Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 4 UUSIKAUPUNKI KANKRONPERÄN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS. 2. Suunnittelun vaiheet...

Transkriptio

1 195-RAK1517 Nosto Consulting Oy 2 (17) UUSIKAUPUNKI KANKRONPERÄN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio Nosto Consulting Oy Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö... 5 Rakennettu ympäristö... 5 Muinaismuistot... 6 Maanomistus Suunnittelutilanne... 6 Maakuntakaava... 6 Yleiskaava Rakennusjärjestys... 8 Kantakiinteistöselvitys... 8 Luontoinventointi... 8 Vanha rakennuskanta... 9 Kaavan pohjakartta... 9 Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos ja kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen n kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus... 12

2 Nosto Consulting Oy 3 (17) Palvelut Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet n vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset n toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET VERSIOHISTORIA 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / / ) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun muistio 5) Luontoselvitys ) Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma Kaavaluonnos Nosto Consulting Oy 4 (17) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI KANKRONPERÄN RANTA-ASEMAKAAVA koskee: Kiinteistöjä Kainoranta 3:39, Seljärant 3:18 ja Myrskniemi 3:29. lla muodostuu: Korttelit 1, 2 ja 3 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio n laadinnasta on vastannut Tmi. KaavaKe/dipl.ins. Juha Erjanti vuoden 2014 loppuun ja vuoden 2015 alusta lähtien Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Raisio). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Uudenkaupungin Pyhämaan Lintuluodossa (Kankronperä) noin 20 km Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat kiinteistöt Kainoranta 3:39, Seljärant 3:18 ja Myrskniemi 3:29. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2).

3 Nosto Consulting Oy 5 (17) 1.3. Kaavan tarkoitus n tavoitteena on osoittaa alueelle kokonaisrakennusoikeuden mahdollistamat rakennuspaikat loma-asutusta varten. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan luonnonmaaston ja tieyhteyksien kannalta parhaiten soveltuville alueille. Nosto Consulting Oy 6 (17) Kankronlahden ranta-alueet ovat rakentamattomia. Tilalla Seljärant 3:18 on rakennettuna loma-asunto, ja tilalla Myrskniemi 3:29 on loma-asunto, sauna, talousrakennus ja puuvaja Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu Uudenkaupungin saaristoon Lintuluodon eteläosaan ja Kankronperään. Alue on maastoltaan pääosin kovan maan talousmetsää. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 17,8 hehtaaria. Tilan 3:29 loma-asunto. Tilan 3:29 puuvaja. Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosiltaan kohtalaisen hyväkasvuista kovan maan talousmetsää. Selkämeren rantamilla on paikoin korpimaista metsää sekä monimuotoista rantaniittykasvillisuutta. Kankronlahden rannoilla ei ole varsinaisia rantaniittyjä. Kiinteistön Seljärant 3:18 pohjoisen niemen kärki kuuluu Naturaalueeseen Uudenkaupungin saaristo FI Alue on kallioinen ja puuton. Rakennettu ympäristö Tilalla Kainoranta 3:39 on kaksi loma-asuntoa ja sauna. Tilan Kainoranta 3:39 loma-asunto. Muinaismuistot Suunnittelualueelta ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu osallistumisja arviointisuunnitelmassa Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Suunnittelualueen eteläosassa on kaavamerkintä virkistysalue/- kohde (V 025), jossa on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä ulkoilu-, retkeily-, urheilu- tai muu virkistysalue. Tilan Seljärant 3:18 pohjoisosa kuuluu suojelumerkinnällä (sl 168) osoitettuun Natura-alueeseen Uudenkaupungin saaristo FI

4 Nosto Consulting Oy 7 (17) Nosto Consulting Oy 8 (17) Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Lintuluodon pohjoisosaan on tekeillä kaksi ranta-asemakaavaa (Lintuluodontien ja Pyhämaan ranta-asemakaavat). Rakennusjärjestys voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella olevalla ranta-alueella rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla lomarakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä yksi. Lomarakennuspaikalla saa olla enintään: Yleiskaava Ote maakuntakaavasta. Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan Suunnittelualue on merkitty yleiskaavassa loma-asuntoalueeksi (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Suunnittelualue kuuluu yleiskaavan vyöhykkeeseen II, jossa loma-asutuksen mitoituksena on 5 loma-asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 loma-asunto 2 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 kaksi talousrakennusta Rakennusten alimman lattiatason on oltava vähintään 2 metriä keskiveden korkeudesta. Vene- ja rantavajojen, silloin kuin niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Rakennusjärjestyksessä ei ole määräyksiä vakituisen asunnon rakentamisesta ranta-alueelle. Rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Kantakiinteistöselvityksen perusteella Esimon kantatilan 3:11 (rek ) rakennusoikeus on yleiskaavan mitoituslukujen mukaan 8,1 lay rantaviivan pituudella laskettuna ja 11,5 lay pintaalalla laskettuna. Kantakiinteistöselvityksen perusteella tiloille Seljärant 3:18, Myrskniemi 3:29 ja Kainoranta 3:39 voidaan osoittaa yhteensä 7 lay. Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma ovat selostuksen liitteenä 6. Luontoinventointi Ote yleiskaavasta. Professori Sakari Hinneri on tehnyt suunnittelualueella vuonna 2012 luontokartoituksen (liite 5), jonka mukaan suunnittelualueella ei ole merkittäviä elinympäristöjä. Suunnittelualueen ulkopuolella (pohjoispuolella, länsirannalla) oleva monimuotoinen merenrantaniitty on luonnonsuojelu- ja metsälain mukainen merkittävä elinympäristö.

5 Nosto Consulting Oy 9 (17) Luontokartoituksen ulkopuolelle on jäänyt tilan Seljärant 3:18 pohjoisen niemen kärjen alue, joka kuuluu Natura-alueeseen Uudenkaupungin saaristo FI Kasvisto ja eläimistö ovat alueella edustavia ja lajistossa on myös harvinaisuuksia. Natura-alue on myös merkittävä saaristolinnuston pesimäalue ja muutonaikainen levähdysalue. Natura-alue on merkitty kaavakarttaan, ja alueelle ei ole osoitettu kaavassa rakentamista. Kaavoitushankkeella ei ole todennäköistä merkittävää vaikutusta luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon, joten alueella ei ole tarpeellista tehdä luonnonsuojelulain mukaista ns. Natura-vaikutusten arviointia. Myös Selkämeren ja Kankronlahden vesistöalueet suunnittelualueen ympärillä kuuluvat Natura-alueeseen Uudenkaupungin saaristo FI , mutta kaavalla ei ole todennäköistä merkittävää vaikutusta myöskään näihin vesistöihin. Vanha rakennuskanta Tilalla Kainoranta 3:39 on loma-asunto I (1975/63 m²) ja laajennus talliin (2005/54 m²) sekä loma-asunto II (2003/75 m²) ja sauna (2002/20 m²), yhteensä 117 m² + 95 m² eli rakennettuna on 212 m². Kankronlahden ranta-alueet ovat rakentamattomia. Tilalla Seljärant 3:18 on loma-asunto (1977/61 m 2 + laajennus 2008/23 m 2 ), yhteensä 84 m 2. Tilalla Myrskniemi 3:29 on loma-asunto (1996/127 m 2 ), sauna (1997/19 m 2 ), talousrakennus (1996/15 m 2 ) ja puuvaja (2002/13 m 2 ), yhteensä 174 m 2. Kaavan pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty Kaavan mittakaava on 1:2000. Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Nosto Consulting Oy 10 (17) 2. Suunnittelun vaiheet 2.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty maanomistajien aloitteesta. Kiinteistö Esimo 3:30 oli kaavoitustyön alussa mukana kaava-alueessa. Alueelle ei kuitenkaan voi osoittaa rakentamista, sillä Esimon kohdalla oleva vesialue ja rantavyöhyke kuuluvat Natura-alueeseen Kulju FI , joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan LVO Kulju-Taipalelahti on osoitettu myös yleiskaavassa suojelualueeksi. Kiinteistö Esimo 3:30 on jätetty pois suunnittelualueesta kaavaluonnosta laadittaessa. laaditaan siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja lisäksi niin, että suunniteltu uudisrakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. turvataan luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston elinmahdollisuudet. luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan huomioon ja ranta-alueille jätetään riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Rakentaminen tulee tukeutumaan olemassa olevaan rakenteeseen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta on pidetty aloitus/viranomaisneuvottelu , johon kaavoittaja kutsui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Uudenkaupungin kaupungin edustajat sekä maanomistajat (muistio liite 4). (TÄYDENNETÄÄN TARVITTAESSA) Osalliset ja vireille tulo Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt ranta-asemakaavatyön vireilletulopäätöksen työn vireilletulo on kuulutettu Uudenkaupungin Sanomat ja

6 Nosto Consulting Oy 11 (17) Vakka-Suomen Sanomat -nimisissä lehdissä. Lisäksi osallisille on ilmoitettu vireilletulosta kirjeitse. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Uudenkaupungin virastotalolla. Nähtävillä olon aikana ei saapunut mielipiteitä. Osalliset on lueteltuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Kaavaluonnos ja kaavaehdotus (TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ) Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN) Nosto Consulting Oy 12 (17) 3. n kuvaus 3.1. Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on noin 18 hehtaaria. Kaava-alueeseen kuuluu kolme tilaa: Kainoranta 3:39 (14,757 ha), Seljärant 3:18 (1,489 ha) ja Myrskniemi 3:29 (1,575 ha). Rakentamiseen osoitettuja alueita (n. 4,7 ha) ovat loma-asuntojen korttelialueet (RA, RA-1 ja RA-2). Muu alue (noin 14,2 ha) on maaja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY). Suunnittelussa on otettu huomioon luontoselvitys, Natura-alue sekä jo rakennetut alueet. Mitoitus Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Uudenkaupungin yleiskaavan mukaisesti laskettu mitoitusrantaviiva Rantaviivan kokonaismäärä lasketaan 50 metrin (1:2000 mittakaavaisella kartalla 2,5 cm) murtoviivalla, jolloin pienten lahtien ja niemien rantaviivat oikaistaan suoriksi. Mitoitusrantaviivan laskemiseksi käytetään seuraavia kertoimia: Vastaranta alle 100 metriä, kerroin 0,5 Vastaranta metriä, kerroin 0,75 Vastaranta yli 200 metriä, kerroin 1,0 Muunnettu rantaviiva saadaan kertomalla kokonaisrantaviivan osat edellä mainituilla kertoimilla. Rakennuspaikkojen lukumäärä saadaan kertomalla muunnettu rantaviiva 5 lay/km tai pinta-alan mukaan 1 lay / 2 ha maa-aluetta. Tilan Rek.nro. Nimi Rv. km 5 lay/km Pinta-ala ha 1 lay/ 2 ha Kaavassa/ mitoituksessa lay 3:39 Kainoranta 0,940 4,7 14,757 7,4 5 3:29 Myrskniemi 0,240 1,2 1,575 0,8 1 3:18 Seljärant 0,215 1,1 1,489 0,74 1 Yhteensä 1, ,821 8,94 7

7 Nosto Consulting Oy 13 (17) Rakennuspaikkojen lukumäärä ja rakentamattoman rannan määrä kaava-alueella Kaava-alueella on yhteensä 7 omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA) eli 7 lay. Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on noin 2,2 km ja muunnettu rantaviiva on noin 1,4 km. Todellisesta rantaviivasta rakentamiseen on osoitettu noin 730 m eli noin 33 % ja rakentamattomaksi maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY) on jäänyt noin 1470 m eli noin 67 %. Yhtenäistä rakentamatonta rantaviivaa on yhteensä noin 1230 metriä eli noin 56 % todellisesta rantaviivasta (yleiskaavassa osaalueella II vähintään 50 %). Kerrosalat ssa on: viisi yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA), joiden kerrosalat ovat yhteensä 1000 m 2 (5 rakennuspaikkaa x 200 m 2 ) yksi yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialue (RA-1), jonka kerrosala on 225 m 2 ja yksi yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialue, jolle saa rakentaa kaksi lomarakennusta, yhden saunarakennuksen sekä alueen käyttötarkoitusta palvelevia talousrakennuksia (RA-2), jonka kerrosala on 190 m 2. Rakennuspaikkojen suunnitellut kerrosalat edustavat tyypillistä Varsinais-Suomessa totuttua lomarakentamisen määrää. Suunnittelualueen todellinen rantaviiva on pitkä, yhteensä noin 1,8 km. Alueella kasvaa runsaasti rantapuustoa, joka suojaa piha-alueita tuulilta ja antaa niille yksityisyyttä. Mereltä katsoen rantamaiseman tilaa ei heikennetä. Korttelin 3 ohjeelliselle rakennuspaikalle nro 3 on osoitettu hieman muita enemmän rakennusoikeutta, koska rakennuspaikan rantaviivan pituus on vähäisesti muita suurempi. Korttelissa 1 mahdollistetaan kahden loma-asunnon rakentaminen yhdelle rakennuspaikalle. Vastapainoksi rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on muita pienempi. Nosto Consulting Oy 14 (17) Palvelut 3.2. Aluevaraukset Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Pyhämaan keskustassa, maanteitse noin viiden kilometrin päässä. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Korttelialueet Kaava-alueella on yhteensä kolme korttelialuetta (RA, RA-1 ja RA- 2). Kortteleiden rakennuspaikoista neljä on rakennettu ja kolme rakentamattomia. Muut alueet Korttelit 2 ja 3 (rakennuspaikat 1 ja 2) Kortteli 3 (rakennuspaikka 3) Kortteli 1 Korttelialueiden ulkopuolinen maa-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kiinteistön Seljärant 3:18 pohjoisen niemen kärki kuuluu Natura-alueeseen Uudenkaupungin saaristo FI Alue on merkitty ranta-asemakaavassa

8 Nosto Consulting Oy 15 (17) Natura-verkostoon kuuluvaksi alueeksi sekä alueen osaksi, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue tai - kohde. Nosto Consulting Oy 16 (17) Liikenne Tontille 3:39 suunnitellaan Lintuluoto-tien jatkeen rakentamista. Autoliikenne lisääntyy alueella vähäisissä määrin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Virkistys Kaava-alueella on laajat yhtenäiset virkistysalueet n vaikutukset lla on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään asumiseen ja lomanviettoon. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista sekä puustoa ja maaston muotoja. ssa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. (TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaavassa on kolme uutta yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joten loma-asutusta tulee alueelle lisää vähäisissä määrin. Yhdyskuntarakenne Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on melko vähäinen. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Tilan Seljärant 3:18 niemen kärki kuuluu Natura-alueeseen FI Alueelle ei ole osoitettu rakentamista ranta-asemakaavassa, eikä ranta-asemakaava heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on valittu Natura verkostoon. Pohjavedet ja pienilmasto Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin.

9 Nosto Consulting Oy 17 (17) 4. n toteutus 4.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat n toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla Toteutuksen seuranta Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkaupungin kaupunki. Raisiossa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.

10

11 Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Uusikaupunki Kankronperän ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite, hakijat Kiinteistöjen Kainoranta 3:39, Seljärant 3:18, Myrskniemi 3:29 ja Esimo 3:30 omistajat. Kiinteistö Esimo 3:30 on jätetty pois suunnittelualueesta kaavaluonnosta laadittaessa., sillä alueelle ei voi osoittaa rakentamista. Esimon kohdalla oleva vesialue ja rantavyöhyke kuuluvat Natura-alueeseen Kulju FI , joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan LVO Suunnittelualue Sijainti Suunnittelualueeseen kuuluvat Uudenkaupungin Pyhämaan Lintuluodossa (Kankronperä) olevat kiinteistöt Kainoranta 3:39 (pinta-ala 14,757 ha, muunnettu rantaviiva 940 m, todellinen rantaviiva noin 1480 m), Seljärant 3:18 (1,489 ha, rv. 215 m, tod. rv. n. 400 m) ja Myrskniemi 3:29 (1,575 ha, rv. 240 m, tod. rv. n. 320 m). 3. Lähtötiedot Nykytilanne Tilalla Kainoranta 3:39 on loma-asunto I (1975/63) m 2 ja laajennus talliin (2005/54 m 2 ) sekä lomaasunto II (2003/75 m 2 ) ja sauna (2002/20 m 2 ), yhteensä 117 m m 2. Kankronlahden ranta-alueet ovat rakentamattomia. Tilalla Seljärant 3:18 on loma-asunto (1977/61 m 2 + laajennus 2008/23 m 2 ), yhteensä 84 m 2. Myrskniemi 3:29 tilalla on loma-asunto (1996/127 m 2 ), sauna (1997/19 m 2 ), talousrakennus (1996/15 m 2 ) ja puuvaja (2002/13 m 2 ), yhteensä 174 m 2. Kaavoitus- ja rakennusoikeustilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualueesta Kainoranta 3:39, Seljärant 3:18 ja Myrskniemi 3:29 ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km ja vapaan rannan osuus 40 % kokonaisrantaviivasta. Kankronperä sisältyy maakuntakaavassa suojelumerkinnällä (sl 638) osoitettuun Natura-alueeseen, Uudenkaupungin saaristo FI Yleiskaava Alueen yleiskaavassa (vahvistettu ) Kankronperässä oleva kaava-alue on loma-asuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Loma-asutuksen mitoituksessa kaava-alue kuuluu vyöhykkeeseen II, jolla rakennusoikeus on 5 las/rantakm tai 1 las/2 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta. Yleiskaavan selostuksen ja kaavamääräyksen mukaan Pyhämaalla vuoden 1985 jälkeen lohkotut tilat lasketaan mukaan kantatilaan, kun määritellään rakennusoikeuksia (lohkominen ei siis merkitse ilman muuta rakennuskelpoisuutta). Suunnittelualueen sijainti. Lähde: Maanmittauslaitos. Rakennusoikeus Suunnittelualueen emätila on Esimo 3:11 (muodostettu ). Emätilan muunnettu rantaviiva on yht m ja pinta-ala 25,620 ha. Esimo 3:11 tilalla on talouskeskusalue eli yksi lomaasuntoyksikkö (lay). Tilasta on muodostettu vuoden 1985 jälkeen kaksi rakennettua kiinteistöä, 3:29 ja 3:39, yhteensä 3 lay. Tila 3:18, joka on myös rakennettu, on muodostettu vuonna Rakennusoikeus on Uudenkaupungin yleiskaavan perusteella (poikkileikkausajankohtana kuitenkin vuosi 1969) pinta-alan mukaan laskettuna 11,5 lay ja rantaviivan mukaan 8,1 lay, josta on rakennettu 5 lay. Emätilan jäljellä oleva rakennusoikeus (3 lay) kuuluu Kainorannan kiinteistölle. Kantakiinteistötarkastelusta ja mitoituslaskelmasta on tehty erillinen liite. Ote yleiskaavasta. t Kaava-alueella tai siihen rajoittuvalla alueella ei ole ranta-asemakaavoja. Lintuluodon pohjoisosaan on tekeillä kaksi ranta-asemakaavaa (Lintuluodontien ja Pyhämaan ranta-asemakaavat). Pohjakartta Alueelle laaditaan ranta-asemakaavan pohjakartta mittakaavassa 1:2000.

12 Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Tavoitteet 5. Osalliset Kaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueelle kokonaisrakennusoikeuden mahdollistamat rakennuspaikat loma-asutusta varten. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan luonnonmaaston ja tieyhteyksien kannalta parhaiten soveltuville alueille. Osallisia kaavassa ovat: Kaavoitettava alue Seljärant Martti ja Marja Laurén Myrskniemi Veikko ja Sirpa Pavela Esimo Timo Linsamo Kainoranta Essi, Ville, Sonja ja Lauri Kaitanen Naapurikiinteistöt: Saaristo Malkus ja Senni Leinon kp / Erkki Leino Siiankari Seppo Nurmi Raumankari Salme Leino Ahtola Eino Friberg kp / Harri Friberg Aaltola Sinikka Järvinen-Leino Metsä-Ahtola Veikko Luvejärvi Suvilahti Martti ja Maija Opas Oksala Jouko Jusi Oksala II Jouni Jusi Santalahti Uudenkaupungin kaupunki Leppäranta Suomen valtio / Metsähallitus Päivärinne Suomen valtio / Metsähallitus Koivurinne Hannu ja Marja-Liisa Valtonen Eräranta Keijo Sundqvist kp / Eeva Sundqvist Kallionkolo Olle ja Marja Kari Telkänpuhti Markku Junttila Muut osallistujat Uudenkaupungin kaupunki Leena Arvela-Hellén Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Tuomo Knaapi ja Olli Mattila 6. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen vireille tulosta ilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolle Kaavan pohjakartan laatiminen alueesta laaditaan pohjakartta kaupungin hyväksyttäväksi Kaavaluonnoksen laatiminen ranta-asemakaavan laatija tekee kaavaluonnoksen Viranomaisyhteistyö aloituskokous/neuvottelu Osallistuminen luonnosvaiheessa luonnos nähtävillä kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla osalliset voivat lausua mielipiteensä lausunto ELY-keskukselta ja viranomaisneuvottelu tarvittaessa Osallistuminen ehdotusvaiheessa ehdotus virallisesti nähtäville osalliset voivat jättää muistutuksen lausuntotiedustelu ELY-keskukselle Kaavaehdotuksen käsittely ehdotus virallisesti nähtäville Kaavan hyväksyminen ehdotus valtuuston käsittelyyn päätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävillä olon aikana pyytäneet päätöksestä ilmoitetaan ELY-keskukselle Kaavan voimaan tulo ilmoitetaan kaupungin ilmoituslehdissä 7. Laadittavat selvitykset Kaavatyön pohjaksi laaditaan luontoselvitys alueesta arvioidaan muinaismuistojen tms. selvittämistarve 8. Arviointi Kaavaehdotuksen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset: luontoselvityksessä esiin tulleiden kohteiden kannalta yhdyskuntarakenteen kannalta liikenneverkon palvelujen kannalta 9. Kaavatyön arvioitu aikataulu vaihe ajankohta käynnistys X/11 osallistumis- ja arviointisuunnitelma III/12 vireilletulosta ilmoittaminen VI/12 lähtö- ja perustietojen täydennys, pohjakartta VII/12-X/14 luonnoksen hyväksyminen /kaup.hallitus IV-VI/15 ehdotuksen hyväksyminen/kaup.hallitus VIII-IX/15 hyväksyminen/kaup.valt. X-XI/15 voimaantulo ja kuuluttaminen XII/ Yhteystiedot Kaavan laatija: dipl. ins. Pasi Lappalainen puh pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy Purokatu 2 / 12, RAISIO Uudenkaupungin kaupunki: Kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto, III-kerros, Välskärin tie 2 C, Uusikaupunki, leena.vilen@uusikaupunki.fi Lieto Naantali Raisio Tuomo Peltola Juha Erjanti Pasi Lappalainen

13 Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Liitteet: Liite 1. Valokuvia kaava-alueelta Liite 2. Kartta kaavoitettavasta alueesta 1:5000 Liite 1. Valokuvia kaava-alueelta Ympäristö Kuva: Länsiranta, pohjoiseen Kuva: Länsiranta, etelään

14 Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Kuva: Nykyinen loma-asunto Kuva: Kankronperän pohjoisranta Kuva: Metsä Kankronperän pohjoispuolella Kuva: Kankronperä länsirannalta

15 Uusikaupunki, Kankronperä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Liite 2. Kartta kaavoitettavasta alueesta 1:5000

16 Naantali MUISTIO Pyhämaan Kankronperän ranta-asemakaava UUSIKAUPUNKI, Kuivirauma Aloitus/viranomaisneuvottelu Paikka: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kokoushuone Majakka, Valtion virastotalo, Turku Läsnä: ELY-keskus Tuomo Knaapi ja Olli Mattila Uusikaupunki Leena Arvela-Hellén Maanomistajat/edustajat: 3:18 Seljärant - 3:29 Myrskniemi - 3:30 Esimo Timo Linsamo 3:39 Kainoranta Jari Kaitanen Kaavanlaatija Juha Erjanti Esillä olleet asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) / Uudenkaupungin yleiskaava, voimaantulo Varsinais-Suomen maakuntakaava Rakennusjärjestys, voimaantulo Luontoselvitys Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma Pyhämaan Kankronperän ranta-asemakaava, luonnos / Valokuvia tilan Esimo 3:30 talouskeskuksen rakennuksista Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: Esitteli kaavoituksen tarkoituksen pääpiirteittäin o n tavoitteena on suunnitella Kainorannan tilan alueelle kaksi lomarakennuspaikkaa olemassa olevien rakennusten kohdalle ja kolme uutta lomarakennuspaikkaa tukeutuen jo rakennettuihin alueisiin sekä tilojen Seljärant, Myrskniemi ja Esimo alueille lisärakennusoikeus nykyisten rakennuspaikkojen yhteyteen. o Rakennuspaikkojen ulkopuoliset alueet suunnitellaan rakentamattomiksi MU- ja M- alueiksi. o Kerrosalat on suunniteltu jo rakennettujen rakennusten mukaisesti pienellä täydennysrakentamisen mahdollisuudella. Enimmäiskerrosala on useimmilla tonteilla 170 m 2, jolloin niille voidaan rakentaa esim. 20 m 2 :n autotalli/varastorakennus. o Maakuntakaavassa Kankronperä sisältyy suojelumerkinnällä sl 638 osoitettuun Naturaalueeseen, Uudenkaupungin saaristo FI , ja Esimon kohdalla oleva vesialue ja ruovikkoalue ovat suojelumerkinnällä sl 633 Natura-aluetta FI , Kulju, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan LVO o Yleiskaavassa suunnitellut lomarakennuspaikat ovat RA- ja MU-aluetta. Esimon tilan talouskeskus on M-aluetta. o Yleiskaavan mitoituslukujen mukaan Esimon kantatilan 3:11 (rek ) rakennusoikeus on 8,1 las rantaviivan pituudella laskettuna ja 11,5 las pinta-alalla laskettuna. Vapaan rannan osuus on suunnittelualueella noin 71 % (yleiskaavassa vähintään osa-alueella II 50 % ja osa-alueella III 60 %). o Luontoselvitys on tehty vuonna Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole merkittäviä elinympäristöjä. Alueen ulkopuolella (pohjoispuolella, länsirannalla) oleva monimuotoinen merenrantaniitty on luonnonsuojelu- ja metsälain mukainen merkittävä elinympäristö. o Alueelle on rakennettu Uudenkaupungin vesijohto ja Kammelan vesiosuuskunnan jätevesiputki. o Kaavoituksessa annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. o Kaupunginhallitus on päättänyt vireilletulosta Vireilletulopäätös ja OAS ovat olleet nähtävillä Ei mielipiteitä. Olli Mattila Luontoselvitys on muuten ok, mutta tilan Seljärant 3:18 niemen kärkeä ei ole huomioitu. Alue on puuton ja kallioinen ja kuuluu Natura-alueeseen, jolla on luontoarvoja. Naturan raja on laitettava kaavaan ja alue on merkittävä suojelualueeksi (S). Alueelle ei saa rakentaa. Jos Natura-alue tulee jossain muualla kaava-alueelle, tulee merkintä tehdä kartalle. Selostukseen selvitys Natura-arvion tarveharkinnasta: Todetaan Natura-alueet kaavaalueella ja niiden rajoittuminen kaava-alueeseen eikä ole tarpeellista tehdä luonnonsuojelulain mukaista naturavaikutusten arviointia. Leena Arvela-Hellén: RA-rakennuspaikoilla ei ole perusteita osoittaa 170 k-m 2, paitsi Myrskniemi 3:29 tilalle, koska sille on jo rakennettu niin paljon, josta on tehtävä selvitys. Muille kokonaiskerrosala on rakennusjärjestyksen mukainen 150 m 2. Rakennuspaikkojen lukumäärä on ok. Korttelin 1 rakennuspaikan (RA-2) kerrosala ei voi olla 190 m 2, vaan 150 m 2. Paikalle ei sallita kahta erillistä lomarakennusta. Lomarakennus voi olla kylläkin kaksiasuntoinen. Saunan enimmäisala on 25 m 2. MU merkinnän voisi muutta MY merkinnäksi. Maanomistajat: Jari Kaitanen o Kaikkia pitäisi kohdella tasapuolisesti kerrosalojen määrissä. o Jo rakennetut paikat on suunniteltu hänelle ja hänen veljelleen sekä uudet neljä paikkaa heidän neljälle lapselleen, jokaiselle olisi oma paikka. o Alueella on paljon tilaa ja Naturakin on huomioitu. o Korttelin 1 kohdalle mahtuisi hyvin kaksi rakennuspaikkaa, joiden kerrosalatkin voisivat olla pienempiä. Vapaa rantaa on siltikin vielä riittävästi. o Kaksiasuntoinen rakennus, vaikkakin kaksi rakennusta saman katon alla, ei ole hyvä ratkaisu, koska sellainen on liian vuokramökkimäinen. o Naapurustoon ja vastarannalla on rakennettua erittäin paljon lomamökkejä, joten yhden yli mitoituksen saaminen tälle alueelle ei tunnu kohtuuttomalta. o Muille rakennuspaikoille pitäisi saada 170 m 2, jotta saataisiin rakennetuksi autotalli/varastorakennus. o Kaikki rakennuspaikat tulevat omaan käyttöön. Tuomo Knaapi: Mitoitus on ok. RA-2 rakennuspaikalla ei voi olla kahta erillistä lomarakennusta, jotka lasketaan kahdeksi loma-asuntoyksiköksi. Kaksiasuntoinen lomarakennus voidaan laskea yhdeksi yksiköksi. Rakennusjärjetyksen mukainen enimmäiskerrosala 150 m 2 on sopiva normaalilla lomarakennuspaikalla. Lopuksi OAS on riittävä. Viranomaisneuvottelu pidetään vain tarvittaessa. Lausunto ELY:stä sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Juha Erjanti, DI Jakelu sähköpostilla: ELY-keskus / Tuomo Knaapi, Olli Mattila Kaupunki / Leena Arvela-Hellén, Leena Vilen Maanomistajat/edustajat: o Marja Laurén o Veikko Pavela o Timo Linsamo o Jari Kaitanen

17

18

19 Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma UUSIKAUPUNKI 482 KUIVIRAUMA PYHÄMAAN KANKRONPERÄN RANTA-ASEMAKAAVA Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 3:11 Esimo X > 3:18 Seljärant , RA 1, rak., lohottu ennen > 3:19 Esimo X > 3:29 Myrskniemi , RA 1, rak. > 3:30 Esimo , Talouskeskus AM, rak. > 3:39 Kainoranta , Kaavassa 5 RA, 2 rak. + 3 uutta Esimo 3:11 25, lay / km 4,8 lay ha / lay 3,2 ha Kok. rv. 2,075 km Vapaa ranta 1,480 km 71 % Yleiskaavan mitoitus, alue II: 5 lay / km 1,395 km 7,0 lay 1 lay / 2 ha 17,821 ha 8,9 lay Kaavassa 7,0 lay 3:18, 3:29 ja 3:39 Vapaa rantaviiva vähintään 50 % Yleiskaavan mitoitus, alue III: 4 lay / km 0,280 km 1,1 lay 1 lay / 3 ha 7,799 ha 2,6 lay Kaavassa 1,0 lay 3:30 Vapaa rantaviiva vähintään 60 % Esimo 3:11 tilan yleiskaavan mukainen mitoitus: - pinta-alan mukaan: 11,5 lay - rantaviivan mukaan: 8,1 lay Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä Lay = loma-asuntoyksikkö Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan läheisyyskertoimina: - alle 100 m 0, m 0,75 - yli 200 m 1,00