Biokaasun hyödyntämisen käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biokaasun hyödyntämisen käsikirja"

Transkriptio

1 Biokaasun hyödyntämisen käsikirja Miten biomassasta tulee biokaasua: tuotantoprosessi ja kaasun kuljetus. Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi: biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena, sähkönä ja lämpönä. Yritysten välinen työnjako kun biokaasusta tehdään liiketoimintaa. Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä.

2 Biokaasun hyödyntämisen käsikirja III Sisältö Johdanto: Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi Biokaasun hyödyntämisen käsikirja jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi 2008, PBI Research Institute for Project Based Industry, Turku, Finland PBI Research Institute for Project Based Industry, Linnankatu 10, Turku, Finland Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio, Turku, Finland Haluamme kiittää Jukka Perttua ja Arno Seiroa luvasta käyttää heidän kirjoittamiansa artikkeleita kaasun liikennekäytöstä; Jussi Vainikkaa Gasumista ja professori Harri Kallbergia Tieliikenteen Tietokeskuksesta asiantuntevasta tuesta; FT Emma Vironmäkeä käsikirjoituksen editoinnista ja kieliasun työstämisestä sekä TkT Magnus Hellströmiä ja DI Tommy Rantaa biokaasuprojektissa tekemästään työstä. Lopuksi haluamme kiittää TEKESiä projektin rahoittamisesta ja tukemisesta. Kaikki julkaisussa mainitut hyperlinkit löytyvät osoitteesta institute.com/biokaasu Ulkoasu: Michael Diedrichs Paino: Newprint, Raisio Huhtikuu 2008; toinen painos, toukokuu 2008 ISBN I Biokaasun tuotanto 5 Biomassat Biokaasulaitos Biokaasun kuljetus II Biokaasun hyödyntäminen 11 Kaasu liikennepolttoaineena Kaasukäyttöiset ajoneuvot Biokaasun ympäristöedut liikennekäytössä Kaasun tankkausasemat Biokaasu lämmön ja sähköntuotannossa III Biokaasu liiketoimintana 25 Yritysten välinen työnjako eli arvoketju Liiketoimintamalli: Biometaani liikennekäytössä Liiketoimintamalli: Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto IV Yhteistyökumppanit biokaasun tuotannossa ja hyödyntämisessä 37 Biovakka, Watrec, Gaia Power, St1, Autotuojat ry, Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio, PBI Research Institute of Project Based Industry

3 IV Kuvat, kaaviot ja taulukot Eri biomassojen metaanintuottokyky (taulukko) Joidenkin vihreiden biomassojen metaanintuottokyky (taulukko) Ravinnekuormituksen vähentäminen kaasuntuotannossa käytettävällä biomassalla (kuva) Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen (kaavio) Kaasuautojen polttoainekulutus (taulukko) Eri biomassojen jalostus biometaaniksi ja kuinka monen henkilöauton, taksin tai bussin vuosikulutukseen se riittää (taulukko) Kaasun tankkausverkosto Suomessa (kartta) Kaasun tankkausasema Helsingissä Malmilla (kuva) Kaasun tankkauksen vaiheet (kuva) Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto biokaasusta 200 kw Jenbacher moottorilla (taulukko) Biokaasun hyödyntämisen arvoketju (kaavio) Biometaanin käyttöönoton ja hyödyntämisen liiketoimintamalli (kaavio) Biokaasun yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon käytön käynnistäminen (kaavio) Biokaasun hyödyntämisen käsikirja jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi Dosentti Magnus Gustafsson DI Robert Stoor PBI Research Institute for Project Based Industry Åbo Akademin Teollisuustalouden Laboratorio

4 2 Johdanto Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 3. Biokaasu: Jätteestä energiaksi ja polttoaineeksi Biokaasun kaupallinen hyödyntäminen on Suomessa vielä toistaiseksi hyvin vähäistä. Niinpä tämän käsikirjan tavoitteena on kertoa, mitä mahdollisuuksia ala tarjoaa sekä miten kokonaan uusi toimiala rakentuu. Kirjassa kuvataan biokaasun hyödyntämiseen osallistuvien yritysten toimintamallit sekä niiden välinen roolijako. Biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia kaupalliseen toimintaan sekä liikennepolttoaineena että lämmön ja sähköntuotannossa. Biokaasun tuotanto edistää ja hyödyttää nimenomaan paikallista liiketoimintaa. Paitsi että biokaasun hyödyntäminen lisää liiketoimintaa, se myös keventää jätehuoltokustannuksia ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontia. Biokaasu on korkealaatuinen polttoaine, jota tuotetaan pääosin eloperäisistä jätteistä. Sen tuotannossa voidaan hyödyntää myös vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja. Biokaasua tuotetaan hapettomassa mädätysprosessissa joko biokaasureaktoreissa tai keräämällä kaatopaikoilta. Tuotannossa voidaan hyödyntää myös pieniä raaka ainevarantoja. Biokaasua voidaan jalostaa biometaaniksi, jolloin se on ensiluokkainen liikennepolttoaine. Kaasukäyttöisiä autoja on runsas valikoima kaikissa kokoluokissa, ja kaasun tankkauspisteitä on jo kattavasti Etelä Suomessa. Kaasuautot voivat käyttää polttoaineenaan sekä biometaania että maakaasua. Biokaasu on siis jalostettuna verrattavissa maakaasuun sillä erolla että biokaasu on uusiutuva energianlähde. Kaasu on edullinen polttoaine: kirjan kirjoitushetkellä vastaava määrä bensiiniä maksaisi 66 senttiä litralta. Yhdistetyssä lämmön ja sähköntuotannossa biokaasu tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti pienessä kokoluokassa, jossa tänä päivänä käytetään pääosin öljyä. Biokaasun hyödyntämisen arvoketju alkaa biomassasta ja päätyy kaasun hyödyntämiseen joko liikenteessä tai lämmön ja sähköntuotannossa. Käsikirjassa käsitellään jokaisen osapuolen tehtävät biokaasuprojektin eri vaiheissa, sillä sen tavoitteena on edesauttaa yritysten yhteistoimintaa biokaasun hyödyntämisessä, ja madaltaa alalle tulemisen kynnystä. Käsikirjan on valmistellut Åbo Akademin teollisuustalouden laboratorio ja PBI Research Institute yhteistyössä Biovakan, Watrecin, St1:n, Gaia Powerin ja Autotuojat ry:n kanssa. Yritykset edustavat biokaasun hyödyntämisen arvoketjun kaikkia eri vaiheita.

5 4 Biokaasun tuotanto Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 5 I Biokaasun tuotanto Biomassat Biomassoja on monenlaisia. Kaupallisessa mielessä merkittävin ero niiden välillä on siinä, että mikäli kyseessä on jäte, lanta tai liete, toimii biokaasulaitos jätteenkäsittelylaitoksena ja biomassan toimittaja maksaa porttimaksun sen ottamiseksi käsittelyyn. Sen sijaan kasviperäinen vihreä massa on itsessään raaka aine, josta biomassan toimittajalle maksetaan. Toinen huomattava ero biomassojen välillä piilee niiden kyvyssä tuottaa metaania. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, paras metaanintuottokyky on teollisuuden biojätteillä kuten teurastamojätteellä. Myös yhdyskuntalietteen metaanintuottokyky on suhteellisen hyvä, kun se taas lannalla on alhaisempi. Lähde Metaani, Nm 3 / kg Laatu Jätevesiliete, esikuivattu 33 Nm 3 Jäte Biojäte 123 Nm 3 Jäte Teurastamojätteet 150 Nm 3 Jäte Sian lietelanta 16 Nm 3 Jäte Vihreä biomassa 52 Nm 3 Raaka aine Vihreällä biomassalla pystytään nostamaan ja säätelemään metaanin tuotantoa. Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vihreiden biomassojen metaanintuottokyky vaihtelee jonkin verran. Biomassa Metaani, Nm 3 / kg Taulukko 2: Joidenkin vihreiden biomassojen metaanintuottokyky. Lähde: Lehtomäki Metaani, Nm 3 / kg kuiva ainetta Ruokohelpi 68 Nm Nm 3 Timotei apilanurmi 60 Nm Nm 3 Järviruoko 55 Nm Nm 3 Kauran olki 52 Nm Nm 3 Puna apila 48 Nm Nm 3 Rapsin olki 39 Nm Nm 3 Rypsin olki 35 Nm Nm 3 Yksi kuutio metaania vastaa energiamäärässä noin litraa öljyä tai kymmentä kilowattituntia. Esimerkiksi ruokohelpeä saadaan viljeltäessä runsaat 60 tonnia per hehtaari, jolloin yhdeltä hehtaarilta saadaan noin 420 kuutiometriä metaania. Tämä vastaa 420 litraa öljyä tai 4,2 megawattituntia. Keskikokoinen omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 20 megawattituntia vuodessa. Taulukko 1: Eri biomassojen metaanintuottokyky, Nm 3 /1 000 kg biomassaa. Lähteet: Annimari Lehtomäki, Biogas production from energy crops and crop residues, Jyväskylän Yliopisto 2006; Nm 3 = Normaalikuutiometri.

6 6 Biokaasun tuotanto On hyvä huomata, että biokaasun tuotannossa voi hyödyntää monia sellaisia kasveja, joita ei perinteisesti ole pidetty viljelykasveina tai edes korjattu, kuten ruokohelpeä tai järviruokoa. Näin ollen tuottamattomanakin pidettyä raaka ainetta voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Lisäksi biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää myös vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviä kasveja. Korjaamalla esimerkiksi ruokoa valuma altaista tai kosteikoista tai heinää jokiin viettäviltä pelloilta otetaan talteen ravinteita jotka muuten rehevöittäisivät vesistöjä. Pitää kuitenkin varmistaa etteivät korjuutoimenpiteet aiheuta ravinnepäästöjä. Kuva: Ravinnekuormituksen vähentäminen kaasuntuotannossa käytettävällä biomassalla. Biokaasulaitos Biokaasulaitoksen suunnittelu alkaa kartoittamalla paikallisesti saatavilla olevat biomassat. Eri biomassoja voidaan myös yhdistellä. Näin ollen yksittäinen biokaasulaitos voi esimerkiksi olla kokonaisratkaisu, jossa käsitellään paikalliset biohajoavat jätteet, nostetaan kaasuntuotantoa pienemmällä määrällä vihreää massaa ja samalla parannetaan vesistöjä estämällä ravinteiden valumista. Saatavilla olevia biomassoja kartoitettaessa kannattaa myös huomioida niiden oheisvaikutukset biokaasulaitos tuottaa nimittäin biokaasun ohella myös korkealaatuista kompostia. Tämän kompostin käyttömahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin jonkin verran riippuen siitä, mitä sen tuotannossa on käytetty. Biokaasulaitos on tyypillinen prosessilaitos joka koostuu seuraavista järjestelmistä (kaavio): 1. Vastaanotto ja esikäsittely, jossa biomassat otetaan vastaan ja esikäsitellään mädätystä varten. 2. Hygienisointi, jossa biomassa kuumennetaan mahdollisten haitallisten elementtien poistamiseksi. Tämä vaihe tasaa biomassan laatua ja parantaa mädätystä. 3. Mädätys jossa kaasu tuotetaan. 4. Lietteenkäsittely. Biokaasutuotannon sivutuotteena syntyy lietettä jota voidaan käyttää kompostina. 5. Rikinpoisto. Biokaasussa on jonkin verran rikkiyhdisteitä, jotka poistetaan ennen biokaasun syöttämistä lämmön ja sähköntuotantoon. 6. Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 7 Kaasuvarasto, joka mahdollistaa kaasun kulutuksen säätelyn vuorokausitasolla. 7. Kaasun jalostus ja paineistus. Mikäli kaasua tuotetaan maakaasuverkkoon tai liikennekäyttöön, biokaasusta poistetaan hiilidioksidi ja muita mahdollisia yhdisteitä. Tällöin saadaan biometaania, joka on verrattavissa maakaasuun. Jalostuksen jälkeen biometaani paineistetaan ja syötetään kuljetusta varten joko maakaasuverkkoon tai pullopatteriin. Kaavio: Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen.

7 8 Biokaasun tuotanto Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 9 Koska biokaasulaitos on prosessilaitos, se ei rakennu minkään erityisen teknologian ympärille. Biokaasulaitoksen haastavuus on prosessin hallinnassa. Biokaasun tuotanto on biologinen prosessi, joka edellyttää asiantuntemusta sekä laitosta suunniteltaessa että sen käyttövaiheessa. Prosessissa on ylläpidettävä suotuisat olosuhteet mädätysbakteereille, muuten tuotantoprosessi pysähtyy. Prosessi on myös pidettävä tasapainossa, jotta tuotannosta ei synny hajuhaittoja. Tämän takia on suositeltavaa hankkia laitos kokeneelta toimittajalta, joka pystyy toimittamaan vakioratkaisuihin perustuvan laitoksen. Vakioratkaisu merkitsee testattua ratkaisua. Tällöin yksittäisen osaprosessin toimintatapa osana kokonaisuutta ja muuta laitosta on tunnettu. Biokaasulaitoksessa tämä on erityisen tärkeää, sillä prosessissa useimmiten sekoittuvat erilaiset biomassat. Laitoksen toimittajan kokemus sekä vakioratkaisujen hyödyntäminen on erityisen tärkeää, mikäli tarkoituksena on prosessoida biokaasua tai biometaania energiantuotantoon tai liikennekäyttöön. Koska eri biomassat eroavat toisistaan huomattavasti, kannattaa laitosta suunnitellessa olla aikaisessa vaiheessa yhteydessä joko laitostoimittajaan tai muuhun asiantuntijaan, joka pystyy antamaan selkeän arvion kaasuntuottomahdollisuuksista. Erityisesti Jyväskylän yliopiston biologian laitos on perehtynyt biokaasun tuotantoon. Biokaasun kuljetus Kaasu voidaan kuljettaa putkessa tai paineistetussa, vaihtolavan tavoin toimivassa pullopatterissa. Molemmilla vaihtoehdoilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Kaasuputki on investointina suuri mutta käyttövaiheessa edullinen. Se edellyttää vakaan ja tarpeeksi suuren kulutuskohteen, jotta investointi kannattaisi. Kaasuputkena voidaan käyttää muoviputkea, jossa kaasu siirretään neljän tai kahdeksan baarin paineessa. Kaasuputki kestää pakkasta, joten sitä ei tarvitse kaivaa yhtä syvälle kuin vesiputkea. Tarkemmat tiedot kaasuputken asennuksesta löytyvät Maakaasuyhdistyksen kotisivuilta. Pullopatteri antaa suuremman vapauden toimittaa kaasua eri kohteisiin. Niitä on myös saatavissa eri kokoluokissa. Pullopatterissa kaasu paineistetaan baariin, minkä takia biokaasulaitoksella on oltava paineistusjärjestelmä.

8 10 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 11 II Biokaasun hyödyntäminen Kaasu liikennepolttoaineena Kaasukäyttöiset autot kulkevat joko maakaasulla tai jalostetulla biokaasulla, jota kutsutaan biometaaniksi. Biometaani on ominaisuuksiltaan verrattavissa maakaasuun ja niitä voidaan käyttää rinnakkain, sillä molempien keskeinen ainesosa on metaani CH 4. Ainoa olennainen ero biometaanin ja maakaasun välillä on, että biometaani on uusiutuva ja perustuu paikallisten jätteiden ja biomassojen hyödyntämiseen, kun taas maakaasu on fossiilinen polttoaine. Biometaani ja maakaasu ovat liikennekäytössä puhtaita polttoaineita. Hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti alhaisempia kuin bensiinillä, ja hiukkas ja typpipäästöt huomattavasti dieseliä alhaisempia. Toisin kuin maakaasu, biometaani on hiilidioksidineutraali eli sen käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Biometaani ja maakaasu ovat turvallisia polttoaineita. Molemmat ovat ilmaa kevyempiä eli haihtuvat nopeasti mahdollisen vuodon sattuessa. Tämän lisäksi biometaanin ja maakaasun syttymislämpötila on korkea (600 astetta) ja syttymisalue kapea (5 15 tilavuusprosenttia). Kaasukäyttöiset autot käyvät läpi samat törmäystestit kuin bensiini ja dieselautot. Kaasusäiliöt ovat kestäviä, niiden sijoitus turvallinen, ja ne on varustettu varo ja sulkuventtiilein, jotka mahdollisen vuodon sattuessa katkaisevat kaasun syötön. Kaasu on liikennepolttoaineena edullinen. Tankkausasemilla maakaasu on pysynyt huomattavan huokeana (1,03 euroa per kilo tammikuussa 2008), mikä vastaa noin 0,66 euron litrahintaa. Kaasukäyttöinen auto kulkee mallista riippuen kilometriä tankillisella. Useimmissa autoissa on varasäiliö bensiinille, jolla auto kulkee useita satoja kilometrejä (taulukko3).

9 12 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 13 Automalli CO 2 g/km metaanilla PGO Cévennes Turbo CNG: Tyylikäs kaasukäyttöinen roadsteri. Lisätietoja autosta osoitteesta pgo.cngpower.eu CO 2 g/km bensiinillä metaanisäiliö (kg) bensiinisäiliö (l) Kaasun riittävyys (km) Bensiinin riittävyys (km) Citroën Berlingo 1,4 Bivalent Citroën C3 1,4 Bivalent Fiat Doblo Cargo 16V Natural Power , Fiat Multipla 1,6 NATURALPOWER , Fiat Panda 1,2 Natural Power Erdgas Fiat Punto 1,2 8V Natural Power Ford Focus C MAX 2,0 CNG , Ford Focus Limousine CNG , Mercedes Benz E 200 NGT Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Opel Zafira 1,6 CNG Peugeot Partner 75 Bivalent Renault Kangoo 1,6 16V Bivalent Volkswagen Caddy 2,0 Gas VW Touran 2008 EcoFuel Concept 2, Volvo S60 Bi Fuel CNG Volvo V70 Bi Fuel CNG , Taulukko 3: Kaasuautojen polttoainekulutus. Lähde: Professori Harri Kallberg / Tieliikenteen Tietokeskus. Rallia ilmastonmuutosta vastaan Jani Paasonen uskoo kisaavansa maakaasuautolla ensi vuoden SM sarjassa Mitsubishin N ryhmän ralliauto nuolaisee penkkaa ja hyökkää ahnaasti avautuvalle suoralle. Matka jatkuu vauhdilla yli kahden nyppylän ja parin vatsanpohjia kutkuttavan mutkan jälkeen ollaan maalissa. Kokemus on parempi kuin Linnanmäen parhaista vauhtilaitteista saatavat. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että auton polttoaineena on maakaasu. Otetaan kypärä pois päästä ja annetaan auton kuljettajan kertoa. Ihmisten käsitys maakaasusta liikenteessä on se, että sitä käytetään hitaissa joukkoliikennevälineissä. Mutta näillä autoilla pääsee samaa vauhtia kuin bensakäyttöisilläkin. Tehoa tässä N ryhmän autossa on 280 hevosvoimaa eli saman verran kuin bensalla kulkevassa, Manfred Stohl kertoo. Itävaltalainen on tuttu nimi rallia seuraaville ihmisille. Hän ajoi lajin MM sarjaa 17 vuotta. Nyt hänen sydämessään palaa halu tehdä ympäristöteko ralliautoilulle. Stohl on kehittänyt maakaasukäyttöisestä autosta kelpo ralliaseen Itävallan rallisarjaan. Autolla on voitettu jo kolmen rallin yleiskilpailua. Ja Stohl on innostanut suomalaisen huippukuskin Jani Paasosen asiasta. Tämä on ralliautoilun tulevaisuus. Ei ralliautoilua voida lopettaa. Laji voi jatkossakin toimia testikenttänä tavallisille autoille. Haluan omalta osaltani auttaa siinä, että tavallinen autonkäyttäjä alkaa uskoa maakaasuautoon, Paasonen sanoo. Paasonen ajoi rallin MM sarjassa vielä Nyt hän tähtää edelleen rallipoluille, mutta asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut. Olen saanut kokea rallin puolella lähes kaiken, ajaa tehdasautollakin MM sarjaa. Ei minun tarvitse enää kisata Sebastien Loebia vastaan. Nyt haluan ottaa uuden askelen lajissa, Paasonen sanoo. Hän on luottavainen sen suhteen, että voisi tehdä historiallisen maakaasuauton ensiesiintymisen SM rallissa ensi vuonna. Auto pitää saada luokiteltua Suomen sarjaan, mutta se on aivan normaalia toimintaa, joka koskee jokaista uutta ralliautoa, Paasonen sanoo. Uskon, että maakaasuautolla ajetaan rallin MM sarjaa N ryhmässä kahden vuoden kuluttua. Maakaasuauton turvallisuus tulipalon sattuessa ei huolestuta Stohlia. Sytytimme Itävallassa yhden auton tuleen, eikä kaasu räjähtänyt. Siitä pitää huolen säiliön turvaventtiili, joka laskee kaasun ulos hallitusti. Silloin se myös palaa hallitusti, Stohl sanoo. Maakaasuyhtiö Gasumin myyntijohtaja Jussi Vainikka pitää maakaasua varteenotettavana vaihtoehtona muille polttoaineille. Mutta eikö maakaasussa ole kyse siitä, että tuhansia vuosia vanhaa, maan sisään syntynyttä hiilidioksidia possautellaan ilmakehään? Kyllä. Kyseessä on fossiilinen polttoaine. Mutta maakaasuauton hiilidioksidipäästöt ovat 25 prosenttia pienemmät kuin bensakäyttöisen. Hiukkaspäästöt ovat käytännössä nolla. Yleensä maakaasuauton typenoksidipäästöt ovat alhaisemmat kuin dieselmoottorissa, Vainikka sanoo. Jos käytetään biokaasua, esimerkiksi kaatopaikoilta hankittua, niin laskennallisesti niiden hiilidioksidipäästöt ovat nolla, Vainikka lisää. Henkilöautokäyttöön maakaasuauto houkuttelee ympäristöystävällisyytensä lisäksi alhaisilla käyttökustannuksillaan. Polttoainekulut ovat vain hieman yli puolet bensakäyttöiseen verrattuna. Maakaasulla liikkuvia henkilöautoja saa ainakin Fiatilta, Mercedekseltä, Opelilta ja Volkswagenilta. Mitsubishiltä tulee perheauto vuoden kuluttua. Suomessa saa maakaasua kahdeksalta huoltoasemalta, joista kolme sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Huoltamoita tulee lisää ja samoin käyttäjiä. Uskon, että kaupungeissa maakaasuautot voivat yltää kymmenen prosentin osuuteen, Vainikka sanoo. Lähde: Helsingin Sanomat, Urheilu / Arno Seiro,

10 14 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 15 Kaasukäyttöiset ajoneuvot Kaasukäyttöiset autot ovat varteenotettava vaihtoehto henkilöautoissa, pakettiautoissa sekä kuorma ja linja autoissa. Kaasukäyttöisessä autossa on kaasulla toimiva otto eli bensiinimoottori. Bensiinikäyttöisistä autoista poiketen niissä on kaasusäiliöt, jotka on sijoitettu niin, että ne eivät haittaa auton tilankäyttöä. Kaasusäiliöiden lisäksi useimmissa tehdasvalmisteisissa henkilö ja pakettiautoissa on myös varasäiliö bensiinille. Kaasukäyttö voidaan myös tehdä jälkiasennuksena. Kaasukäyttöisten autojen tarjonta on Suomessa tänä päivänä rajattua, mutta Euroopassa se on jo huomattavasti laajempi. Esimerkiksi Ruotsissa on yli kaasuautoa ja yli 80 kaasun tankkausasemaa, joista huomattava osa syöttää biometaania 54% prosenttia tankatusta kaasusta on paikallisesti valmistettua biometaania. Kaasuautojen ja tankkausasemien lisääntyessä kaasuautojen jälleenmyyntiarvo on myös noussut Ruotsissa. Tilanne elää koko ajan ja uusia malleja tulee markkinoille jatkuvasti. Tarkemmat tiedot saatavilla olevista autoista löytyvät maahantuojien kotisivuilta. Kaasukäyttöisten autojen tarjonta Euroopassa vuoden 2007 lopussa: henkilöautot Citroën Berlingo 1,4 Bivalent Citroën C3 1,4 Bivalent Fiat Doblo Cargo 16V Natural Power Fiat Multipla 1,6 NATURALPOWER Fiat Panda 1,2 Natural Power Erdgas Fiat Punto 1,2 8V Natural Power Ford Focus C MAX 2,0 CNG Ford Focus Limousine CNG Mercedes Benz E 200 NGT Mercedes Benz B 170 NGT Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Opel Zafira 1,6 CNG Peugeot Partner 75 Bivalent Renault Kangoo 1,6 16V Bivalent Volkswagen Caddy 2,0 Gas pakettiautot Fiat Doblo Cargo Iveco Daily CNG Peugeot Partner Bivalent Citroën Berlingo 1,4 L CNG Renault Kangoo Rapid Volkswagen Caddy Kasten Opel Combo 1,6 CNG Erdgas Mercedes Benz Sprinter NGT kuorma autot Iveco Euro Tech UT 190 E 22 CNG Iveco Euro Tech UT 260 E 26 CNG Mercedes Benz Econic linja autot MAN Mercedes Benz (Evobus) Volkswagen Touran 2008 EcoFuel Concept 2,0 Scania Volvo S60 Bi Fuel CNG (tuotanto keskeytetty) Volvo Volvo V70 Bi Fuel (tuotanto keskeytetty)

11 16 Biokaasun hyödyntäminen Taksiautoilija kehuu kaasu Mersuaan Helsinkiläinen taksiautoilija Roman Fehrmann on ajanut Mercedes Benz E 200 NGT merkkisellä metaaniautolla kesäkuusta lähtien, yhteensä kilometriä. Olen tyytyväinen autoon. Dieseliin verrattuna polttoainekuluissa säästyy 15 prosenttia. Kaasuautosta ei joudu myöskään maksamaan käyttövoimaveroa, dieselverona tunnettua maksua. Ajettavana auto on täysin verrattavissa bensa Mersuun. Metaani Mersu tosin maksoi euroa dieselversiota enemmän. Vararengasta autossa ei ole, sillä tavaratilan kannen alla on kaksi kaasusäiliötä. Lisäksi tavaratilan ja takaistuinten välissä on kaksi säiliötä. Tavaratila riittää silti aivan hyvin taksikäyttöön, tilaa on yhä neljälle matkalaukulle. Helsingin ruuhka ajossa kaasu riittää kerralla vain 200 kilometrille. Kaasua pitääkin käydä lisäämässä yhtenään. Tankkaan 45 kertaa kuukaudessa. Autossa on myös 65 litrainen bensasäiliö, ja se käy yhtä hyvin kaasulla ja bensiinillä. Käytän kuitenkin vain edullisempaa kaasua, Fehrmann lausuu. Lähde: Helsingin Sanomat, Auto / Jukka Perttu, Biokaasun hyödyt liikennekäytössä Kaasukäyttöinen auto on ympäristöystävällinen. Hiukkaspäästöt ja typenoksidit ovat selvästi alhaisempia kuin dieselillä, ja hiilidioksidipäästöt bensiiniä alhaisempia. Autovero suosii siksi kaasukäyttöisiä autoja. Siinä missä maakaasu ja öljy ovat fossiilisia polttoaineita, joiden käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä, on biokaasu liikennekäytössä hiilidioksidineutraali. Näin ollen kaasukäyttöisen auton selkein ympäristöetu on mahdollisuus käyttää biokaasusta jalostettua biometaania. Polttoaineena biokaasua voi verrata öljyyn, jota myös jalostetaan ennen kuin se sopii liikennekäyttöön. Kun biokaasu jalostetaan biometaaniksi, kaasun metaanipitoisuutta nostetaan hiilidioksidipitoisuutta vähentämällä. Biokaasun tuotanto perustuu pitkälti paikallisten jätteiden hyödyntämiseen. Biokaasun tuotannossa voidaan myös hyödyntää biomassoja, joiden kerääminen parantaa vesistöjen laatua ja vähentää leväkuormitusta. Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 17 Koska biokaasu perustuu paikallisten raaka aineiden hyödyntämiseen, lisää biokaasun käyttö autossa paikallista liiketoimintaa, verotuloja ja polttoaineomavaraisuutta (taulukko 4). Biometaani voidaan ottaa käyttöön rinnakkain maakaasun kanssa jopa samassa putkessa. Paikallisesti tuotettu metaani mahdollistaa kaasukäyttöisten autojen käyttöönoton myös siellä missä kaasuputkea ei ole. Tonnia Puhdistettua kaasua Henkilöautoja Takseja Busseja Yhdyskuntalietettä Lantaa Vihreää massaa Taulukko 4: Eri biomassojen jalostus biometaaniksi ja kuinka monen henkilöauton, taksin tai bussin vuosikulutukseen se riittää.

12 18 Biokaasun hyödyntäminen Kaasun tankkausasemat Suomessa kaasua liikennepolttoaineena myyvät Gasum, St1 ja Metener Oy; näistä Gasumin verkosto on kattavin. Tällä hetkellä (alkuvuodesta 2008) kaasua voi tankata Helsingissä (Malmilla ja Sörnäisissä), Kouvolassa, Karhulassa, Tampereella, Haminassa (St1), Espoossa ja Lappeenrannassa sekä Leppävirralla Jyväskylän lähellä, jossa Metener Oy:llä on biokaasun tankkausasema. Gasum aikoo rakentaa vuoteen 2010 mennessä kattavan tankkausasemaverkoston maakaasuputken alueella. Kartassa ilmenee kirjan kirjoitushetkellä olemassa olevat (sininen) ja suunnitteilla olevat (vaaleansininen) kaasun tankkausasemat, sekä olemassa oleva (vihreä linja) ja suunnitteilla oleva (vihreä katkoviiva) maakaasuputki. Tarkemmat tiedot tankkausasemien sijainnista löytyvät Gasumin kotisivuilta (www.gasum.fi). Myös Ruotsissa ja Saksassa on kattava kaasun tankkausasemaverkosto (esim: se tai Myös kotitankkausasemakin on mahdollinen. Tällöin polttoaineen hinta on entistäkin alhaisempi. Kartta: Kaasun tankkausverkosto Suomessa.

13 20 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 21 Kaasun tankkausasema (kuva 1) koostuu kaasuvarastosta, kompressorista, välivarastosta ja täyttöpisteestä sekä maksuautomaatista. Kaasu tuodaan paikan päälle joko putkessa tai vaihdettavassa pullopatterissa. Kaasun tankkausasemalla pullopatteri tai kaasuputki kytketään kompressoriin, joka nostaa paineen noin 250 baariin. Kompressorista kaasu johdetaan täyttöpisteeseen, ja siitä edelleen autoon. Tankkausaseman välivaraston korkea paine nopeuttaa auton tankkausta. Itse tankkaus muistuttaa pitkälti bensiinin tai dieselin tankkausta: Auto tankataan kytkemällä kaasuletku auton kaasuliittimeen jolloin kaasusäiliöt täyttyvät (kuva 2). Koska kaasu on ilmaa kevyempää ja helposti haihtuvaa, on kaasun tankkausasema kevyempi ratkaisu kuin nestemäisten polttoaineiden tankkausasema. Investointina kaasun tankkausasema on kuitenkin kalliimpi kuin bensiinin ja dieselin tankkausasema. Tankkausasemia saa myös käytettyinä Saksasta. Verrattaessa pullopatteria ja kaasuputkea toisiinsa, on molemmilla etunsa. Kaasuputken investointikustannukset ovat korkeammat mutta siirtokustannukset pienemmät. Pullopatteri vaatii pienemmät investoinnit, mutta sen kuljetuskustannukset ovat korkeammat. Se mahdollistaa myös tankkausaseman sijoittamisen kuluttajiin nähden sopivaan paikkaan. Esimerkiksi Ruotsissa on monta kaasuasemaa, joihin biometaani viedään pullopattereissa. Näin ollen biokaasulaitoksen ja tankkausaseman välinen etäisyys voi olla jopa 50 kilometriä. Siirtotavasta riippumatta kannattaa varmistaa että tankkausasemaan voidaan tarvittaessa kytkeä esimerkiksi pullopatteristo. Näin kaasua voidaan tuoda säiliössä kauempaa, mikäli (bio)kaasun tuotannossa tapahtuu häiriö tai seisahdus. Tarkempia tietoja kaasutankkausaseman perustamisesta löytyy osoitteesta Kuva 2: Kaasun tankkauksen vaiheet. Lähde: Kuva 1: Kaasun tankkausasema Helsingissä Malmilla. Lähde: Gasum.

14 22 Biokaasun hyödyntäminen Biokaasu lämmön ja sähköntuotannossa Hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan tuotantoa pienissä, alle 10 tai 20 megawatin tai jopa alle 500 tai 100 kilowatin kokoisissa voimaloissa. Yleisin tuotantotapa on yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto, jolloin hyödynnetään myös sähköntuotannossa syntyvä lämpöenergia. Pieni voimalaitos ei tarvitse laajaa kaukolämpöverkkoa tai suurta määrää lämpöasiakkaita. Voimala voi toimia yksittäisen kiinteistön, teollisuushallin tai asuntoalueen lämpökeskuksena samalla kuin se tuottaa sähköä paikalliseen jakeluverkkoon. Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa käytetään perinteisesti moottoreita tai mikroturbiineja. Teknologia on vakiintunutta ja tuottaa korkealaatuista sähköä. Voimalat toimitetaan paikalle ns. konttiratkaisuina ja niiden asennus on yksinkertainen: Voimalat tarvitsevat vain perustuksen, kytkennän sähkö ja lämpöverkkoon sekä polttoainesyöttöön. Pienet voimalat ovat etäkäyttöisiä eli miehittämättömiä. Nykyaikainen automaatio mahdollistaa yksittäisen voimalan käytön tavalla, jossa lämmöntarve ja sähkön hinta yhdistetään optimaalisesti. Voimalaan voi myös liittää lämpövaraajan, ns. lämpöakun, joka käytännössä on vesisäiliö. Tällöin voimalan käyttö voidaan ajoittaa sähkönkulutuksen huippuihin vuorokauden aikana. Myös kylmäntuotanto on mahdollista, jolloin voimalaa voidaan käyttää hyvällä teholla ympäri vuoden tuottamalla lämpöä talvella ja kylmää kesällä. Lämmön ja sähköntuotanto edellyttää korkealaatuisia polttoaineita, mikä käytännössä tarkoittaa kaasua tai nestemäisiä polttoaineita. Biokaasu on sopiva polttoaine yhdistettyyn lämmön ja sähköntuotantoon. Koska sähköä sitoudutaan tuottamaan tiettyinä tunteina, pitää kaasuntuottajan pystyä takaamaan että tarvittava kaasumäärä on saatavilla ja laadultaan hyvää. Biokaasu on teknisesti korkealaatuinen polttoaine. Biokaasulla on mahdollista ajaa pientä, miehittämätöntä lämmön ja sähköntuotantolaitosta, mikä ei ole mahdollista esimerkiksi kiinteillä polttoaineilla kuten hakkeella. Koska biokaasua voidaan tuottaa suhteellisen pienissä tuotantolaitoksissa, voidaan myös pienemmät biomassojen lähteet hyödyntää. Näin ollen voidaan yhdistää esimerkiksi paikallinen vedenpuhdistus, karjankasvatus, elintarviketeollisuuden jätteet ja peltobiomassat tuottamaan sekä lämpöä että sähköä paikalliselle yhdyskunnalle. Lämmön ja sähköntuotannossa voidaan käyttää joko jalostettua biometaania kuten autoissa, tai niin sanottua raakakaasua, jonka metaanipitoisuus on alhaisempi. Kaasu voidaan tuoda paikalle kuten tankkausasemille; joko kaasuputkessa tai pullopatterissa. Tonnia vuodessa märkäpaino Taulukko 5: Yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto biokaasusta 200 kw Jenbacher moottorilla. Jotta sähköntuotanto olisi kannattavaa, on myös voimalan tuottama lämpö hyödynnettävä. Pienen voimalan etu on, että sen voi kytkeä pieneen lämpökohteeseen, joita Suomessa on paljon esimerkiksi keskikokoinen omakotitalo kuluttaa lämmitykseen noin 20 megawattituntia vuodessa (taulukko 5). Pieni voimala voidaan myös kytkeä kaukolämpöverkkoon, joka puolestaan voi perustua moneen pieneen voimalaan. Tällä tavalla voidaan rakentaa laajempi paikallisten lämmitystarpeisiin perustuva paikallinen sähköntuotantolaitos. Biokaasu sopii hajautettuun lämmön ja sähköntuotantoon myös kaupallisesti, sillä biokaasulaitos on kannattava jo pienessä kokoluokassa. Tällöin laitos voidaan mitoittaa paikallisen kaasunkulutuksen ja biomassojen saatavuuden mukaan. Biokaasua kuutiometriä metaani 65% Biokaasun hyödyntämisen käsikirja 23 Sähköteho MWh Lämpöteho MWh Yhdyskuntalietettä Sikalantaa Ruokohelpeä Yhteensä Hajautettu energiajärjestelmä on luotettava, koska se koostuu monesta maantieteellisesti erillään olevasta yksiköstä. On hyvin epätodennäköistä, että kaikki laitokset pysähtyisivät samaan aikaan. Hajautettua energiantuotantoa voidaan kasvattaa kulutuksen mukaan, minkä takia järjestelmä on jatkuvasti lähes optimaalisen kokoinen. Koska hajautetussa energiantuotannossa tuotantokapasiteettia voidaan lisätä lähellä kulutusta, vältytään myös investoinneista sähkön siirtoverkkoon.

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen

Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen Hajanaisia ajatuksia liikennebiokaasun tankkausaseman perustamisesta Jari Laurinen 12.10.2016 Tausta Jari Laurisella kaasuautoilukokemusta n. 200 000 km verran. Lähipiirissä käyttökokemusta lisäksi n.

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 6 Liikenne. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 6 Liikenne Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Yleistä Henkilöautoliikenne Sähkö- ja hybridiautot Kiskoliikenne Lisätietoja 2 YLEISTÄ 3 Liikenteen energia

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot