T. Ojanen and S. Salonen

Transkriptio

1 ISSN Canadian Translation of Fisheries and Aquatic Sciences [ No Licencing requirements of fish farms and control under the Water Rights Act T. Ojanen and S. Salonen Original title: Kalankasvatuslaitosten luvantarve ja vesilain mukainen valvonta In: Suomen kalankasvattaja 4: 16, 1984 Original language: Finnish Available from: Canada Institute for Scientific and Technical Information National Research Council Ottawa, Ontario, Canada KlA 0S Fisharies 81 Oceans LIBRARY JAN 29 nu 3 typescript pages BIBL È 0, 1ir: Pêche::,

2 1* Secretary Secrétariat of State d'état / MULTILINGUAL SERVICES DIVISION TRANSLATION BUREAU DIVISION DES SERVICES MULTILINGUES BUREAU DES TRADUCTIONS Client's No.-1\1 0 du client Department Ministère Division/Branch Division/Direction City Ville Fisheries and Oceans IBS Nanaimo, BC Bureau No.-1\1 0 du bureau Language Langue Translator (Initials) Traducteur (Initiales) Finnish OM. Suomen_kalankasvattaja_ (Finnish Fish Farmer), No 4, 1984, p. 16 (F ini snd ) FROM THE WATER AUTHORITY Our journal will start a ne w column 'From the Water Authority', which will feature contributions by the representatives of the National Water Administration or other water authorities: The first column is written by Titta Ojanen and Seija Salonen from the Industrial Division of the National Water Administration, describing the policy of their division regarding the licencing requirements and control of fish farms: LICENCING REPUIREMENTS OF FISH FARMS AND CONTROL UNDER THE WATER RI8HTS ACT ny Titta Ojanen and Seija Salonen Water pollution control regulations applying to fish farms and their control are based on ater rights legislation. The National Water Administration and its 13 law and the regulations: ater districts oversee compliance with the Within the National Water Administration, the natter is handled by the Industri e l Division of the Water Pollution Control and Maintenance Department and by the ater pollution control Canada. SEC 5-25 (Rev. 82/11)

3 - 2 - and maintenance branches of the water districts. In addition to the supervision of fish farms, these authorities also handle ater pollution control planning with reference to fish farming. The following will primarily discuss control under water rights legislation. The licencing of fish farms and possibilities of operating without a licence -froc the Water Rights Court have developed into an important issue. Fish farming is not specifically mentioned in the Water Rights Act, but it is subject to the same regulations as other operations that take water, release waste water into the water system, or practice water engineering (e.g. industry, municipal sewage systems). Licencing is based on an assessment of whether the operation violates the three caveats of the Water Rights Act (not to foul, to block or to alter). Under the Water Rights Act, no operations violating these caveats are permitted unless the Water Rights Court grants a special licence. If the fish farmer wishes to start without a Water Rights Court licence, he should inquire from the water authority whether and to what Extent this is possible. It is the duty of the water authority to estimate whether the operation requires a licence under the Water Rights Act. After the fish farmer has notified the water district of the operation, the National Water Administration issues the farmer a statement, which resembles a statement issued on the basis of advance notices. The above procedure is useful to both the water authority and the fish farmer. The latter is informed of the opinion of the National Water Administration whether the operation requires licencing and whether and in which manner the fish farming can be carried out without a licence from the Water Rights Court.

4 - 3 - If the Water Administration is of the opinion that the facility can operate without a Water Rights Court licence, its opinion is based on the fact that the facility is not thought to violate the caveats mentioned in the Water Rights Act as long as it operates in a manner described by the statement. That this is the case should normally also be verified by means such as mandatory monitoring. In some cases, the mater authority and the fish farmers have had conflicting opinions on the legality of the situation. This has happened particularly in marine areas where fish farming has increased rapidly in the last few years. Almost all facilities started without a licence troc the Water Rights Court and most also without notifying the water district. In addition, those farms that reported their operations and received a statement frein the Water Administration, did not always think it necessary to act in accordance with the manner described in the said statement. Under the Water Rights Act, the water authority must in such a situation take measures to straighten out the matter. Depending on the case, the matter is Cl cher reported to the public prosecutor or a request for official assistance is sent to the Water Rights Court. However, it should often be possible to clear the matter up though negotiations between the water authority and the fish farmer. To recapitulate, it can be said that the fish farmer must have a valid licence from the Water Rights Court when the operation is launched if the operation is subject to licencing under the Water Rights Act. Otherwise, the fish farmer must have a statement from the National Water Administration. It is the duty of the local water district and the National Water Administration to oversee compliance with the licencing regulations of the Water Rights Court and with measures indicated in the statement of the National Water Administration.

5 è C VESIVIRANOMAISELTA Lehdessiimme alkaa uusi palsta "Vesiviranomaisella", johon kirjoittavat vesihallituksen edustajat tai muut vesiviranomaiset. Palstan avaavat vesihallituksen teollisuustoimistosta Tilla 0 j a- n e n ja Seija Sa 1 onen, jotka kertovat toimistonsa kannan kertaa kalankasvatuslaitosten luvantarpeesta ja valvonnasta. Kalankasvatuslaitosten luvantarve ja vesilain mukainen valvonta Kalankasvatuslaitosten vesiensuojelusta annetut maaraykset ja niiden valvonta perustuvat vesilainsaadântôôn. Lain ja maaraysten noudattamisen valvonta kuuluu vesihallitukselle ja sen alaisille 13 vesipiirille. Vesihallituksessa asiaa hoitaa vesiensuojelu- ja vesihuolto-osastolla teollisuustoimisto ja vesipiireissa vesiensuojelun ja vesihuollon toimiala. Paitsi kalankasvatuslaitosten valvonta kuuluu samoille viranomaisille mytis kalankasvatuksen vesiensuojelun suunnittelu. Tassa kasitellaan Minna vesilainsaadannôn mukaista valvontaa. Kalankasvatuslaitosten osalta on keskeisena noussut esille kysymys laitosten luvanvaraisuudesta ja mandollisuuksista toimia ilman vesioikeuden lupaa. Kalankasvatusta ei ole erikseen mainittu vesilaissa, vaan sitä koskevat samat maaraykset kuin muita vedenottajia, jâteveden vesistôôn paastajia ja vesistmen rakentajia (esim. teollisuus, kunnalliset viemarilaitokset jne.). Lahtijkohtana luvanhakuvelvollisuutta harkittaessa on se, rikkooko toiminta vesilain kolmea kieltoa vastaan (pilaamis-, sulkemis- ja muuttamiskielto). Vesilain mukaan naiden kieltojen vastainen toiminta on kielletty, ellei vesioikeus erikseen anna siihen lupaa. Jos kasvatus halutaan aloittaa ilman vesioikeuden lupaa, on kasvattajan hyva kysyâ vesiviranomaisen kasitysta siita, onko tama mandollista, ja kuinka laajassa mittakaavassa. Vesiviranomaisen tehtavana on esittaa arvio siita, vaatiiko toiminta vesilain perusteella luvan. Kasvattajan tehtya toiminnasta ilmoituksen vesipiirille antaa vesihallitus kasvattajalle asiasta lausunnon, joka on ennakkoilmoituksista annetun tarkastuslausunnon kaltainen. Kyseinen menettely on kaytttikelpoinen seka vesiviranomaisten etta kasvattajan kannalta. Kasvattaja saa selville vesihallituksen kâsityksen toiminnan luvanvaraisuudesta ja vesihallituksen tulkinnan siita, voidaanko ja millâ lailla toimien kasvatusta harjoittaa ilman vesioikeuden lupaa. Mikâli vesihallitus katsoo laitoksen voivan toimia ilman vesioikeuden lupaa tama perustuu siihen, etta laitoksen ci arvioida rikkovan vesilaissa mainittuja kieltoja vastaan, mikali se toimii lausunnossa esitetylla tavalla. Lisaksi tama asian tua on useimmiten voitava todeta, esim. velvoitetarkkailulla. Joissakin tapauksissa vesiviranomaisen ja kasvattajien kasitykset tilanteen laillisuudesta ovat menneet ristiin. Nain on kâynyt etenkin merialueella, missa kalankasvatus on viime vuosina lisaantynyt nopeasti. Lahes kaikki laitokset ovat aloittaneet toimintansa ilman vesioikeuden lupaa, ja useimmat myôs ilman vesipiirille tehtyâ ilmoitusta. Nekään jotka ovat ilmoittaneet toiminnastaan ja saaneet vesihallitukselta lausunnon asiasta, eivât valttamattâ oie katsoneet tarpeelliseksi toimia vesihallituksen lausunnossa esitetylla tavalla. Vesilain perusteella vesiviranomaisen on tallaisessa tilanteessa ryhdyttavâ toimenpiteisiin tilanteen selvittâmiseksi. Tapauksesta riippuen asiasta joko ilmoitetaan viralliselle syyttajalle tai tehdaan vesioikeudelle virka-apuhakemus. Usein tilanne voitaneen kuitenkin selvittaa vesiviranomaisen ja kasvattajan valisten neuvottelujen perusteella. Tiivistâen voidaan sanoa, etta kasvattajalla jo toimintaa aloittaessa on oltava lainvoimainen vesioikeuden lupa, mikali toiminta on vesilain mukaan luvan Nimityksiâ Valtion kalatalousoppilaitoksen kalatalousopettajan ylimaaraiseen toimeen paaasiallisena opetusalana kalanviljely on nimitetty fil.kand. Olof K arlsson 1.8. Widen. Han on aikaisemmin toiminut Nylands fiskarfôrbundin toiminnanjohtajana ja mm. assistenttina HusOn biologisella asemalla Tarkastaja Markku A r o maa- ja metsâtalousministeriiista on valittu Kalatalouden Keskusliiton seuraavaksi toiminnanjohtajaksi. Aro astuu virkaan kun nykyinen toiminnanjohtaja, kalastusneuvos Lauri Li edes 32 vuoden tytin jalkeen siirtyy elakkeelle. Suoritettuaan filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1972, paaaineenaan ekologinen elaintiede han toimi ensin tutkijana ja siirtyi sitten maaja metsatalousministeriiin kalastusja metsastysosastolle. Ministeriiissa han on ollut tilapâisena tarkastajana , v.t. ylimaaraisena tarkastajana , ylimaaraisena tarkastajana ja tarkastajana kesasta 1983 Widen. Aro on mytis toiminut erilaisissa komiteoissa, toimikunnissa ja tyôryhmissa. varaista. Muussa tapauksessa kasvattajalla on oltava vesihallituksen asiasta antama lausunto. Paikallisen vesipiirin ja vesihallituksen tehtavana on valvoa vesioikeuden luparnââraysten ja vesihallinnon lausunnossa edellytettyjen toimenpiteiden toteutumista. 16