Vinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen"

Transkriptio

1 Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen

2 Saatteeksi Tämän oppaan tavoitteena on edistää kasvattajan tietoja ja taitoja nuoren seksuaalikasvatuksesta. Oppaassa paneudutaan seksuaalikasvatuksen haasteisiin ja se tarjoaa: vinkkejä nuoren kohtaamiseen ja herkästä asiasta puhumiseen tietoja, joita nuorelle on kerrottava taitoja, joita nuoren olisi hyvä oppia asenteita, joiden omaksumisessa kasvattaja auttaa Laadukkaalla seksuaalikasvatuksella edistetään nuoren seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia. Sen avulla nuori oppii suhtautumaan itseensä terveesti ja kunnioittavasti. Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen ovat avaintekijöitä nuoren hyvinvointiin. Opas on suunnattu vanhemmille, isovanhemmille, opettajille, terveydenhoitajille ja muille nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen opas on tuotettu osana AHIC-hanketta, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Sisällys Mitä seksuaalikasvatus on?...3 Median luomat haasteet seksuaalikasvatukselle...4 Kuinka puhua nuorelle seksuaalisuudesta?...5 Mitä tulisi huomioida, kun puhut nuoren fysiologisista muutoksista?...6 Murrosiän muutokset hämmentävät nuorta...7 Tytöstä naiseksi...7 Pojasta mieheksi...8 Seksi kiinnostaa nuoria!...9 Kondomi ehkäisee raskaudelta ja taudeilta...10 Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta varhaiseen puuttumiseen

3 Mitä seksuaalikasvatus on? Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisenä olemista: osa persoonallisuutta. Se on enemmän kuin pelkkää käyttäytymistä. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan, ja sen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa oma kasvu ja kehitys, asenteet itseä ja muita kohtaan, tunteet, ihmiset, joiden seurassa elää, seurustelu, parisuhde, arvot, ihanteet, uskonto ja kulttuuri, ympäristö, yhteiskunta, lait ja mainonta. Seksuaalikasvatuksen tulisi olla kokonaisvaltaista, eikä pelkästään käyttäytymiseen tai riskeihin liittyvää. Kokonaisvaltaisessa seksuaalikasvatuksessa seksuaalisuus nähdään ihmisen voimavarana. Nuorella tulisi olla riittävästi tietoa ja taitoa, jotta hän voi tehdä päätöksiä koskien omaa seksuaalisuutta ja hyvinvointia. Nämä tiedot auttavat myös suojautumaan mahdollisilta riskeiltä. Seksuaalikasvatuksen tavoitteena on lisätä tietoa seksuaalisuudesta, ihmiskehosta, lisääntymisen biologiasta ja sukupuolisesta kanssakäymisestä, ehkäisystä, sukupuolitauti- ja HIV tartunnan ehkäisemisestä, seksuaalisen pakottamisen torjumisesta sekä neuvonta- ja terveydenhuoltopalveluista sekä niiden käyttämisestä. Lisäksi tavoitteena on kehittää nuoren taitoja, jotta hän kykenee tekemään tietoon ja asioiden ymmärtämiseen perustuvia päätöksiä sekä puhumaan seksuaalisuudestaan, tunteistaan ja tarpeistaan. Näin nuori pystyy toimimaan vastuullisesti itseään ja kumppaniaan kohtaan. Oman seksuaalisuuden kokeminen myönteisenä ja hyväksyttävänä asiana on tärkeä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Hänestä voi kasvaa hyvä vanhempi, kun sen aika koittaa. Seksuaalikasvatuksen tulisi lähteä nuoren tarpeista. Nuoria kiinnostaa erityisesti heidän oma fysiologinen kehityksensä. Heitä mietityttää, ovatko he normaaleja. Poikia kiinnostaa ensimmäinen yhdyntä, tyttöjä puolestaan enemmän raskauteen liittyvät asiat. Nuoret toivovat, että henkilö, jonka kanssa he puhuvat seksuaalisuudesta olisi nuorekas, luonnollinen, aito ja avoin. He eivät pidä tiukkapipoisesta, niuhottavasta tai teennäisestä kasvattajasta. Puhuessaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista nuoren kanssa aikuisen ei tulisi kertoa omista kokemuksistaan. Aikuinen voi myös omalla esimerkillään osoittaa, että trendi jakaa kaikki kaikille tosi-tv:ssä, blogeissa ja muussa mediassa ei ole viisas tapa toimia. Nuoret arvostavat aikuista, joka aidosti pysähtyy kuuntelemaan nuorten ajatuksia. Heille on tärkeää saada tuntea itsensä arvokkaaksi. POHDITTAVAKSI: Miten olen oppinut keskustelemaan seksuaalisuudesta ja seksistä työssäni, perheessäni tai ystäväpiirissäni? Tiedostanko omat tietoni, taitoni ja puutteeni seksuaalikasvattajana? Nuorella on oikeus saada kasvatusta nuori on tärkeä aikuiselle ja aikuinen nuorelle. 3

4 Median luomat haasteet seksuaalikasvatukselle Mediassa puhutaan seksuaalisuudesta avoimemmin kuin koskaan aikaisemmin. Nuori hakee tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta eri lähteistä, joista osassa tieto voi olla väärä. Liian aikaisten seksikontaktien ja seksuaaliselle hyväksikäytölle altistumisen taustalla on usein median välittämät vääristyneet mielikuvat. Esimerkiksi aikuisen olisi hyvä kertoa nuorelle ero seksin ja pornon välillä. Seksillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää hyvään oloon. Porno on pääasiassa miehille suunnattua näyteltyä viihdettä, jonka tarkoitus on kiihottaa seksuaalisesti. Siinä korostetaan suuruutta ja täydellistä onnistumista sekä liioitellaan seksin vaikutuksia. Suuri osa nuorista ajattelee, että seurustelu ja seksi ovat sama asia ja ne kuuluvat yhteen. Media tukee myös tätä käsitystä. Joukkoviihde antaa kuvan, että seksi on ainoa tapa osoittaa hellyyttä. Aikuisen tulisi kertoa, että tykkäämistä voi ilmaista monella tavalla. Aikuisen tehtävänä on keskustella nuoren kanssa realiteeteista. Nuorella voi olla epärealistisia käsityksiä ja tavoitteita seksiin ja seksuaalisuuteen liittyen. Hellyyttä ovat kauniit katseet, sanat, hipaisut, kosketukset, pienet lahjat, läheisyys, yhteiset muistot, toisen tunteisiin eläytyminen, toisen hoitaminen, halaukset ja suukottelu. VINKKI: Nuoren kanssa on hyvä keskustella seksiin liittyvistä vaaroista, esimerkiksi kyselemällä, onko nuori tietoinen, että netissä on aikuisia, jotka yrittävät saada tyttöjä ja poikia seurakseen. Jos löydät murrosikäisestä seksikkäitä valokuvia, on niistä hyvä kysyä. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten. Nuorelle voi helposti tulla tunne, että vanhempi kyttää hänen tavaroitaan ja tekemisiään. Opeta itsellesi ja nuorellesi mediakriittisyyttä suojele nuorta. 4

5 Kuinka puhua nuorelle seksuaalisuudesta? Kyetäkseen kasvattamaan nuorta on aikuisen ensin kasvettava itse. Omasta seksuaalisuudestaan epävarma tai ahdistunut aikuinen ei kykene puhumaan siihen liittyvistä asioista lämmöllä ja avoimesti. Aikuisen on hyvä pohtia omaa seksuaalisuuttaan ja omaa suhtautumistaan seksuaalisuuteen. Itseään rakastava ja omat arvonsa tunteva aikuinen on turvallinen malli aikuisuudesta nuorelle. Nuoret toivovat avointa ja vapaata keskustelua. Tärkeää on, että vanhempi osoittaa luottavansa nuoreen. Vanhemman on hyvä ymmärtää, että herkässä ikävaiheessa nuoren voi olla vaikea keskustella seksuaalisuudesta vanhempien kanssa. Aihe on nuorelle arka ja keskustelu saattaa nolottaa. Keskustelun sävyyn kannattaa paneutua. Rakkaus ja seksuaalisuus on myönteinen, elämään kuuluva ja kaunis asia. Nuoren tulisi nähdä seksuaalisuus niin arvokkaana asiana, ettei sitä kannata pilata liian aikaisilla kokeiluilla. Nuoren on hyvä kuulla, että toisesta välittäminen on tärkeintä. Seurustelu, koskettaminen ja rakastelu tulevat myöhemmin ja näillä asioilla ei ole kiire. Nuori tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta. Jokaisen aikuisen pitäisi löytää omalle nuorelle sopiva tapa ja etäisyys puhua seksuaalisuudesta. Apuna keskustelussa voi käyttää seksuaalikasvatusmateriaalia. Esimerkiksi yhteinen elokuvahetki tai rupattelutuokio voi toimia virikkeenä seksuaalisuudesta ja seksistä puhumiselle. Aikuisen ei tarvitse tietää asiasta kaikkea. Aitous on keskustelussa tärkeää. Keskusteluissa on hyvä korostaa myös nuoren omaa vastuuta. Nuorelle on hyvä perustella asiat ja kertoa konkreettisesti, millaisia seurauksia esimerkiksi seksuaaliterveyden laiminlyönneillä voi olla. Pelottelua on hyvä välttää. Se vain lisää nuoren ahdistusta. Poikien tapa puhua seksuaalisuudesta voi hämmentää. He voivat voivat esittää provokatorisia kysymyksiä. Näin he pyrkivät testaamaan, voiko aikuiseen luottaa. Pojat ovat hämmentyneitä median ja myyttien kautta välittyvästä seksuaalisuudesta. Nuoret voivat myös dramatisoida tai ajatella mustavalkoisesti, kun puhutaan heille arasta aiheesta. He voivat myös älyllistää kaiken. Nämä ovat nuoren keinoja selviytyä kasvamisen urakasta. Tunteita saa tuntea ja ilmaista hyväksy itsesi ja hyväksy nuori. 5

6 Mitä tulisi huomioida, kun puhut nuoren fysiologisista muutoksista? Nuori on utelias oman kehonsa ja sen tuntemisen suhteen. Kehon muutoksista olisi hyvä puhua myönteiseen sävyyn. Ennen keskustelun aloitusta aikuisen on hyvä itse kerrata niin sanotut murrosiän muutokset, joita nuorelle ilmaantuu vuoden iässä. Puhe muutoksista olisi hyvä aloittaa ennen kuin ne tapahtuvat. Nuori kaipaa positiivista ja lämminhenkistä tukea muutosten keskellä. Nuori tarvitsee opastusta kuukautissuojan käytössä tai parranajossa sekä ihon hoidossa. Näin hän saa vahvistusta sille, että on ainutkertainen ja upea muuttuvassa kehossaan. Nuoren kanssa keskustellessa on hyvä olla hienotunteinen. Intimiteettiä tulisi kunnioittaa. Aikuisen ei esimerkiksi kannata ihmetellä, miksi tytön rinnat eivät ole vielä kasvaneet. Nuoren huoli omasta kehityksestä kannattaa myös ottaa tosissaan. Seksuaaliseen kehitykseen liittyvä vitsailu voi vaikuttaa nuoren itsetunnon kehittymiseen. Lisäksi olisi hyvä kiinnittää huomiota oikean kielen käyttöön, esimerkiksi pojan kanssa kannattaa puhua peniksestä, ei pippelistä. Oikea termi kertoo hänelle miehistymisestä ja myös sukupuolielimen arvokkuudesta. Alatyylin ilmauksia on syytä välttää. VINKKI: Aikuinen voi ottaa nuoren kehitykseen liittyvät muutokset puheeksi kiertoteitse esimerkiksi kysymällä, oletteko kavereiden kanssa puhuneet kuukautisista tai märistä unista. Jos nuori vaivaantuu, niin voit sanoa, että ei ollut tarkoitus hämmentää. Voimme puhua asiasta joku toinen kerta, jos haluat. Älä oleta kuuntele ja anna aikaa lapselle puhu nuoren kanssa kieltä, jota hän voi ymmärtää. 6

7 Murrosiän muutokset hämmentävät nuorta Murrosiässä lapsen vartalo muuttuu aikuisen vartaloksi. Fyysinen kasvu kestää noin 3 4 vuotta. Kasvamista säätelevät elimistön aineet, joita kutsutaan hormoneiksi. Näkyvimmät muutokset tapahtuvat kehon ulkomuodossa, mutta myös kehon sisällä tapahtuu paljon asioita, joita emme näe. Kehon muutoksia kutsutaan fyysisiksi muutoksiksi. Nopea pituuskasvun vaihe eli kasvupyrähdys alkaa tytöillä heti murrosiän alettua n. 10 vuoden iässä ja on kiihkeimmillään vuoden iässä. Poikien pituuskasvu kiihtyy selvästi myöhemmin eli noin vuotiaana, ja se on nopeimmillaan vuotiaana. Kasvupyrähdyksen aikana nuori voi kasvaa jopa 10 cm vuodessa. Jokaisen nuoren kasvu ja kehitys etenee yksilöllisesti, ja on tärkeää antaa niille oma aikansa. POHDITTAVAKSI: Muistele, miten oma murrosikäsi alkoi. Mitä muutoksia havaitsit itsessäsi? Miten niihin suhtauduttiin? Miten olisit toivonut, että aikuiset olisivat suhtautuneet niihin? Tytöstä naiseksi Tytön murrosikä alkaa yleensä rintojen kehittymisellä. Alussa rinnat voivat tuntua aroilta ja olla hieman koholla. Yleensä samaan aikaan rintojen kehittymisen kanssa alkaa pituuskasvupyrähdys ja kasvaa häpykarvoitus. Tytön vartalo saa kaarevat, naiselliset muotonsa. Kuukautiset kertovat terveestä kehityksestä. Rintojen kehittyminen, karvoituksen ilmaantuminen ja valkovuoto ovat merkkejä ensimmäisten kuukautisten lähenemisestä. Valkovuoto on vaaleaa, emättimen erittämää nestettä, joka pitää emättimen kosteana ja puhtaana. Kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana, monilla kuitenkin jo nuorempana toisilla vanhempana. Kuukautisilla tarkoitetaan noin kerran kuukaudessa, muutaman päivän ajan emättimestä tulevaa veristä vuotoa, joka aiheutuu, kun limakalvon osat irtoavat kohdun seinämästä. Raskas fyysinen harjoittelu voi estää kuukautisten alkamisen. Tällöin harjoitusohjelmaa olisi hyvä keventää. Laihduttaminen voi myös estää kuukautisten alkamisen. Normaali kuukautisvuoto kestää 2 7 päivää. Kuukautisten aikana veristä vuotoa tulee yhteensä enintään pari desilitraa. Kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännölliset parin ensimmäisen vuoden ajan. Vuodon aikana on huolehdittava hyvästä hygieniasta. Alapesu aamuin illoin ja kuukautissuojan vaihtaminen useita kertoja päivässä takaavat raikkaan ja puhtaan olon. Vanhemman kanattaa varata terveyssiteitä kotiin etukäteen. Nuoren kanssa olisi myös hyvä harjoitella kuukautissuojan käyttöä. 7

8 Pojasta mieheksi Pojan murrosikä alkaa noin 12-vuotiaana kivesten kasvulla. Ne saavuttavat aikuiskoon pojan ollessa noin 15-vuotias. Myös kivespussi kasvaa, sen iho ohenee ja muuttuu ensin punertavaksi ja lopulta tummemmaksi. Häpykarvoitus alkaa ilmaantua yleensä vajaan vuoden kuluttua siitä, kun kivesten kasvu alkaa. Tämän jälkeen alkaa peniksen kasvu, joka kestää noin kaksi vuotta. Siitin eli penis kasvaa sekä pituutta että paksuutta. Sukuelinten peseminen päivittäin on tärkeää. Peseydyttäessä esinahka vedetään terskan taakse, jotta kaikki ihopoimut puhdistuvat. Peniksen jäykistymisessä eli erektiossa penis nousee pystyyn. Nuorella erektio voi ilmaantua päivällä tai yöllä, kotona tai koulussa ja minkä tahansa ärsykkeen seurauksena. Terveellä nuorella öisiä erektioita voi olla 2 7 kertaa, ja ne voivat kestää minuuttia kerrallaan. Siemensyöksyt alkavat pojilla noin vuoden ikäisenä. Siemensyksyssä siemenneste purkautuu ulos jäykistyneen peniksen päästä. Ensimmäinen siemensyksy tulee yleensä yllättäen yöllä. Öisiin, unessa tapahtuviin tahattomiin siemensyöksyihin eli niin kutsuttuihin märkiin uniin liittyy usein seksuaalinen kiihottuminen. Murrosiän puolivälissä, noin vuotiaana, pojalla alkaa äänenmurros, jonka seurauksena ääni muuttuu matalammaksi. Äänenmurroksen aiheuttaa kurkunpään kasvaminen. Tämä näkyy kaulassa eteenpäin työntyvänä aataminomenana. Murrosvaiheessa pojan voi olla vaikea hallita ääntään ja suusta voi päästä välillä matalia ääniä. Noin puolella pojista ilmenee murrosiän aikana rintarauhasen turpoamista. Vaikka se mietityttää murrosikäistä poikaa, kyse on normaalista kehityksestä. Rintarauhanen palautuu ennalleen yleensä parissa vuodessa. Aikuisen on tärkeä kertoa, että kuukautiset ja siemensyöksyt kertovat mahdollisuudesta tulla äidiksi ja isäksi. Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeä peseytyä päivittäin ja oppia nauttimaan omasta naisen ja miehen vartalosta. 8

9 Seksi kiinnostaa nuoria! Seksi on osa seksuaalisuutta. Se on toimintaa, joka tavoittelee hyvänolon tunnetta, nautintoa ja seksuaalista tyydytystä. Tytöt ja pojat kaipaavat samalla tavalla toisen ihmisen hellyyttä. Hellyys ja kädestä pitäminen, silittely, suukottelu, hyväily ja halaaminen ovat hyviä seksin muotoja. Kulttuurissamme seksuaalista aktiivisuutta pidetään keskeisenä elämisen laadun mittarina. Tämä kulttuurin piirre on aikuiskeskeinen. Nuorten tarpeet ovat erilaisia kuin aikuisten. Vaikka nuoruus on voimakasta seksuaalisen kehityksen aikaa, tämä ei tarkoita, että nuoruusiässä tulisi ja olisi eduksi kokea seksuaalisuuden alueella kaikkea sitä, minkä ymmärretään kuuluvan aikuisuuteen. Turvaseksissä kunnioitetaan ja arvostetaan omaa ja kumppanin turvallisuutta ja terveyttä. Turvaseksi on vastuullista toimintaa, jossa molemmat haluavat suojautua seksitaudeilta ja raskaudelta. Hyvässä parisuhteessa molemmilla on vastuu niin seksitaudeilta kuin raskaudelta suojautumisessa. Se on tärkeää sekä oman että kumppanin hyvinvoinnin kannalta. Monelta mielipahalta ja katumukselta voi säästyä, kun käyttää järkeä ja välttää alkoholia ja suojaamatonta seksiä. Seksin ei tarvitse kuulua seurusteluun. Monta kertaa nuoret luulevat, että kaikki muut seurustelevat parit ovat jo kokeneet kaiken. Tosiasiassa seurustelu ilman seksiä on tavallista. Seksi kuuluu vakiintuneeseen parisuhteeseen, mutta myös ilman seksiä voi elää hyvän elämän. POHDITTAVAKSI: Mikä on mielestäsi sopiva ikä omille lapsillesi seurustelun aloittamiseen? Mitä ajattelet varhaisista seksisuhteista? Mitä haittoja ja etuja varhain aloitetuista seksisuhteista voi olla? Jaa pohdintasi seksisuhteiden aloittamisesta nuoresi kanssa. 9

10 Kondomi ehkäisee raskaudelta ja taudeilta Nuoren tiedot siitä, miten seksitaudit tarttuvat ja kuinka tullaan raskaaksi, voivat olla hajanaiset. Nuorilla voi olla virheellisiä käsityksiä esimerkiksi ehkäisystä. He voivat esimerkiksi uskoa, ettei ensimmäisellä kerralla voi tulla raskaaksi, tai että keskeytetty yhdyntä suojaa varmasti raskaudelta. Aikuisen tulisi kertoa nuorelle kondomin käytöstä ja siitä, että se suojaa raskaudelta ja sukupuolitaudeilta. Voit ottaa asian puheeksi kysymällä, oletteko koulussa puhuneet kondomeista. Tärkeää on muistuttaa, että jokaisella on oikeus suojella itseään ja vaatia kondomin käyttöä. Klamydia on tällä hetkellä nuorten yleisin sukupuolitauti. Se tarttuu seksiteitse ja voi hoitamattomana aiheuttaa lapsettomuutta, niveltulehduksia ja raskaushäiriöitä. Tauti hoidetaan antibiootilla. Nuorille on hyvä puhua myös HIVistä, koska taudin leviämistä ei ole saatu pysähtymään. HIV-diagnoosilla on suuri vaikutus nuoren koko loppuelämään. Nuoret ovat riskiryhmässä, jos he harrastavat suojaamatonta seksiä. Mikäli HIV pääsee leviämään nuorten joukkoon, turvaseksin epäsuosio ja tietämättömyys taudista voivat aiheuttaa vaikean epidemian. HIV-infektio on ihmisen puolustusjärjestelmää tuhoava, HI-viruksen aiheuttama tartuntatauti. HIV leviää seksiteitse ja likaisten huumeneulojen kautta. Siihen ei ole olemassa parantavaa lääkitystä, mutta HIV-infektion lääketieteellinen hoito on kehittynyt nopeasti viime vuosina. Hoito on koko elämän kestävä ja erittäin säännöllisesti otettava lääkitys. Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta varhaiseen puuttumiseen Aikuisen tehtävänä on kertoa nuorelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Nuoren ei tarvitse tehdä mitään sellaista seksiin liittyvää, mitä hän ei itse halua. Keskustelusta tulisi välittyä ajatus, ettei nuorella ole kiire kokeiluihin. Aikuisen olisi myös hyvä kertoa, mitä hän itse ajattelee sukupuolisuhteista missäkin iässä tai elämänvaiheessa. Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta on myös hyvä puhua nuoren kanssa. On tärkeä sanoa ääneen, että seksuaalirikoksen tekijä voi olla nainen tai uhri poika. Tekijän sukupuolella ei ole vaikutusta asiaan. Tekijä tai uhri voi olla myös saman ikäinen kuin nuori itse on. Ketään ei saa pakottaa seksuaalisiin tekoihin. Jos tyttö pukeutuu seksikkäästi tai käyttäytyy flirttailevasti, siitä ei voi päätellä ihmisen seksuaalisen halun määrää tai valmiutta seksiin. Seurustelukaan ei tarkoita sitä, että nuorella olisi velvoite harrastaa seksiä. Jotain tolkkua, rajat ovat rakkautta anna vapautta ja aseta rajoja. 10

11 VINKKEJÄ, KUN KESKUSTEU ON VAIKEAA Mikäli yhteinen keskustelu tuntuu vaikealta, nuorelle voi välittää tietoa jättämällä kirjoja luettavaksi tai vinkkaamalla hyviä nettilähteitä (esim. MLL:n Nuortennetti). Nuori voi tutustua niihin itse silloin, kun haluaa. Voit myös ohjata nuoren keskustelemaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista jonkun toisen aikuisen kanssa, jolle on helpompi puhua kuin omalle vanhemmalle tai opettajalle. Vanhemman tehtävä on kuitenkin puhua seksuaalisuudesta nuoren kanssa. Hänen tulisi osoittaa, että tästäkin aiheesta on mahdollisuus puhua aikuisen kanssa. Nuorelle sattuu ja tapahtuu, näin ollen on hyvä antaa hänelle myös mahdollisuus oppia virheistä ja saada uusi mahdollisuus. Muista kiittää nuorta, jos hän kertoo ikävistä tapahtumista. Kehu nuorta, mikäli hän on toiminut järkevästi haastavassa tilanteessa. Pohtikaa yhdessä, miten tällaisissa tilanteissa olisi hyvä toimia. Aikuisena olet nuorelle korvaamaton. Uskalla kuitenkin asettaa nuorelle rajat. Sovi nuoren kanssa kotiintuloajoista, yökyläilystä ja internetin käytöstä. Omat näkemykset on aina hyvä perustella. Välillä tulee tilanteita, jolloin aikuisen tehtävänä on sanoa nuoren puolesta ei. Tällöin voi syntyä kapinaa, mutta nuoren pettymyksen kestää, kun pystyt perustelemaan asian. Varhainen puuttuminen tarkoittaa sitä, että tarvittaessa nuoren asioihin, elämään ja tekemisiin puututaan jo ennen kuin suuria ongelmia syntyy. Varhainen puuttuminen tarjoaa nuorelle tiedon siitä, että hänet ja hänen vaikeutensa on huomattu. Puuttuminen asioiden kulkuun luo turvallista oloa, ja nuori tietää saavansa apua, eikä häntä jätetä yksin ongelmansa kanssa. Nuorelle on hyvä opettaa turvaohjeita: Sano EI Opettele kuuluva, jämäkkä ja vakuuttava EI. Mikäli tilanne tuntuu sinusta ikävältä, poistu paikalta tai nettisivustolta. Saat poistua aina sanomatta sanaakaan. Et tarvitse kenenkään lupaa tai suostumusta epäilyttävästä tilanteesta poistumiseen. Kerro ikävästä tilanteesta aikuiselle. Kerro, vaikka tilanne olisi jo ohi. Aikuinen voi puuttua tilanteeseen ja tukea nuorta. Aikuinen kasvattaa lasta lapsi aikuista. 11

12 Tämä materiaali on tuotettu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen vuosina hallinnoimassa Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC) -hankkeessa, jota rahoittivat Euroopan unioni, Venäjän federaatio ja Suomen tasavalta. Lisätietoja hankkeesta: Materiaalia saa kopioida, välittää, levittää ja esittää. Muokkaaminen ja kaupallinen käyttö kielletty. HYÖDYLLISTÄ KIRJALLISUUTTA Aaltonen, J Turvataitoja nuorille. Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn. Väestöliitto, Helsinki. Halonen, M., Reyes, M. & Kontula, O Poikanäkökulma seksuaaliopetukseen kasvattajan opas. Väestöliitto, Helsinki. Hannukkala, M., Orkola, T., Peltomaa, M. & Reinikkala, P Voimaa. Terveystieto 7 9. WsoySanoma pro. Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) Edistä, ehkäise, vaikuta seksuaali ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Opas 33. Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Liiteet 159 LIITTEET LIITE 1 Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Väittämä 1. Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat teini-ikäisille eri ikäisinä 2. Seksuaaliasiat alkavat kiinnostaa murrosikäisiä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN SEKSI SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 5 EI JOO 1. Seksi Tavoite: Seksi ja yhdyntä käsitteiden ymmärtäminen. 1. Missä kuvassa

Lisätiedot

Tieto lisää nautintoa

Tieto lisää nautintoa Seksitaudit Tieto lisää nautintoa Seksi Seksi on ihmisille luonnollista. Jokaisella on oikeus seksuaalisen suuntautumisensa mukaiseen tyydyttävään seksuaalisuuteen ja seksielämään. Hyvällä seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Tietopaketti seksitaudeista

Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA!

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA! 1 MIKSI KORTSU? Seksitaudit voivat tarttua yhdynnässä ilman kondomia peniksen, emättimen tai peräaukon kautta. Suuseksissä tartunnan voi saada suun tai huulen limakalvoille tai syvälle nieluun. KUN KÄYTTÄÄ

Lisätiedot

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA

SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA SEKSIÄ ON MONEN- LAISTA 1 SISÄLLYSLUETTELO SINÄ...3 MITÄ SEKSI MERKITSEE SINULLE?...4 HYVÄ SEKSI...4 SEKSIÄ ON MONENLAISTA...5 Itsetyydytys Fantasiat Suutelu Kumppanin tyydyttäminen käsin Sukuelinten hierominen

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto

Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto Murrosikäisen kehityksestä Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto . Nuoret eivät ole isoja lapsia, eikä pieniä aikuisia . Tytöt ja pojat (naiset ja miehet) ovat erilaisia; erot

Lisätiedot

Sexual Education for Adults with Disabilities

Sexual Education for Adults with Disabilities Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 3 Korttipeli The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Sexual Education for Adults with Disabilities

Sexual Education for Adults with Disabilities Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Ohje Teemakorttien käyttöön The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Työpaja/ Väestöliitto Seksuaalikasvatuksen välineitä ja menetelmiä sekä ajan ilmiöitä 3.12.2009 Vierumäki Mika Lehtonen Tuulia Aho Psykiatrinen sairaanhoitaja

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Vapaa-ajan toiminnat. Ei ikinä totta. Joskus totta. Aina totta Kommentit. Yleensä totta

Vapaa-ajan toiminnat. Ei ikinä totta. Joskus totta. Aina totta Kommentit. Yleensä totta Vapaa-ajan toiminnat 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja toimintaan, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin tehdä kaikkea. riittävästi aikaa toimintaan ja

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lataa Huomenna pannaan pussauskoppiin!: eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään - Raisa Cacciatore.

Lataa Huomenna pannaan pussauskoppiin!: eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään - Raisa Cacciatore. Lataa Huomenna pannaan pussauskoppiin!: eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään - Raisa Cacciatore Lataa Kirjailija: Raisa Cacciatore ISBN: 9789510329573 Sivumäärä: 399

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille

Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille Murrosiän kehitys ja seksuaalisuuden muuttuminen omakohtaisemmaksi aiheuttavat hämmennystä alakouluikäisillä lapsilla. Kysymykset, kuten miten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot