ÄÄMIST VAIKEAT ASIAT LUENNOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄÄMIST VAIKEAT ASIAT LUENNOT 07-09.10.2008 09.10.2008"

Transkriptio

1 PERHE- JA JÄÄ ÄÄMIST MISTÖOIKEUDEN VAIKEAT ASIAT LUENNOT

2 LUKIJALLE Tämä ulkoasultaan viimeistelemätön kuvasarja on kooste lokakuun alun 2008 luennoistani. Se on tarkoitettu luennoille osallistuneille muistin virkistämiseksi. Kysymys ei siten ole perhe- ja jäämistöoikeuden ongelmallisten asioiden kokonaiskuvauksesta. Siksi luentosarjan mukaisesti jäämistöoikeus jää lähinnä suppeiden mainintojen varaan.

3 PERHE- JA JÄÄ ÄÄMIST MISTÖOIKEUS ON OIKEUDELLISESTI MONITASOINEN JA MONITAHOINEN OPPIAINEKOKONAISUUS

4 sisältö 1. Lähtökohtia 2. Opetuskokonaisuuden yleiskuva 3. Lapsioikeus 4. Parisuhdeoikeus 5. Jäämistöoikeus

5 LÄHT HT HTÖKOHTIA KOHTIA KOHTIA ITSEM ITSEM ITSEMÄÄ ÄÄ ÄÄRÄÄ ÄÄ ÄÄMISOIKEUS MISOIKEUS MISOIKEUS PARISUHTEET PARISUHTEET PARISUHTEET LIS LIS LISÄÄ ÄÄ ÄÄNTYMINEN NTYMINEN NTYMINEN SUKUPOLVENVAIHDOS SUKUPOLVENVAIHDOS SUKUPOLVENVAIHDOS YKSITYISOMISTUS YKSITYISOMISTUS YKSITYISOMISTUS ITSEM ITSEM ITSEMÄÄ ÄÄ ÄÄRÄÄ ÄÄ ÄÄMISOIKEUS MISOIKEUS MISOIKEUS PARISUHTEET PARISUHTEET PARISUHTEET LIS LIS LISÄÄ ÄÄ ÄÄNTYMINEN NTYMINEN NTYMINEN SUKUPOLVENVAIHDOS SUKUPOLVENVAIHDOS SUKUPOLVENVAIHDOS YKSITYISOMISTUS YKSITYISOMISTUS YKSITYISOMISTUS ÄHT HT HTÖKOHTIA KOHTIA KOHTIA

6 ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS TEORIA YKSILÖIDEN YHDENVERTAISESTA LIITTYMISESTÄ YHTEISKUNTAAN IHMISARVON MITTAPUU IHMISOIKEUKSIEN SÄÄNTELYTAPA POTILASOIKEUDELLINEN LAKITEKNINEN KÄSITE PERSOONALLISUUSOIKEUDEN LÄHTÖKOHTA YKSILÖN ERI IDENTITEETTIEN SELITYS

7

8 KKO:2008:90 Käräjätuomari oli valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavaa korvausta koskevassa riitaasiassa hankkinut kantajaa koskeneen rikosrekisterin otteen tiedustelematta asianosaisten kantaa todisteen hankkimisesta ja varaamatta näille tilaisuutta lausua todisteen merkityksestä asiassa. Rikosrekisterin otteesta ilmeneviä tietoja oli sisällytetty käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Kysymys siitä, oliko käräjätuomari menettelyllään syyllistynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. RL 40 luku 9

9 PARISUHTEET

10

11 PERUSKYSYMYKSIÄ VIRALLISESTI HYVÄKSYTYT PARISUHTEET USKONTOKUNTIEN HYVÄKSYMÄT PARISUHTEET EPÄVIRALLISESSA PARISUHTEESSA ELÄMISEN VAIKUTUKSET PARISUHTEEN LAKKAAMISKYNNYS PARISUHTEEN LAKKAAMISEN VAIKUTUKSET

12 Laki rekisteröidystä parisuhteesta V: luku. Parisuhteen rekisteröinti 1. Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekisteröidä siten kuin tässä laissa säädetään.

13 Dnro 652/4/05 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä AVIOLIITONOMAISTEN OLOSUHTEIDEN ARVIOINTIA JA ETUUDEN HAKIJAN KUULEMINEN ASIAA RATKAISTAESSA A arvosteli päivätyssä kirjoituksessaan Kansaneläkelaitosta siitä, että se on katsonut hänen elävän avoliitossa samassa huoneistossa asuvan B:n kanssa. A kertoi asuvansa yrityksensä työsuhdeasunnossa. Hän kertoi yrityksensä ottaneen alivuokralaissuhteeseen B:n, joka suoritti Helsingissä opiskeluunsa liittyvää työharjoittelua. A:n mukaan B on hänen veljensä tyttöystävä. A ihmetteli sitä, että Kansaneläkelaitos tulkitsee automaattisesti eri sukupuolta olevat samassa osoitteessa asuvat henkilöt avoliitossa eläviksi. Lisäksi hän arvosteli erityisesti sitä, että Kansaneläkelaitos oli B:lle antamassaan etuuspäätöksessä ilmoittanut tälle hänen henkilö- ja tulotietonsa kuulematta häntä asiasta.

14 EOA: OPINTOTUKIASIA HUOMAUTUS SIITÄ, ETTÄ HAKIJAA EI KUULTU OTETTAESSA KANTAA MAHDOLLISEEN AVOLIITTOON HUOMAUTUS SIITÄ, ETTÄ TOISEN HENKILÖTUNNUS TOIMITETTU TOISELLE AVOLIITON TUNNISTAMISESSA HYVÄKSYTTIIN YLLÄTTÄEN - YLEINEN ELÄMÄNKOKEMUS! TODISTUSTAAKKA ASETETTIIN KANSALAISELLE RATKAISU ON KRITIIKILLE ERINOMAISEN ALTIS EDUSTAESSAAN VANHAA HALLINTOVALTIOAJATUSTA

15 LISÄÄ ÄÄNTYMINEN

16 LISÄÄNTYMINEN JA OIKEUS PERHEPOLITIIKKA PARISUHTEEN MERKITYS VANHEMMUUDEN MERKITYS KEINOALKUINEN HEDELMÖITYS RASKAUDEN KESKEYTTÄMINEN TERVEYDENHUOLTO RASKAUDEN AIKANA

17

18 NATSI-SAKSAN PERHEPOLITIIKKAA

19

20 Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Ensimmäisistä lapsista 54 % Toisista lapsista 36 % Kolmansista lapsista 27 %

21 Laki hedelmöityshoidoista v: Soveltamisala Tässä laissa säädetään sellaisen hedelmöityshoidon antamisesta, jossa ihmisen sukusolu tai alkio viedään naiseen raskauden aikaansaamiseksi. Tässä laissa säädetään myös sukusolujen ja alkioiden luovuttamisesta ja varastoinnista hedelmöityshoitoa varten. Tämän lain säännökset sukusoluista koskevat myös sukusolujen esiasteita.

22 Laki hedelmöityshoidoista v: Soveltamisala... Hedelmöityshoitona ei tässä laissa pidetä miehen käsittelemättömän ja varastoimattoman sperman viemistä naiseen ilman, että toimenpiteeseen osallistuu lääkärin ammatin harjoittamiseen oikeutettu tässä toimessaan tai muu ulkopuolinen korvausta vastaan.

23 HEDELMÖITYSHOITOLAKI 3 Sukusolujen ja alkioiden käyttö hedelmöityshoidossa Hedelmöityshoidossa saadaan käyttää tässä laissa säädetyin edellytyksin hoitoa saavan omia sukusoluja ja alkioita sekä tämän lain mukaan luovutettuja sukusoluja ja alkioita. Hedelmöityshoidossa saadaan käyttää maahantuotuja sukusoluja ja alkioita, jos tässä laissa säädetyt luovuttajaa, luovutusta sekä luovutettuja sukusoluja ja alkioita koskevat vaatimukset täyttyvät.

24

25

26

27 SUKUPOLVENVAIHDOKSIA LAPSUUS/AIKUISUUS, AIKUISUUS/ VANHUUS PERHEVARALLISUUS PERHEYRITYKSET YRITYSVARALLISUUS TYÖELÄMÄ/ELÄKKEET ELÄMÄ/KUOLEMA

28 LAPSEN HUOLTO LAKI LAPSEN HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen huolto Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä...

29 LAPSEN HUOLTO. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

30 KKO:2008:69 Lapsen tapaamisoikeus Vanhemmat olivat lastensa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa sopineet 13- ja 16-vuotiaiden lastensa oikeudesta tavata äitiään sekä tapaamisten ajankohdista ja vähimmäismääristä. Lapset olivat käräjäoikeudessa heitä kuultaessa toivoneet tapaamisoikeuden järjestyvän ilman tapaamisia koskevia yksityiskohtaisia määräyksiä. Kysymys siitä, oliko aihetta olettaa, että vanhempien sopimus näiden määräysten osalta oli vastoin lasten etua. (Ään.) Ks. KKO:2004:118 Vrt. KKO:2001:110

31 Käsillä olevassa tapauksessa alemmat oikeudet ovat katsoneet, ettei vanhempien tekemää sopimusta voitu lasten toivomusten vastaisena pitää lasten edun mukaisena, viitaten siihen, että lapset olivat heitä kuultaessa ilmoittaneet arvostavansa vapaata oikeutta tavata äitiään ilman että tapaamisajankohtien tarkka määrittely rajoittaisi näitä tapaamisia. On kuitenkin selvää, ettei tapaamisoikeuspäätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden vaatima tapaamisajankohtien yksilöinti estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisoikeuden toteuttamisesta toisinkin kuin tapaamisoikeuspäätöksessä on määrätty. Tarkat kellonajatkaan eivät rajoita Pyry ja Onni K:n ikäisten lasten mahdollisuutta itse viime kädessä päättää haluamiensa tapaamisten ajankohdista. Ajankohtien tarkalla määrityksellä voi olla merkitystä ainoastaan niiden mahdollisten ristiriitatilanteiden varalta, joissa lasten vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen tapaamisoikeuden vapaamuotoisesta toteuttamisesta tai jompi kumpi vanhemmista koettaa vaikeuttaa tapaamisoikeuden toteutumista. Lasten etu vaatii, että tapaamisoikeuspäätöstä vahvistettaessa otetaan tällainenkin mahdollisuus huomioon.

32 Perintökaari 25 luku Jäämistöön kuuluvan maatilan jakamisesta 1 ( /612) Tämän luvun säännöksiä on sovellettava jaettaessa jäämistöön kuuluvaa maatilataloudellisessa käytössä olevaa maatilaa, tilaa ja tilanosaa, jollei testamentista muuta johdu tai jolleivät kuolinpesän osakkaat toisin sovi. Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta, jos maatila, tila tai tilanosa sijaitsee kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti sellaisella alueella, jolla on voimassa asemakaava tai joka on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai joka rakennuskaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin.

33 Perintökaari 25 luku Jäämistöön kuuluvan maatilan jakamisesta.. Milloin 2 momentissa tarkoitettu kaava käsittää ainoastaan osan maatilasta, tilasta tai tilanosasta, tämän luvun säännöksiä voidaan soveltaa jäljelle jäävään osaan, jos se täyttää 1 b :ssä säädetyt edellytykset. Jollei 7 luvun 8 :stä muuta johdu, perillinen on oikeutettu saamaan lakiosansa jäämistöstä sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään. Lakiosaa vastaava tai siitä puuttuva määrä saadaan maksaa rahana.

34

35 YKSITYISOMISTUS

36 AVIO-OIKEUS AL 35 Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

37 KKO:2008:66 Avioliitto - Puolison elatus - Takautumisoikeus Huoneenvuokra Aviopuolisot A ja B olivat yhdessä vuokranneet määräajaksi asuinhuoneiston. B:n muutettua pois asunnosta A oli maksanut yksin koko vuokran vuokrasuhteen päättymiseen saakka. A:n oikeutta saada B:ltä tämän osalta muuton jälkeen maksamiensa vuokrien osuus oli arvioitava puolisoiden elatusvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella.

38 KKO:2008:66 Avioliitto - Puolison elatus - Takautumisoikeus Huoneenvuokra Aviopuolisot A ja B olivat yhdessä vuokranneet määräajaksi asuinhuoneiston. B:n muutettua pois asunnosta A oli maksanut yksin koko vuokran vuokrasuhteen päättymiseen saakka. A:n oikeutta saada B:ltä tämän osalta muuton jälkeen maksamiensa vuokrien osuus oli arvioitava puolisoiden elatusvelvollisuutta koskevien säännösten perusteella.

39 TESTAMENTTAUSVAPAUS PK 7:5.1-2 Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.

40 VALTIONPERIMYS PK 5 LUKU Valtion oikeudesta perintöön 1 Jollei perillistä ole, menee perintö valtiolle. 2 ( /1401) Valtiokonttori voi päättää, jos se havaitaan olosuhteisiin katsoen kohtuulliseksi, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän läheiselle. Omaisuus voidaan luovuttaa myös sille kunnalle, jossa perittävä oli viimeksi asunut. Kiinteä omaisuus voidaan lisäksi luovuttaa sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. ( /282)

41 VALTIONPERIMYS 2 ( /1401) Omaisuutta ei voida luovuttaa 1 momentissa säädetyin tavoin, jos sen pysyttämiseen valtion omistuksessa tai sen käyttämiseen muulla tavoin on erityistä syytä. Tämä ei kuitenkaan estä omaisuuden luovuttamista perittävän läheiselle, jos voidaan perustellusti otaksua, että luovutus vastaisi perittävän viimeistä tahtoa. Mitä 1 ja 2 momenteissa on säädetty, sovelletaan myös omaisuuteen, joka on luovutettu valtiolle Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 63 :n nojalla. Jos jäämistön varojen ja velkojen erotus (perunkirjoitusarvo) tai 3 momentissa tarkoitetun omaisuuden arvo on asetuksella säädettävää markkamäärää suurempi, 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekee valtioneuvosto. ( /282)

42 YHTEENVETO Perhe- ja jäämistöoikeus on yksilöitä ja parisuhteita yhteiskunnan perusyksikköinä koskevaa oikeutta Perhe- ja jäämistöoikeus on itsemääräämisoikeuttamme koskevaa ihmisoikeuspohjaista oikeutta Perhe- ja jäämistöoikeus on julkiseen talouteen vaikuttavaa oikeutta Perhe- ja jäämistöoikeus on markkinoihin vaikuttavaa oikeutta Perhe ja jäämistöoikeus on valvontaan vaikuttavaa oikeutta

43 OPETUSKOKONAISUUDEN YLEISKUVA

44

45 Perheoikeus Persoonallisuusoikeus Jäämistöoikeus Persoonallisuus, perhe- ja jäämistöoikeus on ihmiskäsitysten ja ihmisen elinkaaren oikeutta, missä taloudella eri muodoissaan on myös näkyvä osuus

46 - osa yksityisoikeutta - osa siviilioikeutta - osa esineoikeutta -osa sosiaalioikeutta -osa potilasoikeutta???? -osa oikeusinformatiikkaa -osa vero-oikeutta -osa kv. yksityisoikeutta -osa oikeusvertailua

47 ULOTTUVUUKSIA VÄESTÖPOLITIIKKA PERHEPOLITIIKKA PARISUHDEPOLITIIKKA TALOUSPOLITIIKKA IHMISKÄSITYS VANHUSPOLITIIKKA TERVEYDENHUOLLON KEHITYS SUKUPOLVENVAIHDOKSET VEROTUS OIKEUSKULTTUURIEN YHTEENSOVITUS

48

49

50 Monikulttuurinen yhteiskunta uutena ongelmana!

51

52

53

54 LAPSIOIKEUS

55 Suomalainen lapsi 2007 Suomessa 1,1 miljoonaa lasta Poikia enemmän kuin tyttöjä Kaksi kolmannesta lapsista ydinperheissä Avioliiton ulkopuolella syntyy 40 % kaikista lapsista Uusperheissä 10 % lapsista Ottolapsia noin 4000; kiinalaisten tyttöjen osuus ollut aiemmin kasvussa

56 Suomalainen lapsi 2007 Lapsiperheitä Avioeroja noin 14000; lapsiperheissä 9500 Avoeroja lapsiperheissä 7700 Orvoksi jäi noin 2600 lasta Avoparit sopivat yleensä yhteishuollosta Muualla asuvia isiä lapsella Muualla asuvia äitejä lapsella

57 LAPSIOIKEUS STATUS TUNNISTETIEDOT HUOLTO JA TAPAAMISOIKEUS ELATUS JA ELATUSTURVA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS LAPSI POTILAANA LASTENSUOJELU

58 Status eli sukuasema Lähtökohtana biologinen vanhemmuus Isyysolettama ja isyyden vahvistaminen Oikeusgeneettinen isyystutkimus Hedelmöityshoidon vanhemmuusvaikutukset Isyyden kumoaminen Kihlalapsikanteet Lapseksiottaminen Asianosaisasema

59 KKO:2003:107 Isyys - Isyyden vahvistaminen Perustuslaki - Perusoikeudet - Yhdenvertaisuus Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 :n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika oli kulunut ja mies oli kuollut. Mainitun säännöksen soveltaminen ei ollut ristiriidassa perustuslain 6 :n 2 momentissa säädetyn syrjinnän kiellon kanssa.

60 KKO: A:n ja isäksi kanteessa ilmoitetun B:n ei ole edes väitetty koskaan asuneen yhdessä eikä A:n ja B:n välille ole missään vaiheessa syntynyt tosiasiallista perheyhteyttä tai muutoinkaan läheiseksi kuvattavissa olevaa suhdetta. Nostaessaan kanteen A on ollut jo 32-vuotias. B:n kuolema ja olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen isyyden vahvistamisella olisi merkitystä lähinnä perintöoikeuden kannalta. Suomea sitovat kansainväliset sopimukset, kuten lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (SopS 60/1991) ja ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojaamiseksi tehty yleissopimus (SopS 19/1990) eivät niiden soveltamiskäytännön valossakaan tue sellaista käsitystä, että isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 :n 2 momentin soveltaminen tässä tapauksessa sanamuotonsa mukaisesti olisi ristiriidassa näiden sopimusten määräysten kanssa.

61 KKO: Edellä esitetyillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 :n 2 momentissa ilman hyväksyttävää syytä aseteta ennen isyyslain voimaantuloa syntynyttä A:ta syntymäaikansa ja ikänsä perusteella eri asemaan kuin isyyslain voimaantulon jälkeen avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Tuossa lainkohdassa säädetyn viiden vuoden määräajan soveltaminen ei näin ollen ole ristiriidassa perustuslain 6 :n 2 momentissa säädetyn syrjinnän kiellon kanssa

62 ISYYSOLETTAMA Isyyslaki 2 : Isyyden toteaminen avioliiton perusteella Aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Jos avioliitto on miehen kuoleman johdosta purkautunut ennen lapsen syntymää, on aviomies lapsen isä, kun lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan avioliiton purkautumisen jälkeen, että lapsi on voinut tulla siitetyksi avioliiton aikana. Jos äiti on ennen lapsen syntymää mennyt uuteen avioliittoon, on kuitenkin jälkimmäinen aviomies lapsen isä.

63 ISYYSTUTKIMUKSET Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta /378 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan oikeusgeneettiseen isyystutkimukseen. Oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella (tutkimus) tarkoitetaan isyyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi tehtävää ihmisen geenien, muun periytyvän DNA:n tai geenituotteiden tutkimista.

64 TUTKIMUSLAKI 2 2 Tutkimuksen teettäminen Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevassa asiassa määrätä tutkimuksen tehtäväksi, jos asianosainen sitä vaatii tai jos tuomioistuin pitää sitä muutoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. Lastenvalvoja voi tilata tutkimuksen, jos isyyslain (700/1975) 11 :ssä säädetyt edellytykset ovat olemassa.

65 ISYYSLAKI 11 Lääketieteellisten selvitysten hankkiminen Lastenvalvojan on hankittava lääketieteellinen asiantuntijalausunto lapsen siittämisajankohdasta, jollei sen hankkimista muihin selvityksiin nähden voida pitää tarpeettomana. Lastenvalvojan on tilattava oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 1 :ssä tarkoitettu oikeusgeneettinen isyystutkimus lapsesta, äidistä ja miehestä, joka saattaa olla lapsen isä, jos mies pyytää tutkimusta tai jos lastenvalvoja muuten katsoo sen tarpeelliseksi. Jos tutkimus voidaan mainitun lain mukaan määrätä tehtäväksi muusta kuin edellä tarkoitetusta henkilöstä, lastenvalvoja voi katsoessaan sen aiheelliseksi tilata tutkimuksen. ( /379)

66 ISYYSLAKI 11 Oikeusgeneettinen isyystutkimus voidaan isyyden selvittämisen yhteydessä tehdä vain sen suostumuksella, josta näyte on tarkoitus ottaa. Jos tutkimus aiotaan tehdä vainajasta, joka ei ole eläessään antanut suostumusta tutkimukseen, siihen on saatava vainajan lesken ja perillisten suostumus. ( /379) Jos tutkimus on tarkoitus tilata miehen tai äidin molemmista vanhemmista, toisesta vanhemmasta yksin tai muusta sukulaisesta kuin miehen tai äidin vanhemmista, tutkimuksesta ja siihen annettavasta suostumuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 6, 7 ja 9 :ssä sekä 11 :n 1 momentissa säädetään. ( /379)

67 ISYYSLAKI 11 Oikeusgeneettinen isyystutkimus voidaan isyyden selvittämisen yhteydessä tehdä vain sen suostumuksella, josta näyte on tarkoitus ottaa. Jos tutkimus aiotaan tehdä vainajasta, joka ei ole eläessään antanut suostumusta tutkimukseen, siihen on saatava vainajan lesken ja perillisten suostumus. ( /379) Jos tutkimus on tarkoitus tilata miehen tai äidin molemmista vanhemmista, toisesta vanhemmasta yksin tai muusta sukulaisesta kuin miehen tai äidin vanhemmista, tutkimuksesta ja siihen annettavasta suostumuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 6, 7 ja 9 :ssä sekä 11 :n 1 momentissa säädetään. ( /379)

68 KUMOMISKANTEET 34 ( /1238) Isyyden kumoamisen perusteet Tuomioistuimen on kanteen johdosta vahvistettava, ettei aviomies ole 2 :ssä tarkoitetun lapsen isä, jos on selvitetty, että äiti on ollut sukupuoliyhdynnässä toisen miehen kanssa tai äidin hedelmöittämiseen on käytetty toisen miehen siittiöitä, ja on pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty, taikka jos lapsen periytyvien ominaisuuksien tai muun erityisen seikan perusteella muutoin voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä. Jos lapsi on siitetty ennen avioliittoa tai puolisoiden asuessa erillään välien rikkoutumisen vuoksi, tuomioistuimen tulee vahvistaa, ettei aviomies ole lapsen isä, jollei saateta todennäköiseksi, että puolisot ovat olleet keskenään sukupuoliyhdynnässä tai että miehen siittiöitä on käytetty 3 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen lapsen siittämisaikana.

69 KUMOMISKANTEET 34 ( /1238) Isyyden kumoamisen perusteet Toisin kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, isyyttä ei kuitenkaan voida kumota, jos lapsi on syntynyt 3 a :ssä tarkoitetun hedelmöityshoidon tuloksena ja aviomies oli antanut suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen. Aviomiehen isyys on kumottu, kun toinen mies on 15 :n 1 momentissa säädetyin tavoin tunnustanut isyytensä ja maistraatti on hyväksynyt tunnustamisen.

70

71

72

73

74

75

76

77 KKO:2008:54 Aviopuolisot A ja B olivat ottaneet hoidettavakseen ja kasvatettavakseen kuusivuotiaan C:n ja nelivuotiaan D:n. Ottolapsisuhteen perustamisen arkaluontoisuuden takia he olivat hakeneet lapseksiottamisen vahvistamista vasta sen jälkeen, kun C:n täysi-ikäiseksi tulosta oli kulunut 17 ja D:n 15 vuotta. Lapseksiottaminen vahvistettiin, kun hakijoiden ja lapseksi otettavien suhde tosiasiallisesti vastasi vanhempien ja lasten välistä suhdetta eikä mikään viitannut siihen, että lapseksi otettavat olisivat epäasiallisesti vaikuttaneet hakemuksen tekemiseen. Ks. KKO:2007:66

78 ELATUS

79 LAPSEN ELATUS ELATUSVASTUU (ANKAROITETTU VASTUU) ELATUKSEN TASO ELATUSTURVA ELATUSAVUN MITTAAMINEN ELATUSAVUN MUUTTAMINEN KERTAKAIKKISET AVUT PERUSTEETON ETU

80 Timo Airaksinen: Luin jutun, joka huvitti minua kovasti. Siinä sanottiin, että kun isällä on elatusvelvollisuus, ja äiti menee rikkaisiin naimisiin, isän voi käydä huonosti. Lasten sosiaaliedut vaarantuvat äidin perheen varallisuuden kasvaessa. Siksi isän on maksettava lisää. Isä huoltaa lapsen, jonka nauttimat edut ovat vähentyneet. Isä voisi valittaa, ettei näin ole. Hän lienee väärässä, koska äidin uudella miehellä ei ole mitään tekemistä lapsen etuuksien kanssa. Keskustelu yhteisestä jääkaapista

81 Laki lapsen elatuksesta 1 LUKU Oikeus elatukseen ja elatusvastuu 1 Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

82 Laki lapsen elatuksesta 1 LUKU Oikeus elatukseen ja elatusvastuu 2. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset.

83

84

85

86 KKO:2005:60 Lapsen elatus Perusteettoman edun palautus Kertasuorituksena maksettu elatusapu, joka oli osoittautunut perusteettomaksi, voitiin määrätä palautettavaksi myös siltä osin kuin suoritus koski kanteen vireilletuloa edeltävää aikaa. Ks. KKO:1995:195 KKO:1996:29

87 Tausta: Hannu ja Irma L olivat tehneet sosiaalilautakunnan samana päivänä vahvistaman elatussopimuksen, jonka mukaan Hannu L maksoi elatusapua puolisoiden lapselle Anni L:lle 500 markkaa kuukaudessa alkaen saakka. Lisäksi puolisot olivat sopineet, että Anni L asui isänsä luona vähintään 1/3:n kuukaudesta. Hannu ja Irma L olivat solmitussa ositussopimuksessa sopineet, että Irma L:n Hannu L:lle tasinkona maksettavasta markasta kuitattiin elatussopimukseen väliseltä ajalta perustuvat 70 kuukauden elatusmaksut maksetuiksi sitä vastaan, että Irma L vapautui markkaa vastaavasta tasingon maksuvelvollisuudesta. Tämän lisäksi Irma L:n oli maksettava markkaa tasinkoa. Irma L sai yksin omistukseensa puolisoiden yhdessä omistaman omakotitalokiinteistön. Tyypillinen sopimusmoka!

88 Varainsiirtoverolaki 4.3 Veroa ei ole suoritettava kiinteistön saannosta tai sen osasta, joka perustuu lahjaan, perintöön, testamenttiin tai yhteisomistussuhteen purkamiseen. Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa varallisuutta, ei kuitenkaan siltä osin kuin vastikkeena on käytetty elatusavun kertamaksua.

89 HUOLTO JA TAPAAMISOIKEUS

90

91 HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUS YHTEISHUOLLOSTA JAETTUUN TAI YKSINHUOLTOON HUOLLON JA TAPAAMISOIKEUDEN SUHDE HUOLTAJAN OIKEUDET VALVOTUN TAPAAMISEN ONGELMA HUOLLON SUHDE ELATUKSEEN HUOLLON JA TAPAAMISOIKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOSIAALITYÖN MENETTELYONGELMAT

92 LAKI LAPSEN HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA 4 Huoltajan tehtävät Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 :ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.

93 9.3-4 Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista. Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 :ssä säädetään.

94 9.3-4 Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista. Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 :ssä säädetään.

95 KKO:2003:66 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Kysymys tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista lapsen matkakuluista

96 KKO: Korkein oikeus katsoo, että päätettäessä tapaamiskustannuksia koskevasta vastuusta on perusteltua noudattaa soveltuvin osin lapsen elatuksesta annetun lain säännöksistä ilmeneviä periaatteita siitäkin syystä, että nyt kysymyksessä olevia matkakuluja voidaan pitää sellaisina kustannuksina, jotka tuon lain 1 :n mukaan kuuluvat lapsen elatukseen ja jotka siten voitaisiin harkinnan mukaan ottaa huomioon elatusavun määrää vahvistettaessa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

97 KKO: Hovioikeuden tuomion mukaan C matkustaa isäänsä tapaamaan säännöllisesti joka kolmantena viikonloppuna. Kun otetaan huomioon myös Vantaan ja Kaarinan välinen etäisyys, voidaan todeta, että matkakulut eivät kohoa kuukaudessa kovin merkittäviksi. Tämän perusteella arvioiden ei ole tarvetta antaa erillistä määräystä siitä, kenen on nuo kulut maksettava. B on kuitenkin ilmoittanut, että hän ei enää kykene osaltaan vastaamaan matkakuluista, koska hänen taloudelliset olosuhteensa ovat huonontuneet sen johdosta, että hän nyt on yksinhuoltaja ja hänen huollettavanaan on myös toinen lapsi. Kun A on toisaalta vaatinut noudatetun käytännön vahvistamista, Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa on perusteltua antaa määräys siitä, miten vanhempien tulee matkakuluista vastata.

98 KKO: A:n C:lle maksama elatusapu vastaa suuruudeltaan lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain mukaista elatustukea, joka tarkoittaa sitä vähimmäismäärää, joka lähtökohtaisesti jokaisen elatusvelvollisen tulisi maksaa lapsen riittävään elatukseen. A:lla ei ole muuta lakiin perustuvaa elatusvastuuta. Nämä seikat ja A:n maksukyky sekä B:n olosuhteet huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo alempien oikeuksien tavoin olevan kohtuullista, että A vastaa C:n matkakuluista kokonaisuudessaan. Tätä arviota ei muuta se A:n ilmoittama seikka, että hän osallistuu myös C:n harrastusmenoihin 40 eurolla kuukaudessa. Näin ollen ei ole perustetta hyväksyä A:n vaatimusta B:n velvoittamisesta vastaamaan osaltaan C:n matkakuluista.

99 KKO:2007:71 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Hovioikeus oli poistanut lapsen oikeuden tavata valvotusti vanhempaansa. Kysymys siitä, oliko asiassa perusteita poistaa tapaamisoikeus. L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2 1 mom, 10, 12

100 KKO: On ilmeistä, että tapaamiset eivät kuitenkaan ole epäonnistuneet yksistään B:n syystä. Valvotuissa tapaamisissa ovat olleet vartijan lisäksi mukana myös lapsen äidin vanhemmat, joiden läsnäolon B on katsonut estävän lapsen ja hänen yhteydenpidon. B on kuitenkin koko oikeudenkäynnin ajan vaatinut lapselle alkuperäistä laajempaa tapaamisoikeutta, joka mahdollistaisi heidän välisensä luontevamman kanssakäymisen. B ei siten ole suhtautunut tapaamisiin torjuvasti tai välinpitämättömästi, vaan hän on ollut tyytymätön niiden toteuttamistapaan, jota hän on ilmeisesti pitänyt ahdistavana.

101 KKO: Punnitessaan tapaamisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja keskenään Korkein oikeus päätyy seuraavaan. Lapsen vastaisen tasapainoisen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän saa pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa, siis myös isäänsä B:hen. Selvityksien mukaan tapaamisista sinänsä ei ole vaaraa tai vahinkoa lapselle. Se, että lapsi on vieraantunut isästään, ei estä tapaamista, koska vieraantuminen voidaan ottaa huomioon sopivilla tapaamisjärjestelyillä. Lapsen vastustukselle ei voida antaa hänen vähäisen ikänsä takia olennaista merkitystä. Näillä perusteilla Korkein oikeus päätyy siihen, että tapaamisen puolesta puhuvat seikat ovat tässä tapauksessa painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat.

102 KKO: Kun lapsi on vieraantunut isästään, tapaamiset tulee aloittaa lapsen edun takia hienovaraisesti. Tämä voidaan turvata tapaamisten ammattimaisella valvonnalla ja seurannalla. Hämeenlinnan perusturvalautakunta on ilmoittanut, että Hämeenlinnassa valvotut tapaamiset järjestetään tapaamispaikassa, jossa tapaamisten toteuttamista ja kulkua arvioivat koulutetut työntekijät. Lapsen äitikin on toissijaisesti suostunut valvottuihin tapaamisiin.

103

104 KKO:2008:84 Seksuaalirikos - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Videotallenne Kahta väitetyn lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutunutta alle 15-vuotiasta lasta oli esitutkinnassa kuulusteltu ja heidän kuulustelunsa oli tallennettu videolle. Asian käsittelyssä käräjäoikeudessa toinen lapsista oli täyttänyt jo 15 vuotta. Syyttäjän esitettyä videolle tallennetut kertomukset todisteeksi syytetty vaati lasten kuulemista oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti. Käräjäoikeus hylkäsi lasten henkilökohtaista kuulemista koskevan pyynnön ja hyväksyi videolle tallennetut kertomukset todisteeksi. Korkein oikeus katsoi, että 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta videolle tallennettua kertomusta ei saatu ottaa todisteeksi ja tätä olisi tullut kuulla henkilökohtaisesti oikeudessa. Alle 15-vuotiaan lapsen videolle tallennettu kertomus saatiin ottaa todisteena huomioon ja hänen kuulemisestaan henkilökohtaisesti voitiin kieltäytyä.

105 KKO:2004:118 KKO:2004:118 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Hovioikeuden antaman määräyksen mukaan nelivuotias lapsi sai tavata isäänsä, mikäli lapsi niin tahtoi. Koska ratkaisu ei ollut lapsen edun mukainen eikä täytäntöönpantavissa, määräys kumottiin ja asia palautettiin hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

106 KKO:2007:100 Isän oli epäilty syyllistyneen 5-vuotiaan poikansa törkeään seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa koskettelemalla pojan sukupuolielintä ja tyydyttämällä itseään pojan nähden. Kysymys näytön arvioinnista.

107 16 Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä ei kuitenkaan ole hankittava, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. ( /186) Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa vanhempien tekemällä sopimuksella siten kuin 7 :ssä on säädetty, sosiaalilautakunnan on annettava vanhemmille tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä.

108

109 Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 2 Vastuu lapsen hyvinvoinnista Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi.

110 Lastensuojelulaki 3. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

111 Lastensuojelulaki 20 Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 :n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Mielipiteen selvittämisen ja kuulemisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.

112 Lastensuojelulain lukeminen: 1. tarkoitus 2. käsitteet 3. palvelut 4. toimenpiteet 5. lapsen oikeudet 6. vanhempien oikeudet 7. menettelyt 8. kesto

113 YHTEENVETO Lapsioikeus on ihmisoikeusperusteinen lapsen etua korostava oikeudenala. Ihmisoikeustuomioistuimelta onkin valitettava usein tullut negatiivisia terveisiä Suomelle Lapsen etu muuttuu helposti hokemaksi ellei muisteta sitä systematiikkaa, minkä puitteissa lapsen etuja toteutetaan Myös vanhemmuus on merkittävä lapsioikeudellinen oikeusperiaate. Uusperheissä biologisen vanhemmuuden kanssa kilpailee joskus sosiaalinen vanhemmuus Lapsen yksilöllinen oikeus riittävään elatukseen vaarantuu menettelyjen kaavamaistuessa

114 YHTEENVETO Elatusapujen yksioikoinen kertakaikkinen kuittaaminen merkitsee usein vaaran lähteen avaamista Lapsioikeudellisissa asioissa lapsi on päämies. Siksi esimerkiksi hänellä on oikeus tavata vanhempaansa, ei vanhemmalla. Lapsen itsemääräämisoikeus on vähitellen kehittyvä. Lähtökohtana on yleensä lapsen mielipiteen selvittäminen. Siitä edetään lapsen kuulemisen tuomioistuimessa ja viimein lapsen mielipiteen välittömään vaikutukseen Sosiaaliviranomaisilla on kontrolliperusteinen kannevalta myös monissa siviilioikeudellisissa lapsia koskevissa asioissa Lapsen mielipiteiden manipuloiminen on valitettava lieveilmiö vanhempien riidoissa Lapsioikeus on korkean oikeudellisen ammattitaidon oikeudenala: ei mitään liikaa ei mitään liian vähän

115 PARISUHDEOIKEUS

116 parisuhdeoikeus Hyväksytyt parisuhteet Säännellyt parisuhteet Suhtautuminen yhdessä asumiseen Suhtautuminen yhteistoimintaan Suhtautuminen yhteisomistukseen Oikeudellisesti merkittävän parisuhteen tunnistaminen

117

118

119 Avoliitto dynaamisena sopimuksena Avoliitto sopimuksena Sopimuksen synty prosessina Sambolag ja yhdessä asuminen Sopimuksen purkaminen Kohtuullisen korvauksen periaate

120 PARISUHDEOIKEUS AVIOLIITOT REKISTERÖIDYT PARISUHTEET SUKUPUOLENVAIHDOS JA PARISUHDE AVOLIITTOJEN TUNNISTAMINEN JA SÄÄNTELY ELATUS VARALLISUUDENSIIRROT PUOLISOIDEN KESKEN PARISUHTEEN PÄÄTTYMINEN PUOLISOT JA KOLMAS AVIOLIITTOLAIN UUDISTUSPAINEET

121 KKO:2008:28 Yksityishenkilön velkajärjestely - Maksuohjelma Yksityishenkilön velkajärjestelyä hakeneen velallisen nettotulot olivat pienemmät kuin hänen aviopuolisonsa nettotulot. Maksuvaraa laskettaessa velallisen nettotuloista vähennettiin vain hänen tuloosuuttaan vastaava määrä puolisoiden yhteisistä asumiskustannuksista ja muista välttämättömistä elinkustannuksista, siitä riippumatta, mitä aviopuolisot olivat keskenään sopineet näiden kustannusten jakamisesta.

122 AVIOLIITTO-OIKEUS OIKEUS

123 AVIOLIITTO-OIKEUS Viranomaisvahvisteinen sopimuksen solmiminen Inter partes velvoitteet, erityisesti elatus Sopimusvapaus, erillisomistus ja erillisvelat varallisuusjärjestelmän peruspilareina Avio-oikeus huolenpito, tasaus- ja jakojärjestelmänä Ositus avio-oikeuden toteuttamismenettelynä Avioehto erityissopimuksena Määrämuotoinen erojärjestelmä

124 AVIOLIITON SOLMIMINEN

125 Avioliiton solmiminen Avioliitto on viranomaisvahvisteinen sopimus Vihkimistä edeltää ennakollinen avioesteiden tutkiminen Vihkimiseen liittyy kelpoisuuden arviointi Avioliiton syy ei kuulu viranomaisille Vihkiminen ei ole purkukelpoinen toimi; eroon päästään erojärjestelmän avulla Vihkijöiden asemaa ja määrää on äskettäin muutettu

126 Laki vihkimisoikeudesta 1 Lain soveltamisala Oikeus vihkiä avioliittoon rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa voidaan myöntää siten kuin tässä laissa säädetään. Tässä laissa säädetään myös vihkimisoikeusrekisteristä

127 AVIOLIITTOLAKI 17 a Siviilivihkimisen on velvollinen toimittamaan: 1) laamanni, käräjätuomari ja käräjäviskaali; 2) käräjäoikeuden notaari, joka on käräjäoikeuslain (581/1993) nojalla määrätty toimittamaan vihkimisiä; sekä 3) maistraatin päällikkö, henkikirjoittaja ja maistraatissa toimiva julkinen notaari. Siviilivihkimisen on oikeutettu toimittamaan se, jolle maistraatti on myöntänyt vihkimisoikeuden. Vihkimisoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka täyttää 17 b :ssä säädetyt edellytykset, jos se on tarpeen siviilivihkijöiden riittävän määrän turvaamiseksi maistraatin toimialueella. Vihkimisoikeus myönnetään joko toistaiseksi tai määräajaksi.

128 Avioliittolaki 112 Diplomaattisten edustajien ja eräiden pappien vihkimisoikeus Ulkoasiainministeriö voi antaa Suomen ulkomaanedustuston virkamiehelle oikeuden asemamaassaan vihkiä avioliittoon kihlakumppaneita, joista ainakin toinen on Suomen kansalainen. Opetusministeriö voi hakemuksesta ja ulkoasiainministeriön lausunnon saatuaan antaa henkilölle, joka saa suomalaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa toimittaa kirkollisen vihkimisen, oikeuden vieraassa valtiossa vihkiä avioliittoon kihlautuneita, joista ainakin toinen on Suomen kansalainen. Oikeus voidaan liittää tiettyyn virkaan, toimeen tai tehtävään taikka antaa edellä tarkoitetulle henkilölle henkilökohtaisesti. Ulkoasiainministeriö ja opetusministeriö voivat asettaa vihkimisoikeudelle sellaisia rajoituksia tai ehtoja, jotka ovat aiheellisia asianomaisen vieraan valtion lainsäädännön tai vihkimisoikeuden tarpeeseen vaikuttavien seikkojen perusteella

129 KKO:2005:84 Rekisterimerkintärikos Ylimääräinen muutoksenhaku - Tuomion purkaminen rikosasiassa Avioliitto oli solmittu sen vuoksi, että ulkomaalainen puoliso saisi oleskeluluvan. Puolisot oli tuomittu rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta sillä perusteella, että he olivat antaneet väestötietojärjestelmään merkittävän totuudenvastaisen ja oikeudellisesti merkityksellisen väärän tiedon avioliiton solmimisesta. Tuomio purettiin, koska se perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Ks. KKO:2004:88

130 KHO:2003:69 Ylimääräinen muutoksenhaku - Purku - Korkeimman hallintooikeuden toimivalta - Hallintoasia - Tutkimatta jättäminen - Avioliittoon vihkimisen purkaminen A haki X:n maistraatin henkikirjoittajan suorittaman avioliittoon vihkimisen purkamista hallintolainkäyttölain 63 :n nojalla. Hallintolainkäyttölaissa säädetyllä ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla saa hakea muutosta hallintoasiassa tehtyyn lainvoiman saaneeseen päätökseen. Koska avioliittolain säännösten mukaan avioliittoon vihkiminen on kihlakumppanien välinen yksityisoikeudellinen toimi, joka tehdään vihkimisviranomaisen myötävaikutuksella, henkikirjoittajan suorittama avioliittoon vihkiminen ei ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettu hallintoasiassa tehty päätös, eikä sen purkamista koskevan hakemuksen tutkiminen näin ollen kuulunut korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.

131 AL 24 Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta: 1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin; 2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja 3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.

132 AL Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty. Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet. Päätös ja velvoitus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. Päätös ja velvoitus raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu.

133 PUOLISOIDEN ELATUS

134 Avioliittolaki 46 Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75).

135 Avioliittolaki 47 Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 :ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

136 AL 48 Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi. Elatusapu voidaan vahvistaa suoritettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun suorittaminen lakkaa päätöksessä asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa suoritettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta. Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun suorittamisvelvollisuus raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon.

137 ESIMERKKITAPAUS KKO:2004:104 Avioliitto - Puolison elatus Kysymys puolison elatusavusta avioeron harkinta-aikana ja avioeroon tuomitsemisen jälkeen. AL 46 1 mom AL 47 AL 48 1 mom

138 AVIOERO JA ELATUS; YHTEENVETO PÄÄSÄÄNTÖNÄ KOTITALOUDEN MERKITYKSEN LAKKAAMINEN HARKINTA-AIKA KUULUU ELATUSVELVOLLISUUDEN AIKAAN OSITUKSEN SOVITTELU KEINONA TASAPAINOTTAA TALOUDELLISEN ASEMAN VINOUMIA ELATUSAPU POIKKEUSSÄÄNTÖNÄ, JOKA EI SIVUUTA EIKÄ RAJOITA SOSIAALITALOUDEN KEINOJEN KÄYTTÖÄ KOTONA OLEMINEN EI AKTIVOI SUORAAN ELATUSAPUA

139 AVIO-OIKEUS OIKEUS

140 SOPIMUSVAPAUS 33. Avioliitto ei rajoita puolison oikeutta tehdä sopimuksia, mikäli 2 luvussa ei toisin säädetä, eikä myöskään hänen oikeuttaan esiintyä kantajana ja vastaajana. Puolisot saavat tehdä sopimuksia myöskin keskenään, kuitenkin ottaen huomioon, mitä 3 luvussa sanotaan. HUOMAA ESITTÄMISJÄRJESTYS

141 AVIO-OIKEUSJÄRJESTELMÄ KÄYNNISTYY TAKAUTUVIN VAIKUTUKSIN ELLEI TOISIN SOVITA KÄYNNISTYY TÄYSIMÄÄRÄISENÄ ELLEI TOISIN SOVITA TUO MUKANAAN HUOLENPITOVELVOLLISUUDEN EI VAIKUTA OMAISUUDEN VALLINTAAN TOTEUTETAAN OSITUKSESSA OSITUKSEN LOPPUTULOSTA VOIDAAN SOVITELLA

142 AL Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa tai testamentissa on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitäpaitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä.

143 AL Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa. Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison aviooikeuden ilmoittamalla siitä maistraatille vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta siten kuin maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään. ( /58)

144 AVIOEHTOSOPIMUS 41. Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty.

145 KKO 2000:100 MUTTA, MUTTA. Avioliitto, Avioehtosopimus, Omaisuuden ositus Puolisot oli tuomittu avioeroon. Puolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa oli sovittu, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta leskellä oli avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus katsottiin päteväksi. (Ään.)

146 Rajoitettu omistusinterventio (toissijainen lykätty omistusoikeus) Ei yhteistä pesää Ei yhteisomistusta Ei avio-oikeuteen liittyviä vallintarajoituksia Ei yleensä yhteisomistuksen perustamista Ei vaihtoa osituksessa Ei yleensä lunastusta osituksessa Tasingon luovuttajan valintaoikeus

147 Mitä vaikutuksia on huolellisuusvelvoitteella (AL 37 )? Puoliso hoitakoon omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus niin, ettei se aiheettomasti vähene tämän vahingoksi.

148 Lottovoittaja aviopuolisona? AVIO-OIKEUS onko voitto avio-oikeuden alaista omaisuutta? HUOLENPITO saako voittoa käyttää vapaammin kuin muuta omaisuutta? SOVITTELU voidaanko voitto jättää sovittelussa osituksen ulkopuolelle?

149 Lottovoittaja aviopuolisona? AVIO-OIKEUS onko voitto avio-oikeuden alaista omaisuutta? HUOLENPITO saako voittoa käyttää vapaammin kuin muuta omaisuutta? SOVITTELU voidaanko voitto jättää sovittelussa osituksen ulkopuolelle?

150 VÄLITILA

151 AVIOVARALLISUUS- OIKEUDELLINEN VÄLITILA OSITUSPERUSTE KÄYNNISTÄJÄNÄ AVIOYHTEYS KATKEAA VELKAKEHITYS SEISAHTUU VÄLITILA LAINVOIMAISEEN OSITUKSEEN SAAKKA VÄLITILAN ERITYISSÄÄNTELY OLENNAISTA SYSTEEMIMUUTOS

152 LÄHEIS- SOPIMUKSET AVIOLIITTO VÄLITILA OSITUSTILA PÄTÖ- HARKINTA AVIO-OIKEUSJÄRJESTELMÄN AIKASEKTORIT

153 VÄLITILAN SÄÄNTELYÄ 86. Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon, niin kuin perintökaaressa säädetään. (A: , SK: 42/1965) TÄYSI OSAKKUUS AVIO-OIKEUDEN LAAJUUDESTA RIIPPUMATTA

154 VÄLITILAN SÄÄNTELYÄ 86.2 Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 :n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 :n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (V: M, A: , SK: 1152/1995)

155 VÄLITILAN SÄÄNTELYÄ 86.2 Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 :n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 :n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (V: M, A: , SK: 1152/1995)

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu

ERILAISIA PARISUHTEITA. Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu ERILAISIA PARISUHTEITA Jaakko Väisänen Joensuun normaalikoulu PERHETYYPPIEN MURROS 2000-LUVULLA 100 % 90 % 80 % 2,1 11,3 7,5 2 11 7 2 11 8 70 % 60 % 35,7 36 33 Isä ja lapsia Äiti ja lapsia 50 % 40 % 30

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Tietoa avioliittolaista

Tietoa avioliittolaista Tietoa avioliittolaista Avioliiton solmiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisella vihkimisellä tai siviilivihkimisellä. Ennen vihkimistä on aina toimitettava avioliiton esteiden tutkinta, jossa varmistutaan

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

Lapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä

Lapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki I Isyyslain kokonaisuudistus

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta eräissä elatusapua koskevissa kansainvälisissä asioissa, laiksi elatusvelvoitteita koskevan neuvoston asetuksen soveltamisesta

Lisätiedot

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS

PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS LAPSIOIKEUS Suvianna Hakalehto, lapsioikeuden apulaisprofessori LÄMMITTELYTEHTÄVÄ Keskustele parin kanssa hetki jostain mediassa esillä olleesta lasten oikeuksiin liittyvästä asiasta.

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385 SISÄLLYS N:o Sivu 378 Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta... 2279 379 Laki isyyslain muuttamisesta... 2285

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat

Lisätiedot

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi?

V AVOLIITTO 18.2.2011. Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Voiko kotityöllä tulla asunnon omistajaksi? V AVOLIITTO Entä jos hulttio ei haluakaan häipyä? Omistaja itse on avannut vaaran lähteen ottaessaan asuntoon vieraan ihmisen ja salliessaan hänen tuoda sinne roinansa. (Helsingin yliopiston siviilioikeuden

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010.

LAPSEN OIKEUDET. YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. LAPSEN OIKEUDET YH3: Lakitieto. Toni Uusimäki 2010. (c) Toni Uusimäki 2004 NIMI yksilöi ihmisen Nimellä tunnistetehtävä, osa persoonallisuutta Etunimiä enintään kolme Vanhemmilla yhteinen lapselle automaattisesti

Lisätiedot

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Avioero ja lasten asioista sopiminen. Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja 11.1. Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. holhousasioiden rekisteristä

Valtioneuvoston asetus. holhousasioiden rekisteristä 1(8) LUONNOS 13.9.2019 1. holhousasioiden rekisteristä säädetään Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetun lain ( / ) 9 :n nojalla: 1 Edunvalvontavaltuutuksesta tallennettavat lisätiedot

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2005 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyslain muuttamisesta. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2005 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyslain muuttamisesta. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

joka on täyttänyt 18 vuotta joka ei ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Tietoa avioliittolaista Tässä esitteessä selostetaan lyhyesti avioliiton solmimista ja purkamista sekä avioliiton oikeudellisia vaikutuksia koskevia säännöksiä. Esite on tarkoitettu annettavaksi jokaiselle

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5

1. Maaomaisuus ja sukuperimys... 1 2. Puolison perintöoikeus... 2 3. Askel nykyisyyteen... 3 II LESKEN OIKEUDELLINEN ASEMA 5 Sisällys Esipuhe v Esipuhe toiseen painokseen Sisällys ix Lyhenneluettelo xv vii I LYHYT JOHDANTO PERINTÖOIKEUDEN HISTORIAAN 1 1. Maaomaisuus ja sukuperimys.............................. 1 2. Puolison

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa?

Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? Avioehtosopimus verotuksen kannalta Avioero tulossa, kannattaisiko avioehto purkaa? lakimies Georg Rosbäck Veromaksajat Avio-oikeus, mitä se on? Puolisoilla lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen,

Lisätiedot

Laki. lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki. lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 8 a, sellaisena kuin se on

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229. Laki. N:o 1226. avioliittolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1226 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1226 Laki avioliittolain muuttamisesta... 3445 1227 Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista

Lisätiedot

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset

Lapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä

Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Isyyslain kokonaisuudistus muutokset lastenvalvojan työssä Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Lakimies-lastenvalvoja Henna Harju, Helsingin kaupunki Isyyslain kokonaisuudistuksen pääteemat

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015 1 (5) HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS LAUSUNTO Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin 029 56 42000 15.2.2016 H 00028/16 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Oikeusministeriölle Viite: Lausuntopyyntönne

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 187/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7

II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Johdanto 1 II Kansainvälisen yksityisoikeuden lähtökohtia 7 1. Mitä kansainvälinen yksityisoikeus on?......................... 7 2. Kansainvälinen toimivalta

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 1 (5) NEUVOTTELUKUNTA 1.9.2004 PESÄNHOITAJAN SELONTEKO- JA TIETOJENANTOVELVOLLISUUS 1 YLEISTÄ Pesänhoitajan on informoitava velkojia pesän realisointitilanteesta ja muista kussakin

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 30.9.2015 Salla Silvola

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 30.9.2015 Salla Silvola OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos 30.9.2015 Salla Silvola VALTIONEUVOSTON ASETUKSET ERÄISTÄ TOIMENPITEISTÄ JA ASIAKIRJOISTA ISYYSASIOISSA JA OIKEUSGENEETTISESTÄ ISYYSTUTKIMUKSESTA JA

Lisätiedot

PERINTÖ JA TESTAMENTTI

PERINTÖ JA TESTAMENTTI MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

I.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset?

I.1. Elatusvelvollisuus 14.2.2011 I AVIOLIITON OIKEUS- VAIKUTUKSET. Henkilöoikeudelliset oikeusvaikutukset? PERHE- JA PERINTÖOIKEUS Itä-Suomen yliopisto Kevät 2011 Lehtori, VT Heidi Théman, PKAMK, heidi.theman@pkamk.fi Perhe- ja perintöoikeuden jaottelua Lapsioikeus Nimioikeus Edunvalvonta- eli holhousoikeus

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 63/2009 vp Hallituksen esitys lasten suojelua koskevan Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Lapsen elatuksen rekisteri

Lapsen elatuksen rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9.

KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN. Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna Tampere 22.9. KIRJAAMISEN TAVAT VAIKUTTAVAT LAPSEN ASIAN KÄSITTELYYN Taina Niiranen Sosiaalijohtaja, HTM Hämeenlinna 17.9.2015 Tampere 22.9.2015 LASTENSUOJELUN ASIANTUNTIJÄSEN Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen

Lisätiedot

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta. Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki Hallintokatu 2, PL 41 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 2. Osarekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Lasten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto Sateenkaariperheet ry Lausunto 24.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa erityisen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1459901* A-OSA + + PK4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PK4_plus 1 *1459901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä on perheselvityslomake sinulle, jonka alle 18-vuotias naimaton lapsi on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. Sinä olet lapsen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi

Legaatinsaajan. oikeusasemasta. Tapani Lohi Legaatinsaajan oikeusasemasta Tapani Lohi TALENTUM Helsinki 2011 2011 Talentum Media Oy ja Tapani Lohi Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1500-5 Kariston Kirjapaino Oy 2011 pääpiirteittäin

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 235/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 235/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 235/2004 vp Hallituksen esitys laiksi maistraattien eräistä henkilörekistereistä sekä laeiksi avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain, lahjanlupauslain ja holhoustoimesta

Lisätiedot

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunto ISAVI/2705/05.01.01.02/2017 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Maistraattien

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto

IDEA-projekti. II koulutus Tampereen yliopisto IDEA-projekti II koulutus 3.-4.5.2018 Tampereen yliopisto Twitter: @IDEAchildrights @UniTampere #lapsenoikeudet Co-funded by the Rights, Equality and Citizenship (REC) Programme of the European Union Toimiva

Lisätiedot

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto

Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Syrjintäolettama, huoltajuus, rekisteröinti, kansainvälinen syntymätodistus, Bryssel II a asetus, YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 36/2015 Antopäivä: 10.11.2016 Hakija on ulkomaan

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 843. Laki. perintökaaren 7 luvun 5 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 843. Laki. perintökaaren 7 luvun 5 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2002 N:o 843 848 SISÄLLYS N:o Sivu 843 Laki perintökaaren 7 luvun 5 :n muuttamisesta... 3975 844 Tasavallan presidentin asetus Singaporen

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)

Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot