VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 1(25) LV , liite 2 VUOSIKERTOMUS Kuuloliitto ry

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 1(25) LV , liite 2 VUOSIKERTOMUS 2015 Kuuloliitto ry

2 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 2(25) Sisällys TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN KUULOLIITON TOIMINTA... 5 KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA Yleistä Alue- ja vapaaehtoistoiminta Ikäkuuloisten kuulonhuollon palvelut Tulkkaus- ja vammaispalvelut Lapset ja nuoret Toimiva kuunteluympäristö ja viestintä Kansainvälinen toiminta Lausunnot ja kannanotot HANKKEET JA OHJELMAT Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projekti ( ) Työpaikka Kuuloliitossa -projekti (2015) Satakieliohjelma Harvinaiset-toiminta KOPOLAN KURSSIKESKUS HALLINTO Henkilöstö Luottamusjohto TUKIPALVELUT Viestintä Varainhankinta ja yritysyhteistyö Talous KONSERNIYHTIÖT KUULO-AURIS OY KHL-MARKKINOINTI OY LIITTEET... 23

3 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 3(25) TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2015 Liiton uusi strategiakausi käynnistyi. Toimintavuoden keskeisenä teemana oli ikähuonokuuloisuus ja ikääntyneiden kuulonkuntoutus. Vuoden aikana otettiin kantaa vammaislainsäädännön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. TV-ohjelmien tekstitysvelvoitteen kohtalo nousi jälleen ajankohtaiseksi vaikuttamiskohteeksi. Liitto antoi lukuisia lausuntoja ja kannanottoja eri aiheista. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustustaso jatkoi nousuaan liiton osalta. RAY julkisti avustustoiminnan linjaukset Liiton uusi osakeyhtiö Kuulo-Auris Oy aloitti toimintansa vuoden alussa. Liiton 85-vuotisjuhlavuoden tapahtumia järjestettiin eri puolella Suomea. Luottamushenkilöt ja toimihenkilöt vierailivat useissa paikallisyhdistyksissä juhlapuhujina, esitelmien pitäjinä sekä ansiomerkkien jakajina. Eri tilaisuuksissa ja järjestöissä pidettiin kuuloon ja kuntoutukseen liittyviä alustuksia. Kuuloliitto allekirjoitti vetoomuksen vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä hallituskaudella Pitkään odotettu 112-hätätekstiviestipalvelu tulee käyttöön vasta vuonna Rahapelitoimijoiden RAY:n, Veikkauksen ja FinnToton yhdistäminen puhutti järjestökenttää, koska asia vaikuttaa keskeisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiin. Suomen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti yhdistää kolme eri rahapelitoimijaa yhdeksi valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Laadittava jakosuhdelaki tulee kuitenkin takaamaan järjestöjen avustustason jatkumisen ennallaan. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin keväällä Eila Heinonen ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Alamommo. RAY tarkasti liiton toiminnan ja talouden. Kansaneläkelaitos (Kela) auditoi liiton omistaman Kuulo-Auris Oy:n tuottaman lasten ja nuorten kurssitoiminnan. Alueelliset sopeutumisvalmennuskurssit käynnistyivät ja ne saivat hyvän vastaanoton. Harvinaiset-ohjelma perusti taustatyöryhmän, joka koostuu osallisista. Kuhmoisissa vietettiin kesällä liiton kurssikeskuksen, Kopolan, 40-vuotisjuhlaa. Kopolan kannatusyhdistys osallistui vahvalla panoksella järjestettyihin useisiin talkoisiin. Neuvoteltiin Svenska hörselförbundetin kanssa syventävästä yhteistyöstä. Yhteistyötä tehtiin myös Suomen Meniere-liiton kanssa. SOSTE perusti kuntoutusverkoston, johon liiton edustaja valittiin puheenjohtajaksi. Euro-CIU symposium työryhmä aloitti aktiivisen työskentelyn.

4 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 4(25) Vapaaehtoisten ja toimihenkilöiden työstämälle aikuisten CI-projektille myönnettiin rahoitus kolmeksi vuodeksi. Aikuisten CI-esite ilmestyi. Valtakunnallisen vammaisneuvoston (VANE) varsinaiseksi jäseneksi valittiin Kuuloliiton puheenjohtaja Eija Isaksson. Osallistuttiin eri sidosryhmien hallitustyöskentelyyn. Esitelmöitiin Audiologian päivillä liiton toiminnasta ja Audiologilääkärien vuosikokouksessa nostettiin esille kuulonhuollon tämänhetkisiä ongelmakohtia. Liitolla oli edustus huonokuuloisten maailmanjärjestön, Euroopan järjestön sekä sisäkorvaistutetta käyttävien Euroopan järjestön hallituksissa. Lisäksi liiton edustajat osallistuivat huonokuuloisten nuorten maailmanjärjestön, kuuroutuneiden pohjoismaisen neuvoston sekä huonokuuloisten pohjoismaisen yhteistyökomitean vuosikokouksiin ja teemaseminaareihin. Vuoden 2015 maailmanlaajuisen Ear Care Day:n teema oli Make Listening Safe. Kansainvälistä toimintaa koordinoi valtakunnallinen työryhmä. Mediassa näyttiin pitkälti ikäkuulo- ja kuulonsuojausteemoilla. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin aktiivisesti liiton verkkosivuilla, Facebookissa ja Twitterissä. Verkkosivustouudistuksen valmistelu aloitettiin. Varainhankintaan investoitiin henkilö- ja talousresursseja. Liitolle hankittiin kuuloauto Siiralan rahaston avulla. Kuurojen Palvelusäätiö (KPS) hyväksyi osaltaan taloushallinnon jatkamisen osakeyhtiömuotoisena Kuuloliiton kanssa ja Järjestöpalvelu Oy aloitti toimintansa Seuraavien toimintavuosien mahdollisia riskejä ovat RAY:n tuottojen kasvun pysähtyminen sekä Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan tulevat kilpailutukset. Kuuloliiton vuosi 2015 oli myös taloudellisesti varsin onnistunut, sillä liitto teki ensimmäistä kertaa ylijäämää sitten vuoden Konsernitilinpäätös osoittaa ylijäämää euroa, josta liiton osuus 866 euroa. Pekka Lapinleimu Toiminnanjohtaja Kuuloliitto ry

5 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 5(25) KUULOLIITON TOIMINTA KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA 1.1. Yleistä Toimintavuosi käynnisti liiton uuden strategiakauden ( ), jolle ajanjaksolle toimintojen strategiset tavoitteet oli asetettu. Tavoitteet on esitetty vuosikertomuksessa kunkin toiminta-alueen alussa. Toiminta noudatti strategian toimenpideohjelmaa, jossa on määritelty toimenpidelinjaukset ja vuosittaiset toimenpiteet. Vuoden teema Kuulolla koko iän nousi yhdestä strategian keskeisimmästä tavoitteesta, joka käsittelee ikähuonokuuloisuutta ja ikääntyneiden kuulonkuntoutusta. Aihe oli vahvasti esillä paitsi vaikuttamistyössä myös alueellisissa tapahtumissa ja luentotilaisuuksissa, joita järjestettiin liiton 85- vuotisjuhlavuoden kunniaksi eri puolilla Suomea. Liitto otti vuoden aikana aktiivisesti kantaa vammaislainsäädännön ja sosiaalija terveydenhuollon uudistuksiin. Syksyllä ajankohtaiseksi vaikuttamisen aiheeksi nousi televisio-ohjelmien tekstitysvelvoite, jota arvioitiin liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa mediatyöryhmässä. Vuoden 2015 Herkällä korvalla -esteettömyyspalkinto luovutettiin liittovaltuuston kokouksessa Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n johtajalle, arkkitehti Kirsti Pesolalle. Liittoon kuului toimintavuonna 86 jäsenyhdistystä. Yhdistyksissä oli vuoden lopussa yhteensä (edellisvuonna ) liiton jäsenmaksuosuuden maksanutta jäsentä. Yhdistyksiin liittyi vuoden aikana uutta jäsentä (edellisvuonna 1 355) Alue- ja vapaaehtoistoiminta Tavoitteena on, että vapaaehtoistoiminnalle on hyvät toimintaedellytykset ja että sen kehittämisen tueksi on monipuolista tietoa. Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan ohjauksen ja tukimuotojen kehittämiseksi suunniteltiin alue-, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Toimintavuonna liitto sai ensimmäisen kerran Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän jäsenjärjestöavustuksen yhdistyksille jaettavaksi. Tätä avustusta liitto myönsi 47 yhdistykselle, ja sen tavoitteena oli tukea ja kannustaa yhdistyksiä järjestämään liiton strategian aihealueisiin liittyviä tiedotus- ja vaikuttamiskampanjoita, yleisötapahtumia ja -luentoja sekä kerhotoimintaa. Yhdistyksiä tuettiin liiton juhlavuoden alueellisten tapahtumien suunnittelussa. Yhteensä yhdistykset järjestivät 29 tapahtumaa.

6 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 6(25) Piirien neuvottelukuntien kokouksissa valittiin piirien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat toimikaudelle ja päätettiin alueellisista toimintasuunnitelmista. Kokousten yhteydessä järjestettiin myös koulutus- ja virkistyspäiviä. Kuulopiireissä järjestettiin lisäksi 16 muuta alueellista neuvottelu- ja kehittämispäivää, virkistystapahtumaa, vertaistapaamista ja seminaaria, joihin osallistui yhteensä noin 500 henkilöä. Valtakunnallisille kesäpäiville, jotka järjestettiin Rokualla, osallistui noin 180 henkilöä. Järjestelyistä vastasi Oulun piiri. Kuulon tuki ry antoi taloudellista tukea kesäpäivien järjestämiseen. Piirien, toimialayhdistysten ja toimikuntien puheenjohtajien neuvottelupäivillä käsiteltiin aluetoiminnan ajankohtaisia asioita sekä puheenjohtajiston roolia toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Alueellinen vaikuttamistoiminta Yhdistys vaikuttajana -hankkeeseen ( ) osallistuu 11 yhdistystä. Hankkeessa yhdistykset suunnittelevat ja toteuttavat alueensa tarpeista lähtevän oman vaikuttamishankkeensa. Vuonna 2015 Kuuloliitto tuki hankkeessa mukana olevien yhdistysten vaikuttamistoimintaa järjestämällä seminaarin ja kaksi toiminnanohjauspäivää sekä tarjoamalla yhdistyskohtaista ohjausta. Lisäksi järjestettiin piirikohtaisia vaikuttamiskoulutuksia. Vapaaehtoisten koulutukset ja toiminnanohjaukset Yhdistysten ja vapaaehtoisten tukemiseksi järjestettiin yhteensä seitsemän valtakunnallista koulutus- ja toiminnanohjaustilaisuutta. Nämä olivat tarkoitettu kuulolähipalvelutoimijoille, piirien esteettömyysvastaaville, kokemuskouluttajille ja tulkkauspalvelun vertaiskouluttajille. Lisäksi järjestettiin myös yhdistyskohtaista toiminnanohjausta hallitustyöskentelystä. CI-toimikunnan ja sisäkorvaistutemaahantuojien yhteistyönä järjestettiin CItukihenkilöille toiminnanohjaustilaisuus. Piirikohtaisia koulutuksia järjestettiin mm. viestinnästä, yhdistystoiminnan perusteista ja vaikuttamisesta sekä kuunteluolosuhdekartoituskoulutuksia. Yhteensä valtakunnallisia ja alueellisia koulutus- ja toiminnanohjaustilaisuuksia järjestettiin 22 ja niihin osallistui 345 henkilöä. Erityisryhmien toiminta Liiton erityisryhmien toimintaa suunnitteli ja organisoi kaksi vapaaehtoistoimijoista koostuvaa toimikuntaa, kuuroutuneiden toimikunta ja sisäkorvaistutetta käyttävien CI-toimikunta. Lisäksi nuorten toimintaa organisoi nuorisotoimikunta Nuto, jonka toiminnasta on kerrottu tarkemmin kohdassa 1.5. Valtakunnalliset toimialayhdistykset, Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ja Suomen Tinnitusyhdistys, järjestivät koulutusta, tapahtumia ja vertaistukea henkilöille, jotka sairastavat akustikusneurinoomaa tai joilla on tinnitus.

7 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 7(25) CI-toimikunta järjesti viikonlopputapahtumat Kopolassa ja Valkealassa, joihin osallistui yhteensä 65 henkilöä. Viikonlopun yhteydessä CI-toimikunta piti yleiskokouksen. CI-toimikunta osallistui CI-tukihenkilötoiminnan ja Sisäkorvaistute -esitteen suunnitteluun. Lisäksi CI-toimikunnan aloitteesta jätettiin Rahaautomaattiyhdistykselle avustushakemuksen kolmivuotiselle ( ) CItukiverkosto -projektille. Kuuroutuneiden toimikunta järjesti yhteistyössä Viron huonokuuloisten liiton kanssa viikonlopputapahtuman Tallinnassa. Viikonloppuun osallistui 50 henkilöä. Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutteen käyttäjien jäsenlehti Krt-tiedote ilmestyi kaksi kertaa Ikäkuuloisten kuulonhuollon palvelut Tavoitteena on, että ikääntyneiden vuorovaikutuksessa ja toimintakyvyn ylläpidossa tunnistetaan hyvän kuulemisen merkitys, ja että ikääntyneet saavat lakisääteiset kuulonkuntoutuksen palvelut ja apuvälineet. Ikääntyneiden kuulonkuntoutuspalveluiden järjestämiseen otettiin kevään aikana vahvasti kantaa liiton vaaliteeseissä sekä sosiaalisessa mediassa. Vaaliteesejä jaettiin eri puolilla Suomessa järjestetyissä vaalitapahtumissa ja toimitettiin myös Eduskunnan Vammaisasioiden yhteistyöryhmässä (VAMYT) toimiville kansanedustajille. Juhlavuoden blogin teemana oli Kuulolla koko iän. Siinä julkaistiin kirjoituksia ikääntymisestä, kuulemisesta, teknologiasta ja muista teemaan sopivista aiheista. Blogia luettiin 2045 kertaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen otettiin kantaa yhteistyössä SOSTE ry:n koordinoiman potilas- ja kansanterveysjärjestöjen POTKA - verkoston kanssa. Verkoston jäsenet vierailivat myös Kuuloliitossa, jossa heille esiteltiin ikäkuuloisten tilannetta ja liiton vaaliteesejä. Tietoa kuulosta ja kuulonkuntoutuksesta levitettiin alueellisesti järjestetyissä kuuloinfoissa ja kuulopäivissä. Niitä järjestettiin kuuloyhdistysten kanssa yhteensä 83 ja osallistujia niissä oli yhteensä henkilöä. Toimihenkilöiden lisäksi tilaisuuksissa toimi luennoitsijoina myös yhdistysten vapaaehtoistoimijoita. Pohjois-Suomessa yhdistysten kanssa järjestettiin kolme tinnitustapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 180 henkilöä. Neljällä paikkakunnalla järjestettiin yhdistysten ja Oticon Oy:n kanssa kuuloautotilaisuuksia, joissa tehtiin kuuloseuloja. Toimihenkilöt pitivät kuuloon ja kuulonkuntoutukseen liittyviä asiantuntijaluentoja yhteensä 26. Näistä kuusi oli Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n ja Hyvinvointilomat ry:n järjestämille tuetuilla lomille. Lisäksi osallistuttiin kolmelletoista järjestö- ja terveysmessuille. Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sai noin 500 henkilöä ja liiton neuvontapuhelimeen soitettiin yhteensä 178 kertaa. Verkon kautta vastattiin Kysy kuulosta -kysymyksiin 123 kertaa.

8 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 8(25) Liitto järjesti eri puolilla Suomea kuusi alueellista sopeutumisvalmennuskurssia ikääntyneille kuulokojeen käyttäjille ja heidän läheisilleen. Kurssit olivat kaksipäiväisiä, ja niissä käsiteltiin ja harjoiteltiin mm. kuulokojeen ja induktiosilmukan käyttöä sekä huuliltalukua. Kahdella kurssilla järjestettiin myös seurantapäivä. Yhteensä kursseille ja seurantapäiviin osallistui 110 henkilö, joista 22 henkilöä osallistui seurantapäiviin. Kuulolähipalvelutoiminta Kuuloyhdistysten vapaaehtoiset tarjosivat vertaistukeen perustuvaa kuulolähipalvelua eri puolilla Suomea. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä erityisesti ikääntyneiden huonokuuloisten syrjäytymistä, tukea heidän suoriutumistaan jokapäiväisessä elämässä sekä saada kuulokojeet aktiiviseen käyttöön. Toiminnassa oli mukana 384 vapaaehtoista 56 yhdistyksestä. Vapaaehtoisten järjestämiä vastaanottotilaisuuksia oli 1369 ja henkilökohtaista ohjausta neuvontaa sai noin 9820 asiakasta. Puhelimitse ja verkon kautta neuvontaa annettiin yli 930 asiakkaalle. Lisäksi tehtiin 907 kotikäyntiä. Vapaaehtoiset käyttivät toimintaan vuoden aikana 9315 tuntia. Yhdistysten kuulolähipalvelutoimintaa tuettiin järjestämällä yhdeksän alueellista ja viisi yhdistyskohtaista toiminnanohjaustilaisuutta, joihin osallistui 181 vapaaehtoista eripuolilla Suomea. Uusia toimijoita koulutettiin 14. Kuulolähipalvelutoimintaa koordinoi ja kehitti valtakunnallinen työryhmä Tulkkaus- ja vammaispalvelut Tavoitteena on, että tulkkaus- ja vammaispalvelut toimivat laadukkaasti asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Liitto vaikutti vammaislainsäädännön uudistukseen yhdessä Vammaisfoorumin kanssa sekä tekemällä kannanottoja suoraan ministeriön Valas -työryhmän sihteeristölle. Kannanotoissaan liitto vastusti vammaislainsäädäntöön suunniteltua soveltamisalarajoitusta, joka jättäisi ikääntyneet lain ulkopuolelle. Eduskunnan Vammaisasioiden yhteistyöryhmälle (VAMYT) annettiin kaksi kannanottoa liittyen vammaislainsäädännön uudistamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatioon. Liitto osallistui yleiseurooppalaisen vammaiskortti -hankkeen (InclEUsive Card) suunnitteluun ja rahoitushakemukseen. Tavoitteena on, että kortin haltija voi tarvittaessa todentaa vammaisuutensa julkisissa liikennevälineissä tai tiloissa. Tulkkauspalveluihin vaikutettiin yhdessä muiden kuulovammaisalan järjestöjen kanssa sekä osallistumalla Kansaneläkelaitoksen (Kela) yhteistyöfoorumiin ja kehittämispäiville. Kirjoitustulkkauksen tulkkeen tallennuksesta ja luovutuksesta järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta, joihin osallistuivat Suomen kirjoitustulkit ry, Viit-

9 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 9(25) tomakielialan Palveluntuottajat ry, Suomen Kuurosokeat ry, Kuurojen Liitto ry sekä Kuuloliitosta kuuroutuneiden toimikunnan ja CI-toimikunnan edustajat sekä toimihenkilöitä. Tekijänoikeusneuvostolta pyydettiin lausunto kirjoitustulkkauksen tekijänoikeuksista ja Kelalta lausunto siitä, rikkooko tulkkeen luovutus tulkin salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Saatujen lausuntojen pohjalta jatketaan neuvotteluja vuonna Eduskunnan oikeusasiamieheltä saatiin vastaus kuulovammaisjärjestöjen tekemään selvityspyyntöön tulkkauspalveluiden ongelmista. Oikeusasiamies totesi päätöksessään Kelan laiminlyöneen tiedotusvelvoitettaan ja myös sitä, ettei kielteisistä päätöksistä annettu ohjeistusta valituksen tekemiseen. Tulkkauksen laadun määrittely käynnistyi yhteistyössä liiton kuuroutuneiden toimikunnan ja CI-toimikunnan kanssa. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR) toteutti tulkkauksen laatuun liittyvän kyselyn, johon kerättiin näkemyksiä kaikilta asiakasryhmiltä. Myös Kuuloliitto laati kyselyn jäsenistölleen tulkkauspalvelun toimivuudesta sekä tulkkauksen laadusta. Kyselyiden tuloksia on tarkoitus tarjota Kelalle käytettäväksi seuraavassa tulkkauspalveluiden kilpailutuksessa. Järjestettiin 33 viitotun puheen keskitason tenttiä, 59 viitotun puheen tulkkirekisterikoetta sekä 9 rekisterikokeen uusintaa. Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän jäsenjärjestöjen ylläpitämä tulkkirekisteri lakkautettiin vuoden lopussa. Viitotun puheen keskitason tenttimateriaali uusittiin Lapset ja nuoret Tavoitteena on, että kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla on tietoa omasta kuulovammastaan ja sen vaikutuksista ja että lasten ja nuorten toiminnassa otetaan huomioon myös monikulttuurisuus. Toiminnan kohderyhmänä olivat huonokuuloiset ja sisäkorvaistutetta käyttävät vuotiaat lapset ja vuotiaat nuoret. Erilaisissa viikonlopputapahtumissa ja leireillä heillä oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia muiden vastaavassa tilanteessa olevien lasten ja nuorten kanssa huonokuuloisena elämisestä. Leireillä heille tarjottiin lisäksi tietoa kuulon apuvälineistä sekä ohjausta esimerkiksi ammatinvalintaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Lasten leirit järjestettiin Haukiputaalla ja Hangossa, jossa järjestettiin myös leirien suunnitteluviikonloppu. Nuorten valtakunnallinen leiri järjestettiin Leppävirralla. Leirien teemana oli tiede ja taide ja yhteensä niille osallistui 79 lasta ja nuorta. Leiritoimintaa esiteltiin valokuvanäyttelyllä mm. Audiologian päivillä ja Satakieliseminaarissa. Yhteistyössä muiden kuulovammaisjärjestöjen ja Kuurojen kansanopiston kanssa järjestettiin leirinohjaajien kaksipäiväinen koulutus. Kuulovammaisjärjestöjen nuorten ja lasten toiminnasta vastaavat kokoontuivat säännöllisesti Sateenvarjo-verkoston yhteistyöpalavereihin, joissa koordinoitiin leiritoimintaa ja suunniteltiin myös muita tapahtumia.

10 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 10(25) Yli 18-vuotiaiden toimintaa suunnitteli ja organisoi valtakunnallinen nuorisotoimikunta Nuto. Se järjesti nuorten pääsiäistapahtuman Vuokatissa sekä Nuton yleiskokouksen ja pikkujoulut Pieksämäellä. Nuoret osallistuivat myös huonokuuloisten nuorten maailmanjärjestön toimintaan. Liiton nuorisotoimikunnan toiminnasta valmistui esite. Nuorten toimintaan osallistui yli 80 henkilöä. Oulun kuulopiirin alueella toimi alueellinen nuorten ryhmä, joka järjesti valokuvaustyöpajan alueensa kuulovammaisille nuorille, tapaamisen murrosikäisille ja heidän sisaruksilleen sekä pikkujoulut. Yhteensä alueelliseen toimintaan osallistui noin 25 henkilöä Toimiva kuunteluympäristö ja viestintä Tavoitteena on, että kuulovammaiset ovat mukana palvelujen suunnittelussa ja heidän tarpeensa otetaan huomioon päätöksenteossa. Hyvät kuunteluolosuhteet ja visuaalinen tiedonsaanti nähdään tärkeänä osana esteettömyyttä. Televisio-ohjelmien tekstitysvelvoite nousi ajankohtaiseksi vaikuttamisen aiheeksi toimintavuoden lopulla, kun liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän pohtimaan mediayhtiöiden toimintaedellytyksiä ja sääntelyä. Arvioinnin kohteena oli myös tekstitysvelvoite. Liitto teki asiasta kannanoton mediatyöryhmälle ja neuvotteli asiasta televisioyhtiöiden, kansanedustajien ja liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten kanssa. Yhteistyössä Qlu Oy:n kanssa avattiin nettipohjainen palvelu, johon voitiin siirtää tietoja julkisten tilojen kuunteluolosuhteista. Kuulopiirien esteettömyysvastaavat koulutettiin palvelun käyttöön sekä selvittämään tilojen kuunteluolosuhteita. Esteettömästä kuunteluympäristöstä luennoitiin erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa yhteensä 25 kertaa. Kuulovammaisten huomioonottaminen palvelujen suunnittelussa oli aiheena Kuluttajaparlamentin täysistunnossa ja Suomen Design for All -verkoston Saavutettava verkkoympäristö - seminaareissa pidetyissä alustuksissa. Helsingin keskustakirjaston ja THL:n pääkonttorin rakennushankkeissa konsultoitiin tilojen kuunteluolosuhteista. Kuuloliitto liittyi jäseneksi kansalliseen standardisointikomiteaan (Metsta), joka hoitaa eri aihealueiden standardisointia Suomessa ja vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin Kansainvälinen toiminta Kuuloliitolla oli edustus huonokuuloisten maailmanjärjestön (IFHOH), huonokuuloisten Euroopan järjestön (EFHOH), sisäkorvaistutetta käyttävien Euroopan järjestön (Euro-CIU) sekä kuuroutuneiden pohjoismaisen neuvoston (VDNR) toimielimissä. IFHOH:in rahastonhoitajana toimi Niklas Wenman ja hänen jälkeensä Heikki Niemi. Eija Isaksson toimi IFHOH:n nimityskomitean puheenjohtajana. EFHOH:n hallituksen jäsenenä toimi Jaana Linna, Euro- CIU:n varapuheenjohtajana Sari Hirvonen-Skarbö, VDNR:n rahastonhoitajana

11 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 11(25) Kalle Tervaskari ja sihteerinä Sari Hirvonen-Skarbö. Lisäksi liiton edustajat osallistuivat näiden järjestöjen sekä huonokuuloisten nuorten maailmanjärjestön (IFHOHYP) ja huonokuuloisten pohjoismaisen yhteistyökomitean (NHS) vuosikokouksiin ja teemaseminaareihin. Kansainvälistä toimintaa koordinoi valtakunnallinen työryhmä. Kuuroutuneiden pohjoismaiselle kesäviikolle Norjassa osallistui kuusi suomalaista. Kuulon Tuki ry myönsi Kuuloliitolle avustuksen kesäviikon kielitulkkauskuluihin. Osallistuttiin pohjoismaisen CHARGE -verkoston kokoukseen Åhlborgissa, Tanskassa sekä liikenne- ja viestintäministeriön järjestämään opintovierailuun Oslossa Lausunnot ja kannanotot Liitto otti aktiivisesti kantaa erityisesti vammaislainsäädännön uudistukseen. Ajankohtaisena aiheena toimintavuoden syksyllä oli televisio-ohjelmien tekstitysvelvoitteen kohtalo. Liitto antoi yhteensä 14 lausuntoa ja kannanottoa. Asiantuntijalausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Kannanotto sosiaali- ja terveysministeriön VALAS-työryhmälle vammaislainsäädännön uudistuksesta. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle koskien asetusmuutosta tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa. Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi. Lausunto HUS-yhtymälle koskien lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteita (HYKS erva). Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportista. Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä. Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle varhaiskasvatuslakia muuttavasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausunto liikenne- ja viestintäministeriön mediamarkkinoita arvioivalle työryhmälle koskien kuulovammaistekstitystä. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden uudistamisesta. Lausunto Oikeusministeriölle säädösvalmistelun kuulemisohjeesta. Kannanotto Eduskunnan Vammaisasiain yhteystyöryhmälle: Ei ikärajaa vammaislainsäädäntöön. Kannanotto Eduskunnan Vammaisasiain yhteystyöryhmälle: Kuulovammaiset mukaan SOTE-palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle työryhmämuistiosta uudeksi nuorisolaiksi.

12 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 12(25) HANKKEET JA OHJELMAT 2.1. Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projekti ( ) Projektin tavoitteena on kehittää vapaaehtoisten tarjoamaa kuulonhuollon neuvonta- ja ohjauspalvelua sekä ikäihmisille soveltuvia vertaistuen muotoja. Tavoitteena on myös vahvistaa ikääntyneiden myönteistä suhtautumista kuulokojeen käyttöä kohtaan. Projektiin kuului toimintavuonna yhdeksän pilottiyhdistystä, joista Helsingin Kuuloyhdistys ry, Imatran Kuulo ry, Rauman Kuulo ry, Oulun Seudun Kuulo ry ja Tampereen Kuuloyhdistys ry olivat olleet mukana jo vuoden 2014 projektissa. Uusina yhdistyksinä projektiin tulivat Lieksan Kuuloyhdistys ry, Tornion Kuulo ry, Vaasan Seudun Kuuloyhdistys ry ja Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry. Neljä yhdistystä jatkoi ikäkuulotietouden eteenpäin viemistä eläkeläisyhdistyksiin ja muihin sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiin. Kahdessa yhdistyksessä toimi vertaistukiryhmät, joissa käsiteltiin kuulokojeiden käyttöön ja kuulemiseen liittyviä asioita. Molemmille ryhmille koettiin olevan tarvetta ja ryhmien kehitystyö jatkuu. Toimintavuonna havainnoitiin vapaaehtoisten ohjaus- ja neuvontapalveluita neljällä paikkakunnalla, Torniossa, Imatralla, Tampereella ja Raumalla. Lisäksi havainnoitiin ohjaus- ja neuvontapalveluihin liittyvää koulutusta. Niiden pohjalta päivitettiin koulutuksen sisältöä ja koulutuksien rotaatio muutettiin tarkoituksenmukaisemmaksi. Pilottiyhdistysten kanssa järjestettiin alueellisia yhteistapaamisia. Niissä käytiin läpi vuoden tapahtumia ja mietittiin projektin tulevia toimintoja. Yhteistapaamisissa myös virkistyttiin ja käynnistettiin yhdistysten välistä yhteistyötä. Neljän yhdistyksen alueella käynnistyi kaksiosainen haastattelututkimus, jossa selvitettiin ikäkuuloisten ja heidän läheistensä odotuksia vertaistuesta. Näitä paikkakuntia olivat Rauma, Tornio, Oulu ja Imatra. Haastattelututkimuksen toinen osa toteutetaan vuoden 2016 aikana. Selvityksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää kehitettäessä vertaistuen muotoja ja vertaistukeen liittyvää koulutusta. Projektin verkkosivut avautuivat lokakuun alussa. Sivuston sisältöä kehitettiin pitkin syksyä. Myös muuta ikäkuuloon liittyvää tiedotusaineistoa valmistui ja niitä jaettiin messuilla sekä liiton ja yhdistysten tapahtumissa ympäri Suomea. Projektista ilmestyi artikkeli Vanhustyö -lehdessä ja Helsingin Sanomien Kultaiset Vuodet teemanumerossa. Projekti oli esillä TerveSOS -päivillä Jyväskylässä ja Seniorimessuilla Oulussa.

13 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 13(25) 2.2. Työpaikka Kuuloliitossa -projekti (2015) Projektin tavoitteena on palkata Kuuloliittoon vaikeasti työllistyvä tai työkokemusta vailla oleva nuori ja pyrkiä lisäämään hänen valmiuksiaan työllistymiseen ja/tai edelleen kouluttautumiseen. Projektiin palkattiin työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluivat erilaiset viestinnän tehtävät. Hän toimi myös järjestön yleishallinnollisissa tehtävissä sekä lasten kesäleirin ohjaajana Satakieliohjelma Satakieliohjelma on kuulovammaisten lasten perheiden, kuulovammaisjärjestöjen, yliopistollisten sairaaloiden, yliopistojen ja muiden asiantuntijatahojen valtakunnallinen verkosto- ja yhteistyöohjelma. Kohderyhmänä ovat sisäkorvaistutetta tai muuta kuulokojetta käyttävät vaikeasti kuulovammaiset lapset ja nuoret, heidän perheensä sekä heidän kanssaan työskentelevä ammattihenkilöstö. Toiminta rahoitetaan RAY:n tuella, joka haettiin Kuuloliitto ry:n kautta. Ohjelman organisaatio muodostuu valtakunnallisesta ohjausryhmästä, tieteellisestä työryhmästä, ohjelmatiimistä ja tarvittaessa muista työryhmistä. Toimintavuonna ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa ja tieteellinen työryhmä 6 kertaa. Vuoden aikana järjestettiin verkosto-, koulutus- ja tieteellistä toimintaa sekä toimintakokeiluja ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman toiminnat muodostivat toisiinsa liittyvän kokonaisuuden, joka toteutettiin alueellisten neuvotteluiden ja arvioinnin pohjalta. Verkosto- ja vertaistoiminnassa järjestettiin perheille vertaistapaaminen Kajaanissa ja Oulussa, Kohtaamisia-kahvila Satakieliseminaarin yhteydessä Tampereella, sekä kaksi toimintakokeilua. Lisäksi oltiin mukana järjestämässä perheille kuuloalan yhteistä pikkujoulua Helsingissä. Oivallan ja toimin - kurssit järjestettiin Kuhmoisissa ja Tampereella. Yhteensä vertaistapaamisiin osallistui 121 henkilöä ja lisäksi yhteisiin pikkujouluihin 30 perhettä. Toimintavuonna Satakieliohjelmassa toimi vertaistukihenkilöinä 50 vanhempaa, 7 isovanhempaa ja 3 nuorta, yhteensä 60 henkilöä. Uusia vertaistukihenkilökoulutuksia järjestettiin vanhemmille ja isovanhemmille. Nuorten toimintaan (nuorten vertaistukihenkilötoiminta, minileiri ja tapaamiset) osallistui yhteensä 25 nuorta. Perhekonsultti tuki perheitä myös puhelimitse sekä sähköpostin ja sosiaalisen median kautta. Koulutus- ja tiedotustoiminnalla vastattiin perheiden ja ammattihenkilöstön tiedon ja vertaistuen tarpeisiin kuulovammaisen lapsen kehityksen eri vaiheissa. Alueellisia koulutus- ja tiedotuspäiviä järjestettiin Tampereella ja Oulussa, jotka lähetettiin myös webinaarina. Satakieliseminaari järjestettiin Seinäjoella. Lisäksi järjestettiin verkkoluento yhteistyötä Ear Foundationin kanssa. Koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 528 osallistujaa, joista 300 osallistui webinaarin kautta.

14 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 14(25) Toimintavuonna julkaistiin Satakieliseminaari seminaarijulkaisu ja 10 syytä lukea lapselle -opas sekä otettiin uusintapainoksia esitteistä ja Lapsi ja sisäkorvaistute -oppaasta. Kotimaiset ja ulkomaiset alan tutkimukset kartoitettiin. Alan uusinta tietoa ja koulutuspäivien materiaaleja tarjottiin verkkotietopankin kautta, jota linkitettiin myös Kuuloavaimeen. Www-sivuja kehitettiin edelleen vastaamaan perheiden ja ammattihenkilöstön tarpeita. Sosiaalinen media (facebook, twitter ja blogi) olivat aktiivisesti käytössä. Satakieliohjelma osallistui kuuloalan järjestöjen Sateenvarjo-verkoston toimintaan. Kuuloavaimen www-sivuille linkitettiin esitteitä ja oppaita sekä vertaistukihenkilötiedostot. Yhteistyössä LapCi ry:n kanssa jatkettiin Vauvapaketin jakamista perheille. Yhteistyössä Juniori-ohjelman kanssa aloitettiin Satakieliohjelman perhekonsultin tapaamiset perheiden kanssa Juniori-ohjelman kesäleirillä. Lisäksi osallistuttiin audiologian päiville ja FCEI-kongressiin. Toimintavuonna myös Satakieliohjelmaan kohdistui RAY:n tarkastus ja toiminnasta tehtiin RAY:lle tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys. Lisäksi osallistuttiin RAY:n järjestämään kuuloalan lasten ja nuorten parissa toimiville järjestöille suunnattuun kuulemistilaisuuteen Harvinaiset-toiminta Kuuloliiton Harvinaiset toiminnan kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on kuulovamman sisältävä harvinainen vamma tai sairaus, heidän läheisensä sekä ammattihenkilöstö. Toiminta osallistuu aktiivisesti järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja on mukana monissa yhteistyöverkostoissa kuten harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen muodostamassa Harvinaiset-verkostossa, kuulo- ja kuurousalan järjestöjen Sateenvarjo-verkostossa, Suomen kuurosokeusverkostossa sekä Pohjoismaiden ja Suomen CHARGE-verkostoissa. Vuosi 2015 oli Harvinaiset-verkoston juhlavuosi, jota juhlistettiin kesäkuussa Helsingin Narinkkatorin yleisötapahtumassa, jossa Kuuloliiton Harvinaiset - toiminnalla oli oma esittelypiste, sekä iltajuhlalla Finlandia-talossa. Juhlassa Kuuloliittoa edustivat mm. liiton puheenjohtaja, tiedotuspäällikkö sekä toiminnan ohjausryhmän edustaja. Harvinaiset-verkosto perusti kokemuksellisen asiantuntijatyöryhmän, johon nimettiin myös harvinaisia kuulovammaryhmiä edustava jäsen ja hänelle varajäsen. Harvinaiset-verkoston painopisteenä oli yliopistollisiin keskussairaaloihin perustettavien harvinaiskeskusten (HAKE) toteuttamisen seuraaminen ja yhteistyötapojen luominen harvinaiskeskusten kanssa. Verkostolla on jäsenyys STM:n harvinaiset sairaudet työryhmässä. Kuuloliiton työntekijä osallistui HUS:n HAKE-keskuksen järjestämiin potilasjärjestöjen kuulemistilaisuuksiin. Harvinaiset-verkosto järjesti tapaamiset toimijajärjestöjen tiedotuksesta vastaaville sekä järjestöjohdolle. Kuuloliiton harvinaiset -työntekijä on jäsenenä kolmessa verkoston ala-työryhmässä: julkaisutyöryhmässä, vaikuttamistyöryhmässä sekä pohjoismaisessa työryhmässä. Kuulo- ja kuurousalan järjestöjen yhteistyöverkoston Sateenvarjo-verkoston toiminnassa oli vastuualueena leiriohjaajakoulutuksen järjestäminen. Kaksi

15 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 15(25) päivää kestäneen ohjaajakoulutuksen verkosto toteutettiin yhteistyössä Kuurojen kansanopiston kanssa ja siihen osallistui 28 henkilöä. Sateenvarjo-verkosto toteutti yhdessä myös perheiden pikkujoulujuhlan Valkeassa talossa. Yhteistyössä Norio-keskuksen kanssa järjestettiin ammattihenkilöstölle suunnattu koulutus lapsen trakeostomiasta. Koulutukseen osallistui 26 alan ammattilaista. Neuroliiton ja Lihastautiliiton kanssa toteutetussa kolmevuotisessa Tietoa ja tukea mitokondriopotilaille -hankkeessa järjestettiin vertaistapaaminen, johon osallistui 46 henkilöä. Kuuloliiton Harvinaiset toiminnan omana toimintana järjestettiin omaistapaamiset CHARGE -äideille, sekä äideille, joiden lapsella on mikrotia tai mikrotian sisältämä oireyhtymä. Mikrotia-äitiryhmän tapaaminen toteutettiin teemalla Voimaa valokuvasta. Toiminnan viestintää uudistettiin. HAIKU-uutiskirjeen uusi tekninen toteutus ja uusi pohja otettiin käyttöön. Uudistuneessa muodossa HAIKU-uutiskirje ilmestyi kaksi kertaa. Toiminnalle avattiin myös omat Facebook-sivut. Toiminnan työntekijä suoritti osittain ammatillisena lisäkoulutuksena Helsingin yliopistossa vammaistutkimuksen opintokokonaisuuden ja osallistui vammaistutkimuksen päiville. Opintoja varten työntekijä purki työaikapankkiaan. Toiminnan ohjausryhmä kokoontui jakson aikana kaksi kertaa. KOPOLAN KURSSIKESKUS Kopolan kurssikeskus Kuhmoisissa järjestää aikuisväestölle suunnattuja kursseja ja lomatoimintaa. Toimintavuonna järjestettiin 50 tapahtumaa, joista kuusi oli RAY-rahoitteisia eläkeläisten kursseja ja yksi viitotun puheen kurssi. Lisäksi Saaran Koti -säätiö piti Kopolassa kuntoutus-/virkistyskurssin ja keväällä järjestettiin Tinnitus tutuksi -päivä. Yhteensä näihin tapahtumiin osallistui 121 henkilöä. Tuettuja lomia järjestettiin vuoden aikana viisi ja näille osallistui 103 lomailijaa. Itsemaksettaville lomille osallistui 60 henkilöä. Teemallisia viikonloppuja ja vastaavia tapahtumia oli 31, joille osallistui 493 henkilöä. Vapaaehtoisten talkoita järjestettiin kolmena viikonloppuna. Kopolassa vietettiin kurssikeskuksen 40-vuotisjuhlia. Kurssikeskuksen toiminnan kehittämistyön tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon kuului Kopolan henkilökunnan, johtoryhmän ja liittohallituksen edustajien lisäksi edustaja Kopolan Kannatusyhdistyksestä. Vanhan rakennuksen yläkerran majoitustiloissa aloitettiin loppuvuodesta ilmastointiremontti, joka jatkui vuoden 2016 alussa.

16 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 16(25) HALLINTO 4.1. Henkilöstö Toimintavuoden alkaessa Kuuloliiton palveluksessa työskenteli 51 henkilöä. Vuoden aikana henkilöstön määrä laski eläkkeelle siirtymisten ja kuntoutustoiminnan yhtiöittämisen vuoksi. Vuoden lopulla henkilöstö jakaantui eri toiminnoittain seuraavasti: Henkilöstön määrä vuoden lopussa, henkilöä Tutkimus- ja kehitystoiminta Järjestötoiminta Kuntoutuspalvelut Tukipalvelut Yhteensä Liiton johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu, järjestöjohtaja Eeva Härkänen, talouspäällikkö Ilkka Sivula sekä viestintäpäällikkö Juha Hietala. Johtoryhmätyöskentelyyn osallistuivat myös aluetoiminnan päällikkö Anne Wicht-Kvarnström ja Kopolan kurssikeskuksen johtaja Satu Laitinen Luottamusjohto Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa: huhtikuussa kevätkokoukseen ja marraskuussa syyskokoukseen sekä kokousta edeltäviin seminaareihin. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi toimikaudelle valittiin Eila Heinonen Itä-Suomen kuulopiiristä ja varapuheenjohtajaksi Jaakko Alamommo Lapin kuulopiiristä. Liittohallitus kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa. Liittohallituksen alaisia toimielimiä olivat kuulopiirien neuvottelukunnat, Kuuloviestin neuvottelukunta sekä kansainvälinen työryhmä. Lisäksi toimintavuonna kokoontui määräaikainen sääntötyöryhmä valmistelemaan liiton johtosäännön muutosesitystä. Liittohallituksen puheenjohtajana toimi Eija Isaksson ja varapuheenjohtajana Antero Penttinen. Hallituksen varsinaisia jäseniä olivat Jouni Aalto, Tuula Aavamäki, Sari Lindgren, Kaija Karvinen, Erja Linkki, Tuula Natunen, Tapio Riekki, Elina Rytsölä ja Sanni Valtonen. Varajäseniä olivat Jukka Asumaa, Annikki Estola, Sari Hirvonen-Skarbö, Esko Häkkinen, Pertti Ikonen, Raimo Saarelainen, Rainer Skogberg, Tauno Vehma ja Veikko Vilppola.

17 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 17(25) Kuuloliiton organisaatiorakenne vuoden 2015 lopussa Vaikuttamistoiminta Järjestöjohtaja Eeva Härkänen Lapset ja nuoret Aluetoiminta Aluetoiminnan päällikkö Anne Wicht-Kvarnström Ikäkuulo-projekti Projektikoordinaattori Tuija Tuormaa Etelä-Itä-tiimi Kansalaisjärjestötoiminta Lounais-Länsi-Keskitiimi Pohjois-tiimi Toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu Tukipalvelut Taloushallinto Talouspäällikkö Ilkka Sivula Viestintä Viestintäpäällikkö Juha Hietala Ohjelmat Kopolan kurssikeskus Kopolan johtaja Satu Laitinen Satakieliohjelma Ohjelmajohtaja Eeva Lehto Harvinaiset-toiminta Erityisasiantuntija Päivi Vataja

18 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 18(25) TUKIPALVELUT 5.1. Viestintä Viestintäyksikkö tukee Kuuloliiton kaikkia toimintoja ja strategian tavoitteiden toteuttamista. Alueellisella tasolla tarjotaan tukea yhdistysten ja piirien viestinnälle. Lisäksi viestinnän toimikenttään kuuluu toimihenkilöorganisaation sisäisen tiedotuksen kehittäminen. Vuoden 2015 painopistealueet olivat 85- vuotisjuhlavuoden toteutus ja strategian tavoitteista viestiminen. Kuuloliitto näkyi mediassa vuoden 2016 aikana pitkälti ikäkuulo- ja kuulonsuojausteemoilla. Ensimmäistä kertaa vietetystä valtakunnallisesta kuulopäivästä 2.6. lähetettiin tiedote laajasti eri uutisvälineille sekä tiedotepohja yhdistyksille paikalliseen tiedottamiseen. Myöhemmin kesäkuussa tiedotettiin festareiden melutilanteesta, mikä meni hyvin läpi mediassa. Vuoden aikana tiedotettiin ajankohtaisista asioista aktiivisesti liiton verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Vuoden lopussa Kuuloliiton Facebook-sivuilla oli reilu tykkääjää ja Twitter-seuraajia noin Viestintä kilpailutti Kuuloviesti-lehden ja Kuuloliiton muiden painotuotteiden taitto- ja painopalvelujen hankinnan alkuvuodesta. Kilpailutuksen voitti oululainen Joutsen Median Painotalo Oy. Kuuloviesti ilmestyi 6 kertaa vuoden 2015 aikana. Palautteiden perusteella lehden sisältöön ja ulkoasuun ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kuulopäivää varten valmistui toukokuun lopulla uusi yleisesite ja juhlavuoden kassi. Viestintä oli mukana myös Ikäkuulo-projektin materiaali- ja viestintäsuunnittelussa. Vuoden 2015 aikana ilmestyivät seuraavat uudet ja päivitetyt esitteet ja materiaalit: Kuulokojeet ja kuulon apuvälineet Sisäkorvaistute Kuuloliiton yleisesite Juhlavuoden paperikassi Kuulolla koko iän: opas ikähuonokuuloisille (Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projekti) Kommunikaatiokortti (Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projekti) Kuulolla koko iän -kassi (Vapaaehtoiset ikähuonokuuloisten tukena -projekti) Kuuloliitto esitteli toimintaansa Terveysmessuilla Helsingin messukeskuksessa Messupisteellä kävi päivien aikana n. 300 asiakasta. Loppuvuodesta aloitettiin Kuuloliiton verkkosivustouudistuksen valmistelu hallituksen perustamassa työryhmässä. Lisäksi viestintä oli mukana varainhankintaan liittyvän Sisäympäristö-hankkeen suunnittelussa. Alueviestintä Länsi-, Keski- ja Lounais-Suomen piirien viestintätyöryhmät kokoontuivat vuoden aikana useita kertoja suunnittelemaan toimintojaan. Eläkejärjestöjen edus-

19 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 19(25) tajien ja Länsi-Suomen viestinnän kanssa suunniteltiin Hilja-seminaari, joka järjestettiin Seinäjoella Keski-Suomen piirille järjestettiin Saarijärvellä marraskuussa koulutusta mediasuhteista. Lounais-Suomen piirissä järjestettiin suullisen viestinnän Ilo olla esillä -koulutuspäivä. Kuulonsuojaus Aluetiedotus suunnitteli meluun liittyvän piirustuskilpailun alakoululaisille. Kuopion ohella myös Iisalmi, Lieksa ja Joensuu lähtivät mukaan piirustuskilpailuun ja palkitsivat oppilaitaan loppukeväästä. Yhdistykset saivat kilpailutöillä medianäkyvyyttä paikkakunnillaan Varainhankinta ja yritysyhteistyö Urpo Siiralan rahastosta irrotettiin varoja liiton varainhankinnan kehittämiseen vuonna Tehtävää nimettiin hoitamaan hallinnon koordinaattori ja tehtävää päätettiin jatkaa vuonna Vuoden aikana lähetettiin neljä lahjoittajakirjettä. Lahjoittajarekisteriin kuului reilut lahjoittajaa. Kirjeillä kerättiin varoja kuulovammaisten lasten leiritoiminnan hyväksi. Keväällä käynnistyi tunnustelu yritysyhteistyön madollisuuksista liitossa. Koordinaattori osallistui järjestöjen yritysyhteistyökoulutukseen, minkä seurauksena alettiin suunnitella yhteistä hanketta kahden muun kuulovammaisjärjestön ja Allergia- ja Astmaliiton kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada Suomeen lisää julkisia tiloja, missä on hyvä ääniympäristö sekä sisäilma. Kartoitettiin yrityksiä, jotka saattaisivat kiinnostua yhteistyöstä. Moni yritys kiinnostui asiasta, mutta lopulliset yhteistyösopimusten allekirjoittamiset siirtyivät vuoden 2016 puolelle. Syksyllä otettiin yhteyttä kuuloalan maahantuojiin ja yhteisiä neuvotteluja pidettiin loppusyksystä kaksi kertaa. Liiton 85-vuotisjuhlavuonna varainhankinnassa haettiin yritysten lisäksi myös muita yhteistyökumppaneita ja näkymisen areenoita. Helmikuussa esiteltiin liiton toimintaa Aira Samulinin bileissä Helsingin rautatieasemalla. Tapahtuma tavoitti satoja henkilöitä. Kesäkuussa vietettiin yhteistä liikuntailtaa Sporttiveteraanien kanssa Valkeassa talossa. Elokuun lopussa osallistuttiin yhdessä Eläkeliiton, Aivoliiton ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen kanssa Helsingin Taiteiden yöhön Musaa päälle, aistillinen matka aivoihin -tapahtumalla. Lisäksi Valkeassa talossa järjestettiin lokakuun alussa avoimien ovien päivä kansallisen korvapuustipäivän yhteydessä Talous Kuuloliiton tulos tilikaudelta oli ylijäämäinen 866,31 euroa. Tulos oli hyvin pitkälle talousarvion mukainen ja parani edellisvuodesta yli euroa, sillä tilikaudella liitto teki alijäämää ,59 euroa.

20 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 20(25) KUULOLIITTO RY - TULOS VUOSI 2015 VUOSI 2014 Avustukset RAY Muut varsinaisen toiminnan tuotot Jäsenmaksutuotot Varainhankinnan tuotot Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Sisäiset tuottoveloitukset Tuotot yhteensä Henkilöstökulut yhteensä Muut kulut Sisäiset tuottoveloitukset Kulut yhteensä Yli-/alijäämä

21 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 21(25) KONSERNIYHTIÖT KUULO-AURIS OY KUULO-AURIS OY - TULOS VUOSI 2015 VUOSI 2014 LIIKEVAIHTO Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKETULOS Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tilikauden verot TULOS Kuuloliitto yhtiöitti kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien tuottamisen Kuulo-Auris Oy:ön vuoden 2015 alusta. Ensimmäinen toimintavuosi kului jokapäiväisen toiminnan hyvän hoitamisen, tulevaisuuden suunnitelmien ja yhtiön työkalujen varmistamisen merkeissä. Yhtiö osallistui kilpailutuksiin, joiden mukainen toiminta käynnistyy vuoden 2016 aikana. Kuulo-Auriksen henkilökunta piti kaksi kehityspäivää, joiden tuloksena syntyi yhtiön visuaalinen ilme ja internet-sivut, ja uusien palveluiden kehitys käynnistyi. Kuulo-Auris haluaa olla alansa paras toimija omistajana toimivalle Kuuloliitolle sekä kannattavuuden että uskottavan aistivammakuntoutuksen jatkuvuuden varmistajana. Kuntoutujille ja asiakkaille yhtiö haluaa tuottaa arvoa ammattimaisen työtavan, osaamisen ja vaikuttavuutta tavoittelevan kuntoutuskäytännön edistämisen kautta. Työntekijöille yhtiö tarjoaa kasvun paikkoja olemalla haastava, kehittyvä ja eteenpäin katsova työympäristön. Kuulo-Auriksen tärkein toiminta oli Kansaneläkelaitoksen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien tuottaminen. Vuoden 2015 aikana yhtiö toteutti 14 Kelan kurssijaksoa, sekä alihankintana Kuuloliiton RAY-rahoitteisia kursseja sekä Akustikusneurinoomakurssin. Lisäksi yhtiö järjesti koulutusta sidosryhmille. Muut toiminnot hyödyntävät kurssitoiminnan osaamista, tiloja ja muita resursseja. Yhtiö toteutti tilojen avulla maksullista majoitus-, seminaari- ja tapahtumatoimintaa sekä avusti Valkeaa Taloa uimahallitilojen maksullisen käyttöasteen nostamisessa. Kokonaisuutena arvioiden yhtiö saavutti sille vuodeksi 2015 asetetut tärkeimmät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuulo-Auris Oy teki tilikaudella liikevaihtoa noin euroa ja tilikauden tulos oli noin euroa. Liikevaihdosta noin 90 % koostui

22 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 22(25) Kelan rahoittamien kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien asiakasmaksuista. KHL-MARKKINOINTI OY KHL-MARKKINOINTI OY - TULOS VUOSI 2015 VUOSI 2014 LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKETULOS Rahoitustuotot ja -kulut TULOS ENNEN VEROJA Tilikauden verot TULOS KHL-Markkinointi Oy on Kuuloliiton 70 %:sti omistama tytäryhtiö, joka on perustettu vuonna 1989 liiton elinkeinotoiminnaksi katsottavaa varainhankintaa varten. Vuosien mittaan toiminnan luonne on kuitenkin muuttunut, kun yhtiön kontolle on siirretty varainhankinnan lisäksi muuta elinkeinotoiminnaksi katsottua toimintaa. Tilikaudella yhtiö teki liikevaihtoa noin euroa, josta noin 47 % koostui kuulontutkimuksista, 33 % erilaisten kuuloon liittyvien apuvälineiden ja tarvikkeiden myynnistä, sekä 19 % kuntoutusohjauspalveluista. Kuulontutkimusten osalta valtaosa myynnistä kohdistui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS), jonka kanssa yhtiöllä on ostopalvelusopimus kuulontutkimuspalveluista. Kuntoutusohjauspalveluita myytiin vuonna 2015 sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille että Vaasan ja Kokkolan keskussairaaloille. KHL-Markkinointi Oy teki tilikaudella liikevaihtoa noin euroa. Liikevaihdon määrä laski edellisvuoden eurosta lähes 12 %, eli noin euroa. Liikevaihdon laskun taustalla sekä kuulontutkimuspalveluiden asiakasmäärien lasku että se, että kuntoutusohjauspalveluiden myynti Pirkanmaan sairaanhoitopiirille päättyi keväällä Liikevaihdon määrän laskusta huolimatta yhtiö teki tilikaudella tulosta yli euroa, kun edellisenä vuonna 2014 tulos oli niukasti tappiollinen noin euroa.

23 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 23(25) LV , liite 2 LIITTEET Liittovaltuuston varsinaiset jäsenet Itä-Suomen kuulopiiri Heinonen Eila, Joensuun Seudun Kuulo ry Niskanen Arja, Iisalmen Seudun Kuulo ry Väisänen Titta, Kuopion kuulo ry Kaakkois-Suomen kuulopiiri Huhtinen Matti, Etelä-Saimaan Kuulo ry Kykkänen Eeva, Imatran Kuulo ry Peuhu Raija, Kouvolan Kuulo ry Ruotsalainen Jorma, Heinolan Kuulo ry Tikka Pekka, Etelä-Saimaan Kuulo ry Keski-Suomen kuulopiiri Nuutinen Niilo, Sisä-Suomen Kuulonhuolto ry Paanila Birgitta, Viitaseudun kuulo ry Puhakka Ilkka, Jyvässeudun kuulo ry Teräväinen Virva, Joutsan Kuulo ry Lapin kuulopiiri Alamommo Jaakko, Kemin Seudun Kuulo ry Alkki Janne, Rovaniemen Kuulo ry Hirvelä Ritva, Inarin-Utsjoen Kuuloyhdistys ry Oulun läänin kuulopiiri Jokela Anna-Liisa, Pyhäjokilaakson Kuuloyhdistys ry Kuorikoski Pirkko, Kajaanin Seudun Kuulo ry Uitus Tero, Oulun Seudun Kuulo ry Uudenmaan kuulopiiri Aho Raili, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Kautinen Terttu, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Kokkonen Tarja, Mäntsälän Kuuloyhdistys ry Korhonen Anneli, Vantaan Kuuloyhdistys ry Liuska Outi, Helsingin Kuuloyhdistys ry Tervaskari Kalle, Helsingin Kuuloyhdistys ry Venho Kaisa, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry Härkönen Raimo, Turku Suomen Tinnitusyhdistys ry Kekkonen Petri, Hyvinkää Rekola Leena, Sauvo Lounais-Suomen kuulopiiri Haapavuori Antti, Vakka-Suomen Kuulo ry Halonen Jouko, Harjavallan Seudun Kuulo ry Järvinen Martti, Forssan Seudun Kuulo ry Mäkinen Meria, Sastamalan Kuulo ry Saari Kaisa, Rauman Kuulo ry Seppälä Tuomo, Turun Kuuloyhdistys ry Wilenius Irmeli, Tampereen Kuuloyhdistys ry Länsi-Suomen kuulopiiri Haapalehto Seija, Keski-Pohjanmaan Kuulo ry Haapanen Heimo, Etelä-Pohjanmaan Kuulo ry Kallio Markku, Vaasan Seudun Kuuloyhdistys ry

24 VUOSIKERTOMUS 2015 Sivu 24(25) Liittohallituksen myöntämät ansiomerkit Urpo Siiralan mitali Räisänen Heikki, Hyvinkään Kuulo ry Kultainen ansiomerkki Holmila Seija, Turun Kuuloyhdistys ry Hämäläinen Raija, Pieksämäen Kuulo ry Hämäläinen Taisto, Pieksämäen Kuulo ry Höynälä Aune, Tornion Kuulo ry Iltanen Mirja, Turun Kuuloyhdistys ry Karlsson Kari, Turun Kuuloyhdistys ry Kautinen Terttu, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Lemmilä Lasse, Hyvinkään Kuulo ry Mäki-Punto Aino, Porvoon Seudun Kuulo ry Pieskä Toini, Tornion Kuulo ry Sarantila Taira, Porvoon Seudun Kuulo ry Vainio Liisa, Turun Kuuloyhdistys ry Yli-Jama Leila, Salon Kuuloyhdistys ry Hopeinen ansiomerkki Alin Raija, Turun Kuuloyhdistys ry Hakkari Tellervo, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Heino Leila, Turun Kuuloyhdistys ry Holmberg Meeri, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Härkönen Raimo, Kuuloliitto ry Kaikkonen Tarja, Kuuloliitto ry Kanerva Kari, Hyvinkään Kuulo ry Kekkonen Petri, Hyvinkään Kuulo ry Kokkonen Maija, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Koskela Olavi, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Laaksonen Tuovi, Turun Kuuloyhdistys ry Lehtinen Pirkko, Turun Kuuloyhdistys ry Lehtiniitty Leila, Salon Kuuloyhdistys ry Leinonen Maila, Hyvinkään Kuulo ry Lindell Sirkka, Loimaan Seudun Kuulo ry Lindgren Terttu, Salon Kuuloyhdistys ry Linkki Erja, Loimaan Seudun Kuulo ry Raudaskoski Marjaana, Turun Kuuloyhdistys ry Rönnqvist Vuokko, Porvoon Seudun Kuulo ry Toukola Markku, Helsingin Kuuloyhdistys ry Waselius Raija, Porvoon Seudun Kuulo ry Järvisalo Anne, Suomen Tinnitusyhdistys ry Karvinen Kaija, Savonlinnan Kuulo ry Kotiranta Aila, Salon Kuuloyhdistys ry Lehtonen Orvokki, Hyvinkään Kuulo ry Lepistö Unto, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Manninen Ritva, Hyvinkään Kuulo ry Muurinen Kerttu, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Palovaara Pentti, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistys ry Ristimäki Marie, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Savolainen Seppo, Porvoon Seudun Kuulo ry Siikjärvi Pentti, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Siikjärvi Riitta, Keski-Uudenmaan Kuulo ry Tikka Kalevi, Suomen Tinnitusyhdistys ry Toukola Markku, Suomen Tinnitusyhdistys ry Vilmusenaho Aino, Hyvinkään Kuulo ry Virta Aarno, Hyvinkään Kuulo ry Pronssinen ansiomerkki Artjoki Riikka, Kuuloliitto ry Hietala Juha, Kuuloliitto ry Hupli Jukka, Hyvinkään Kuulo ry Hämäläinen Maija, Hyvinkään Kuulo ry