Pipsa Eliise Uusi-Hakala ja Maarit Johanna Vitikka YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN TIEDOT SUKUPUOLITAUDEISTA JA NIIDEN EHKÄISYSTÄ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pipsa Eliise Uusi-Hakala ja Maarit Johanna Vitikka YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN TIEDOT SUKUPUOLITAUDEISTA JA NIIDEN EHKÄISYSTÄ"

Transkriptio

1 Pipsa Eliise Uusi-Hakala ja Maarit Johanna Vitikka YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN TIEDOT SUKUPUOLITAUDEISTA JA NIIDEN EHKÄISYSTÄ Sosiaali- ja terveysala 2009

2 2 ALKUSANAT Opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä vuonna Opinnäytetyön ohjaajana on toiminut Ulla Isosaari. Kiitämme häntä ohjeista opinnäytetyöprosessin aikana. Kiitos myös Hannele Laaksoselle, joka auttoi meitä aineiston analysoinnissa. Lisäksi haluamme kiittää kyselylomakkaiden jakamisesta Variskan, Vöyrinkaupungin- sekä Mustasaaren keskuskoulun yläkoulun rehtoreita. Suuri kiitos kuuluu myös kyselyyn vastanneille oppilaille, jotka mahdollistivat tutkimuksen toteutuksen. Vaasassa Pipsa Eliise Uusi-Hakala Maarit Johanna Vitikka

3 3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tekijät Pipsa Uusi-Hakala, Maarit Vitikka Opinnäytetyön nimi Yhdeksäsluokkalaisten tiedot sukupuolitaudeista ja niiden ehkäisystä Vuosi 2009 Kieli suomi Sivumäärä liitettä Ohjaaja Ulla Isosaari Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset tiedot yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilla oppilailla on sukupuolitaudeista ja niiden ehkäisystä. Tarkoituksena oli myös selvittää tyttöjen ja poikien tiedon välisiä eroja sukupuolitaudeista ja niiden ehkäisystä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös, millaista tietoa nuoret kaipasivat lisää sukupuolitauteihin liittyvistä asioista. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Vaasan Variskan ja Vöyrinkaupungin sekä Mustasaaren Keskuskoulun yläkoulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa on strukturoituja kysymyksiä sekä yksi avoin kysymys. Yhteensä kontrolloituun kyselyyn vastasi 114 oppilasta. Aineisto analysoitiin tilastomatemaattisin menetelmin SPSS- ja Microsoft Excel- ohjelmia apuna käyttäen. Avoin kysymys analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että nuorten tiedot sukupuolitaudeista ja niiden ehkäisystä ovat vaihtelevat. Hyvin tiedettiin kysymykset, joissa tiedusteltiin ehkäisyä, vastuuta sekä tapaa, jolla sukupuolitaudit tarttuvat. Suurimmat puutteet nuorilla oli oireiden ja tutkituttamispaikan suhteen. Tuloksista voidaan myös todeta, että tytöillä oli paremmat tiedot sukupuolitaudeista kuin pojilla. Nuoret toivoivat lisää tietoa sukupuolitautien oireista, hoitamisesta, vastuusta sekä yleisyydestä. Avainsanat yläkouluikäinen nuori, seksuaalikasvatus, sukupuolitaudit, sukupuolitautien ehkäisy

4 4 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto ABSTRACT Authors Title Pipsa Eliise Uusi-Hakala, Maarit Johanna Vitikka What 9 th Graders Know about Venereal Diseases and Year 2009 Preventing Them Language Pages Finnish Appendices Name of supervisor Ulla Isosaari The aim of this bachelor s thesis was to find out what 9 th graders know about venereal diseases and about protecting themselves from these diseases. A further purpose was to find out if there are differences between girls and boys. The focus was also on finding out what they would like to know more about in relation to venereal diseases. The research is quantitative. The target included the 9 th graders from three junior high schools in Vaasa and Mustasaari - Variska, Vöyrinkapunki and Mustasaari keskuskoulu. A questionnaire was used to collect the data. The questionnaire included multiple-choice questions and one open ended questions. There were 114 respondents. SPSS and Microsoft Excel were used as statistical programs to analyze the data. The open ended question was analyzed with a content analysis. The results of the study show that teenagers knowledge of venereal diseases and the prevention varies. The teenagers knew most about contraception, responsibility and about the symptoms and about venereal diseases-clinics and other places offering care and treatment. The results also show that girls have better knowledge of venereal diseases than boys. In conclusion, teenagers hoped for more information about the symptoms, treatments, responsibilities and about how common venereal diseases are. Key words Junior high school pupil, Sexual education, Venereal diseases

5 5 SISÄLLYS ALKUSANAT TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO YLÄKOULUIKÄINEN NUORI JA SEKSUAALIKASVATUS Yläkouluikäinen nuori Seksuaalikasvatus SUKUPUOLITAUDIT JA NIIDEN EHKÄISY Sukupuolitaudit Sukupuolitautien ehkäisy TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohderyhmä Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmä Kyselyn toteuttaminen Aineiston analysointitapa TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot Perustiedot sukupuolitaudeista Sukupuolitautien hoito ja tutkittaminen... 45

6 6 7.4 Sukupuolitautien ehkäisy ja vastuu Oppilaiden tiedonhankintakeinot Oppilaiden kokemukset saamansa tiedon riittävyydestä Oppilaiden kaipaama tieto sukupuolitauteihin liittyvistä asioista JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset Pohdinta LÄHDELUETTELO LIITELUETTELO... 68

7 7 1 JOHDANTO Työn tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen avulla yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta nuorilta, mitä he tietävät sukupuolitaudeista sekä niiden ehkäisystä. Samalla haluttiin kartoittaa, millaiset erot tytöillä ja pojilla on sukupuolitaudeista ja niiden ehkäisystä. Kyselyn avulla haluttiin myös selvittää millaista tietoa nuoret olisivat kaivanneet lisää sukupuolitauteihin liittyvistä asioista. Valitsimme aiheen sen ajankohtaisuuden sekä hyödyllisyyden perusteella. Aiheen valintaan vaikutti myös sukupuolitautien huolestuttava lisääntyminen etenkin nuorten keskuudessa. Tiedon jakaminen sukupuolitaudeista on nuorille tärkeää ja välttämätöntä. Tulevan ammatin kannalta on myös opettavaista ja mielenkiintoista kerätä tietoa nuorten tiedonmäärästä sukupuolitautien suhteen, sillä kouluterveydenhoitajalla on suuri rooli nuorten seksuaalikasvatuksen valistamisessa. Väestöliitto teetti vuonna 2006 seksuaaliterveystietokilpailun yläkoulun kahdeksasluokkalaisille oppilaille. Tutkimuksen perusteella nuorten huonoimmat tiedot olivat sukupuolitauteihin liittyvistä asioista. Niissä kouluissa missä terveystiedon oppitunteja oli enemmän, olivat tiedot keskimäärin myös paremmat. Yläkoulun yhdeksäsluokkalaisille ei opetussuunnitelmassa opeteta terveystietoa itsenäisenä oppiaineena, vaan integroituna biologian opetukseen. Useat suomalaisnuoret aloittavat sukupuolielämän, johon kuuluu myös yhdyntä, jo yläkouluiässä. (Kontula, Meriläinen 2007, ) Tämän vuoksi olisi tärkeää, että terveystietoa opetettaisiin yhdeksäsluokkalaisillekin nuorille itsenäisenä oppiaineena. Tämä osaltaan saattaisi myös laskea sukupuolitautien yleistymistä nuorten keskuudessa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tutkimuksen keskeisimpiä teemoja, joita olivat yläkouluikäinen nuori, seksuaalikasvatus, sukupuolitaudit sekäsukupuolitautien ehkäisy. Teoriaosuudessa esiteltiin myös aikaisempia tutkimuksia aiheesta.

8 8 2 YLÄKOULUIKÄINEN NUORI JA SEKSUAALIKASVATUS 2.1 Yläkouluikäinen nuori Nuoruus on erityinen elämänvaihe, sen pituus vaihtelee yksilöittäin ja kulttuureittain. Yleisesti nuoruus kuitenkin sijoittuu ikävuosien välille. Yläkouluikäisellä nuorella tarkoitetaan ikävuosia Nuoruusiän kasvuprosessi on voimakas, yksilöllisesti ajoittuva vaihe, joka aiheuttaa muutoksia nuorelle sekä fyysisesti että psyykkisesti. Myös nuoren sosiaalisessa elinpiirissä tapahtuu muutoksia. Nuoren kehitystä ohjaavat biologiset, psykologiset, sosiaaliset sekä yhteiskunnalliset tekijät. Nämä yhdessä muodostavat erottamattoman kokonaisuuden nuoren kehityksessä. (Aalberg & Siimes 1999, 55.) Nuoruusaikaan kuuluu nuoren itsenäistyminen, oman kehon haltuun ottaminen, omien tunteiden hallinta sekä irtautuminen vanhemmista. Nuoruuteen kuuluu lisäksi kehitysvaiheita, joita ei voi välttää eikä hidastaa. Kehitys vaatii aikaa. Kehittyvä ja omaa itseään hakeva nuori on haavoittuva ja herkkä, joka tarvitsee paljon vanhemman ohjausta ja tukea. Nuoren fyysinen ja psyykkinen murrosikä eivät kulje samassa tahdissa. Nuoren fyysinen kehitys voi alkaa varhain, jo ennen kymmentä ikävuotta. Vaikka nuoren keho näyttää aikuiselta, on nuori silti vielä psyykkisesti kypsymätön lapsi. (Bildjuschkin ym. 2002, 39.) Psyykkinen kehitys Nuoruuden aika voidaan jakaa tavallisesti kolmeen eri vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe, varhaisnuoruus, alkaa puberteetin käynnistymisen myötä vuotiaana. Tähän vaiheeseen kuuluvat itsenäistymisen tarve siten, että nuori haluaa irti vanhemmistaan, mutta toisaalta nuori haluaa pitää suhteensa vanhempiin muuttumattomana. Nuori kokee, että vanhemmat estävät hänen itsenäistymispyrkimyksensä, joka johtaa konflikteihin nuoren ja vanhempien välillä.

9 9 Varhaisnuoruudessa ikätovereista tulee entistä tärkeämpiä, joiden kautta nuori peilaa omaa todellisuuttaan. Nuori tarvitsee tuekseen perheen ulkopuolisia aikuisia, joilta hän saa tarvitsemaansa tukea sekä fyysisessä että psyykkisessä kehityksessään. Varhaisnuoruudessa seksuaalinen identiteetti on jo selkiytymässä, vaikka siihen liittyykin vielä paljon pelkoja ja epävarmuutta. (Laine 2002, ) Toinen vaihe, keskinuoruus, ajoittuu ikävuoteen. Tässä vaiheessa nuori alkaa sopeutumaan muuttuneeseen ruumiinkuvaansa. Nuoren seksuaalinen kehitys on keskeistä tässä kasvun vaiheessa. Nuori ei enää koe seksuaalisuuttaan hämmentävä, vaan hän kokee sen myönteisenä ja tyydytystä antavana asiana. Omasta seksuaalisuudesta ollaan kuitenkin vielä hyvin epävarmoja. Nuori muun muassa pohtii, kelpaako hän tytölle tai pojalle sellaisena kun hän on. Varsinaisen nuoruuden vaiheessa nuori irtaantuu yhä enemmän vanhemmistaan tunnetasolla sekä tukeutuu yhä enemmän ystäviinsä. Nuoret kaipaavat yhä vanhempiensa tukea, mutta eivät ilmaise sitä ääneen. Nuoren identiteetti muokkautuu varhaisessa nuoruudessa siten, että nuori etsii itseään kokeilemalla erilaisia rooleja. (Laine 2002, ) Viimeistä vaihetta kutsutaan jälkinuoruudeksi ja se ajoittuu ikävuoteen. Jälkinuoruus on jäsentymisvaihe, jolloin nuori hahmottaa aikaisempien kokemuksiensa avulla naisena tai miehenä olemisen. Nuori on irtaantunut vanhemmistaan, ja samalla suhde vanhempiin on tasa-arvoisempi. Nuori hyväksyy sen, että hänessä on paljon vanhempiensa kaltaisia piirteitä. Nuorella kehittyy myös kyky empatiaan. Nuori ottaa muut ihmiset huomioon sekä tekee kompromisseja. Nuori ymmärtää sen, että kaikkea ei voi saada. Nuori valmistautuu muuttamaan pois kotoa sekä tekee ratkaisut perheen perustamisesta että vastuunottamisesta. (Aalberg, Siimes 1999, 59) Seksuaalisuus

10 10 Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä. Se on jokaisen ihmisen sisäinen ominaisuus syntymästä lähtien, aina kuolemaan saakka. Seksuaalisuus kuuluu ihmisen fyysiseen, sosiaalisen, psyykkisen sekä henkiseen minään. Se sisältää muun muassa biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen kehityksen, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon sekä suvun jatkuvuuden. (Cacciatore 2007, 178.) Seksuaalisuus on yksilöllistä ja jokainen ihminen määrittelee itse seksuaalisuutensa sekä seksuaalisuuden yleisellä tasolla. Ihmisen seksuaalisuuden määritelmä vaihtelee ja kehittyy elämänkokemuksen myötä. Lapsella seksuaalisuus ilmenee esimerkiksi omaan kehoon tutustumisena sekä ihmettelynä ja uteliaisuutena. Nuoren kohdalla seksuaalisuus on enemmän yksityisyyden ja keskeneräisyyden kokemus. Oma keho koetaan nopeasti muuttuvana. Lisäksi nuorella on myös kova halu saada seksuaalisia kokemuksia ja jakaa niitä muiden kanssa. Vanhuudessa seksuaalisuus koetaan enemmän hellyytenä, johon voi kuulua esimerkiksi halailua sekä silittämistä. Seksuaalisuus voidaan ilmaista myös esimerkiksi ajatuksin, asentein, arvoin, käyttäytymisessä sekä pari- ja ihmissuhteissa. (Bildjuschkin, Malmberg 2002, ) Niin lapsi, nuori kuin aikuinenkin tavoittelevat seksuaalisuuden kautta oman kehon mielihyvää sekä ihmissuhteissa hellyyttä ja läheisyyttä (Cacciatore 2006, 205). Seksuaalinen kehitys Seksuaalinen kehitys tapahtuu portaittain. Murrosiän aikaa kuitenkin kutsutaan seksuaalisen kehityksen läpimurroksi. Murrosikä, puberteetti, kestää 2 5 vuotta. Se avaa nuorelle tien kohti aikuisuutta. (Jarasto, Sinervo 1999, 222.) Nuoruusiässä tapahtuu ihmisen elämän suurimmat muutokset niin järjen, tunteen, biologian sekä sosiaalisten suhteiden tasolla. Seksuaaliselle kehitykselle on ominaista se, että biologinen kehitys kulkee henkisen kehityksen edellä. (Cacciatore, Korteniemi- Poikela 2000, 1.)

11 11 Seksuaalisuuden kehityksen vaiheita voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta nuoruusiän perustehtävien pohjalta. Ensinnäkin nuori rakentaa suhdettaan omaan kehoonsa. Ongelmana on, miten nuori oppii elämään muuttuvan ruumiinsa sekä voimakkaiden eroottisten halujensa kanssa. Nuori tutustuu omaan kehoonsa sekä muuttuneeseen ruumiinkuvaansa itsetyydytyksen avulla. Itsetyydytys on luonnollinen tie hankkia tietoa omasta kehosta ja sen seksuaalisista reaktioista. Itsetyydytys kuuluu nuoren ikään ja luo pohjaa sille, että seksuaalisuus kutoutuu elämään yhtenä voimavarana. (Aalberg ym. 1999, 77.) Toiseksi nuori alkaa irtautua lapsuuden vanhemmista, ja työstää mielellään uudelleen heihin liittyviä toiveita ja haluja. Murrosiän herkistymisaikana nuoren seksuaalinen identiteetti hakee oikeaa suuntaa. Nuoruusiässä oidipaalinen vaihe eli rakkaussuhde omaa sukupuolta olevaan vanhempaan koetaan uudelleen. (Aalberg ym. 1999, 77.) Ihastuminen voidaan kokea myös samaa sukupuolta olevaa ystävää tai vaikkapa opettajaa kohtaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nuori olisi homoseksuaalinen, vaan ailahteleva epävarmuus saa nuoren miettimään homoseksuaalisia piirteitä itsessään. Rakkauden kohteet voivat vaihdella nuorella moneen kertaan. Myös ihastumisen sekä pettymysten tunteiden kanssa opetellaan pärjäämään. (Cacciatore, Korteniemi-Poikela 2000, 5.) Kolmanneksi nuori etsii ratkaisua omaan seksuaalisuuteensa ikätovereiden seurasta. Alussa tytöt ja pojat muodostavat omat ryhmänsä etsien yhdessä suojaa seksuaalisille haluilleen ja peloilleen. Tämän jälkeen tytöt ja pojat alkavat viihtyä yhtenä joukkona, jolloin alkaa muodostua seurustelupareja. Nämä ovat eriasteita nuorten varsinaisille parinmuodostuksille. (Aalberg ym. 1999, 78.) Ensimmäinen seurustelusuhde ei yleensä sisällä läheisyyttä, vaan seurustelu on enemmänkin läheistä ystävyyttä. Pikkuhiljaa seurustelusuhteet etenevät käsi kädessä kävelystä suuteluun. Suutelu herättää sekä tytössä että pojassa kiihottumisen merkkejä. Tämän jälkeen nuoret alkavat opetella antamaan ja ottamaan vastaan

12 12 toiselta hellyyttä sekä nautintoa. Tähän vaiheeseen kuuluu kuitenkin vielä paljon häveliäisyyttä omasta kehosta. Lopulta seurustelusuhde muuttuu rakkaussuhteeksi kumppania kohtaan. Tällöin nuori kokee ensimmäisen yhdyntäkokemuksen, joka on iso askel kohti aikuisuutta. Nuori on siis oppinut ottamaan vastuun itsestään sekä seurustelusuhteestaan. (Cacciatore ym. 2000, 4 5.) Nuorten seksuaalisen kehityksen kannalta on tärkeää, että tytöt kykenevät kehittymään naisiksi ja pojat miehiksi. Äidin ja isän rooli ovat oleellisia nuoren seksuaalisen kehityksen kypsyessä. Nuoren täytyy kokea olevansa vanhempien rakastama ja arvostama. (Jarasto, Sinervo 1999, 224.) Nuoren elämässä erotiikka, rakkaus ja seksi ovat keskeisessä asemassa; ihastumiset, rakastumiset ja pettymykset vaihtelevat. Monenlaisia tunteita siis tarvitaan seksuaalisen kehityksen vaiheissa. (Cacciatore 2007, ) Nuorten seksuaalikäyttäytyminen Seksuaalikäyttäytymisellä tarkoitetaan tapaa, jolla ihmiset ilmaisevat ja kokevat seksuaalisuutensa. Nuoren kohdalla seksuaalikäyttäytyminen kehittyy hiljalleen. Ennen kuin nuori on fyysisesti, psyykkisesti tai emotionaalisesti valmis seksisuhteisiin, täytyy hänen työstää muun muassa aikuistuvaa ja ulkonäöltään muuttuvaa kehoa, seksuaalista fantasiamaailmaa sekä saatavilla olevaa tietoa sopivasta ja odotetusta käyttäytymisestä. Jotta nuori voi olla kypsä hallitsemaan omaa seksuaalista käyttäytymistään ja kantamaan vastuuta seksuaalisesta kanssakäymisestä sekä sukupuolitautien riskeistä, on hänen työstettävä edellä mainitut kehityshaasteet. (Apter, Cacciatore 2003, ) Tyttöjen ja poikien seksuaalikäyttäytyminen poikkeaa monella tavalla toisistaan. Molempien seksuaalikäyttäytymiselle on monia tabuja, jotka ohjaavat edelleen nuorten seksuaalikäyttäytymistä. Perinteisesti ajatellaan, että pojat kypsyvät

13 13 seksuaalisuuteen toiminnan kautta, tytöt taas pohtivat tunteitaan syvällisemmin. Tytöt sekä pojat elävät kuitenkin yhtä herkästi oma kehitystään. Pojilla tunteista puhuminen ei ole sosiaalisesti yhtä hyväksyttävää kuin tytöillä. (Apter ym. 2003, 239.) Pojille on sallittua tai jopa arvostettua, että heillä on paljon seksuaalisia kokemuksia. Kaveripiirissä seksikumppaneista kerskuminen on yleistä. Tytöillä taas voi olla enemmän seksuaalisia kokemuksia kuin pojilla, mutta he eivät halua leimautua sellaiseksi, joka harrastaa seksiä kenen kanssa tahansa. Tytöt arvostavat seksissä rakkautta ja turvallisuutta, ja heille nämä asiat kuuluvat yhteen. Pojat taas erottavat helpommin rakkauden ja seksin toisistaan. (Jarasto ym. 1999, ) Stakesin teettämässä koulukyselytutkimuksessa on tutkittu nuorten seksuaalikäyttäytymiseen liittyviä asioita. Keskeisiä asioita ovat seksiasioiden ajankohtaisuus, seurustelu sekä sukupuolikokemukset. Kysely on toistettu vuosina Joka toinen vuosi kysely tehtiin itäisessä Suomessa ja joka toinen vuosi läntisessä Suomessa. Kyselyyn osallistui vuosittain toistasataa yläkoulua. Näiden vuosien aikana nuorten seurustelu- sekä yhdyntäaktiivisuus ovat olleet nousujohteisia vuoteen 2001 asti. Vuosina nuorten seurustelu- ja yhdyntäaktiivisuuden lisääntyminen kuitenkin pysähtyi tai jopa laski muihin vuosiin nähden. Tutkimuksen mukaan 9.-luokkalaisista tytöistä 33 % on ollut yhdynnässä vuosina Saman ikäisistä pojista prosenttiosuus on 24, eli seitsemän prosenttia pienempi kuin tytöillä. (Kosunen 2004, 46, 49.) Nuoret elävät seksuaalikäyttäytymisessä sekä ehkäisyssä riskiryhmässä. Nuoret kokevat, että riskien otto ja kieltojen vastustaminen tarkoittavat rohkeutta. Tämän vuoksi yhdynnät koetaan pakollisena irtiottona lapsuudesta, jolloin kondominkäyttö tuntuu naurettavalta ajatukselta. Nuoret voivat jopa kokea, että kumppani ei luota, jos hän vaatii kondominkäyttöä yhdynnän aikana. Kondomin käyttöön voivat vaikuttaa myös nuorten rahatilanne tai alkoholinkäyttö. (Cacciatore 2005, ) Stakesin teettämässä koulukyselytutkimuksessa ilmenee, että yleisin ehkäisymenetelmä viimeisimmässä yhdynnässä 9.-luokkalaisilla nuorilla on kondomi. Vuosista 1996/97

14 14 kondominkäyttö on kuitenkin laskenut tytöillä seitsemän prosenttia vuoteen 2002/03 mennessä. Pojilla prosenttiosuus on laskenut vuosista 1996/97 9 prosenttia vuosiin 2002/2003. Sukupuolitautien suhteen nuoret ovat usein liian sinisilmäisiä. Kuvitellaan, että kun kumppanin on tuntenut pitkään tai hän tuntuu luotettavalta, niin hänellä ei voi ilmetä sukupuolitautia. (Kosunen 2004, ) 2.2 Seksuaalikasvatus Kouluterveydenhuollon tavoitteisiin kuuluu kokonaisvaltainen nuoren terveyden edistäminen. Seksuaaliterveyden edistäminen on keskeinen osa-alue yläkouluikäisten terveyskasvatuksessa. Seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteena on tukea nuorta kehittymään itsenäiseksi aikuiseksi, joka toimii sukupuolisuhteissa omilla ehdoillaan, vastuullisesti ja toista osapuolta kunnioittaen sekä nauttii omasta seksuaalisuudestaan ilman turhia pelkoja ja syyllisyydentuntoja. ( Kosunen 2002, ) Seksuaalikasvatus on osa ihmiseksi kasvattamista. Hyvä itsetunto, positiivinen kokemus omasta kehostaan ja ylpeys omasta sukupuolesta ovat tärkeimmät eväät turvalliseen seksuaaliseen kasvuun. (Orkovaara, Cacciatore, Furman, Hirvihuhta, Kekki, Korteniemi- Poikela 2004, ) Nuoruuden seksuaalisuus on hämmennystä, omakohtaisuutta, haavoittuvuutta, naiseuden ja mieheyden työstämistä, suuria tunteita ja pohdintoja. Seksuaalikasvatuksen keskeinen tavoite on tukea nuoren seksuaalisen sukupuoli-identiteetin kehittymistä, mikä tarkoittaa koko elämänkulun, eliniän kestävää prosessia. (Kosunen 2004, 141.) Seksuaaliterveyden edistämisen tulee perustua kansanterveyslakiin, opetussuunnitelmaan, seksuaalioikeuksiin, hyviin ja riittäviin terveyspalveluihin sekä hyvään päätöksentekoon. Nuoruusikäisten seksuaalikasvatuksen toteutumismuodot perustuvat opetukseen, neuvontaan ja valistukseen, joita voidaan toteuttaa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Opetussuunnitelman mukaisesti seksuaalikasvatus peruskouluissa on avainasemassa, koska opetus tavoittaa koko

15 15 oppivelvollisuusikäisen väestön. (Seksuaali- ja lisääntymisenterveyden edistämisen Toimintaohjelma ). Seksuaalikasvatuksen tulee perustua opetussuunnitelmaan ja sen tulee olla jatkuvaa, ikä- ja kehitystason mukaista. (Aho 2006, 2 3.) Terveystieto ennen Terveystieto on aina ollut jossain muodossa perusopetuksessa. Peruskoulussa terveysopetusta opetettiin aluksi osana kansalaistaitoa vuodesta 1969 lähtien. Kouluhallitus uudisti opetussuunnitelmana perusteet vuonna 1985, jolloin terveystieto on ollut oppiaineena osana kansalaistaitoa, uskontoa, biologiaa. Vuoden 1994 opetussuunnitelman uudistuksessa terveysopetusta tuli toteuttaa muiden oppiaineiden lisäksi myös osana liikuntaa. (Peltonen 2005, 38.) Opetushallitus vahvisti myös vuonna 1994 uudet peruskoulun opetussuunnitelman perusteet, jonka mukaan Suomen kunnilla oli mahdollisuus päättää annetaanko kouluissa seksuaaliopetusta. Tuolloin monet kunnat leikkasivat seksuaalikasvatuksen opetussuunnitelmasta pois, jolloin opetuksen toteutuksessa oli erittäin suuria eroja koulujen välillä, mikä näkyi pian huonontuneena nuorten seksuaaliterveystilanteena ja heikentyneenä tietona nuorten seksuaaliterveystietotutkimuksissa. (Väestöliitto 2006, 6 7.) Yläkoulujen seksuaaliopetus on integroitu muihin oppiaineisiin 2000 luvulle asti. Seitsemännellä luokalla seksuaaliopetus on ollut sisällettynä liikunnan tai oppilaanohjauksen yhteydessä. Kahdeksannella luokalla seksuaalikasvatus sisältyi terveyskasvatuksen oppisisältöön ja yhdeksännellä luokalla biologian, perhekasvatuksen ja melko usein myös uskonnon oppisisältöön. Opetussisällöissä yhdeksännellä luokalla korostuivat seurustelu, raskauden ehkäisy sekä sukupuolitaudit. Opetusta toteuttivat pääasiassa aineopettajat ja terveydenhoitaja, joskus koululääkäri tai koulun ulkopuolinen asiantuntija olivat antaneet opetusta. (Kontula 2000, 212.)

16 16 Terveystieto itsenäisenä oppiaineena Koululainsäädännön uudistus toi terveystiedostolle itsenäisen oppiaineen aseman vuonna 2001 (Valtioneuvoston asetus 2001 ja 2002). Seksuaaliterveyden sisältö ja tavoitteet tulivat selkeämmin ja laaja-alaisemmin esille uudistetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 12). Vuodesta 2006 terveystieto on ollut pakollisena oppiaineena kouluissa, mikä antaa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää koulujen seksuaaliopetusta. Kouluissa uuden opetussuunnitelman mukaan terveystiedon opetusta on tullut toteuttaa viimeistään syksyllä Terveystieto oppiaineena on oppilaslähtöinen, toiminnallissuutta ja osaavuutta tukeva. Opiskelussa huomioidaan nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Oppimisessa ovat tärkeitä terveyden ja hyvinvoinnin arvopohdinta. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 201.) Terveystiedon opetussuunnitelma Terveystiedon opetussuunnitelmien ja sisältöjen valmistelu tapahtuu kunnissa opetushallituksen määrittelemien opetustavoitteiden pohjalta, jonka mukaan Vaasan kaupunginvaltuusto sekä Mustasaaren kunta ovat hyväksyneet koko kaupungin opetustoimen tavoitteet. (Vaasan kaupungin Opetussuunnitelma perusteet 2006, 4 6; Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 2006, 124.) Terveystiedon perusopetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta koskevaa osaamista. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilaat oppivat perusopetuksessa tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä

17 17 kehittävät ottamaan vastuuta itsestään ja toimivat toisten sekä oman terveyden edistämiseksi. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 201; Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 2006, 125.) Jokaisella nuorella on oikeus tietää terveydestä ja sairauksista, niihin vaikuttavista asioista, terveyden edistämisen keinoista sekä sairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Nuoren minäkuvan kehittyminen ja omien arvojen, tarpeiden sekä tunteiden tunnistaminen ja taito puhua niistä on terveysopetuksen tavoite. (Kannas 2005, 10.) Terveystietoa opetetaan peruskouluissa vuosiluokille 1 4 osana ympäristöä ja luonnontiedettä, vuosiluokille 5 6 osana biologiaa, maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa. Vuosiluokille 7 8 terveystietoa opetetaan kolme viikkotuntia omana oppiaineena, yhteensä 114 tuntia vuodessa. 9.-luokkalaisille terveystieto sisältyy biologiaan, uskontoon ja elämänkatsomustiedon opetukseen. Mustasaaren kunnan keskuskoulussa terveystietoa opetetaan itsenäisenä oppiaineena vuosiluokille 7 9 (Mustasaaren kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma 2006, 126). Lukioissa terveystietoa on pakollisena oppiaineena yksi kurssi ja vapaasti valittavana syventäviä kursseja on kaksi. Vaasan ammattiopiston jokaisessa yksikössä terveystietoa on yksi opintoviikko. (Terveydenhoitaja Katja Glad, ; EDU- Perusopetus.) Terveystiedon keskeiset sisällöt ja suositukset perusopetuksen seksuaalikasvatuksessa seitsemäs luokkalaisilla ovat mm. lapsen kasvu ja kehitys, nuoruus, murrosikä, itsetunto, kodin ja muiden arvostaminen, seksuaalisuuden kehittyminen, vastuunkanto, ristiriita- ja erotilanteet sekä niistä selviytyminen. Kahdeksasluokkalaisten terveystiedon seksuaalikasvatuksessa keskeiset sisällöt ja suositukset ovat liikunnan vaikutus ihmisen lihaksiston, luuston ja hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaan, seurustelu, arvot ja normit, seksuaalitermit, ehkäisy, seksuaaliterveys, perheen perustaminen, seksuaalisuus, sukupuolitaudit ja abortti. (Vaasan kaupungin Opetussuunnitelma perusteet 2006, )

18 18 Terveystietoa opetetaan lisäksi yläkouluikäisille integroituna muihin oppiaineisiin. Uskonnon opetuksen yhtenä sisältönä ovat arvot, normit ja valinnat, jotka ihminen valitsee elämässään. Elämänkatsomustiedon opetuksen tarkoituksena on taas edesauttaa oppilasta rakentamaan omaa identiteettiään. (Vaasan kaupungin Opetussuunnitelma perusteet 2006, 41.) Biologian opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan itsensä, seksuaalisuuden ja lisääntymisen sekä ymmärtämään ihmisten erilaisuutta tutustumalla ihmiseen biologisena kokonaisuutena ja oppia hyväksymään itsensä kehityksen eri ikäkausina etenkin murrosikäisenä Liikunnan opetuksen avulla tuetaan oppilaiden hyvinvointia, kasvua, ja itsenäisyyttä sekä itsensä ilmaisua. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta. (EDU- Vuosiluokat 6 9.) Opettajan rooli koulun seksuaalilopetuksessa ja seksuaalikasvatuksessa Terveystiedon opetus toteutetaan opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaisesti, niin että johtavana ajatuksena on yhtenäinen perusopetus. Perusopetuksen tarkoituksena on turvata oppilaalle yhtenäinen ja johdonmukainen oppimispolku. (Peltonen 2005, ) Koulussa terveystiedon tunnilla opetukseen liittyvä tieto tulisi käsitellä suhteessa oppilaille jo olemassa olevaan tietoon ja kokemukseen. Tarkoituksena on päästä aitoon tietonäkemykseen, jota oppilaat voivat käyttää paitsi koulussa myös arkipäivän elämässään. Opetustilanteissa ongelmille löytyy tietty ratkaisu, mutta koulun ulkopuolella näin ei ole välttämättä. Terveystiedon opettajan on huomioitava seksuaaliterveyden opetuksessa koulun ja arkipäivän elämisympäristöjen välinen erilaisuus. (Kosunen 2004, 141.) Peruskoulun opettajien tarkoituksena on opettaa luokkalaisille nuorille neutraali, mutta ajankohtainen tieto ja vuorovaikutustaidot sekä vahvistaa kodin työtä. Peruskoulun opettajien vaikutus kasvattajana voi olla arvaamattoman suuri, sillä kouluvuodet ovat hyvin merkityksellisiä koko tulevan aikuisuuden runkona,

19 19 rakentuvan persoonallisuuden vahvuuksina. Jokainen hetki nuorelle on tärkeä ja jää omalta osaltaan vaikuttamaan. ( Cacciatore 2004, 5 6,117.)

20 20 Kouluterveydenhuollon rooli koulun seksuaalilopetuksessa ja seksuaalikasvatuksessa Kouluterveydenhuollolla on vahvat perinteet Suomessa. Kouluterveydenhoitajat ovat osallistuneet yksilökohtaisen neuvonnan, valistuksen ja ohjauksen lisäksi myös seksuaalikysymysten käsittelyyn oppitunneilla.( Kontula 2000, 214.) Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija. Hänellä on kokonaisvaltainen vastuu terveydenhuolto-ohjelman toteuttamisesta, yhteensovittamisesta sekä seurannan järjestämisestä. Oppilaskohtaiseen terveydenhuoltoon sisältyvät terveydentilan seuranta terveystarkastuksen avulla sekä terveyden edistäminen terveyskasvatussuunnitelman tuella. Kouluterveydenhoitaja toimii moniammatillisessa yhteistyössä mm. opettajien, koulukuraattorin, koulupsykologin, vanhempien ja oppilaiden kanssa. (Strid 2002, 147.) Hyvin toimivan kouluterveydenhuollon vahvistaminen on tärkeää. Sen ydintiimin, terveydenhoitajan ja lääkärin tarkoituksena on kyetä yhdessä pohtimaan nuoren tilannetta ja antamaan tukea toisilleen. Tarvittaessa voidaan koota moniammattilista osaamista nuoren tueksi. Oppilaan ja perheen tilanne vaikuttavat tiimin kokoonpanoon ja toimintamalliin. Kouluterveydenhoitajalla on keskeinen rooli, kun oppilaan asioita hoidetaan eri tahojen välillä. Kasvavalle nuorelle ei riitä pelkästään ikäiskontaktit, vaan he tarvitsevat myös aikuisten tukea. Kouluterveydenhoitajan työn tarkoituksena on rakentaa yhteistyötä nuoren ja aikuisen välillä. (Ruski 2002, 50 53) Nuorten tulisi saada helposti neuvoja ja valistusta seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolla on tässä keskeinen merkitys. Opettajat ja terveydenhoitajat ovat ammattilaisia ja ovat tottuneet toimimaan nuorten parissa. Kouluterveydenhuollon henkilökunta osallistuu myös seksuaaliopetuksen toteutukseen ja suunnitteluun sekä oppilashuoltoon, jolloin toiminnat voivat tukea tosiaan. (Seksuaali- ja lisääntymisenterveyden edistämisen Toimintaohjelma , 31.)

21 21 Murrosiän kehitys vaikuttaa suuresti yläkouluikäisten oppilaiden käyttäytymiseen ja toimintaa. Nuorena valitaan elämäntyyli ja omaksutaan ne elämäntavat, jotka paljon vaikuttavat siihen, miten pitkään ja terveenä ihminen elää. Nuorena ratkaistaan myös suhde päihteisiin ja seksuaalisuuteen sekä moniin muihin tärkeisiin elämänalueisiin. Samoin valitaan myös ne psyykkiset ja sosiaaliset toimintamallit, joiden mukaan nuori toimii jatkossa. On erittäin tärkeää että, kouluterveydenhoitaja tuntee hyvin nuoruusiän merkityksen ja kykenee auttamaan nuoria mahdollisissa ongelmissa. (Apter ym. 2006, 224.) Nuoret eivät tiedä oikeuksiaan, ellei niitä heille ole kerrottu ja ellei heitä tueta siinä. Nuorten tulee olla tietoisia siitä, että heillä on oikeus kieltäytyä kaikesta seksuaalisuuteen liittyvästä koska tahansa, milloin vain. Nuoren tulee itse tukea omaa seksuaalisuuttaan, ja jokaisella on oikeus edetä seksuaalisuudessaan aina omassa tahdissaan. Kaikki eivät kehity keskiarvoiseen seksuaalisuuteen tai sukupuolirooliin. Nuorta tulee kannustaa ja arvostaa juuri sellaisena kuin hän on, omanlaisena, keskeneräisenä ja hämmentyneen. (Apter ym. 2006, 224.) Nuorten kanssa työskentely on erilaista, sillä ongelmat ovat usein arkaluonteisia, ja niiden selvittäminen vaati aikaa. Kehityksen edetessä nuori kokee usein pelkoa ja hämmennystä muutosten vuoksi. Kouluterveydenhoitajalta nuori odottaa hienotunteista ja kunnioittavaa suhtautumista itseensä. Kouluterveydenhuollon henkilöstön toimintatavan tulisi olla neuvotteleva ja yhteistyökykyinen, mutta samalla ammatillinen nuorta kohtaan. Tärkeää on saada selville nuoren oma käsitys hänestä itsestään ja terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Seksuaalineuvonta voi käynnistyä yhtä hyvin terveydenhoitajan kuin nuoren itsensä aloitteesta. (Strid 2002, 147.) Kouluterveydenhuollon tavoite on turvata jokaisella koululaiselle turvallinen kasvu ja kehitys, ja siten luoda edellytykset oppimiselle ja terveelle aikuisuudelle. Oikeus kouluterveydenhuoltoon kuuluu jokaiselle peruskoululaiselle. (Terho 2002, 12.)

22 22 Vanhemman rooli seksuaalikasvatuksessa Lapsi ja nuori tarvitsevat kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tueksi aikuista. Aikuisesta puhuttaessa kyseessä on useimmiten lapsen vanhempi tai huoltaja. Aikuisen tarve ja rooli nuoren elämässä korostuvat niin kotona kuin koulussakin. (Akselin 2002, 59.) Koti on tärkein seksuaalikasvattaja. Oma perhe asenteet, normit, ja toimintamallit määrittelevät ihmisen arvomaailmaa ja samalla omaa seksuaalisuuttaan. Kodin seksuaalikasvatus alkaa jo vauvaiässä. Tämä voi tapahtua tarjoamalla ei-seksuaalista läheisyyttä, koskettamista ja hellyyttä. Lasta autetaan kasvamaan seksuaalisesti ehjäksi ihmiseksi, jolle on luontevaa olla lähellä toista ihmistä ja kyky nauttia omasta kehostaan, läheisyydestä ja tuntea itsensä arvokkaaksi. Lapsi on valmis ymmärtämään seksuaalisuuteen liittyvistä asioita, kun aikuinen puhuu niistä asiallisesti ja hämmentymättä. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, seksuaalikasvatus on kuitenkin vain yksi osa kasvatusta.( Cacciatore 2007, 34, 41.) Aikuisen tehtävä on tukea murrosikäistä nuorta seksuaaliterveyden edistämisessä. Vanhemman oikeus ja velvollisuus on opettaa lapselleen, miten hän ottaa vastuuta omasta kehostaan, seksuaalisuudestaan. Seksuaalisuudesta puhuminen tai asiallisen tiedon antaminen ehkäisystä tai sukupuolitaudeista ei tarkoita pelottelua tai moraalisaarnaa aikuiselta vaan tarkoituksena on valistaa nuorta. Aikuisen on tärkeää muistaa nuoren yksityisyys, ja sen kunnioittaminen on olennaista. Vanhemman velvollisuus on luoda nuorelle turvallinen ilmapiiri ja ympäristö, jossa hän saa riittävästi tietoa seksuaaliterveyspalveluista kotona ja sen ulkopuolella. (Cacciatore 2007, 39 40, ) Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsesta. Koulun on tuettava huoltajaa lapsen kasvatuksessa ja opetuksessa koulutyössä. Koulun ja kodin yhteistyö on oltava

23 23 avointa ja julkista. Yhteistyön on perustuttava osapuolten tasa-arvoisuuteen. Huoltajalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Koulun on oltava aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Avoimen keskusteluyhteyden luominen kodin ja koulun välillä tukee yhteistyötä myös ongelmatilanteissa. Koulun tulee kehittää yhdessä kodin kanssa toimintamalleja ongelmien ennaltaehkäisyyn, niiden varhaiseen tunnistamiseen ja ongelmatilanteiden puuttumiseen. (Peltonen 2002, ) Median rooli seksuaalikasvatuksessa Media välittää uusinta tietoa seksuaalisuudesta ja aihepiirin uutisista. Nykyään eri mediat (Internet, tv, lehdet, elokuvat jne.) toimivat oleellisena osana seksuaalikasvattajana. Median välitykselle ihmiset muovaavat käsityksiään seksuaalisuuden merkityksestä. Median merkitys perustuu siihen, että ihmiset luottavat julkisuudessa esiintyviin asiantuntijoihin jopa enemmän kuin omaan tietämykseen ja kokemukseen. Median merkitys on kasvanut, siitä on muodostunut suurelle osalla ihmisistä heidän pääasiallinen tietolähteensä seksuaaliasioissa. Media on seksuaalivalistuksen seksuaaliterveyden edistämisen instituutio, sillä on suuri vaikutus seksuaaliasioita koskeviin asenteisiin. Media antaa seksuaalisuudesta myös epärealistisia malleja. Media luo ja muokkaa omalta osaltaan voimakkaasti seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja toimintaa jolloin ongelmana voi olla oikea ja väärän tiedon sekoittuminen.(kontula 2000, , 244.) Median tarjoama vaativan seksin malli ei tee nuoren elämää helpoksi. Monissa televisio-ohjelmissa seksi on omaa tyydytystä hakevaa vaativaa seksiä, jossa pitää saada hyvä pano joka kerta. Ohjelmissa ei esitetä enää normaalia parisuhdetta kuten tärkeiden tunteiden, läheisyyden, rakkauden osoittamista. Ohjelmia katsovilla nuorilla on paineita aloittaa yhdyntä heti tilaisuuden tullen. Nuorten olisi tärkeää tuntea, että miten hyvä toisen ihmisen läheisyys ja rakkaus on. Tähän ei kuulu se, että vaaditaan

24 24 kumppanilta suorituksia tai arvostellaan hänen virheitä yhdynnän aikana. (Heikkilä 2006, 16.) 3 SUKUPUOLITAUDIT JA NIIDEN EHKÄISY 3.1 Sukupuolitaudit Sukupuoli- ja seksitaudeilla tarkoitetaan tarttuvia sairauksia, jotka voi saada sukupuoliyhdynnässä. Ne tarttuvat limakalvo- tai verikontaktissa. Ihmisellä limakalvoja on muun muassa sukupuolielimissä, nielussa, peräsuolessa, suussa ja silmissä. Sukupuolitartunta saadaan yleisimmin sukupuolielimiin. Tartunnan voi saada myös suuseksissä eli koskettelemalla sukupuolielimiä suulla. Anaaliseksin kautta tauti voi tarttua sukupuolielimiä herkimmin, koska peräsuolen limakalvot rikkoutuvat helpommin. Sukupuolitartunnan voi saada myös huumeruiskun välityksellä, jolloin tartunta saadaan siten, että henkilöt käyttävät yhteistä huumeneulaa. Vastasyntynyt voi saada tartunnan synnytyksen aikana, mikäli äidillä on jokin sukupuolitauti. Sukupuolitaudit eivät kuitenkaan tartu suudeltaessa eivätkä esimerkiksi saunan lauteilta.(lehtinen & Lehtinen 2007, 30.) Sukupuolitauteja aiheuttavat bakteerit ja virukset. Antibiooteilla voidaan parantaa bakteeriperäiset taudit, kun taas virusten aiheuttamat taudit saattavat olla elimistössä lopuniän. Viruksen aiheuttamia sukupuolitautien oireita voidaan lievittää, mutta parantavaa lääkitystä niihin ei ole. (Lehtinen ym. 2007, 30.) Sukupuolitaudeista noin puolet on oireettomia, eli sukupuolitaudin saanut ei välttämättä tiedä kantavansa tautia. Sukupuolitaudit voivat pahimmallaan aiheuttaa lapsettomuutta, solumuutoksia sekä pitkäaikaissairauksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että sukupuoliyhdynnässä käytetään kondomia. Sukupuolitautitestit ovat ainoa keino saada selville, onko mahdollisesti saanut jonkun sukupuolitaudin. (Cacciatore, Furman, Hirvihuhta, Hämäläinen, Kekki, Korteniemi-Poikela, Orkovaara 2004, 87.)

25 25 Yleisimmät sukupuolitaudit Suomessa Kondylooma Kondylooma eli visvasyylä on human papillooma-viruksen (HPV) aiheuttama sukupuolitauti. Se on Suomen yleisin viruksen aiheuttama sukupuolitauti, joka voi uusia aina uudelleen. Arvioiden mukaan Suomessa uusia kondyloomatartuntoja saa vuosittain jopa henkilöä. Tauti on erityisen yleinen nuorten keskuudessa. Syylä- eli papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 erilaista. Niistä noin 30, kuten HPV6 ja HPV11, voi tehdä sukuelinten limakalvoille, siittimeen ihoon sekä peräaukkoon kondyloomia eli visvasyyliä. Eräät toiset papilloomavirustyypit, kuten HPV16 ja HPV18, voivat aiheuttaa naisille kohdunsuun solumuutoksia ja myöhemmin kohdunkaulansyöpää. Suurin osa HPV-infektioista paranee itsestään ilman mitään oireita. (Leinikki & Rostila 2003, 14.) Papilloomaviruksen yleisin oire on syylämäiset muutokset sukuelinten limakalvoilla. Muita oireita ovat haavaumat ja kovettumat limakalvolla. Myös toistuva hiivatulehdus naisella voi olla merkki kondyloomasta. Kondylooman itämisaika vaihtelee muutamasta viikosta jopa vuosiin. (Lehtinen ym. 2007, 30.) Kondyloomaan on olemassa HPV-rokote, joka kehittää vasta-aineita papilloomavirustyyppejä vastaan. Lukuvuonna kansanterveyslaitos aloitti tutkimuksen, jossa kaikki kahdeksansien ja yhdeksänsien luokkien oppilaat saivat rokotteen syöpävaaraa aiheuttavien HPV16 ja HPV18 tyyppejä vastaan. (Paavonen 2007, 7.) Klamydia Klamydia on bakteerin aiheuttama sukupuolitauti, joka voidaan hoitaa antibiooteilla. Suomessa todetaan vuosittain noin uutta klamydiatartuntaa ja etenkin nuorten keskuudessa tauti on yleistymässä. Kansanterveyslaitoksen (KTL) tartutuntautirekisterin (www.ktl.fi/ttr) mukaan uusia klamydiatapauksia esiintyi vuonna vuotiaiden keskuudessa. Länsi-Suomen läänissä

26 26 vastaavassa ikäluokassa uusia klamydialöydöksiä esiintyi yhteensä 1198, joista valtaosa esiintyi tytöillä. Klamydia leviää helposti, sillä noin kolme neljäsosaa tartunnan saaneista on täysin oireettomia. Tämän vuoksi tauti jää myös usein hoitamatta. (Paavonen 2002, 336.) Klamydian yleisimpiä oireita oireettomuuden lisäksi ovat kirvely virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve, pienet haavaumat sukupuolielimissä sekä verinen vuoto virtsaputkesta. Klamydia aiheuttaa tulehduksia, jotka leviävät nopeasti muualle elimistöön. Miehillä lisäkivestulehdus ja naisilla kohtu- ja munasarjatulehdus voivat hoitamattomana aiheuttaa lapsettomuutta. Klamydian itämisaika on yhdestä kahteen viikkoa. (Paavonen, Pasternack, Reunala, Saikku 2003, ) Sukuelinherpes Sukuelinherpes on herpes simplex 2-viruksen aiheuttama tauti. Herpesvirustartunta säilyy elimistössä pysyvästi. Viruksen kantajien määrää on hankala arvioida, mutta tartuntoja todetaan Suomessa vuosittain noin Viruksen yleisyys lisääntyy iän ja seksikumppaneiden lukumäärän lisääntymisen myötä. Sukuelinherpes tarttuu suorassa iho- ja limakalvokontaktissa, mutta sen voi myös saada suuseksin yhteydessä, jos yhdyntäkumppanilla on aktiivinen huuliherpes. (Cacciatore ym. 2004, 94.) Herpeksen ensioireet ovat yleensä monella rajuja. Siihen liittyy kuumetta, kurkkukipua, lihassärkyä sekä virtsaamisvaikeuksia. Ensitartunnan saatua herpes jää elimistöön pysyvästi ja aktivoituu tietyin väliajoin rakkulavaiheeseen. Ensioireiden jälkeen sukuelinten alueelle ilmaantuu lukuisia kivuliaita vesirakkuloita, jotka rikkoutuvat nopeasti ja aiheuttavat kirveleviä haavapintoja. Ensitartunta paranee noin kahdessa viikossa. Sukuelinherpeksen itämisaika vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon. (Liinamaa 2002, 50.)

27 27 Harvemmin esiintyvät sukupuolitaudit Suomessa Tippuri Tippuri eli gonorrea on bakteerin aiheuttama sukupuolitauti, joka hoidetaan antibiooteilla. Tauti on melko harvinainen Suomessa. Vuosittain on arvioitu, että reilu 200 ihmistä saa tippuritartunnan. Tippuri tarttuu sukupuoliyhdynnässä sekä suuseksissä. Tippurin voi saada myös herkästi silmään kehon eritteiden välityksellä. (Bildjuschkin & Malmberg 2002, 103.) Tippuritartunnat ovat useimmiten oireellisia. Yleisimpiä oireita naisilla ovat alavatsakivut, valkovuoto, kirvely virtsatessa sekä kuumeilu. Miehille tippuri aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta, kirvelyä virtsatessa sekä vuotoa virtsaputkesta. Tippuri voi aiheuttaa naisille sekä miehille myös hoitamattomana lapsettomuutta. Tippurin itämisaika vaihtelee viikosta useampaan viikkoon. (Paavonen 2002, 337.) Kuppa Kuppa eli syfilis on hitaasti alkava, bakteerin aiheuttama sukupuolitauti. Tauti on harvinainen, sillä siihen sairastuu arviolta noin 200 suomalaista vuodessa. Kuppa jaetaan kliinisesti kolmeen eri vaiheeseen, jotka hoitamattomana seuraavat toinen toistaan. (Reunala & Seppälä 2003, ) Kupan oireina sukupuolielimiin ilmestyy aluksi kovia, usein kivuttomia haavoja ja imurauhaset turpoavat nivusissa. Haavat häviävät yleensä parissa viikossa. 2 4 kuukauden kuluttua tulevat seuraavat oireet, kuten kuumeilu, kurkkukipu sekä rauhassuurentumat. Tämän lisäksi epämääräinen ihottuma leviää koko kehon alueelle. Mikäli kuppaa ei ole vielä tässä vaiheessa hoidettu, aiheuttaa se vuosikymmenien päästä keskushermosto- sekä sydän- ja verisuonimuutoksia. Hoitamattomana kuppa on hengenvaarallinen, eli se aiheuttaa kuoleman. Nykyään kuppa kuitenkin voidaan

28 28 hoitaa antibiooteilla. Kupan itämisaika on kolmesta kuuteen viikkoa. (Paavonen 2002, 337.) B-hepatiitti B-hepatiitti on viruksen aiheuttama sukupuolitauti, joka aiheuttaa maksatulehduksen eli keltataudin. B-hepatiitti tarttuu helpoiten veren välityksellä esimerkiksi saastuneista huumeneuloista, mutta sen voi myös saada herkästi seksin välityksellä. Suomessa B-hepatiittiin sairastuu vuodessa arviolta noin 400 ihmistä. Virukseen tehoavaa hoitoa ei ole, mutta oireita voidaan kuitenkin lievittää. (Lumio, Rostila, Suni 2003, ) B-hepatiitin itämisaika on pitkä, tavallisesti kahdesta kolmeen kuukauteen. B- hepatiitti on usein vähä-oireinen tai oireeton. Tavallisimmat näkyvät oireet kuitenkin ovat kuumeilu, lihas- ja nivelsäryt, pahoinvointi sekä ruokahaluttomuus. Joillakin esiintyy myös ripulia. Hepatiitti paranee yleensä itsestään, mutta osalle virus kroonistuu, ja näin heistä tulee taudinkantajia. Taudin kroonistuessa B-hepatiitti on vakava sairaus, joka voi johtaa maksakirroosiin ja tämän jälkeen maksasyöpään. B- hepatiittiin on olemassa rokote, joka suojaa taudilta. (Paavonen 2002, 340.) HI-virus eli HIV Human immunodeficiency -infektio on hi-viruksen aiheuttama sairaus. Hi-virukset tuhoavat veren valkosoluja ja heikentävät elimistön vastustuskykyä. Virustartunta voidaan saada suojaamattomassa seksikontaktissa, veriteitse tai äidistä lapseen synnytyksen aikana. Hoitamattomana hi-virus kehittyy 8 10 vuodessa aidsiksi. Suomessa todetaan vuosittain noin 150 uutta HIV-tartuntatapausta. (Lehtinen ym. 2007, 31.)

29 29 Hiv-infektio on hidas ja pitkään oireeton sairaus. Henkilö, joka on saanut tartunnan saattaa olla vuosia täysin oireeton. Tauti etenee vaiheittain. Ensivaiheen oireita hivinfektiossa ovat muun muassa kuume, turvonneet ihosolmukkeet, ihottuma sekä nivelsärky. Tämän jälkeen HIV-tartunta on vuosia täysin oireeton, jonka jälkeen tulee Aids-vaihe. Tällä tarkoitetaan kehon oman puolustusjärjestelmän tuhoutumista, joka johtaa kuolemaan. Hiv-infektion hoitoon on olemassa nykyään tehokkaita lääkkeitä, jonka avulla hiv-positiiviset henkilöt voivat elää pidempään. (Ranki, Valle, Ristola 2003, ) 3.2 Sukupuolitautien ehkäisy Ehkäisystä huolehtiminen kuuluu vastuulliseen seksuaalikäyttäytymiseen. Ehkäisymenetelmistä täytyy tietää niiden vaikutus- ja käyttötapa sekä tuntea että osata käyttää niitä oikein voidakseen ehkäistä sukupuolitauteja. Jos tuntee olevansa valmis yhdyntään jonkun kanssa, on oltava valmis puhumaan etukäteen siihen liittyvistä asioista, kuten ehkäisystä ja kondomin käytöstä. (Eloranta, Kalaja, Korhonen, Nykänen, Välimaa 2007, ) Turvallisessa seksin harrastamisessa otetaan vastuuta itsestä ja toisesta, jossa ei ole sukupuolitautien pelkoa. Toisin sanoen sitä on kaikki sellainen seksi, johon kumpikin ryhtyy omasta halustaan, missä haavoihin tai limakalvoille (suu, emätin, peräaukko) ei joudu verta, siemennestettä tai emättimen eritettä. Kaikissa yhdyntätavoissa käytetään aina kondomia estämään limakalvojen kontakti ja toisen eritteiden pääsy limakalvoille. Kondomin käyttäminen tai käytön vaatiminen on vastuullista käyttäytymistä. Turvaseksistä huolehtiminen osoittaa, että välittää itsensä lisäksi myös kumppanistaan. Turvaseksin vaatiminen on jokaisen oikeus. (Eloranta ym. 2007, ) Nuorten seksuaalinen kanssakäyminen on aluksi usein satunnaista ja partnerit saattavat vaihtua melko lyhyellä aikavälillä. Satunnaisissa suhteissa kondomin käyttö

30 30 on välttämätöntä sukupuoliteitse tarttuvilta taudeilta suojautumiseksi. Tehokkain suoja sukupuolitauteja vastaan on kuitenkin selibaatti eli kieltäytyminen seksistä. Seksuaalisesta kontaktista voi nauttia ilman että limakalvot koskettavat toisiaan. Myös pysyvässä suhteessa kondomia kannattaa käyttää niin kauan kun molemmat ovat todettu puhtaiksi. Sukupuolitautien tarttumisen kannalta turvallisia sänkykumppaneita ovat ainoastaan ne, joilla ei ole ollut yhtään aikaisempaa seksipartneria. Useimmat sairastavat tietämättään sukupuolitauteja, joten partnerin vakuutus terveydestä ei ole riittävä tae. (Karlsson 2008, ) Kondomi on ainut ehkäisy sukupuolitauteihin Kondomi eli kumisuojus on ainut ehkäisyväline, joka oikein käytettynä ehkäisee % sukupuolitaudeilta. Asianmukaisesti kondomia käytettynä, koko yhdynnän ajan suojaa se kaikilta seksitartunnoilta, ehkäisee ei- toivotuilta raskauksilta sekä auttaa säilyttämään hedelmällisyyden. Yksikin yhdyntä ilman kondomia tai kondomin rikkoutuminen tai liukuminen pois päältä kesken yhdynnän riittää tartuttamaan sukupuolitartunnan. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, jonka voi selvästi nähdä ja näin ollen olla varma, että ehkäisystä on huolehdittu. Se muodostaa eritteitä ja taudinaiheuttajia eristävän esteen seksikumppaneiden välille. (Godson 2002, 118.) Kondomi on kertakäyttöinen eikä kondominostolle ole ikärajaa. Kondomi haurastuu vanhetessaan, joten pakkauksesta on hyvä tarkistaa parasta ennen päivämäärä. Kondomia on parasta säilyttää kuivassa, auringonvalolta suojattuna, ja huoneenlämmössä. (Godson 2002, 118.) Väestöliitto julkaisi vuonna 2006 alustavan seksuaaliterveyspoliittisen ohjelman. Siinä ehdotettiin mm. että kondomit myönnettäisiin niitä tarvitseville alle 20- vuotiaille veloituksetta muiden Pohjoismaiden tapaan. (Apter 2006, 13.) Miesten kondomi

31 31 Kondomista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä miesten kondomia, mikä on huomattavasti yleisempi kuin naisten kondomi. Miesten kondomi vedetään jäykistyneen peniksen päälle. Kondomi on ohuesta kumista tehty pussimainen, peniksenmuotoinen kumisuojus, joka laitetaan jäykistyneen peniksen päälle ennen limakalvokontaktia. Kondomeja on saatavana erikokoisina ja paksuisina, erivärisenä, sileitä ja kuvioituja sekä maku- että mauttomia. Yleensä kondomi on käsitelty liukastenaineella, mikä helpottaa siittimen viemistä emättimeen. (Bildjuschkin ym. 2002, ) Sukupuolitautien ehkäisy perustuu siihen kondomin käytössä, etteivät limakalvot kosketa toisiaan kun taas raskauden ehkäisy perustuu siihen, että siittiöt jäävät kertakäyttöisen kondomin sisään eivätkä näin pääse naisen emättimeen. Kondomia tulee käyttää koko yhdynnän ajan. Kondomin käyttöä kannattaa harjoitella ennen todellista tilannetta, jotta sen laittaminen sujuisi mahdollisimman luontevasti ja sitä rikkomatta. Monet, etenkin nuoret pelkäävät kondomin vievän sukupuolikontakteista spontaanisuuden ja romantiikan, mutta kondomin pukemista voi harjoitella. Jatkuva laaduntarkkailu pitää huolen siitä, että Suomessa myydään ainoastaan hyvänlaatuisia kondomeja. (Ehkäisyopas 2008, 16.) Naisten kondomi Femidon on maailman ainoa naisten kondomi, jonka ehkäisyteho on jopa 95 %. Kondomi asennetaan emättimen sisälle. Femidon sopii lateksiallergisille, aroista limakalvoista kärsiville sekä naisille, joille ei sovi hormonaalinen ehkäisy. Femidom naisten kondomin jälleenmyyjät ovat apteekit ja yliopistoapteekin. ( Femidom Ainoa naisten kondomi.) Naisten kondomi on polyuretaanimuovista valmistettu pitkä pussimainen suojus, joka peittää emättimen seinämät sisältäpäin. Naisten kondomin molemmissa päissä on joustava rengas. Sisempi rengas auttaa kondomin paikoilleen asettamista ja

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä Lukijalle Tästä esitteestä saat tietoa seksitaudeista ja seksitautien hoidosta. 2 Seksitauti voi tarttua, jos harrastaa suojaamatonta seksiä.

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Raisa Ojala SUTINAA, KUTINAA, KIPUA JA KIRVELYÄ SEKSUAALITERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTINEN YLÄKOULUIKÄISILLE NUORILLE

Satakunnan Ammattikorkeakoulu. Raisa Ojala SUTINAA, KUTINAA, KIPUA JA KIRVELYÄ SEKSUAALITERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTINEN YLÄKOULUIKÄISILLE NUORILLE Satakunnan Ammattikorkeakoulu Raisa Ojala SUTINAA, KUTINAA, KIPUA JA KIRVELYÄ SEKSUAALITERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LEHTINEN YLÄKOULUIKÄISILLE NUORILLE Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

KUPPA VAI KONDOMI? Nuorten tietämys sukupuolitaudeista ja ehkäisystä OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

KUPPA VAI KONDOMI? Nuorten tietämys sukupuolitaudeista ja ehkäisystä OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KUPPA VAI KONDOMI? Nuorten tietämys sukupuolitaudeista ja ehkäisystä T E K I J Ä T: Laura Ikäheimo Anna Kumpulainen Leena Martikainen

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Liiteet 159 LIITTEET LIITE 1 Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Väittämä 1. Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat teini-ikäisille eri ikäisinä 2. Seksuaaliasiat alkavat kiinnostaa murrosikäisiä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa hiv-tartunnasta sekä muista seksiteitse tarttuvista taudeista ja kannustaa hakeutumaan seksitautitesteihin tarvittaessa.

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit Riskitöntä elämää ei ole olemassa, mutta on erilaisia tapoja vähentää riskejä merkittävästi. Sama pätee seksielämäänkin. Miesten välisessä seksissä hiv-tartuntariskin

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O. Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus peruskoulun oppikirjoissa

T A M P E R E E N Y L I O P I S T O. Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus peruskoulun oppikirjoissa T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus peruskoulun oppikirjoissa Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma KATJA HANNINEN & PAULIINA MIKKONEN Tammikuu

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Vinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen

Vinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen Saatteeksi Tämän oppaan tavoitteena on edistää kasvattajan tietoja ja taitoja nuoren seksuaalikasvatuksesta. Oppaassa paneudutaan seksuaalikasvatuksen

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Sukupuolitaudit ja niiden ennaltaehkäisy Oppitunnit ammattiopiston opiskelijoille

Sukupuolitaudit ja niiden ennaltaehkäisy Oppitunnit ammattiopiston opiskelijoille Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Hanna Alatalo ja Marianne Huttunen Sukupuolitaudit ja niiden ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN

LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN LAPSEN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN NEUVOLAPÄIVÄT 4.11.2010 Joona 1kk Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 9.11.2010 Psykologia, erityisesti kehityspsykologia osoittaa, että lapset syntyvät y seksuaalisina

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUSTA NUORILLE SEKSUAA- LISUUSPISTEEN AVULLA

SEKSUAALIKASVATUSTA NUORILLE SEKSUAA- LISUUSPISTEEN AVULLA SEKSUAALIKASVATUSTA NUORILLE SEKSUAA- LISUUSPISTEEN AVULLA Amira Abdi Saija Inkeroinen Mari Nevala Opinnäytetyö Helmikuu 2010 Hoitotyö Sosiaali- ja terveysala Tekijä(t) ABDI, Amira INKEROINEN, Saija NEVALA,

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN SEKSUAALIKASVA- TUKSESTA

NUORTEN AIKUISTEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN SEKSUAALIKASVA- TUKSESTA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / sairaanhoitaja Hannele Heino NUORTEN AIKUISTEN KOKEMUKSIA SAAMASTAAN SEKSUAALIKASVA- TUKSESTA Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä miestenkesken.fi 1 HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä SISÄLLYSLUETTELO Hivin tartuntatavat 4 Turvallinen seksi 4 Anaaliyhdyntä 5 Suuseksi

Lisätiedot

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä miestenkesken.fi 1 HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä SISÄLLYSLUETTELO Hivin tartuntatavat 4 Turvallinen seksi 4 Anaaliyhdyntä 5 Suuseksi

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

TERVEYSTIETO. Oppiaineen tehtävä

TERVEYSTIETO. Oppiaineen tehtävä TERVEYSTIETO Oppiaineen tehtävä Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan pohjautuva oppiaine. Terveystiedon opetuksen tehtävänä on oppilaiden monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Lähtökohtana

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Järkeä, tunnetta ja biologiaa diaesitys nuorille Porvoon ehkäisyneuvolan käyttöön

Järkeä, tunnetta ja biologiaa diaesitys nuorille Porvoon ehkäisyneuvolan käyttöön Järkeä, tunnetta ja biologiaa diaesitys nuorille Porvoon ehkäisyneuvolan käyttöön Keränen, Mari Pöysä, Henna 2010 Laurea Porvoo Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Porvoo Järkeä, tunnetta ja biologiaa Diaesitys

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Terveystietopäivät 2014 7.-8.4.2014, Paasitorni, Helsinki 3.4.2014 OPH/YL/LU/HP/2013 1 Terveystieto

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot