PÄÄTÖS Nro 14/08/1 Dnro ISY-2006-Y-86 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 14/08/1 Dnro ISY-2006-Y-86 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Taimen Oy ASIA Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi palauttama Lankajärven kalanviljelylaitoksen ympäristölupaa koskeva asia sekä tähän liittyvät pohjaveden ottamista ja Lankajärvestä tapahtuvaa vedenottoa koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 täsmentämistä koskevat vesitalousasiat, Laukaa ASIAN VIREILLETULO JA AIKAISEMPI KÄSITTELY Taimen Oy on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Laukaan kunnan Kynsiveden kylässä omistamillaan Taimelan tilalla RN:o 15:43 ja Kalataimelan tilalla RN:o 15:50 olevan kalanviljelylaitoksen toiminnan jatkamiselle. Ympäristölupavirasto on antanut asiassa päätöksen nro 28/04/1. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 05/169/2, minkä Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään nro 1052 pysyttänyt, kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja palauttanut asian ympäristölupavirastolle uutta käsittelyä varten. Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on muun ohella lausunut, että laitoksella pidettävä kalamäärä ja laitokselta pois johdettava vesimäärä johtaa käytännössä vedenottoluvassa asetettujen määräysten rikkomiseen. Kalankasvatustoimintaa koskevan ympäristöluvan edellytyksiä tulee harkita kalojen kasvattamiseen tosiasiassa yhtiön käytettävissä olevan vesimäärän perusteella. Hakemusta on tästä syystä joko täydennettävä vedenkäyttösuunnitelmalla tai vaihtoehtoisesti toimintaa on muutettava laitok-

2 sella tuotettavaa kalamäärää rajoittamalla. Asiassa on lisäksi otettava huomioon laitokselle Lankajärven harjusta purkautuva vesimäärä. 2 Asian tultua ympäristölupavirastossa uudelleen vireille on hakija ennen asian käsittelyn jatkamista täydentänyt hakemustaan , , ja Samalla hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon hakemuksen pohjavedenottamon rakentamiseksi ja pohjaveden ottamiseksi sekä hakemuksen veden johtamista Lankajärvestä kalanviljelylaitokselle koskevan täsmentävän lupamääräyksen lisäämiseksi Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 80/Ym/72. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11c kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella, jossa käytetään vähintään kiloa vuodessa kuivarehua tai jossa kalan lisäkasvu on vähintään kiloa vuodessa, on oltava ympäristölupa. Asetuksen 5 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristölupavirasto. Kalanviljelylaitoksen toimintaa koskeva ympäristölupa-asia ja hakijan vireille panemat samaa toimintaa koskevat vesilain mukaiset lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan yhdessä ympäristönsuojelulain 39 :n nojalla. NYKYINEN VESITALOUSLUPA Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 80/Ym/72, koska suunniteltu veden johtaminen kalanviljelylaitoksella käytettäväksi ei katsottu vaarantavan yleistä terveydentilaa, aiheuttavan huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa taikka huonontavan asutus- tai elinkeino-oloja ja koska toimenpiteestä saatavan hyödyn katsottiin olevan siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava, vesilain 2 luvun 3 :n ja 6 :n 2 momentin ja 7 :n, 9 luvun 2 :n, 10 luvun 5 :n ja 11 luvun 6 :n 1 momentin ja 13 :n nojalla myöntänyt Taimen Oy:lle muun ohella luvan johtaa vettä Lankajärvestä nesteenä käytettäväksi yhtiön kalanviljelylaitoksella ja päästää laitoksella käytetty vesi Lankalampeen laskevaan ojaan. Korkein hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä on eräiltä osin muuttanut vesioikeuden päätöksen lupamääräystä 2). Vesiylioikeus antamallaan päätöksellä on pysyttänyt vesioikeuden päätöksen rahakorvauksia koskevilta osin.

3 Voimassa olevat keskeiset Lankajärven säännöstelyä, vedenottoa ja jätevesien johtamista koskevat lupaehdot kuuluvat seuraavasti: 3 "1) Lankapuroon Jurvalan tilan kohdalle katselmuskirjan liitteenä 3 olevassa kartassa esitetyn paalutuksen paalulle m on rakennettava vesitiivis pohjapato, jonka ylisyöksyaukon harjakorkeus on N ,65 m ja leveys vähintään 3,0 m. 2) Lankajärvestä saadaan johtaa vettä laitokseen enintään 30 litraa sekunnissa. Vesi on johdettava järven ja laitoksen veden korkeuksista johtuvan paine-eron avulla muoviputkessa, jonka sisähalkaisija on enintään 140 millimetriä. Laitos on varustettava asianmukaisilla vesimäärän säätö- ja mittauslaitteilla. Johdettavista vesimääristä on päivittäin pidettävä kirjaa. Tiedot on talletettava ja vaadittaessa esitettävä niiden nähtäväksi, joiden etu saattaa olla niistä riippuvainen, sekä toimitettava Keski-Suomen vesipiirin vesitoimistolle sen määrääminä aikoina. 3 a) Veden johtaminen laitokselle on hoidettava siten, että Lankajärven vedenpinta ei laske välisenä aikana korkeuden N ,15 m alapuolelle eikä muuna aikana korkeuden N ,05 m alapuolelle. Milloin on olemassa vaara, että alaraja alitetaan, on veden johtamista laitokselle hyvissä ajoin pienennettävä. b) Jos poikkeuksellisen kuivina vuosina ei ole mahdollista riittävästi pienentää johdettavaa vesimäärää tuottamatta huomattavaa vahinkoa laitoksen toiminnalle, saadaan mainittuja alarajoja alittaa enintään 10 senttimetrillä, ei kuitenkaan useammin kuin kaksi kertaa saman kymmenen vuoden jakson aikana. 4) Luvan saajan on asetettava enintään kahden senttimetrin jaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko Lankajärveen vedenottoputken läheisyyteen paikkaan, johon yleisö voi helposti päästä. Asteikkoon on selvästi merkittävä korkeus N ,15 m. Asteikko on luettava päivittäin. Vedenkorkeustiedot on talletettava ja vaadittaessa esitettävä niiden nähtäväksi, joiden etu saattaa olla niistä riippuvainen, sekä toimitettava Keski-Suomen vesipiirin vesitoimistolle sen määrääminä aikoina. 5) Laitosta on hoidettava niin, että tarpeetonta vedenkäyttöä vältetään. Altaisiin kertyvä liete on poistettava vähintään kerran vuodessa paikkaan, josta se ei huuhtoudu vesistöön ja laskuojaan. Laitokselta pois johdettavan veden fosforipitoisuus ei saa ylittää arvoa 0,5 mg/l. Luvan saajan on tarkkailtava laitokselta johdettavan ja laskuojassa virtaavan veden laatua Keski-Suomen vesipiirin vesitoimiston ohjeiden mukaan. 6) Laskuojaa laitokselta Lankalampeen on pidettävä edelleen ojana. Luvan saaja on velvollinen suorittamaan ojan sellaiset kunnossapitotyöt, jotka aiheutuvat laitoksella käytetyn veden johtamisesta. ============================= 11) Tässä päätöksessä mainitut korkeudet verrataan Kuuslahden rannassa lähellä Leiniön lampea olevaan tarkkavaaituskiintopisteeseen n:o 1909, jonka korkeus on N ,35 m."

4 4 HAKEMUS Sijainti ja ympäristö Lankajärven kalanviljelylaitos sijaitsee Lankajärven välittömässä läheisyydessä, järven viereisen Lankaharjun itä-kaakkoispuolella. Alue on seutukaavassa merkitty maaja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole yleiskaavaa. Alue kuuluu II-luokan Lankaharjun pohjavesialueeseen nro Kalanviljelylaitoksen alue sijoittuu Lankajoen valuma-alueelle (14.357), jonka pinta-ala on 10,4 km 2. Lankajärven ja kalanviljelylaitoksen välitse kulkeva Lankamaan harjualue kuuluu Natura verkostoon kohdenumerolla FI Suojelun toteutuskeinoina kalanviljelylaitoksen lähialueella on yhdistelmä maa-aineslaki, metsälaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Toiminta ja sen päästöt vesistöön Kalanviljelylaitoksella kasvatetaan meri- ja järvilohen, meri- ja järvitaimenen, nieriän ja kirjolohen poikasia jatkokasvatusta varten ja käytettäväksi kalavesien hoitoistutuksiin. Lisäksi laitoksella pidetään emokaloja noin kg. Toiminnan laajuutta kuvaavat seuraavat lukuarvot: Kalan lisäkasvu laitoksella: Rehun käyttömäärä: Fosforikuormitus vesistöön: Typpikuormitus vesistöön: kg/a kg/a 120 kg/a 800 kg/a Kalojen lisäkasvu vuonna 2001 oli kg, rehunkulutus kg ja fosforikuorma vesistöön 122 kg. Laitoksella ei ole perkaustoimintaa. Veden johtaminen ja jätevesien vaikutukset vesistössä Pääosa kalanviljelylaitoksen käyttövedestä otetaan vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 nojalla Lankajärvestä, joka luetaan osaksi Kuusveden-Kynsiveden alueen Uuraisen valuma-aluetta (14.356). Lankajärvestä otettavan vesimäärän lisäksi laitok-

5 5 sen altaisiin on otettu Lankajärvestä harjun läpi alueelle purkautuvia vesiä niin, että laitokselle yhteensä johdettu vesimäärä vuonna 2001 oli hakemuksen mukaan pienimmillään 29,5 l/s ja suurimmillaan 45,6 l/s. Laitoksen kasvatustilat ja allasalueet sijoittuvat neljälle peräkkäiselle allastasolle. Lankajärvestä vesi johdetaan ensin ylimmälle allastasolle hautomoon ja pienpoikasaltaisiin, ja edelleen kunkin allastason jälkeen mekaanisen suodatuksen ja hapetuksen jälkeen alemmille allastasoille. Hakija on esittänyt laitoksen tekniikan parantamista ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelman mukaisesti lähinnä veden hapetukseen käytettävää tekniikkaa tehostamalla. Kalanviljelylaitoksen jätevedet johdetaan kanavassa purkuojaan (Lankajoki), joka laskee Lankalammen kautta Kynsiveteen. Purkojaan johdettavien jätevesien määrä mitataan kolmiomittapadolla, jonka yhteydessä on myös automaattinen näytteenotin vesinäytteiden ottamiseksi. Lankajoen vesi on hyvin ravinteikasta. Jätevesien purkukohdan läheisyydessä virtaamaa ja veden laatua säätelee kalanviljelylaitokselta lähtevä ravinnekuormitus. Laitokselta lähtevän veden fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2001 välillä µg/l. Ympäristöhallinnon käytettävissä olevien vedenlaatutietojen perusteella ympäristölupavirastossa on laskettu seuraavat tarkkailuasemien Lankajoki 1 ja Lankajoki 3 vedenlaatua kuvaavat keskiarvot elokuusta 1996 ja maaliskuuhun 2007: Parametri Kokonaistyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Tarkkailuasema Ajankohta (8/1996 3/2007) Maalis-huhtikuu Elo-syyskuu Lankajoki Lankajoki Lankajoki Lankajoki Laitoksen läheisyydessä Lankajoen ravinnepitoisuudet ovat keväisin usein olleet matalampia kuin alempana, missä Lankajoen ja Lankalammen veden laatuun vaikuttaa myös niiden ympärillä oleva runsas peltoviljely. Tämä ilmentää kalanviljelylaitoksen kuormituksen lisäksi myös muualta valuma-alueelta tulevan kuormituksen vaikutusta Lankajoen vedenlaatuun. Kalanviljelylaitoksen vaikutus näkyy selvemmin elokuussa

6 6 ja syyskuussa otettujen näytteiden kokonaisfosforin pitoisuuksissa. Lankalampi, johon Lankajoki ensin laskee, on voimakkaasti rehevöitynyt ja sen sisäinen fosforikuormitus on hapettomuudesta johtuen voimakasta. Lietteenpoisto ja jätteiden käsittely Lietteenpoisto pyöröaltaista tapahtuu jatkuvasti ja lietevesi johdetaan turvesuodattimelle. Turvesuodattimen turve vaihdetaan kerran vuodessa ja kertynyt liete kompostoidaan. Kuolleet kalat kompostoidaan tai toimitetaan käsiteltäväksi yhdyskuntajätteiden käsittelypaikalle. Laukaan Puhtaanapito Oy hoitaa pakkausjätteen kuljetuksen. Öljyt, koneiden suodattimet ja muut ongelmajätteet viedään kunnalliselle ongelmajätteiden keräilypaikalle. Tarkkailu Laitoksen käyttötarkkailusta on määrätty voimassa olevissa vesioikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissä. Keski-Suomen vesipiirin vesitoimisto on laitoksella suoritetun tarkastuksen jälkeen antanut ohjeet kalanviljelylaitoksen käyttämän vesimäärän mittaamisesta ja Lankajärven vedenkorkeuksien tarkkailusta sekä näiden ja laitoksen kalamäärää ja rehunkäyttöä koskevien tietojen ilmoittamisesta vesitoimistolle. Myöhemmin kuormitustarkkailuun on liitetty lähtevän veden automaattinen näytteenotto. Laitoksen vesistövaikutusten tarkkailu noudattaa nykyisin päivättyä tarkkailuohjelmaa. Hakija on esittänyt tarkkailua jatkettavaksi saman ohjelman mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakija on lausunut, että ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamista säätelevät suurelta osin laitoskoko ja toiminnan kannattavuus. Nykyisen toiminnan volyymi on niin pieni, että käytössä olevat tekniset ratkaisut, liet-

7 7 teen imurointi ja johtaminen turvesuodattimille, ovat olleet toiminnan kannattavuuteen suhteutettuna kehittyneitä ja käyttökelpoisia menetelmiä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Yliruokintaa vältetään ja ruokinnassa käytetään mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua. Nämä toimenpiteet vähentävät kuormitusta. Hakijan esitys lupaehdoiksi Kalanviljelylaitoksen tuotannon laajuuden osalta hakija on esittänyt, ettei kalojen kasvulle ja rehunkäytölle asetettaisi rajoituksia, kunhan fosforikuormitus Lankajokeen pysyy edelleen nykyisellä tasollaan, ollen noin 120 kg vuodessa. Haetun toiminnan laajuuden tueksi hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon laskelman mahdollisuuksista järjestää toiminta kehittämissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ottaen huomioon laitokselle kulloinkin saatavissa oleva vesimäärä. Laskelman mukaan muutokset veden johtamisessa ja laitoksella tehtävät tuotannon tehostamistoimenpiteet mahdollistavat haetun laajuisen kalanviljelytoiminnan myös niissä tilanteissa, jolloin Lankajärvestä otettavan veden määrä joudutaan rajoittamaan määrään 14 l/s. Hakemus laitoksen vedenoton muuttamiseksi Laitoksen veden saannin parantamiseksi ja Lankajärven vedenottotarpeen vähentämiseksi hakija on pyytänyt lupaa saada rakentaa ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteistä 1 ja 5 ilmenevällä tavalla pohjavedenottamo, jolla laitokselle juoksutetaan laitosalueen koillisosassa oleviin vanhoihin maa-altaisiin tapahtuvaa luontaista purkautumista vastaava määrä pohjavettä. Ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä hakija on esittänyt pohjavedenottamon vedenoton huomioon ottamista Lankajärvestä otettavissa vesimäärissä lisäämällä voimassa olevaan vesioikeuden lupaan nro 80/Ym/72 juoksutusohje, joka kuuluisi seuraavasti:

8 8 "Lankajärven Lankajärvestä pinnankorkeus (N 43 + m) otettava vesimäärä (l/s) Alle 141, ,25 141, ,30 141,35 22,5 141,35 141, ,40 141,52 27 Yli 141,52 30 Pohjavettä pumpataan ainakin niin kauan kuin sitä on saatavissa vähintään 10 l/s ja samalla vähennetään juoksutusta järvestä arvoihin 20 l/s tai 15 l/s riippuen veden korkeudesta. Putken kautta Lankajärvestä otettava vesimäärä silloin kun pohjavettä riittää vähintään 10 l/s: - 20 l/s, jos Lankajärven vedenkorkeus on yli N ,30 m l/s, jos järven korkeus on alle N ,30 m." Ympäristölupavirastoon toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä olevassa selvityksessä on todettu, ettei hakemuksen mukaisella pohjavedenotolla ole vaikutusta harjun vesitalouteen eikä siten myöskään Lähdesuon ja siellä olevien lähteiden tai harjun tihkupinnoilla esiintyvien suotyyppien vesitalouteen. Pohjavedenottamon rakentaminen ei siten aiheuta luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja vaikutuksia läheisen Natura-alueen suojeluarvoihin. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on aiemmassa käsittelyssä annettu tiedoksi kuuluttamalla. Tuolloin esitetyt lausunnot ja muistutukset otetaan huomioon. Asian tultua uudelleen vireille on hakijan täydentämä ja muuttama hakemus vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään LAUSUNNOT Hakemuksen aiemman käsittelyn yhteydessä on annettu seuraavat lausunnot: 1) Keski-Suomen ympäristökeskus, 2) Keski-Suomen TE-keskus ja 3) Laukaan ympäristö- ja maaseutulautakunta. Näiden lausuntojen sisältöjen selosteet on esitetty ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/04/1 kertoelmaosassa.

9 9 Asian uuden käsittelyn yhteydessä on annettu seuraavat lausunnot: 4) Keski-Suomen ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan lausunnossa, uudistaen muilta osin asiassa antamansa lausunnon, ilmoittanut käsityksenään, että hakijan esittämät vedenottoa ja pohjavedenottoa koskevat muutokset parantavat mahdollisuutta vähentää Lankajärvestä putken kautta otettavaa vesimäärää, jolloin Lankajärven vedenpintaa saadaan pidettyä jatkossa paremmin säännöstelyn alarajan yläpuolella. Ympäristökeskus ei ole vastustanut luvan myöntämistä pohjavedenottoon hakemuksessa esitetyllä tavalla, mutta on edellyttänyt, että vedenottolaitteisiin asennetaan toimivat ja luotettavat virtausmittarit erikseen Lankajärvestä ja pohjavedenottamolta laitokselle johdettavien vesimäärien seurantaa varten. Ympäristökeskus on esittänyt laitokselta vesistöön johdettavan fosforikuormituksen enimmäismääräksi 120 kg P vuodessa ja rehumääräksi enintään kg vuodessa. Lisäkasvumäärää voidaan pitää kapasiteettiarvona joka on suuruudeltaan noin kg vuodessa. Laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua voidaan jatkaa nykyisessä muodossaan. Tarkkailua on parannettu ilman kirjallista ohjelman muutosta. Hakijan on täydennettävä hakemustaan toimittamalla käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman kirjallisena ympäristölupavirastolle ja Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja ohjelma on hyväksyttävä lupapäätöksessä. Tarkkailuohjelmaa tulee voida muuttaa Keski- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Sopiva ajankohta lupamääräysten tarkistamiselle on , mikäli kalankasvatustoimintaa Lankajärven kalanviljelylaitoksella jatketaan vuoden 2016 jälkeen. 5) Keski-Suomen TE-keskus on ilmoittanut, että hakijalle voidaan myöntää haettu lupa vuoden 2013 loppuun asti. Luvan saajan on istutettava Lankajärveen vuosittain 500 kappaletta 2-vuotiaita, vähintään 20 cm:n pituisia, Rautalammin reitin kantaa olevia järvitaimenen poikasia. Luvan saajan on tarkkailtava laitoksen toiminnasta aiheutuvia kalataloudellisia vaikutuksia Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksyvän ohjelman mukai-

10 sesti. Tarkkailuohjelmaesitys on toimitettava TE-keskuksen kalatalousyksikköön kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 10 MUISTUTUKSET Asian aiemman käsittelyn yhteydessä on tehty seuraavat muistutukset: 1) AA ja BB, 2) Havusalmen osakaskunta, 3) CC, 4) DD:n ja EE:n jakamattomien kuolinpesien oikeudenomistajat, 5) FF, 6) GG ja HH, JJ ja KK, 7) LL ja 8) MM ja NN. Näiden muistutusten sisältöjen selosteet on esitetty ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/04/1 kertoelmaosassa. Asian uuden käsittelyn yhteydessä on tehty seuraavat muistutukset: 9) Konneveden-Kuusveden kalastusalue ja Havusalmen osakaskunta eivät ole vastustaneet laitoksen toiminnan jatkamista. Toiminnan haitalliset vaikutukset kohdistuvat enimmäkseen Lankajärveen. Hakijan esittämät toimenpiteet suotovesien käytön tehostamiseksi parantavat tilannetta. Nykyinen istutusvelvoite on muutettava vuosittaiseksi velvoitteeksi niin, että luvan saajan on jatkossa istutettava Lankajärveen vuosittain 500 kpl Rautalammin reitin kantaa olevaa 2-vuotista vähintään 20 cm mittaista järvitaimenta. Toiminnan tarkkailua koskevat raportit on toimitettava tiedoksi kalastusalueelle. 10) OO ja PP Laukaan kunnan Kuusveden kylässä sijaitsevan tilan Aamurusko RN:o 1:186 omistajina ovat ilmoittaneet, että Lankajärven vedenkorkeus on jatkuvasti säännöstelyn alarajan alapuolella. Järven luontainen purku-uoma Lankapuro on jo useamman vuoden ajan ollut kuiva. Järven matalat ranta-alueet kasvavat umpeen ja liettyvät. Vedenottoa Lankajärvestä ei pidä lisätä. Kalanpoikasten kasvatusta on vähennettävä. Ennen pohjavedenottamon rakentamista on tutkittava, kuinka paljon se lisää Lankajärven vedenpinnan alenemista ja mitkä haittavaikutukset tulevat lisääntymään tämän toimenpiteen jälkeen. 11) QQ ja RR Laukaan kunnan Kynsiveden kylässä sijaitsevien tilojen Mäntykoto RN:o 16:69 ja Mäntyrinne RN.o 15:115 omistajina ovat vaatineet laitoksella kasvatettavien kalojen lisäkasvun säilyttämistä enintään nykyisellään. Hakemuksessa esitetyt

11 11 vesityksen muutokset saattavat osoittautua liian toiveikkaiksi. Vedenottoputkea Lankajärvestä ei saa vaihtaa isompaan eikä lisäputkien rakentamiseen saa myöntää lupaa. Lupa tulee myöntää määräaikaisena, ehkä 5 10 vuodeksi, jolloin voidaan arvioida mahdollisia kehittämistarpeita ja viimeistellä lupa kaikkien kannalta toimivaan muotoon. 12) SS Laukaan kunnan Nurmijärven kylässä sijaitsevan tilan Lankaniemi RN:o 1:47 omistajana on ilmoittanut, että hakijan esittämä juoksutusohjeen täsmentäminen voi selkeyttää tilannetta, mutta ei poista lähes jokakesäistä Lankajärveä kohtaavaa ongelmaa, alhaista vedenpinnan tasoa. Lankajärven valuma-alue on pieni ja järvi palautuu varsin hitaasti kuivasta kesästä. Säännöstelyn korkeustason muutokset tai siirtyminen käyttämään pääosin järven vedestä muodostuvaa pohjavettä eivät lisää veden määrää järvessä. Jo aikaisemmassa luvassa on todettu kesän aikana vedenoton ylittävän tulevan veden määrän. Yhdessä haihtumisen kanssa järven pinta laskee kesän aikana keskimäärin 20 cm. Vedenoton seurauksena järven luonnollinen lasku-uoma on kuiva. Vedenotto tapahtuu järvessä mahdollisimman syvältä, mikä ei vastaa pintavesien purkautumista luontaisen laskuuoman kautta. Yhdessä lisääntyneen mökkiasutuksen ja metsäojituksen kanssa vedenotto on aiheuttanut järven ravinnepitoisuuksien ja vesikasvillisuuden lisääntymistä sekä veden kirkkauden vähentymistä. Kalanviljelylaitoksen tulisi vedenottonsa turvaamiseksi siirtyä käyttämään vesivaroiltaan suurempia vesistöjä. Siksi tulisi tutkia mahdollisuutta pumpata vettä Kynsivedestä rajatulle osalle harjualuetta ja tuottaa tekopohjavettä. Tästä olisi hyötyä Lankajärvelle ja myös laitokselle. 13) TT on Laukaan kunnan Kapeekosken kylässä sijaitsevan tilan Pekkala RN:o 3:108 ja Kynsiveden kylässä sijaitsevan tilan Lähdemetsä RN:o 15:111 omistajana vaatinut Lankajärven säännöstelyä koskevien päätösten uudelleen käsittelemistä. Lankajärven harjuvalli on murtunut kalanviljelylaitoksen kohdalta , jolloin sitä paikattiin. Samassa yhteydessä on Keski-Suomen vesipiiri todennut murtumavaaran olevan olemassa, kun Lankajärven vedenkorkeus ylittää 141,50 m. Tästä syystä nykyisen säännöstelyn lupaehdon mukaista vaihteluväliä ei voida hyödyntää. Nykyisin voidaan

12 12 käyttää vain vaihteluväliä 141,15 141,50 m, eli 35 cm. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Lankajärven vedenkorkeuden vaihteluväli on muutettava olemaan 140,90 141,50 m, eli 60 cm:iin. Lankaojan vetokyky ei riitä suurtulvan sattuessa. Äkilliset kaatosateet ja rajut myrskytuulet voivat vaikuttaa merkittävästi Lankajärven vedenkorkeuteen. Muistuttajan asunto sijaitsee 50 metrin etäisyydellä murtumapaikasta ja on Lankajärven vedenpinnan alapuolella. Harjun repeytyessä vesimassat syöksyvät Lankamaan kylän päälle. Kylän keskus sijaitsee laaksossa 3 km:n etäisyydellä järvestä ja on noin m Lankajärven pinnan alapuolella. 14) UU ja VV Laukaan kunnan Kynsiveden kylässä sijaitsevan tilan Suviharju RN:o 15:64 omistajina ovat vaatineet Lankajärvestä otettavan vesimäärän rajoittamista olemaan enintään 15 l/s. Lankajärven säännöstelyluvan mukaisia vedenkorkeuksien alarajoja on pidettävä ehdottomina. Pohjavedenottamon kaikki rakenteet on sijoitettava Lankajärventien itäpuolelle. Hakijan on tutkittava mahdollisuutta muodostaa tekopohjavettä tuotannossa käytetyn veden avulla. Onnistuessaan tämä vähentäisi alapuolisen vesistön fosfori- ja typpikuormitusta. 15) WW ja XX Laukaan kunnan Kynsiveden kylässä sijaitsevan tilan Kivitasku RN:o 15:97 omistajina ovat vastustaneet hakijan esittämää pohjavedenottoa ja Lankajärven vedenottoa koskevaa suunnitelmaa, epäillen sen vaikuttavan negatiivisesti Lankajärven vedenkorkeuteen. Viime vuosina vedenkorkeus Lankajärvessä on ollut usein alhaalla. Vedenkorkeutta ja juoksutusta on valvottava viranomaisten toimesta riittävästi. 16) DD:n ja EE:n jakamattomien kuolinpesien oikeudenomistajat ovat Laukaan kunnan Kuusveden kylässä sijaitsevien tilojen Lankajärvi RN:o 1:408, Murakko RN:o 1:404, Kuusiranta RN:o 1:405, Kallioranta RN:o 1:406 ja Kiviranta RN:o 1:407 sekä Lankajärven tilan vesialueen omistajina uudistaneet aiemmassa lupa-asiassa ympäristölupavirastoon, Vaasan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen , , ja toimitetuissa kirjoituksissa lausumansa. Lisäksi muistuttajat ovat viitanneet useiden Taimen Oy:n poikkeuslupahakemusten johdosta antamiinsa lausuntoihin ja valituksiin, jotka ovat koskeneet erityisesti lupaeh-

13 tojen jatkuvaa rikkomista ja olematonta valvontaa sekä Taimen Oy:n ristiriitaisia ja virheellisiä tarkkailutietoja. 13 Hakija on antanut ristiriitaisia tietoja Lankajärven vedenkorkeuksista ja suotovesien määrästä. Hakemukseen liitetyt laskelmat perustuvat hakijan ilmoittamiin kontrolloimattomiin tietoihin. Lisäksi niistä puuttuu ainakin yksi sivu vuoden tiedoista. Vedenkäyttölaskelmat olisi tullut laatia pidemmälle ajalle kuin hakemuksessa on esitetty, koska seurantatietoja on jo 35 vuoden ajalta. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen velvoitetarkkailun vuosiyhteenvedot perustuvat laitoksen käyttämän veden määrien osalta laitoksen omiin ilmoituksiin. Myös kalamäärät ja käytetyn rehun määrät ovat ilmeisesti laitoksen ilmoittamia. Ainakin vedenoton ja -käytön osalta raportointi on epäluotettavaa. Lankajärven vedenkorkeuden on todettu laskeneen noin 35 cm, mikä johtuu yksinomaan kalanviljelylaitoksen ylimitoitetusta vedenotosta Lankajärvestä putken kautta sekä suotovesien lisäämisestä maaperää muokkaamalla. Suotovedet tulevat laitokselle maaperän kautta Lankajärvestä. Hakija on lisännyt suotovesien määrää kaivamalla maa-altaita, jolloin vettä pidättävä maakerros on poistettu ja suotovesien määrä on tuntuvasti lisääntynyt. Harjun sortumavaara on johtunut harjun helman kaivamisesta. Hakijan väittämät harjun sortumavaarasta ovat ylimitoitettuja. Kalanviljelylaitoksen rannassa olevan mittauspisteen korkeus on tarkistettava ja korkeushavainnot on siirrettävä N 60 -järjestelmään, jolloin vedenkorkeuksien tarkistaminen helpottuu ja tulokset ovat luotettavampia. Vedenotto Lankajärvestä ei ole ollut lupaehtojen mukaista ja laitoksen mittausjärjestelyt ovat puutteellisia. Esitetty vedenkäyttösuunnitelma on ristiriitainen veden juoksutusmäärien osalta. Vedenottoa koskevassa selvityksessä ei ole esitetty, miten järjestetään putken kautta otettavan ja suotovesien määrän mittaus ja miten määrää kontrolloidaan ja valvotaan. Suotovedet on laskettava mukaan otettavaan vesimäärään. Putken kautta otettavan veden ja suotoveden määrä ei yhteensä saa ylittää lupaehtojen mukaista määrää 30 l/s.

14 14 Suotovesien määrää lisääviä harjun pintaa rikkovia kaivutöitä ei tule sallia. Mikäli lupa myönnetään, on lupaehdoissa määrättävä tarkasta ja luotettavasta valvonnasta. Lupa saadaan myöntää enintään kolmen vuoden määräajaksi, jonka aikana saadaan kokemusta luvan toimivuudesta. Rantakiinteistöillä on pidettävä katselmus kiinteistöille kalanviljelylaitoksen toiminnan aiheuttamien haittojen ja vahinkojen sekä kiinteistöjen arvonalennuksen toteamiseksi. Tilojen omistajille on varattava tilaisuus esittää korvausvaatimukset. Muistuttajat ovat varanneet mahdollisuuden täydentää muistutuksia ja vaatimuksia sekä vastata mahdolliseen hakijan vastineeseen/selitykseen. HAKIJAN SELITYS Hakemuksen aiemman käsittelyn yhteydessä esitettyjen 1) 3) lausuntojen ja 1) 8) muistutusten johdosta hakijan esittämän selityksen sisällön seloste on esitetty ympäristölupaviraston päätöksen nro 28/04/1 kertoelmaosassa. Hakemuksen uudelleen käsittelyn johdosta esitettyjen 4) ja 5) lausuntojen sekä 9) 16) muistutusten osalta hakija on lausunut, että niissä esiin tuodut näkökohdat eivät anna aihetta uusiin selvityksiin. Muistutuksissa esitetyt Lankajärveä koskevat väitteet ovat perusteettomia. Kalanviljelytoiminnasta ei ole merkittävää haittaa Lankajärvelle ja ranta-asukkaille. Lankajärven säännöstely on aloitettu jo vuonna Järven ranta-alueet on suurelta osin rakennettu vasta tuon ajankohdan jälkeen. Kalanviljelylaitoksen vedenoton vaikutukset Lankajärven vedenkorkeuksiin ovat olleet tuolloin jo tiedossa. Väitteet Lankajärven vedenkorkeuden jatkuvasta laskusta, laitoksen mittausten ja laskelmien virheellisyyksistä ovat perusteettomia. Suotoveden määrää koskevat mittaukset on tehty oikein ja viranomaisille on toimitettu oikeat tiedot.

15 15 Lankajärven vedenkorkeus ei laitoksen toiminta-aikana reilun 30 vuoden aikana ole käytännössä lainkaan muuttunut. Muutamina erittäin poikkeuksellisina vuosina vedenkorkeus on ollut cm alempana kuin pitkän aikavälin keskiarvot. Monissa säännöstelemättömissä järvissä laskua on vastaavina vuosina ollut tätä enemmän. Asiassa on otettava huomioon Lankajärven kalanviljelylaitoksen toiminnan erityispiirteet, merkitys koko Suomen kalankasvatuselinkeinolle ja erityisesti Suomen luonnonvesien kalakannoille sekä niiden monimuotoisuudelle ja kalastukselle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Keski-Suomen TE-keskuksen aiempien lupa-asioiden yhteydessä esittämät lausunnot osoittavat hyvin Lankajärven kalanviljelylaitoksen yleisen merkityksen. MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä ovat olleet käsillä ympäristölupaviraston päätösten nro:t 28/04/1 ja 87/06/1 sekä vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 perusteina olleet asiakirjat. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on aiempien hakemusasioiden yhteydessä pitänyt Lankajärven kalanviljelylaitoksella tarkastukset ja Tarkastuskertomukset on liitetty ympäristölupaviraston päätösten nro:t 28/04/1 ja 87/06/1 asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle ympäristöluvan Lankajärven kalanviljelylaitoksen toimintaan Laukaan kunnan Kynsiveden kylässä tilojen Taimela RN:o 15:43 ja Kalataimela RN:o 15:50 alueilla. Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle vesitalousluvan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen tilan Taimela RN:o 15:43 alueella. Ympäristölupavirasto lisää vesioikeuden päätökseen nro 80/Ym/72 uuden lupamääräyksen 2 a).

16 16 Ympäristölupa koskee laitosta, jossa kasvatettava kalamäärä lisäkasvuna on noin kg vuodessa. Poikaskasvatukseen käytettävien laitosrakenteiden sijoittuminen allastasoilla 1 3 on osoitettu ympäristölupavirastoon toimitetun, päivätyn laitoksen teknisen kehittämissuunnitelman liitteenä 1 olevassa asemapiirroksessa. Lisäksi laitokseen kuuluu neljännen allastason emokala-altaat ja laitokselta poistettavien jätevesien käsittelyyn käytettävä selkeytysallas. Rakennettavaan pohjavedenottamoon kuuluu ympäristölupavirastoon toimitetun päivätyn laitoksen teknisen kehittämissuunnitelman liitteenä 1 olevassa asemapiirroksessa ilmenevällä tavalla pohjavesien keräilyalue (käytöstä poistetut kala-altaat), vesien juoksuttamiseen käytettävä pato ja kanava sekä pohjavesien pumppaamo, joka rakennetaan kalanviljelylaitoksen kolmannen allastason jakokanavaan teknisen kehittämissuunnitelman liitteiden 3 ja 5 osoittamalla tavalla. Vesi pohjavedenottamosta johdetaan allastasoille 1 ja 2 pumppaamalla sekä allastasolle 3 ylivuotona. Lankajärvestä ja pohjavedenottamosta vesi johdetaan hapetettuna laitoksen ensimmäisen allastason hautomoon ja poikasaltaisiin. Ensimmäiseltä allastasolta poistuva vesi puhdistetaan mekaanisesti rumpusuodattimella, hapetetaan ja johdetaan toisen allastason poikasaltaisiin. Täältä poistuva vesi johdetaan vastaavan mekaanisen puhdistuksen ja hapetuksen kautta kolmannen allastason jakokanavaan, johon lisäksi johdetaan vettä pohjavedenottamosta. Jakokanavasta vedet johdetaan kolmannen allastason osin maapohjaisiin avoaltaisiin ja osin pinnoitettuihin katettuihin altaisiin. Kolmannelta allastasolta poistuvat vedet johdetaan selkeytysaltaan kautta laitoksen neljännen allastason maapohjaisiin emokala-altaisiin. Emokala-altaista poistuva vesi johdetaan selkeytysaltaan ja mittapadon kautta Lankajokeen. Veden puhdistuksessa sekä kala- ja selkeytysaltaiden puhtaanapidossa muodostuvat lietevedet käsitellään turvesuodattimessa. Turvesuodattimen suotovedet johdetaan emokala-altaiden alapuoliseen laskeutusaltaaseen ja edelleen mittapadon kautta vesistöön. Jätevesien johtamisesta vesistöön tai pohjavedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään korvattavaa haittaa, vahin-

17 koa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. 17 YMPÄRISTÖLUVAN LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen Kalanviljelylaitoksen aiheuttama fosforipäästö vesistöön saa olla enintään 120 kg vuodessa. Kalanviljelylaitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan mahdollisimman vähän fosforia sisältävää kuivarehua enintään kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja ruokinta järjestettävä niin, että ravinteita pääsee vesistöön mahdollisimman vähän. Kuivarehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 2. Laitoksella pidettävä kalamäärä Kasvatettavien poikaskalojen lisäksi kalanviljelylaitoksella samanaikaisesti pidettävän emokalaston määrä saa olla enintään kg. Mikäli kalanviljelylaitokselle ei sen kalamäärä huomioon ottaen voida johtaa riittävää määrää laadukasta vettä, eikä laitoksen kalaston elinolosuhteita voida muillakaan toimenpiteillä turvata, on laitoksen kalamäärä sopeutettava olosuhteita vastaavaksi. 3. Laitoksen käyttö Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asiallisesti. Luvan saajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

18 18 Kertynyt liete on poistettava pyöröaltaista jatkuvatoimisesti ja maa-altaista kasvatuskauden aikana vähintään kerran viikossa. Selkeytysaltaista lietteet on poistettava tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. 4. Jätteiden käsittely Kalanviljelylaitoksella on pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteiden varastoinnista kiinteistöllä ja kuljettamisesta muualle ei saa aiheutua roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Kalanviljelylaitoksen toiminnassa syntyvät tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Altaista poistettavat lietteet on käsiteltävä nykyisellä turvesuodattimella tai vähintään vastaavantehoisella muulla menetelmällä. Turvesuodatin on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Käsiteltävä liete on jaettava tasaisesti koko suodattimen alueelle ja oikovirtaukset on estettävä. Suodattimen turve on vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Turvesuodattimesta poistettava turvelieteseos on käsiteltävä tai toimitettava hyötykäyttöön siten, että sen sisältämät ravinteet eivät kulkeudu vesistöön. Jos turvetta käytetään pellolla maanparannusaineena, pellolle sijoittamisessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Luvan saajan on huolehdittava, että kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla.

19 19 5. Häiriö- ja poikkeustilanteet Merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viipymättä Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Kalanviljelylaitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vakavissa tapauksissa myös Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Keski-Suomen TE-keskukselle. 6. Tarkkailu ja raportointi Kalanviljelylaitoksen käyttö-, kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailuohjelma on päivitettävä. Tarkkailuohjelmaa koskeva esitys on tehtävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Kalanviljelylaitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantoa koskevat tiedot kuten päivittäin laitoksella käytetty vesimäärä, käytettyjen rehujen määrä ja fosforipitoisuus, käytettyjen kemikaalien määrä ja laatu, kalojen lisäkasvu, laitokselta siirrettyjen kalojen määrä sekä tiedot lietteenpoistosta ja turvesuodattimen kunnossapidosta, kalojen lääkityksestä, kalataudeista ja kalakuolemista. Hoitopäiväkirjaa on säilytettävä laitoksella ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kalanviljelylaitoksella syntyvistä jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka- ja aika. Vesistöön johdettavasta vedestä on otettava kuukausittain 14 vuorokauden yhtäjaksoisen tarkkailujakson aikana vuorokausittaiset kokoomanäytteet, joiden samansuuruisista osista on muodostettava tarkkailujakson yhdistetty kokoomanäyte. Laitokselle tulevan veden kokoomanäytteet on muodostettava päivittäisistä kertanäytteistä saman jakson aikana. Kuormitustarkkailunäytteistä on analysoitava ainakin kokonaisfosforipi-

20 toisuus sekä laitokselta poistuvasta vedestä lisäksi kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuudet. 20 Kuormitustarkkailuun kuuluvan näytteenoton sekä laitokselle otettavan ja sieltä poistuvan veden määrän mittauksen luotettavuus on varmistettava riippumattoman tahon toimesta neljä kertaa vuodessa. Kontrollitarkkailuun kuuluvat näytteet on otettava lähtevästä vedestä vuorokauden kokoomanäytteinä ja tulevasta vedestä kertanäytteinä. Lietteen poistotehon, turvesuodattimen puhdistustehon ja mahdollisen turpeen vaihtotarpeen selvittämiseksi on turvesuodattimelle johdettavasta lietteestä ja turvesuodattimen suotovedestä otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on analysoitava kokonaisfosforipitoisuus ja kiintoainepitoisuus. Toiminnan vaikutusten tarkkailua vesistössä on jatkettava vähintään nykyisessä laajuudessa. Ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Kalanviljelylaitoksen jätevesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Esitys tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä sekä toimitettava yhdessä käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta laaditun yhteenvedon kanssa vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava vastaavasti Keski-Suomen TE-keskukselle ja Konneveden-Kuusveden kalastusalueelle. Tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

21 21 7. Toiminnan muutos Kalanviljelylaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Toiminnan lopettaminen Jos kalanviljelylaitoksen toiminta loppuu, luvan saajan on ilmoitettava toiminnan loppumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailua on jatkettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämä määräaika, kuitenkin vähintään kaksi vuotta kalanviljelylaitoksen jätevesien vesistöön johtamisen loputtua. POHJAVEDENOTTOA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Pohjavedenottamosta kalanviljelylaitokselle johdettava vesimäärä vuorokausikeskiarvona ei saa ylittää pohjavedenottamoon painovoimaisesti kertyvän veden määrää. Pohjavedenottamossa ei saa ryhtyä ottamon antoisuutta parantaviin toimenpiteisiin. 2. Pohjavedenottamo on varustettava asianmukaisilla vesimäärän säätö- ja mittauslaitteilla. Laitoksen eri kulutuspisteisiin erikseen Lankajärvestä ja pohjavedenottamolta vuorokausittain otettavat vesimäärät on mitattava rekisteröivällä mittalaitteella ja niistä on pidettävä kirjaa. Lankajärvestä ja pohjavedenottamosta johdettavien vesimäärien mittaamiseen ja säätöön käytettävät laitteistot on saatettava tätä määräystä ja vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 lupamääräystä 2) vastaaviksi vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Suunnitelma säätö- ja mittausjärjestelyistä on ennen niiden toteuttamista toimitettava tarkastettavaksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle. 3. Tiedot laitokselle johdetuista vesimääristä vuorokausikeskiarvoina on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Keski-Suomen ympäristö-

22 keskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, sekä esitettävä pyydettäessä niille, joiden oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen Ennen rakennustyöhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä tämän lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Rakennustyöt on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Korvausta sellaisesta kalanviljelytoiminnan seurauksena vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voidaan päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Jos pohjavedenottamon rakentamisesta tai käytöstä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian tämän lupapäätöksen lainvoiman estämättä hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

23 23 ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Saatuaan lainvoiman tämä päätös korvaa vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 lupaehdot 5) ja 10), jotka koskevat Lankajärven kalanviljelylaitoksen käyttämistä, jätevesien johtamista ja siihen liittyvää tarkkailua sekä jätevesien johtamisesta mahdollisesti aiheutuneen ennakoimattoman vahingon korvaamista. Muilta osin vesioikeuden päätös jää voimaan. VESIOIKEUDEN PÄÄTÖKSEN NRO 80/YM/72 UUSI LUPAMÄÄRÄYS 2 A) ============================= 2 a) Mikäli kalanviljelylaitokselle pohjavedenottamosta johdettavan pohjaveden määrä on vuorokausikeskiarvona alle 10 l/s, saadaan Lankajärvestä johtaa kalanviljelylaitokselle enintään seuraavan taulukon mukainen vesimäärä: Lankajärven Vesimäärä pinnankorkeus N 43 + m l/s Alle 141, ,25-141, ,30-141,35 22,5 141,35-141, ,4-141,52 27 Yli 141,52 30 Mikäli kalanviljelylaitokselle pohjavedenottamosta johdettavan pohjaveden määrä ylittää vuorokausikeskiarvona 10 l/s, saadaan Lankajärvestä johtaa kalanviljelylaitokselle enintään seuraavan taulukon mukainen vesimäärä:

24 24 Lankajärven pinnankorkeus N 43 + m Vesimäärä l/s alle 141, ,25-141,30 15 yli 141,30 20 ============================= PERUSTELUT Ympäristöluvan myöntäminen Kalanviljelylaitoksen toiminta, kun sitä harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Edellytykset toistaiseksi voimassa olevan luvan myöntämiseen ovat olemassa. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon lupamääräykset suurimmasta sallitusta fosforikuormituksesta vesistöön, käytettävästä rehumäärästä, laitoksen käytöstä ja jätteiden käsittelystä, vastaa toiminta Lankajärven kalanviljelylaitoksen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Ympäristöluvan lupamääräykset Vesistön pilaantumisen ehkäisemistä, laitoksen käyttöä, jätteiden käsittelyä, häiriö- ja poikkeustilanteita, toiminnan muutoksia ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 ja 45 :ien nojalla.

25 25 Laitoksella pidettävää kalamäärää koskeva määräys on annettu, jotta toimintaa voidaan harjoittaa kulloinkin käytettävissä olevan vesimäärän sallimassa laajuudessa ja laitoksen toiminnan sopeuttamiseksi vallitseviin vesioloihin. Määräykset suurimmasta sallitusta vuotuisesta rehun käyttömäärästä ja fosforikuormituksesta sekä altaiden lietteenpoistosta on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kalanviljelytoiminta ei asetetuilla kuormitusrajoilla ennalta arvioiden aiheuta vesistön tilan ja käyttökelpoisuuden huonontumista nykyisestä. Laitoksen huolellisella käytöllä estetään tarpeetonta ympäristökuormitusta, kalojen liikaruokintaa ja ehkäistään merkittävien ympäristövahinkojen syntymistä. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteiden käsittelystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain 46 :n nojalla. Laitoksen käyttö, kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu sekä kalataloudellinen tarkkailu lupamääräyksen mukaisesti on tarpeen laitoksen toiminnan valvomiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi. Pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen Pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen on tarpeen riittävän ja laadukkaan käyttöveden saamiseksi Taimen Oy:n Lankajärven kalanviljelylaitokselle. Tämän päätöksen mukaisesta pohjavedenottamon rakentamisesta ja pohjaveden ottamisesta ei aiheudu vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja seurauksia. Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Lankamaan harjualueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-vaikutusten arvioinnin tekeminen ei siten ole tarpeen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä mahdollisesti johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.

26 26 Uuden lupamääräyksen 2 a) lisääminen vesioikeuden päätökseen nro 80/Ym/72 Vesioikeuden päätökseen nro 80/Ym/72 lisätty uusi lupamääräys 2 a) yhdessä voimaan jäävien lupamääräysten 2) sekä 3 a) ja 3 b) kanssa parantaa säännöstelyn toimivuutta ja täsmentää veden juoksuttamista. Säännöstelyn alarajan alittumista ehkäistään ennalta pienentämällä tarvittaessa veden johtamista laitokselle. Lisäksi lupamääräys sovittaa yhteen laitokselle Lankajärvestä ja pohjavedenottamosta johdettavat vesimäärät. Muutos ei lisää Lankajärven säännöstelyn ja vedenoton haitallista vaikutusta vesistössä, eikä sillä ole vaikutusta Lankajärven kalastoon tai kalastukseen. Edellytykset Lankajärvestä tapahtuvaan vedenottoon ovat lisäyksen jälkeenkin vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 perusteluissa sanotuin tavoin edelleen olemassa. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Viranomaisten lausunnoissa esitetyt vaatimukset on enemmälti hyläten otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. Muistutuksissa esitettyjen laitoksen toiminnan rajoittamista ja luvan voimassa oloa koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisuun ja sen perusteluihin ja toteaa, että edellytykset vesitalousluvan ja toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan myöntämiselle tämän luvan mukaisesti samoin kuin Lankajärvestä tapahtuvaa veden johtamista koskevan vesioikeuden luvan nro 80/Ym/72 muuttamiselle ovat olemassa. Hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitetyt tiedot ja selvitykset ovat asian ratkaisemisen kannalta riittäviä. Tekopohjaveden muodostamista ja katselmuksen toimittamista rantakiinteistöjen vahinkojen selvittämiseksi ennen lupa-asian ratkaisemista koskevat muistutusten vaatimukset on hylätty aiheettomina. Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnossa ja 9) muistutuksessa esitettyjen kalanistutusvelvoitteen määräämistä Lankajärveen koskevien vaatimusten osalta todetaan, ettei kalanviljelylaitoksen toiminnassa muodostuvien jätevesien johtamisesta Lankajokeen

27 27 ja edelleen alapuoliseen vesistöön taikka tämän luvan mukaisesta pohjaveden ottamisesta voi aiheutua haitallista vaikutusta Lankajärven kalastolle tai kalastukselle. Siten kalatalousvelvoitetta Lankajärveen ei määrätä näiden hankkeiden johdosta. Hakijan esittämän vesioikeuden päätöksen nro 80/Ym/72 lupamääräysten muutoksen sisältö huomioon ottaen on hylätty myös Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnoissa sekä muistutuksissa esitetyt vaatimukset sikäli kuin niissä on vaadittu sanotun päätöksen lupamääräysten haettua laajempaa muuttamista. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 :t. Ympäristönsuojeluasetuksen 19, 30 ja 37. Vesilain 9 luvun 6, 8, 11 ja 15 :t sekä 16 luvun 32. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 140 euroa. Maksutaulukon mukaiseen korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian (pinta- ja pohjaveden ottaminen yli 500 m 3 /d) käsittelymaksu on 980 euroa, mistä on vähennetty asian aiemman käsittelyn yhteydessä peritty käsittelymaksu 840 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetukset ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista nro 1238/2003.

28 28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Marjo Kaikkonen Antti Ylitalo Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen, ympäristöneuvos Antti Ylitalo ja sivutoiminen ympäristöneuvos Martti Häikiö (asian esittelijä). KJ/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,