Tutkijan tietoympäristö tänään ja huomenna

Transkriptio

1 Kimmo Tuominen, Jyväskylän yliopiston kirjasto kimmo.k.tuominen at jyu.fi Tutkijan tietoympäristö tänään ja huomenna ICT-foorumi,

2 Esityksen rakenne Tieteelliset lehdet tietoympäristössämme eilen ja tänään Kuinka tulla toimeen artikkelipaljouden kanssa nyt ja tulevaisuudessa?

3

4 Nature,

5 Tieteellisten lehtien määrän kasvu 1600-luvulta vuoteen 2000 (perustuu Derek de Solla Pricen laskelmiin) Leyesdorff, L (2008), Journals as Retention Mechanism of Scientific Growth. Research trends, issue 7, September.

6 Ladatut artikkelit v (elehdet ja e-kirjat) Helsingin yliopisto Aalto-yliopisto Turun yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Sanakirjahakuja JY:ssä yli 4 miljoonaa vuodessa Lääketieteelliset tiedekunnat ovat yleensä erityisen aktiivisia e-lehtien käyttäjinä (HY, TY, OY, TaY)

7 E-lehtien käyttö Jyväskylän yliopistossa

8 E-lehdet Jyväskylän yliopistossa Käyttöä enemmän kuin muissa saman kokoluokan yliopistoissa Strategisesti tärkeitä: OKM:n muuttunut rahoitusmalli painottaa julkaisemista entistä enemmän Paljon lukevat tutkijat myös julkaisevat paljon (Tenopir & Volentin 2012) Tenopir, C. & Volentin, R. (2012). UK Scholarly Reading and the Value of Library Resources. Survey funded by JISC. Available at (retrieved October 26, 2012)

9 E-lehtien kääntöpuoli Tieteellinen tieto on kauppatavaraa ja kannattavaa bisnestä Esim. Elsevierin voitto 3,2 miljardia dollaria (2,5 miljardia euroa) vuonna 2010 Aineiston käyttöoikeuksia ostetaan vuodeksi kerrallaan Suurten lehtipakettien (kuten Elsevier Freedom Collectionin) sopimukset ovat usein monivuotisia

10

11

12 Kaupallinen kustantaminen ja Open Access [Kuva poistettu tekijänoikeussyistä] book

13 Informaatiopaljouden hallinta Kuvailevatko indeksointi- ja tiedonlouhintasovellukset vastaisuudessa dokumentin sisällön ja dokumenttien väliset suhteet ihmistä paremmin/nopeammin/tehokkaammin/halvemmin? Automaattisen indeksoinnin menetelmien kehittyminen (kieliteknologia) Tiedonlouhinnan kehittyminen (literaturebased discovery, LBD)

14 Sisällöstä e-tekstien välisiin suhteisiin Tutkijat eivät hahmota tieteellistä kirjallisuutta (pelkästään) informaation siirtomallin näkökulmasta Tekstien välinen keskustelullinen maasto on tutkijan asuinpaikka Maaston kartoitus on olennaista tutkijan työn kannalta Myös opiskelijoiden pitää toistuvasti kartoittaa tätä maastoa (esim. koulukuntien tai teoriasuuntausten välisiä eroja) Tekstien välisestä maastosta voi tehdä kiinnostavia löydöksiä

15 Graduate students who are defining an area of dissertation research could be obliged to produce an extensive survey, as a structured hyperlinked document conforming to a particular XML document type, of the literature in that area. The scholarly community could use the Internet to organize a peer-review and publication system for these documents, and these mechanisms would help students to develop their professional voices. Once deposited in the digital library, the world's entire collection of literature surveys could then be searched by anyone wishing for an introduction to a given literature. Reverse links, from works to the surveys that mention them, would make available several narratives of a given work's place in intellectual history. (Phil Agre 2000)

16 Bibliometriset kartat Forsman, M. (2005). Development of Research Networks: The Case of Social Capital. Åbo Akademi

17 Käsitteelliset kartat (Forsman 2005)

18 Lähde: Forsman 2005

19 Map of science derived from clickstream data. Bollen J, Van de Sompel H, Hagberg A, Bettencourt L, et al. (2009) Clickstream Data Yields High-Resolution Maps of Science. PLoS ONE 4(3): e4803. doi: /journal.pone

20 Swanson, D.R. (1986). Fish oil, Raynaud s syndrome, and undiscovered public knowledge. Perspectives in Biology and Medicine, 30(1), (ks. Ganiz & al 2006)

21 Dokumenttien väliset keskusteluverkostot Kolesterolin vaarallisuus kehittelee edelleen tukee URI_2 URI_1 kyseenalaistaa URI_3

22

23

24 Kirjallisuuksien/käsitteiden havaintojen väliset yhteydet löytyvät A. Manuaalisesti (tekijän tai jonkun muun [tutkijakollegan, opiskelijan, kirjastonhoitajan ] havaitsemat yhteydet B. Automaattisesti (data mining, jne.) C. Menetelmiä A ja B yhdistellen (tyypillisin tapa, johon LBD Swansonin mukaan perustuu)

25 Tulevaisuus? Sekä automatiikkaa että käsityötä tarvitaan vastaisuudessakin Ihmiset ja koneet kuvaavat dokumentteja ja määrittelevät niiden suhteita Käsityön rooli muuttuu, jos myös kirjojen sisällönkuvailu onnistuu automaattisin menetelmin Automatiikka lisääntyy, artikkeli-, lehti- ja monografia-kohtaista metadataa haalitaan eri tahoilta kansallisiin ja kansainvälisiin luetteloihin Käsityö kohdistuu etenkin tutkimuksellisesti mielenkiintoisiin aihealueisiin (subject guides) tai erikoistapauksiin, kuten harvinaisdokumentit Kontekstuaalisen metadan ja tietoväitteiden mallintamisen merkitys kasvaa Sisällöt on asetettava osaksi konteksteja (Hypén 2009, 17) Visuaaliset näkymät dokumenttiuniversumeihin tulevat tärkeiksi navigointiapuneuvoiksi ( miten kirjallisuudet ja käsitteet kytkeytyvät? )

26 Motto tulevaisuuden digitaaliselle kirjastolle connecting people AND connecting disconnected literatures