Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 5 UUSIKAUPUNKI VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 JA VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 166-RAK1505 Nosto Consulting Oy 2 (23) UUSIKAUPUNKI VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 JA VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio Nosto Consulting Oy Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 Alueen yleiskuvaus... 7 Luonnonympäristö... 7 Rakennettu ympäristö... 7 Muinaismuistot... 8 Maanomistus Suunnittelutilanne... 9 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 9 Maakuntakaava... 9 Yleiskaava... 9 Ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Kantakiinteistöselvitys Luontoinventointi Vanha rakennuskanta Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus... 14

2 Nosto Consulting Oy 3 (23) Nosto Consulting Oy 4 (23) Kaavan hyväksyminen Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta VERSIOHISTORIA Kaavaluonnos Kaavaluonnos Kaavaluonnos Kaavaehdotus LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / / ) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun muistio 5) Luontoselvitys 8/2011 6) Kantatilaselvitys ) Rakennusinventointilomakkeet ) Varanpään osakaskunnan mielipide

3 Nosto Consulting Oy 5 (23) Nosto Consulting Oy 6 (23) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 JA VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaava koskee: Kiinteistöjä Siivonen 3:2, Kallioranta 5:73, Merikallio 5:84 ja Siivola I 5:85. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 8 12 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kiinteistöjä Vettenranta 3:26, Aaltoranta 3:27, Metsäpirtti 3:28, Kallioranta 3:29, Tikankolo 3:30, Röhnälä 3:31, Meriranta 3:32, Meriranta II 3:33, Vasikkamaa 3: Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Kaava-alue sijaitsee Lokalahdella noin 11 km Uudenkaupungin keskustasta lounaaseen Vasikkamaan saaressa, johon ei ole tieyhteyttä. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella Vasikkamaan saareen omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavamuutoksella suunnitellaan jo rakennettujen rakennuspaikkojen kerrosalamäärät vastaamaan vähintäänkin rakennusjärjestyksen kerrosalamääriä sekä muutetaan kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa (kortteli n:o 3) ja rantasauna-alue (kortteli n:o 4) kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. Lisäksi suunnitellaan pohjoisrannalla oleva toteutumaton yhteiskäyttöinen LV-alue osittain viereiseen lomarakennuspaikkaan kuuluvaksi alueeksi ja osittain M-alueeksi. Luoteisrannan luonnontilainen puistoalue suunnitellaan metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ja jonne ei saa rakentaa. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 5 7 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut Tmi. KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun ja vuoden 2015 alusta lähtien Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Raisio). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan..2015

4 Nosto Consulting Oy 7 (23) Nosto Consulting Oy 8 (23) 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Lokalahden kirkonkylän luoteispuolella oleva, noin 42 hehtaarin suuruinen, lähellä mannerta oleva Vasikkamaan saari. Alue on maastoltaan pääosin kallioista metsämaata. Ranta on kivikkoista, melko matalaa ja osittain ruovikkoista. Avointa kalliota ei ole saaren länsikärkeä lukuun ottamatta. Vanhoja talousrakennuksia tilan Siivonen 3:2 talouskeskuksessa. Vasikkamaan saareen kuljetaan tällä hetkellä Varanpään Isorannan yhteisestä venevalkamasta (rantapaikka), johon suunnittelualueen monilla tiloilla on jo osuus. Niillä tiloilla (3:2 ja 5:85), joilla osuutta ei vielä ole, on mahdollisuus saada osuus tilusvaihto- ja osuudensiirtotoimituksella. Luonnonympäristö Luonnonympäristö on suurelta osin kallioista mäntyvaltaista metsämaata. Osalla rannoista puusto ulottuu aivan rantaviivan läheisyyteen. Professori Sakari Hinneri on tehnyt uuden kaava-alueen kiinteistöjen alueilla luontokartoituksen kesällä Selvityksen mukaan Vasikkamaassa ei ole luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Länsikärjen kalliolaakiota voidaan kuitenkin pitää merkittävänä/säilytettävänä kohteena, ja kaava-alueen itäosassa sijaitsevat tervaleppäkorpi ja kluuviflada ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Rakennettu ympäristö Kaikilla suunnittelualueen kiinteistöillä on rakennuksia. Kiinteistön Siivonen 3:2 alueella on vanhan kalastajatilan talouskeskuksen purkukuntoisia rakennuksia. Osa parempikuntoisista talousrakennuksista sijaitsee pohjoisrannalla ja osa rakennuksista on kiinteistön Siivola I 5:85 alueella. Kiinteistön Siivola I kaakkoisosassa on lisäksi itsenäiseksi tilaksi lohkomaton, rakennettu lomarakennuspaikka. Vanha asuinrakennus tilan Siivonen 3:2 alueella. Kiinteistöt 5:73 ja 5:84 ovat rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Kiinteistöt 3:26 3:32 ovat lomarakennuspaikkoja, jotka on rakennettu Vasikkamaan ranta-asemakaavan mukaisesti. Vasikkamaan tilan länsiosassa on rakennettuna kevytrakenteisia talousrakennuksia sekä yhteiskäyttöisellä rantasauna-alueella saunarakennus. Rakennuspaikkoja ei ole lohkottu erillisiksi tiloiksi. Saareen tulee vesijohto. Naapurialueella (saaren itäpäässä) ei ole rakennuksia. Lähisaarissa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Muinaismuistot Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa.

5 Nosto Consulting Oy 9 (23) Nosto Consulting Oy 10 (23) 2.2. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi hyväksyä alueidenkäyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole esitetty valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 2 eli 5-7 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueella maakuntakaavassa ei ole aluevarauksia. Vasikkamaan saari kuuluu yleiskaavassa osa-alueeseen IV, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 4 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 75 % tulee jättää vapaaksi. Osa saaresta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja suurin osa saaresta sekä pikkusaari alueen länsipuolella maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Yleiskaavan selostuksen mukaan ns. mitoitusrantaviiva lasketaan rikkonaisilla ranta-alueilla korjatussa paikassa, n. 15 metrin etäisyydellä rannasta 50 metrin katkoviivoin. Kapeiden vesistönosien (lahdet, salmet) rakentamisesta aiheutuva häiriö tulee huomioida rakennusoikeuslaskelmissa. Periaatteena on, että alle 100 metrin levyisten vesistönosien osalta huomioidaan laskelmissa ainoastaan toinen ranta ja vasta yli 200 metrien leveiden vesistönosien molemmat rannat täysimääräisinä. Vapaaksi jätettävä ranta-alue eri vyöhykkeillä on määritelty prosentteina kokonaisrantaviivasta (50 75 %). Selostuksen ja kaavamääräysten mukaan Lokalahdella vuoden 1980 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Ote maakuntakaavakartasta Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta

6 Nosto Consulting Oy 11 (23) Nosto Consulting Oy 12 (23) Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle saaren pohjois- ja länsirannalle on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa Vasikkamaan rantakaava, jossa: Omarantaisten loma-asuntorakennusten korttelialueen (RH 1) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-kerroksisen loma-asunnon. Saunan saa sijoittaa myös loma-asunnon yhteyteen niillä rakennuspaikoilla, missä saunan rakennusalaa ei ole erikseen merkitty. Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 20 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntorakennusten korttelialueen (RH 2) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1,5-kerroksisen lomaasunnon. Kerrosala saa olla enintään 80 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntojen käyttöön (korttelissa 3) tarkoitettu saunarakennuksen korttelialueen (RH 2s/3) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-kerroksisen saunan. Kerrosala saa olla enintään 30 m 2. Alueen luoteisniemessä on luonnontilainen puistoalue (PL). Alueen itäosassa on kaava-alueen yhteiskäyttöä palveleva venevalkama- ja laiturialue (YK LV). Muu alue on maatalousaluetta (M). Rakennusjärjestys voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistöselvityksen mukaan kiinteistöt Siivonen 3:2 (rek ), Siivola I 5:13 (rek ) ja Kittilä 3:10 (rek ) ovat ns. kantakiinteistöjä. Kantakiinteistötarkastelu on selostuksen liitteenä 6. Luontoinventointi Professori Sakari Hinneri on tehnyt suunnittelualueella luontokartoituksen kesällä 2011 (liite 5). Luontokartoituksen sisältö on esitelty tarkemmin kappaleessa 2.1. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueella on vanhoja rakennuksia. Turun museokeskus on inventoinut tilan Siivonen 3:2 rakennukset vuonna Entisen Varanpään Kittilän kantatilan torppa (rak luvun loppupuolella), nykyisen Siivosen tilan 3:2 talouskeskuksen vanha päärakennus on merkitty rakennusinventoinnissa sosiaalihistoriallisesti arvokkaaksi. Rakennus on tällä hetkellä jo purkukuntoinen. Rakennuksen vieressä on sijainnut 1930-luvulla rakennettu uusi päärakennus, joka paloi 2000-luvun alussa. Talouskeskuksessa on lisäksi vaja (1900-luvun alku), navetta (1930-luku) ja sauna ( l.). Tilan pohjoisrannalla ovat rantahuone ( l.) ja verkonkuivausvaja (1930-luku). Kaavan pohjakartta Pohjakartta on hyväksytty Kartan mittakaava on 1:2000. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. kaksi talousrakennusta

7 Nosto Consulting Oy 13 (23) Nosto Consulting Oy 14 (23) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta pidettiin aloitus/viranomaisneuvottelu, josta laadittu muistio on liitteenä 4. Aloitusneuvotteluun oli kutsuttu myös maanomistajat. Osalliset ja vireille tulo Osalliset on lueteltuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt vireilletulopäätöksen Ranta-asemakaavatyön vireilletulo on kuulutettu Uudenkaupungin Sanomat ja Vakka-Suomen Sanomat - nimisissä lehdissä. Lisäksi osallisille on ilmoitettu kirjeitse Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Uudenkaupungin virastotalolla. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. Kaavaluonnos Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui ja toinen kaavaluonnos Toisesta kaavaluonnoksesta tuli yksi mielipide Varanpään osakaskunnalta (liite 8). Mielipiteessä toivottiin Vasikkamaan etelärannan läntisimmän rakennuspaikan siirtämistä pois rysäpaikan edustalta. Mielipide on huomioitu kaavaluonnoksessa rakennuspaikkojen sijoittelussa. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä Kaavaehdotus Kaavaratkaisua kehitetään edelleen kaavaehdotusta laadittaessa. Muutoksissa huomioidaan kaavaluonnoksesta saatu palaute. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN) 3.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan lähtökohtana oli suunnitella Vasikkamaan saareen lomarakennuspaikkoja ja nostaa Vasikkamaan ranta-asemakaavan muutoksella rakennuspaikkojen kerrosalamääriä sekä muuttaa kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa ja rantasaunan rakennuspaikka kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 0 -Vaihtoehto A Vaihtoehto Vaihtoehto 0 jättää kaavoitettavan alueen toistaiseksi nykyiselleen. Alueelle ei ole mahdollista rakentaa ilman asemakaavaa tai yksityiskohtaisempaa yleiskaavaa. Kaavamuutosalueella rakentaminen on mahdollista vain voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti. Vaihtoehdossa A kaavoitettavalla alueella: suunnitellaan alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta. rakennusalat suunnitellaan siten, että niille on mahdollista sijoittaa väljästi rakennettavat rakennukset ja jätevesien käsittelyä varten tarvittavat rakennelmat ja laitteet. rakennuspaikkojen kerrosneliömetrimäärät suunnitellaan vastaamaan rakennusjärjestyksen kerrosaloja. annetaan määräykset rakentamisesta tulvauhka-alueelle. Kaavaratkaisun vaikutuksia on arvioitu kappaleessa 4.3 Rantaasemakaavan vaikutukset.

8 Nosto Consulting Oy 15 (23) Nosto Consulting Oy 16 (23) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on 38,9657 ha. Uutta kaavaa on 23,4257 ha ja muutosaluetta 15,540 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt, kiinteistörekisteritietoihin perustuvat tilakohtaiset pinta-alat eroavat hieman näistä mitatuista pinta-aloista. Ranta-asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitetut alueet (8,62 ha / 22,0 %) ovat omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Rakentamattomat alueet (30,35 ha / 78,0 %) ovat maa- ja metsätalousalueita. Rakennuspaikkojen sijoittelussa on tukeuduttu jo rakennettuihin alueisiin ja luontoselvityksen mukaisiin suosituksiin. Koko Vasikkamaan saari pikku-saarineen on kaavoitettu, lukuun ottamatta saaren itäpäässä olevaa Niemi 3:1 tilaa. Yleiskaavasta on poikettu siten, että MU-alueelle on sijoitettu Siivola I tilan länsikärjessä rakennettujen rakennuspaikkojen kohdalle sekä etelärannalle omarantaisia lomarakennuspaikkoja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Suunnittelussa on otettu huomioon ns. kantatilaselvitys, luontokartoitus ja alueen rakennettavuus sekä jo rakennetut alueet. Uuden kaava-alueen todellinen rantaviiva on 1,80 km. Rakentamattoman rannan määrä uuden kaavan alueella (noin 1,34 km / n. 74 %) on saatu suunnittelulla lähes yleiskaavan mukaiseksi (75 %). Kaavamuutosalueen todellinen rantaviiva on 920 m, ja kaavamuutosalueella rakentamattoman rannan määrä (noin 360 m / n. 39 %) on alle yleiskaavan em. määrän. Mitoitus Mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä kantatiloittain Uusi kaava-alue Tilojen Siivonen 3:2 ja Siivola I 5:85 alueille suunniteltavien rakennuspaikkojen määrän eli mitoituksen selvittämiseksi mitoitusrantaviivasta on tehty laskelma kahdella menetelmällä: 1. Uudenkaupungin yleiskaavan mukaisesti laskettu mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä Rantaviivan kokonaismäärä on mitattu 50 metrin (1:2000 mittakaavaisella kartalla 2,5 cm) murtoviivalla, jolloin pienten lahtien ja niemien rantaviivat oikaistaan suoriksi. Mitoitusrantaviivan laskemiseksi käytetään seuraavia kertoimia: Vastaranta alle 100 metriä, kerroin 0,5 Vastaranta metriä, kerroin 0,75 Vastaranta yli 200 metriä, kerroin 1,0 Muunnettu rantaviiva saadaan kertomalla kokonaisrantaviiva edellä mainituilla kertoimilla. Suurelta osin Vasikkamaan saaren etäisyys muihin saariin on yli 200 metriä. Rakennuspaikkojen lukumäärä lasketaan kertomalla muunnettu rantaviiva yleiskaavan mukaan 4 las/km ja jakamalla tilan pinta-ala neljällä hehtaarilla (1 las/4ha), jolloin pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Yleiskaavan mukainen mitoitus: Tilan Rek.nro. Nimi Rv. km 4 lay/km Pinta-ala ha 1 lay/ 4 ha 3:2 Siivonen 0,215 0,9 4,034 1,0 1,0 5:85 Siivola I 1,545 6,2 18,621 4,7 6,0 Yhteensä 1,760 7,1 22,655 5,7 7,0 Kaavassa/ mitoituksessa lay Rakennuspaikkojen lukumäärä Siivonen 3:2 tilalla on yleiskaavan mitoituksen mukainen. Tilan Siivola I 5:85 mitoitus on rantaviivan mukaan laskettuna yleiskaavan mukainen, mutta pintaalan mukaan tilalla on yksi rakennuspaikka liikaa. Kuudesta rakennuspaikasta kolme on jo rakennettu. Siivola I tilan alueelle oli laadittu rantakaavaa samaan aikaan vuonna 1980 kuin Vasikkamaan tilan alueelle, mutta valtuustoon asti kaavaluonnosta ei saatu vietyä maanomistajien erimielisyyksien takia. Siivola I alueelle oli suunniteltu yhteensä 14 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joista mm. kahdeksan oli sijoitettu tilan länsikärkeen. Nyt länsikärki on kaavaluonnoksen mukaisesti kahta lohkottua ja rakennettua paikkaa lukuun otta-

9 Nosto Consulting Oy 17 (23) Nosto Consulting Oy 18 (23) matta jätetty rakentamattomaksi ja tilan alueella on em. rakennuspaikkojen lisäksi vain neljä rakennuspaikkaa, joten lievä ylimitoitus Siivola I tilan alueella on perusteltua, kun otetaan huomioon myös Vasikkamaan tilan alueelle kaavoitettujen rakennuspaikkojen määrä. 2. Varsinais-Suomen maakuntakaavan mukaisesti laskettava mitoitusrantaviiva ja rakennuspaikkojen lukumäärä Maakuntakaavan selostuksen mukaan Suunnittelun kohteena olevan alueen rannan pituus mitataan karttarantaviivana 1: maastokartasta 50 m:n (0,25 cm:n) murtoviivana. Pienten saarten ja erityisen kapeiden maa- ja vesijättöalueiden kohdalla tulee rantaviivan laskennallista pituutta pienentää siten, että mitoitukseen otettavan rannan määrä vastaa alueen keskimääräistä rakentamismahdollisuutta. Saarille, joiden pinta-ala on alle 10 ha, voidaan yleiskaavaan määrittää pintaalaan perustuva mitoitusnormi. Yleisiä ns. vastarannan läheisyyskertoimia ei siis käytetä. Edelleen maakuntakaavan selostuksen mukaan Tilakohtaista rakennusoikeutta laskettaessa tulee soveltaa ns. emätilaperiaatetta. Emätilan rakennusoikeus määritetään poikkileikkausajankohtana tai aikaisempana ajankohtana, kun rakentaminen on alkanut merkittävästi lisääntyä suunnittelualueella. Rakennetut rakennuspaikat tai poikkileikkausajankohdan jälkeen maanmittaustoimituksella muodostetut kiinteistöt luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Kaavoitettava alue sijoittuu maakuntakaavan mitoituksen osaalueelle 2 eli 5-7 lay/km, vapaata rantaa 40 %. Maakuntakaavan mukainen mitoitus: Tilan Rek.nro. Nimi Rv. km 5 lay/km 7 lay/km Kaavassa/ mitoituksessa lay 3:2 Siivonen 0,220 1,1 1,5 1,0 5:85 Siivola I 1,630 8,2 11,4 6,0 Yhteensä 1,850 9,3 12,9 7,0 Tilojen rakennuspaikkojen lukumäärät jäävät maakuntakaavan mitoituksen alarajan alapuolelle. Kaavamuutosalue Lokalahden kunnan alueella vuosina laadittu Vasikkamaan ranta-asemakaava on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa Kaavaselostuksen mukaan Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton vaiheseutukaavassa 1 ei ole osoitettu alueelle käyttötarkoitusta. Yleiskaavasta on todettu, että sellaista alueella ei ole, mutta Lokalahden kuntaan on tekeillä rantojen käytön yleissuunnitelma. Lokalahden kunta liitettiin Uuteenkaupunkiin vuonna Rantarakentamisen mitoitusta ohjeistettiin vuonna 1986 vahvistetussa Varsinais-Suomen seutukaavassa 2. Vasikkamaan ranta-asemakaavassa on hyväksytty seitsemän omarantaista ja kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa, joista kaksi on noin 100 metrin ja yksi noin 150 metrin päässä rannasta. Lisäksi näiden kohdalla rannassa on yhteiskäyttöinen rantasaunan rakennuspaikka (30 k-m 2 ). Selostuksen maankäyttötietojen mukaan rakennuspaikkoja alueella on 8,5 kpl, kun yksi omarantainen vastaa kahta yhteisrantaista. Rantaviivan pituus on 990 m, joten tehokkuus on 8,4 las / ranta km ja 1 las / 1,8 ha. Kaavakarttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että ainakin kaksi yhteisrantaista rakennuspaikkaa olisi melko helppoa toteuttaa rantaan rajoittuvina paikkoina. Kaavamuutoksessa on seitsemän omarantaista jo rakennettua lomarakennuspaikkaa. Kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa (kortteli 3 muutettavassa kaavassa) on suunniteltu yhdeksi uudeksi omarantaiseksi rakennuspaikaksi sekä jo rakennettu rantasaunan rakennuspaikka (kortteli 4 muutettavassa kaavassa) lomarakennuspaikaksi. Käytännössä alueelta vähenee kaksi lomarakennuspaikkaa. Suoritetussa kantakiinteistötarkastelussa ja mitoituslaskelmassa ns. emäkiinteistön Kittilä 3:10 rakennuspaikkojen enimmäismäärä on yleiskaavan mukaisesti laskettuna 24,2 lay ja maakuntakaavan mukaisesti 26,6 37,8 lay. Rakennettuja ja kaavamuutoksessa suunniteltuja rakennuspaikkoja on 22 lay. Rakennuspaikkojen lukumäärä ja rakentamattoman rannan määrä kaava- ja muutosalueella Ranta-asemakaavassa on 7 ja kaavamuutoksessa 9 omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA) eli yhteensä 16 lay.

10 Nosto Consulting Oy 19 (23) Nosto Consulting Oy 20 (23) Uuden kaavan kokonaisrantaviivan pituus on 1,80 km, josta rakentamattoman rannan osuus on noin 1,34 km eli noin 74 %. Kaavamuutoksen kokonaisrantaviivan pituus on 0,92 km, josta rakentamattoman rannan osuus on noin 0,36 km eli noin 39 %. Pisin yhtenäinen rakentamaton ranta-alue on Vasikkamaan saaren länsieteläosassa noin 950 metriä. Saaren luoteisosassa on yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta 280 metriä, ja kaakkois- ja pohjoispuolella on lisäksi muutamia rakentamattomia rannan osia. Myös länsikärjen kohdalla ja saaren etelärannalla olevat pikkusaaret on suunniteltu rakentamattomiksi. Kaava-alueen ranta-alueilla on useita hyvin virkistyskäyttöön soveltuvia rantautumispaikkoja kalliorantoineen, poukamineen ja lahden pohjukoineen ns. jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuviin toimintoihin. Saaren länsikärjen eteläranta on yksi virkistyskäyttöön erityisen hyvin soveltuvista rannoista. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että alueelle on jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamatonta ranta-aluetta. Kerrosalat Ranta-asemakaavassa ja kaavamuutoksessa on yhteensä 16 omarantaista lomarakennuspaikkaa, joiden kunkin enimmäiskerrosala on 150 m 2, joten kerrosalaa on yhteensä 2400 m 2. Korttelialueet Kaava-alueella on kahdeksan omarantaisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Rakennusten kerrosluku on 1. Rakennuspaikkoja on yhteensä 16, ja näistä 12 on rakennettu. Korttelit 5 12 Muut alueet Korttelialueiden ulkopuolinen alue on maa- ja metsätalousaluetta (M) ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueille ei saa rakentaa. Maa- ja metsätalousalueella kaava-alueen itäosassa sijaitsee myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta: tervaleppäkorpi (luo-1) ja kluuviflada (luo-2). Palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Lokalahden kirkonkylässä noin 9 km päässä kaava-alueelta. Mantereelle on venematkaa noin 1 km Aluevaraukset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3) Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta.

11 Nosto Consulting Oy 21 (23) Nosto Consulting Oy 22 (23) Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi. Veneliikenne rakennuspaikoille lisääntyy jossain määrin. Luontoselvityksen mukaisella luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä, kaavakartalle merkityllä alueella luo-1 sijaitsee tervaleppäkorpi. Alueella luo-2 on kluuviflada. Alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueilla vaarantuu. Kaavassa ei ole osoitettu rakentamista näille alueille. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Kaava-alueen ranta-alueilla on useita hyvin virkistyskäyttöön soveltuvia rantautumispaikkoja kalliorantoineen, poukamineen ja lahden pohjukoineen ns. jokamiehenoikeuden nojalla tapahtuviin toimintoihin. Saaren länsikärjen rakentamattomaksi jäävä eteläranta on yksi virkistyskäyttöön erityisen hyvin soveltuvista rannoista. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto.

12 Nosto Consulting Oy 23 (23) 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla Toteutuksen seuranta Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Raisiossa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.

13

14 UUSIKAUPUNKI 895 Varanpää 533 VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 JA VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Suunnittelualue Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Lokalahden Vasikkamaan saaressa sijaitsevat seuraavat kiinteistöt: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 3:2 Siivonen 4, :73 Kallioranta 0, :84 Merikallio 0, :85 Siivola I 17, Yhteensä 22, Vasikkamaan ranta-asemakaavan muutosalueeseen kuuluvat kiinteistöt: RN:o Nimi Pinta-ala ha Rantaviiva m Kiinteistötunnus 3:26 Vettenranta 0, :27 Aaltoranta 0, :28 Metsäpirtti 0, :29 Kallioranta 0, :30 Tikankolo 0, :31 Röhnälä 0, :32 Meriranta 0, :33 Meriranta II 0, :34 Vasikkamaa 10, Yhteensä 15, Edellä oleva ns. muunnettu rantaviiva (yhteensä 2580 m) on laskettu vastarannan läheisyydestä johtuvalla muuntokertoimella (vastarannan etäisyys: alle 100 m, kerroin 0,5, vastaranta m, kerroin 0,75 ja etäisyys yli 200 m, kerroin on 1,00). Todellisen rantaviivan pituus on uudella kaava-alueella 1,80 km ja muutosalueella 0,92 km eli yhteensä 2,72 km. Pinta-alatiedot perustuvat kiinteistörekisteritietoihin. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 37,804 ha. Kaava-alueen sijainti on merkitty oheiseen karttaan. Vasikkamaan etelärantaa / / / Kaava-alue Matkailukartta n. 1: Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Luonnonympäristö Vasikkamaan saari, josta on lyhyt venematka mantereella olevaan venevalkamarantaan, on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Avokallioita alueella ei ole. Rannat ovat kallioisia ja matalia sekä osittain ruovikkoisia. 2/8

15 Rakennettu ympäristö Kaikki suunnittelualueen kiinteistöt ovat rakennettuja. Kiinteistöt Siivonen 3:2 ja Siivola I 5:85 ovat vanhoja maanviljelys-/kalastajatiloja, joiden talouskeskusten rakennukset ovat purkukuntoisia. Muut kiinteistöt ovat lomarakennuspaikkoja. Vasikkamaan pohjoispuolella on rakennettuna yhteensä seitsemän lomarakennuspaikkaa ja yksi saunarakennuspaikka (Vasikkamaan ranta-asemakaava). Lähisaarissa on rakennettuja lomarakennuspaikkoja. Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan Vasikkamaan saari kuuluu osa-alueeseen IV, jonka alueella mitoituksena käytetään 4 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 4 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 75 % tulee jättää vapaaksi. Osa saaresta on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA) ja suurin osa saaresta sekä pikkusaari länsipäässä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilon ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Yleiskaava on kuitenkin laadittu ja hyväksytty siten, että sillä ei ole kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Kaavassa ei ole mm. rantaalueilla tehty ns. kantatilakohtaista mitoitustarkastelua. Kaava-alue Ote Uudenkaupungin yleiskaavasta 1: Ranta-asemakaava Suunnittelualueelle Vasikkamaan pohjoispuolelle on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa Vasikkamaan rantakaava, jonka mukaan: Omarantaisten loma-asuntorakennusten korttelialueen (RH 1) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-kerroksisen loma-asunnon. Saunan saa sijoittaa myös lomaasunnon yhteyteen niillä rakennuspaikoilla, missä saunan rakennusalaa ei ole erikseen merkitty. Yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 20 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntorakennusten korttelialueen (RH 2) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1,5-kerroksisen loma-asunnon. Kerrosala saa olla enintään 80 m 2. Yhteisrantaisten loma-asuntojen käyttöön tarkoitettu saunarakennuksen korttelialueen (RH 2s/3) rakennuspaikalle saa rakentaa yhden 1-kerroksisen saunan. Kerrosala saa olla enintään 30 m 2. Alueen luoteisniemessä on luonnontilainen puistoalue (PL). Alueen itäosassa on kaava-alueen yhteiskäyttöä palveleva venevalkama.- ja laiturialue (YK LV). Muu alue on maatalousaluetta (M). Rakennusjärjestys voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestyksessä ei ole määräyksiä vakituisen asunnon rakentamisesta rantaalueelle. Tavoitteet Ranta-asemakaavan laatimista ohjaavat maakuntakaava ja yleiskaava. Ranta-asemakaavan ja muutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja suunnitella jo rakennettujen ja uusien rakennuspaikkojen kerrosalamäärät vastaamaan rakennusjärjestyksen mukaisia kerrosalamääriä. muuttaa korttelin n:o 3 kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa ja ranta-saunaalue (kortteli n:o 4) kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi. muuttaa pohjoisrannalla oleva toteutumaton yhteiskäyttöinen LV-alue osittain viereiseen lomarakennuspaikkaan kuuluvaksi alueeksi ja osittain M-alueeksi. Suunnittelussa otetaan huomioon rakennusjärjestyksen määrittelemä tulvauhka-alue. määräykset jätevesien käsittelystä. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Rakentaminen tulee tukeutumaan olemassa olevaan rakenteeseen. Ranta-asemakaava ja muutos laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle ja lisäksi niin, että suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet ja vesiensuojelu sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja ranta-alueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. 3. Laadittavat vaihtoehdot Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset sekä jo rakennetut rakennuspaikat rajaavat laadittavia vaihtoehtoja. 0-vaihtoehdon mukaan ranta-asemakaavaa eikä muutosta tehdä, jolloin kaavoittamattomalla alueella rakennetaan suunnittelemattomasti poikkeamispäätöksillä. Yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen vaarantuisi. Kaavoitetulla alueella rakennettaisiin voimassa olevan kaavan mukaisesti. A-vaihtoehdon mukaan o alueelle suunnitellaan uusia loma-asunnon rakennuspaikkoja sekä lisärakentamista jo rakennetuille lomarakennuspaikoille. o vaihtoehdossa turvataan mahdollisimman yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen. 3/8 4/8

16 4. Arvioitavat vaikutukset Alueen luonnonympäristölle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan kaavan laatijan toimesta. Samoin arvioidaan maiseman muutokset mereltä katsoen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavoituksessa. Suunnittelualueella on tehty luontoselvitys, joka otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijoittelun suunnittelussa. 5. Osalliset Osalliset ovat suunnittelualueen maanomistajat ja rajanaapurit sekä tärkeimmät viranomaiset: Maanomistajat 3:2 Siivonen Matti ja Anni Åbergin pk / Heikki Schrey, asianajaja Matti ja Anni Åbergin kuolinpesien pesänselvittäjä ja -jakaja 3:26 Vettenranta Veijo ja Maritta Aaltonen 3:27 Aaltoranta Veijo ja Maritta Aaltonen 3:28 Metsäpirtti Taru Vitala ja Tuomas Vitala 3:29 Kallioranta Markku ja Elisa Viljanen 3:30 Tikankolo Markku ja Elisa Viljanen 3:31 Röhnälä Ari ja Anne-Marita Arvilahti 3:32 Meriranta Maarit Salo 3:33 Meriranta II Maarit Salo 3:34 Vasikkamaa Aki ja Kaarina Salminen 5:73 Kallioranta Heikki ja Päivi Laine 5:84 Merikallio Joachim ja Soile Elg 5:85 Siivola I Matti ja Anni Åbergin pk / Heikki Schrey, asianajaja Naapurit 3:1 Niemi Anna Andersson 4:18 Katavanokka Simo Vartiaisen pk 876:7 Yht. vesialue Varanpään osakaskunta / Jyri Vuorinen Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki, Leena Arvela-Hellén Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat, Tuomo Knaapi ja Olli Mattila Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Eija Suna Kalastaja Mika Rantanen Kaupunki pyytää kaavasta lausunnot eri viranomaisilta, jonka jälkeen kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi. (Elo-syyskuu 2015) Kaava on lainvoimainen valitusajan jälkeen, kun siitä on vielä kuulutettu em. sanomalehdissä. (Loka-marraskuu 2015) 7. Yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén puh leena.arvela-hellen@uusikaupunki.fi Välskärintie 2 C, UUSIKAUPUNKI Kaavan laatija dipl. ins. Pasi Lappalainen puh pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy Purokatu 2 / 12, RAISIO Liitteenä Liite 1. Muutettava kaava, pienennös 1:4000 Liite 2. Suunnittelualue 1: Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen sekä likimääräinen aikataulu (suluissa) Pidetään aloitus/viranomaiskokous, johon kaavoittaja kutsuu ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja kaupungin edustajat sekä maanomistajat. (Joulukuu 2011) Kaupunki toimittaa tiedon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoitustyön aloittamisesta eli vireille tulosta kaikille osallisille kirjeitse ja ilmoittaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. (Tammi-helmikuu 2012) Kaava-aineisto pidetään kaupungilla nähtävillä 30 päivää. Osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki ilmoittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. (Marras-joulukuu 2014) Pidetään tarvittaessa luonnosvaiheessa viranomaisneuvottelu, johon kaavoittaja kutsuu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen maakuntamuseon ja Uudenkaupungin kaupungin edustajat sekä maanomistajat. (Tammi-helmikuu 2015) Valmis kaava-aineisto toimitetaan kaupungin viranomaisten käsittelyyn. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta. (Maalis-huhtikuu 2015) 5/8 6/8

17 Liite 1. Muutettava kaava 1:4000 Liite 2. Suunnittelualue 1:5000 7/8 8/8

18 EI MITTAKAAVASSA

19

20 Ei mittakaavassa

21 Naantali MUISTIO Vasikkamaan ranta-asemakaava 2 UUSIKAUPUNKI, Varanpää Aloitus/viranomaisneuvottelu Paikka: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lemminkäisenkatu B, TURKU, neuvotteluhuone Airisto Läsnä: ELY-keskus Maija Neva ja Olli Mattila Uusikaupunki Leena Arvela-Hellén Turun museokeskus Eija Suna Maanomistajat: 3:2 ja 5:85 Åbergin pk/ Hanna Söderlund 3:26 ja 3:27 Veijo ja Maritta Aaltonen 3:28 Tuomas Vitala ja Jarmo Vitala vk.taru Vitalan puolesta 3:34 ja 5:84 Aki Salminen 5:73 Päivi Laine Kaavan laatija Juha Erjanti Esillä olleet asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) / Uudenkaupungin yleiskaava, voimaantulo Vasikkamaan ranta-asemakaava, vahvistettu Rakennusjärjestys, voimaantulo Luontoselvitys, 08/ Vasikkamaan ranta-asemakaava 2 ja muutos, luonnos / Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: - Esitteli kaavoituksen tarkoituksen pääpiirteittäin o Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle jo rakennetut rakennuspaikat lomarakennuspaikoiksi vanhaa talouskeskusta lukuun ottamatta sekä neljä uutta lomarakennuspaikkaa tilalle 5:85. o Ranta-asemalaavan muutoksen tarkoituksena on nostaa rakennuspaikkojen kerrosalat rakennusjärjestyksen mukaisiksi, muuttaa kolme yhteisrantaista lomarakennuspaikkaa ja yhteiskäyttöinen rantasaunarakennuspaikka eli 2,5 lay kahdeksi omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi (2 lay) sekä muuttaa toteutumaton yhteiskäyttöinen venevalkama- ja laiturialue pieneltä osin RA - alueeksi viereiseen lomarakennuspaikkaan ja pääosin M/s alueeksi. o Selvityksen mukaan kiinteistö 3:2 on rekisteröity vuonna Vuonna 1936 rekisteröidystä kiinteistöstä 5:13 (nyk. 5:85) on lohottu vuonna 1990 tila 5:73 ja vuonna 1996 tila 5:84. o Tilalla 3:2 on ei-rantaan rajoittuvan talouskeskuksen purkukuntoisten rakennusten lisäksi kaksi rantavajaa saaren pohjoispuolella. Tilalla 5:85 on yksi rakennettu lomarakennuspaikka, jota ei ole lohottu itsenäiseksi tilaksi. o Yleiskaavassa Vasikkamaa on RA- ja MU-aluetta. o Yleiskaavan osa-alueen IV mitoitusluvut ovat 4 las / km tai 1 las / 4 ha, joiden mukaan tilan 5:85 rakennusoikeus on 4,7 6,2 las. Rakentamattoman rannan osuus on noin 72 % (yleiskaavassa vähintään 75 %). Lähellä olevassa Niittuluodossa yleiskaavan osaalueen II mitoitusluvut ovat 5 las / km tai 1 las / 2 ha, joiden mukaan tilan 5:85 rakennusoikeus olisi 7,7 9,3 las. Rakentamattoman rannan osuus yleiskaavassa on vähintään 50 %. o Mitoitustarkastelun rinnalle voidaan laatia mitoitusselvitys myös normaalin tavan (valtakunnallisilla läheisyyskertoimilla) mukaisesti laskettuna. o Rakennuspaikkojen kerrosalat ovat rakennusjärjestyksen mukaisia. o Luontoselvitys on tehty elokuussa Selvityksen mukaan Vasikkamaassa ei ole luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Länsikärjen kalliolaakiota voidaan pitää merkittävänä/säilytettävänä kohteena. o Kaavoituksessa annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. Saareen tulee vesijohto, mutta ei viemärijohtoa. o Autopaikat mantereella selvitetään. Vasikkamaan rakennuspaikoille kuljetaan tällä hetkellä pääasiassa Varanpään Isorannasta. Leena Arvela-Hellén: Kantatilojen mitoitus ja kiinteistönmuodostus on selvitettävä. Mitoitusrantaviivan ja pinta-alan mukaan laskettavista loma-asuntoyksikkömääristä pienempi luku osoittaa käytettävän loma-asunnon rakennuspaikkojen määrän. Kaavaluonnoksessa tilalla 5:85 on ylimitoitusta, uusia rakennuspaikkoja on 4 ja yksi jo rakennettu. Kaavamuutosalueella on selvitettävä, voidaanko alueelle sijoittaa kaksi omarantaista lomarakennuspaikkaa kolmen yhteisrantaisen ja niiden rantasaunarakennuspaikan sijaan. Vanhoista rakennuksista Eija Suna antaa kommentit. Eija Suna: Valokuvien mukaan talouskeskuksessa on vanhaa rakennuskantaa pihapiireineen. Jos vanhat rakennukset säilytetään, ne olisi merkittävä suojeltaviksi. Rakennusinventoinnin perusteella mahdolliset suojelumerkinnät selkiintyvät. Olli Mattila: Luontokartoituksen sisältö on hyvä, tulkinta vaati hieman tarkistamista. Länsikärkeen riittää M/s -merkintä. Tervaleppäkorpi on luonnon monimuotoisuutta edustavaa aluetta => kaavaan luo -merkintä. Alueen itäosassa oleviin flada/kluuvi- ja korpialueisiin myös luo merkinnät. Vanhat hakamaat olisivat hyviä Metso-kohteita, joihin maanomistaja voisi hakea vapaaehtoista rauhoitusta. Alueella ei ole linnustoarvoja. Veijo ja Maritta Aaltonen: Uuden tontin rakennus on liian lähellä heitä (3:27). Heidän tontin arvo laskee, kun tulee uusi tontti aivan viereen. Rantaviivaa pitäisi saada heidän tonttiin lisää. Olisiko mahdollista saada uusi tontti siirretyksi heidän toisen tontin 3:26 pohjoispuolelle, jolloin haitta olisi pienempi. Maija Neva: Mitoitustarkastelu myös normaalin tavan mukaisesti laskettuna valtakunnallisilla läheisyyskertoimilla. Mitoituslukujen perusteella harkitaan, tuleeko uutta rakennuspaikkaa muutosalueelle. Muutosalueelle mahdollinen uusi rakennuspaikka sijoitettava vanhan (3:27) viereen. Niemessä olevaa rakentamisesta vapaata ranta-aluetta ei saa pienentää. Tuomas Vitala: Joskus on suunniteltu autotietä saareen. Olisiko tässä yhteydessä tarpeellista lähteä suunnittelemaan uudelleen tielinjausta. Aki Salminen: Tien tekemistä saareen koskeva tietoimitus on jäänyt sikseen, kun maanomistajat eivät päässeet sopimukseen tiestä. Kaavamuutosalueen mitoitus on maltillinen. Lopuksi OAS nähtäville. Viranomaisneuvottelun pitäminen ei ole enää tarpeen. Juha Erjanti, DI Jakelu sähköpostilla: - ELY-keskus / Maija Neva, Olli Mattila - Kaupunki / Leena Arvela-Hellén - Maanomistajat

22

23

24

25 Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma UUSIKAUPUNKI 533 VARANPÄÄ VASIKKAMAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 3:2 Siivonen , Kaavassa 1 RA. Siivonen 3:2 4, lay / km 4,7 lay ha / lay 4,0 ha Kok. rv. 0,22 km Vapaa ranta 0,17 km 77 % Yleiskaavan mitoitus: 4 lay / km 0,215 km 0,9 lay 1 lay / 4 ha 4,034 ha 1,0 lay Kaavassa 1,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 75 % Maakuntaakaavan mitoitus: 5 lay/km 7 lay/km Siivonen 3:2 0,220 km 1,1 1,5 Kaavassa 1,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 40,0 % Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 5:13 Siivola I x > 5:73 Kallioranta , Kaavassa 1 RA. > 5:74 Siivola I x > 5:84 Merikallio , Kaavassa 1 RA. > 5:85 Siivola I , Kaavassa 4 RA, (yksi rakennettu). Siivola I 5:13 18, lay / km 3,9 lay ha / lay 3,1 ha Kok. rv. 1,63 km Vapaa ranta 1,20 km 74 % Yleiskaavan mitoitus: 4 lay / km 1,545 km 6,2 lay 1 lay / 4 ha 18,621 ha 4,7 lay Kaavassa 6,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 75 % Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä Lay = loma-asuntoyksikkö Maakuntaakaavan mitoitus: 5 lay/km 7 lay/km Siivola I 5:13 1,630 km 8,2 11,4 Kaavassa 6,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 40,0 % Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan lähisyyskertoimina: - alle 100 m 0, m 0,75 - yli 200 m 1,00

26

27

28

29

30

31

32

33

34