista kerätään tietoa lausuntojen kirjoittamista varten jo lukion alusta alkaen; mihin, miten ja mitä tietoa kirjataan. 13

14 Tämä kaikki edellyttää opettajakunnan kouluttautumista lukilausuntojen tekemiseen. Opettajilta vaaditaan huolellista seurantaa opiskelijoiden suorituksien osalta lausuntojen kirjoittamiseen tarvittavien tietojen antamiseksi. Käytännön järjestelyjen osalta erityisjärjestelyt vaativat äärimmäistä huolellisuutta ja tarkkuutta, että jokainen erityisjärjestely tulee oikein suoritetuksi. Että lisäajan saa se opiskelija, jolle se on myönnetty ja missä kokeessa tai kokeen osassa. Erityisjärjestely voi koskea opiskelijalla vain osaa kokeista tai vain kokeen tiettyä osuutta. Vaikka edellä mainitut selvitykset erityisjärjestelyjen käytännön seurauksista ovat suuri muutos ja lisätyö lukioiden arjessa, voi opiskelija tällaisella pienellä avulla välttyä ylimääräisiltä uusinnoilta, mikä vähentää myös tarpeetonta voimavarojen käyttöä ja työmäärää sekä opiskelijan että YTL:n osalta. Tarkoituksemme on selvittää kevään ja syksyn ylioppilastutkinnon jälkeen, miten erityisjärjestelyt vaikuttivat opiskelijoiden tutkintotuloksiin ja miten opiskelijat ovat lukioaikansa erityisjärjestelyt kokeneet. Työaika Lukuvuonna erityisopettajaresurssia oli käytössä 12vvt (hanke 8vvt ja omakustannus 4vvt) lisäksi erityisopettajalla oli aineopetusta 10vvt (uskontoa; työnantajan kustantamana). Toisena hankevuotena erityisopettajaresurssia käytettiin 13vvt (hanke 7vvt ja omarahoitus 6vvt) lisäksi oli aineopetusta 3vvt (historiaa; työnantajan kustantamana). Kolmantena vuonna erityisopettajaresurssia on 13vvt (hanke 7vvt ja omarahoitus 6vvt). Rehtorit ovat käyttäneet omaa työaikaansa keskimäärin 0,5h/viikko ja hankkeen koordinaattorilta tehtävään on kulunut noin 2h/viikko (yhteensä x 0,5 = 4 vvt). Tämän lisäksi opettajat ja opinto-ohjaajat ovat hankkeen merkeissä käyttäneet lukemattoman paljon aikaansa. 14

15 Vuosikello - erilaisen oppijan tuki LIITE 1 Kesäkuu Siirtotietolomake palautetaan lukioon ilmoittautumisen yhteydessä luokan ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, rehtori ilmoittaumisessa paikalla 26 Heinäkuu Elokuu 31 OPH ryhmä käsittelee siirtotietolomakkeet 32 Saattaen vaihtaen palaveri; Ryhmäytymisleirin viimeistely 1 lk RO:t 1.jakso 33 Ryhmäytymisleiri - tullaan kavereiksi/tutuiksi - tukipalveluihin tutustuminen 34 Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lähtötasotestaus ja ohjaus Syyskuu 35 Tiedotetaan huoltajille lukiasioista ja seulonnasta esim. vanhempain illassa/ wilmassa Lukiseulat 36 MaMU-taustaisten ryhmäytymisiltapäivä- ohjaus ÄIS2- ryhmiin luokan vanhemmille tiedotetaan lukilausunnoista Lokakuu 2. jakso 40 Lukiseulojen palaute opiskelijoille ja opettajille ja ohjaus LUE 1 kurssille ja yksilötestiin 41 LUE 1 kurssi aloitus ja sen suorittaneille yksilötestaukset 42 OPH-RO- 2 lk palaverit, missä mennään 43 Marraskuu Joulukuu 3.jakso Tammikuu Helmikuu YTL:ää varten lausuntojen valmistelu ( kevään kirjoittajille mennessä) 44 OPH-RO- 3-4 lk palaverit missä mennään lk vanhempainilta 46 Huolenharmaa 2. jakson ryhmistä-tiedot RO:lle-> OPH:lle 47 MaMU-taustaisten ryhmäytymisiltapäivä 48 Kuraattori aloittaa 1 lk haastattelut- ajatuksia lukio-opiskelusta ja tulevaisuudesta 49 LUE 1 kurssi ja yksilötestaukset 50 OPH-RO- 3-4 lk palaverit missä mennään/miten valmistaudutaan 4. vuoteen Kurssimäärien ( pakollisten, syventävien kurssin) tarkistus/ Huoltajapalaverit 2 2. luokan vanhempain ilta jakso 6 LUE 1 kurssi ja yksilötestaukset 7 8 OPH-RO- 2 lk palaverit miten valmistaudutaan 3. vuoteen 9 Maaliskuu 9 10 Tulevan lukuvuoden suunnittelu/ kyselyjä kehittämisen pohjaksi toteutuksista Huhtikuu 13 YTL:ää varten lausuntojen valmistelu ( syksyn kirjoittajille 5.6. mennessä) 14 ryhmäytymisleirin vastuut ja suunnittelu 5.jakso OPH-RO- 1 lk palaverit miten valmistaudutaan 2. vuoteen 17 Toukokuu 18 Yhteenvetoa koulun ja kuraattorin välisestä yhteistyöstä. 19 Lisäksi keskustelua tulevan lukuvuoden tavoitteista ja kuraattorin roolista lukiossa 20 lukuvuoden arviointi

16 16 LIITE 2

17 LIITE 3 OPISKELIJAN LUKIVAIKEUKSIEN TUKITOIMET SALASSAPIDETTÄVÄ Opiskelija Luokka/ryhmä Suositus alueista mille tukea kohdennetaan (LY,TL,S) LY= luetun ymmärtäminen TL=tekninen/mekaaninen lukeminen S=sanelu/oikeinkirjoitus valitt toteutunut tukitoimi erityisopettaja u suosittelee Päiväys: ohjeet selkeästi ja ymmärrettävästi LY,TL, S valmiiksi kopioidut muistiinpanot, taulutyön kopiointi kameralla LY,TL, S lisäaika kokeeseen LY mahdollisuus täydentää koetta suullisesti LY tietokoneen käyttömahdollisuus TL, S muistiinpanojen tekemiseen esseen kirjoittamiseen koevastauksiin erillinen koetila S isokirjaimiset koetehtävät TL lista mahdollisista koekysymyksistä/aihealueista etukäteen LY opettaja lukee tehtävät/koekysymykset ääneen LY, TL kuuntelutehtävissä pitemmät tauot S äänikirjojen käyttö LY istumapaikan sijoittaminen luokassa S tunnin nauhoitusmahdollisuus LY arvioinnissa lisäaika tai suullinen täydentäminen eivät vaikuta suoritusten arviointiin vapautus puhtaaksi kirjoittamisesta S YTL:lta anottuja erityisjärjestelyjä harjoitellaan lukioaikana (huoltajan allekirjoitus) Opettaja/Opiskelija keskustelu käyty kurssin alussa (pv); kurssin lopussa (pv). Kurssin opettaja Opiskelija Palautetaan arvostelukokouksen yhteydessä Versio b

18 LIITE 4 Erilaisen oppijan tuki lukiossa Käytännön aputoimet erilaisen oppijan arjessa Lue-1 kurssi suunnitelma LV ( ) Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittäminen ( koulukohtainen soveltava kurssi) Tavoitteet Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia. Kurssin tavoitteena on tehostaa opiskelijan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja, tukea häntä oman oppimistyylin löytymisessä, opiskelutaitojen parantamisessa sekä vahvistaa opiskelijan myönteistä minäkuvaa oppijana. Kurssilla on mahdollisuus hankkia lukitodistus ylioppilaslautakuntaa varten. Keskeiset sisällöt - Oppimisvaikeuksien ilmeneminen lukiolaisilla - Miten oppiminen tapahtuu - Minä oppijana - Luetun ymmärtäminen ja lukemiseen vaikuttavat tekijät - Vieraiden kielten opiskelun tuki - Matematiikan opiskelun tuki - Reaaliaineiden opiskelun tuki - Tuottava kirjoittaminen - Muistin rakenne ja toiminta - Rentoutuminen - Tehokas koeviikko miten valmistaudun kokeisiin Työtavat Kontaktiopetus, oppimispäiväkirja, lukiharjoitukset ja mahdolliset muut tehtävät. Kurssin suorittaminen Suoritusmerkintä, jonka saaminen edellyttää läsnäoloa ja kurssitehtävien tekemistä. Kurssista ei ole koetta. 1 18

19 LIITE 5 Erilaisen oppijan tuki lukiosssa hanke Anna palautetta ja vastaa kysymyksiin- KIITOS! 1. Miten suhtautumisesi erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin on muuttunut hankkeen aikana ? 2. Minkälaisia uusia toimintatapoja olet käyttänyt opetuksessasi hankkeen aikana? 3. Mitä muuta haluat sanoa? 19

20 LIITE 6 Erilainen oppija lukiossa (EOL) Lukion nimi: Lähtötilanteen alkukartoitus: Pvm Käytössä olevat tukipalvelut ( On/EI tuntimäärät/ miten saatavilla) Kuraattori Erityisopettaja Psykologi Muu Luki-testaukset ( tehty/ ei tehty-onko lukuja kenelle/ kuinka monelle) -Seula -Yksilötesti -muuta Minkälaisia erityistä tukea tarvitsevia nuoria lukiossa on lv 07-08; lv