Toiminnanjohtajan katsaus Kansalaisjärjestötoiminta Yleistä... 16

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Vuosikertomus 2013 Sivu 2(39) VUOSIKERTOMUS 2013 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus Kansalaisjärjestötoiminta... 6 Yleistä... 6 Alue- ja vapaaehtoistoiminta... 6 Aluetoiminnan kehittäminen... 6 Vertaistuki ja vertaistoiminta... 7 Vapaaehtoisten koulutus ja toiminnanohjaus... 7 Ikäkuuloisten kuulonhuollon palvelut... 7 Kuulolähipalvelutoiminta... 8 Työelämä ja opiskelu... 9 Lapset ja nuoret... 9 Sähköinen viestintä Kuunteluolosuhteet Tulkkauspalvelun ja kommunikaatiomenetelmien kehittäminen Kansainvälinen toiminta Lausunnot ja kannanotot Kansalaisjärjestötoiminnan tulos Kokeilu- ja kehittämistoiminta Satakieliohjelma valtakunnallinen verkosto- ja yhteistyöohjelma Harvinaiset-toiminta Kokeilu ja kehittämistoiminnan tulos Kuntoutus-Auris Yleistä Lasten ja nuorten linja (LNK+Kopola) Aikuisten linja Kopolan kurssikeskus Kuntoutustoiminnan tulos Hallinto ja tukipalvelut... 22

3 Vuosikertomus 2013 Sivu 3(39) Henkilöstö Luottamusjohto Viestintä Valtakunnallinen viestintä Alueellinen viestintä Hallinnon ja tukipalveluiden tulos Talous Toimintakertomus Toiminta-ajatus Ympäristötekijät Riskit ja epävarmuustekijät Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Järjestötoiminta Kuntoutus Viestintä Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tilikauden tulos Arvio tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös Liitteet Yhdistykset ja piirit Ansiomerkkien saajat... 38

4 Vuosikertomus 2013 Sivu 4(39) Toiminnanjohtajan katsaus Toimintavuonna liitossa jouduttiin ottamaan huomioon vähentyneet henkilöstöresurssit ja tiukka taloudellinen tilanne. Se edellytti työn uudelleen organisointia ja toimintatapojen arviointia sekä uudistamista. Yhteiskunnassa tapahtuva kiihtyvä väestörakenteen muutos ja osaa nuorisostamme uhkaava syrjäytyminen sekä käynnissä oleva kuntarakenteen uudistus aiheutti muutoksia toimintaympäristössä. Kansalaisjärjestötyössä tärkeällä sijalla olivat edelleen ikääntyneet kuulovammaiset ja heidän palveluittensa ja tukitoimien saatavuus ja laatu. Voimavaroja suunnattiin myös lapsiin ja nuoriin. Yhdistysten toimintavalmiuksien ja tarpeiden selvittäminen kehittämiskeskusteluin oli aluetyön keskeinen tehtävä. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa annettiin useita lausuntoja ja kannanottoja. Tulkkauspalvelujen epäkohdat olivat vahvasti esillä. Kansaneläkelaitoksen (Kela) linjauksista tehtiin selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle. Huonokuuloisten nuorten opiskeluolosuhteita selvittävä hanke, jota toteutettiin yhteistyössä muiden kuulovamma-alan järjestöjen kanssa, käynnistyi. Satakieliohjelma -ohjelma ja Harvinaiset-toiminta jatkoivat entiseen tapaan. Kuulolähipalvelutoiminta jatkoi kasvamistaan. Tehtiin syvenevää yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kuntoutustoiminnassa liiton erilliset kuntoutusyksiköt, Lasten ja nuorten kuntoutuskoti, Aikuisten kurssitoiminta ja Kopolan kurssikeskus yhdistettiin yhdeksi yksiköksi - Kuntoutus-Aurikseksi. Palvelujen markkinointia tehostettiin. Kiinnitettiin erityistä huomiota asiakaslähtöisyyteen. Yhteistyö jatkui asiakastahojen ja heidän omaistensa, lähettävien yksikköjen sekä rahoittavien tahojen kanssa. Viestintä tuki liiton työtä; jäsenhankintaa, varainhankintaa ja kuntoutuksen markkinointia. Kuuloviesti-lehdessä esiteltiin jäsenyhdistysten vapaaehtoistoimintaa ja tehtiin kysely ikäkuuloisten palvelujen saannista sekä kuulokojeen käyttöön vaikuttavista tekijöistä. Kuulonsuojelutoiminta keskittyi nuoriin. Luottamus- ja toimihenkilöt toimivat aktiivisesti lukuisissa eri luottamustehtävissä, mm. Valtakunnallisessa vammaisneuvostossa (Vane) ja Raha-automaattiyhdistyksessä (RAY). Liitto oli edustettuna myös useissa kansainvälisissä järjestöissä luottamus- ja toimihenkilöidensä välityksellä. Henkilöstön yhteisiä koulutuksia toteutettiin kumppanuusperiaatteella toisten aistivammaisjärjestöjen kanssa ja siten yhdistettiin voimavaroja. Kejohanke, joka osallistaa koko henkilöstön johtamisen ja esimiestyön sekä viestinnän kehittämisen osalta, pääsi täyteen vauhtiin. Kelan kuulovammaisten kuntoutus- ja sopeutumiskurssien kilpailutuksessa Kuntoutus-Auris ei menestynyt. Jouduttiin YT-neuvottelujen kautta osa-ai-

5 Vuosikertomus 2013 Sivu 5(39) kaistamisiin ja irtisanomisiin, jotka koskivat erityisesti Aikuisten linjan henkilöstöä. RAY:n avustustaso nousi, mm. kaksi uutta hanketta voi käynnistyä vuonna Liiton pääosin omistaman KHL-MOy:n toiminta jatkui selkeästi voitollisena. RAY-avusteisen toiminnan osalta saavutettiin talouden tasapaino, mutta ei vielä kuntoutustoiminnan osalta. Uusi jäsenrekisteriohjelma otettiin käyttöön. Toimitiloihin liittyviä korjauksia tehtiin ja olemassa olevien tilojen käyttöä tehostettiin. Kustannuksia karsittiin yhä ja toimintoja tehostettiin. Lisättiin yhteistyötä Valkeassa talossa toimivien järjestöjen kesken. EU komissio totesi, että Suomen rahapelilait ovat EU-sääntöjen mukaisia. Eurooppalaisissa päätöksentekoelimissä on korostettu jäsenvaltioiden oikeutta linjata omista rahapelitoiminnan suuntaviivoistaan. Päätös on erittäin merkittävä ja myönteinen sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestötoimijoiden rahoituksen kannalta.

6 Vuosikertomus 2013 Sivu 6(39) 1. Kansalaisjärjestötoiminta Yleistä Yhdistysten toimintavalmiuksien ja tarpeiden selvittäminen muodostui toimintavuonna aluetyön keskeisimmäksi tehtäväksi. Selvitystyö tehtiin kehittämiskeskusteluina ja yhdistykset suhtautuivat niihin myönteisesti ja innostuneesti. Tärkeimpänä edellytyksenä yhdistysten kehittämistyölle nähtiin vapaaehtoistoimijoiden jaksamisen tukeminen. Vaikuttamistyössä tulkkauspalvelujen epäkohdat olivat vahvasti esillä koko vuoden ajan. Yhteistyössä muiden kuulovamma-alan järjestöjen kanssa tehtiin useita kannanottoja Kansaneläkelaitoksen linjauksista ja jopa selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kuuloliitto myönsi vuoden 2013 Herkällä korvalla esteettömyyspalkinnon akustiikka-alan yritykselle Saint-Gobain Rakennustuotteet OY/Ecophonille. Palkinnolla Kuuloliitto halusi kannustaa hyvän kuunteluympäristön kehittämiseen. Ecophonille palkinto myönnettiin yrityksen myönteisestä suhtautumisesta kuulovammaisten tarpeisiin. Liittoon kuului toimintavuonna 89 jäsenyhdistystä. Yhdistyksissä oli vuoden lopussa yhteensä (edellisvuonna ) liiton jäsenmaksuosuuden maksanutta jäsentä. Yhdistyksiin liittyi vuoden aikana uutta jäsentä (edellisvuonna 1 514). Meniere-Liiton kanssa käynnistettiin neuvottelut yhteistyön tiivistämiseksi. Alue- ja vapaaehtoistoiminta Aluetoiminnan kehittäminen Toimintavuonna käytiin lähes kaikkien yhdistysten kanssa kehittämiskeskustelut, tosin muutaman yhdistyksen keskustelu jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Keskustelut pohjautuivat vuonna 2012 valmistuneeseen Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan tutkimukseen. Tavoitteena oli selvittää yhdistysten kehittämisalueita sekä tuen ja ohjauksen tarvetta. Myös vapaaehtoistoimijoiden lukumäärää selvitettiin. Piirien toiminnasta päätettiin neuvottelukuntien kokouksissa ja toimintaa suunniteltiin ja organisoitiin aluetiimeissä ja piirien työryhmissä. Vuoden lopussa tiimit ja piirien työryhmät myös arvioivat toimintaansa. Arviointia aluetoiminnan mahdollisuuksista ja uhkista käytiin myös piirien puheenjohtajien neuvottelupäivillä. Yhdistysnetin rakenteen ja sisällön uudistaminen ja päivittäminen käynnistyi. Uudistamistyön pohjaksi selvitettiin piirien viestintätyöryhmien näkemyksiä Yhdistysnetistä.

7 Vuosikertomus 2013 Sivu 7(39) Vertaistuki ja vertaistoiminta Liiton strategian yhtenä tavoitteena on, että vapaaehtoisten järjestämää vertaistoimintaa ja vertaistukea on tarjolla monenlaisille ryhmille. Varsinainen vertaistukitoiminta ja sen kehittäminen jäivät toimintavuonna melko vähälle. Toiminta painottui pääasiassa vertaistoiminnallisiin tapahtumiin, joita oli tarjolla kaikille ikäryhmille. Niitä järjestivät piirien lisäksi myös CI-toimikunta, kuuroutuneiden toimikunta sekä nuorisotoimikunta. Piirien valtakunnalliset kesäpäivät järjestettiin Espoossa, järjestämisvastuussa oli Uudenmaan piiri. Yhteensä piirit ja valtakunnalliset toimikunnat järjestivät 17 alueellista tai valtakunnallista vertaistapahtumaa tai retkeä, joihin osallistui yhteensä 730 henkilöä. Lapsille ja nuorille järjestettiin lisäksi kesäleirejä, joista on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.5. Vapaaehtoisten koulutus ja toiminnanohjaus Järjestökoulutuksen tarkoituksena on tukea liiton strategian ja tavoitteiden toteutumista ja kannustaa jäsenistöä aktiiviseen toimintaan. Valtakunnallisia koulutus- ja toiminnanohjaustilaisuuksia järjestettiin seitsemän. Niissä käsiteltiin mm. kuulolähipalvelutoimintaa, viestintää ja kokemuskouluttajana toimimista. Yhteistyössä Kuurojen kansanopiston kanssa järjestettiin YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksesta verkkokurssi. Alueellisesti järjestettiin 22 koulutus- tai toiminnanohjaustilaisuutta. Niiden aiheina olivat mm. kuulolähipalvelu, sosiaalinen media ja kuunteluolosuhteiden kartoittaminen. Koulutusta järjestettiin myös jäsenhankinnasta, tietotekniikasta, alueellisesta vaikuttamisesta ja yhdistystoiminnan perusteista. Vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen tuloksia esiteltiin kahdessa tilaisuudessa. Yhteensä valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutus- ja toiminnanohjaustilaisuuksiin osallistui noin 350 henkilöä. Lisäksi tehtiin noin 20 yhdistys- tai aluekerhokäyntiä. Lounais-, Länsi- ja Keski-Suomen piirin alueella käynnistyi Yhdistys vaikuttaja hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhdistysten vaikuttamistoimintaa löytämällä konkreettisia keinoja ja työkaluja vaikuttamistyölle. Hankkeessa oli mukana seitsemän yhdistystä, joille järjestettiin kaksi toiminnanohjauspäivää. Ikäkuuloisten kuulonhuollon palvelut Vaikuttaminen ikäihmisten kuulonkuntoutuksen ja apuvälineiden saantiin on ollut strategiakauden yksi tärkeimmistä tavoitteista. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti tiedottamaan ikäihmisille heidän oikeuksistaan palvelujen saantiin ja annettiin heille neuvontaa ja ohjausta. Tätä tehtiin yhteistyössä

8 Vuosikertomus 2013 Sivu 8(39) yhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa niiden järjestämissä kuuloinfo-, kuulopäivä- tai aistipäivä - tilaisuuksissa yhteensä 71 kertaa. Osallistujia oli noin Näkövammaisten keskusliiton kanssa järjestettiin Kuulon ja näön -päivä Kotkassa, johon osallistui noin 450 henkilöä. Seinäjoella järjestettiin Hiljan päivän tapahtuma yhteistyössä alueen eläkeläisjärjestöjen kanssa. Henkilökohtaista neuvontaa sai yli 600 henkilöä. Neuvontapuhelimessa päivystettiin kerran viikossa ja puhelinpalveluun soitettiin yhteensä 181 kertaa. Kysymykset liittyivät useimmiten kuulokojeisiin ja muihin kuulon apuvälineisiin. Ikäkuuloisten palvelujen saantiin ja kuulokojeen käyttöön vaikuttavia tekijöitä selvitettiin Kuuloviestin mukana lähetetyllä kyselyllä. Yhteistyötä tehtiin myös sairaaloiden kanssa luennoimalla niiden ensitietopäivillä ja kuntoutuskursseilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle järjestettiin viisi toiminnanohjaustilaisuutta ja alan opiskelijoille luennoitiin kahdeksan kertaa. Lisäksi osallistuttiin erilaisiin alueellisiin yhteistyöhankkeisiin ja verkostotapaamisiin. Liitto osallistui Eläkeliiton TunneMusiikki projektiin luennoimalla projektin valtakunnallisilla ja alueellisilla kursseilla. Projektin tavoitteena on lisätä aisti- tai toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden hyvinvointia musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan avulla. Alueellisia TunneMusiikki - kursseja järjestettiin yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa Iisalmella, Rovaniemellä ja Kittilässä. Projektin Helsingissä järjestämään esteettömään Feel Free joulukonserttiin osallistuttiin monesta paikallisyhdistyksestä. Liitto oli mukana Länsi-Suomen alueen Vammaispalveluhankkeessa, jossa julkaistiin vammaryhmien kohtaamista asiakaspalvelutilanteista esittelevä dvd. Maaseudun Terveys- ja lomahuollon tuettuja lomia järjestettiin Turussa ja Lappajärvellä. Hyvinvointilomien tuettuja lomia toteutuivat Kittilässä ja Oulussa. Lomaviikoille osallistuttiin asiantuntijaluennoilla. Ohjaajina lomilla oli mukana myös yhdistysten vapaaehtoistoimijoita. Kuulolähipalvelutoiminta Kuuloyhdistysten vapaaehtoiset tarjosivat vertaistukeen perustuvaa kuulolähipalvelua eri puolilla Suomea. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä erityisesti ikääntyneiden huonokuuloisten syrjäytymistä, tukea heidän suoriutumistaan jokapäiväisessä elämässä sekä saada kuulokojeet aktiiviseen käyttöön. Kuulolähipalvelu on maksutonta ja kaikille avointa. Kuulolähipalvelutoiminnassa oli mukana yhteensä 198 vapaaehtoista 46 yhdistyksestä. Vapaaehtoiset järjestivät noin 1200 vastaanottotilaisuutta ja kuuloinfoa, jotka tavoittivat yhteensä 4200 osallistujaa. Henkilökohtaisia asiakaskäyntejä oli yhteensä noin 8500 ja ryhmäopetusta sai yli 800 osallistujaa. Vapaaehtoiset käyttivät toimintaan yhteensä lähes 7000 tuntia.

9 Vuosikertomus 2013 Sivu 9(39) Yhdistysten kuulolähipalvelutoimintaa tuettiin järjestämällä vapaaehtoisille alueellisia toiminnanohjaustilaisuuksia sekä kouluttamalla uusia toimijoita. Kuulolähipalvelutoimintaa koordinoi ja kehitti valtakunnallinen työryhmä. Työelämä ja opiskelu Kuulovammaisten nuorten opiskeluolosuhteita selvitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa projektissa Yhdenvertaisuus ja osallisuus 2. asteen opiskelussa. Kohderyhmänä ovat sekä huonokuuloiset että viittomakieliset toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat nuoret ja projektin yhteistyökumppaneina Kuurojen Liitto, Kuurojen Palvelusäätiö ja Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto. Toimintavuonna valmistui projektin tutkimussuunnitelma ja sen pohjalta toteutettiin verkkokysely huonokuuloisille ja kuuroille opiskelijoille. Kysely julkaistiin sekä suomen että viittomakielisenä versiona. Projektista pidettiin posteriesitys Pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston konferenssissa Naantalissa. Huonokuuloisten työolosuhteisiin vaikutettiin osallistumalla Työterveyslaitoksen Kommunikointi kuulokojeen avulla tutkimushankkeeseen. Liiton edustaja oli mukana hankkeen päätösseminaarissa järjestetyssä paneelikeskustelussa. Työllisyysasioihin vaikutettiin osallistumalla Vammaisfoorumin työllisyysryhmän ja vaikuttajaverkoston SOSTE:n työikäisten terveys ja hyvinvointi ja tutkimusverkoston työskentelyyn. Lapset ja nuoret Toimintavuoden yhtenä painopistealueena olivat lapset ja nuoret. Vertaistoiminnan tavoitteena oli vahvistaa huonokuuloisen lapsen ja nuoren identiteettiä ja myönteistä minäkuvaa. Erityisen tärkeää tällainen toiminta on niille huonokuuloisille nuorille, jotka jäävät kuntoutuspalvelujen ulkopuolelle. Sotkamossa järjestettiin kesäleiri 7-12 vuotiaille huonokuuloisille lapsille. Leirin teemana oli suomalainen perinnekulttuuri. Virroilla järjestettiin kesäleiri vuotilaille nuorille, teemana oli Amazing Race. Yhteensä leireille osallistui 40 lasta ja nuorta. Ohjaajille järjestettiin valmennusviikonloppu Sotkamossa. Valtakunnallisen toiminnan lisäksi saatiin käynnistettyä myös alueellista vertaistoimintaa. Pohjois-Suomen alueella aloitti toimintansa nuorten ryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Yli 18-vuotiaiden nuorten toimintaa suunnitteli ja toteutti valtakunnallinen nuorisotoimikunta Nuto. Toimintavuonna se perusti Moottorikorvat blogin ja käynnisti Moottorikorva-verkkosivuston uudistamisen. Toimikunta järjesti myös pääsiäisretken ja pikkujoulut, joihin osallistui yhteensä 62 nuorta.

10 Vuosikertomus 2013 Sivu 10(39) Kuulo- ja viittoma-alan järjestöjen lasten ja nuorten toimintaan liittyvää yhteistyötä suunniteltiin verkostopäivässä, jonka järjestäjänä toimi Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liiton Kuuloavain projekti. Kuuroutuneet ja sisäkorvaistutetta käyttävät Valtakunnallinen kuuroutuneiden toimikunta Kuto järjesti XXXX Ci-toimikunta xxxx Sähköinen viestintä Vaikuttaminen televisio-ohjelmien tekstityksen laatuun oli edelleen sähköisen viestinnän painopistealueena. Tekstitykseen liittyvistä haasteista järjestettiin Kuurojen Liiton kanssa seminaari, jota pystyi seuraamaan suorana kirjoitustulkattuna lähetyksenä Kuurojen Liiton netti-tv:n kautta. Seminaarissa esiteltiin myös Helsingin yliopiston koordinoima tutkimushanke, jonka tavoitteena oli selvittää tekstityksen laatua. Kyselytulokset julkaistiin alkusyksystä. Tekstityspalvelun määrän ja laadun kehitystä seurattiin myös televisioyhtiöiden ja käyttäjäryhmien välisessä tekstityksen seurantaryhmässä. Kuuloliitto osallistui asiantuntijakuulemiseen eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Käsiteltävänä oli Yleisradion toimintakertomus vuosilta Kuuloliitto osallistui työryhmän vetäjänä liikenne- ja viestintäministeriön perustamaan työryhmään, jonka tehtävänä on kartoittaa verkkopalveluiden esteettömyystilannetta ja laatia esteettömyysopas. Kuunteluolosuhteet Esteettömiin kuunteluolosuhteisiin vaikutettiin tehostamalla yhteistyötä ääni- ja akustiikka-alan sekä esteettömän kuunteluympäristön suunnitteluun erikoistuneiden yritysten kanssa. Yhteistyössä Avaava Oy:n kanssa selvitettiin Porvoon taidetehtaan käyttöön sopivaa äänensiirtojärjestelmää ja testattiin erilaisten induktiosilmukkaratkaisujen toimivuutta vaativassa laivaympäristössä. Laivayhtiöiden kanssa neuvoteltiin laivojen esteettömyydestä ja erityisesti induktiosilmukoiden tarpeesta. Habitare-messuilla toteutettiin Näkövammaisten Keskusliiton kanssa Aistiklinikka osana Avaava Oy:n Creative Space työpajaa. Aistiklinikalla kävijöille konkretisoitiin, mikä luo hyvän kuuntelu- ja näköympäristön. HiFi- EXPO-messuilla liitolla oli oma osasto.

11 Vuosikertomus 2013 Sivu 11(39) QLU Oy:n kanssa käynnistyi yhteistyö, jonka tavoitteena on saada kuunteluolosuhteisiin ja induktiosilmukoihin liittyvä kartoitustieto näkyviin internetissä. Hyvänä yhteistyökumppanina toimi myös akustiikka-alan yritys Saint-Gobain Rakennus-tuotteet OY/Ecophon, jolle Kuuloliitto myönsi vuoden 2013 Herkällä korvalla esteettömyyspalkinnon. Palkinto myönnettiin yrityksen myönteisestä suhtautumisesta kuulovammaisten tarpeisiin. Rakennustietosäätiössä suunnitteilla olleen palvelutaloja koskevan RT-kortin aineisto valmistui. Liiton edustaja osallistui ohjekortin suunnitteluun. Länsi-Suomen piirissä selvitettiin kyselyllä kuntien työntekijöiden ja päättäjien tietämystä kuunteluolosuhteiden tilasta. Esteettömästä kuunteluympäristöstä luennoitiin 33 kertaa. Tulkkauspalvelun ja kommunikaatiomenetelmien kehittäminen Toimintavuonna tulkkauspalveluiden järjestämisessä todettiin epäkohtia, joihin otettiin kantaa useaan otteeseen. Keväällä annettiin lausunnot yhdessä Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän (TTYR) kanssa Kansaneläkelaitoksen kilpailutusasiakirjoista ja palveluntuottajille suunnatuista ohjeistuksista. Kuulovamma-alan järjestöjen toiminnanjohtajat neuvottelivat Kansaneläkelaitoksen kanssa järjestöjen tilaisuuksien tulkkauksista. Se oli myös yhtenä aiheena avoimessa kirjelmässä, jonka järjestöt yhdessä lähettivät peruspalveluministerille. Lisäksi lähetettiin selvityspyyntö tulkkauspalvelun ongelmista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Epäkohtia tuotiin esille myös Kansaneläkelaitoksen pysyvän yhteistyöelimen kokouksissa. Kirjoitustulkkauksen tasokriteerit hyväksyttiin Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä ja toimitettiin Kansaneläkelaitokselle, joka ei kuitenkaan huomioinut niitä kilpailutuksessa vaan ainoastaan kokemusvuodet. Tulkkauspalvelun vertaiskouluttajat järjestivät yhteensä kahdeksan tiedotustilaisuutta, joihin osallistui noin 150 henkilöä. Kuulokynnys-sivustolle tuotettiin Tulkkauspalvelu-oppaan aineistot viitotulla puheella. Viitotun puheen keskitason tenttejä järjestettiin 53, viitotun puheen tulkkirekisterikokeita 28 sekä kolme tulkkirekisterikokeen uusintaa. Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjoitustulkkikoulutuksissa käytiin opettamassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Näyttämötaide saavutettavaksi 2 hankkeen loppuseminaari järjestettiin alkuvuodesta Klockrike-teatterissa Helsingissä. Osallistujia oli noin 60. Hankkeessa valmistui kolme artikkelia ja loppuraportti. Suomen Teatterit ry sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tähän

12 Vuosikertomus 2013 Sivu 12(39) liittyvän jatkohankkeen, jossa on tarkoituksena luoda järjestelmä teatteritekstitysten säilytykseen ja uudelleen käyttöön. Myös Kuuloliitto osallistui hankkeeseen. Kansainvälinen toiminta Kuuloliitolla oli edustus huonokuuloisten maailmanjärjestön (IFHOH) sekä sisäkorvaistutetta käyttävien Euroopan järjestön (Euro-CIU) hallituksissa. Liiton edustajat osallistuivat näiden järjestöjen sekä huonokuuloisten Euroopan järjestön (EFHOH), huonokuuloisten nuorten maailmanjärjestön (IFHOHYP), kuuroutuneiden pohjoismaisen neuvoston (VDNR) sekä huonokuuloisten pohjoismaisen yhteistyökomitean (NHS) vuosikokouksiin ja teemaseminaareihin. Kansainvälistä toimintaa koordinoi valtakunnallinen työryhmä. Suomesta osallistuttiin Pohjoismaiselle kuuroutuneiden kesäviikolle, joka järjestettiin Tanskassa. Lausunnot ja kannanotot Kommentit oikeusministeriölle tulkkausdirektiivin täytäntöönpanoa käsittelevästä mietinnöstä Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle joukkoliikennelain muuttamisesta Kommentit Vammaisfoorumille liittyen EDF:n kannanottoon julkisten toimijoiden verkkosivujen esteettömyyttä käsittelevästä direktiiviehdotuksesta Lausunto oikeusministeriölle viittomakielilain tarvetta käsittelevästä arviomuistiosta Kommentit Suomen ylioppilaskuntien liitolle (SYL) yhdenvertaisuussuunnittelun oppaasta Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Yleisradion toimintakertomuksesta vuosilta 2011 ja 2012 Kommentit Kansaneläkelaitokselle tulkkauspalvelujen hankintaan liittyvistä asiakirjoista Yhteistyössä muiden kuulovamma-alan järjestöjen kanssa tulkkauspalveluja koskeva kirjelmä peruspalveluministerille ja selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle Kommentit ulkoasiainministeriön ratifiointityöryhmälle YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen ratifioimisesta Palaute Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet suosituksesta

13 Vuosikertomus 2013 Sivu 13(39) Kansalaisjärjestötoiminnan tulos Kansalaisjärjestötoiminnan tulos 2013 Toteuma 2013 Budjetti 2013 Toteuma 2012 Tuotot Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut Tuotto-/kulujäämä

14 Vuosikertomus 2013 Sivu 14(39) 2. Kokeilu- ja kehittämistoiminta Satakieliohjelma valtakunnallinen verkosto- ja yhteistyöohjelma Satakieliohjelma on kuulovammaisten lasten perheiden, kuulovammaisjärjestöjen, yliopistollisten sairaaloiden, yliopistojen ja muiden asiantuntijatahojen valtakunnallinen verkosto- ja yhteistyöohjelma. Ohjelman organisaatio muodostuu valtakunnallisesta ohjausryhmästä, tieteellisestä työryhmästä, ohjelmatiimistä ja tarvittaessa muista työryhmistä. Toiminta rahoitetaan RAY:n tuella, joka haettiin Kuuloliitto ry:n kautta. Satakieliohjelman kohderyhmänä ovat sisäkorvaistutetta tai muuta kuulokojetta käyttävät vaikeasti kuulovammaiset lapset ja nuoret, heidän perheensä sekä heidän kanssaan työskentelevä ammattihenkilöstö. Vuoden aikana järjestettiin verkosto-, koulutus- ja tieteellistä toimintaa sekä toimintakokeiluja ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman toiminnat muodostivat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden, joka toteutettiin alueellisten neuvotteluiden ja arvioinnin pohjalta. Verkosto- ja vertaistoiminnassa järjestettiin perheille vertaistukikahvila Satakieliseminaarin yhteydessä Järvenpäässä. Vertaistapaamisia järjestettiin Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Jyväskylässä ja Kokkolassa. Oivallan ja toimin kurssit järjestettiin Karjalohjalla ja Espoossa. Yhteensä tapaamisiin osallistui 169 osallistujaa. Lisäksi ylläpidettiin vertaistukiperhetoimintaa, sekä järjestettiin vertaistukiperheille ja -henkilöille työnohjaus- ja koulutuspäiviä. Toimintavuonna Satakieliohjelmassa toimi vertaistukihenkilöinä 45 vanhempaa, 7 isovanhempaa ja 3 nuorta, yhteensä 55 henkilöä. Nuorten toimintaan (nuorten vertaistukihenkilötoiminta, nuorten leirit ja nuorten työpaja Satakieliseminaarissa) osallistui yhteensä 31 nuorta. Lisäksi oltiin mukana järjestämässä perheille kuuloalan yhteistä pikkujoulua, joihin kokoontui 151 osallistujaa. Koulutus- ja tiedotustoiminnalla vastattiin perheiden ja ammattihenkilöstön tiedon ja vertaistuen tarpeisiin kuulovammaisen lapsen kehityksen eri vaiheissa. Koulutus- ja tiedotuspäiviä järjestettiin Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä. Yhteistyössä Lindforsin säätiön kanssa järjestettiin valtakunnallinen On jälleen musiikin aika -päivä Tampereella. Lisäksi järjestettiin Satakieliseminaari Järvenpäässä ja Kommunikaatiomessut Helsingissä yhteistyössä Lindforsin säätiön kanssa. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 507 osallistujaa. Alan uusinta tietoa tarjottiin verkkotietopankin kautta, jonne päivitettiin koulutuspäivien materiaaleja sekä kartoitettiin uusimmat sekä kotimaiset että ulkomaiset tutkimukset. Toimintavuonna julkaistiin seminaarijulkaisu ja Lapsi ja sisäkorvaistute opas sekä otettiin uusintapainoksia esitteistä. Www-sivuja kehitettiin edelleen vastaamaan perheiden ja ammattihenkilöstön tarpeita. Sosiaalinen media (facebook, twitter ja blogi) olivat aktiivisesti käytössä. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja tieteellinen työryhmä 6 kertaa

15 Vuosikertomus 2013 Sivu 15(39) Harvinaiset-toiminta Kuuloliiton Harvinaiset toiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on kuulovamman sisältävä harvinainen vamma tai sairaus sekä heidän läheisensä ja ammattihenkilöstö. Toiminta on aktiivisesti mukana järjestöjen yhteistyöverkostossa, Harvinaiset verkostossa. Toiminta on mukana myös pohjoismaisessa sekä Suomen CHARGE verkostossa, Suomen kuurosokeusverkostossa sekä kuulo- ja viittomakielen alan lasten, nuorten ja perheiden vertaisverkostossa. Harvinaiset-verkoston päätavoite oli toimintavuonna osallistua STM:n harvinaisten sairauksien kansallista ohjelmaa laativan työryhmän toimintaan. STM järjesti kansallista ohjelmaa valmistelevan kutsuseminaariin, johon Kuuloliiton Harvinaiset-toiminnan työntekijä osallistui. Yhdessä HARSO ry:n kanssa verkosto järjesti ohjelmaa käsittelevän Europlan-kokouksen, jossa harvinaisryhmiin kuuluville annettiin mahdollisuus vaikuttaa ohjelman valmisteluun. Verkoston teemana toimintavuonna oli etsivä harvinaistyö, teemaa tuotiin esille mm. omilla osastoilla TERVE-SOS ja Apuvälinemessuilla. Verkoston visuaalinen ilme ja verkkosivut uudistuivat. Vuonna 2012 Harvinaiset-verkoston tekemä kysely, jossa kartoitettiin harvinaisten vamma- ja sairausryhmien kokemuksia elämästään ja saamistaan palveluista, koottiin julkaisuksi. Kuuloliiton toiminnan suunnittelija on ollut yksi julkaisun kirjoittajista. Kuuloliiton Harvinaisen-toiminta järjesti Helsingissä yhteistyössä Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa pohjoismaisen CHARGE-verkoston kokouksen. Kuuloliiton edustajat osallistuivat Tukholman Karoliinisessa sairaalassa pidettyyn CHARGE konferenssiin. MS-liiton ja Lihastautiliiton järjestökumppanina haettiin RAY:lta tietoa ja tukea mitokondriosairauksia sairastaville hankeavustusta. Rahoituksen saanut hanke sisältää vertaistoiminnan järjestämisen ja käynnistämisen sekä mitokondrio oppaan julkaisun. Hanketta hallinnoi MS-liitto. AMK-opinnäytetyöhön pohjautuva harvinaisnuoria käsittelevä yhteistyöselvitys julkaistiin Kuuloliiton julkaisusarjassa. Julkaisutilaisuuden yhteydessä järjestettiin nuorten tilannetta käsittelevä keskustelutilaisuus. Vertaistapaamisia järjestettiin kaksi: omaistapaaminen henkilöille, joiden omaisella tai läheisellä on IOSCA tauti sekä tapaaminen äideille, joiden lapsella on CHARGE oireyhtymä. Toiminnan uutiskirje HAIKU ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Harvinaisista kuulovammaryhmistä pidettiin esitys kuuloalan kuntoutusohjaajien koulutuspäivillä, toimintaa esiteltiin säännöllisesti Kuntoutus-Auriksen perhekursseilla.

16 Vuosikertomus 2013 Sivu 16(39) Kokeilu ja kehittämistoiminnan tulos Kokeilu- ja kehittämistoiminnan tulos 2013 Toteuma 2013 Budjetti 2013 Toteuma 2012 Tuotot Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Kuntoutus-Auris Yleistä Kuntoutustoiminta järjesti kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja kohderyhmilleen pääosin Kelan ja RAY:n maksamana. Kuntoutustoiminnassa keskeistä oli toiminnan kehittämisen jatkaminen ja laadukkaitten palvelujen tuottaminen. Vuoden 2013 alussa liiton erilliset kuntoutusyksiköt, Lasten ja nuorten kuntoutuskoti, Aikuisten kurssitoiminta ja Kopolan kurssikeskus yhdistettiin yhdeksi yksiköksi - Kuntoutus-Aurikseksi. Näin pystyimme käyttämään erityistyöntekijöiden asiantuntemusta yli entisten yksikkörajojen ja ohjaamaan asiakasvirtoja kuntoutusyksikön sisällä. Kiinnitettiin erityistä huomiota asiakaslähtöisyyteen ja palvelujen markkinointia tehostettiin. Tehtiin laaja haastattelukierros sairaaloissa palautteen saamiseksi Kuntoutuksen kuntoutuspalvelujen tasosta ja kehittämistarpeista. Yhteistyö jatkui asiakastahojen ja heidän omaistensa, lähettävien yksikköjen sekä rahoittavien tahojen kanssa. Lasten ja nuorten linja (LNK+Kopola) Lasten ja nuorten kuntoutus tuottaa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja eriasteisesti kuulovammaisille ja kuulomonivammaisille lapsille / nuorille perheineen sekä yksilöllisen kuntoutuksen perhejaksoja. Toimintavuonna 2013 toteutui Kelan rahoituksella kymmenen sopeutumisvalmennuksen perhekurssia ja neljä kaksiosaista kuntoutuksen perhekurssia. Kelan yksilöllisen kuntoutuksen jaksoja toteutui kuusi ja kuntoutuksen ohjaus- ja verkostokäyntejä 11 käyntikertaa. Kelan kursseista yksi sopeutumisvalmennuskurssi ja yksi kuntoutuskurssi jäi toteutumatta. RAY:n rahoituksella lasten ja nuorten kuntoutus tuotti kurssit kuulovammaisten lasten isovanhemmille, kuulovammaisten lasten sisaruksille ja kuulovammaisille nuorille. Kuntoutus-Auris järjesti Kuntoutusohjaajien koulutuspäivän Ok-opintokeskuksen rahoituksella. Päiville osallistui 21 kuntoutusohjaajaa.

17 Vuosikertomus 2013 Sivu 17(39) Lisäksi Kuntoutus-Auriksessa toteutettiin yhdessä Harvinaiset toiminnan kanssa CHARGE viikonlopputapaaminen (16 hlöä/ 48 hlövrk). Kuntoutus- Auriksessa pidettiin myös LapCi ry:n perheiden pikkujoulut, johon osallistui useita majoitustiloissa yöpyviä perheitä. Kuntoutuspalveluiden määrä 2012/LNK Kopola Asiakkaita yhteensä kuntoutujat omaiset Henkilövuorokausia yhteensä Kelan kurssit ja jaksot kuntoutujat omaiset kuntoutusvuorokaudet/ Kela Ohjaus- ja verkostokäynnit/ kuntoutujat -omaiset RAY-kurssit asiakkaat henkilövuorokaudet /RAY Aikuisten linja Aikuisten kurssitoiminta tuotti kuntoutuspalveluja pääasiassa työikäisille henkilöille. Suurin osa kuntoutuksesta toteutettiin sopeutumisvalmennuskursseina. Ammatillisen kuntoutuksen palveluista ei toimintavuonna ollut sopimusta Kelan kanssa. Kursseja järjestettiin yhteensä 21. Kaikki Kelan kurssit toteutuivat. Kelan kursseja oli 15, kohderyhminä työikäiset huonokuuloiset (9 kurssia), Menierekuntoutujat (4) sekä peruskoulua päättävät huonokuuloiset nuoret (2). RAYrahoituksella järjestettiin tinnituskursseja (4), huuliltalukukursseja (1) sekä1 kurssi eläkkeellä oleville Meniere-kuntoutujille. Yhteistyössä Suomen Akustikusneurinoomayhdistyksen (SANY) kanssa järjestettiin yksi kurssi. Kurssit täyttyivät noin 73 prosentin täyttöasteella tavoitellun 80 prosentin sijaan.

18 Vuosikertomus 2013 Sivu 18(39) Kuntoutuspalveluiden määrä Asiakkaita yhteensä kuntoutujat omaiset Kuntoutusvuorokausia yhteensä Kelan kurssit asiakkaita vuorokausia RAY-rahoitteiset kurssit (sisältää SANY:n kurssit) asiakkaita vuorokausia Vakuutusyhtiöiden rahoitus asiakkaita vuorokausia Yksilöllinen ammatillinen kuntoutus asiakkaita vuorokausia Kopolan kurssikeskus Vuosi 2013 oli Kopolan kurssikeskuksen 38. toimintavuosi. Kopolassa on 700 neliötä kolmessa rakennuksessa. Toimintavuosi oli vireä; kursseilla ja tapahtumissa oli paljon osallistujia. Sopeutumisvalmennuskursseja oli Kopolassa toimintavuonna kpl, tuettuja lomaviikkoa oli 4 kpl, itsemaksettavia lomaviikkoja oli 2 kpl ja järjestötapahtumia oli 5 kpl. Kopolan kurssikeskuksen päätoimintamuotona oli edellisten vuosien tapaan sopeutumisvalmennuskurssit. Sopeutumisvalmennuskursseja oli eläkeläisille 8, kuuroutuneille ja vaikeasti huonokuuloisille 3, kuulovammaisille koululaisille ja heidän perheenjäsenilleen 4, kuulovammaisille nuorille 1 ja kommunikaatiokursseja oli 1. Yhteensä sopeutumisvalmennuskursseja oli 17. Vuoden aikana Kopolassa kertyi käyttöpäiviä 153; sopeutumisvalmennuskurssien käyttöpäiviä oli 101. Sopeutumisvalmennuskurssien hoitopäiviä oli 1955 ja kuulovammaisten virkistyskurssien hoitopäiviä oli 425, yhteensä Kopolan käyttöaste oli 24,93 %. Majoitusvuorokausia oli Sopeutumisvalmennuskursseja vuonna 2013 rahoittivat Kela ,60, SVOL (sosiaalitoimi, terveydenhuolto) ja RAY Terveyskeskuksilta saatiin 2 maksusitoumusta (Jyväskylä ja Raasepori).

19 Vuosikertomus 2013 Sivu 19(39) Sopeutumisvalmennuskursseille osallistui vuoden aikana 399 henkilöä, lomaja virkistystoimintaan 123 henkilöä ja järjestötapahtumiin 70 henkilöä. Retkiin osallistui 87 henkilöä. Yhteensä Kopolassa kävijöitä oli 619. Eniten kurssilaisia oli HUS:an alueelta. Myös KSKS:an, EKKS:an ja SaTKS:an alueelta oli paljon kurssilaisia. Kelan paikallistoimistoista eniten maksusitoumuksia antoi Helsinki, Kuopio, Nokia ja Pori. Sosiaalitoimistoista maksusitoumuksia antoi Helsinki, Rauma ja Konnevesi. Maksusitoumuksia SVOL-rahoitteisille kursseille antoi Kainuun keskussairaala ja PHKS. Terveyskeskuksista tuli 2 maksusitoumusta. Hakijoita sopeutumisvalmennuskursseille oli aina enemmän kuin voitiin ottaa. Rahoitusjärjestelyt onnistuivat edellisten vuosien tapaan. Kuntien kapeutuva rahoituslinja näkyi maksusitoumusten määrässä. Vakuutusyhtiöiltä ja Valtiokonttorilta ei saatu yhtään maksusitoumusta. Aikuisten tuettuja lomia järjestettiin yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Vakinaisen henkilöstön lisäksi Kopola käytti tarpeen mukaan kurssikohtaista työvoimaa.

20 Vuosikertomus 2013 Sivu 20(39) Kuntoutus- ja lomapalveluiden määrä Asiakkaita yhteensä kuntoutujia omaisia tuetut lomat itsemaksavia lomalaisia ja järjestötapahtumiin osallist. Hoitopäiviä yhteensä Kelan kurssit Asiakkaat Kela SVOL Vuorokausia Kela SVOL RAY/SVOL-rahoitteiset kurssi Asiakkaat RAY SVOL muu Vuorokausia RAY SVOL muu Tuetut lomat kuntoutujia omaisia Vuorokausia Itsemaksettavat lomat, järjestötoiminta Asiakkaita Vuorokausia Kuntoutustoiminnan tulos 2013 Kuntoutustoiminnan tulos 2013 Toteuma 2013 Budjetti 2013 Toteuma 2012 Tuotot Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut

21 Vuosikertomus 2013 Sivu 21(39) Tuotto-/kulujäämä

22 Vuosikertomus 2013 Sivu 22(39) 4. Hallinto ja tukipalvelut Henkilöstö Toimintavuoden aikana henkilöstön määrä väheni viidellä henkilöllä, neljällä henkilötyövuodella. Vuoden alussa oli 67 työntekijää, 52 henkilötyövuotta, ja vuoden lopussa 62 henkilöä, 48 henkilötyövuotta. Vuoden aikana käytiin ytneuvottelut, minkä tuloksena Kuntoutus-Auriksesta irtisanottiin seitsemän henkilöä ja seitsemän henkilön työsopimus muutettiin osa-aikaiseksi. Henkilöstömuutokset realisoituvat toukokuussa Vuoden aikana käynnistettiin neuvottelut liiton talokohtaisen tes-sopimuksen uusimiseksi. Päätöksiä uudesta sopimuksesta ei kuitenkaan vielä tehty. Työnantajan ja henkilöstön välisten yhteistoimintaelinten, yt- ja työsuojelutoimikuntien toimikausi päättyi vuoden lopussa ja nimettiin uudet elimet vuosiksi Toimintavuodelle laadittiin henkilöstösuunnitelma, sekä päivitettiin tasa-arvosuunnitelma. Keskeistä henkilöstön osaamisen kehittämisessä oli johtamisen ja esimiestyön kehittäminen, tietohallintotaitojen lisääminen, sekä osallistuminen ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun koskien kansalaisjärjestötoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseksi käynnistettiin noin puolitoista vuotta kestävä ns. kejo- kehittämishanke, mihin osallistettiin myös koko henkilöstö. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät vuoden aikana merkittävästi. Eniten poissaoloja aiheutti tuki- ja liikuntaelin-, hengityselinsairaudet sekä vammat ja muut ulkoiset syyt. Niiden osuus kaikista yli kolmen päivän sairauspoissaoloista oli reilut 90 %. Työterveys huolto järjestettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Sukupuolijakauma Vuosi Naisia % Miehiä % Yht

23 Vuosikertomus 2013 Sivu 23(39) Toistaiseksi voimassa olevat ja määräaikaiset työsuhteet Vuosi Toist. voim. oleva % Yht Kokoaikaiset ja osa-aikaiset Vuosi % Määräaikainen koko-aikainen % osa-aikainen % Yht Henkilöstön sairauspoissaolot Vuosi Päivää/hlö , , ,2 Luottamusjohto Luottamusjohdon, liittovaltuuston ja hallituksen jäsenten toimikausi jatkui toimintavuonna toista vuotta. Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi ja hallitus seitsemän kertaa. Valtuustokokousten yhteydessä pidettiin puolen päivän ajankohtaisseminaarit ja hallitusten kokousten yhteydessä iltakoulut.

24 Vuosikertomus 2013 Sivu 24(39) Viestintä Valtakunnallinen viestintä Viestinnän vuoden 2013 yhtenä keskeisenä tavoitteena oli uudistaa Kuuloviesti-lehden ulkoasua ja sisältöä. Nykyaikaistettu ulkoasu sai lukijoilta pääsääntöisesti positiivista palautetta. Kuuloviesti ilmestyi edellisen vuoden tapaan kaikkiaan 6 kertaa. Kuuloviestin jakelua sairaaloiden kuulokeskuksiin ja -asemille lisättiin. Viestintäyksikkö tuki vuoden alussa toimintansa aloittaneen Kuuloliiton uuden kuntoutusyksikön, Kuntoutus-Auriksen markkinointia. Syksyllä suunniteltiin oma esite lasten ja nuorten linjalle. Kuulonsuojelutoiminnan tavoitteena on, että erityisesti nuoret osaavat ja haluavat suojata kuuloaan. Kuulosuoja-esitettä lähetettiin SubjectAid-palvelun kautta kaikkiaan noin kahteensataan eri oppilaitokseen. Loppuvuodesta Kuuloliitto oli myös mukana pop-artisti Robinin keikoilla jakamassa kuulonsuojaustietoa. Vuoden aikana viestintäyksikkö esitteli Kuuloliiton toimintaa useissa eri tapahtumissa: helmikuussa SuPerin (Suomen perus- ja lähihoitajaliitto) valtakunnallisilla päivillä, huhtikuussa Satakieliohjelman Kommunikaatiomessuilla ja lokakuussa Iloveme-messujen terveys-osastolla. Vuosikertomus 2012 julkaistiin ainoastaan verkkoversiona ja yhteistyökumppaneille lähetettiin kertomusta mainostava postikortti. Keväällä painatettiin myös uusi Kun keskustelukumppani ei kuule hyvin -postikortti. Kuuloliiton verkkosivuston ( kuukausittainen kävijämäärä kasvoi vuonna 2013 lähes puolellatoista tuhannella. Käyntejä oli keskimäärin noin kuukaudessa. Myös Facebook-tykkääjien määrä ylitti tuhannen rajan vuoden aikana. Kuuloliiton toiminnasta uutisoitiin vuoden aikana kaikkiaan noin 250 kertaa. Suurin osa uutisista käsitteli vapaaehtois- ja yhdistystoimintaa. Kuuroutuneiden ja sisäkorvaistutteen käyttäjien tiedote ilmestyi kahdesti. Alueellinen viestintä Alueellisen viestinnän keskeinen tehtävä on ylläpitää viestintävastaavien verkostoa ja tarjota neuvontaa piireille ja yhdistyksille. Perinteisessä viestintävastaavien toiminnanohjauspäivässä toukokuussa perehdyttiin kirjoittajan ilmaisuun. Viestintätyöryhmät kokoontuivat kuulopiireissä yhteensä yksitoista kertaa. Kuulopiirien esitteitä päivitettiin Kuuloliiton luottamushenkilöiden omalle verkkosivustolle, Yhdistysnettiin. Sivuston rakennetta uudistettiin yhteistyössä järjestöosaston kanssa.

25 Vuosikertomus 2013 Sivu 25(39) Länsi-Suomen piirin viestintätyöryhmä järjesti Seinäjoella Hiljan päivän tapahtuman, joka keräsi 80 osanottajaa. Kuulovammaiset nuoret esittelivät toimintaansa kuulonsuojausteemalla Oulussa toukokuussa. Alueilla järjestettiin myös atk- ja sosiaalisen median koulutusta viestintäaktiiveille. Hallinnon ja tukipalveluiden tulos 2013 Hallinnon ja tukipalveluiden tulos 2013 Toteuma 2013 Budjetti 2013 Toteuma 2012 Tuotot Henkilöstökulut Vuokrat Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Talous Kuuloliiton taloudellinen tulos tilikaudelta 2013 oli pettymys. Alijäämää kertyi kaikkiaan ,00 euroa ( ,17 euroa vuonna 2012). Vaikka tulos parani edellisestä vuodesta eurolla, oli alijäämän määrä kuitenkin huomattavasti suurempi kuin mitä tilikauden 2013 alussa osattiin odottaa. Ennakoitua heikomman tuloksen taustalla olivat edelleen laskeneet kuntoutustoiminnan tuotot. Ennakoitua pienempiä tuottoja ei tilikauden aikana kyetty kompensoimaan riittävästi kustannuksia karsimalla. Kuuloliitossa on jo useamman vuoden ajan eletty voimakkaasti laskevien tuottojen aikaa. Vaikka kustannuksia on pyritty karsimaan vastaavasti ja sen vuoksi myös henkilöstöä on vähennetty merkittävissä määrin, ei talouden tasapainoa ole saavutettu. Tulevien vuosien taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa liiton kuntoutustoiminnan asiakasmäärien kehitys. Haasteellisen tilanteesta tekee se, että Kuuloliitto sai järjestettäväkseen ainoastaan murto-osan Kelan kustantamista kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista vuosina Kilpailutuksen lopputulos tarkoittaa Kuuloliiton osalta, että on entistä haasteellisempaa saada Kelan järjestämisvastuulla olevaa kuntoutustoimintaa kannattamaan. Muiden, kuin kuntoutustoiminnan osalta toiminnan taloudellinen tulos oli ennakoitu. Ennakoidun tuloksen toteutumiseen vaikuttaa paljolti se, että toiminnan rahoitus on pääasiassa RAY-avustusten varassa ja niiden määrä on yleensä tiedossa useiksi vuosiksi eteenpäin.

26 Vuosikertomus 2013 Sivu 26(39) KUULOLIITTO RY:N TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,94 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,94 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,72 Rakennukset ja rakennelmat , ,43 Koneet ja kalusto 7 941, ,00 Muut aineelliset hyödykkeet 1 026, ,61 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,76 Sijoitukset Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet , ,59 Omakatteiset rahastot Osakkeet ja osuudet , ,21 Rahat ja pankkisaamiset , ,27 Omakatteiset rahastot yhteensä , ,48 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet / tavarat 8 119, ,12 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset konserniyrityksiltä 0, ,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 0, ,00 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,44 Lainasaamiset 0, ,73 Muut saamiset 9 304, ,22 Siirtosaamiset , ,50

27 Vuosikertomus 2013 Sivu 27(39) Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,89 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit 0,00 0,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,99 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,00 VASTAAVAA , ,77 KUULOLIITTO RY TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Omakatteiset rahastot , ,52 Omakatteisten rahastojen käyvän arvon rahasto , ,47 Omakatteisten rahastojen oma pääoma yht , ,05 Toimintapääoma , ,63 Kuuloliiton käyvän arvon rahasto , ,76 Muut rahastot , ,22 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä , ,23 Tilikauden yli- / alijäämä , ,17 Oma pääoma yhteensä , ,74 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Yritystilin limiitti , ,98 Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,04 Ostovelat , ,07 Muut velat , ,34 Siirtovelat , ,58 Siirtovelat omakatteiset rahastot 6 247, ,02 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,05 VASTATTAVAA , ,77

28 Vuosikertomus 2013 Sivu 28(39) KUULOLIITTO RY:N TULOSLASKELMA KOKEILU- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Tuotot , ,21 Henkilöstökulut , ,93 Vuokrat , ,88 Muut kulut , ,60 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,20 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA Tuotot , ,23 Henkilöstökulut , ,69 Vuokrat , ,47 Muut kulut , ,93 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,86 KUNTOUTUSPALVELUT Tuotot , ,22 Henkilöstökulut , ,72 Vuokrat , ,44 Muut kulut , ,22 Poistot , ,57 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,73 TUKIPALVELUT Tuotot , ,12 Henkilöstökulut , ,76 Vuokrat , ,95 Muut kulut , ,54 Poistot , ,92 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,05 VARSINAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ Tuotot yhteensä , ,78 Henkilöstökulut yhteensä , ,10 Vuokrat yhteensä , ,74 Muut kulut , ,29 Poistot , ,49 VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ , ,84 JÄSENMAKSUT Tuotot yhteensä , ,00

29 Vuosikertomus 2013 Sivu 29(39) Kulut , ,38 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,62 KERÄYKSET Tuotot yhteensä , ,50 Kulut , ,47 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,03 VARAINHANKINNAN MYYNTI Tuotot yhteensä 425,94 540,00 Kulut -367, ,28 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ 58, ,28 SIJOITUSTOIMINTA Tuotot yhteensä , ,03 Kulut , ,95 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ , ,08 RAHOITUSTOIMINTA Tuotot yhteensä 1 252, ,92 Kulut 0,00 0,00 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ 1 252, ,92 SATUNNAISET ERÄT TESTAMENTIT JA LAHJOITUKSET Tuotot yhteensä 5 024, ,30 Kulut -324,17 0,00 TUOTTO- / KULUJÄÄMÄ 4 700, ,30 YLEISAVUSTUKSET , ,00 INVESTOINTIAVUSTUKSET 0,00 0,00 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 0,00 0,00 RAHASTOSIIRROT OMAKATTEISET RAHASTOT Tuotot yhteensä , ,73 Kulut , ,73 OMAKATTEISET RAHASTOT YHTEENSÄ 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ , ,17

30 Vuosikertomus 2013 Sivu 30(39) 6. Toimintakertomus Toiminta-ajatus Kuuloliitto on toiminut vammaisjärjestönä vuodesta 1930 vaikuttamalla asiantuntijajärjestönä kansalaismielipiteeseen ja päätöksentekijöihin sekä tarjoamalla kuntoutusta erityisryhmille. Liiton tavoitteet ja toiminta ovat painottumassa yhä enemmän huonokuuloisten ihmisten oikeuksien valvomisen suuntaan sekä siirtymässä perinteisestä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisemisestä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Päämääränämme on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Ympäristötekijät Nykyisen informaatioyhteiskunnan merkitys ja kommunikaation vaatimukset korostuvat kaiken-ikäisten huonokuuloisten elämässä. Väestön ikääntymisen myötä nopeasti kasvava ikäkuuloisten määrä heijastuu kansalaisjärjestötoimintaamme ja lisää liiton toiminnan merkitystä yhteiskunnassa. Lisääntyvä vapaa-ajan melu uhkaa eritoten nuorten kuuloa. Huonokuuloisten määrä kasvaakin ikähaitarin molemmista päistä. Väestön alueellinen keskittyminen kasvukeskuksiin johtaa siihen, että paikallisia kuuloyhdistyksiä ja niiden aktiivista toimintaa tarvitaan yhä enemmän. Ympäristömeluongelmat ovat lisääntyneet, vaikka yleinen kehitys melutasojen alentamiseksi on ollut myönteistä. Kuulonsuojelutoiminnalla on tärkeä rooli liiton kansanterveystyössä. Tarjoamme vapaaehtoistoimintaa, johon on matala kynnys osallistua. Vaikutamme siihen, että ikäkuuloiset saavat laadukkaita kuulonhuollon peruspalveluja. Edistämme sitä, että, työyhteisöissä ja oppilaitoksissa otetaan huomioon kuulovammaisten tarpeet. Kuulonsuojaustyö kohdistetaan nuorille. Riskit ja epävarmuustekijät Liiton kaikista tuotoista Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustuksien osuus oli noin 57,07 prosenttia. RAY:n avustuksilla on siis ratkaisevan tärkeä merkitys huomattavalle osalle liiton toimintaa. RAY:n vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjeellisen avustussuunnitelman perusteella voi olettaa liiton kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten pysyvän ennallaan. Kuntoutuspalvelujen tuottamisen osalta toiminnan nykyinen taso pienenee ja siitä huolimatta taloudellinen riski on olemassa. Kansaneläkelaitokselle (Kela) tuotettavien palveluiden määrä vähenee. Kuntoutuspalvelujen tuotannossa pääosa kuluista ovat kiinteitä ja taloudellinen liikkumavara on pieni. Vähäisetkin muutokset kuntien maksusitoumuksissa tai Kelan lähetteellä tulevissa asiakasmäärissä saattavat aiheuttaa alijäämäisen tuloksen kuntoutusyksiköissä.

31 Vuosikertomus 2013 Sivu 31(39) Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen RAY:n avustukset toimintavuodelle kattoivat kansalais- ja tukitoimintojen kulut. Kuntoutuksen tuotot eivät kattaneet Kuntoutus-Auriksen (K-A) kuluja. K-A ei menestynyt Kansaneläkelaitoksen (Kela) kilpailutuksessa vuosien osalta. YT-neuvotteluiden jälkeen tehtiin päätös osa-aikaistamisista ja irtisanomisista kuntoutustyöntekijöiden parissa. Liiton kuntoutuspalvelujen ja - organisaation kehittämistä jatkettiin. Kopolan kurssikeskuksen korjaustarpeita arvioitiin pitkin vuotta ja todettiin välttämättömien investointien nousevan arviolta n euroon. Kiireelliset pienkorjaukset tehtiin välittömästi Loppuvuonna 2013 RAY:n hallituksen ehdottama kokonaisavustustaso Kuuloliitolle vuoden 2014 osalta kääntyi selvään nousuun. Järjestötoiminta Vaikuttamistyössä tulkkauspalvelujen epäkohdat olivat vahvasti esillä koko vuoden ajan. Yhteistyössä muiden kuulovamma-alan järjestöjen kanssa tehtiin useita kannanottoja Kansaneläkelaitoksen linjauksista. Keskeiseksi vaikuttamisen kohteeksi nousi myös ikäihmisten kuulonkuntoutuksen ja apuvälineiden saanti. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti tiedottamaan ikäihmisille heidän oikeuksistaan palvelujen saantiin ja annettiin heille neuvontaa ja ohjausta. Tätä tehtiin yhteistyössä yhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa niiden järjestämissä kuuloinfo-, kuulopäivä- tai aistipäivä tilaisuuksissa sekä kuuloyhdistysten kuulolähipalvelussa. Kuulovammaisten nuorten opiskeluolosuhteisiin vaikutettiin selvittämällä heidän opiskeluolosuhteitaan toisen asteen oppilaitoksissa. Selvitystyö oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa projektia Yhdenvertaisuus ja osallisuus 2. asteen opiskelussa. Sähköisen viestinnän painopistealueena oli edelleen televisio-ohjelmien tekstityksen laatuun vaikuttaminen. Tekstityspalvelun määrän ja laadun kehitystä seurattiin televisioyhtiöiden ja käyttäjäryhmien välisessä tekstityksen seurantaryhmässä, ja aiheesta järjestettiin Kuurojen Liiton kanssa seminaari. Aluetyön keskeisimmäksi tehtäväksi muodostui yhdistysten toimintavalmiuksien ja tarpeiden selvittäminen. Toimintavuonna käytiin lähes kaikkien yhdistysten kanssa kehittämiskeskustelut, tosin muutaman yhdistyksen keskustelu jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Tavoitteena oli selvittää yhdistysten kehittämisalueita sekä tuen ja ohjauksen tarvetta. Valtakunnallisia ja alueellisia koulutus- ja toiminnanohjaustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 29, joihin osallistui noin 350 henkilöä. Koulutuksen aiheita olivat mm. kuulolähipalvelutoiminta, sosiaalinen media, jäsenhankinta, alueellinen vaikuttaminen ja kuunteluolosuhteiden kartoittaminen.