Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry. on ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöorganisaatio. KJY:n jäseniä ovat koulutusta järjestävät

Transkriptio

1 Vuosi 2010

2 Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry. on ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyöorganisaatio. KJY:n jäseniä ovat koulutusta järjestävät kunnat, koulutuskuntayhtymät sekä yksityiset koulutuksen järjestäjät. KJY vahvistaa koulutuksen järjestäjien roolia ja asemaa yhteiskunnassa sekä tarjoaa heille uudenlaisen mahdollisuuden vaikuttaa ammatillisen koulutuksen linjauksiin. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toimintaedellytykset vastata työelämän tarpeisiin siten, että myös yksilön näkökulma huomioidaan. Lue lisää

3 Sisällysluettelo 3 Opetusministerin tervehdys 5 Puheenjohtajan tervehdys 6 KJY - järjestön tiivis historia 7 Toiminnanjohtajalta: KJY tänään ja huomenna 8 Toimintavuosi Yhdistyksen toiminta 10 Strategian painopisteet 18 KJY:n kehittämistoiminta 19 Verkostotoiminta 32 Hanketoiminta 37 Viestintä 39 Tapahtumat 40 Hallinto ja talous 41 Yksi yhteinen järjestö 42 Talousarvio vuodelle Hanke- ja verkostotoiminnan tuloksia 47 KJY:n hallitus 2009 ja toimisto 48 Verkostojen työvaliokuntien kokoonpano 50 KJY:n edustajat valtakunnallisissa työryhmissä 53 KJY:n jäsenet Copyright Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry Toimitus: KJY ry., Petri Rajaniemi, Katariina Kuvaja. Taitto: KJY ry. ja Vesa Kauppinen. Kuvat: KJY ry., Niko Rakkolainen, istockphoto

4 Ammatillisen koulutuksen merkitys tälle maalle on niin suuri, että sille on eduksi myös järjestäjien keskuudesta nouseva vahva, vakaa ja yhtenäinen ääni.

5 Ammatillinen koulutus kasvaa ja kehittyy Ammatillisen koulutuksen vetovoima on viime vuosina kasvanut. Nuoret ovat nähneet, että ammatillisilla aloilla on monia mielenkiintoisia työtehtäviä ja myös hyviä työpaikkoja. Se on hieno asia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa korostuu entisestään hyvän ammattitaidon ja osaamisen merkitys. Vahvan ammattitaidon rakentaminen ja sen jatkuva kehittäminen läpi koko työuran, on paras resepti siihen, että turvaa oman menestyksensä alati muuttuvassa työelämässä. Suomalaisissa oppilaitoksissa tehdään joka päivä nuorista ja aikuisista eri alojen taitajia ja osaajia, eri alojen ammattilaisia ja uusia tekijöitä työelämään. Tämä työ koulutuksen ja oppimisen parissa varmasti motivoi meitä kaikkia, sillä vain sen työn kautta voidaan turvata suomalaisen työn tulevaisuus ja hyvinvointi. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien vaaliminen on erityisen tärkeää nyt, kun nuorisotyöttömyys on lisääntynyt ja taloudellinen taantuma uhkaa vaikeuttaa koulutusta esimerkiksi työssäoppimispaikkojen järjestämisen osalta. Taloudellisen taantuman väistyttyä tulemme tarvitsemaan uusia osaajia kaikille elinkeinoelämän aloille. Vahvat alueelliset koulutuksen järjestäjät tekevät tärkeää työtään näiden tavoitteiden eteen. Hyvin, luotettavasti ja ammattitaidolla järjestetty ammatillinen koulutus luo turvallisen perustan, jolle suomalaiset nuoret voivat rakentaa omaa elämäänsä. Ammatillisten tietojen ja taitojen oppimisessa, kuten koko koulutuksen järjestämisessäkin keskeistä on toimiminen yhdessä muiden kanssa. Yhdessä toimiminen vahvistaa myös järjestöjen tekemää työtä. Tervehdinkin ilolla ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestöjen tiivistyvää yhteistyötä entistä vahvemman pohjan rakentamiseksi. Ammatillisen koulutuksen merkitys tälle maalle on niin suuri, että sille on eduksi myös järjestäjien keskuudesta nouseva vahva, vakaa ja yhtenäinen ääni. Toivotan teille opetusministeriön ja omasta puolestani mitä parhainta ja tuloksellista toimintavuotta Yhteinen työmme ammatillisen koulutuksen ja suomalaisen osaamisen hyväksi jatkukoon! Henna Virkkunen opetusministeri 3

6 Yksi ääni - yksi järjestö Ammatillinen koulutus tarvitsee vahvan ja yhtenäisen edustuksen, yhteisen äänen. Yhteistyössä Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liiton kanssa olemme ryhtyneet töihin yhteisen järjestön puolesta. Uusi järjestö yhdistää ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät vahvaksi, dynaamiseksi ja toimintakykyiseksi kokonaisuudeksi, jonka tehtävänä on ottaa aktiivinen rooli ja aloite ammatillisen koulutuksen kehittäjänä ja vaikuttajana. Koulutustakuun tulee toimia Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää yhtään nuorta koulutuksen ulkopuolelle. Jokaiselle nuorelle on koulutustakuun myötä annettu lupaus koulutuspaikan löytymisestä. Koulutuksen järjestäjillä pitää olla tarvittavat edellytykset ja mahdollisuudet toteuttaa oma tehtävänsä. Vastuu on kova, mutta koulutuksen järjestäjät ovat siihen valmiita. Aluevaikutus on osa perustehtäväämme Ammatillisella koulutuksella on vahva rooli oman alueensa elinvoimaisuuden turvaajana. Työvoiman laadullinen ja määrällinen riittävyys, yrittäjyystaitojen ja halukkuuden ylläpitäminen ja jokaisen koulutukseen haluavan nuoren kouluttaminen ovat osa ammatillisen koulutuksen perustehtävää. Työelämän jatkuvat muutokset vaikuttavat kaikilla alueilla ja jokaisessa kunnassa. Ammatillinen koulutus toimii työelämän todellisena kumppanina, kehittäen parempaa tuottavuutta ja pysyvää hyvinvointia alueille. 4

7 Puheenjohtajan tervehdys Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvun kanssa yhtä jalkaa on noussut innostus koulutuksen järjestäjien avoimeen, rakentavaan ja innovatiiviseen vuorovaikutukseen oliko tässä tapauksessa muna ennen kanaa vai päinvastoin? KJY on hyvin lyhyessä ajassa kehittynyt henkilöjäsenyyteen perustuneesta yhdistyksestä koulutuksen järjestäjien yhteiseksi innostavaksi verkostojen ja kehittämisprojektien kasvualustaksi. Yhdistyksen tavoitteena on kanavoida koko ammatillisen koulutuksen kentän osaaminen meidän kaikkien hyväksi ja ulottuville. Toinen toisiltamme oppiminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen edellyttää luottamusta ja vanhan totuuden antaessaan saa tunnustamista. On ollut upeaa havainnoida sitä innostusta, jota voi aistia verkostotapaamisissa ja työssä: samankaltaiset haasteet ja mahdollisuudet odottavat ammatillisessa koulutuksessa kaikkialla Suomessa, miksei jopa Euroopassa! Suomi kymmenen vuoden kuluttua on hyvin erilainen kuin vuosituhannen ensimmäisinä vuosina: laman arvet näkyvät vielä, suuret ikäluokat seuraavat kehitystä työelämän ulkopuolelta vaativina palvelujen kuluttajina, elinikäinen oppiminen ja osaamisen päivittäminen on arkipäivää, toimintaympäristö yhä monikulttuurisempaa, elinkeinoelämä vieläkin hektisempää, ympäristökysymykset polttavampia paluuta entiseen ei ole. Ammatillisen koulutuksen uudistuminen tapahtuu siis juuri passeliin aikaan: jokaista osaavaa tekevää kättä tarvitaan. Koulutuksen järjestäjät ovat paljon vartijoina: onnistuaksemme tehtävässämme meidän tulee toimia kuin supertehokas yritys ja samalla kehittää eettistä toimintakulttuuria opiskelijoidemme ja työnantajien hyväksi. Ammatillisen koulutuksen ääni tulee jatkossa vahvistumaan eri koulutusmuotojen liittyessä yhteen myös edunvalvonta- ja kehittämistyössä. Näin voimme aiempaakin paremmin palvella sekä opiskelijoitamme että alueellista elinkeinoelämää. KJY:n kehityksestä ja tulevista askelista kuuluu lämmin kiitos kaikille koulutuksen järjestäjille, hyville kumppaneillemme ja wiisaille neuvonantajillemme yhdessä olemme enemmän! Sampo Suihko puheenjohtaja 5

8 KJY - järjestön tiivis historia Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry:n edeltäjänä vaikutti Kuntayhtymien johtajat ry, joka oli perustettu luvulla ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien johtajien yhteistyö- ja vuorovaikutusfoorumiksi. Kuntayhtymien johtajien yhdistys perustui henkilöjäsenyyteen. Suomen Kuntaliitto on ollut keskeisenä kumppanina koko yhdistyksemme historian ajan, jopa niin, että Kuntayhtymien johtajat ry:n edeltäjänä vaikuttanut Suomen Ammatillisten Oppilaitosten Liitto SAOL fuusioitiin vuonna 1993 perustettuun Kuntaliittoon. Ratkaiseva eteneminen Kuntaliiton ja KJY:n yhteistyösopimusasioissa tapahtui vuoden 2004 aikana. Tuolloin henkilöjäseniä yhdistyksellä oli 38 kpl, lisäksi 20 jäsenen taustayhteisö maksoi euron kannatusmaksun. Yhteistyösopimus astui voimaan vuoden 2005 alusta ja samalla KJY palkkasi ensimmäiset omat toimihenkilönsä. Osa-aikainen toiminnanjohtaja sekä kokopäivätoiminen assistentti työskentelivät Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön yhteydessä. Omiin toimitiloihin Toisella linjalla siirryimme vuoden 2007 alusta, jolloin Koulutuksen järjestäjien yhdistykseen kuului kaikkiaan 49 jäsenorganisaatiota, kuntia, kuntayhtymiä ja myös yksityisiä organisaatioita. 1. verkosto Verkostoja 5 kpl. Verkostoja 11 kpl. Verkostoja 16 kpl. (ennuste) Ensimmäiset työntekijät Henkilöstömäärä kasvaa yhdellä Oma toimisto Henkilöstömäärä vuoden lopussa 7 henk. KJY & AKKL henkilöstömäärä yhteensä n. 15 henkeä Yhteinen toimisto AKKL / Aike Groupin kanssa SAOL Kuntayhtymien johtajat ry. Koulutuksen järjestäjät ry. Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry. Yksi yhteinen uusi järjestö 6

9 Toiminnanjohtajalta: KJY tänään ja huomenna KJY on vuodenvaihteessa ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistoimintaorganisaatio, johon kuuluu 57 jäsentä kattaen runsaat 85 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääristä. Yhdistyksen toimisto, jossa työskentelee 7 henkilöä, muuttaa vuoden 2010 alusta Kuntatalolta Sörnäistenkatu 1:een Helsingissä. Samaan osoitteeseen muuttaa myös kumppanimme Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto. Toimitilamuutoksesta huolimatta yhteistyö Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on keskeisellä sijalla toiminnassamme. Toiminnallisen yhteistyön syventäminen KJY:n ja AKKL:n kesken - aina yhdeksi järjestöksi asti - perustuu vahvasti asiakaslähtöisyyteen niin opiskelijan, työelämän kuin koko yhteiskunnankin näkökulmasta. Järjestötoiminnan ytimenä on vaikuttaa valtionhallintoon ammatillista koulutusta koskevissa asioissa. Lisäksi erityisen vahvana ja keskeisenä toimintamuotona ovat ammatillisen koulutuksen kehittämisverkostot, jotka rakentuvat ammatillisen koulutuskentän toimijoista. Yhteisen järjestön toiminnan tarkoituksena on edistää ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksiä vahvalla yhteisellä toimintamallilla, joka kattaa ammatillisen perusja lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen sekä työvoimapoliittisen koulutuksen. Johan Hahkala toiminnanjohtaja 7

10 Toimintavuosi Yhdistyksen toiminta Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry on koulutuksen järjestäjien yhteistyöorganisaatio. Yhdistys toimii tärkeänä valtakunnallisena vaikuttajana ammatillisen koulutuspolitiikan linjauksissa. Toiminta-ajatuksena on parantaa erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksiä. KJY:n tehtävänä on kehittää ammatillisen koulutuksen järjestäjätason toimintaa, koulutuksen ylläpitojärjestelmiä, keskinäistä verkostoyhteistyötä ja edunvalvontaa sekä omalta osaltaan vakiinnuttaa edelleen ammatillisen koulutuksen asemaa. KJY:ssä on vuoden 2009 lopulla 57 jäsentä, jotka edustavat noin 85 % maamme ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien mukaisesta opiskelijamäärästä. Kuntayhtymiä on jäsenistä 35 kpl, kuntia 8 kpl ja yksityisiä osakeyhtiöitä, yhdistyksiä ja säätiöitä yhteensä 14 kpl. Yhdistyksen yleisen toiminnan osalta vuonna 2010 tullaan kiinnittämään erityistä huomiota yhdistyksen kykyyn osallistaa jäseniä perustoimintaansa laajemmin. Yhdistyksen jäsentahojen yhteyshenkilöiden hyödyntämistä järjestön toiminnan kehittämisessä tullaan näin ollen lisäämään. Koulutuksen järjestäjien kansallisten yhteistyöorganisaatioiden välistä eurooppalaista yhteistyötä tullaan lisäämään vuonna 2009 aloitetun EUproVET-toiminnan kautta. Toimintavuonna 2010 KJY ry. toimii eurooppalaisen yhteistyöjärjestö European Providers of Vocational Education and Training (EUproVET) puheenjohtajana. KJY:n puheenjohtaja osallistuu EUproVETin puheenjohtajan roolissa organisaation kehittämiseen aktiivisesti. KJY:n kehittämispäällikkö toimii EUproVET:n working group:n jäsenenä ja vastaa siten toimiston EUproVET-yhteistyöstä. EUproVET:n toiminnan puitteissa KJY on partnerina EU:n Leonardo da Vinci-liikkuvuushankkeessa. Hollannin kansallinen yhteistyöorganisaation MBO Raad on hanketta koordinoiva taho. 8

11 Vuoden 2010 aikana yhdistys tulee selvittämään jäsenistön keskuudessa olevaa tarvetta yhdistyksen ruotsinkieliselle toiminnalle ja palvelulle. Toimintavuoden aikana tullaan myös selvittämään ja myöhemmin käynnistämään toimet, joilla voidaan vahvistaa KJY:n omaehtoista varainhankintaa. Varainhankinnan vahvistaminen tulee osaltaan lisäämään KJY:n yhteyksiä myös yritysten suuntaan. Hanke- ja projektikohtaisen rahoituksen vahvistamisessa pyritään hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia mm. säätiöiden ja muiden sellaisten toimijoiden kanssa, joiden tehtävänä ammatillisen koulutuksen tai sen järjestämisen edellytysten ja laadun parantaminen. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet hyödyntää yhteistyömalleja ammatilliseen koulutukseen suunnatun tutkimuksen osalta. Yhdistyksen perustoiminnan kehittämisen osalta ratkaisevassa asemassa on valmistelussa olleen yhteistyön toteutuminen Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto AKKL ry:n kanssa. Toimintavuoden 2010 alusta molempien yhdistysten toimitilat sijaitsevat Helsingissä Sörnäistenkatu 1:ssä. Toimitilojen muuttuminen vaikuttaa käytännön asioiden osalta mm. KJY:n toimiston tukipalveluihin, verkosto- ja hanketoiminnan toteutukseen tapahtumien järjestämisen kautta, Kuntaliiton ja KJY:n yhteistyösopimukseen ja sen käytännön toteuttamiseen. Toiminnan muutoksista seuraa myös erityisesti ylimenokauden kustannusvaikutuksia, mutta niiden taso riippuu osaltaan myös tulevan yhteistyön toteutuvasta muodosta ja syvyydestä. Tavoitteena on yhteinen yhdistys vuoden 2011 alusta, johon siirretään nykyisten AKKL:n ja KJY:n toiminnat. Yhdistyksen toimintaa vahvistetaan myös uuden KJY-verkoston avulla. Verkoston tehtävänä on tarjota osallistumisen mahdollisuus ja foorumi KJY:n jäsenorganisaatioiden yhteyshenkilöille. Yhteyshenkilöt koostuvat pääsääntöisesti jäsenten ylimmästä toimihenkilöjohdosta. Verkostotoiminnan myötä pyritään lisäämään yhdistyksen ja sen jäsenistön välistä tiedonvaihtoa, kehittämään yhdistyksen toimintaa ja parantamaan jäsenten tyytyväisyyttä yhdistyksen palveluihin. Tiiviimmän jäsenyhteyden tavoitteena on koulutuksen järjestäjien yhtenäisen äänen parempi koordinaatio ja yhteisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Verkoston jäsenistöstä on mahdollista löytää myös uusia jäseniä käyttämään KJY:n ääntä valtakunnallisessa koulutuksen kehittämistyössä. Yhdistyksen hallitus toimii KJY-verkoston työvaliokuntana. Tavoitteet vuodelle 2010 Käynnistetään yhdistyksen toiminnan ja palveluiden kehittämiseen tähtäävä verkostotoiminta. Vahvistetaan jäsenistön identiteettiä osana yhtenäistä koulutuksen järjestäjäkenttää ja yhdistystä. Kartoitetaan jäsenkunnan voimassa olevat kansalliset ja kansainväliset jäsenyydet ja edustukset. Osallistetaan jäsenistöä yhdistyksen edunvalvontatyöhön ja valtionhallinnon työryhmätyöskentelyyn. Järjestetään jäsenistön toimihenkilöjohdolle oma tapahtuma, opintomatka ja/tai tapaaminen yhdistyksen yleiskokousten lisäksi. 9

12 2. Strategian painopisteet Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2010 rakentuu keskeisesti vuonna 2008 hallituksessa hyväksytylle KJY:n strategisille painopistealueille. Jokaiselle painopistealueelle valitaan hallituksen jäsenistä vastuuhenkilöt. Tarkoitus on edetä strategisissa painotuksissa KJY:n toimiston voimavarojen sallimissa puitteissa. 2.1 KJY:n kumppanuudet Kumppanuuksia rakennetaan yhteistyössä vuorovaikutteisesti. Kumppaneina ovat valtakunnalliset järjestöt ja luonnollisena vaikuttamiskumppanina erityisesti valtionhallinto. Yhteydet opetusministeriöön, Opetushallitukseen ja jatkossa aiempaa syvempinä työ- ja elinkeinoministeriöön ovat keskeisellä sijalla. Myös valtiovarainministeriö ja eduskunta ovat keskeisiä yhdistyksen vaikuttamistyössä. Opetushallintoon viestitään ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentän näkemyksiä valmisteilla oleviin asioihin, jotka koskevat suoraan tai välillisesti ammatillista koulutusta. Vaikuttamisessa keskeinen toimintamalli on asioiden etukäteisvaikuttaminen. Muihin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin parannetaan yhteyksiä ja vaikutetaan asioihin tuomalla KJY:n näkemyksiä heidän tietoisuuteensa. Tässä yhteydessä kontakteja luodaan ensisijaisesti EK: hon, SY:hyn, STTK:hon, SAK:hon ja erityisesti myös OAJ: hin. Valtionhallinnon ja järjestöjen lisäksi vuorovaikutteisia yhteyksiä yritysmaailmaan rakennetaan eri tavoin. 10

13 Yrittäjyys on osa ammatillista osaamista Valtionhallinto Keskeisinä vuoden 2010 asioissa ovat ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli erityisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tulosrahoituksen osalta, ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, valtion aluehallinnon uudistaminen ja sen vaikutukset ammatilliseen koulutukseen, Paras hanke, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen sekä valtion talousarviopäätökset. Myös opiskelijahuoltoon ja -hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat tärkeitä. Tavoitteet vuodelle 2010 Erityisenä tavoitteena on koulutuksen järjestämislupien määrällisen säätelyn vapauttaminen määräajaksi. Vuorovaikutteisuuden ja asioiden ennakoitavuuden parantaminen eri tavoin KJY:n ja opetusministeriön sekä Opetushallituksen suuntaan. Yhteyksien luominen työ- ja elinkeinoministeriöön ammatillista koulutusta suoraan ja välillisesti koskevissa asioissa. Näitä ovat mm. työvoimapoliittinen koulutus ja valtion uuden aluehallinnon rooli ja toiminta. Ammatillisessa koulutuksessa on tunnustettu yrittäjyyden merkitys koko yhteiskunnan toiminnalle. Ammatillinen koulutus on tällä hetkellä yleisin väylä yrittäjyyteen. Yrittäjyyssisältöjä on lisätty järjestelmällisesti kaikilla ammatillisen koulutuksen tasoilla. Yrittäjyys on osa ammatillista osaamista. Nyt yli kolmanneksella uusista yrittäjistä on taustallaan ammatillinen koulutus. Lisäksi yrittäjyysalan tutkintotoimikunnan tekemässä kyselytutkimuksessa selvisi että yli kolmanneksella yrittäjätutkinnon suorittaneista on korkeakoulutus. Ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoiden taustojen moninaisuus on haaste koulutuksen järjestämiselle. Ammatillinen peruskoulutus antaa käytännönläheisen työelämän perusosaamisen. Ammatillista osaamista syntyy myös työelämässä. Tätä osaamista voi osoittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla. Sekä nuorille että aikuisille suunnattua erityisosaamista tuleekin edelleen kehittää. Myös pienyritysten kehittämistarpeet tulevat yhä paremmin huomioitua. Ammatillista koulutusta on kehitetty järjestelmällisesti yhteistyössä työelämätahojen, koulutuksen järjestäjien ja opetushallinnon kanssa. Tämän yhteistyön avulla on luotu eräs maailman laadukkaimmista kokonaisuuksista, joka tarjoaa yksilölle koko työelämän kestävän osaamisen kehittämismahdollisuuden. Yritykset tarvitsevat alueellisesti vahvaa ja kattavaa ammatillisen koulutuksen verkostoa. Toimiva verkosto vahvistaa pienyritysten kilpailukykyä. Terveisin, Martti Pallari johtaja Suomen Yrittäjät 11

14 Strategian painopisteet Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntaliiton ja KJY:n välinen yhteistyösopimus on uudistettu vastaamaan vuoden 2010 tilannetta. KJY:n muutto Kuntatalolta vaikuttaa yhteistyön käytännön toimintamalleihin. Yhteistyötä KJY:n ja Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön kanssa toteutetaan ammatillisen koulutuksen ryhmässä. Työryhmän toimintaan osallistuu myös KT:n edustaja. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa edistetään yhteistyönä ammatillisen koulutuksen järjestäjien työnantajaroolin vahvistamista. Haetaan yhteisiä työmarkkinoiden sopimusjärjestelmään kehittämiskohteita, joissa KJY voi toimia linkkinä kentän ja KT:n välillä. Tavoitteet vuodelle 2010 Ammatillisen ryhmän toimintaa jatketaan ja vahvistetaan edelleen toimintaympäristön muutokseen sopeutuen. Tehdään käytännön tason yhteistyötä mm. lausunto- ja kannanottoprosesseissa, työryhmätyöskentelyssä sekä ammatillista koulutusta koskevassa tuotekehityksessä. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa rakennetaan entistä kattavampaa yhteistyökokonaisuutta koskien mm. KJY:n henkilöstöjohtamisen verkoston toimintaa. Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ja Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto AKKL ovat hallitustasolla sopineet yhteistyön edistämisestä erillisessä valmisteluryhmässä, johon kuuluvat edustajat kummastakin hallituksesta sekä toiminnanjohtajat. Kummankin yhdistyksen vuosikokouksessa vuonna 2009 edistettiin perustettavan uuden yhteisen yhdistyksen käynnistämistä. KJY:llä ja AKKL:lla on pääosaltaan yhteinen jäsenistö, mikä vaikuttaa yhdistysten yhdistymistavoitteiden toteutumiseen myönteisesti. Tavoitteet vuodelle 2010 Luodaan mahdollisimman yhtenäinen toimintakulttuuri kummankin yhdistyksen vahvuuksia kehittäen. Esiinnytään yhtenäisesti ulospäin eri teemoissa ja tilanteissa ja vahvistetaan yhdistysten linjausten ja viestien painoarvoa eri yhteyksissä. Perustetaan uusi yhteinen, kummankin nykyiseen jäsenistöön perustuva yhdistys, johon nykyisten AKKL ry:n ja KJY:n toiminta ohjataan vaiheittain vuoden 2010 kuluessa. 12

15 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Osalla KJY:n jäsenistä on ylläpidettävänään myös ammattikorkeakoulu. Monissa asioissa, kuten rahoitus, henkilöstöasiat, toimitilat, organisointi, johtaminen ja päätöksenteko, ovat ratkottavat kysymykset ammattikorkeakouluilla ja toisen asteen ammatillisella koulutuksella samoja tai lähes samoja. Myös itse koulutukseen liittyen on selkeitä keskinäisiä yhteneväisyyksiä ja tartuntapintoja, kuten aikuiskoulutus, koulutustarpeiden ennakointi sekä opettajuus. Tavoitteet vuodelle 2010 Järjestetään yhdistysten puheenjohtajien/hallitusten tapaaminen vuonna Haetaan konkreettisia yhteistyökohteita mm. toiminnanohjausjärjestelmiin liittyen. Kenttä muuttuu, yhteistyö jatkuu Suomen Kuntaliiton ja Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen pitkäaikainen yhteistyö on ollut hedelmällistä ja toimivaa. Yhteistyön tavoitteena on alusta asti ollut ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääminen, kehittäminen ja voimien yhdistäminen asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Alkutaipaleen tavoitteet on pääosin saavutettu ja kehittäminen on tuottanut tulosta. Ammatillisen koulutuksen arvostus ja suosio on kasvanut. Kuluneiden vuosien aikana Kuntaliitto ja KJY ovat luoneet uusia yhteistyömuotoja ja työskentelytapoja. Vuoden 2010 alusta Koulutuksen järjestäjien yhdistys muuttaa Kuntatalosta yhteisiin tiloihin Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liiton kanssa, perusteilla on yhteinen yhdistys. Jatkossa KJY, AKKL, sekä perusteilla oleva uusi yhdistys ovat Kuntaliitolle erityisen tärkeitä verkostoyhteistyökumppaneita. Myös Suomen Kuntaliitto elää muutoksen aikaa. Kiristynyt julkinen talous sekä eläköitymisen myötä vähenevät henkilöresurssit asettavat suuria haasteita kunta-alan toiminnan kehittämiselle ja ennakoivalle edunvalvonnalle. Elinvoimaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen koulutus- ja rahoitusjärjestelmää kehittämällä on yksi Suomen Kuntaliiton keskeisiä tavoitteita. Opetus- ja kulttuuriyksiköstä vastaava varatoimitusjohtaja Kari Nenonen ja yksikön johtaja Anneli Kangasvieri joukkueidensa kanssa tulevat edelleen kehittämään ammatillisen koulutuksen palvelujärjestelmää ja ennakoivaa edunvalvontaa ja yhteistyötä Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen kanssa. Terveisin, Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma varatoimitusjohtaja 2010 Kuntaliitto 13

16 Strategian painopisteet 2.2 Koulutuksen järjestäjärooli Koulutuksen järjestäjäroolin näkyväksi tekeminen on osa KJY:n toiminnan perustaa. Teeman puitteissa kehitetään KJY:n perustehtävää koulutuksen järjestämisen asiantuntijaorganisaationa. KJY:n tehtävänä on tehdä tunnetuksi koulutuksen järjestämisen haasteita ja löytää toimintakentän muuttuessa haasteisiin vastaavat uudet toteutusmallit. Vaikka Koulutuksen järjestäjärooli hanke päättyykin vuoden 2009 lopussa, säilyvät tarkentuneet tavoitteet myös vuonna Toimintavuonna 2010 KJY:n tehtävänä on osaltaan edistää ammatillisen koulutuksen aluevaikutusroolin näkyvyyttä yhteiskunnassa. Aluevaikutustyötä tehdään mm. käynnistyneen ennakoinnin menetelmien kehittämishankkeen kautta. Koulutuksen järjestäjäroolin ja aluevaikutuksen tunnustamista pyritään myös tukemaan järjestämällä 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana seminaari, joka on suunnattu koulutuksen järjestäjien ja niiden omistaja- ja taustatahojen ylimmälle johdolle. Tavoitteet vuodelle 2010 Järjestetään luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon seminaari. Suunnitellaan yhteistyössä ennakointihankkeen kanssa koulutuskokonaisuus, johon kuuluvat sekä aluevaikuttavuus että ennakoinnin alueelliset menetelmät. Tiedotetaan kentälle aluekehitystyöryhmän työstämä aluekehitysroolin määrittely, jonka tavoitteena on selkeyttää koulutuksen järjestäjien aluekehitysroolia. 2.3 Pedagoginen johtaminen KJY:n tavoitteena on toimintavuonna 2010 jatkaa pedagogisen johtamisen kehittämistyötä. Pedagogisen johtamisen teema on edelleen kasvattanut painoarvoaan koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosrakenteiden muuttuessa ja toiminta- ja tulosvaatimusten koventuessa. Tavoitteena on hyödyntää vuoden 2009 aikana tehtyä selvitys-, kehittämis- ja valmistelutyötä siten, että toimintavuoden aikana pystytään käynnistämään erillisrahoitettu hanke pedagogisen johtamisen menetelmien kehittämiseksi ja tulosten siirtämiseksi osaksi koulutuksen järjestäjien toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2010 Käynnistetään pedagoginen johtaminen hanke vuoden 2010 aikana. Toteutetaan pedagogisen johtamisen tavoitteet hankkeen ja aihealueen oman verkoston toiminnan kautta. Tiedotetaan kenttää Koulutuksen järjestäjärooli hankkeen tuloksista eli mm. ammatillisen koulutuksen järjestäjien organisaatio- ja päätöksentekomalleista sekä virka- ja toiminimikkeistöstä. 14

17 2.4 Koulutuksen järjestäjien henkilöstöjohtaminen Koulutuksen järjestämisen kustannuksista ylivoimaisesti suurimman osan aiheuttavat henkilöstökulut. Koulutuksen järjestämisen ydintoiminnan tekevät ihmiset vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen on itsestään selvästi KJY:n toiminnan keskeisimpiä osa-alueita. Henkilöstöjohtamisen kehittämistehtävää toteutetaan osana yhdistyksen perustehtävää sekä aihealueen kehittämiseksi kootun henkilöstöjohtamisen verkoston työn kautta. Verkostoon kuuluu työvaliokunta sekä erillinen VES-työryhmä. Tarkoituksena on parantaa ja tukea koulutuksen järjestäjien työnantajaosaamista. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Tavoitteet vuodelle 2010 Koulutus on mahdollisuus Lähivuodet ovat suomalaiselle yhteiskunnalle ja taloudelle haasteelliset. Suomen mahdollisuus selvitä tilanteesta on huolehtia korkeatasoisesta koulutuksesta kaikilla koulutusasteilla. Taloudellinen tiedotustoimisto tekee omalta osaltaan työtä ammatillisen koulutuksen, suomalaisen osaamisen ja maamme kilpailukyvyn puolesta. Pienessä maassa tuloksia voidaan saada aikaiseksi verkostoitumalla voimia ja osaamista yhdistämällä. Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY on meille tärkeä yhteistyökumppani. Teette tärkeää työtä. Viisautta ja voimia uudelle vuosikymmenelle! Jatketaan tiivistä verkostotyötä työnantajaroolin sekä koulutuksen järjestäjien johtamis- ja henkilöstökulttuurin kehittymisen tukemiseksi. Toimitaan aktiivisessa yhteistyössä Saku ry:n Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto - hankkeen kanssa. Terveisin, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen johtaja TAT 15

18 Strategian painopisteet 2.5 Kansainvälistyminen Kansainvälistymisnäkökulma asettaa haasteita ammatillisen koulutuksen arkeen. Euroopan yhteisten työ- ja koulutusmarkkinoiden syntyminen velvoittaa koulutuksen järjestäjät ottamaan aktiivisen otteen ammatillisen toisen asteen kansainvälisten toimintojen kehittämiseen. Monikulttuurisuus, kansainvälisten työmarkkinoiden erityiset osaamistarpeet ja tutkintojen vertailtavuus ovat eräitä esimerkkejä kansainvälistymisteemoista. Kansainvälistymisteemaan kuuluu myös Euroopan ammatillisen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö. 2.6 Koulutuksen rahoitus Tavoitteet vuodelle 2010 Muodostetaan kokonaiskuva ammatillisen koulutuksen KV-yhteyksistä. Kehitetään koulutuksen järjestäjien kansainvälisten asioiden osaamista tehokkaan verkostotyön kautta. Tiivistetään eurooppalaista yhteistyötä EUproVET:n puitteissa. Vahvistetaan yhteistyötä sektorin eri toimijoiden välillä. Ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ydinasioita ovat rahoituksen kanavointi suoraan koulutuksen järjestäjälle sekä rahoituksen ennakoitavuus ja kustannusvastaavuus. Ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusta sekä uutta ammatillisen lisäkulutuksen tulosrahoitusta kehitetään opetusministeriön ao. neuvottelukunnassa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistustyössä on mukana myös työvoimapoliittinen koulutus hankintajärjestelmineen. Tavoitteet vuodelle 2010 Vaikutetaan koulutuksen rahoitustason kustannusvastaavuuden pysymiseen. Osallistutaan tulosrahoitusmallien valmistelutyöhön. Vaikutetaan työvoimapoliittisen koulutuksen hankintamenettelyihin. KJY:n taloushallintoverkoston toimintaa kehitetään yhteistyössä Ammatillisen koulutuksen talouspäälliköt ry:n kanssa. 16

19 Ammatillisella koulutuksella pärjää Viime aikoina ammatillisen koulutuksen kiinnostus nuorten keskuudessa on lisääntynyt. Tämä on terve suuntaus, sillä kaikista ei voi tulla maistereita tai tohtoreita, vaikka heitäkin toki tarvitaan. Suomessa korostetaan useasti sitä, että me pärjäämme vain osaamisella. Työn hinnalla tai maantieteellisellä sijainnillamme emme voi pärjätä. Mutta osaaminen on se avainsana, jolla Suomi ja suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessakin. Osaaminen on kuitenkin nähtävä mahdollisimman laajasti. Jotta osaaminen todella olisi Suomen vastaus globalisaation haasteeseen, se on ulotettava työyhteisöissä läpi koko organisaation. Jokaisen omalla erityisosaamisella on merkitystä. Osaamisen ketju ei saa katketa missään kohdassa. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta puhuttaessa on otettava huomioon se, että koulutustarjonta vastaa mahdollisimman hyvin työelämän tarpeita. Ihmisiä ei saa kouluttaa suoraan työttömyyskortistoon, ja siksi koulutusjärjestelmämme on oltava riittävän joustava vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Yhteistyöllä vetovoimaiseen koulutukseen OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry. edustaa Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssa noin opettajaa kaikilta asteilta ja aloilta. KJY:n tavoin myös OAO haluaa kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Parhaat tulokset saadaan aikaan tiiviillä ja rakentavalla yhteistyöllä koulutuksen järjestäjien ja opettajien kanssa. Opettajien ja koulutuksen järjestäjien tavoitteet ovat useimmiten hyvin samansuuntaiset. Riittävien resurssien ja muiden toimintaedellytysten turvaaminen ammatilliselle koulutukselle ovat yhteiset haasteemme. Hyvin koulutetut, asiansa osaavat opettajat ovat yksi merkittävä tekijä ammatillisen koulutuksen vetovoiman saamisessa nykyiselle tasolle Suomessa. Muualla Euroopassa tilanne ei useinkaan ole sama. Monimuotoisen opiskelijajoukon kanssa työskentely ja heidän opettamisensa ja ohjaamisensa kasvamaan vastuullisiksi aikuisiksi ja alansa osaajiksi ja kehittäjiksi on parasta ammatillisen koulutuksen markkinointia. Tärkeää on myös, että ammatillisen koulutuksen osapuolet eli työmarkkinajärjestöt, opetusviranomaiset ja koulutuksen järjestäjät käyvät aktiivista vuoropuhelua, jolla voidaan vastata toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Terveisin, Terveisin, Lauri Lyly puheenjohtaja SAK Päivi Koppanen Ammatilliset Opettajat OAO, pj. Opetusalan ammattijärjestö OAJ, 2. vpj. 17

20 3. KJY:n kehittämistoiminta Petri Rajaniemi kehittämispäällikkö Koulutuksen järjestäjien yhdistys ry:n toiminnan viime vuosille on antanut vahvan leiman yhdistyksen piirissä tehty kehittämistyö. Samaan aikaan, kun ammatillinen koulutus kokonaisuudessaan on kulkenut vankassa noususuunnassa, on koulutuksen järjestäjien keskuudessa rakennettu uutta mallia toimia. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen on otollista maaperää menestyksekkäälle kehittämiselle. Vaikka kaikki toiminta perustuukin aina menneen arvostamiselle ja aiemmalle työlle, niin vahvojen alueellisten koulutuksen järjestäjien toiminnalle ei ole vielä olemassa vakiintunutta mallia. Mallien, piintyneiden tapojen ja tottumusten puuttuminen on antanut vapauden kehittää koulutusta tavoitteista käsin. Uudet ja toimivat mallit saadaan tehokkaalla verkostoitumisella hyvin kentälle kiertoon ja uudet ideat voidaan välittömästi testata vertaisarvioinnissa. KJY:n toiminnan alussa tehty linjapäätös pitää kehittämistoiminnan koordinaatio valtakunnan tasolla kantaa nyt hedelmää. KJY:n verkostoissa on voimaa, jota ei tässä mittakaavassa muualla ole. Hanketoiminnan osalta on myös tehty päättäväisiä linjauksia. Hankkeissa pyritään aina kokonaisuuden kehittämiseen ja hankkeiden väliseen hyötyyn. Olemassa olevien ja tulevien mahdollisten hankkeiden osalta on helppo löytää hedelmällisiä rajapintoja vaikkapa työssäoppimisen ja pedagogisen johtamisen välillä. Ja kaiken yllä lepäävät koko ajan kehittyvät mahdollisuudet informaatioteknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen. Koulutuksen järjestämisessä on vielä paljon kaskeamatonta maata jäljellä. Vuonna 2009 KJY otti merkittävän askeleen kehittämistyössä siirtämällä kärkeä myös koulutuksen järjestämisen sisältöjen suuntaan. Aiempi työ tukipalveluiden ja toimintojen kehittämisessä jatkuu edelleen, mutta tulevan vuoden uudet avaukset vievät meitä yhä kiinnostavampiin aihealueisiin, kuten rehtoriverkosto tai KJY:n perustoiminnan kehittämisen verkosto. Suurin muutos KJY:ssä on kuitenkin tuleva yhteistyö ammatillisen aikuiskoulutuksen kentän kanssa. Molemmilla sektoreilla on valtavasti opittavaa toisiltaan. Jos tämä yhteistyön mahdollisuus saadaan täysimääräisenä lunastettua kehittämistyön hyväksi, niin sen jälkeen suomalainen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen on ennen näkemättömän kovassa iskussa. Koulutuksen vaikutus alueilla, koko ikäluokan hyvinvoinnista huolehtiminen ja työelämän kehitys- ja palvelutehtävä määritellään laadullisesti kokonaan uudelle tasolle, kun molempien kenttien sisältämä valtava asiantuntemus saadaan palvelemaan yhteistä päämäärää. 18

21 3.1 Verkostotoiminta Verkostotoiminta on KJY:n toiminta-ajatuksen tärkein ilmenemis- ja toteutusmuoto. Verkostotoiminta on jäsenistön keskuudessa haluttu ja arvostettu tukipalvelu jäsenistön kehittäessä omaa toimintaansa. Verkostotoiminnan merkittävän kasvun myötä on aiheellista käynnistää toimet, joilla verkostojen tehokas toiminta voidaan mahdollistaa myös jatkossa. Tapahtumien ja tapaamisten lisäksi kehittämisen kohteena ovat myös toimiston henkilöstön ja käytettävän tekniikan ratkaisut, joilla verkostojen toimintaa voidaan tehostaa. Verkostotoiminnan perustehtävänä ja tärkeimpänä tavoitteena on aina koulutuksen järjestämisen tai verkostokohtaisen aihealueen mukaisen toiminnan kehittäminen, hyvien toimintamallien levittäminen ja toiminnan edellytysten ja laadun parantaminen. Verkostotyötä tehdään koulutuksen järjestäjäkentän yhteisin toimin, vertaisoppimisen ja kehittämisen keinoin. Työssä noudatetaan periaatetta: jakaessaan saa ja jaettua on lupa parantaa. Verkostotoiminnan tavoitteena vuodelle 2010 on, että verkostoissa ja työ- tai asiantuntijaryhmissä toimivilla kentän edustajilla on osallistumiseensa oman lähettäjäorganisaationsa ylimmän johdon vahva tuki. Verkostotoiminnan kokonaiskoordinaatiosta mm. tavoitteiden osalta vastaa KJY. Verkostotoimintaa vahvistetaan edelleen KJY:n toiminnan kulmakivenä ja vuonna 2010 tehtävillä kehittämistoimilla pyritään turvaamaan KJY:n toimiston palvelukyky verkostotoiminnan osalta. Vuonna 2010 tullaan selvittämään mahdollisuudet lisätä KJY:n verkostotoiminnan tehtäviin tietokannan ylläpito verkostojen edustamilla toimialoilla käynnissä olevista ja käynnistettävistä hankkeista. Tavoitteena on, että tietokantaan kerättäisiin rahoituslähteestä riippumatta koulutuksen järjestäjien toteuttamat ammatillisen koulutuksen kehittämiseen tähtäävät hankkeet. Kokonaisuuden ylösajovaiheessa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä tietohallinnon verkoston ja hankkeen sekä Opetushallituksen ja muiden hankehallinnon viranomaisten kanssa. Tämän kehittämissuunnan tavoitteena on saada aikaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteinen käsitys hanketoiminnasta, sen mahdollisista päällekkäisyyksistä sekä tarpeellisista kehittämissuunnista. Näillä toimin ammatillisen koulutuksen kenttään kohdistuvia kehittämishankkeita ja niiden tavoitteita voitaisiin arvioida, kehittää ja koordinoida myös valtakunnallisesti ja löytää aktiivisen verkostotyön kautta uusia koulutuksen järjestäjien välisiä yhteistyön mahdollisuuksia. Jokaisen yksilöidyn verkoston ja ryhmän toimintaan kuuluu tavoitteena aktiivinen osallisuus KJY:n keväällä järjestettävässä verkostoseminaarissa, jonka aiheena on ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet. Lisäksi verkostojen ja asiantuntijaryhmien työvaliokuntien puheenjohtajille järjestetään alkusyksyllä yhteinen tilaisuus KJY:n hallituksen kanssa. Verkostojen ja asiantuntijaryhmien määrä ja toimintojen taso pidetään hallittavalla tasolla, eikä vuoden 2010 aikana käynnistetä uusia KJY:n verkostoja. Kullakin verkostolla ja asiantuntijaryhmällä on oma yhteyshenkilönsä KJY:n toimistolla. Verkostotoiminnan kokonaisuudesta vastuullisena henkilönä toimii kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi. 19

22 Verkostotoiminta Toimintavuoden 2010 alusta KJY:n verkostojen organisaatio perustuu seuraavaan viisiportaiseen jakoon: 1. KJY:n hankkeisiin sidoksissa olevat verkostot 2. KJY:n strategiassa priorisoidut verkostot 3. Koulutuksen järjestäjäkentän asiantuntijaverkostot 4. Yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa toteutettavat verkostot 5. Yhteistyöryhmät Ammatillisen koulutuksen kehittämisnäkymiä Ammatillisen koulutuksen vetovoima on koko 2000-luvun kasvattanut suosiotaan. Vetovoimaa on lisätty määrätietoisesti uusimalla koulutuksen rakenteita ja sisältöjä luvun ammatillinen koulutus näyttäytyy laadukkaana ja työelämälähtöisenä. Se arvostaa oppijan aikaisempaa osaamista ja kykenee tuottamaan työelämän tarpeiden kannalta merkittävää osaamista. Ammattikoulutuksen kehittäminen on määrätietoinen prosessi, johon koulutuksen järjestäjät ovat osallistuneet laajasti. Määrätietoisen kehittämisen tuloksena on syntynyt verkostoja, joiden kautta koulutuksen järjestäjät ovat kyenneet monistamaan paljon erilaisia hyviä käytäntöjä. Suomi on parhaillaan rakennemuutoksen kourissa. Se, millaisena suomalainen yhteiskunta rakennemuutoksen jälkeen näyttäytyy, ei liene vielä kovin selvää. Selvää on kuitenkin se, että nousukauden kynnyksellä ammatilliselle koulutukselle asetetaan huomattavia tehokkuustavoitteita. Vähemmällä henkilömäärällä on saatava aikaan yhä enemmän tuloksia. Tehokas alueellinen ja alakohtainen ennakointi, koulutuksen laadun kehittäminen ja erilaisten verkostojen voima kehittämistyössä tulevat olemaan avainasemassa ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjien yhdistys jatkaa varmasti tuloksekasta työtään koulutuksen aktiivisena kehittäjänä. Siksi yhteistyölle on helppo toivoa jatkoa, myös uuden vuosikymmenen kynnyksellä. Terveisin, Pasi Kankare johtaja Opetushallitus 20

23 3.1.1 Hankeverkostot Verkostotoimintaan liitoksissa olevista hankkeista ja niiden tavoitteista tarkemmat kuvaukset löytyvät otsikon KJY:n hanketoiminta alta. Hankesidonnaisten verkostojen työ sisältyy suurimmaksi osin hankepäätökseen ja verkosto on työn tuloksellisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä kehittämisen foorumi. Hankeverkostotyö on KJY:n toimiston työssä resursoitu hankerahoituksen turvin. Hankekohtaiset projektipäälliköt vetävät myös hankkeeseensa liittyvää verkostotoimintaa. Toimintasuunnitelman kohta KJY:n verkostotoiminta sisältää mm. kaikkia KJY:n verkostoja ja asiantuntijaryhmiä koskevia yleisiä asioita ja kehittämissuunnitelmia. Vuoden 2010 osalta tavoitteeksi asetetaan, että toimintavuoden aikana KJY:n hallinnoimiin tai toteuttamiin hankkeisiin sidoksissa olevia verkostoja olisivat seuraavat verkostot: 21

24 Hankeverkostot Työssäoppimisen verkosto Työssäoppimisen verkoston tavoitteet muotoutuvat osittain työssäoppimisen hankkeen tavoitteista. Verkoston toiminnassa pyritään käsittelemään työelämäyhteyksiin liittyviä toimia työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän näkökulmasta. Tavoitteet vuodelle 2010 Kartoitetaan työssäoppimiseen liittyviä sähköisiä verkkopalveluvälineitä yhteistyössä KJY:n tietohallinnon verkoston kanssa. Selvitetään miten voidaan edistää koulutuksen järjestäjän kykyä johtaa, ohjata ja toteuttaa työssäoppimista (myös sähköiset menetelmät) yhteistyössä KJY:n pedagogisen verkoston ja tietohallintoverkoston kanssa. Esitellään kentän toimijoille työelämäyhteyksiin ja työssäoppimiseen liittyviä työelämäkumppanuusmalleja, esim. laaturyhmät ja neuvottelukunnat. Kartoitetaan kansainväliseen työssäoppimiseen liittyviä sopimusmalleja ja kehitetään koulutuksen järjestäjän käyttöön soveltuva sopimusmalli yhteistyössä KJY:n KV-verkoston, CIMO:n, OPH:n ja muiden aiheeseen liittyvien tahojen kanssa. Osallistutaan KJY:n verkostoseminaariin ja järjestää oma 1-2 päivän verkostotapaaminen, joka myös sisältää verkoston vuosikokouksen. Kilpailukyky ratkaisee Suomen kaltainen pieni maa, menestyy globaalissa kilpailussa osaamisella. Menestymiseen ei riitä tavanomainen osaaminen, tarvitaan huippuosaamista - sekä korkeakouluissa tuotettua että ammattiopistoissa saavutettua käytännön osaamista. Skills Finland ry perustettiin vuonna 1993, edistämään kilpailukykyä ja ammatillista huippuosaamista, turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saantia ja parantamaan nuorten työllistymistä. Toiminnalla on saavutettu hyviä tuloksia. Perustamisestaan lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut koota kaikki ammattiosaamisen edistämisestä kiinnostuneet tahot toimimaan yhdessä yhteisten päämäärien hyväksi. Koulutuksen järjestäjät ovat Skills - verkoston keskeisiä toimijoita ja tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyömme on ollut luontevaa ja helppoa niin organisaatio- kuin henkilötasollakin ja se on perustunut keskinäiselle luottamukselle ja toistemme päämäärien ja osaamisen arvostamiselle ja kunnioittamiselle. Vaikka ammatillisen koulutuksen vetovoima on kasvanut koko 2000-luvun ajan, on työtä sen parantamiseksi jatkettava edelleen. Arvostamme KJY:n työtä ja haluamme tulevaisuudessakin tehdä yhteistyötä tärkeiden yhteisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Terveisin, Eija Alhojärvi toiminnanjohtaja Skills Finland ry 22

25 Pedagogisen johtamisen verkosto Vuonna 2009 toimintansa käynnistänyt verkosto on pedagogisesta johtamisesta vastaavien yhteinen keskustelufoorumi, joka tukee ja vahvistaa ammatillisen koulutuksen pedagogisen johtamisen edellytyksiä osana koulutuksen järjestäjien ydintehtävää. Sen tavoitteena on koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn vahvistaminen pedagogisen johtamisen keinoin. Tietohallintoverkosto Tietohallintoverkoston tavoitteet muodostuvat toimialan yleisistä kehittämissuunnista, valtionhallinnon toimialaa koskevista linjauksista sekä tietohallinnon hankkeen tavoitteista. Verkoston työssä keskitytään koulutuksen järjestäjien kykyyn hyödyntää tietoteknisiä prosesseja, välineitä ja järjestelmiä tehokkaasti, siten että toiminnasta koituu kustannuksia vastaava hyöty koulutuksen järjestäjän perustoiminnalle. Tavoitteet vuodelle 2010 Kehitetään ja tuotetaan yhteispalveluita ammatillisen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sektoreille koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön keinoin, sisältäen mm. yhteishankintoihin ja kilpailutuksiin liittyviä toimia. Kehitetään ja yhtenäistetään koulutuksen järjestäjien tietohallintojärjestelmiä ja sovelluksia. Tuetaan koulutuksen järjestäjien vaikuttamistyötä valtakunnallisesti ja EU-tasolla sähköisen tiedon hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Käynnistetään koulutuksen järjestäjien tietohallinnon tarpeisiin, valtionhallinnon toimialaa koskeviin linjauksiin ja koko koulutuskentän yhteistyön kehittämiseen pohjaava kehittämishanke. Ensivaiheessa verkosto kartoittaa pedagogisen johtamisen nykytilan, ja työn tuloksista nostetaan kehittämiskohteiksi suurimmat haasteet. Pedagogisen johtamisen kehittäminen valmistellaan vuoden 2009 loppuun mennessä hankkeeksi, jonka toimintaan haetaan erillisrahoitusta. Tavoitteet vuodelle 2010 Vakiinnutetaan verkoston toiminta järjestäjäkentän pedagogisen asiantuntijuuden johtamisen kehittämistä koordinoivana yhteistyöfoorumina. Kuvataan pedagogisen johtamisen kokonaisuus, prosessit sekä menetelmät ja muodostetaan asiantuntijatyöryhmiä kehittämään toiminnan painopistealueita mm. työseminaareissa. Selvitetään täydennyskoulutustarve toisaalta pedagogisen kehittämisen sekä menetelmien ja toisaalta johtamisen kehittämisen sekä menetelmien osalta. Kartoitetaan pedagogiset innovaatiot ja käynnistetään niiden jalkauttamisen sekä opetuksen ja oppimisen johtamisen sosiaalista mediaa hyödyntävän sähköisen alustan kehittämistyö yhdessä tietohallintoverkoston kanssa. Osallistutaan KJY:n verkostoseminaariin, järjestetään 1-2 pedagogisen johtamisen verkostoseminaaria sekä toteutetaan systemaattista vertaisarviointia. 23

26 3.1.2 Strategiset verkostot KJY:n hallitus on syksyllä 2008 hyväksynyt järjestön toimintaa ohjaavan strategian, joka on voimassa vuoteen 2011 asti. Valittujen strategisten painopisteiden mukainen kehitystyö nojaa pitkälti onnistuneeseen verkostotoimintaan. Toimintasuunnitelman kohta KJY:n verkostotoiminta sisältää kaikkia verkostoja ja asiantuntijaryhmiä koskevia yleisiä asioita ja kehittämissuunnitelmia. Strategisten verkostojen kehittämistyö on KJY:n toimiston työpanoksen osalta resursoitu myös strategiseksi osaksi KJY:n toimintaa. Strategisten verkostojen tavoitteena on aina ensisijaisesti koulutuksen järjestämisen ja sen toimintaedellytysten ja laadun parantaminen. 24

27 Henkilöstöjohtamisen verkosto Henkilöstöjohtamisen verkoston työn tavoitteet muodostuvat KJY:n strategian tavoitteiden siirtämisestä käytäntöön. Verkoston ylätason tehtävänä on kehittää koulutuksen järjestäjien työnantajaosaamista. Verkoston työtä ja tavoitteita sovitetaan osaltaan yhteen myös KIT-hankkeen työn kanssa. Tavoitteet vuodelle 2010 Käynnistetään organisoidumpaa benchmarkingtoimintaa, jossa kahdenvälisyyden sijasta toiminta on jatkossa laajempaa. Mallinnetaan avainhenkilöiden rekrytointiprosessit. Selvitetään osaamiskartoitusmallit ja voimassa olevat benchmarking-toiminteet. Toimitaan tiiviissä yhteistyössä VES-työryhmän kanssa palvelussuhdeasioihin liittyen. Määritetään työhyvinvoinnin nykytilaa ja mittaristoa kentällä ja selvitetään toimintamalleja työyhteisön hyvinvoinnin toteuttamiseen (työhyvinvointisuunnitelmat). Kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia SAKU ry:n hyvinvointiverkoston kanssa. Tiivistetään vuonna 2009 aloitettua vuoropuhelua ja yhteistyötä ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa. Kansainvälisten asioiden verkosto Verkoston työ pohjaa vuoden 2008 kartoitukseen koulutuksen järjestäjien kv-strategiatyöstä. Verkoston tehtävänä on edistää kv-näkökulman mukana oloa koulutuksen järjestäjien perustoiminnassa läpäisyperiaatteen mukaisesti. Opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuuden edistäminen on verkoston perustoimintaa. Tavoitteet vuodelle 2010 Laajennetaan verkoston toimintaa ja tunnettuutta koulutuksen järjestäjäkentällä, sekä kartoitetaan sen valtakunnalliset hankemahdollisuudet ja tarpeet. Kehitetään koulutuksen järjestäjien kv-toiminnan tilastointia ja raportointivälineitä yhteistyössä tietohallintoverkoston ja tuloksellisuusportaalityöryhmän kanssa. Laaditaan kuvaus kv-toiminnan rahoituslähteistä, sekä malli liikkuvuusprosessista. Kehitetään kv-työssäoppimiseen liittyviä käytänteitä yhteistyössä TOP-hankkeen ja verkoston kanssa. Tuetaan asiantuntemuksella KJY:n tekemää eurooppalaista yhteistyötä EUproVETin puitteissa. 25

28 3.1.3 Asiantuntijaverkostot KJY:n asiantuntijaryhmät ovat pääsääntöisesti koulutuksen järjestäjäkentän tarpeesta itsenäisesti syntyneitä asiantuntijayhteisöjä, joilla on toiminnassaan vahva koulutuksen järjestämistä ja sen toimintaedellytyksiä kehittävä tavoiteasettelu ja ryhmä on organisoitu verkostomaisen työskentelytavan pohjalle. Toimiala- ja työtehtäväkohtainen tiivis yhteydenpito ja kehittämistyön vertaistuki ovat olennainen osa ryhmien työtä. KJY:n toimistolla on jokaiselle ryhmälle nimettynä yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on toimia tietoa välittävänä linkkinä KJY:n valtakunnallisten kehittämistoimien tai -hankkeiden ja ryhmän jäsenten edustaman toimiala-, tai työtehtäväkohtaisen asiantuntemuksen välillä. Kehittämistyön painopiste on vahvasti kentän toimijoiden tiiviissä ja toimivissa keskinäisissä yhteyksissä. Asiantuntijaryhmien työskentelyn kestolle ei ole asetettu ajallisia rajoituksia hankkeiden tai strategian kautta, vaan ryhmät voivat jatkaa toimintaansa oman alansa kehittämistarpeen ja kentän kysynnän puitteissa. Toimintasuunnitelman kohta KJY:n verkostotoiminta sisältää mm. kaikkia KJY:n verkostoja ja asiantuntijaryhmiä koskevia yleisiä asioita ja kehittämissuunnitelmia vuodelle

29 Asianhallinnan asiantuntijaverkosto Asiantuntijaverkostoon kuuluvat KJY:n jäsenorganisaatioiden asianhallinnasta, asiakirjahallinnosta ja arkistotoimesta vastaavat asiantuntijat. Tavoitteet vuodelle 2010 Kartoitetaan opetustoimen tehtäviä ja laaditaan aiheesta kulunkuvaus eams työtä varten. Ravintolapalveluiden asiantuntijaverkosto Ravintolapalveluiden asiantuntijaverkosto kehittää koulutuksen järjestäjien ravintolapalveluihin ja ruokahuoltoon liittyvää toimintaa. Toimintansa puitteissa ryhmä selvittää mahdollisuuksia kerätä toimialaansa liittyvää vertailutietoa ja laatii yhteisiä toiminnan ja tuloksellisuuden mittareita. Tavoitteet vuodelle 2010 Asiateemoina käsitellään ravintolapalvelutuotannon tuotteistamista ja prosesseja konkreettisina tuotannonohjaustoimina sekä ravintolapalveluihin liittyviä toimintatapoja ja hankintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Verkostoidutaan valtakunnallisten julkista ruokapalvelua kehittävien organisaatioiden sekä hankkeiden kanssa: Suositus ravitsemuksellisen laadun kriteereistä (STM/THL), Kestävät julkiset ruokapalvelut KETJU-hanke sekä Ympäristöpassi osaamistesti hanke (EkoCentria). Järjestetään 1-2 verkoston tapaamista sekä ravintolapalveluverkoston omien organisaatioiden henkilöstölle kohdennettuja yhteiskoulutuksia 2-4 kpl eri puolella Suomea. Työstetään eams pohjia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitetään yhteistyötä tietohallinnon hankkeen ja verkoston kanssa. Kirjasto- ja tietopalveluiden asiantuntijaverkosto Asiantuntijaverkoston työn tavoitteena on tukea ryhmän jäseniä palvelujen kehittämisessä ja vahvistettaessa koulutuksen järjestäjien ylläpitämien kirjastojen asemaa kirjastokentässä. Yhteistyön tarkoituksena on mm. tiedottaa kirjastoalan asioista sekä kirjastopalveluja jo ylläpitäville koulutuksen järjestäjille että niille, jotka vasta suunnittelevat tieto- ja kirjastopalvelujen perustamista oppilaitoksiinsa. Tavoitteet vuodelle 2010 Syvennetään ryhmän sisäistä yhteistyötä ja pyritään saamaan ryhmän kattavuus kentällä vahvemmaksi. Selvitetään kiinnostus ja mahdollisuudet e-aineistojen yhteishankintakilpailutukselle. Tehdään nykytilaselvitys kirjastojen toimintaedellytyksistä ja rahoituksesta, yhteistyössä KJY:n perustoiminnan verkoston kanssa. Järjestetään keväällä Tiedonhankinnan ohjausmenetelmät seminaari. 27