SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ALUEELLISTAMISEN VÄLIRAPORTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "29.9.2004 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ALUEELLISTAMISEN VÄLIRAPORTOINTI"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ MUISTIO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAN ALUEELLISTAMISEN VÄLIRAPORTOINTI 1 Lipposen II hallituksen toimenpideohjelman mukaisten toimenpiteiden toimeenpanon eteneminen Selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistehtävien organisointia ja tarkoituksenmukaista alueellista sijoittamista. Selvityksen taustaksi tässä väliraportissa on yleinen kuvaus Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja työterveyslaitoksen organisaatioista ja nykytilasta sekä jokaisen laitoksen osalta laaja analyysi toiminnoittain tai osaamisalueittain jaoteltuna selvitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistehtävien organisoinnista ja tarkoituksenmukaisista alueellistamismahdollisuuksista. 1.1 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ks. liite Kansanterveyslaitos 1.3 Työterveyslaitos ks. liite 2 ks. liite 3 2 Kuvaus alueellistamismahdollisuuksista hallinnonalalla Tukipalvelut Sosiaali- ja terveysministeriö suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen, jonka antavat ulkoistettuja tukipalveluja tarjoavat palvelukeskukset riippumatta siitä, minne nämä alueellisesti sijoittuvat. Ne tarjoavat sekä strategista että operatiivista etua toiminnan kehittämiselle. Strateginen etu syntyy virastojen ja laitosten keskittymisestä ydinosaamiseensa ja operatiivinen etu rekrytointi- ja johtamisongelmien vähentymisenä ja mahdollisesti pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöistä. Files\OLK40\17. STM.doc

2 Säteilyturvakeskus 2 (26) Eräät tukipalvelut on jo nyt joissakin virastoissa ulkoistettu (esim. puhelinvaihde, palkanlaskenta, nimikirjanpito), joten niiden alueellistaminen on mahdollista nopealla aikataululla sen jälkeen, kun palvelukeskukset ovat aloittaneet toimintansa. Ydinvoimalaitosten valvonta (60 htv). Alueellistamismahdollisuudet koskevat ydinvoimalaitosten sijantipaikkakuntia (Eurajoki ja Loviisa). Paikallistarkastajia, jotka ovat ydinvoimalaitosten käytön turvallisuuteen ja erityisesti turvallisuuden kannalta tärkeiden komponenttien valvontaan perehtyneitä kokeneita insinöörejä, on tällä hetkellä Olkiluodossa 2 ja Loviisassa 1. Pääosa turvallisuusvalvonnasta on kuitenkin toimistotyönä tehtävää asiakirjojen tarkastamista. Tarkastuspäiviä voimalaitoksille ja laitteita valmistaviin tehtaisiin on pitkäaikaisen seurannan perusteella kertynyt yhteensä noin 600 vuodessa, mikä vastaa kolmea henkilötyövuotta. Nämä päivät jakaantuvat suurelle asiantuntijajoukolle, josta itse kunkin on tarpeen käydä molemmilla ydinvoimalaitoksilla tekemässä tiettyjä omiin tehtäviinsä liittyviä erikoistarkastuksia. Asiantuntijoilla on enemmän matkapäiviä ulkomaille kuin voimalaitospaikoille ja kontakteja muihin organisaatioihin on enemmän pääkaupunkiseudulla kuin voimalaitospaikoilla. Alueellistamisen lisääminen voimalaitospaikkakunnilla saattaa pidemmällä tähtäyksellä olla perusteltua siten, että Olkiluodossa toimisi 3-4 paikallistarkastajaa ja Loviisassa 1-2 paikallistarkastajaa. Tutkimus (83 htv). Pohjois-Suomen aluelaboratorio, jossa on noin 10 henkilöä, on toiminut 1980-luvulta alkaen Rovaniemen Korkalovaarassa maanalaisissa luolatiloissa, mikä juontaa juurensa valmiustoiminnan vaatimuksista: yhteistoiminnassa sisäasiainministeriön pelastusosaston ja pääesikunnan kanssa mietitty valmiusstrategia sisältää sen, että äärimmäisen tilanteen (ydinpommin pudottaminen pääkaupunkiseudulle ja sen aiheuttama säteilytilanne Suomen alueella) varalta on oltava suojatilaa välttämättömien laboratorio- ja mittaustoimintojen ylläpitämiseksi tällaisessa tilanteessa. Luolatilan ongelma on, että se ei hyvin sovellu jatkuvaan normaaliaikaiseen työskentelyyn, eikä aluelaboratorion (normaaliaikaisen) toiminnan laajentaminen Korkalovaaran luolassa tule kysymykseen. Alueellistamisen kannalta katsottuna varteenotettava näköala kuitenkin on Pohjois-Suomen aluelaboratorion normaaliaikaisen toiminnan uudelleenjärjestäminen maanpäällisiin tiloihin. Tämä edellyttäisi laboratoriokäyttöön soveltuvien tilojen hankkimista Rovaniemeltä, jolloin Korkalovaaran luola ylläpidettäisiin varasuojatilana äärimmäisen vakavien säteilytilanteiden laboratoriotoimintoja varten. Samalla olisi mahdollista lisätä radioekologisen tutkimuksen ja siihen liittyvän ympäristövalvonnan volyymia Pohjois-Suomen alueella sekä vuorovaikutusta muiden Rovaniemellä toimivien tutkimusorganisaatioiden kanssa.

3 3 (26) Lapsiasiainvaltuutettu Toinen mahdollinen näköala on tutkimusyhteistyön lisääminen Kuopion tiedekeskittymän (Kuopion yliopisto ja sen lähellä toimivat valtion asiantuntijalaitosten alueyksiköt) kanssa, joka toimii eräillä STUKin toimialan kannalta merkittävillä tutkimusalueilla, kuten ympäristölääketiede ja ympäristöhygienia. Otollisen tilaisuuden tullen olisi mahdollista STUKin tutkimusresurssien sijoittaminen Kuopiossa toimiviin tutkimusprojekteihin samaan tapaan kuin Tampereen yliopiston kanssa on epidemiologisen tutkimuksen alalla tehty. Vuoden 2005 budjettiin on ehdotettu perustetavaksi lapsiasiamiehen virka. Jos ehdotus menee eduskunnassa läpi, tuodaan lapsiasiainvaltuutettua koskeva sijoituspaikkaselvitys alueellistamisen koordinaatioryhmään. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitää valvontatehtäviensä hoitamiseksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä (Terhikki), johon on merkitty li terveydenhuollon ammattihenkilön henkilötiedot sekä ammatinharjoittamisoikeutta koskevat tiedot. Rekisteri sisältää 39 terveydenhuollon ammattiryhmää. Rekisteriin merkitään tiedot myös ammatinharjoittamisoikeuden menetyksestä ja rajoituksesta, varoituksesta, annetusta hallinnollisesta ohjauksesta (sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen että lääninhallituksen antama huomautus) sekä ammatinharjoittamistoiminnassa saadusta rangaistuksesta. Rekisteröidyille annetaan pyynnöstä otteita ja todistuksia rekisteritiedoista. Ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämiseen liittyvien tehtävien ja Terhikki-rekisterin alueellistamista selvitetään syksyn 2005 aikana. Jos laillistamista tarkastellaan vain teknisenä toimenpiteenä, sähköisenä asiakirjahallintona, sen hoitaminen ei välttämättä edellytä, että kokonaisuus fyysisesti sijaitsee samassa paikassa kuin muu virasto. Toisaalta taas näillä tehtävillä on selvä toiminnallinen yhteys Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätehtävään eli terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaan ja sähköiseen asiakirjahallintoon siirtyminen edellyttää useamman vuoden kehitystyötä. 3 Alustava arvio siitä, miten olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintakeskittymät eli klusterit voidaan ottaa huomioon toimintoja alueellistettaessa. Ks. edellä kohta 1 ja 2. Kuopion tiedekeskittymä (Kuopion yliopisto ja sen lähellä toimivat valtion asiantuntijalaitosten alueyksiköt) : ympäristöterveys, ympäristö-

4 lääketiede ja ympäristöhygienia, terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät tutkimusalueet, biokemia ja molekyylibioteknologia. 4 (26) Tampere (yliopisto ja Tampereen kaupunki): terveydenhuoltotutkimus ja terveyden edistäminen ja sosiaalitieteet sekä terveystaloustieteellinen, terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimusosaaminen. Vaasa: kaksikielinen erikoislääkärikoulutus ja lääkäreiden peruskoulutuksen psykiatrian koulutus, sosiaalialan ja mielenterveystyön täydennyskoulutus, Vaasan yliopiston tieteenalat (hallintotieteet, hoitotiede), Vanhan Vaasan sairaala. Jyväskylä: yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, siellä erityisesti sosiaalitieteet sekä psykologian tutkimus ja erikseen perhetutkimusyksikkö, Niilo Mäki Instituutti, kolmannen sektorin tutkimusryhmä ja vammaistutkimus. Turku: Turun yliopiston serobakteriologian laitos, bioteknologia Biotekniikan keskus ja Turku Science Park in tiede- ja teollisuusyhteisö. Oulu: mikrobiologia.

5 5 (26) LIITE 1 Stakesin tehtävien organisoiminen ja alueellinen sijoittaminen 1. Yleinen kuvaus Stakesista Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, perustettiin Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön (jatkossa STM) hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa Stakes tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakesin lakisääteiset tehtävät: * Stakes seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä * tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista * ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä * harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa * edistää ja toteuttaa alan koulutusta * tekee aloitteita ja esityksiä Stakes toimii STM:n tulosohjauksessa, josta tärkein työväline on vuosittain tehtävä tulossopimus. Lisäksi Stakesin toimintaa ohjaavat sosiaali- ja terveysministeriön strategia, valtioneuvoston hyväksymät sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma (TATO), Terveys kansanterveysohjelma sekä kansallinen sosiaalihuoltohanke ja kansallinen terveydenhuoltohanke. Stakesin sisäinen tulosjohtaminen pohjautuu Balanced Scorecard- malliin. Edellä mainittujen ohjausvälineiden kautta Stakesin toiminta perustuu omaan tulo- ja menoarvioon, strategiaan, työjärjestykseen, taloussääntöön ja tulosalueiden kanssa tehtäviin tulossopimuksiin. Lisäksi Stakesilla on projektikohtaisia sopimuksia EU:n ja sen rahastojen, valtion muiden laitosten, kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Stakes on päällikkövirasto, jossa pääjohtajan tukena toimii yhdeksänhenkinen johtoryhmä. Johtoryhmän jäseninä ovat ylijohtajat, johtajat ja tulosaluejohtajat. Stakesin sisäistä organisaatiota voidaan parhaiten kuvata projektiorganisaatioksi, jossa korostuu vahva eri alojen asiantuntijuus ja verkostoituminen. Stakesin toiminta jakaantuu neljään tulosalueeseen sekä kahteen erillisyksikköön seuraavasti:

6 6 (26) Tulosalueet * Sosiaali- ja terveyspalvelut * Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen * Stakes Tieto * Hallintopalvelut Erillisyksiköt * Ulkomaanavunyksikkö * Alue- ja kuntapalvelut. Kukin tulosalue jakaantuu edelleen ryhmiin/yksiköihin. Tulosalueet ovat tulosvastuussa pääjohtajalle. Ryhmillä/yksiköillä on omat vetäjänsä, ryhmäpäälliköt ja yksikön päälliköt. Johtoryhmän, tulosalueiden ja ryhmien/yksiköiden tehtävät, vastuut ja tehtävienjako on määritelty työjärjestyksessä ( ). Vuoden 2003 lopussa Stakesissa oli 472 henkilöä, heistä 273 vakinaista ja 199 määräaikaista. Määräaikaisista suurin osa oli ulkopuolisella projektirahalla palkattuja. Stakesin tutkimuksen vahvuusalueita ovat terveydenhuoltotutkimus, terveystaloustiede, arviointitutkimus, yhteiskuntatieteellinen alkoholi- ja huumetutkimus, hyvinvoinnin tutkimus, ikääntyneiden hyvinvoinnin ja palvelujen tutkimus sekä lapsuus ja perhetutkimus. Stakesissa oli vuoden 2003 aikana noin 200 tutkimus- ja kehittämishanketta. Stakesin monialaisuus merkitsee sitä, että joillakin substanssialueilla asiantuntijoiden määrä voi olla hyvinkin pieni. Työtekijöiden keskimääräinen ikä Stakesissa oli v vuotta ja ikäjakautuma painottuu yli 45 vuotiaisiin. Nykyisen henkilöstön ikäjakautumaan perustuvan ennusteen mukaan seuraavan viiden vuoden (vv ) ajan vakinaisen henkilöstön eläkepoistuma on laskennallisesti keskimäärin kahdeksan työntekijää vuodessa. Tosin joustava eläkkeelle siirtyminen on otettava huomioon. Stakesille valmistui uusi toimitalo vuonna Talo on hyvin toimiva ja varustettu kaikella uudella toimistoteknologialla. Kuten suunnitelleet arkkitehdit rakennusta kuvaavat, se on esteetön, läpinäkyvä ja muunneltava älytalo. Toimitalossa on 416 työhuonetta ja maisemakonttorissa on lisäksi 51 työpistettä. Kokoustilat eli projektihuoneet (11), kokoushuoneet (8), monitoimitilat (2) ja auditorio on varustettu modernilla kokoustekniikalla. Lisäksi talossa on korkeatasoinen ammattikirjasto. Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyötä ja tutkimuksen painoalueita on kartoitettu toukokuussa 2003 STM:lle luovutetussa selvityksessä. Siinä todettiin, että laitosten työssä ei ole sellaisia päällekkäisyyksiä, jotka vaatisivat organisaatiouudistuksia.

7 7 (26) 2. Tutkimus- ja kehittämistehtävien alueellinen ulottuvuus nykyisin Stakesin strategiassa määritellyn vision mukaan Stakes vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan tiedon ja osaamisen kärjessä. Stakes luo uudenlaisia tutkimuksen, kehittämisen ja tietovarantojen yhdistelmiä ja tiedon hyödyntämisen käytäntöjä. Stakes on tavoiteltu yhteistyökumppani kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhteisönä se kannustaa luovuuteen ja yhteistoimintaan. Tutkimuskeskuksena Stakes on osa valtion sektoritutkimusta ja tiedeyhteisöä. Stakesin tutkimus on luonteeltaan strategista ja soveltavaa ja se täyttää korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen vaatimukset. Tutkimustoiminta toteutuu Stakesin tutkijoiden yhteistyönä yliopistojen, korkeakoulujen ja osaamiskeskusten kanssa. Kehittämiskeskuksena Stakes harjoittaa tietovarantoihin, tutkimustietoon ja koeteltuihin menetelmiin perustuvaa kehittämistyötä ja tuottaa innovaatioita. Kehittämistyön luonteeseen kuuluu laaja verkostoituminen ja läheinen yhteistyö sairaanhoitopiirien, kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuosittain Stakesin hankkeissa on mukana noin 200 kuntaa (jotka kattavat yli ¾ osaa väestöstä) ja noin 40 kansalaisjärjestöä. Eniten hankkeita on kymmenen suurimman kaupungin kanssa. Verkostoituva työote on ollut Stakesin viime vuosien tärkeimpiä kehittämishankkeita kuntien kanssa. Nyt siitä on tullut uusi toimintatapa. Tilastoviranomaisena Stakes tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tilasto- ja rekisteritietoa sosiaali- ja terveysalasta yhteistyössä muiden tilastoalan toimijoiden kanssa (mm. Tilastokeskus, Kuntaliitto, KTL, TTL, Kela ). Stakes kiinnittää erityistä huomiota tilastojen ja rekistereiden hyödynnettävyyteen. Yhtenä tärkeänä kehittämis- ja arviointitoiminnan muotona on maksullinen toiminta kuntien ja alueiden kanssa. Vuodesta 2000 lähtien maksullisia konsultaatiohankkeita on toteutettu 45, joissa on mukana ollut noin 150 kuntaa. Stakesin alaiset koulukodit ja mielisairaalat ovat merkittäviä Stakesin alueellisia toimijoita (henkilöstöä yhteensä noin 1 000). Stakes huolehtii valtion kuuden koulukodin tulosohjauksesta. Niissä on kaikkiaan 180 oppilaspaikkaa ja 260 työntekijää. Koulukodit sijaitsevat maan eri puolilla: Harvialan koulukoti Janakkalassa (20 työntekijää), Kasvun Yhteisöt Mikkelissä (97 työntekijää), Lagmansgården Pedersöressä (19 työntekijää), Limingan koulutuskeskus Limingalla (53 työntekijää), Sippolan koulukoti Anjalankoskella (39 työntekijää) ja Vuorelan koulukoti Vihdissä (38 työntekijää). Koulukodit toimivat mm. Stakesin lastensuojeluhankkeiden ja -tutkimusten yhtenä kokeilukenttänä, joissa saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muussa lastensuojelussa. Stakes huolehtii myös kahden valtion mielisairaalan, Niuvaniemi Kuopiossa (523 työntekijää) ja Vanha Vaasa Vaasassa (205 työntekijää), tulosoh-

8 8 (26) jauksesta. Valtion mielisairaalat tuottavat oikeuspsykiatrian erikoisalan palveluja koko maata varten. Sairaaloissa hoidetaan kriminaalipotilaita sekä erityisen vaarallisia ja/tai vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita ja suoritetaan mielentilatutkimuksia. Tämän lisäksi Niuvanniemen sairaala toimii Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana, jonka tarkoituksena on huolehtia oikeuspsykiatrian suppean erikoisalan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä tehdä alan tieteellistä tutkimustyötä. Mielisairaaloiden merkitys on viimevuosina entisestään korostunut ja Stakesin ohjauksessa on avattu vaikeahoitoisten lasten ja nuorten hoito-osasto. Muistion lopussa esiteltävässä Pohjanmaan mielenterveystyön kehittämistä koskevassa kohdassa Vanhan Vaasan merkitystä esitellään tarkemmin. EU-hankkeiden yhteydessä Stakesissa on otettu käyttöön ns. aluekoordinaattoritoiminta. Toiminta on lähtenyt käyntiin vammaisten ja vajaakuntoisten sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta koskevien innovaatioiden tunnetuksi tekemisessä. Aluekoordinaattoritoimintaa sovellettiin STM:n tulevaisuuspakettiin kuuluvassa teknologiainnovaatioiden juurrutushankkeessa, Juuria-hankkeessa, sekä kansallisessa terveydenhuoltohankkeessa. Aluekoordinaattoritoiminnan lisäksi on luotu alueellisia asiantuntijaverkostoja. Esimerkkeinä laajasta ja systemaattisesta verkostotoiminnasta ovat ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto, jossa on yli 400 yhdyshenkilöä sekä varhaiskasvatuksen VasuMentor- verkosto, johon kuuluu yhteensä 440 mentoria kunnista eri puolelta maata. Avoin verkkopalvelu Varttua on koko maan varhaiskasvatuksen verkostoitumisen väline, jossa hankkeet ja käytännöntoimijat voivat vaihtaa hyviä käytäntöjään ja saada tietoa uudesta tutkimuksesta ja kehittämistyöstä. Kuukausittain käyttäjiä on noin ja käyttö lisääntyy jatkuvasti. Uutena alueellisena työskentelymuotona on tänä vuonna käynnistetty neljän alueellisen kuntafoorumin toiminta. Foorumeihin on koottu alueiden keskeisiä kuntien keskushallinnon sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikuttajia ja toimijoita. Uusien foorumien puheenjohtajina toimivat kansanedustaja Tarja Cronberg, kansanedustaja Maija Perho, professori Kyösti Urponen ja toimitusjohtaja Aulikki Kananoja. Foorumit muodostavat keskeisen kehyksen Stakesin ja alueiden (kuntien) vuoropuhelulle sekä kuntien aitojen tarpeiden määrittelylle. 3. Alueellistamisen kriteerit Globaali kilpailu edellyttää osaamiskeskittymien vahvistamista maassamme myös sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista- raportissa (Tekes 2003) todetaan, että maassamme on kansainvälistä huippua edustavan pääkaupunkiseudun lisäksi neljä vahvaa, laajaan osaamiseen perustuvaa kasvukeskusta (Tampere, Oulu, Turku ja Jyväskylä), ja muutamia keskuksia, joilla on hyvät edellytykset kehittyä sellaisiksi (Kuopio, Vaasa). Alueiden kehittyminen perustuu niiden osaamiseen. Yliopistot, tutkimuslaitokset, sairaanhoitopiirit ja ammattikorkeakoulut omalta

9 osaltaan varmistavat osaavien työntekijöiden saamisen ja osaamisen kehittämisen. 9 (26) Stakesin alueellisen läsnäolon vahvistamista tulee tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatiopolitiikan ja kehittämistarpeiden näkökulmasta. Nykyisin kunnilla ja alan toimijoilla on käytössään aikaisempaa enemmän kehittämisrahoja. Kun t&k- panokset alueilla kasvavat, kehittämistyön koordinointi on entistä tarpeellisempaa. Syntyy uusia seudullisia yhteistyömuotoja ja erilaista verkottumista. Tulosten välittäminen valtakunnalliseen käyttöön tulee varmistaa. Alueellistamisen kriteerit ovat seuraavanlaisia *T&k- toiminnan alueellistaminen voi onnistua silloin, kun alueelliset yksiköt toimivat paikkakunnalla, jossa on saman alan yliopistotutkimusta. Lisäksi edellytyksenä on, että näin saavutetaan kriittinen massa, joka tekee mahdolliseksi korkeatasoisen tutkimuksen ja tulosten tehokkaan hyödyntämisen. *Lähtökohtana toiminnan alueelliselle sijoittamiselle on, että se vahvistaa ja parantaa Stakesin lakisääteisten tehtävien toteutumista. *Alueellisilla toiminnoilla parannetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja kehityksen arviointia, kotimaisen ja kansainvälisen tiedon ja osaamisen jalostamista ja välittämistä, tutkimus- ja kehittämistoiminnan uusien innovaatioiden löytämistä, tilastojen ja rekisterien parempaa hyväksikäyttöä ja sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttamista. *Alueellinen toiminta pohjautuu myös alueen omiin maakunnallisiin ohjelmiin, alueen t&k- panoksiin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä alueen osaamispohjaan. *Tavoitellaan valtakunnallista lisäarvoa ja nykyistä parempaa vaikuttavuutta. *Alueellistamisen tulee taata yksittäisille tutkijoille ja kehittäjille hyvät toimintaedellytykset ja urakehityksen mahdollisuudet. 4. Alueellistamismahdollisuudet 4.1. Tampere Stakesin Tampereen alueyksikkö nojaa vakiintuneeseen yhteistyöhön yliopiston ja Tampereen kaupungin kanssa. Se pohjautuu Stakesin ja yliopiston aiemman yhteistyön tuloksena kehittyneeseen yliopiston keskeiseen rooliin terveydenhuoltotutkimuksen ja terveyden edistämisen alalla, yliopiston vahvuuteen sosiaalitieteissä, sekä kaupungin ja sairaanhoitopiirin voimakkaaseen kehittämisotteeseen, jossa Stakesilla on ollut merkittävä partnerius (esim. sopimusohjaus).

10 Tampereen yliopiston Terveystieteen laitoksen (TaY/TT) ja Stakesin jo vakiintunutta yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa laatimalla yhteistyösopimus. Sopimuksen yleisinä tavoitteina on vahvistaa terveystaloustieteellistä, terveydenhuollon sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimusosaamista. Tärkeitä yhteistyömuotoja ovat yhteiset tutkimushankkeet, jatkokoulutus, henkilöstön vaihto sekä terveydenhuollon toimijoiden välisten verkostojen hyödyntäminen. Sopimusehdotuksen mukaan Stakes sijoittaa näiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisia toimintoja Tampereen yliopiston yhteyteen. Omalta osaltaan yliopisto sitoutuu avustamaan tilojen vuokraamisessa sekä tarjoaa välttämätöntä infrastruktuuria (hallinnolliset palvelut, atkpalvelut ja tietoverkko). Stakesin terveydenhuoltoon liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta tulee näin ollen olemaan pysyvästi läsnä Terveystieteen laitoksella. Tarkka toteutussuunnitelma henkilötasolla laaditaan sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Selvittelyt yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen integroimiseksi mukaan yhteistyö- ja aluerakenteeseen on aloitettu. Neuvottelussa yliopiston johdon kanssa on sovittu yleisemmästä puitesopimuksesta, jonka sisälle voitaisiin rakentaa laitoskohtaista yhteistyötä. Sosiaalipolitiikan laitos on Stakesin tutkimustoiminnan kokonaisuuden kannalta keskeinen osapuoli Vaasa Vaasan alueen tarjoamia synergiahyötyjä syntyy alueen kaksikielisyydestä, Vaasan yliopiston tieteenaloista (hallintotieteet, hoitotiede), Helsingin yliopiston suunnitelmista, sosiaalialan yhteispohjoismaisista sekä alueellisista rakenteista (NOPUS- ja SonetBotnia) ja terveydenhuollossa Vanhan Vaasan sairaalan osaamisesta sekä alueen sairaanhoitopiirien suunnitelmista. Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön on perustettu psykiatrian professorin virka, jonka myötä kehitetään Vaasaan kaksikielistä erikoislääkärikoulutusta ja lääkäreiden peruskoulutuksen psykiatrian koulutusta. Stakesin, Helsingin yliopiston ja alueellisten toimijoiden yhteistyönä käynnistetään Vaasaan osaamiskeskus, jonka tavoitteena on laaja-alaisesti kehittää alueellista mielenterveystyötä. Yhteishankkeessa eli Pohjanmaa-hankkeessa on mukana Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Lisäksi NOPUKsen sosiaalialan pohjoismaisen täydennyskoulutuksen Suomen osaston sijainti Vaasassa sekä SonetBotnia antaa hyvän pohjan sosiaalialan ja mielenterveystyön täydennyskoulutukselle ja Stakesin muiden mielenterveyshankkeiden tulosten hyödyntämiseksi. Vanhan Vaasan Sairaalan otetaan entistä tiiviimmin tutkimus- ja kehittämistoimintaan mukaan. 10 (26)

11 11 (26) 4.3. Jyväskylä Stakesin toiminnan näkökulmasta Jyväskylän yliopiston erityisiä vahvuuksia partnerina ovat yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, siellä erityisesti sosiaalitieteet sekä psykologian tutkimus ja erikseen perhetutkimusyksikkö, Niilo Mäki Instituutti, kolmannen sektorin tutkimusryhmä ja vammaistutkimus. Muut keskeiset kumppanit Jyväskylässä ovat Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Jyväskylän kaupunki. Neuvottelut alueellisen toimipisteen sijoittamisesta Jyväskylään on aloitettu Jyväskylän yliopiston edustajien kanssa rehtori Aino Sallinen ja pääjohtaja Vappu Taipale asettivat yhteisen työryhmän, joka esittää konkreettisen suunnitelman toimipisteen perustamisesta syksyn 2004 aikana. 5. Arvio kustannusvaikutuksista Tamperetta, Vaasaa ja Jyväskylää koskevat tilaselvittelyt aloitetaan syksyllä Tämänhetkinen arvio on, että ko. alueellisten toimipisteiden kokonaisuusvahvuus on yhteensä henkilöä. Uusien toimitilojen minimitarve v on 200 m 2 ja v m 2. Alueellistamisen edellyttämiin tilakustannuksiin tulee näin ollen budjetoida v n euroa ja v euroa. Siirtoon liittyvien kertaluonteisten menojen (tietoliikenneyhteydet, kalustohankinnat ym.) kustannusten arvioidaan olevan yhteensä euroa. Jotta suunnitellut alueellistamiset voidaan toteuttaa, on siirtymävaiheen lisäkustannusten ja alueellistamisen seurauksena mahdollisesti aiheutuvien käyttömenojen rahoitus osoitettava vuotuisessa talousarviossa.

12 12 (26) LIITE 2 Kansanterveyslaitoksen tehtävien organisoiminen ja alueellinen sijoittaminen 1 Nykyinen alueellinen toiminta Kansanterveyslaitoksella on vakituista toimintaa Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Laitoksen henkilöstön alueellinen jakauma palkallisina henkilötyövuosina mitattuna oli vuonna 2003 ja elokuussa 2004 seuraava: Vuosi 2003 Arvio Helsinki Kuopio Turku Oulu Tampere 3 3 Yhteensä Kuluvan vuoden alusta Turun henkilömäärän kasvu tapahtui Kansaneläkelaitoksen ja Kansanterveyslaitoksen välisen tehtäväsiirron johdosta. Laitoksen palveluksessa olevia henkilöitä on viime vuosina työskennellyt myös Tampereella ilman, että laitoksella on siellä pysyvää toimipistettä. Yksittäisissä tutkimushankkeissa laitoksella lisäksi on usein määräaikaisia työntekijöitä muilla paikkakunnilla. Noin kolmannes laitoksen työntekijöistä toimii siten tällä hetkellä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kansanterveyslaitoksen henkilöstömäärä on tutkimuslaitokselle tyypilliseen tapaan joiltain osin vaikeasti määriteltävä asia, koska laitoksen tutkimustehtäviin osallistuu satoja henkilötyövuosia vastaavalla panoksella ulkopuolisia tutkijoita laitokselta palkkaa saamatta. He jäävät siten henkilötyövuosilaskennan ulkopuolelle, vaikka tuottavat merkittävän osan laitoksen vaikutuksesta. Koska laitoksessa tehdään suuri osa työpanoksesta osa-aikaisissa tehtävissä ja laskutustyönä on laitoksen palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärä sekin huomattavasti suurempi kuin henkilötyövuosikertymä. Vuosittain laitokselta saa palkkaa noin 1500 eri henkilöä. Kansanterveyslaitoksen toiminta Turussa, Oulussa ja Kuopiossa periytyy ajalta, jolloin silloiseen Valtion Seerumlaitokseen ja sitä seuranneeseen Kansanterveyslaboratorioon kuului paikallisia rutiininomaisia tut-

13 kimuksia suorittava sero-bakteriologisia laboratorioita. Niitä oli näiden edellä mainitun kolmen paikkakunnan lisäksi Seinäjoella, Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Valtion ja kuntien välisen työnjaon muutoksessa toiminta ja vastaava henkilöstö siirrettiin viimeksi mainituilla neljällä paikkakunnalla asianomaisille keskussairaaloille. Niillä paikkakunnilla, missä oli riittävä tiedollinen "kriittinen massa" laitoksen ulkopuolella Kansanterveyslaitos toteutti vastaavan muutoksen rutiinilaboratoriosta tutkimus-, seuranta- ja valvontaorganisaatioksi kuin mitä Helsingissä tapahtui. Kuopion osalta tehtiin myös aktiivinen alueellistamispäätös kun laitokselle annettu uusi toimiala ympäristöterveys sijoitettiin Kuopioon. Tämän päätöksen jälkeen laitoksen toiminta Kuopiossa on suuresti laajentunut ja sijoittumisesta Kuopioon on saatu hyviä kokemuksia. Myös Turussa laitoksen toiminta on olennaisesti laajentunut erityisesti alussa mainitun kuluvan vuoden alussa toteutetun siirron johdosta. Kansanterveyslaitoksen kaikilla kolmella tulosalueella - infektiotautien tulosalue, terveyden ja kroonisten kansantautien tulosalue sekä ympäristöterveyden tulosalue - on toimintaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Terveyden ja kroonisten kansantautien tulosalueella on pääkaupungin ulkopuolella pysyvää toimintaa Turussa (väestötutkimuslaboratorio) ja projektiluontoista toimintaa muilla paikkakunnilla ja erityisesti Joensuussa. Infektiotautien tulosalueeseen kuuluvat mikrobiologian ja tulehdustautien osasto Turussa ja osa mikrobiologian osastoa Oulussa. Ympäristöterveyden tulosalueen toiminta tapahtuu lähes kokonaan Kuopiossa, vaikka sillä ajoittain on projekteja myös pääkaupunkiseudulla. Laitoksen alueellista sijoittumista kehitettäessä on pidetty keskeisenä perusteena mahdollisuutta saavuttaa riittävä tiedollinen "kriittinen massa" yhdessä lähiympäristönsä kanssa. Käytännössä tämä on tarkoittanut laitoksen sijoittumista sellaiselle paikkakunnalle, jolla harjoitetaan yliopistotasoista kansanterveystutkimusta. Kaikilla sijaintipaikkakunnillaan laitoksella on tiivis tutkimusyhteistyö yliopiston ja myös muiden tieteellisten tutkimuslaitosten kanssa. Laitoksen käsityksen mukaan tämä paikallisen tiedeyhteisön laajuuden merkitys on viime vuosina edelleen kasvanut. 13 (26) Toinen keskeinen tekijä laitoksen sijoittumiselle on mahdollisuus toteuttaa valtakunnallista vaikuttamistavoitetta, jota on erityisesti korostettu hallinnonalan strategisessa ohjauksessa viime vuosina. Laitoksen toiminta kaikilla tulosalueilla edellyttää vaikuttamista keskeisiin toimijoihin useilla eri sektoreilla. Terveyteen vaikuttavia ratkaisuja tekevät päättäjät julkishallinnon eri sektoreilla, elinkeinoelämän edustajat, kolmannen sektorin edustajat sekä eri alojen ammattilaiset ja yksityiset kansalaiset. Vaikuttaminen voi tapahtua välillisesti lainsäädäntövalmistelun tai viranomaistoiminnan asiantuntijatuen kautta saamalla eri alojen päätöksentekijät tekemään terveyttä edistäviä säädöksiä, määräyksiä, suunni-

14 telmia ja päätöksiä. Vaikuttamisen kohteena voivat olla terveydenhuollon ammattilaiset tai muut työssään väestön terveyteen vaikuttavia päätöksiä tai valintoja tekevät henkilöt. Laitoksen tavoitteena on erityisesti ammatillisten ja muiden järjestöjen kautta saada nämä ammattilaiset ottamaan käyttöön terveyttä edistäviä ammattikäytänteitä. Kansanterveyslaitoksen tavoitteena on vaikuttaa myös suoraan väestön elintapoja kuten esimerkiksi ravitsemusta, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja liikuntaa koskeviin valintoihin. Tähän viimeksi mainittuun vaikuttamiseen osaan alueellisen sijoittumisen suhteen neutraali verkkoviestintä ja yhteistyö joukkoviestimien kanssa tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Erityisesti terveyden ja kroonisten kansantautien tulosalueella vaikutuskanavat ovat hyvin haarautuneet riippuen terveysongelmasta ja sen ratkaisustrategioista. Tästä syystä yhteistyö pääkaupunkiseudulla oman ministeriön ja muiden vaikuttajien kanssa on päivittäistä. Infektiotautien tulosalueen osalta erityisesti valmius suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä ulkopuolelta tulevien yllättävien uhkien varalta edellyttää kykyä nopeaan yhteistyöhön esimerkiksi oman ministeriön, liikennealan ja eri viranomaisten kanssa. Laitoksen Helsingin toimintojen käyttöön on juuri valmistumassa mittatilaustyönä suunnitellut ajanmukaisesti saneeratut toimitilat Ruskeasuolla. Kaikilla Kansanterveyslaitoksen yksiköillä on lähes yksinomaan valtakunnallisia tehtäviä, ne eivät siten erityisesti palvele omaa aluettaan, vaikka niiden menestys rakentuukin verkostoitumiselle erityisesti lähiympäristön tiedeympäristön kanssa. 14 (26) 2 Suunnitelma alueellistamisen jatkamiseksi Kansanterveyslaitoksessa Kuten edellä ilmenee Kansanterveyslaitos pitää alueellistettua toimintaa vahvuutenaan ja aikoo edelleen käyttää toimintojensa alueellista hajauttamista kehittämisensä eräänä keskeisenä työkaluna. Kansanterveyslaitoksen edellytetään pystyvän välittämään suomalaisille toimijoille alansa parasta tietoa. Tämä on mahdollista vain silloin kun laitos voi toimia tiiviissä päivittäisessä vuorovaikutuksessa alan huippuosaajien kanssa. Käytännössä laitoksen keskeisiä pysyviä toimintoja on tämän vuoksi perusteltua sijoittaa niille paikkakunnille, joissa harjoitetaan alan yliopistotasoista tutkimusta. Tältä pohjalta on myös tehty aiemmat laitoksen toimintojen sijoittamista koskevat päätökset. 2.1 Kansanterveyslaitoksen Kuopion toimintojen kehittäminen

15 Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osasto (silloinen ympäristöhygienian ja toksikologian osasto) perustettiin Kuopioon eduskunnan budjettipäätöksellä maaliskuun alusta Olennaisina perusteina olivat Kuopion yliopiston suuntautuminen ympäristö- ja terveystieteisiin, eli niihin keskeisiin tieteenaloihin, joita osasto tulisi tarvitsemaan. Yliopistossa oli lääketieteen ohella ympäristöhygienian (nykyään ympäristötieteen) koulutusohjelma ja maan ainoa toksikologian professuuri. Perustelut ovat osoittautuneet oikeiksi. Osasto on kasvanut kolmesta virasta (1982) 42 virkaan (2004) ja kokonaisuudessaan vahvaksi noin hengen tutkimuskokonaisuudeksi, joka hankkii puolet rahoituksestaan ulkopuolelta, mm. kansallisesta tiederahoituksesta ja Euroopan Unionin tutkimusrahoituksesta. Olennaisen pohjan kehitykselle on muodostanut se, että pätevän henkilökunnan rekrytointi on samoin suuntautuneessa ympäristössä helppoa. Yliopiston ja kampuksella olevien valtion tutkimuslaitoksien välille on syntynyt moninkertainen synergia. Tutkimusyhteistyön lisäksi selviä synergiaetuja koituu molemmille osapuolille siitä, että parhaat opiskelijat voivat sijoittua jatkotutkintojen vaatimaa tieteellistä työtä varten tutkimuslaitoksiin ja suorittaa sitten tohtorintutkintonsa yliopistossa tätä vahvistaen. EU-rahoituksen kannalta äärimmäisen tärkeät kansainväliset yhteydet syntyvät tällaisessa laajemmassa yhteisössä helpommin kuin suppeassa yhden alan laitoksessa. Kriittinen massa ei riipu yliopiston koosta, vaan yhteistyöhön sopivien tutkijoiden määrästä ja aktiivisuudesta. Kuopion tunnettuus koko Euroopassa on ympäristöterveyden alueella erittäin hyvä ja mm. Maailman terveysjärjestö WHO ja EU ovat käyttäneet kuopiolaista asiantuntemusta runsaasti. Keskeinen asia on yliopistokampuksen tiivis keskinäinen yhteistyö. Tässä ero pääkaupunkiseutuun on suuri, koska esimerkiksi Meilahden, Kumpulan ja Viikin etäisyys voi riittää erottamaan eri alat tehokkaasti toisistaan. Usein juuri eri alojen välisillä raja-alueilla voidaan saavuttaa parhaiten tuloksia. Muun muassa lääketieteen, toksikologian, molekyylibiologian ja ympäristötieteiden mahdollisuudet hyödyntää toistensa ammattitaitoa ovat tavoitteiltaan terveyteen erikoistuneessa mutta metodisesti monitieteisessä ja ennakkoluulottomassa yhteisössä tavattoman suuret. Nykymaailmassa tarvittava joustavuus ja notkeus toteutuu tällöin parhaiten. Usein koko laitosten uudelleen sijoittamista kevyempää ja henkilökunnalle hyväksyttävämpää olisi sisäinen toimintojen hajauttaminen siihen ympäristöön, jossa kukin saa parhaan tuen. Tämän eräät tutkimuslaitokset ovatkin oivaltaneet, ja mm. Ilmatieteen laitos on perustamassa Kuopioon yksikköä, joka tarvitsee yhteistyötä juuri ympäristöterveyden alalta mm. pienhiukkasten tutkimuksessa. Yliopistojen erikoistuessa tietyille aloille valtion muut laitokset voisivat yleisemminkin kehittää vastaavien alojen toimintoja samoille paikkakunnille. Esim. budjettipolitiikalla tätä olisi mahdollista edistää positiivisesti ja luontaista tietä. 15 (26)

16 Etäisyyden haittoja voidaan hallita, jos ennakkoluulottomuus riittää esim. kokousmatkojen vähentämiseen videokonferenssilaitteilla ja muilla teknisillä keinoilla. Silloin on vähemmän merkittävää, onko etäisyys viisi kilometriä vai viisisataa kilometriä. Kaikesta huolimatta matkakustannuksiin tulee varata enemmän kuin Helsingissä työskenneltäessä. Kuopiossa kuitenkin mm. asumisviihtyvyyden ja lapsiperheille soveltuvan kohtuuhintaisen asumisympäristön edut tuottavat pitkälle koulutetuille perheille hyvin houkuttelevan vaihtoehdon. Uusia alueellistamisnäkökulmia Kuopioon sijoittamisen kannalta on mahdollista nähdä useitakin. Esimerkiksi vesivälitteisten epidemioiden syiden ja seurausten selvittelyä ja riskien hallintaa olisi mahdollista nykyistä enemmän keskittää Kuopioon. Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden kannalta synergiaetua saataisiin, jos mikrobien aiheuttamien juomavesivälitteisten epidemioiden mikrobiologinen selvitystyö tapahtuisi Kuopiossa. Itse epidemiaselvitykset tehdään edelleen yhteistyössä Infektioepidemiologian osaston kanssa. Hajauttamista puoltaa se, että vesivälitteiset epidemiat tapahtuvat yleensä muualla kuin Helsingissä tai sen lähiympäristössä. Haavoittuvimpia ovat keskisuuret ja pienet vedenottamot. Kuopiossa on mahdollista hoitaa nykyistä enemmän myös laitoksen yhteisiä hallinnollisia tehtäviä. Kansanterveyslaitoksen hallinnosta voisi hyvinkin olla osa henkilöistä sijoitettuna Kuopioon. Kansanterveyslaitoksella on alueella runsaasti myös muuta yhteistyötä, jonka mahdollistaa se, että Kuopion yliopisto on lähtökohdiltaan lääketieteellinen yliopisto, jossa terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät tutkimusalueet, biokemia ja molekyylibioteknologia ovat hyvin kehittyneitä. 16 (26) 2.2 Kansanterveyslaitoksen Turun toimintojen kehittäminen Mikrobiekologian ja tulehdustautien tutkimus ja torjunta Turku on ollut 1940-luvulta alkaen lääketieteellisen mikrobiologian koulutuksen keskuksia. KTL:n Turun aluelaitos aloitti toimintansa vuonna 1943 silloin vielä yksityisen Turun yliopiston ja lääkintöhallituksen yhteistyösopimukseen nojautuen. Turun yliopiston serobakteriologian laitoksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminta on edelleen saman katon alla, mikä on antanut puitteet parhaan mahdollisen synergian syntymiselle. Tällä hetkellä virassa olevat TY:n bakteriologian sekä immunologian professorit ovat molemmat aikaisemmin työskennelleet KTL:n Turun osastossa. Turun talousalueella sijaitsee arvioiden mukaan puolet maamme bioteknologian alan yrityksistä. Maamme ensimmäinen pörssissä noteeratun bioalan yrityksen perustamisessa ja kehityksessä on KTL:n tutkijoilla ollut merkittävä rooli.

17 17 (26) Henkilökunta Toukokuun 2004 lopussa Mikrobiekologian ja tulehdustautien osastolla (METO) oli henkilökuntaa 54. Kumppanuussuhteita ja synergiaa kuvaa METOn osalta siellä tosiasiassa työskentelevien henkilöiden lukumäärä, 101 henkilöä. Työskentelylupa on KTL:n palkkaamien 54:n henkilöiden lisäksi 47:llä muulla henkilöllä, jotka ovat eri alojen opiskelijoita sekä TY:n ja TYKS:n henkilökuntaan kuuluvia. Kumppanuussuhteet METOn kuusi yksikönjohtajaa ovat kaikki TY:n dosentteja, ohjaavat väitöskirjoja ja antavat opetusta ja toimivat lukuisissa luottamustoimissa TY:ssä. METO on osa Suomen Akatemian soluliikenteen huippututkimusyksikköä. METOn tutkijat tekevät kiinteästi yhteistyötä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Pharmacityn tutkimusryhmien kanssa, sekä toimii aktiivisesti Biotekniikan keskuksen ja Turku Science Park in tiede- ja teollisuusyhteisössä. EU:n ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimustoiminta ulkomaisten yliopistojen kanssa on vilkasta. Hajasijoitettu projektitoiminta Mykobakteerilaboratorion, hinkuyskälaboratorion ja mikrobilääkelaboratorion yhteistyökumppaneita ovat kaikki Suomen kliinisen mikrobiologian laboratoriot. Näiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän (FiRe) toimintaa koordinoidaan METOsta käsin (www.ktl.fi/extras/fire/). Optimaaliseen avohoidon infektioiden diagnostiikkaan ja hoitoon tähtäävässä MIKSTRA-ohjelmassa on ollut mukana 50 terveyskeskusta eli lähes neljäsosa kaikista Suomen kansanterveystyön kuntainliitoista. Mykobakteerilaboratorio tekee aktiivista lähialueyhteistyötä Itämeren alueen maiden yhteistyöverkoston kautta (Baltic-Nordic TB network, FILHAn asiantuntijaryhmä sekä Murmansk-projekti). Hinkuyskälaboratorio koordinoi useiden EU-maiden yhteistyötä. Toimitilat METO toimii ahtaissa tiloissa, jotka jossain määrin rajoittavat toiminnan laajentamista sekä ulkopuolisen rahoituksen hankkimista. Soluliikennelaboratorio toimii erillisissä tiloissa BioCityssä. Mykobakteeritutkimusta tehdään osin puutteellisissa tiloissa. Näiden seikkojen takia ollaan Senaatti-kiinteistöjen ja Työterveyslaitoksen aluelaitoksen kanssa suunnittelemassa uudisrakennusta. Tavoitteena on saada METOn toiminnat saman katon alle ja samalla mahdollisimman lähelle yhteistyökumppaneita. Uusi rakennus antaa mahdollisuuden toiminnan laajentamiseen. Lisäksi rakennukseen voidaan sijoittaa BL-3 turvalaboratorio, joka soveltuu myös Turun yliopiston, sairaanhoitopiirin ja puolustusvoimien tarpeisiin erittäin tartunnanvaarallisten näytteiden tutkimukseen. Tavoitteena on lisäksi kansallisen bakteeri- ja bakteeristopankin toiminnan käynnistäminen, johon tarvitaan erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellut varastotilat. Bakteeripankin ja KTL:n väestötutkimuslaboratorion seeruminäytepankkien toiminnan yhdistä-

18 misellä saavutetaan merkittäviä synergistisiä etuja mm. näytteiden hallinnointijärjestelmissä. 18 (26) Alueellistamisnäkökohdat Turku on KTL:n keskeisiä toimipaikkoja, jossa yhteydet yliopiston kanssa ovat läheiset. METOn lisäksi Turussa on KTL:n TTO:n alainen väestötutkimuslaboratorio. Tulevien tilaratkaisujen avulla on mahdollista saada kaikki KTL:n toiminnot saman katon alle ja vahvistaa yliopistoyhteyksiä. Tavoitteena on, että Turun METOn johdolla vahvistetaan KTL:n infektiotautien alan bakteriologista ja tulehdustauteihin kohdistuvaa tutkimus- ja asiantuntijatoimintaa. Alussa tämä toteutuu hallinnollisella muutoksella ja myöhemmin riittävien tilojen valmistuttua toimintaa laajentamalla. Korkeatasoinen ja osaava tutkimusympäristö tarjoaa toiminnoille mahdollisuuden kansallisesti tärkeän työn vahvistamiseen. Toiminnan keskittäminen saman katon alle ja yhteistyö yliopiston kanssa tuottaa merkittävää synergiaa KTL:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijuuden kehittymisessä sekä tarjoaa mahdollisuuden kalliiden laitteiden hankkimiseen ja niiden optimaaliseen käyttöön. Kampusalue ja TY:n koulutusjärjestelmät tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet opiskelijoiden rekrytoimiseksi tutkimustyöhön ja samalla uusien asiantuntijoiden kouluttamiseksi. Alueen bioteknologian alan yritykset ovat myös luonnollinen yhteistyötaho KTL:lle. Toimintojen keskittämisellä on KTL:ssa aikaisemmin saavutettu erinomaisia tuloksia, joista esimerkkinä ovat molekyylilääketieteen osasto Helsingissä ja ympäristölääketieteen osasto Kuopiossa. KTL:n bakteriologian ja tulehdustautien tutkimuksen kehittäminen METOssa luo parhaat mahdolliset olosuhteet kansanterveyttä palvelevalle huippututkimukselle ja asiantuntemukselle. Väestötutkimuksen menetelmien ja toimintakyvyn mittausmenetelmien kehittäminen ja tutkimusten toteuttaminen Lähivuosien tärkein tehtävä on kehittää Turun väestötutkimuslaboratorion tutkimusohjelmaa, toimintaa ja sen ja Helsingin yksiköiden ja osastojen yhteistyötä. Turun yksikön päätehtäviä ovat väestötutkimuksien kliinisten ja laboratoriomenetelmien kehittäminen ja ylläpitäminen kaikkia KTL:ssa tehtäviä valtakunnallisia tutkimuksia varten. Toinen tärkeä kehittämiskohde on toimintakyvyn tutkimus ja mittaaminen yhdessä Helsingin yksiköiden kanssa. Henkilöstöä kehitetään kiinnittämällä työhön nuoria tutkijoita.

19 Terveyden ja toimintakyvyn osastossa (TTO) oli vuoden 2004 alussa runsaat 110 henkilöä viidessä yksikössä. Osaston alueellistuminen alkoi Turun yksikön (väestötutkimuslaboratorio) mukana vuoden 2004 alussa, mistä alkaen 42 henkilöä (39% kaikista ja 47% vakinaisista) sijaitsee Turussa ja muut Helsingissä. Turun yksikkö muodostettiin Kelan Turun tutkimustoiminnasta, joka alkoi Turussa 1970 luvun alussa. Turussa toimivan yksikön vahvuuksia ovat biokemialliset laboratorioanalyysit, kliinisfysiologiset tutkimukset, suuri varasto pitkään seurattujen henkilöiden verinäytteitä, kliiniset ja toimintakykytutkimukset. Monet niistä täydentävät merkittävästi KTL:n muualla, erityisesti Helsingissä, olevia toimintoja. Turun väestötutkimuslaboratoriolla on läheiset yhteydet Kelan (Petrea) ja Turun yliopistosairaalan kanssa. Yhteistyötä sekä Petrean kuntoutustoiminnan että Kelan tutkimuksen kanssa tehdään monin muodoin, myös tekemällä tutkimuksia tilattuna palveluna. Yhteistyötä Turun yliopiston kanssa on tehty kauan, joten sen jatkumisen edellytykset ovat hyvät. Kyseessä ovat monet tunnetut tutkimushankkeet, joiden laboratorioanalyysit ja jotkut muut tutkimukset tehdään VTL:ssa. Vuoden 2004 aikana on jo kehitetty toimivat yhteydet Helsingin yksiköihin, erityisesti TTO:n väestötutkimukseen ja biokemian laboratorioon sekä ETEO:on. TTO:n Helsingin yksiköiden ansiosta myös Turun yksiköllä on hyvät yhteydet terveydenhuollon keskushallintoon ja tilastokeskukseen. Turun yksikkö on ollut useiden vuosien ajan yhtenä osapuolena toteuttamassa KTL/TTO:n tutkimuksia (viimeisin Terveys 2000 tutkimus), jotka koskevat koko maan väestöä. Työtä on aina tehty maan kaikissa osissa. Siksi on tehty myös yhteistyötä erityisesti kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja lääke- ja terveystieteitä opettavissa yliopistoissa toimivien tutkijoiden kanssa. Kenttätyössä on ollut mukana henkilökuntaa maan kaikilta alueilta. Terveys 2000 tutkimuksen tulosten pohjalta valmistellaan parhaillaan kymmeniä väitöskirjoja Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistoissa Helsingissä toimivien senioritutkijoiden johdolla. Alueellista yhteistyötä tarvitaan erityisesti sairaanhoitopiirien ja kuntien kanssa tietojen hankinnassa ja käytössä. Turun yksikkö on tärkeä liittymäkohta Turun ja Länsi-Suomen sairaanhoitopiireihin. TTO:n tutkimus- ja seurantatehtävät on alunperin käynnistetty 1970 luvulla ja 1980 luvulla Helsingissä ja Turussa. Niihin on kertynyt merkittävä osaaminen ja tietovarannot. Nykyisellä viisivuotiskaudella tehtävänä on kehittää uusi Turun väestötutkimuslaboratorio toimivaksi Helsingin ja Turun kiinteän yhteistyön avulla. 19 (26)

20 20 (26) 2.3 Muut yksiköt ja toiminnot Oulussa sijaitseva yksikkö on osa laitoksen mikrobiologian osastoa. Oulun yksikössä ylläpidetään laajaa palvelutoimintaa (äitiysneuvoloiden näytteet koko maasta) sekä tehdään merkittävää tutkimustyötä. Yhteistyössä yliopiston kanssa tehdään Pohjois-Suomea koskevaa tutkimustyötä syntymäkohorttien suhteen sekä uutena asiana osallistutaan pohjoisen hyvinvoinnin terveyden ja sopeutumisen tutkijakouluun yhteistyössä muun muassa Puolustusvoimien pohjoisen maanpuolustusalueen kanssa.. Yksiköillä on tiivistä yhteistyötä myös Oulun yliopistollisen sairaalan, Työterveyslaitoksen ja kanssa. Oulun yliopiston mikrobiologian oppituolien uudet viranhaltijat saattavat tulevaisuudessa virkistää yhteistyötä ja samalla vahvistaa KTL:n Oulun yksiköiden toimintaa. Kansanterveyslaitos toteuttaa jatkuvasti uusia hankkeita ja kenttätutkimuksia, joiden henkilöstö sijoittuu kulloisenkin tutkimusongelman edellyttämällä tavalla valitulle paikkakunnalle. Rokotetutkimuksia tullaan lähivuosina toteuttamaan erityisesti Tampereella. Alueellisen terveyden edistämisen kokeiluja ja lähialueyhteistyötä tehdään erityisesti Joensuussa sijaitsevan Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa.

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa Pohjois-Pohjanmaan sotessa Jorma Kurkinen 17.1.2017 POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jorma.kurkinen@ulapland.fi 1 11.11.2016 2 Poske ja Popster-hanke

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ylijohtaja Terttu Savolainen 13.10.2016 Uusi julkisen hallinnon työnjako maakuntauudistuksen myötä 2 Mikä muuttuu julkisen hallinnon

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot