Rannikkotykistökerho Johtorengas 40 vuotta Rannikon Puolusta jäin Kilta 15 vuotta
|
|
- Markku Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 20. VUOSIKERTA KESÄKUU 1977 N:o 2 RANNIKKOPUOLUSTUKSEN RESERVILÄISJÄRJESTÖT JUHLANUMERO Rannikkotykistökerho Johtorengas 40 vuotta Rannikon Puolusta jäin Kilta 15 vuotta
2 a n t i a i h a i t n - n t u s a o RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta Puolustusministerin tervehdys rannikkotykistön reserviläisjärjestöille Kalliolinnantie 22 - Kaivopuisto Helsinki - Puhelin Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello Auki sunnuntaisin kello Rannikkotykistön Upseeriyhdisfyksen, Rannikon Puolustajani Killan ja Rannikko-tykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Evl O Lyytinen Prof P Vähäkallio Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Suominen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen SIRtR puh Rannikkotykistön reserviläisjärjestöt Helsingin Reserviupseeripiirin Rannikkotykistökerho "Johtorengas" ja Rannikon Puolustajain Kilta viettävät juhlavuottaan. Molemmat yhdistykset voivat olla tyytyväisiä saavutuksistaan reserviläisten yhdistäjänä ja aselajinsa edistäjänä. Vajaa vuosi sitten esitti Toinen Parlamentaarinen Puolustuskomitea yhtäpitävästi edellisen komitean kanssa, että eräs valtakuntamme puolustuksen painopistealue on Itämereen rajoittuva rannikkomme. Rannikkopuolustuksemme saa tästä selkeät suoritevaatimukset niin rauhan kuin eriasteisten kriisienkin ajalle. Rannikkotykistölle asetetaan korkeat vaatimukset. Tämä koskee sen vakinaista väkeä ja reserviläisiä. Suoritevaatimuksista löytyy yhteistoiminnalle tarpeellisia kiinnekohtia myös tulevaisuudessa, joten järjestönne voi suunnata katseensa luottavaisena kohti seuraavia vuosia. Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh Esitän juhliville yhdistyksille onnitteluni ja menestyksen toivotukseni arvokkaassa työssänne. Ilmoitukset Mainosmerkki, Meritullinkatu Helsinki 17, puh Seppo Westerlund Kirjapaino T A Sahaila'n Kirjapaino Oy Helsinki
3 Puolustusvoimain komentajan tervehdys Rannikkotykistön tarkastajan tervehdys rannikkopuolustuksen reserviläisjärjestöille Aselajimme piirissä vapaaehtoisella yhdistystoiminnalla on monikymmenvuotiset juurevat perinteet. Eräänä osoituksena tästä viettää Rannikkotykistökerho Johtorengas tänä keväänä neljättä kymmenvuotispäiväänsä. Se siirtyy elinvoimaisena keski-ikäisten joukkoon. Rannikon Puolustajain Kilta puolestaan, nyt viisitoista vuotta täyttäessään, pian kiipeää pariin kymmenenteensä. Viime vuosina laaditut perusteelliset selvitykset puolustusvoimien tilasta ja kehitystavoitteista ovat antaneet hyvät perusteet rannikkopuolustuksemme materiaaliselle ja koulutukselliselle kehitystyölle. Puolustusvoimien sodanajan tehokkuus perustuu henkilöstön osalta pääosin reserviläisten niin henkiseen, fyysiseen kuin ammattitaidolliseenkin suorituskykyyn. Tässä reserviläisten voiman kokoamisessa vapaaehtoiset aatteelliset yhdistykset kuten Helsingin Reserviupseeripiirin Rannikkotykistökerho "Johtorengas" ja Rannikon Puolustajain Kilta ovat näytelleet merkittävää osaa. Puolustusvoimien puolesta haluan kiittää nyt merkkipäiviään viettäviä yhdistyksiä pyyteettömästä työstä maanpuolustuksemme hyväksi ja toivottaa menestystä tulevassa toiminnassanne. Lauri Sutela Yhdistykset ovat eri-ikäisiä, ne kokoavat voimansa eri ryhmistä, mutta molemmilla on yksi yhteinen peruspiirre. Niiden jäsenkunta koostuu miehistä ja naisista, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa kokeneet saariston ja ulkolinnakkeen työnsä kehyksenä. Puutteelliset olosuhteet ja yksipuoliset vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat monasti olleet leimaa antavia tuolle ympäristölle. Silti sille ei ole selkää käännetty. Päinvastoin, sinne halutaan yhä uudelleen, nyt jo tapaamaan vanhoja tuttuja. Yhteiset ihmissuhteet, yhteiset kokemukset, yhteinen aselaji yhdistävät. Ulkolinnakkeille, entisille "paikoille", tehdyt yhteiset matkat ovat samalla tutustumista aselajimme nykytilaan. Toivon aselajin vakinaisen väen enenevässä määrin antavan reservilleen hyvin valmisteltua, eri asteisen koulutuksen saaneet henkilöryhmät tavoittavaa ja ajankohtaista tietoa rannikkotykistöstä. Uskon aselajimme piirissä toimivilla reserviläisyhdistyksillä olevan ensiarvoisen tärkeän aseman ja tehtävän rannikkotykistön erikoisolosuhteiden tunnetuiksi tekemisessä. En malta olla tässä yhteydessä sanomatta, että aselajimme tarvitsee työntekijöitä kaikille sen monille toimialoille. Rannikkotykistöaselajin puolesta esitän vuosipäiviään viettäville yhdistyksille parhaat onnitteluni ja kiitokseni uhrautuvasta työstä. Toivotan yhdistysten jäsenille voimaa ja menestystä maanpuolustustyössämme kaikilla siihen kuuluvilla osa-alueilla. Kanssanne on aina aselajin luja tuki. Alpo Kantola
4 VEIJO ERAVUO Rt-kerho Johtorenkaan jäsenanalyysi Kerhoissa ei ole yleensä tutkittu jäsenistön koostumusta ja eri tekijöitä, jotka vaikuttavat jäsenistön lisääntymiseen, vähenemiseen tai kerhouskollisuuteen. Kun Helsingin Reserviupseeripiirissä vuosi sitten tuotiin ilmi huolestuminen jäsenkannan vähenemisestä, ryhdyin jäsenluetteloa ja keskustelutilaisuutta Rannikkotykistökoulun Upseerioppilaskunnan kanssa apuna käyttäen analysoimaan jäsenkantaamme ja pohtimaan mahdollisia keinoja jäsenkannan lisäämiseksi. Tutkimuksen perustana mainittu jäsenluettelo on heinäkuulta 1975, jolloin jäsenistön vahvuus oli 303 henkeä. Tuolloin oli Johtorengas 38- vuotias, toimivana kerhona siis suhteellisen iäkäs. Koska tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa myös mahdollisuuksia uusien jäsenien hankkimiseksi, on tutkimus jaettu käsittämään kaikki jäsenet sekä erikseen nuoret jäsenet, koska näille on jaettu tehostettua informaatiotamme. 1. KAIKKI JÄSENET 1.1 Ikäjakauma Usein kuulee mainittavan, että reserviupseerikerhojen kokoukset ovat niitä sodassa olleiden muistelu- ja tarinatuokioita. Ainakaan nykyisin tämä ei enää voi pitää paikkaansa, sillä ne ikäluokat, jotka olivat viime sodassamme mukana, muodostavat vain runsaan kolmanneksen jäsenkannastamme kuten alla olevasta selviää. 20i Ifl < CC < : io UJ KUVA 1. IKÄJAKAUMA diagrammimaksimin väliin. Hieman yllättävältä näyttää diagrammissa nuorten vuotiaitten suuri osuus. Nämä b ^!KAVUOD E T Edellä on tuotu esille myös alle 30-vuotiaiden suuri osuus jäsenkannastamme, joka viittaa siihen, että toimintamme on jälleen alkanut kiinnostaa nuoria reservin upseereita. Jos ikäjakaumaa tarkastellaan tilastolliselta kannalta tavanomaisissa 5 vuoden ryhmissä, saadaan jäsenistön ikäjakauma näyttämään kuvan 1 mukaiselta pylväsdiagrammilta. Heti ensi silmäyksellä voidaan havaita kaksi selvää maksimia, mikä on tilastollisesti epätavallinen ilmiö. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että heti sodan jälkeen oli muutaman vuoden tauko upseerikoulutuksessa ja muutoinkin reserviupseerien toimintaa ei katsottu poliittisen painostuksen vuoksi nuorten kannalta suopeasti. Näin on muodostunut tuo "laakso" kahden ikäsekä ryhmä vuotiaat ovat kuitenkin niitä ikäluokkia, joihin nuorten yhteysupseerimme on ollut tarmokkaasti yhteydessii kokelassaunailloin y.m. tavoin. Osansa juuri vuotiaitten ikäryhmän maksimiin on myös myöhäisellä iällä suoritetussa asepalvelussa, jonka vuoksi he sijoittuvat tehokkaan informaatiomme piiriin. 1.2 Jäsenaikajakauma Rt-kerho Johtorenkaan liittyminen Helsingin Reserviupseerikerhoon v aiheuttaa epätavallisen maksimin jäsenaikadiagrammissa vuotta jäsenenä olleiden kohdalle (kuva 2). Kysymyksessä on selvä tilastovirhe, jos asiaa katsotaan nimenomaan Johtorenkaan kannalta. Samaa vir z j f \ 1 KUVA 2 JASEN AIKANA V. AUMA : L 5-9 ifi-u:i5-i9 io-:il&-i9 1:1.. :s-4o!>4'o"! hettä edustavat yli 40 vuotta jäsenenä olleet, Johtorengas kun oli tarkastelun aikana vasta 38-vuotias. Nämä virheet aiheutuvat Helsingin Reserviupseeripiirin jäsenluettelon käytöstä lähtömateriaalina, koska vanhoja Johtorenkaan omia jäsenluettelolta ei ollut käytettävissä. Ryhmän v tulisi tasoittua ryhmään v. Tällöinkin ne yhdessä osoittavat vastaavanlaista maksimia kuin ikäjakaumassakin. Voidaan siis katsoa, että Johtorengas toimiessaan pienenä kerhona on pystynyt hyvin keräämään jäsenensä ja myöhemmin nämä jäsenet ovat olleet uskollisia kerholleen. Yli 40-vuotiaitten ryhmä koostuu niistä rannikkotykistössä palvelleista, jotka liittyivät Helsingin Reserviupseerikerhoon. Näistäkin osa liittyi myöhemmin Johtorenkaaseen ja he kuuluivatkin vuoteen 1945 saakka kahteen reserviupseerikerhoon. Muilta osin näyttää diagrammi normaalia toimivan yhdistyksen jäsenaikajakaumaa, jossa uusien jäsenten kasvava osuus osoittaa, että kiinnostus kerhoamme kohtaan on jatkuvaa. Jäsenajan kasvaessa tapahtuu luonnollista poistumaa kuoleman, paikkakunnalta poismuuton tai väsymisen vuoksi. 1.3 Arvoastejakauma Tällä seikalla ei liene merkitystä kerhon toimivuuteen, mutta pienenä mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan todeta, että arvoastejakauma noudattaa melko tarkoin matemaattista funktiota kuten kuvasta 3 voidaan havaita. Itse asiassa tämä ei liene ammattihenkilölle mikään yllätys. Ilolla on tervehdittävä käyrän kertomaa, jonka mukaan lähes 50 % jäsenistämme on vänrikkejä, siis etupäässä nuoria upseereita. Pienen kauneusvirheen käyrän muotoon aiheuttavat kapteenit, joista parin ylentäminen majuriksi kaunistaisi käyrän lähes ideaaliseksi matemaattiseksi funktioksi. 1.4 Kerhon hallituksen koostumus Hallituksen ikäjakauma vastaa hyvin jäsenistön ikäjakaumaa lukuunottamatta vuotiaitten ryhmää, jolla voidaan katsoa olevan hallituksessa yhden miehen yliedustus. Jäsenvuosiensa perusteella jakaantuu hallitus eri ryhmiin tasaisesti alle 5 jäsenvuoden ryhmästä jäsenvuoden ryhmään. Ryhmä jäsenvuotta ei ole kuitenkaan saanut edustusta hallitukseen. Hallituksen jäsenten arvoastejakaumakin vastaa verraten hyvin koko kerhon jäsenten arvoastejakaumaa. Kriittisesti asiaa tarkastellen voidaan kuitenkin todeta luutnanteilla olevan pienen yliedustuksen kapteenien ja ylempien upseerien kustannuksella. 2. NUORET JÄSENET Nuoriin jäseniin on tässä tarkastelussa luokiteltu ne jäsenet, jotka on ylennetty vänrikeiksi vuosina , siis 10 viimeisen tarkasteluvuoden aikana. Heidän lukumääränsä on 87 henkeä. Puutteellisten jäsentietojen vuoksi on tarkastelu rajoitettu kuitenkin pääasiallisesti 75 henkeen. 2.1 Liittymisaika Kuvan 4 diagrammi osoittaa, että ylentämisestä lukien ensimmäisen vuoden aikana on noin 80 % nuorista jäsenistämme liittynyt kerhoomme. Diagrammissa on tämä pylväs vielä jaettu kahteen puolen vuoden jaksoon, alempi on ensimmäinen vuosipuolisko ja ylempi toinen. Tämä diagrammi esittää kiistatta sen tosiseikan, että ainakin viime aikoina on suurin osa nuorista siviiliin päässeistä vänrikeistä liittynyt jäseneksemme ensimmäisten siviiliin pääsyn jälkeisten kuukausien aikana. Tulos on ristiriidassa Helsingin Reserviupseeripiirin ilmoittaman jäseneksi liittymisen ajankohdan kanssa, joka olisi vasta 2 3 vuotta siviiliin pääsyn jälkeen. Ero voitaneen selittää ainoastaan nuoriin upseereihin kohdistuneella keskimääräistä tehokkaammalla me. toiminnallam 2.2 Ylentämishetken vaikutus liittymiseen Palveluksessa olevan upsee- 6
5 , 1 KUVA i. AIKA YLENTÄMISESTÄ LIITTYMISEEN AIKA.V riaineksen kotiuttaminen tapahtuu kolme kertaa vuodessa, tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. Tarkastelun alaiset 75 jäsentämme jakautuvat eri ryhmiin taulukon 1 mukaisesti. Taulukosta havaitaan, että tammikuussa ja syyskuussa ylennetyt ovat liittyneet selvästi mieslukuisammin jäseniksemme kuin toukokuussa ylennetyt. Koska informaatiomme on ollut keskimäärin samanlaista jokaiselle ylennyserälle, täytyy olla olemassa jokin syy, miksi informaatiomme juuri toukokuun erälle on kantanut huonon hedelmän. Ei voitane välttyä ajatukselta, että kesän läheisyys vie mielet muihin rientoihin ja vapaaehtoinen maanpuolustustyö jää ajatuksissa taka-alalle. 2.3 Jäseneksiliittymisfrekvenssi Upseerikursseilla on ollut keskimäärin 24 oppilasta, joiden kotipaikkana on ollut Helsinki tai Helsingin lähiympäristö, siis kerhomme toimintapiiriksi katsottava alue. Tut- kittavana aikana on näistä liittynyt jäseniksemme keskimäärin 12,5 %. Paras tulos yhdeltä kurssilta on ollut 42 %. 3. YHTEENVETO JÄSENISTÖSTÄ Jäsenistön keski-ikä on 45 vuotta. Vanhat sodan käyneet jäsenet ovat väistymässä nuorempien tieltä, jotka edustavatkin nykypolvea ja uutta linjaa rannikkotykistön upseerien koulutuksessa. Kerhomme jäsenyys näyttää kiinnostavan verraten tasaisesti kaikkia upseerikoulutuksen saaneita ikäluokkia. Nuorimmissa ikäluokissa on kuitenkin havaittavissa pientä nousua. Tämä johtunee kerhomme tehokkaasta infor- Taulukko 1. Ylentämishetken vaikutus liittymiseen Liittyneet Ylentämishetki Vuosi yhteensä Tammikuu Toukokuu Syyskuu % 40 % 19 % 41 % moinnista. Tätä seikkaa tukee myös jäsenjakauma, josta havaitaan lisäksi "vanhojen johtorenkaalaisten" (30 38 jäsenvuotta) jäsenuskollisuus. Suoritetun tarkastelun perusteella voidaan myös todeta, että kerhon hallitus edustaa tasapuolisesti kerhon jäsenkantaa nyt tutkittujen ominaisuuksien suhteen. 4. MAHDOLLISUUDET JÄSENISTÖN LISÄÄMISEEN Nuoria jäseniämme koskevan tutkimusosan perusteella voidaan havaita, että tehokas informaatio tuo jäsenhankinnassa parhaan tuloksen. Nuoren vänrikin jäseneksiliittymisalttius on parhaimmillaan heti kotiuttamisen jälkeen. Upseerioppilaskunnan edustajien kanssa käydyssä neuvottelussa toivat oppilaat esille informaatiossa esiintyvinä epäkohtina sen esittämisen liian varhaisessa vaiheessa ja liian suurelle joukolle, jolloin henkilökohtainen kosketus kärsii. Lisäksi toivottiin urheilua ja retkeilyä sekä ampumista kerhon ohjelmaan. Jos jäsenistöä tahdotaan lisätä nimenomaan nuorilla upseereilla, on huolehdittava ennen kaikkea hyvästä (mielellään kirjallisessa muodossa täydennetystä) informaatiosta, joka annetaan vähän ennen kotiuttamista esim. kokelassaunaillassa. Lisäksi vasta kotiutetut olisi syytä kutsua sopivaan Johtorenkaan ohjelmaan mukaan. Näissä tilaisuuksissa tulisi myös olla jäsenkaavakkeita, jotta nuoret voisivat täyttää ne siellä tarvitsematta käydä Helsingin Reserviupseeripiirin toimistossa. Kerhoa koskevaan informaatioon tulisi sisällyttää myös toimihenkilöiden osoit- VEIJO ERAVUO Tapahtumia ja toimintaa 40-vuotiselta taipaleelta Tammikuun 18. päivänä 1937 kokoontui kahdeksantoista Helsingin Rannikkotykistösuojeluskunnan reserviupseeria perustamaan oloissamme ainutlaatuista yhdistystä, reserviupseerikerhoa, jonka jäsenyyden edellytyksenä oli rannikkotykistössä suoritettu asepalvelus. Näin kylvettiin siemen reserviupseerien aselajikerhoille, joita 10 vuotta myöhemmin ruvettiin perustamaan muidenkin aselajien upseerien toimesta. Virikkeen antajana Johtorenkaan perustamiseen voidaan pitää nelisen vuotta aikaisemmin aktiiviupseerien perustamaa Rannikkotykistön Upseeriyhdistystä, johon nykyisin useat Johtorenkaan jäsenet kuuluvat. Toimittuaan vuoteen 1941 saakka riippumattomana kerhona liittyi Rt-kerho Johtorengas Suomen Reserviupseeriliittoon, liiton taholta tulleen toivomuksen mukaisesti. Helsingissä toimi tämän jälkeen kaksi RUL:oon kuuluvaa kerhoa, jotka kuitenkin marraskuussa 1945 sulautuivat yhdeksi, Johtorenkaan liityttyä teet kontaktin saamisen helpottamiseksi. Kerhon nuorien jäsenien toimintaa, lähinnä retkeilyä, urheilua ja ampumista, johtamaan tulisi asettaa hallituksen nuori jäsen, joka sitten keräisi liittyneet nuoret vaikka aluksi omiin tilaisuuksiinsa ja Helsingin Reserviupseerikerhoon sen rannikkotykistön upseerien 170-henkiseksi osastoksi. Vuonna 1963 tapahtunut Helsingin Reserviupseerikerhon uudelleenorganisointi muutti jälleen Johtorenkaan asemaa saattaen sen eräänlaiseksi harrastuspiiriksi uudessa Helsingin Reserviupseeripiirissä. Aselajikerhoille tasa-arvoinen asema Keväällä 1975 eli järjestyneen reserviupseeritoiminnan 50-v juhlavuonna jätti Rt-kerho Johtorenkaan hallitus Helsingin Reserviupseeripiirin kautta RUL:lle edelleen toimitettavaksi kirjelmän, jossa pyydettiin aselajikerhoille tasa-arvoista asemaa aluekerhoihin nähden. Tämä kirjelmä edellytti siis Helsingin Reserviupseeripiirin organisaation muutosta, joka näyttääkin tällä hetkellä olevan hiljalleen tapahtumassa. Piirin sääntöjä on muutettu siten, että esim. aselajikerhot, joiden rekisteröiminen ei ollut mahdollista, aktivoisi heidät näin toimiviksi jäseniksi. Voidaan myös ajatella, että hallituksessa olisi kaksi jäsentä nuoria varten, joista toisen pääasiallisena tehtävänä olisi hoitaa informointi nuorille mahdollisille jäsenille ja toisen tehtävänä huolehtia nuorien jäsenien toimin Yhtenäinen jäsenistö voidaan nyt rekisteröidä. RUL on puolestaan ilmoittanut, että aikaisemmasta käytännöstä poiketen se voi hyväksyä jäsenyhdistyksensä muullakin kuin alueellisella perusteella. Luonteeltaan Rt-kerho Johtorengas oli alkuaikoinaan eräänlainen toveripiiri, sillä suhteet aselajiin hoidettiin yleensä Suojeluskunnan ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen kautta, joiden jäseniä Johtorenkaankin jäsenet olivat. Sotavuodet luonnollisesti vaikeuttivat toimintaa ja sodan päätyttyä tapahtunut Suojeluskunnan lakkauttaminen sekä Johtorenkaan jäsenien siviiliin siirtyminen muuttivat olosuhteita huomattavasti. Jäsenistön toiminta oli vireätä ja tapahtui entisen kolmijakoisuuden sijasta etupäässä Johtorenkaan puitteissa kuitenkaan unohtamatta hyviä suhteita Rannikkotykistön Upseeriyhdistykseen. nasta. Kun edellä ehdotettua linjaa noudatetaan, uskon, että yhä useampi nuori havaitsee reserviupseeritoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön kiinnostavan itseään. Tällöin saamme myös liittymisfrekvenssin nousemaan. 8 9
6 Toimintamuodot Kerhornme jäsenet toisiinsa liittävän aselajin erikoisluonteen vuoksi eroaa toiminta jonkin verran tavallisen reserviupseerikerhon toiminnasta, sillä linnakeretkeilyt ja harjoitusammuntojen seuraaminen ovat sellaisia ohjelmia, jotka kiinnostavat omien jäseniemme lisäksi myös muiden kerhojen jäseniä. Meren läheisyys on houkutellut myös Johtorenkaan jäseniä osallistumaan nelimiehisellä joukkueella RUL:n merikilpailuun vuodesta 1956 lähtien. Kilpailu käsittää suunnistus- ja tarkkuusajon sekä päivällä että yöllä, paikanmääritys- ja viestitehtäviä sekä maastoammunnan. Tämän perinteen jatkuvuudesta vastaavat kerhon hallituksessa olevat kaksi merenkulku-upseeria. Ampuminen on myös saanut vankan jalansijan toiminnassamme. Tosin kysymyksessä on aina ollut joukkueammunta ja 1960-luvuilla kilpailtiin tanskalaisten kanssa paremmuudesta kotiradoilla. Samoihin aikoihin suoritettiin pistoolikilpailuja rannikkotykistön reservin aliupseereita vastaan, mutta tämäkin on nykyisin rauennut. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on kilpailtu myös paremmuudesta kolmen kerhon, Kenttätykistökerhon, Kranaatinheitinkerhon ja Johtorenkaan kesken. Parhaiten lienee Johtorengas menestynyt kuitenkin piirin sisärata-ammunnoissa, joissa joukkueemme on monena vuonna voittanut aselajikerhojen sarjan. Toimintaan sisältyy myös tutustumiskäyntejä talouselämämme eri kohteisiin, joista mainittakoon sellaiset tunnetut nimet kuin Valmet Oy Helsingin Telakka, Oy Wärt- Johtorenkaan elossaolevat puheenjohtajat vasemmalta kapt Vähäkallio, maj Ignatius, kapt Nissinen, maj Heimonen ja nykyinen puheenjohtaja Itn Eravuo. silä Ab Helsingin Telakka, Oy Gustav Paulig Ab, Suomen Tupakka Oy ja Tikkurilan Väritehtaat Oy ynnä monet muut. Yhteistyö Viihteellisempää toimintaa edustavat jokakeväiset herrasmieskilpailut, joissa mitellään RTUY:n jäsenten kanssa kykyjä tiedon ja älyn merkeissä, joskus ehkä hivenen verran kuntoakin. Yhteistoimintaa aktiiviupseereiden kanssa esiintyy myös "Löylykauhakilpailun" merkeissä, joka käydään Rannikkotykistökoulun, Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin ja Johtorenkaan upseereiden kesken. Tässä punnitaan ensin kunkin kilpailijan tietoja ja sen jälkeen kilpailun jännitys laukaistaan makoisissa löylyissä. Toiminnasta puhuttaessa ei sovi unohtaa yhteyden pitoa tuleviin reservin upseereihin. Johtorengas käy tervehtimässä jokaista upseerioppilaskurssia tavallisesti heidän leirillään. Rykmentin kokelaille järjestetään vähän ennen kotiutumista saunailta, jossa he tutustuvat perusteellisemmin toimintaamme ja nuoriin jäseniimme. Upseerikurssin päättyessä muistaa Johtorengas hylsyllä rt-aineissa parasta oppilasta ja kotiuttamistilaisuudessa luovutetaan rykmentin reiluimmalle kokelaalle "Peruskalliomme Maanpuolustus" mitali. Edellä on esitetty lyhyesti Johtorenkaan historian pääpiirteet ja nykyinen toiminta. Minkälaiseksi kerhomme toiminta tulee tulevaisuudessa muodostumaan ja miten se kutakin jäsentämme tyydyttää, riippuu meistä itsestämme, sillä jokaisella jäsenellä on mahdollisuus ehdottaa uusia toimintamuotoja. SUOMEN RESERVIUPSEERILIITON TERVEHDYS Suomalainen turvallisuus lepää ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen varassa. Ulkopolitiikka on aktiivista, rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa. Maanpuolustus taas rakentuu kolmen edellytyksen varaan: 1) Maalla on seitsemänsataatuhatta miestä käsittävä koulutettu reservi, 2) Vaaratilanteessa perustettava kenttäarmeija on tyydyttävästi varustettu ja 3) Kansa on puolustustahtoinen. Kahdesta ensimmäisestä edellytyksestä vastaavat yhteiskunta ja puolustusvoimat ja kolmannesta edellytyksestä yhteiskunta ja maanpuolustusjärjestöt. Maanpuolustusjärjestöjen, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reservin Aliupseerien Liiton rauhanaikaisena päätehtävänä on vaikuttaa siihen, että kansa on puolustustahtoinen. Tämä ei ole mikään vähäpätöinen tehtävä, sillä historia on osoittanut, että armeijan koulutus- ja materiaalikysymyksissä rauhan aikana tehdyt laiminlyönnit voidaan hätätilanteessa nopeasti korjata, mutta rauhan aikana "kesannolle" päästetty maanpuolustustahto korjaantuu vain vuosien sitkeällä työllä. Suomalaisten osoittamalla voimakkaalla maanpuolustustahdolla on myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen ja ennalta ehkäisevä vaikutus maan johtamiseen sodan jalkoihin. Reserviläiset ovat siis jo rauhan aikana avainasemassa turvallisuuskysymyksissä. Reserviläisjärjestöjen hallitukset päättivät tämän vuosikymmenen alussa, että järjestöjen päätehtävä on maanpuolustustahdon kohottaminen ja ylläpitäminen maassamme. Tämä on liittojen, piirien, reserviläiskerhojen ja yksityisten reserviläisten tehtävä ja tästä tehtävästä johtuu, että toimintaa on suunnattava voimakkaasti ulospäin kaikkiin kansalaispiireihin. Meidän on vain rohkeasti astuttava esiin ja jaettava toimintamme vapaaehtoisen maanpuolustuksen sektorilla siten, että yli puolet vuotuisista toiminnoistamme suuntautuvat ulos päin ja vajaa puolet toiminnoista käsittävät sisäistä toimintaa, omassa piirissä tapahtuvaa urheilutoimintaa, johtamistaidon koulutustoimintaa ja puolustusvoimien kehityksen seuraamista ym. Reserviläisjärjestöt ovat kokeneet tällä vuosikymmenellä ikäpolven vaihdoksen. Sodassa olleiden raserviläisten määrä järjestössä on enää kolme-neljäkymmentä prosenttia. Nuoret ovat astuneet esiin. He ovat ymmärtäneet, että reserviläiset voivat nykyistä paljon enemmän vaikuttaa virallisen turvallisuuspolitiikkamme tukemisessa, jos vain omaksutaan maanpuolustusasenteiden vahvistamistehtävä ja pidetään tämä tehtävä aina kirkkaana mielessä. Näillä ajatuksilla tervehtii Suomen Reserviupseeriliitto Rannikkotykistökerho Johtorengasta toivottaen menestystä maanpuolustustyössä. Juhani Autti 10
7 EVERSTILUUTNANTTI JUKKA KARVINEN Piirteitä Suomen rannikkotykistön reserviupseereiden koulutuksesta KEHITYKSEN ERI JAKSOT Itsenäisen Suomen rannikkotykistön lähes kuusikymmenvuotista taivalta voidaan komentosuhteiden muotoutumisen osalta tarkastella esimerkiksi seuraavasti: vuoteen 1927 kehityksen ja muotoutumisen jakso, vuoteen 1952 keskitetyn johdon merivoimakausi, vuoteen 1967 keskitetyn johdon yleistykistövaihe ja nykyinen aselajitarkastajajohtoinen rannikkopuolustusjärjestelmäkausi. Kukin näistä jaksoista on säädellyt myös aselajimme reservinupseeriston koulutusjärjestelyjä. VAPAUSSODAN PERINTÖ Vapaussodan perintönä joutui haltuumme oloihimme nähden valtava, silloista maailman huipputeknologiaa edustava taisteluvälineistö. Aselajin käytettävissä ollut henkilöstö oli lukumäärältään vähäinen ja koulutukseltaan sekä taustaltaan epäyhtenäinen. Päällystöpulan poistamiseksi toimeenpantiin jo kesällä 1918 Kuivasaaren linnakkeella saksalaisen kaptl VVustraun johtama upseerikokelastasoinen opetustilaisuus "Ausbildungsund Lehrkommando"-nimisenä. Kurssin kestoaika oli 2,5 kk, pääkoulutusaiheiden koostuessa muodollisesta tykkikoulutuksesta ja sulkeisjärjestyksen harjoittelusta. Muihinkin vierasperäisiin kouluttajiin jouduttiin turvautumaan. Saavutettuihin koulutustuloksiin viitataan mm Rannikkotykistön komentajan kenr Kivekkään viimeisessä päiväkäskyssä no 20/ : " Työtä on tehty kovasti, kovin vaikeissa olosuhteissa. Syksyllä oli melkein kaikesta välttämättömästä puute: ruokaa oli vähän, vaatteita vielä vähemmän. Työtämme vaikeuttivat vielä suuresti ylimieliset, erikoisasemassa olleet ulkomaalaiset "opettajat", jotka, kun lähemmin heihin tutustuttiin, osoittautuivat taitamattomiksi ja kokemattomiksi ei-ammattimiehiksi. Lopulta heistä päästiin ja työ alkoi sujua helpommin. Pahimmat vaikeudet olivat jo voitetut. Nyt ollaan jo, Jumalan kiitos, päästy niin pitkälle, että Rannikkotykistö, upseeriensa ja miehistönsä vähälukuisuudesta huolimatta, tarpeen vaatiessa, voi menes- Evl J Karvinen Johtorenkaan iltajuhlassa Rannikkotykkiväen historiaa ja tositapahtumia RtK:n johtajan evl J Karvisen tulkitsemina Johtorenkaan 40-vuotisjuhlassa Suomenlinnan Upseerikerholla tyksellä täyttää velvollisuutensa rantojemme puolustuksessa. Kaikesta sydämestäni toivon nuorelle Rannikkotykistölle vastedeskin menestystä ja onnea." Tavoitteet pidettiin korkealla usein joukko-osastojen komentajien toimenpitein. TOPOGRAFIAN VAATIMUKSET RT 2:n komentaja kapt Saari mm totesi tykkimiestensä topografisissa tiedoissa kohentamisen varaa ja käski päiväkäskyssään no 31/ seuraavan 19 tuntia käsittävän opetussuunnitelman heti toteutettavaksi: 1. Kiintotähdet eli auringot 2. Kiertotähdet eli planeetit 3. Kuu eli sivukiertolaiset 4. Pyrstötähdet eli komeetit 5. Meidän aurinkokuntamme 6. Maapallon liikkeitä, maapallon muoto 7. Maapallon tiheys ja ainejoukko sekä koko 8. Astekartta ja verkko. Päivä ja yö. 9. Vuoden ajat, vyöhykkeet 10. Maapallon kehityshistoria 11. Maan sisusta, maakuoren liikkeistä 12. Uurtavien ja kuluttavien voimien työ 13. Valtameret 14. Meren syvyys ja suolapitoisuus 15. Merijää, meren liikkeet, kasvit ja eläimet 16. Ilmakehä eli atmosfääri 17. Ilmakehän kokoomus, ilman paine 18. Ilmanala, lumi ja jää 19. Ihmiskunta, rodut ja niiden asuintilat -f- elinehdot Mahtoi siinä olla kouluttajilla työtä, kuin myös koulutettavillakin. NIUKKAA - MUTTA TOIMIVAA Nykyisen laman vallitessa on todettava, että niukkuuden kanssa sitä taisteltiin silloinkin. Niinpä kolmannan rykmenttimme RT 3:n komentaja maj Alkio puolestaan käski Laatokan joukoilleen päiväkäskyssään no 26/ mm: "Koska rykmentti on viime vuoden aikana kuluttanut melkoisia summia muonavarastolla tarvittuihin nuoraan ja pusseihin, vaadin että Herrat Upseerit lähettäessään hakemaan muonaansa tästä lähin, samalla myös lähettävät tarvittavat kääreet ja pakkaukset." Koulutusolosuhteita kohennettiin ja välineistöä kehitettiin parantamisen varaa lienee aina, ja niinpä maj Alkio kielsi päiväkäskyssään no 136 naulojen lyönnin kasarmien seiniin, jotteivät ne hajoaisi, ja ullakolle menon, etteivät sisäkatot sortuisi." Hyvä kouluttaja pitää isällistä huolta alaisiltaan, joten ei ihme, että RT 3:n komentaja em käskyssä antoi seuraavat ohjeet: "Heti viluttaessa tahi kulkkua tahi päätä kivistäessä, on käännyttävä sanitäärin puoleen, jonka tulee koko vuorokauden läpeensä olla valmis ottamaan joka hetki sairaita vastaan. Ulkopattereilla, jossa ei lääkäreitä ole läsnä, ovat hyvät neuvot tarpeen. Monivuotisesta kokemuksestani neuvon heti sairauden tuntuessa ottamaan asperini-pulverin ja hengittämään noin 5 min ajan johonkin astiaan kuumaan veteen kaadetusta terpetistä kohoavaa höyryä, siten desifiseeratakseen hengityselimensä ja on senjälkeen enää ulkoilmaan menemättä, käytävä heti vuoteeseen." RESERVIUPSEERIKURSSIT Haminan vaihe Reserviupseerikurssien toimeenpano alkoi Haminan RUK:ssa , jonne myös rannikkotykistön upseerioppilaat komennettiin. Ensimmäisten kurssien tavoitteena oli upseerille tarpeellisiksi katsottujen perustietojen antaminen sekä joukkueen johtajien kouluttaminen painopisteenä jalkaväen taistelukoulutus. Aselajinsa mukaista koulutusta rannikkotykistön upseerioppilaat saivat vasta käsiteltävän ajanjakson viime vuodesta 1927 alkaen RUK:n siirtyessä linjajakoisuuteen. Perustettiin ensin kenttätykistölinjan rannikkotykistöjaos ja sittemmin meripuolustusosasto, jonka kovapanosammunnat suoritettiin Rankin linnakkeelta. Aselajituntemus lisääntyi puolin ja toisin. Jälkipolville on säilynyt seuraava episodi vuoden 1928 koulutustarkas-* tukseen liittyneestä pääkatselmuksesta: Jalkaväentarkastaja kenrm Österman on suorittamassa pääkatselmusta. Tilaisuudesta myöhästyi hiukan eräs vänrikki, joka tulee ilmoittautumaan kenraalille. Kaikeksi onnettomuudeksi hänellä oli päässään koppahattu vaikka olisi pitänyt olla kenttälakki. Kenraali huomauttaakin tästä: "Tässä tilaisuudessa olen minä ainoa, jolla on oikeus pitää koppahattua." Siinä samassa tulee kapt Wickström ilmoittautumaan myös myöhästyneenä ja rannikkotykistön koppahattu päässään, joka olikin hänellä virallinen asu. Tällöin Österman huomaa, että oli toinenkin herra tässä tilaisuudessa, jolla oli oikeus pitää koppahattua. Österman mul
8 jauttaa pahasti, ojentaa kätensä Wickströmille sanoen: "Österman, kenraalimajuri ja jalkaväen tarkastaja." Ei jää Viki vastausta velkaa vaan sanoo: "Wickström, kapteeni ja Meripuolustusosaston johtaja." Östermania ilmeisesti suututtaa tämä, kun vastaus vielä tulee hänen äänellään. Täten hän vielä jatkaa: "Hauska tutustua." Wickström: "Hauskuus on kokonaan Herra Kenraalin puolella." Merisotakoulun suojissa Eversti Valveen astuttua meripuolustuksen johtoon alkoi myös sisaraselajien laivaston ja rannikkotykistön koulutus eri tasoilla nivoutua yhteen. RUK:n meripuolustusosasto siirtyi Suomenlinnaan v 1929 ja seuraavana vuonna se liitettiin tällöin perustettuun Merisotakouluun. Merisotakoulun ensi vuodet olivat murrosaikaa niin laivaston kuin rannikkotykistönkin osalta. Aselajimme alkoi siirtyä hajaryhmitykseen, kaluston ensimmäinen modernisointivaihe käynnistettiin ja uusien meriammuntamenetelmien kokeilu sekä kouluttaminen aloitettiin. Reserviupseerikurssien kestoajat ja linjajärjestelyt vaihtelivat. Kolme vuosikymmentä sitten siirryttiin reservialiupseerikurssipohjaisiin, kerran vuodessa järjestettäviin kolmilinjaisiin reserviupseerikursseihin. Kolme kuukautta kestävä teoreettinen vaihe pidettiin Suomenlinnassa ja kuukauden linnakevaihe yleensä Villingissä. Todettakoon, että miinalinja sisältyi monesti 1930-luvun reserviupseerikurssiin. Myös pääaselajin taistelukoulutus kuului opetettaviin aiheisiin. SODAT Someri Jatkosodan sytyttyä saivat joukkomme Somerin haltuunsa ja vänrikki Pasanen oli määrätty sinne päälliköksi. Saari kuului kapteeni Naparin linnakkeistoon. Naparin esimiehet olivat kehoittaneet pitämään saari hallussaan. Tällöin kapt Napari, puhelinyhteyksien puuttuessa, lähetti radioteitse tarpeelliset ohjeet ja käskyt asiasta. Sanoma oli seuraavanlainen: "Minä ja Suomen kansa luotamme, että saari pysyy hallussamme." "Olkaa hyvä", oli vänrikki Pasasen vastaussähke. Sota aiheutti muutoksia myös reserviupseerikurssien järjestelyihin. Linjojen lukumäärä lisääntyi, oppilasaineksen laatu sekä kokoonpano muuttui ja kurssiaikaa pidennettiin kuukaudella. Torjuntalinja havaittiin välttämättömäksi, kuten myös eriytynyt viestilinja. Käytännön ampumaharjoitusten määrä kasvoi. Rintamalisä Keväällä 1942 ammuttiin maj Vuorelan johdolla Rysäkarin ympärillä oleviin luotoihin. Tapahtumien ymmärtämiseksi on mainittava, että Rysäkarin henkilökunnalle maksettiin rintamalisät, koska se katsottiin ensilinjan linnakkeeksi, mutta 4 km päässä olevat miessaarelaiset olivat tästä paitsi, koska kyseessä oli pelkkä koulutuslinnake. Ammunnassa putoili jokunen kranaatti aivan Rysäkarin rantaankin. Tahallaanko vaiko vahingossa, siitä ei ole varmaa tietoa. Joka tapauksessa Rysäkarin päällikkö soitti asiasta Vuorelalle, joka vastasi tähän: "Onhan teillä ne rintamalisät, joten SODISTA NYKYPÄIVÄÄN voi joku kranaatti tulla lähellekin!" Ammunta jatkui. Sotien aikana saatiin parannuksia MeriSK:n koulutusvälineisiin ja -tiloihin. Huomattavin näistä oli tykkihalli, joka mahdollisti monipuolisen ampuma-, tuliasema- ja asekoulutuksen antamisen kaikkina vuodenaikoina Suomenlinnassa. Sotia seuranneen 3^ vuoden keskeytyksen jälkeen aloitettiin reserviupseerikoulutus keväällä 1948 vuosittain ensin kahden ja vuodesta 1960 kolmen kurssin voimin. Merisotakoulun koulutusvaihe aselajimme osalta päättyi v 1963 sotakoulun kasvatettua 2855 rt-upseeria. Rannikkotykistön sotakouluopetus siirrettiin Tykistökouluun, jonka kokeilukokoonpanoon liitettiin rannikkotykistöosasto. Kokeiluvaihetta kesti kuusi vuotta. Tämä kausi osoitti, että niin arvokkaat ja syvälle painuneet kuin rannikkotykistön I komentajan eversti V P Nenosen saappaanjäljet olivatkin, niin ei rannikkopuolustusta enää sitä kautta pystytty kehittämään. Reserviupseereiksi valmistui tänä kautena Merisotakoulun suojissa, mutta hallinnollisesti Tykistökouluun kuuluen, 1133 upseeria rannikkotykistön reserviin. Rannikkotykistökoulu Itsenäisen rannikkotykistöaselajin I tarkastajan kenrm Väpe Karvisen toimikautena jatkettiin määrätietoisesti oman sotakoulun perustamishankkeita. Rannikkotykistökoulu - suoraan aselajin tarkastajan alainen sotilasopetus- RANNIKKOTYKISTÖKERHO JOHTORENGAS Helsingin Reserviupseeripiiri r.y. haluaa täten lausua parhaimmat onnittelunsa 40 vuotta täyttäneelle Rannikkotykistökerho Johtorenkaalle ja sen jäsenille. Samalla lausun kiitokseni siitä suuriarvoisesta työstä, jota RT-kerho Johtorenkaan piirissä on tehty näiden vuosikymmenien aikana maamme turvallisuuspolitiikan ja maanpuolustushengen ylläpitämiseksi. Suomen Reserviupseeriliiton johtoajatuksiin kuuluu myös upseerikunnon ja taitojen ylläpitäminen. Kerhonne on esimerkillisellä tavalla tässäkin ollut piirimme eturivin kerhojen joukossa. Yhteiskuntamme rakenteen ajan mukana yhä monimutkaistuessa tuntuu ajatus isänmaasta ja sen mahdollisesta puolustamisesta jäävän taka-alalle, mutta puolueettomuuspolitiikkamme ehdoton kulmakivi on kuitenkin juuri maanpuolustushenki, tahto puolustaa tätä maata, joka syntymämaanamme on meille niin rakas. Elähdyttäköön tämä henki toimintaanne tulevinakin vuosikymmeninä. laitos aloitti toimintansa Mitkä ovat parlamentaaristen puolustuskomiteoiden asettamien tavoitteiden mukaiset vaatimukset rannikkopuolustuksemme nykyiselle koulutusjärjestelmälle ja sitä kautta myös aselajikoulullemme? 1. Rannikkopuolustuksen sodan ajan johtajatarve on tyydytettävä. 2. Koulutustehtävän tulee sopeutua valmiustehtävään. 3. Koulutus on aikautettava maavoimien yleiseen kou- E. R. Haarla Helsingin Reserviupseeripiiri r.y.:n puheenjohtaja lutusrytmiin. 4. Järjestelmän on otettava huomioon sekä kantahenkilöstön että varusmiesten sosiaalisten olojen kehittyminen siten, että palvelusrasitus on kohtuullinen ja kantahenkilöstön rekrytointi on mahdollista. Rannikkotykistöaselajin oma sotakoulu on näitä vaateita noudattaen kouluttanut tähän mennessä aselajillemme 1500 upseeria. Nämä pojat jos ilmaisu sallitaan ovat vaativan kilvoittelun kautta osoittautuneet ansiokkaiksi ja kyllin kelvollisiksi, tarkoin ja todella tehtäviinsä valmistautuneiksi. Rannikkotykistökoulu pyrkii tehtäväänsä täyttäessään noudattamaan aselajimme parhaita rannikkotykkimiesperinteitä. Johtorenkaan osuus tässä työssä on korkealle arvostettava. Reservissä toimivan rannikkotykistöaselajin upseeriston tuki sotakoulumme työlle on ollut yksiselitteinen ja ansiokas. Olkoon näin vastedeskin
9 Johtorenkaan 40-vuotisjuhla Maamme vanhin aselajikerho Helsingin Reserviupseeripiirin Rannikkotykistökerho Johtorengas täytti vuotta. Kerhon kotisaarena tunnettu Suomenlinna oli tuolloin jäiden saartama ja juhlan ajankohdaksi valittiin sen vuoksi keväisemmät olosuhteet 21 p:nä huhtikuuta Juhlapaikkana oli Suomenlinnan Upseerikerho. Juhlat alkoivat kunnianosoituksella sankarivainajien muistotaululla Suomenlinnan kirkon seinustalla. Johtorenkaan puheenjohtaja luutnantti V Eravuo ja varapuheenjohtaja yliluutnantti P Pohjola laskivat yhdessä seppeleen runsaslukuisen vierasjoukon läsnäollessa. Sankaritaululta siirryttiin varsinaiseen juhlaan Upseerikerholle. Tilaisuudelle antoi erittäin miellyttävän lisän juhlan avec-luonne. Kerhon puheenjohtajan lausuttua kutsu- ja juhlavieraat daameineen tervetulleiksi, käsitteli hän puheessaan Johtorenkaan historiaa. Hän totesi mm, että kerhon perustamiseen vaikutti silloin hyvin paljon Rannikkotykistön Upseerikerhon toiminta asian hyväksi. Juhla-aterian lomassa kenraalimajuri V Karvinen kertoi siitä yhteistyöstä, joka oli vallinnut hänen ja Johtorenkaan välillä. Samassa yhteydessä hän luovutti kerholle Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen pienois-caneen, mainiten samalla Johtorenkaan nimen kuvastavan sitä seikkaa, kuinka ammus osuu maaliin juuri johtorenkaan ansiosta sen antaessa vakaan ja järkähtämättömän kulun, näin On tapahtunut RT-Kerho Johtorenkaan kohdalla sen kulkiessa kohti yhteistä päämääräämme. Aterian päätyttyä everstiluutnantti J Karvinen piti juhlaesitelmän kertoen erittäin miellyttävällä tavalla rt-joukkojen reserviupseerikoulutuksesta aina itsenäisyytemme alkuajoista tähän päivään saakka. Tämän jälkeen olivat vuorossa palkitsemiset. Kerhon puheenjohtaja luutnantti Veijo Eravuo suoritti vaimonsa kanssa palkitsemiset kerhon puolesta. Johtorenkaan entinen puheenjohtaja kapteeni O Nissinen palkittiin kerhon kultaisella mitalilla siitä ansiokkaasta työstä, mitä hän on tehnyt Johtorenkaan hyväksi myös puheenjohtajakautensa jälkeen. Majuri Skyttä, luutnantti Aalto ja luutnantti Rahikainen palkittiin hopeisella mitalilla ja viisi muuta kerhon pronssisella mitalilla. Palkitsemisen jälkeen esittivät juhlivalle Johtorenkaalle onnittelunsa mm seuraavat: Suomen Reserviupseeriliitto, Rannikkotykistön tarkastaja eversti Kantola, Helsingin Reserviupseeripiiri, Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti, Rannikkotykistökoulu, Rannikkotykistön Upseeriyhdistys, Rannikon Puolustajain Kilta ja Helsingin osasto, Meriosasta, Kenttätykistökerho, Jalkaväkiosasto ja Rannikkotykistökoulun reserviupseerioppilaat. Juhla jatkui tämän jälkeen iloisen seurustelun ja tanssin merkeissä aina pikkutunneille saakka. LT] Reijo Sulkamo Kenraalimajuri Karvinen esittämässä tervehdystään juhlivalle kerholle. Kapt O Nissinen vastaanottamassa kerhon kultaista ansiomitalia. Kunnianosoitus Suomenlinnan Sankaritaulun äärellä. Kerhon seppelettä laskemassa pj. V Eravuo ja varapj. P Pohjola. Rt-koulun oppilaskunnan edustajat oppilaat Merimaa ja Kanerva vastaanottamassa Johtorenkaan viiriä. 16
10 40-vuotias Rannikkotykistökerho JOHTORENGAS kiittää työnsä tukijoita ERKKI TUULI Maanpuolustuskilloista A Ahlström Oy Strömforsin tehdas Rakennus-Oy Cultor Eläke-Varma Oy Emusio Ab Eläkevakuutus Oy Ilmarinen Oy Inter-Agro Ltd, Espoo Maalausliike Karenius Oy Kemira Oy Kevytsoranmyynti Kone-Tukku Oy O.y. Kinosto Kangaskauppa Holger Kivi Oy Kontino Ab Lemminkäinen Oy Lounaskerho Suunnittelutoimisto Mallitalo Oy Oy Morus Ab Rakennusliike Oma-Rivi Palace Hotel Oy Peralto Oy Oy Scan-Auto Ab Oy Shell Ab Arkkitehti- ja insinööritoimisto Jorma Sihvonen, Espoo Suomen Asuntohypoteekkipankki Suomen Hypoteekkiyhdistys Su-Pa Oy Temet Oy Tiilikeskus Oy Tiliaktiiva Oy, Kotka - Helsinki Oy Tudor Ab Tukkukauppojen Oy Uudenmaan Eristys Oy Valurakenne Oy P. J. VViljanen Oy, Kouvola Rakennusinsinööritoimisto Vähäkallio Ky Varattu Maanpuolustuskillathan perustettiin viimeksi käytyjen sotien jälkeen lähinnä yhteyden pitoa varten samoissa joukkoosastoissa eri rintamilla taistelleiden miesten keskuuteen lujittamaan sodissa solmittuja ystävyyssiteitä ja keskustelemaan ja tekemään vertailuja sodanaikaisista kokemuksista ja tapahtumista sekä vahvistamaan sitä yhteishenkeä ja maanpuolustustahtoa, joka noina vaikeina aikoina vallitsi. Toinen syy kiltojen perustamiseen oli sellaisten ennen sotiamme perustettujen joukko-osastojen perinteiden ja hengen vaaliminen, jotka joukko-osastot Karjalan menetyksen vuoksi tai sodanjälkeisten organisaatiomuutosten tai uudelleenryhmittelyjen jälkeen eivät voineet sijoittua entisiin sijoituspaikkoihinsa tai entisessä muodossaan, jolloin syntyi ns. perinnejoukko-osastokiltoja, nämä kun ottivat jonkun uudelleen organisoidun joukko-osaston perinnejoukko-osastokseen, pyrkien yhdistämään ja jatkamaan alkuperäisen joukko-osaston perinteitä, tapoja ja henkeä. Sotiemme jälkeen perustettiin myös monia uusia erikoistehtävään tai -aselajiin pohjautuvia joukko-osastoja. Niissä palvelleet tunsivat myös tarvetta jatkuvaan yhteydenpitoon asevelvollisuusaikaisten tovereiden kanssa ja kiinnostusta aselajinsa tai joukkoosaston toimintaan ja kehitykseen ja maanpuolustushengen ja asevelvollisuusaikana opitun säilyttämiseen. Suuri joukko tällaisia kiltoja toimii hyvinkin aktiivisesti ja niiden jäsenmäärä koostuu ylensä nuoremmasta polvesta. On vielä eräs syy, mikä on ollut aiheena viime aikoina kiltojen perustamiseen. Jos jollekin paikkakunnalle ei ole syntynyt asevelikiltaa minkään edellä sanotun perusteella, mutta paikkakunnalla on löytynyt maanpuolustushenkisiä, armeijastamme kiinnostuneita miehiä, he ovat saattaneet perustaa killan, jonka jäseneksi voi liittyä eri aselajeissa ja joukko-osastoissa palvelleita, kun perusasiammehan on yhteinen. Katsoisinkin, että tältä pohjalta tulisi kiltajärjestöä laajentaa, ns. seutu- tai paikkakuntakiltojen puitteissa, sillä siten luodaan mahdollisuudet harrastaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä myös niille, jotka pitkien matkojen tai muiden syiden vuoksi eivät voi osallistua aselajikiltansa toimintaan muilla paikkakunnilla. Voihan tällaisissa killoissa toiminta jakautua aselajiosastoihin, jos paikkakunnalla on enemmälti määrätyissä aselajeissa palvelleita. Minusta tuntuu jopa, että tällaisten kiltojen toiminta saattaa olla mielekkäämpää, kun ajattelee sitä kiinteää yhteistyötä, johon eri aselajit toden tullen sitten joutuvat. Edellä selostettua taustaa varten ja kun ajattelee Rannikonpuolustajain Killan toimintaa viidentoista vuoden ajanjaksolla, täytyy myöntää, että niin aktiivista kuin eräiden alakiltojen toiminta on ollutkin, on yhtenäisten ja yhteisten toimintojen aikaansaaminen ja järjestäminen ollut erittäin työlästä ja osanotto sanottuihin yhteisiin tilaisuuksiin on vuosi vuodelta vähentynyt. Asia on hyvinkin ymmärrettävä, kun ottaa huomioon, että kiltamme toiminta-alue on lähes koko Suomen pitkä rannikko Kotkasta Vaasaan, ja alakillat sijaitsevat satojenkin kilometrien päässä toisistaan. Rannikkotykistörykmentteihimme saapuu miehistö aivan eri alueilta ja rykmenttien alueet, niiden tehtävät ja aselajikoostumuskin poikkeavat melkoisesti toisistaan. Sodan kokeneet, yhteisillä rintamilla taistelleet rannikonpuolustajat, jotka usein ovat olleet yhdistävänä tekijänä toisistaan kaukana sijaitsevien alakiltojen välillä, alkavat poistua keskuudestamme. Sen vuoksi, vaikka aselajimme onkin sama, yhteistä "säveltä" on usein vaikea löytää. Siksi, vapaaehtoisen maanpuolustustyön kannalta aselajissamme katsoen tulee ajatelleeksi, olisiko tehokkaampaa, rakentavampaa ja aseveljiä kiinnostavampaa, jos Kotkan seutu, Helsingin seutu (Hanko mukaan luettuna, Turun seutu (Rauma mukaan luettuna) ja Vaasan seutu toimisivat itsenäisinä rannikonpuolustajain kiltoina. Esitän ajatuksen keskusteltavaksi sen vuoksi, että katson, että rannikonpuolusta- 19
11 Reijo Telaranta Katso-lehden päätoimittaja, resltn ja Helsingin Killan puheenjohtaja katsoo eteenpäin ja ravistelee rannikon puolustajia kohti toimivaa ja aktivoivaa Kiltaa. Historia luo perustan, mutta ei tulevaisuutta! Yhdistysten luvattu maa elää vaikeaa lamaa myös yhdistystoiminnan alueella. Nuorisoseurataloista on tehty varastoja ellei niitä ole revitty kokonaan, yhdistysten johtokunnissa istuvat samat jäsenet vuosikymmenestä toiseen ja jäsenistön saaminen liikkeelle on aina vain vaikeampaa. Selityskin on helposti löydettävissä.... maanpuolustuskilloista jien tulee myös vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä olla maan kärkipäässä ja jos uusi organisaatiomalli sanottua tarkoitusta edistää, on siihen silloin pyrittävä. Toivon saavani asiasta mielipiteitä, että Rannikonpuolustajain Killan joh- REIJO TELARANTA Onko kiltatyöllä tulevaisuutta? Sisäänlämpiävää, perinteistä irtautunutta, kasvatustehtävän unohtanutta, vanhojen varassa kituvaa ja viihteellistä. Siinä muutamia määritelmiä, jotka kohosivat esille kartoitettaessa kiltatoiminnan heikkouksia. Kovaa ja ankaruudessaan paikoin itsekidutukselta vivahtavaa tekstiä. Vaan ei ollut keskustelupaikkakaan mikä tahansa. Aihetta puitiin Kiltaneuvoston kokouksessa, johon 57 maanpuolustuskiltaa osallistui edustajiensa välityksellä. Enää ei ihmisillä juuri ole ongelmia vapaa-ajan suhteen. Työ, perhe ja televisio täyttävät elämän kokonaan. Hyvin motorisoitu ja erinomaisten liikenneyhteyksien varrella taajamissa asuva väki ei vähällä saa takamuksiaan irti nojatuolin pehmusteista. Suurien kokousten ja rajun innostuksen aika näyttää olevan ohi järjestörintamalla. tokunta ehtii käsitellä asiaa ennen seuraavaa vuosikokousta ja tehdä mahdollisen esityksensä. Samalla kun pidän alakiltojen toiminnan ja työn monipuolistamista, nykyaikaistamista ja yhä laajempia kansalaispiirejä kiinnostavaksi tekemistä yhä tärkeämpänä, pidän Onko vika jäsenissä vai toiminnassa Usein kuulee epäonnistuneen tilaisuuden jälkeen huokailtavan jäsenistön velttoutta. Sitä ei kuulemma saa millään liikkeelle. Mikäli näin on, niin kummasta on haettava vikaa, jäsenistöstä vaiko toiminnasta? Jäsenistöä tuskin kannattaa kuitenkin toimenpiteitä asevelvollisten suuntaan ja heidän samistaan kiltatoimintaan mukaan, kiltatoimintamme tärkeimpänä tavoitteena. Se on järjestömme säilymisen edellytys ja se on maanpuolustushengen ja isänmaallisen ajattelutavan säilymisen edellytys koko maassa. syyttää. Onhan se ilmoittautuessaan toimintaan mukaan osoittanut olevansa kiinnostunut yhdistyksestään. Useimmat muut eivät ole tehneet edes sitä, joten siltä suunnalta on tuskin löydettävissä niitä aktiivisempia ja kaikissa riennoissa rinnalla kulkevia vanhan hyvän ajan jäseniä. Yksinkertainen vastaus löytynee kalenterista. Aika on kulkenut auttamattomasti toiminnan ohi, mikäli kokouspöytien ympärykset pysyvät tyhjinä ja väkeä saa liikkeelle hätäisesti ainoastaan pikkujouluihin. Itsetutkiskelun aika Alussa esitetyt provosoivat väittämät sisältänevät myös oikean vastauksen avaimet. Ne ansaitsevatkin hieman tarkempaa tutkimusta. Viihteellisyys Mukavassa porukassa yleensä viihtyy ja hyvien kavereitten kanssa on hauskaa vaikkapa mennä saunomaan tai juhlimaan. Kiltatyön varsinaiset tavoitteet löytyvät kuitenkin vallan muualta. Niitä eivät pelkät saunojat ja pikkujoulujuhlijat vielä edistä. Tämä on syytä pitää mielessä pyrittäessä raivokkaasti nostamaan jäsenmäärää järjestämällä hauskoja ja vetäviä tilaisuuksia. Tuolla en suinkaan halua karsia toiminnasta pois hauskuutta. Karnevaaleillakin on toki aikansa. Asioiden tärkeysjärjestys on kuitenkin syytä pitää selkeänä mielessä. Samoin kuin se, että laatu on määrää tärkeämpi jäsenistössäkin. Ikämiesten hommaa Aktiivisuus varusmiesten suuntaan on tuottanut hyviä tuloksia Rannikonpuolustajain Helsingin Killassa. Ottamalla nuoria jäseniä myös päättämään ja vastaamaan asioista saadaan uusia ideoita, vältytään paikoilleen juuttumiselta ja taataan samalla toiminnan jatkuvuus. Somerinmuisteluilla on aikansa, mutta myös uusia ajatuksia tarvitaan. Kummallekaan puolelle ei ole syytä kompastua. Vielä pitemmällä tähtäyksellä toimittaessa on pyrittävä vetämään jäsenten perheet mukaan toimintaan. Sieltähän kasvavat huomisen nuoret ja ylihuomisen rt-miehet. Kasvatustehtävänsä unohtanutta "Killan tarkoituksena on maanpuolustushengen kehittäminen ja ylläpitäminen." Näin asia ilmaistaan säännöissä. Tämä on hyvä muistaa toimintaa suunniteltaessa. Henkisen maanpuolustuksen kohdalla ammottavan tyhjiön paikkaamiseen tarvitaan tässä yhteiskunnassa kaikki maanpuolustusjärjestöt sekä näiden kaikki toiminta. Eivätkä uudet toimintamuodot ja ideatkaan olisi tässä kohdassa yhtään liikaa. Perinteistä irtautunutta Perinteistä on osittain syytäkin irtautua. Toiminnan ideat on haettava tästä ajasta eikä vuosikymmenien takaa. Oman aselajin vaiheet, tavat ja värikkäät hahmot ovat kuitenkin sitä perinnettä, joka antaa pontta ja väriä myös nykyisyyteen. Se on syytä kerätä kokoon kaskuineen, valokuvineen, kommelluksineen ja kummallisuuksineen niin kauan, kuin muistajia ja kokijoita vielä on tietolähteinä. Sisäänlämpiävää Jopa kiltojen keskinäisten suhteiden osalta toiminta on viime aikoihin ollut esimerkiksi Helsingin alueella perin sisäänlämpiävää. Vasta aivan hiljattain on yhteistyö saatu käyntiin. Nyt voidaan ottaa opiksi toisten menestyksistä ja erehdyksistä sekä antaa ja saada apua tarpeen mukaan. Suunta on siis parempaan. Aktiivisempaa "ulkopolitiikkaa" tarvitaan varmasti myös hoidettaessa suhteita rannikon väestöön ja nimikkojoukkoosastoihin. Mikäli linnakkeille mennään itseriittoisina "turistiosastoina" töllistelemään varusmiesten toimintaa, on jotain pielessä. Kontaktien syntymiseksi tarvitaan mukaan henkisiä viemisiä olkoot ne sitten ohjelmaa, keskusteluja tai yhteistyötä omaistenpäivien, kurssijuhlien sekä julkaisujen kohdalla. Aktiivisuutta ovat myös selkeät kannanotot puolustusvoimien ongelmiin, heikkouksiin, määrärahoihin, palvelusaikoihin, päivärahoihin tai koulutuksen tehokkuuteen. Kiistoja tai väittelyjäkään ei mielestäni pidä suotta aristella, sillä ne ovat vain elämän merkkejä. Kuolleen tai kuolevan kanssa ei kukaan väittele. Uskon kiltatoiminnalla olevan selkeän otteen tulevaisuuteen. Nykyajan vaatima sävel on löytymässä. Sen myötä löytynevät myös sellaiset toimintamuodot, jotka pelastavat killat näivettymiseltä ja hitaalta mutta varmalta kuolemalta
12 KILTATYÖTÄ KANNATTAEN: Miekkajuhla OY VEHO AB piirimyyjineen ja sivuliikkeineen SUOSITUIN SUOMESSA - joka kolmas linja-auto on Volvo V O L V O POHJOLANOLOIHINRAKENNETTU Rannikkotykistön Upseeriyhdistys toivotti tervetulleeksi 61. Kadettikurssilta valmistuneet rt-kadetit yhdistyksen piiriin järjestetyssä perinteisessä miekkajuhlassa Suomenlinnan Upseerikerholla. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan perinnemiekan lahjoittajien edustajana kenraalimajuri evp V Karvinen sekä aselajimme tarkastaja eversti A Kantola. Kadettimiekan luovutti RtUY:n puheenjohtaja everstiluutnantti evp O Lyytinen rt-linjan parhaalle kadetille, Hannu Saariselle. Alkucocktailin ja onnittelujen jälkeen siirryttiin perinteistä rikkaaseen kerhon juhlasaliin nauttimaan veljesillallinen. kasvaminen aikaisempiin nähden kaksinkertaiseksi luo pohjaa aselajimme rakennustyölle. Miekkajuhla on eräänä lenkkinä sitomassa valmistuneet nuoret luutnantit aselajimme ja aselajiyhdistyksemme ykseyteen. Rannikkotykistön upseeriyhdistys toivottaa Herroille Luutnanteille sotilaan onnea tulevissa tehtävissänne. O KORPIVAARA MATTO VALINTA OY Porthaninkatu 9, Helsinki 53 Puh , MAALAAMO PYYSKÄNEN OY Kuustitie Helsinki 27 OY AUTOREX AB Vanha Viertotie 7, Helsinki 30 Puhelin MERCANTILE KATSO RANNIKON PUOLUSTAJA -LEHTI LUOTETTAVA TELEVISIO- JA RADIOLEHTI TOIVOTTAA LUKIJOILLEEN HYVÄÄ KESÄÄ! Juhlapöydän ääressä kenraalimajuri V Karvinen kertoi kadettimiekka-ajatuksen synnystä 15 vuotta sitten ja sen elämisestä voimakkaana, rttarkastajan, ev Kantolan sanoja lainaten, "miekanteräksen kovana perinteenä" tähän päivään saakka. Nykyiset ja tulevat "kympin miehet" tekevät kunniaa perinteen luojille ollen itse aikanaan valmiit vastaamaan sen vaalimisesta. Eversti Kantola korosti puheessaan upseerikunnian muuttumattomuutta ajan virtauksista huolimatta, jota seikkaa symboloi upseerimiekka. Tehtävät aselajissa tulevat monipuolistumaan ja lisääntymään ja niiden hoitamiseen tarvitaan ammatillisesti perusteellisesti koulutettuja ihmisiä. Rekrytointi aselajiimme on jatkuvana huolen aiheena, joskin tulevien kadettikurssien RtUY:n puheenjohtaja evl O Lyytinen luovuttaa kenrmaj evp V K a r v i s e n v a l v o v a n katseen alla k a d e t t i m i e k a n k a d H Saariselle
13 KOTKAN RANNIKKOPATTERISTO Patteriston talvinen toiminta on tapahtunut varusmiesten koulutuksen suorituksessa ja päivittäisen huollon ylläpidossa. Toinen perättäinen jäätalvi koetteli paitsi huollon suorittajia kuin myös parempiakin aikoja nähneitä Bombardier-lumiajoneuvoja. Hydrokopterin käytöstä saatiin kouriintuntuvia kokemuksia. Pikku hankaluudet kulminoituivat talvileirin paluukuljetuksiin, jolloin mm. patteriston komentaja tutustui hydrokopterin väylänylityskykyyn Fort Slavan (Kukourin) tienoilla n. tunnin ajan ohittavista kauppalaivoista piittaamatta. Patteriston upseeritilanne kohentui , kun ltn Hannu Saarinen ilmoittautui ja aloitti uransa aukaisun Kirkonmaan linnakkeella. Henkilöstömuutokset lienevät vuoden vaihteessa olleet niin monipuoliset, että tilanne on pysynyt varsin vakaana. KAPT L VEHKOMÄKI Järjestötoimintaa Kotkassa kuntaliitoksen tiimoilta ITÄ-SUOMENLAHDEN RANNIKKOPRIKAATIN ASEVELJET VIETTÄVÄT ASEVELIJUHLAA Sodanaikaisen Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatin aseveljet ja -sisaret kokoontuvat yhteiseen asevelijuhlaan Kotkaan Ohjelmasta mainittakoon seuraavaa: Kokoontuminen ja ilmoittautuminen klo mennessä Kyminlinnassa Kotkan Rannikkopatteriston kasarmialueella. Täällä otetaan osaa patteriston vuosipäivän viettoon sekä nautitaan yhteinen kenttälounas. Tämän jälkeen seppeleenlasku Kotkan sankarihaudalla noin klo Täältä siirrytään Rankkiin, jossa tutustutaan linnakkeeseen ja nautitaan kahvit Rankin sotilaskodissa. Yhteistä veljesiltaa vietetään jossakin kotkalaisessa ravintolassa menneitä muistellen. Kyminlinnan tilaisuudessa ja sankarihaudalla kannetaan kunniamerkkejä. Majoitusvaraukset hoitaa kukin itse. Kotkalaisissa hotelleissa on runsaasti tilaa. Osanottomaksu on 20: hengeltä. Maksuun sisältyvät kenttälounas, kuljetukset ja järjestäjien kulut. Juhlatoimikunta on varautunut runsaaseen osanottoon. Toivomme aseveljien ja -sisarien pitävän ajan mielessään, tiedoittavan tilaisuudesta toisillekin ja saapuvan runsaslukuisina Kotkaan. Arkipuku. Kunniamerkit mukaan. Jotta järjestäjät saisivat hyvissä ajoin mahdollisimman tarkan osanottovahvuuden, pyydämme juhlaan osallistuvia ilmoittamaan osanotostaan mennessä aliamainituille yhdysmiehille. Aseveliterveisin Juhlatoimikunta Yhdysmiehet: Veikko Varis Pentti Brunila Karhula Kotka 10 Siikakoskenpolku 16 Vuorelankulma C 19 Puh. 952/63667 ja 952/13140/310 Puh. 952/15550 ja 952/15549 Kalervo Hauhio Kauko Orasvuo Hamina Hamina Annankatu 16 Saviniemenkatu 5 Puh. 952/41439 Puh. 952/42295 ja 952/41675 Einar Tuhkunen Heikki Rinnemaa Siltakylä Virolahti Puh. 952/31004 Puh. Virojoki 401 Vaihtunut vuosi yhdisti Kotkan ja Karhulan kaupungit sekä Kymin kunnan yhdeksi kuntayksiköksi. Yhdistyminen merkitsi alueen järjestöille kuin Kotkan Rannikkopatteristolle siirtymistä yhden suurkaupungin alueelle. Nykyisen Kotkan laajuutta kuvaavat kaupungin saaristolaiset, joiden matka keskustaan saattaa pahimmoillaan viedä yli 12 tuntia. Kotkan, Karhulan ja Kymin alueilla ovat toiminnassa Kotkan reserviupseerikerho, Kotkan reservinaliupseerit, Karhulan-Kymin reservinaliupseerit ja Rannikkopuolustajain Kilta. Lyhyt haastattelukierros kerhojen tiimoilta kertoi seuraavaa: Karhulan Reserviupseerikerho Karhulan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Haakon Broman sanoi talvikauden kuluneen hiihtoammuntojen merkeissä. Suuremmat tapahtumat olivat ajoittuneet edelliseen vuoteen, jolloin järjestettiin Kaakkois-Suomen Sotilasurheiluelimen puitteissa maastokilpailut ja vietettiin kerhon 35-vuotisjuhlaa. Perinteisessä Talvisodan päättymisjuhlassa oli kerholaisille esitelmöity partisaanitoiminnasta ja sissisodankäynnistä. Jäseniä kerhossa on 265. Kerhotoiminnan kannalta vähäiseksi arvioi puheenjohtaja kuntaliitoksen merkityksen. Karhulan nimi tulee säilymään ainakin tämän kerhon nimessä. Kotkan Reserviupseerikerho Kotkan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Pertti Rikka oli vastikään palannut "kertaamasta" ja kertoi seuraavaa: Kerhon toimintamuotoina ovat kilpailutoiminta, esitelmät ja retkeilyt sekä johtamistaidon koulutustoiminta RUL:n puitteissa. Viimeisin johtamistaidon kurssi päättyi maaliskuussa Jäseniä Kotkan Reserviupseerikerhossa on n. 290 ja kerho on perustettu vuonna Kuntaliitos oli jo ennen toteutumistaan vakiinnuttanut päätöksen oman kerhon säilyttämisestä. Karhulan-Kymin reservinaliupseerikerho Karhulan-Kymin reservinaliupseereiden puheenjohtaja Anssi Vesalainen kertoi toiminnan talvikaudella keskittyneen ampumahiihdon pariin, jota on harrastettu Laajakosken ja Kyminlinnan alueilla. Jäseniä kerhossa on n Kuntaliitos pitää Karhulan-Kymin reservinaliupseerit omana kerhona, josta on jo kahden vuoden takainen päätös, sanoi puheenjohtaja. Kotkan reservinaliupseerikerho Kotkan reservinaliupseereiden puheenjohtaja Elias Järvensivu käväisi Kyminlinnassa ja kertoi seuraavaa: Kotkan reservinaliupseerit on perustettu v 1954 ja jäseniä on n Yhdistys huolehtii urheilu-, liikunta- ja retkeilytoiminnan avulla jäsenistönsä henkisestä ja fyysisestä kunnosta. Eri liikelaitosten tukemana toimitetaan jäsenistölehteä, jonka nimi on "Luoti". Jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa, johtuen lähinnä kerhohuoneiston puutteesta. Kuluneen vuoden 76 merkittävimpänä tapahtumana oli Kymenlaakson Reservin aliupseerien piirin vuosikokous Lisäksi juhlapäivinä ovat kunniavartiot kuuluneet ohjelmaan. Ampumahiihtoharrastukseen liittyen on talvikaudella järjestetty kerhojen välisiä pienoiskivääriammuntoja sekä ampumahiihtoviestejä. Kilta Rannikonpuolustajain Kilta on myöskin toiminnassa alueella tehden tutustumiskäyntejä ja esitellen toimintaansa mm varusmiessaapumiserien kotiuttamistilaisuuksissa Kotkan Rannikkopatteristossa. Puheenjohtajana toimii Eero Pekkola ja jäseniä on n
14 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI Normaalit rutiinit Alkuvuosi on rykmentissä sujunut tavanomaisen työn ja koulutuksen merkeissä. Kevättä on haikeasti odotettu ja odottavan aika on tunnetusti pitkä. Kevään kohokohtana oli rykmentissä kenraalimajuri J Pajulan pitämä koulutustarkastus Läänin korkea johto tutkasi rykmentin taitoja kaikissa koulutusyksiköissä tiiviisti kahden päivän ajan. Kenraalimajuri Pajulan loppupuheeseen vedoten voidaan todeta rykmentin selviytyneen tarkastuksesta kunnialla. Uusi yhteysalus Rykmentin raskaaksi muodostunut talviliikenne sai huomattavaa helpotusta, kun maaliskuun alussa luovutettiin meripelastusalus Meteor, joka kastettiin perinteisiin P-kirjaimiin tukeutuen Pellingiksi. Rykmentin vuosipäivä Tätä kirjoitettaessa valmistaudutaan myös rykmentin vuosipäivän viettoon Juhlapäivä jää vaatimattomasti kahden merkkipäivän väliin, nimittäin viime vuonna rykmentti sai uuden lipun ja ensi vuonna on lippurykmentin arvokas 60-vuotisjuhla. Majuri Elis Rask eläkkeelle Rykmentin monivuotinen uskollinen palvelija II Pston komentaja majuri Elis Rask siirtyi eläkkeelle Maj E Rask on syntynyt Kerimäellä. Hän tuli ylioppilaaksi Savonlinnan lyseosta 1950 ja valmistui 24. Merikadettikurssilta Merisotakoulusta Maj Rask suoritti kenttätykistön luutnanttikurssin 1959 sekä merivoimien esiupseerikurssin Majuriksi hänet ylennettiin Maj Rask palveli pääosan sotilasurastaan moottoroidussa rannikkotykistössä. Tänä aikana kehittyi vaativa ja ammattitaitoinen kouluttaja erääksi moottoroidun rannikkotykistömme parhaaksi asiantuntijaksi. Sekä moottoroidun että kiinteän rannikkotykistön henkilökunta toivottaa majuri Raskille urheilullisia eläkevuosia. Henkilötietoja Majuri V Skyttä otti vastaan II Pston komentajan tehtävät Rykmentti on saanut ulkopuolelta aselajin "upseerivahvistusta" kapteeni P Kourin siirtyessä RUK:sta hoitamaan Santahaminan komendantin tehtäviä ja kapteeni J VVitikan siirtyessä KymPionP :sta huoltoupseerin tehtäviin KadK:sta rykmentti sai luutnantti K Saarisen. Majuri U Tirronen everstiluutnantiksi Yliluutnantit K Junell, T Kaipia ja P Kouri ylennettiin kapteeniksi, yliluutnantti R Rönnemaa kapteeniluutnantiksi ja luutnantti O Enqvist yliluutnantiksi Ylivääpeli K Listo sotilasmestariksi ja ylipursimies R Kiiskinen sotilasmestariksi Vääpelit E Orava, P Antikainen, T Akkanen, M Salomaa, M Kokoi, H Vasiljev, O Elomaa ylivääpeliksi ja vääpeli P Hietala Ylikersantit K Miettinen, H Hankaniemi, K Saastamoinen, S Lisko, J Henttonen ja J Laakso vääpeliksi Rykmenttimme toivottaa kaikille rannikkojoukoille antoisaa kesää! Kapt P Louhimies RANNIKKOTYKISTÖKOULU RU-kurssit Rannikkotykistökoulun sanansaattajat, upseerikokelaat 153. reserviupseerikurssilta, lähetettiin joukkoihinsa hankkimaan kokelaskautenaan tarpeellista käytännön tuntumaa joukon johtamiseen. Kurssin toiseen puoliskoon sisältyneet linnakkeen taistelun taktinen koulutus Miessaaressa sekä senjälkeen todella raskaissa olosuhteissa Miessaari Porkkala välisellä saaristoalueella toteutettu sissileiri antoivat kouriintuntuvan kuvan talvisista taistelutoimista saaristoalueella niin johtajan kuin joukonkin kannalta. Todettiin, että puolen metrin sohjossa tulisi hydrokopterissa olla toinen potkuri helikopterin tapaan asennettuna tai kantokahvat 1/2-joukkueelle ja että lumikelkat on syytä vinssata kuivalle maalle sohjolakeudelta salamalähdön takaamiseksi. Talvileiri Kuivasaaressa helmi maaliskuun vaihteessa saatiin toteuttaa sään kannalta suotuisissa olosuhteissa, sensijaan jäätilanne oli maalitoiminnan kannalta varsin epäedullinen liikkuvan maalin, lumikelkan, reitin jäädessä n 2 3 km:n etäisyydelle. Osittain tästä, osittain kalustosta ja a-tarvikkeista johtuen jouduttiin asunnoissa taistelemaan kohtuuttoman pituus- ja sivuhajonnan kanssa, jotka pyrittiin poistamaan lukuisilla tarkistusammunnoilla ja niiden perusteella laadituilla korjaustaulukoilla. Leiri oli samalla 61. rt-kadettikurssin koulutuksen huipentuma. Teoreettisten tietojen soveltaminen linnakkeen johtamistoimintaan vaatii kokemuksen kautta hankittua rutiinia ei vähimmin siksi että tykistötoiminnan lisäksi linnakkeen johtamistoiminnassa on hallittava myös jalkaväkitaistelujen vaatima rämäkkä iskuosastotoiminta tulituen ja yhteistoiminnan edellyttämine vaatimuksineen. Konkreettisen kuvan linnakkeen taistelusta ja linnakkeelle tunkeutuneen pienen vihollisryhmän toimintatavoista ja -mahdollisuuksista antoi ylil Mannisen johtama osasto l./slrtr:stä, joka aiheutti melkoisia tappioita linnaketta puolustavalle runkomiehistölle. Tämäntapaisen koulutuksen merkitystä kaikille rannikkotykkimiehille ei ole syytä väheksyä, sillä taistelu linnakkeen olemassaolosta lopultakin käydään aseteknisestä kehityksestä huolimatta konventionaalisin lähitaistelumenetelmin. Reserviupseerikurssi 153. päätöstilaisuudessa Itn res Eravuo luovutti priimusmiekan upseerikokelas Ari Mikkolalle tuliasemalinjalta. Maj Kilpinen luovutti RtUY:n lahjoittaman kiikarin tulenjohtolinjan parhaalle upseerikokelas Jouni Sinisalolle. Kadettikurssit 61. rt-kadettikurssi päättyi Rannikkotykistökoulun osalta 11.3., jonka jälkeen kurssi jatkoi yhteisopintoja Kadettikoululla tapahtuneeseen juhlavaan luutnantin virkaan nimittämiseen saakka. Saaristomerellä I/TurRtR:n vieraana jääntiedusteluja ja talvitoimintaa ansiokkaasti suorittaneita kadetteja sai neljä rtjoukko-osastoa riveihinsä seuraavasti : Itn Jan-Erik Juslin VaaRPstoon Vesa Ranki TurRtR:iin Kalevi Saarimäki SIRtRdin Hannu Saarinen KotRPstoon Toukokuun 2. päivänä aloitti yhdeksän kadettia opiskelunsa aselaji jaksolla. Aselajimme johdon pyrkimykset kadettien lukumäärän nostamiseksi tarpeitamme vastaavaksi on tuottanut toivotun tuloksen. Koulutuksen ensijakson tavoitteena on iskostaa juhannuksen jälkeistä kesäleiriä silmälläpitäen rannikkotykkimiehen perustiedot ja -taidot aselajikadettiemme peruspääomaksi. Henkilötietoja Kapteeniksi on ylennetty ylil Paavo Suomalainen 1.3. Majuri Veijo Skyttä on ilmoittautunut siirtonsa johdosta SlRtR:ssä ottaakseen vastaan II Pston komentajan tehtävät. Koulun henkilökunta toivottaa Sinulle menestystä uudessa vaativassa tehtävässäsi ja kiittää tarmokkaasta työstäsi koulumme parhaaksi. Reserviupseerikurssin johtajaksi on määrätty maj Pekka Suorauma. Ylivääpeli Juha Kettunen Pääesikunnan tiedotusosastolta on ilmoittautunut 1.4. RtK:lla ottaakseen kntotoimiston päällikön tehtävät sotmest Matti Veraiselta, joka siirtyy reserviupseerikurssin vääpeliksi. Vahva tekijä kaikessa rakentamisessa. PERUSYHTYMA Ratakatu 3, Helsinki 12, puh
15 metalli LM Ericsson valmistaa luin. tutka- ja laserlaitteita. OY LM ERICSSON AB Jorvas puh OTA OPPIA Uusi oppiaineisto metallityöläisille. Aineisto ontilattavissa TSL:n Kirjeopistosta Paasivuorenkatu 5 B Helsinki 53 TSL-Metallityöväen Liitto SUOMEN SANDVIK OY Vantaa 51, puh Postiosoite: PL 518, Helsinki Tampere 84, Lempääläntie 22, puh Turku 52, Teollisuuskatu 48, puh Vaasa 10, Koulukatu 5 B 3, puh
16 Lännen Tehtaat Oy VALTION PUKUTEHDAS VALMISTAMME SOTILASVIRKAPUVUT ASIANTUNTEMUKSELLA JA EDULLISESTI. Kiva ja reilusti edullisin Naantali-Kapellskär Turku-Tukholma Helsinki-Tukholma ISO-VIMMA SÄKYLÄ Hämeenlinna, puh Huom. Myös siviilimittapuvut tilauksesta. VIK1NGLINJA Edullisin meritie Ruotsiin (O) suomen SOKERI VAASAN TEHDAS VAASA Neste Oy RAISION TEHTAAT Oy RAISIO PORVOON TUOTANTOLAITOKSET 30 31
17 Tiedätkö kuinka paljon sinulla on eläkerahoja koossa tänä pai vana? Tiedätkö kuinka TEL karttuu työssäolovuosinasi? Tai Y E L jos olet itsenäinen yrittäjä? Mikä on lakisääteinen työkyvyttömyyseläkkeesi jos joutuisit tänään jättämään työsi? Entä miten perhe-eläkejärjestelmä toimii? Kysymyksiä, joiden parissa Ilmarisen eläkeneuvojat työskentelevät. Tule kysymään, he vastaavat mielellään tai hankkivat sinulle tiedon Eläketurvakeskuksesta. Asiansa osaava eläkeneuvoja on jokaisessa Ilmarisen palvelupisteessä kaikissa Pohjola-Suomi-Salaman, Sammon, Hämeen Vakuutuksen, Turvan ja Varman konttoreissa. Pistäydy talossa tai soita. RAUMA Meillä on neljännesmiljoona vakuutettua. Ilman hyvää ja yksilöllistä palvelua ei olisi. Eläke Varma keskinäinen vakuutusyhtiö % OLA OY ELÄKEVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ ILMARINEN Eerikinkatu 41, Helsinki 18 puh
18 PUHTO jätesäillö -ja pysyy paikat siistinä! SUOMEN FORSIITTI JA DYNAMIITTI OSAKEYHTIÖ HANKO VALMET Ov Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, OOiOl Helsinki 10, puhelin , telex Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto HELSINKI Eteläranta 10 34
19 OY SAAB-VALMET AB UUSIKAUPUNKI iv. KTV Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto KTV ry NORDSTRÖM OY LOVIISA Kuntasektorin suurin, yli jäsenen ammattiliitto Kuntasektorin palkansaajien ja eläkeläisten voimakas etujen ajaja
20 VVihuri Oy Vakaa vauhtiy llätys -verraton ominaisuuksiltaan Hamariina 450 Trimaran Vankka avovene merelle ja järvelle, myös vaikeisiin olosuhteisiin. Itsetyhjentyvä. kaatumaton ja uppoamaton. Kolmirunkoisen rakenteen ansiosta halkoo aaltoja pehmeästi, ja lähtee kevyesti liukuun pienelläkin teholla. Kantavuus 5 henkeä. Moottorina Volvo Penta Käy tutustumassa, ennen kuin päätät venekaupasta. Et varmasti kadu. Varmaan veneilyyn Hamariina-sarja. Markkinoiden laajin. Veneilijän VW HANKKIJA Kasarmitori, puh. vaihde k Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy TURKU - HELSINKI JYVÄSKYLÄ - PORI - FORSSA - RAISIO 38 39
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät
LisätiedotKOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ
KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R
IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,
LisätiedotSUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016
SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä
LisätiedotArvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät, hyvät naiset ja herrat,
1 MTS:n 40-vuotisjuhlaseminaari 22.11.2016 Kansallismuseon auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa herra pääministeri, arvoisat MTS:n entiset ja nykyiset jäsenet sekä MTS:n ystävät,
LisätiedotIitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013
Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 VER29.3 Hallitus 2015 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-0859670 Jouni Laurikainen, liik. ups. 040-8451070
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
Lisätiedot1 Yleistä. 2 Hallitus, toiminnantarkastajat ja edustajat vuodelle Hallitus vuodelle Toiminnantarkastajat 2017
Seinäjoki TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1 Yleistä Kerhon tehtävänä on maanpuolustustahdon ja taitojen ylläpitäminen ja niiden kohottaminen, turvallisuuspoliittisen tiedon jakaminen, fyysisen kunnon
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotViestiupseeriyhdistys ry.
Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.
LisätiedotReserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki
Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen
Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 26.4.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Seinäjoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 26.4.2015, Seinäjoen kaupungintalo
LisätiedotLisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.
RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA
ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotTeksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki
Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotSuomen Reserviupseeriliitto
Suomen Reserviupseeriliitto Ensimmäinen reserviupseerikerho perustettiin 3.12.1925 Helsinkiin. Liitto perustettiin 17.5.1931. Jäsenyhdistyksiä 315 Reserviupseeripiirejä 20 Henkilöjäseniä noin 27 000 Jäsenistä
LisätiedotYhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
LisätiedotUudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011
Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA
LisätiedotJYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT
JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto
LisätiedotMauno Rahikainen 2009-09-29
SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.
Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
LisätiedotKeravan Reserviläiset ry
Keravan Reserviläiset ry Toimintakertomus Tuloslaskelma ja tase 2011 Yleistä Vuosi 2011 oli yhdistyksemme 53. toimintavuosi. Kuluneena vuonna yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Jäntti. Yhdistyksen
LisätiedotKiltauutiset 1 / 2011
Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen
LisätiedotHUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT
HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen
LisätiedotPietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1
Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotPohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry
Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen
Lisätiedotwww.vaasanteknillinenseura.fi jsa
www.vaasanteknillinenseura.fi VAASAN TEKNILLINEN SEURA RY 5 Toimintasuunnitelma vuodeksi 2015 1 YLEISTÄ Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2015 aikana järjestämme useita erilaisia tilaisuuksia
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea
LisätiedotYhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.
SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet
LisätiedotLEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT
LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotTuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti
KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
Lisätiedotliittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133
Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien
LisätiedotLOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT
LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotYLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT
1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003
KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin
LisätiedotReserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa , Järvenpään maanpuolustustalo
Julkaisuvapaa 7.10.2017 kello 15.00 Julkaisuvapaa 7.10.2017 klo 15.00 Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nybergin tervehdys Uudenmaan 35. Maanpuolustuspäivän pääjuhlassa 7.10.2017, Järvenpään maanpuolustustalo
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT
PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.
LisätiedotNASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015
NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri
LisätiedotKokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit
Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti
LisätiedotHuoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokouksen 2014 pöytäkirjan 10.11.2014 LIITE 2 LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
Lisätiedotnykyisyydestä ja kenties tulevastakin.
Tervepä teille! Kesä, syksy ja kohta jo talvikin on takana. Eli onko nyt tallikausi? Kaipa niin sitten. Pitänee yrittää sitäkin, mutta mutta Lienee tässä hieman muutakin asiaa kuin noista saamattomuuksistani
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
LisätiedotMYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY
MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen
LisätiedotIitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017
IitinReserviupseerikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 2017 VER 20.3.2017 Hallituksen jäsenet Juha Virtanen Ville Rintala Ylärivi: Pekka Mertakorpi, Tapani Peltola, Sami Ahola, Jarkko Niittymaa Alarivi: Juha Taimisto,
LisätiedotPERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA
PERINNEKIVÄÄRIN SUOJELUSKUNTAMALLINEN HIHNA Reserviläisurheiluliiton perinneasesäännöt mahdollistavat puolustusvoimissa käytettyjen kiväärin kantohihnamallien käytön tukena eri ampuma-asennoissa. Melkoisen
LisätiedotEurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.
LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
Lisätiedotkuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:
Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,
LisätiedotYhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.
1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin
Lisätiedotbab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi
Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille
LisätiedotYlä-Savon Veteraaniopettajatoiminta
Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta Toiminta alkoi 25. 3. 1997. Jo perustamistilaisuudessa yhdistyksen nimestä keskusteltaessa tuli esille se, että perustettava yhdistys aloittaisi toimintansa alueellisena
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotSäätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.
AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,
LisätiedotJOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.
JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotKAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -
KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotJulkaisuvapaa klo 12.30
Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut
LisätiedotAVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET
Motalan kunnan lapsi- ja nuorisoyhdistysten toimintaavustusten sääntöjä ja ohjeita FKU 62 04/BIN 0276 2004-09-22 (Koulu-, vapaa-ajan- ja sosiaalilautakunnan laatimat ja vahvistamat ohjeet SFO 178 1999-10-07
LisätiedotRESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön
RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA 2008 - työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO RESERVILÄISLIITTO RY 1 PÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Yleistä Toiminnan raportoinnissa käytetty kaavake uusiutui vuoden 2005 alusta
LisätiedotWaasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896
Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,
LisätiedotYhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.
Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotPartiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008
Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...
Lisätiedot