Esiopetus Lastentarhanopettajaliitto

Transkriptio

1 Esiopetus Lastentarhanopettajaliitto 1

2 Sisältö Johdanto 1. Mitä on esiopetus? Esiopetus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää Esiopetus merkittävänä nivelvaiheena 2. Esiopetuksen opettaja 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma on normi 4. Esiopetuksen toteutuksen ja toteuttamisen lähtökohdat Eheyttävä opetus esiopetuksessa Esiopetuksen oppimiskäsitys Työ- ja toimintatavat esiopetuksessa Esiopetuksen oppimisympäristö 5. Moninaisuus: lapsen yksilöllisyyden huomioiminen Esiopetuksen kolmiportainen tuki Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus 6. Arviointi Arvioinnin ja kehittämisen merkitys Laatu ja arviointi 7. toiminnallinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksessa 8. LTOL:n linjaukset ja laadun arviointi Onnistuneen esiopetuksen palapeli Esiopetuksen kehittämistarpeet ja ehdotukset 9. lainsäädännöt ja Lähteet Esiopetusta koskevat lait Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus Lähteet Johdanto Tämä Esiopetusesite sisältää Lastentarhanopettajaliiton esiopetukseen liittyvät linjaukset ja esiopetuksen tavoitteet sekä tiivistelmän esiopetuksen valtakunnallisesta ohjeistuksesta. Esiopetuksen järjestämistapa ja henkilöstöresurssit sekä lapsiryhmän koko vaihtelevat eri puolilla Suomea. Esiopetuksessa ei toteudu tasa-arvon periaate, koska laatuvaihtelut ovat suuria. Esiopetuksen tulee olla velvoittavaa ja sitä pitää arvioida niin kunta kuin valtakunnan tasolla säännöllisesti. Arvioinnin tulee ohjata esiopetuksen kehittämistä ja taloudellista panostusta. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja lapsen kannalta merkittävä vuosi ennen koulun aloittamista. Elinikäisen oppimisen kannalta on oleellista panostaa varhaisiin vuosiin, jos halutaan ehkäistä syrjäytymistä ja varmistaa tasa-arvoa. Esiopetuksen ja perusopetuksen haasteita ovat mm. väestöryhmien erilaistuminen kuntien välillä ja kuntien sisällä, yhteiskunnan monikulttuurisuus, ryhmäkokosäädösten puutteellisuus, erityisopetuksen uudistukset, oppilashuolto ja opettajien täydennyskoulutukseen pääseminen. Tämä esite on tarkoitettu niin omalle jäsenkunnalle, vanhemmille kuin päättäjille, jotka ovat kiinnostuneita esiopetuksen laadusta. Esiopetuksen laatuun vaikuttavat erityisesti opettajan kelpoisuus ja ryhmäkoko. Oleellista on leikki, lapsilähtöisyys ja kokonaisvaltaisuus. Varhaiskasvatus esiopetus - perusopetus muodostavat lapsen kannalta eheän opinpolun. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö korostuu entisestään esiopetusvuonna. Esite työstettiin prosessissa, joka alkoi liiton alan ammattilaisista koostuneessa työryhmässä. He olivat suureksi avuksi laatiessamme tätä esitettä. Haluankin kiittää työryhmän jäseniä ansiokkaasta paneutumisesta esiopetukseen ja sen kehittämiseen. Työryhmässä olivat edustettuina emeritusprofessori Mikko Ojala ja yliopistonlehtori Annu Brotherus, yliopiston opettaja Kristine Järnefelt, varhaiskasvatuksen asiantuntija Katjamaria Halme ja esiopetuksen opettaja Mari Parikka-Nihti. Liiton puheenjohtajana minulla oli kunnia olla työryhmän puheenjohtajana. Liiton hallitus ja koulutuspoliittinen työryhmä sekä viestintätyöryhmä työstivät myös esitettä. Kiitos kuvittaja Petra Mustoselle ja taittaja Tanja Maijaselle. Lämmin kiitos kaikille prosessiin osallistuneille. Oppimisen iloa! Anne Liimola puheenjohtaja Lastentarhanopettajaliitto 2 3

3 1 Mitä on esiopetus? 2 Esiopetuksen opettaja Esiopetus takaa jokaiselle lapselle tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen toteuttaen näin koulutuksellisen perusturvan, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. (Annu Brotherus 2012) Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää Esiopetus on vuotta ennen koulun aloitusta tapahtuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja opetusta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa esiopetus alkaa 5 -vuotiaana. Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen vähintään 700 tuntia vuodessa, päivittäin enintään 5 tuntia. Esiopetuksen tehtävää, tavoitteita ja sisältöjä määrittelevät Perusopetuslaki (1998 2) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH:n määräys 2010/27). lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinvoimaisuutta pyritään vaalimaan. Esiopetus merkittävänä nivelvaiheena Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen toteuttamisessa tulee ottaa huomioon sekä muun varhaiskasvatuksen että perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Esiopetus merkittävänä nivelvaiheena turvaa lapselle onnistuneen siirtymisen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Esiopetusoikeutta käyttää noin 98 % ikäluokasta. Esiopetusta saavilla lapsilla on oikeus samoihin opintososiaalisiin etuihin kuin perusopetuksen oppilaalla, tähän kuuluvat mm. maksuton ateria ja oppilashuoltopalvelut. Esiopetuksesta vastaavalla opettajalla tulee olla kelpoisuus esiopetuksen opettajan tehtäviin. (Asetus opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista A 986/98, katso esitteen sivu 14). Esiopetuksen opettajalta vaaditaan vankkaa pedagogista asiantuntijuutta, jotta oppilaan tukea kyetään tarjoamaan oikea-aikaisesti ja oikein tukimuodoin. Esiopetuksen opettaja huomioi yksilölliset tarpeet yhteisössä ja yksilöä tukevan pedagogisen oppimis- ja kasvuympäristön sekä vuorovaikutuksen rakentumisen. Opettajan omien arvojen tiedostaminen ja suhteuttaminen eri kulttuureista tulevien lasten arvomaailmaan on välttämätöntä monikulttuurista esiopetusta järjestettäessä sekä opettajan toimiessa yhä moninaisempien perheiden tai yhteisöjen kanssa. LTOL linjaa Esiopetuksen opettajan työaika sisältää lapsiryhmätyötä, toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä yhteistyötä vanhempien ja moniammatillisten tiimien kanssa. Lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin tulee varata riittävästi työaikaa. Esiopetuksesta vastaavan johtajan tulee olla esiopetuskelpoinen. Lakisääteistä täydennyskoulutusta tulee tarjota vähintään 10 päivää vuodessa. Esiopetuksen opettaja on esiopetusryhmän pedagoginen johtaja kantaen päävastuun niin toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista kuin esiopetuksen kehittämisestäkin. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus laadukkaaseen esiopetukseen sopivasti tuettuna. (Annu Brotherus 2012) Esiopetuksen järjestämisestä vastaavat kunnat. (Perusopetuslain 4 ) Esiopetuksen lisäksi lapsella ja perheillä on oikeus esiopetusta täydentävään maksulliseen päivähoitoon. (Laki sosiaali- ja terve y - denhuollon asiakasmaksuista 1992/734) Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle, ne ilmenevät kansallisesta 4 5

4 3 Esiopetuksen opetussuunnitelma on normi Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) uudistettiin vuonna 2010 ja ne tuli ottaa käyttöön alkaen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on normi. Esiopetuksella on perusopetuksen tapaan kasvatus- ja sivistystehtävä. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opetussuunnitelma voidaan laatia kuntakohtaisena ja/tai alueellisena ja/tai päiväkoti- tai koulukohtaisena. Opetussuun- Opetussuunnitelma -kunta-, alue-, päiväkotija koulukohtainen Opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus) Perusopetuslaki ja asetus nitelma on opettajan työväline, jonka perusteella hän suunnittelee ja toteuttaa esiopetusta. Opetushallitus on käynnistänyt valtioneuvoston asetuksen pohjalta opetussuunnitelman perusteiden valmistelun esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta varten. Opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä ja niiden mukaiseen opetukseen siirrytään Yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako (valtioneuvosto) Opetussuunnitelmajärjestelmä 4 Esiopetuksen toteutuksen ja toteuttamisen lähtökohdat Eheyttävä opetus esiopetuksessa Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen, jolloin opetus muodostuu eri teemakokonaisuuksista ja projekteista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin. Esiopetuksessa tiedonalat eli esiopetuksen sisältöalueet ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, etiikka ja katsomus, taide ja kulttuuri, terveys sekä liikunta (fyysinen ja motorinen kehitys). Sisältöalueet on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Opettaja päättää opetuksen eheyttämisestä joustavasti lasten tarpeiden ja esiopetuksen opetussuunnitelmassa kirjattujen tavoitteiden pohjalta. Esiopetuksen oppimiskäsitys Esiopetuksessa oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opetteluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Oppiminen nähdään aktiivisena, lapsen aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuvana päämääräsuuntautuneena prosessina, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010; 10). Tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään. Oppiminen perustuu lapsen aikaisempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Työ- ja toimintatavat esiopetuksessa Opettaja ohjaa lasta tiedostamaan oman oppimisensa ja havaitsemaan, että hän itse voi vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Esiopetuksen keskeinen oppimismenetelmä on leikki. Esiopetuksessa työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Lapsi harjoittelee syy- ja seuraussuhteiden pohtimista ja johtopäätösten tekoa. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta, jolloin hänen kielellinen kehityksensä ja valmiudet uusien asioiden oppimiseen edistyvät. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010;11.) Esiopetuksen oppimisympäristö Esiopetuksen oppimisympäristö tarkoittaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa esiopetustoiminta toteutuu. Hyvä oppimisympäristö tukee lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Hyvä oppimisympäristö tukee esiopetusikäisen lapsen kasvua ja oppimista sekä oman työn arviointia. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010; 10). Hyvälle esiopetuksen oppimisympäristölle on ominaista: Vuorovaikutus Ilmapiiri Toiminta Välineet Kieliympäristö Fyysinen ympäristö keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus myönteinen, avoin ja kiireetön erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät monipuoliset työvälineet ja materiaalit lasten ulottuvilla tietoyhteiskuntaa tukeva välineistö virikkeinen ja kielellistä toimintaa tukeva terveellinen ja turvallinen esteettisesti miellyttävä 6 7

5 5 Moninaisuus: lapsen yksilöllisyyden huomioiminen Lapsella on oikeus omaan äidinkieleen ja kulttuuriin. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään äidinkielen opetusta. Vahva äidinkielen hallinta on edellytyksenä suomen/ruotsin kielen oppimiselle. Saamen-, romani- ja viittomakielisen esiopetuksen kielelliset tavoitteet ovat samat kuin muussakin esiopetuksessa. Lapsen identiteetille on tärkeää, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät esiopetuksen arjessa ja oppimisympäristössä. Päämääränä on omanarvontuntoinen, kulttuuristaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja -kulttuurinen aikuinen. (Halme, K. & Vataja, A Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Tammi: Helsinki.) Monikulttuurisuuskasvatus on tarkoitettu kaikille ja se läpäisee kaiken toiminnan ja ohjaa asioiden tarkastelua. Kielten ja kulttuurien moninaisuus sekä kehityksen ja oppimisen tuki ovat osa esiopetuksen arkea. Esiopetuksen keskeinen tehtävä on edistää lapsen suotuisia kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Kun lapsi tarvitsee tukea kehityksessään ja oppimisessaan myös tuen rakentumisen tulisi olla jatkumo varhaisesta tuesta esi- ja perusopetuksen kolmiportaiseen tukeen. Esiopetuksessa lapsen tarvitsema tuki tulee tarjota heti tuen tarpeen ilmentyessä. Tällöin painotetaan oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä sekä varhaista tunnistamista. Keskiössä tulee olla oppijan vahvuudet, myönteiset oppimiskokemukset sekä kannustava palaute. LTOL linjaa Lapselle tarjotaan elämyksellisyyttä, tutkivaa oppimista niin, että tuki on integroituna kaikkeen toimintaan tuntien lapsen tarpeet yksilönä. Esiopetuksen kolmiportainen tuki Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään tuen toteuttamisen perusteet sekä toimijoiden vastuut ja roolit. Tuen rakentamisessa oppilashuollon rooli on keskeinen. Oppilashuolto edistää yhteisöllisyyttä, tasapainoista ja tervettä kasvua, sekä vanhempien ja lapsen osallisuutta. Esiopetuksen oppilashuoltoa ohjaavat valtakunnalliset ja paikalliset linjaukset, joissa määritetään toimijoiden vastuut ja roolit sekä tietosuojaa koskevat linjaukset. Esiopetuksen tuen tasoja ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010; 18 28). LTOL linjaa Esiopetuksen oppilashuollon toimivuus tulee taata riittävillä resursseilla. Asiantuntijapalveluiden kuten erityislastentarhanopettajien ja psykologien on oltava kaikkien käytössä. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Erityinen tuki Lapsen erityisen tuen tarve voi johtua vammasta, sairaudesta, toimintavajavuudesta tai kasvuympäristön riskitekijöistä. Erityisen tuen tarpeesta tehdään pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös on kirjallinen hallintolain mukainen päätös, jonka tekee esiopetuksen järjestäjä. Erityisen tuen päätöksessä määritellään myös oppivelvollisuuden ja esiopetuksen pituus. Lapselle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa. Tehostettu tuki Yleisen tuen lisäksi lapsi voi tarvita tehostettua tukea, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Lapsen esiopetuksen opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa voi käyttää muita asiantuntijoita. Yleinen tuki perustuu lapsen oikeuteen saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen. Yleisessä tuessa huomioidaan myös tulkitsemisja avustajapalvelut sekä kommunikaation tuen tarve. Kolmiportaisen tuen kolmio 8 9

6 Arvioinnin onnistumisen takaamiseksi opettajien on kehitettävä jatkuvasti arviointimenettelyjään yhteistyössä muiden kanssa. (Mikko Ojala 2012) 6 Arviointi Arvioinnin ja kehittämisen merkitys Säännöllisellä ja monipuolisella arvioinnilla opettaja voi kehittää omaa opetustaan ja paikallista opetussuunnitelmaa. Arviointia tulee suorittaa jatkuvana opettajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen perustuen. Opettajan tulee informoida ja keskustella arvioinnista huoltajien ja mahdollisesti myös lapsen kanssa. Arvioinnin keskeisenä tehtävä on edistää lapsen itsearviointia, minäkuvaa ja oman työskentelyn jäsentämistä. Keskeisenä tavoitteena ei pidetä tavoitteiden saavuttamista vaan pääasiana on kuvata ja seurata kasvun, kehityksen ja oppimisen etenemistä prosessina. Lapsikohtaista arviointitietoa tulee välittää kouluun siirtymisen yhteydessä yhteistyössä huoltajien kanssa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010; 54) Laatu ja arviointi Arvioinnin avulla saadaan keskeistä tietoa myös kasvatuksen ja opetuksen laadusta. Toistuvasti esille nousseita laadun kriteereitä ovat lapsiryhmän koko, opettaja lapsi -suhde ja opettajankoulutuksen taso. Esiopetuksen laadukas toteutus edellyttää, että lapsiryhmän koko ja lasten lukumäärä yhtä opettajaa kohden on kasvua ja oppimista tukeva. Pieni lapsiryhmän koko, opettajan koulutustaso ja henkilöstön riittävä mitoitus lapsiryhmässä auttavat lapsia parempaan kehittymiseen ja oppimiseen sekä sosiaalisella että kognitiivisella alueella. 7 Toiminnallinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksessa Toiminnallinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksessa ilmenee pedagogisen niveltämisen eri tasoilla kuten ympäristöjen rakentamisen ja yhteiskäytön, henkilökunnan yhteistyön, toimintakulttuurien lähentämisen, toimintatapojen lähentymisen ja opetussuunnitelmien niveltämisen näkökulmista. Lapsen näkökulmasta esi- ja alkuopetuksen keskeinen kehittämishaaste on lähentää päiväkodin ja koulun toimintatapoja ja ympäristöjä, sillä esiopetuksesta alkuopetukseen siirtyessä lapsen maailmassa muuttuvat oleellisesti niin työ- ja toimintatavat kuin fyysinen ja sosiaalinen ympäristö. Yleisin yhteistyön muoto on esi- ja alkuopetuksen fyysisten tilojen yhteiskäyttö. Tärkeää on tilojen yhteiskäytön ohella suunnitella oppimisympäristön pedagogista rakentamista esi- ja alkuopetusikäisen lapsen oppimaan oppimisen ja ajattelun taitojen kehittymisen näkökulmasta. Päiväkodin ja koulun traditiot ohjaavat ympäristöjen järjestelyä ja käyttöä. Toiminnallinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksessa edesauttaa onnistunutta koulunaloitusta ja tarjoaa lapselle myönteisen käsityksen itsestään oppijana. (Annu Brotherus 2012) LTOL linjaa Pelkkä suositus opetusryhmien muodostamisesta ei ohjaa kuntia riittävästi. Tarvitaan asetus määrittämään ryhmäkokoa. Esiopetusryhmän koossa on otettava huomioon tehostettua tukea ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä ryhmää pienentävästi

7 8. LTOL:n LINJAUKSET JA LAADUN ARVIOINTI Lapsen henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien tekeminen on resursoitu. Esiopetusryhmässä on kelpoisuusehdot täyttävä opettaja. Esiopetus on lähipalvelu. Onnistuneen esiopetuksen palapeli Opettajalla tulee olla riittävästi aikaa suunnittelulle, arvioinnille ja kehittämiselle. Hyvin toimiva oppilashuolto on taattu. Esiopetuksen keskeinen oppimismenetelmä on leikki. Tuen tarpeiden huomiointi ja riittävä resursointi. Lapsen esiopetus ja sen rinnalla tapahtuva varhaiskasvatus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Esiopetus sisältyy varhaiskasvatukseen. Esiopetuksen kehittämistarpeet ja -ehdotukset Koulutuksen arviointineuvosto suoritti Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta esiopetuksen laadun arvioinnin vuosina Arviointiryhmä päätyi seuraaviin esiopetuksen kehittämistarpeisiin ja -ehdotuksiin 1) Esiopetuksen hallinnollinen asema varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä on selkiytettävä säädöksin, opetussuunnitelmallisesti sekä kansallisen ohjauksen ja kehittämisen tukitoimilla. 2) Esiopetuksen laadun ohjausjärjestelmän vastuut ja roolit on määriteltävä selkeämmin. 3) Esiopetuksen toimintaedellytysten parantamisesta tulee tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma kuntatasolla. 4) Esiopetuksen pedagogisia käytäntöjä on päivitettävä alan uusimpaan tietoon. 7) Lapsen oppimispolun eheä jatkumo on turvattava kansallisin ja paikallisin opetussuunnitelmaratkaisuin ja tukitoimin varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen 8) Lapsen esiopetuspäivästä ja oppimisprosessista jaetaan säännöllisesti tietoa huoltajille. 9) Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää esiopetuksen laadun tutkimus- ja kehittämisprojektin, joka kohdistuu esiopetuksessa käytettäviin käsitteisiin, opetussuunnitelmalliseen jatkumoon varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä esiopetuksen laatukriteereiden laadintaan. (Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61, 2012: Esiopetuksen laatu). Esiopetuksen tulee olla velvoittava koko ikäluokalle. Yhteisen kielen puuttuessa vanhempien kanssa käytetään tulkkia. Valtakunnallinen esiopetuksen laadun arviointi on tehtävä säännöllisesti. Arvioinnin tulokset tulee viedä käytäntöön. Vuorohoidossa esiopetusta annetaan arkisin yksikön toimintasuunnitelman mukaisesti. Kasvun ja oppimisen turvaamiseksi ryhmäkoon tulee olla riittävän pieni. Esiopetusryhmissä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, esiopetuksen normien mukaiset tavoitteet ja omaleimaisuus on otettava 5) Laadunhallinta ja -arviointi on vakiinnutettava esiopetuksessa pedagogisen kehittämistyön yhdeksi peruslähtökohdaksi. 6) Esiopettajien pedagogista tietoisuutta on vahvistettava. 12 aina huomioon. 13

8 9 lainsäädännöt ja Lähteet Esiopetusta koskevat lait ja asetukset sekä ohjaavat asiakirjat Perusopetuslaki 1998 Esiopetusta koskeva laki 2000 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Asetus opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista (A 986/98) 7 Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. ( /865) Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 :ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka 2) lastentarhanopettajan tutkinnon. Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka 1 päivänä elokuuta 2000 toimii tai viimeisen kolmen vuoden aikana ennen mainittua päivää on yhteensä vähintään vuoden ajan toiminut sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) 4 :ssä tarkoitetuissa päiväkodin johtotehtävissä tai päivähoidon laajaa tietoutta edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtävissä ja joka on suorittanut sosiaalikasvattajan opistoasteisen tutkinnon. Lisäksi edellytetään, että se, joka täyttää edellä todetut edellytykset, on suorittanut yliopiston tai sen kanssa yhteistyössä toimivan muun koulutuksen järjestäjän ennen vuotta 2004 järjestämät, opetusministeriön hyväksymät 15 opintoviikon laajuiset esiopetuksen opinnot. ( /327) Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös se, joka on vuoden 1995 jälkeen suorittanut sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan opistoasteisen tutkinnon taikka sosionomin tutkinnon (AMK) ja jonka tutkintoon sisältyy varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja yhteensä vähintään 50 opintoviikkoa ja joka on mainitun tutkinnon lisäksi suorittanut edellä tarkoitetut esiopetuksen opinnot. Jos sillä, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosiaalikasvattajan tai sosiaalialan ohjaajan tutkinnon, ei ole 3 momentissa tarkoitettua työkokemusta, esiopetuksen opinnot ovat kuitenkin laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sen, joka on suorittanut tässä momentissa tarkoitetun sosionomin tutkinnon, tulee olla valittu ammattikorkeakouluun viimeistään vuonna ( /327) Lähteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH:n määräys 2010/27) Halme, K. & Vataja, A Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Tammi: Helsinki. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61, 2012: Esiopetuksen laatu 14 15

9 Esiopetusesite Julkaisija Lastentarhanopettajaliitto Työryhmä Annu Brotherus, kasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Katjamaria Halme, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, KM, eo, lto Kristine Järnefelt, yliopisto-opettaja, KT, elto (eo), Oulun yliopisto Anne Liimola, puheenjohtaja, Lastentarhanopettajaliitto Mikko Ojala, dosentti, esi- ja alkuopetuksen didaktiikan emeritusprofessori, Helsingin yliopisto Mari Parikka-Nihti, työryhmän sihteeri, esiopetuksen opettaja, Hämeenlinna Piirrokset Petra Mustonen, KM, lastentarhanopettaja Taitto Tanja Maijanen, Faktor Oy Painos Forssa Print, 1. painos, kpl, 11/