Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 890/2001 vp Kansallisen ilmastostrategian sisällyttäminen yleissivistävään koulutukseen Eduskunnan puhemiehelle Hyväksyessään 19 päivänä kesäkuuta 2001 ympäristövaliokunnan mietinnön Kansallisesta ilmastostrategiasta eduskunta korosti strategian koskettavan koko yhteiskuntaa, ja että sen toteutuminen edellyttää myös asenteiden ja kulutustottumusten muuttumista. Tiedon lisäämisen, koulutuksen ja opetuksen merkitystä ilmasto-ohjelman toteuttamisen onnistumiselle pidetään olennaisena. Yleissivistävällä koulutuksella on keskeinen merkitys yhteiskunnassa vallitsevien perusarvojen luojana ja välittäjänä. Koulujen oppiaineista biologia ja maantieto soveltuvat parhaiten ilmastomuutokseen liittyvien kysymysten ja myös Suomen kansallisen ilmastostrategian käsittelyyn ja siitä tiedottamiseen. Jo nyt biologian ja maantiedon opettajat korostavat opetuksessaan luonnon ja sen ilmiöiden vaikutusten ymmärtämistä tavalla, joka luo pohjaa kestävälle kehitykselle. Kasvihuoneilmiön ymmärtäminen ja sen vaikutusten sisäistäminen on osa tätä kokonaisuutta. Opetusministeriön asettaman Perusopetuksen uudistamistyöryhmän esityksen mukaan biologian ja maantiedon oppiaineiden tuntimäärät uhkaavat kuitenkin vähetä entisestään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen käsitys koululaitoksen mahdollisuuksista olla mukana edistämässä Suomen kansallisen ilmastostrategian toteutumista ja katsooko hallitus tarpeelliseksi sisällyttää kansallisen ilmastostrategian tavoitteineen koulujen opetukseen? Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2001 Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 890/2001 vp: Mikä on hallituksen käsitys koululaitoksen mahdollisuuksista olla mukana edistämässä Suomen kansallisen ilmastostrategian toteutumista ja katsooko hallitus tarpeelliseksi sisällyttää kansallisen ilmastostrategian tavoitteineen koulujen opetukseen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Selontekona eduskunnalle annettu kansallinen ilmastostrategia sisältää ne linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet, jotka hallituksen mielestä ovat tarpeen Kioton pöytäkirjan perusteella Suomelle asetettujen kasvihuonepäästöjen vähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Ilmastonmuutos, erityisesti lämpötilan nousu, vaikuttaa jo nyt monella tavalla luontoon ja ihmisen elinoloihin. Jäätiköt ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti ja ikirouta on alkanut sulaa. Järvet ja joet jäätyvät myöhemmin ja sulavat aikaisemmin kuin ennen. Kasvukaudet ovat pidentyneet, kasvien ja eläinten elinympäristöt ovat muuttuneet ja jotkut kasvi- ja eläinkannat ovat pienentyneet. Ilmastonmuutosta ei enää aseteta kyseenalaiseksi. Nyt tarvitaan muutoksenhallintaa, joka toteutetaan kaikilla alueilla ja hallinnon tasoilla. Ilmasto-ohjelma vaatii pitkän aikataulun. Siihen on saatava koko yhteiskunta mukaan. Ilmastonmuutoksesta on laajalti tiedotettava ymmärrettävällä tavalla. Jokaisen on kyettävä ajattelemaan, mikä on vaihtoehto, jos mitään ei tehdä. On myös sitouduttava toimimaan ilmasto-ohjelman puolesta. Tämä ei ole tilanne, joka voidaan ohittaa henkilökohtaisesti maksuilla ja veroilla, vaan se vaatii jokaisen omakohtaista panosta. Ensimmäisen kerran historiansa aikana ihminen joutuu ottamaan globaalisen vastuun tekemisistään. Kouluissa annettava ympäristökasvatus on ympäristötietoisuuden vahvistamista kasvatuksen keinoin ja kestävän kehityksen periaattein. Tietoisuus vaikuttaa asenteisiin ja arvoihin, muuttaa niitä ja tarkentaa ajattelukykyä. Vain riittävä tiedon taso voi johtaa aktiiviseen toimintaan, joka ilmenee oman toiminnan muuttamisena, ympäristön tapahtumiin vaikuttamisena ja oikeudenmukaisuuteen pyrkimisenä. Ympäristökasvatus on ennen kaikkea asenne- ja arvokasvatusta. Ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten käsittely voidaan aloittaa jo peruskoulun alaluokilla, missä tavoitteena on oppia olemaan luonnossa ja havaita sekä kokea luontoa. Tämä antaa valmiuksia ymmärtää luontoa ja oppia, kuinka ihminen vaikuttaa luontoon. Nuorten koulutuksessa edetään jo asennetasolle ja opitaan, miten itse vaikutetaan ympäristöön. Oppiaineista ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden käsittelyyn soveltuvat parhaiten maantieto, fysiikka ja biologia. Opetushallituksen julkaisemissa opetussuunnitelman perusteissa on ilmastoon ja säähän liittyviä teemoja monien oppiaineiden kohdalla. Kansainvälistä projekteista voidaan mainita Globe-projekti, joka perustuu Rion Agenda 21 -tavoiteohjelmaan. Sen kuusi osaohjelmaa ovat ilmakehä, kasvillisuus ja maan peittävyys, pinta- 2

3 Ministerin vastaus KK 890/2001 vp Pentti Tiusanen /vas vesi ja hydrologia, maaperä, satelliittipaikannus sekä arktinen ryhmä. Suomesta on mukana 130 koulua ja oppilaitosta. Projekti toimii sähköpostin avulla. Kaikissa osallistuvissa maissa, joita on 95, kerätään mittaustuloksia määräajoin yhteisten ohjeiden mukaan. Arktisen ryhmän työtä johdetaan Norjan ilmatieteen tutkimuslaitoksesta. Tarkoituksena on seurata saasteiden kulkeutumista ja vaikutuksia lyhyissä pohjoisissa ravintoketjuissa. Koululaitoksen mahdollisuudet edistää Suomen kansallisen ilmastostrategian toteutumista ovat hyvät. Keskeiset tavoitteet tulee sisällyttää koulujen opetukseen. Asioita tarkastellaan objektiivisesti, kriittisesti ja rehellisesti. Opetus perustuu vankalle tietopohjalle. Oleellista on ilmakehää koskevien tietojen käyttö ja hyödyntäminen. Tarkoitus on oppia tekemään myös kullekin tasolle soveltuvia mittauksia ja kokeita. Säähän ja ilmastoon liittyvien tietojen sekä prosessien opettaminen on suomalaisissa kouluissa jo laajalti toteutettu, vaikka aiheen valinta ja opintojen laajuus riippuvat koulukohtaisista opetussuunnitelmista sekä oppilaan ja opettajan omista valinnoista. Helsingissä 29 päivänä elokuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pentti Tiusanen /vänst undertecknade skriftliga spörsmål SS 890/2001 rd: Vilken är regeringens uppfattning om möjligheterna för skolväsendet att delta i och främja att Finlands nationella klimatstrategi genomförs och anser regeringen att det är nödvändigt att i skolundervisningen inkludera den nationella klimatstrategin och dess mål? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Den nationella klimatstrategin som i form av en redogörelse avläts till riksdagen innehåller de linjer, mål och åtgärder som enligt regeringen var nödvändiga på basis av Kiotoprotokollet för att genomföra de minimimål för växthusutsläpp som sattes för Finland. Klimatförändringen och särskilt temperaturstegringen inverkar redan nu på naturen och på människornas livsvillkor på många sätt. Inlandsisen har krympt betydligt under de senaste årtiondena och den eviga tjälen har börjat smälta. Sjöarna och älvarna tillfryser senare och smälter tidigare än förut. Växtperioderna har förlängts, växternas och djurens livsmiljöer har förändrats och vissa växt- och djurstammar har reducerats. Klimatförändringen ifrågasätts inte längre. Det är nu som vi behöver kunna bemästra förändringen på alla områden och förvaltningsnivåer. Klimatprogrammet kräver en långsiktig tidtabell. Hela samhället måste fås med. Informationen om klimatförändringen måste ges på ett förståeligt sätt. Var och en bör kunna förstå vad som blir alternativet om ingenting görs. Man måste också förbinda sig att verka för klimatprogrammet. Det här är inte en situation som någon personligen kan förbigå genom att betala avgifter och skatter, utan vars och ens egna ansträngningar är ett måste. För första gången under mänsklighetens historia blir människan tvungen att ta ett globalt ansvar för sina handlingar. Den miljöfostran som ges i skolorna går ut på att stärka miljömedvetenheten genom uppfostran och principerna om en ekologiskt hållbar utveckling. Medvetenheten påverkar attityderna och värderingarna, ändrar dem och skärper tankeförmågan. Bara en tillräcklig kunskapsnivå kan leda till aktiva handlingar i form av ändrade vanor, försök att påverka det som sker i miljön och strävan till rättvisa. Miljöfostran är framför allt attitydfostran. Frågorna om klimatförändringen kan börja behandlas redan i lågstadieklasserna i grundskolan. Detta ger en beredskap att förstå naturen och lära sig hur människan påverkar den. I de ungas utbildning rör man sig redan på attitydnivån och lär sig hur man själv kan påverka miljön. Av läroämnena lämpar sig geografi, fysik och biologi bäst i frågorna om klimatförändringen. I läroplansgrunderna som utbildningsstyrelsen ger ut ingår temat klimat och väder i flera läroämnen. Bland de internationella projekten kan nämnas Globeprojektet som baserar sig på målprogrammet för Rios Agenda 21. De sex delprogrammen är atmosfär, växtlighet och marktäcke, ytvatten och hydrologi, jordmån, satellitlokalisering samt en arktisk grupp. Från Finland deltog 130 skolor och läroanstalter. Projektet fungerar med hjälp av e-post. I alla deltagarländer, 95 länder, insamlas mätresultat på givna tider enligt ge- 4

5 Ministerns svar KK 890/2001 vp Pentti Tiusanen /vas mensamma anvisningar. Den arktiska gruppens arbete leds av Norges meteorologiska forskningsanstalt. Avsikten är att följa transporten och effekterna av miljöföroreningar i de korta nordliga näringskedjorna. Skolväsendet har goda möjligheter att främja ett fullföljande av Finlands nationella klimatstrategi. De viktigaste målen bör ingå i skolundervisningen. Frågorna skall genomgås objektivt, kritiskt och ärligt. Undervisningen skall grunda sig på stabila kunskaper. Det viktiga är hur informationen om atmosfären nyttjas. Avsikten är att man lär sig också hur mätningar och experiment tillämpas på respektive nivå. Uppgifter och processer som rör väder och klimat och undervisning i processerna har redan på bred basis genomförts i de finska skolorna, trots att ämnesvalet och studiernas omfattning är beroende av skolornas egna läroplaner och elevens och lärarens egna prioriteringar. Helsingfors den 29 augusti 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5