Johdanto... 3 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke ( ) osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto... 3 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke (2008 2011) osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa... 4"

Transkriptio

1 Sivu 0 / 64 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke NUORTEN ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman osahanke Loppuraportti Nuorisoasuntoliitto ry Mira Eriksson ja Kaisa Tuuteri

2 Sisältö 1 Johdanto Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke ( ) osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa Yleistä ohjelmasta ja hankkeesta Hankkeen käynnistäminen Hankkeen eteneminen Keskeiset kumppanit ja heidän roolinsa Tiimityö hankkeen toteuttamisen pohjana Hankkeen ohjausryhmä Nuorten asunnottomuus ja siihen vaikuttaminen Asunnottomuus ilmiönä Asunnottomuus tilastoina Nuorten asunnottomuuden erityispiirteitä Monialainen yhteistyö ja uusi nuorisolaki hankkeen toteuttamisen taustalla Tavoitteet ja niiden toteuma Alueellinen ja paikallinen verkostoituminen: monialaisen yhteistyön käynnistäminen, vakiinnuttaminen sekä levittäminen Valtakunnallinen verkostoituminen ja verkostopäivät Innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja levittäminen Prosessikuvaukset: yhteistoimintamallit ja nuorten asumispolkujen mallintaminen Hankkeen viestintä ja nuorten asunnottomuudesta tiedottaminen Kaupunkikohtainen tilanne Helsinki Espoo Vantaa Tampere Joensuu Oulu Jyväskylä Lahti Turku Kuopio Hankkeen arviointia Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Laadullisen hankearvioinnin toteuttaminen Tulevaisuus Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

3 TIIVISTELMÄ Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke oli osa hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO) ja sitä toteutettiin vuosina Mukana oli 10 aiesopimuskaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Turku ja Joensuu. Hanke oli RAYrahoitteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ja Nuorisoasuntoliiton koordinoima hanke. Sitä toteutettiin yhdessä valtion, kaupunkien, kirkon ja järjestöjen kesken. Hankkeen keskeinen lähtökohta oli Asunto ensin -periaate, jonka ympärille luotiin laaja-alainen, kokonaisvaltainen ja elämän eri osa-alueet huomioiva, sosiaalista eheytymistä tukeva hanke. Tarkoituksena oli jalostaa ja juurruttaa uusia asunnottomuutta ja syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä monialaisia toimintamalleja, kasvattaa nuorille tuotettavien palveluiden volyymia, nostaa esille ja levittää innovaatioita sekä hyviä käytäntöjä. Määrällisinä tavoitteina oli saada nuorille 600 asuntoa lisää ja palveluita 500 nuorelle. Nämä tavoitteet saavutettiin. Sateenvarjohankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat osaprojektien toimijat. Hyödynsaajia olivat myös kaikki muut nuorten aikuisten asunnottomuuden parissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoiset sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Osaprojektien kohderyhmänä olivat vuotiaat itsenäisen asumisen aloittamiseen tukea tarvitsevat nuoret sekä asumisessaan jo kriisiytyneet nuoret. Hankkeen tavoitteisiin edettiin verkostoitumalla valtakunnallisesti ja alueellisesti. Monialaista yhteistyötä käynnistettiin, sitä vakiinnutettiin ja levitettiin. Hankkeen aikana kentältä löytyneitä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä kuvattiin ja levitettiin. Keinoina olivat muun muassa prosessikuvaukset ja asumispolkujen mallintaminen. Edunvalvontatyön ja nuorten asunnottomuuden erityiskysymysten esiin nostaminen, rakennusmahdollisuuksiin vaikuttaminen ja ennaltaehkäisevän työn esiin nostaminen olivat myös hankkeessa nuorten asunnottomuuden ehkäisyyn käytettyjä keinoja. Tavoitteet saavutettiin. Nuorisoasuntojen määrää saatiin lisättyä uudisrakentamisella ja tuetun asumisen volyymia kasvatettiin. Lisäksi uusien yhteistyömuotojen pilotointia toteutettiin kansallisella ja alueellisella tasolla sekä hyviä käytäntöjä levitettiin valtakunnallisissa verkostoissa. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Valtakunnallinen työpajayhdistys vastaten Startti parempaan elämään -hankkeen toteutuksesta viidellä paikkakunnalla, aiesopimuskaupunkien nuorisoasuntoyhdistykset sekä Hervannan Ässäkodit. Käynnistettyjä ja kuvattuja pilottitoimintamalleja saatiin osaksi paikallisia toimintakokonaisuuksia. Varsin keskeisiksi nousivat konkreettisen asuntotuotannon lisäksi verkostoissa toteutettavat uudet monialaiset ja asiakaskeskeiset työmenetelmät. Työ koettiin tulokselliseksi: asumisen polkuja rakentamalla monialaisessa yhteistyössä on pystytty löytämään ja tukkimaan rakenteellisia aukkoja, jotka johtavat nuoren asunnottomuuteen ja syrjäytymiseen. Vaikuttavuutta asunnottomuuden pysyväksi vähentämiseksi saadaan levittämällä malleja mahdollisimman tehokkaasti arjen työkaluiksi.

4 1 Johdanto Nuoruus on itsenäistymisen, valintojen ja suurten muutosten aikaa. Itsenäistymisprosessissa tärkeässä asemassa pidetään omaan kotiin muuttamista ja itsenäistymistä vanhemmista. Suurimmalla osalla nuorista itsenäinen asuminen ja arki sujuvat hyvin. On kuitenkin niitä nuoria, jotka tarvitsevat asumisen onnistumiseksi erityistä, monialaista tukea. Myös kohtuuhintaisten asuntojen puute kohdistuu usein pienituloisiin nuoriin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on vaikeaa löytää itselleen asuntoa. Suomessa oli 2011 vuoden lopussa asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta (Aran selvityksiä 1/2012; Asunnottomat 2011), mikä on noin viidesosa kaikista asunnottomista. Lisäksi nuorten asunnottomuutta on vaikeaa tilastoida ja osa siitä jääkin piiloon ja tilastojen ulkopuolelle. Nuorisoasuntoliitto toteutti Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella hankkeen, jonka päämääränä oli ehkäistä nuorten asunnottomuutta. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke ( ) toteutettiin osana hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (Paavo). Mukana oli 10 aiesopimuskaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Kuopio, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Turku ja Joensuu. Hanke oli ympäristöministeriön hallinnoima ja Nuorisoasuntoliiton koordinoima. Sitä toteutettiin yhdessä valtion, kaupunkien, kirkon ja järjestöjen kesken. Loppuraportissa esitellään reilun kolmen vuoden ajalta hankkeen tavoitteita, keinoja niiden saavuttamiseksi sekä tuloksia, joita hankkeessa saatiin aikaan. Luvussa kaksi esitellään hanketta ja sen taustaa. Siinä luodaan silmäys Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan sekä esitellään keskeiset mukana olleet toteuttajatahot. Kolmannessa luvussa avataan asunnottomuutta yhteiskunnallisena ilmiönä ja pohditaan nuorten asunnottomuuden erityispiirteitä. Luvussa tuodaan esiin perusteluja monialaiselle yhteistyölle ja nuorten asumisen eteen tehtävän työn merkitystä. Luvussa neljä kuvataan hankekoordinoinnin keskeisiä toimintatapoja hankkeen aikana, kuten alueellisen ja valtakunnallisen verkostoitumisen tukemista, Verkostopäivien ja koulutusten järjestämistä, hyvien käytäntöjen esiin nostamista ja levittämistä sekä yhteistyömallien ja asumisen polkujen mallintamista. Luvussa viisi tutustutaan tarkemmin siihen, mitä kussakin kymmenessä kaupungissa tehtiin hankkeen aikana nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Luvut kuusi ja seitsemän keskittyvät hankkeen arviointiin ja suuntaavat katseen kohti tulevaa. Raportin lopusta olevista liitteistä löytyy tiiviisti kuvattuna nuorten asumista ja arkea tukevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Kuvaukset ovat niitä omassa työssään toteuttavien ammattilaisten koostamia. Kuvauksista löytyy yhteystiedot, josta voi kysyä lisätietoa.

5 2 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke ( ) osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa 2.1 Yleistä ohjelmasta ja hankkeesta Valtioneuvostossa tehtiin periaatepäätös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi vuosille Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO) oli osa valtioneuvoston asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä ja toimenpiteiden tehostaminen asunnottomuuden ehkäisemiseksi. Ohjelmassa yhdistettiin asuntojen hankinta sekä riittävien tukipalvelujen turvaaminen. Ohjelmassa oli mukana 10 kaupunkia, joiden kanssa valtio solmi aiesopimukset: Helsinki, Espoo, Vantaa, Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku. PAAVO-ohjelma sisälsi nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen, joka toteutettiin yhdessä valtion, kaupunkien, kirkon ja järjestöjen kesken. Hanketta hallinnoi ympäristöministeriö ja rahoitti RAY. Nuorisoasuntoliitto vastasi hankkeen koordinoinnista. Hanketta toteutettiin kymmenessä aiesopimuskaupungissa, jossa toteutettiin paikallisia asunnottomuutta ehkäiseviä osaprojekteja. Yhtenä osahankkeena oli Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) Startti-parempaan elämään hanke, jota toteutettiin viidessä kaupungissa. Myös rikosseuraamuslaitoksen (RISE) kanssa tehtiin yhteistyötä. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke keskittyi nuorten, pääasiassa alle 25-vuotiaiden pitkäaikaisasunnottomuuden ehkäisyyn. ARA:n määritelmän mukaan pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Hankkeen keskeisenä lähtökohtana oli Asunto ensin -periaate, jonka ympärille luotiin laaja-alainen, kokonaisvaltainen ja elämän eri osa-alueet huomioiva, sosiaalista eheytymistä tukeva hanke. Muita tärkeitä lähtökohtia olivat ennaltaehkäisyyn panostaminen sekä hyvien käytäntöjen esiin nostaminen, jalostaminen ja juurruttaminen. Kohtuuhintaisen pienasuntokannan puute näkyi, nuorille tuli rakentaa lisää asuntoja, mutta seinien lisäksi tarvittiin nuorille myös palveluja. Palvelujen varsinaisia käyttäjiä ja hyödynsaajia olivat vuotiaat itsenäisen asumisen aloittamiseen tukea tarvitsevat tai asumisessaan kriisiytyneet nuoret, joiden joukossa oli hyvin erilaisia nuoria monenlaisista taustoista. Kohonnut riski asumisen ongelmiin voi olla muun muassa vaikeasta kotitilanteesta itsenäistyvillä nuorilla, kiinnittymättömillä nuorilla (asunnottomat, työttömät, vailla ammatillista koulutusta), mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla, joiden kuntoutusjakso on jälkihoitovaiheessa, lastensuojelunuorilla (tuettu asuminen avohuollon tukitoimena), alaikäisillä, velkaantuneilla, nuorilla perheillä ja yksinhuoltajaperheillä. Sateenvarjohankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat osaprojektien toimijat, työntekijät, jotka auttoivat nuoria asumisen ja arjen onnistumisessa. Hyödynsaajia olivat myös kaikki muut nuorten aikuisten asunnottomuuden parissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoiset sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Hankkeen keskeiset määrälliset tavoitteet olivat: 600 nuorisoasunnon rakentaminen hankekaupungeissa vuoden 2011 loppuun mennessä ja palvelujen tarjoaminen 500:lle nuorelle. 2.2 Hankkeen käynnistäminen Hanke aloitettiin Ympäristöministeriön euron avustuksella loppuvuodesta Tällöin hankekoordinaattorina aloitti Sari Timonen. Hankkeen koordinointiin ja mallinnustyön johtamiseen saatiin

6 vuosille rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä ( / vuosi). Kun jatkorahoitus varmistui Raha-automaattiyhdistykseltä, hankekoordinointiin palkattiin koordinaattorin lisäksi projektityöntekijä Kaisa Tuuteri. Hankekoordinaattorin sijaisena elokuusta 2011 hankeen päättymiseen saakka toimi Mira Eriksson. Toimitilat sijaitsivat Nuorisoasuntoliiton toimistolla. Yhtenä osahankkeena hankekokonaisuudessa oli Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hanke, jonka projektipäällikkönä aloitti Kari Hilpinen RAY:n myönnettyä hankkeelle oman projektiavustuksen. Kari Hilpisen jäätyä pois, projektipäällikkönä jatkoi Jari Kivirinta vuoden 2011 alusta lähtien. Kirkko puolestaan osallistui yhteistoiminnan pilottimallin kehittämiseen ja kuvaamiseen ja tutkimusraportointiin Vantaan seurakuntien Laurinkodissa. Hankkeen alku oli hankekokonaisuuden tarkentamista ja hankesuunnitelman täsmentämistä, osahanketoimijoihin ja -hankkeisiin tutustumista sekä kaupunkivierailuja aiesopimuskaupungeissa; vierailtiin siis yhteistyökumppaneiden luona. Käytännön toiminta alkoi laajemmin kaupungeissa 2009 ja syventyi ja laajentui hankkeen edetessä. Vuonna tehtiin vankkaa mallinnustyötä ja pidettiin verkostopäiviä ja koulutuksia. 2.3 Hankkeen eteneminen Hankkeen toteutusta tarkastellaan seuraavissa alaluvuissa niin valtakunnallisesta, alueellisesta kuin yksilöllisestäkin näkökulmasta Valtakunnallinen taso Valtakunnallisella tasolla koottiin aiesopimuksen tehneiden ja nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn panostavien kaupunkien toimijoista nimetty ohjausryhmä (täydentyi hankkeen edetessä) ja valtakunnallinen verkosto. Yhteistyölle rakennettiin pohjaa, kun hankekoordinaattori kiersi yhdessä NAL:n pääsihteerin tai laatupäällikön kanssa sekä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) koordinaattorin kanssa tapaamassa asunnottomuusohjelman vastuuhenkilöitä ja muita potentiaalisia asumisen toimijoita. Heidän kanssaan selvitettiin ja kartoitettiin hankkeeseen liittyvät osaprojektit, niiden tarpeelliset yhteistyötahot ja luotiin kumppanuusverkosto. Verkostossa on ollut ammattilaisia eri sektoreilta muun muassa tuetusta asumisesta, kaupunkien sosiaalityöstä, nuorten työpajatoiminnasta ja terveysneuvontapisteestä. Lisäksi mukana oli joitain julkisia vuokranantajia ja kaupunkien asumisneuvojia. Hankkeessa järjestettiin valtakunnallisia koulutustilaisuuksia ja työseminaareja, jotta tietoa ja verkostoja saatiin leviämään. Uusia paikallisia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kerättiin ja levitettiin valtakunnallisesti aiesopimuspaikkakunnilla. Hankekoordinoinnin tehtävänä oli mallinnustyön ohjaaminen ja johtaminen. TPY:n ja NAL:n yhteistyön taustalla on jo vuosia jatkunut yhteistyö, joka nyt hankkeen osalta virallisesti vahvistettiin yhteistyösopimuksella. Lisäksi hanketyöntekijät sekä osa nuorisoasumisen paikallistoimijoista osallistui PAAVO-ohjelman valtakunnalliseen kehittäjäverkostoon sekä PAAVO-ohjausryhmiin (laaja ja suppea) Alueellinen ja yksilöllinen taso Aluetasolla selvitettiin paikkakunnittain osaprojektien puitteissa eri toimijoiden roolia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisijänä ja sovittiin yhteisistä toimintatavoista. Alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa luotiin ja kuvattiin nuoren polkuja. Näissä kuvauksissa edettiin kumppanuuksien selvittelyn jälkeen niin, että ensiksi laadittiin selkeät kuvaukset prosesseista ja rakennettiin nuoren eri tilanteisiin soveltuvia, sektorirajat ylittäviä polkuja, joissa myös toimijoiden roolit tehtiin näkyviksi. Nuori sai avun pal-

7 veluohjauksellisin keinoin ja samalla vältettiin myös toimijoiden päällekkäistä työtä. Kuvaukset tehtiin yhteistyössä toimijoiden kanssa. Esimerkkejä yhteistyössä tehdyistä kuvauksista: - prosessikuvaukset: Estetään nuoren itsenäisen asumisen kriisiytyminen häiriö- ja rästitilanteissa varhaisen puuttumisen keinoin ja siten ennaltaehkäistään asunnottomuutta. Laaditaan toimintamalleja häätöjen ennaltaehkäisemiseksi, joissa pohditaan myös uusia yhteistyökumppaneita (esim. sovittelu). - Turvataan nuoren itsenäisen asumisen alkuvaiheen onnistuminen ja jatko asumisneuvonnalla tai tuetun asumisen keinoin silloin, kun nuoren asumisvalmiudet ovat erityisen heikot. On tärkeää huomioida myös alaikäiset, laitosasumisesta itsenäiseen asumiseen siirtyvät nuoret. - Estetään nuoren turvaverkosta putoaminen tiivistämällä turvaverkkoa ja luomalla uusia polkuja myös niihin tilanteisiin, jolloin asumisneuvonnan ja tukitoimien keinoin ei saada nuorta sitoutumaan palveluihin, ensin annettu palvelu ei riitä tai nuoren tarve on muuttunut: vaihtoehtoiset polut eri tilanteisiin. - Mallinnetaan vankilasta vapautuvan nuoren polkua yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa: asumisvalmennuksen aloittaminen jo vankilassa, saattaen ja tuetusti asumaan vapaudessa. - Selvitetään toimijoiden roolia ja asumisvalmennuksen järjestämistä paikkakunnittain osaprojektin puitteissa: yksilölliset toimintamallit ja nuorten kurssit (voisi olla myös kriisipuuttuminen: häiriötilanteissa sovitaan, että häätöä ei heti haeta, jos nuori osallistuu ja samalla alkaa hoitaa esimerkiksi rästiasiaa). 2.4 Keskeiset kumppanit ja heidän roolinsa Nuorten tuetun asumisen kansallisessa hankkeessa oli mukana useita eri tahoja. Seuraavaksi esitellään keskeisimpiä yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamisen ja nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyn näkökulmasta Valtio ja kunnat Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa ja siihen kuuluvia hankkeita hallinnoi ympäristöministeriö. Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen lisäksi osana asunnottomuusohjelmaa oli erillishankkeinna Rikosseuraamuslaitoksen Oma koti -hanke vapautuville vangeille sekä Espoon järjestöjen yhteisön Voimanpesä -hanke asunnottomuusuhan alla oleville perheille. Lisäksi Tekes rahoittaa osana asunnottomuusohjelmaa toteutettavaa Nimi ovessa -hanketta ( ), jossa asunnottomien palveluita kehitetään asunto ensin-periaatteella. Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen osaprojekteja toteutettiin kymmenen suurimman asunnottomuuskunnan alueella. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toimeenpanoon liittyen valtio solmi aiesopimukset Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Lahden, Kuopion, Joensuun, Oulun ja Jyväskylän kaupunkien kanssa ja ne tulivat voimaan Aiesopimuksen tehneet kunnat saivat hakea palvelujen organisoimiseen avustusta valtiolta. Sosiaali- ja terveysministeriö osoitti valtion rahoitusta tukipalvelujen tuottamiseen vaadittaviin henkilöstölisäyksiin, joilla toteutettiin kehittämishankkeita. Kaupunkien omina tai ostopalveluina toteutettaville kehittämishankkeille osoitettiin valtion rahoitusta enintään 50 % palkkausmenoista. Rahoitus maksettiin valtioneuvoston hyväksymän sosiaalija terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli KASTE-ohjelman kautta.

8 Lisäksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n Lähiö-ohjelman kautta haettavan rahoituksen avulla asumisneuvojien määrää lisättiin osassa sopimuskaupunkeja. Kunnat ovat panostaneet asunnottomuuden ehkäisyyn muun muassa tarjoamalla tontteja nuorisoasuntojen rakentamiseen sekä panostamalla asumisen tukipalveluiden hankkimiseen. Yhtenä keskeisenä esimerkkinä voi mainita tuetun asumisen mallin kehittämisen ja toteuttamisen yhteistyössä eri kaupunkien sosiaalitoimien kanssa Kolmas sektori hankkeen koordinoijana Nuorten hankekokonaisuutta koordinoi Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) yhteistyössä aiesopimuspaikkakunnilla olevien Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistysten kanssa. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) toteutti yhtenä osahankkeena Startti parempaan elämään hanketta viidellä paikkakunnalla. NAL ja TPY tekivät tiivistä valtakunnallista yhteistyötä läpi koko hankkeen. Lisäksi asunnottomuuden ehkäisemisessä oli paikallisesti mukana muitakin kolmannen sektorin toimijoita, kuten Nuorten Ystävät. NAL on toiminut nuorten aikuisten asumisen parissa vuodesta 1971 ja kasvanut valtakunnalliseksi toimijaksi. 27 paikallisen nuorisoasuntoyhdistyksen, yleishyödyllisen vuokrataloyhtiönsä Alkuasunnot Oy:n sekä asumisen tukipalveluita tuottavan NAL Palvelut Oy:n kanssa liitto rakennuttaa ja vuokraa nuorisoasuntoja, kehittää ja tarjoaa itsenäisen asumisen onnistumista tukevia palveluja, tuottaa nuorisoasumista ja yleistä asumista koskevaa tietoa sekä toimii nuorten edunvalvojana asumista koskevissa kysymyksissä (www.nal.fi). Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, joka kehittää sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että niissä työskentelevien ammattitaitoa yhteistyössä työpajakentän ja muiden alan toimijoiden kanssa. Yhdistys tuottaa jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluja jäsenorganisaatioille ja yhteistyökumppaneille. TPY on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista. Järjestön jäsenenä on 200 työpajaa ja sosiaalisen työllistämisen organisaatiota (www.tpy.fi). Nuorisoasuntoliitto ja sen paikallisyhdistykset tekevät yhteistyötä nuorten työpajojen kanssa Kirkon rooli hankkeessa Kirkko oli mukana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa jo sen suunnitteluvaiheessa. Kirkkohallituksen kanssa pohdittiin, mikä kirkon rooli voisi olla nuorten osalta. Yhteistyötä syntyikin Vantaalla. Laurinkoti on Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön alainen 14 asunnon asumisyksikkö, joka tarjoaa lyhytaikaista (noin 2 vuotta) tuettua asumista vantaalaisille lastensuojelun avopalveluiden asiakasperheille ja aikuissosiaalityön mielenterveyskuntoutujille. Kirkkohallitus rahoitti osana nuorten asunnottomuushanketta Laurinkodin asukkaiden jatkopolkujen kehittämis- ja mallintamistyötä. Asukkaat voivat asua Laurinkodissa enintään kaksi vuotta. Jatkopolkuhankkeen tavoitteena oli turvata siirtymää itsenäiseen asumiseen yhdessä sosiaalityön ja mahdollisten vuokranantajatahojen kanssa (liite 8). Kirkkohallituksen työalasihteeri kiersi yhdessä hankehenkilöstön kanssa aiesopimuspaikkakunnilla pohtimassa, miten paikalliset seurakunnat voisivat olla mukana hankkeessa. Hän toimi myös kirkon edustajana hankkeen ohjausryhmässä. Diakoniatyö kuuluu usein paikallisiin verkostoihin ainakin, kun nuori tarvitsee tukea taloudenhallintaan. Hankkeen aikana todettiin, että kirkon diakoniatyötä voisi vielä tehokkaammin hyödyntää nuorten asumisen tukemisessa. Diakoniatyöntekijöillä on usein sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän pätevyys, sekä aikaa nuorten kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Lisäksi seurakunnilla on erityisnuorisotyötä sekä etsivää työtä, joissa työskennellään ainakin osittain saman kohderyhmän kanssa kuin tässä hankkeessa.

9 2.5 Tiimityö hankkeen toteuttamisen pohjana Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke oli monitoimijahanke, jonka verkostoon kuului pääosin nuorisoasumis- ja työpajatoimijoita kymmenestä suurimmasta asunnottomuuskunnasta sekä heidän yhteistyökumppaneitaan. Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen työntekijät muodostivat kolmihenkisen hankekoordinoinnin tiimin Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) Startti parempaan elämään -hankkeen projektipäällikön kanssa. NAL:n projektityöntekijä oli myös tiiviisti mukana Startti parempaan elämään -hankkeen tapahtumissa ja koulutuksissa. Tiimi kokoontui noin kerran kuukaudessa, mutta tarpeen mukaan useamminkin. Tiimissä käytiin läpi molempien hankkeiden ajankohtaisia asioita, hankkeiden etenemistä ja tehtiin itsearviointia. Tämä koettiin tärkeäksi, jotta laajoissa hankekokonaisuuksissa pysyttiin ajan tasalla. Tiimitapaamisissa suunniteltiin myös tulevia tapahtumia. Esimerkiksi verkostopäivät ja koulutukset järjestettiin yhdessä. Hankkeiden lähtökohtana oli monialaisuus ja yhtenä tavoitteena oli tiivistää työpaja- ja asumistoimijoiden yhteistyötä paikallisesti. Tämä päätettiin ottaa lähtökohdaksi myös hankekoordinoinnissa. Tiimityöskentely tulee olemaan tärkeässä asemassa myös jatkossa, Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeessa ( ), kun kumppaneiksi lähtee TPY:n lisäksi vielä muitakin valtakunnallisia järjestöjä. 2.6 Hankkeen ohjausryhmä Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa keväällä 2009 tarkennettiin ryhmän tehtävä seuraavasti: Ohjausryhmä tuo hankkeen toteuttamisen kannalta käytännön työtä ohjaavia näkemyksiä ja tarkentaa tavoitteita. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet omalla toimialallaan edistävät nuorten asunnottomuuden vähenemiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuosina yhteensä kymmenen kertaa. Ohjausryhmän jäseninä olivat (sulkuihin on merkitty, milloin henkilö on aloittanut ja päättänyt ohjausryhmässä toimimisensa): Peter Fredriksson, ympäristöministeriö, puheenjohtaja (4/ /2011) Jenni Similä, Nuora, opetusministeriö (12/2011), (aik. Eva Roos 3/ /2011, aik. Tuomas Kurttila 4/2009 2/2010) Keijo Tanner, sosiaali- ja terveysministeriö (4/ /2011) Ari Mattila, Raha-automaattiyhdistys (5/ /2011), (aik. Ilkka Repo 4/2009 5/2010) Saara Nyyssölä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (10/ /2011), (aik. Jarmo Lindén 3/ /2011, aik. Heli Huuhka 4/2009 2/2010) Riitta Vartio, Helsingin kaupunki ( /2011), (aik. Maria Degerman 4/ /2009) Outi Ristimäki, Espoon kaupunki (4/ /2011) Outi Raidén, Vantaan kaupunki (5/ /2011), (aik. Hanna Kivelä, (4/2009 5/2010) Marjo Lavikainen, Joensuun kaupunki (4/ /2011) Tiina Saarela, Kirkkohallitus, Suomen evankelis-luterilainen kirkko (4/ /2011) Anne Välimaa, Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry (11/ /2011), (aik. Markku Hassinen 11/ /2011, Ellen Vogt 4/ /2009) Jari Karppinen, Nuorisoasuntoliitto ry (4/ /2011) Ohjausryhmältä vuosittain (2009, 2010, 2011) kerätyn palautteen perusteella kokouksia oli sopiva määrä (3-4 kokousta/vuosi) ja hankkeesta sekä sen etenemisestä saatiin riittävästi tietoa. Vastaajat saivat mielestään vaikuttaa hankkeen etenemiseen (suunnittelu ja toteutus). Myös ohjausryhmän toimintaa pidet-

10 tiin linjauksen mukaisena. Vastaajat kokivat voineensa itse vaikuttaa hankkeen edistämiseen ja hanke on vastaajien mielestä edennyt tavoitteiden mukaan ja odotetulla tavalla.

11 3 Nuorten asunnottomuus ja siihen vaikuttaminen Tämän luvun tarkoitus on hahmottaa kuvaa asunnottomuudesta ilmiönä, esitellä asunnottomuuden kehitystä tilastojen valossa sekä kuvata erityisesti nuorten asunnottomuuden erityispiirteitä. Lopuksi esitellään myös monialaisen yhteistyön merkitystä asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä. Luku toimii perusteluna sille, miksi on edelleen tärkeää jatkaa nuorten asumisen onnistumisen eteen tehtävää työtä. Luku toimii myös johdatuksena raporttiin ja taustana siihen, miten Nuorten tuetun asumisen kansallista hanketta ( ) on toteutettu. 3.1 Asunnottomuus ilmiönä Asunnottomuus on ilmiönä moniulotteinen eikä sitä ole helppoa, jos edes mahdollista, määritellä yksiselitteisesti. Arkipuheessa asunnottomuus liitetään usein huono-osaisuuteen tai sen kasautumiseen. Yleisin stereotyyppinen mielikuva asunnottomasta on edelleen alkoholisoitunut, siltojen alla elävä mies. (Lehtonen & Salonen, 2008, 14.) Asunnottomuutta on kuitenkin monenlaista ja syitä sille on useita. Asunnottomuus mielletään yleensä Euroopan maissa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka vaatii sekä asuntotoimen että sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä (Asuntoensin.fi, viitattu ). Tilastokeskus (2011) määrittelee, että asunnottomia ovat: ulkona, erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa olevat sekä laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat (esim. ensisuojat, hoito- ja huoltokodit, psykiatriset sairaalat, kehitysvammaisten laitokset). Myös vapautuvat vangit, joilla ei ole asuntoa tiedossa, luetaan asunnottomiksi. Lisäksi asunnottomiksi luetaan tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asustavat ja kiertelevät. Asunnottomuudella on erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri kulttuureissa. Tämä tekee asunnottomuustilastojen kansainvälisen vertailun vaikeaksi. (Asuntoensin.fi) Asunnottomuuden käsitettä on kansainvälisesti pyritty yhdenmukaistamaan FEANTSA:n tekemän ETHOS-typologian avulla. ETHOS (European Typology on Homelessness and Housing Exclusion) sisältää jaottelun neljään kategoriaan asumistilanteen mukaan: 1) ulkona asuvat (asuvat julkisessa tilassa, esim. yömajassa), 2) asunnottomat (asunnottomien tilapäinen majoitus, esim. turvapaikanhakijoille tarkoitettu), 3) turvattomissa oloissa asuvat (häätöuhka, väkivalta) sekä 4) epätarkoituksenmukaisesti asuviin (erittäin ahdas asuminen, epätyydyttävä asuminen, esim. asunnot, jotka eivät lain mukaan sovellu asumiseen tai vanhempiensa luona asuvat aikuiset lapset). (FEANTSA: European Federation of National Associations Working with the Homeless.) 3.2 Asunnottomuus tilastoina Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on 1980-luvun puolivälistä lähtien kerännyt vuosittain kunnilta tilastoja asunnottomien määrästä Suomessa. Tänä aikana asunnottomien määrä on tasaisesti vähentynyt yhteensä noin henkilöllä. Silti Suomessa oli vuoden 2011 lopussa asunnottomana yhä yhden hengen taloutta ja 423 perhettä. Näistä suurin osa on miehiä, noin joka viides asunnoton on nainen. Alle 25-vuotiaita nuoria on asunnottomista 18 %, eli yhteensä (ARA:n selvitys 1/2012.) Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan suuri osa asunnottomuudesta jää piiloon. Nuorisoasuntoliitossa on arvioitu, että asunnottomien nuorten määrä olisi jopa kolminkertainen tilastoihin verrattuna. Monilla nuorilla saattaa esimerkiksi olla virallisten tietojen mukaan osoite jossain, mutta todellisuudessa heillä ei ole pysyvää asuinpaikkaa, vaan he kiertelevät kavereiden ja sukulaisten luona. Nuoret eivät aina myöskään osaa tai halua hakeutua sosiaalitoimen palveluiden piiriin ja näin ollen heillä ei ole asunnottoman statusta.

12 TAULUKKO 1. Asunnottomat nuoret kaupungeissa (ARA:n selvitys 1/2012) Nuorten (alle 25-v) asunnottomuus lisääntynyt pääkaupunkiseudulla Vuosi 2011 Eroa vuoteen 2010 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Kuopio Oulu 2-60 Jyväskylä Lahti Joensuu Nuorisoasuntoliitto ry // 7 Pitkäaikaisasunnottomia arvioitiin 2011 olleen 2 730, joka on noin 36 % kaikista asunnottomista. Nuoria pitkäaikaisasunnottomia oli tilastojen perusteella lähes 300. ARA:n määritelmän mukaan pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Tavalliset asumisratkaisut eivät pitkäaikaisasunnottomien kohdalla toimi, vaan he tarvitsevat tukea ja erilaisia tukipalveluja asumisessaan." (ARA:n selvitys 1/2012.) 3.3 Nuorten asunnottomuuden erityispiirteitä Nuoruus on itsenäistymisen, valintojen ja suurten muutosten aikaa. Itsenäistymisprosessissa tärkeässä asemassa pidetään omaan kotiin muuttamista ja itsenäistymistä vanhemmista. Suurimmalla osalla nuorista itsenäinen asuminen ja arki sujuu hyvin. Omaa kotia etsimässä: nuorten asuminen tutkimuksen perusteella suomalaiset nuoret muuttavat kotoa keskimäärin 19-vuotiaina, naiset hieman miehiä nuorempina. Vertailussa eurooppalaisten nuorten kanssa, tapahtuu suomalaisten omaan kotiin muuttaminen varhain. Suurimmalla osalla halu itsenäistyä oli mainittu ainakin yhtenä syynä muuttaa pois kotoa. Tämän lisäksi toiselle paikkakunnalle muuttaminen opiskelujen vuoksi ja yhteen muuttaminen seurustelukumppanin tai puolison kanssa olivat yleisimpiä syitä. (Kupari, 2011, ) Avoerot ovatkin yksi asunnottomuuden riskitekijöistä, kun toinen tai molemmat joutuvat muuttamaan senhetkisestä asunnostaan pois. Nuorten asuminen tutkimuksen mukaan 10 prosenttia kertoi lapsuudenkodista muuttamisen syyksi myös sen, että asuminen kotona ei ollut enää mahdollista (Kupari, 2011, 18).

13 Nuorten asunnottomuus on elämäntilanteeseen liittyvää ja usein onneksi lyhytaikaista. Tyypillistä on esimerkiksi, että nuori muuttaa toiselle paikkakunnalle työn tai opiskelupaikan perässä, muttei löydäkään heti itselleen asuntoa. Tämä on yksi selitys sille, miksi asunnottomuus on erityisesti kasvukeskusten ongelma. Asunnottomista, alle 25-vuotiaista nuorista noin puolet elää pääkaupunkiseudulla. Kasvukeskuksissa ongelmana on erityisesti kohtuuhintaisten pienten asuntojen puute; nuorten on vaikeaa löytää itselleen asuntoa, johon heillä olisi varaa. Timosen (2011a, 80) mukaan, mikäli nuorella ei ole työtä ja siten tuloja, asunnon saaminen on hyvin vaikeaa missä päin Suomea tahansa. Mikäli nuori ei pysty maksamaan vuokraansa, alkaa hänelle kertyä rästejä, jotka hoitamattomina johtavat lopulta häätöön. Jos nuori velkaantuu niin, että menettää luottotietonsa, on asunnon saaminen lähes mahdotonta. Tällöin riski asunnottomuuden pitkittymiseen kasvaa moninkertaiseksi. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n analyysin (2012) perustella Suomessa oli vuonna 2010 syrjäytyneitä nuoria yhteensä noin , mikä on 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista. Syrjäytyneiksi oli analyysissa luokiteltu ne työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Syrjäytyneistä nuorista ei ollut rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi, eivätkä siten näy missään tilastoissa kukaan ei tarkkaan tiedä keitä he ovat ja mitä tekevät. (Myrskylä, 2012). Analyysin perusteella, mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienempi on todennäköisyys, että hän myöhemminkään suorittaisi peruskoulua korkeampaa koulutusta. Analyysin mukaan syrjäytyminen on kytköksissä myös asumiseen: joka kymmenes syrjäytynyt on asunnoton. Toisaalta Isotalo ja Ringman (2008, 10) toteavat, että syrjäytyminen ei ole pelkästään työ- tai opiskelupaikan puuttumista. Se on monissa tapauksissa seurausta lukuisista, yhdelle ihmiselle tai ihmisryhmälle pitkällä aikavälillä kasautuneista hyvinvointipuutteista kulttuurisen, sosiaalisen, henkisen, fyysisen ja taloudellisen pääoman suhteen. Evan analyysin mukaan lähes neljännes syrjäytyneistä nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Syrjäytyminen on myös läheisesti maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvä ongelma. (Myrskylä, 2012.) Toisaalta maahanmuuttajataustaiset nuoret kuuluvat siihen ryhmään, joiden saattaa olla vaikeaa saada asuntoa, vaikka heillä olisi työ- tai opiskelupaikka ja muutenkin asiat kunnossa (Timonen, 2011a). Maahanmuuttajanuoret saattavat tarvita tukea asumisen alkuun, koska käytännöt Suomessa eivät vielä ole heille tuttuja. Vaikeuksia voi olla myös kielen ja esimerkiksi viranomaisasioinnin kanssa. Muita erityisryhmiä, joille on tärkeää järjestää tarvittaessa tukea itsenäistymiseen, ovat esimerkiksi lastensuojelutaustaiset, päihdeongelmaiset, rikostaustaiset ja mielenterveysongelmaiset nuoret tai hyvin nuorina itsenäistyvät. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää varmistaa, että asunnottomuus saadaan nopeasti katkaistua, ennen kuin se alkaa pitkittyä ja vaikuttaa nuoren arkeen. Timosen (2011b, 89) mukaan asunnon puuttuminen saattaa olla nuoren ainoa ongelma, mutta mikäli asuntoa ei löydy, riski muiden ongelmien syntymiseen kasvaa. Pitkittynyt asunnottomuus vaikeuttaa nuoren osallistumista esimerkiksi opiskeluun, työnhakuun, työhön sekä muihin yhteiskunnallista osallisuutta vahvistaviin toimintoihin. Nuori tarvitsee asunnon löytämiseen ja asumisen onnistumisen turvaamiseen monialaista ja suunnitelmallista tukea. Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat myös haasteena asumisen onnistumiselle. 3.4 Monialainen yhteistyö ja uusi nuorisolaki hankkeen toteuttamisen taustalla Nykyistä palvelujärjestelmää kritisoidaan usein sen pirstaleisuudesta. Ihmisiä palvellaan ja hoidetaan usein irrallaan heidän luontaisista sosiaalisista verkostoistaan ja vain tietyn ongelman ja elämänvaiheen näkökulmasta. Erikoisalojen korostuminen johtaa siihen, että ammattilaiset katsovat asiakkaan tilannetta vain omasta roolistaan ja tehtävästään käsin. Tämä saattaa pirstaloida entisestään niin asiakkaiden

14 kuin ammattilaisten itsensä kokemuksia sekä vähentää tunnetta siitä, että he voivat toiminnallaan vaikuttaa asioihin. Myös yhteistoiminta ammattilaisten kesken hankaloituu. (Alhanen, 2011.) Nuorisolakiin (72/2006) tuli voimaan muutoksia koskien monialaista viranomaistyötä, etsivää nuorisotyötä sekä siihen liittyvää tietojen luovuttamista. Nuorisolaissa säädetään, että kunnassa tulee olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat nuorten kannalta keskeisimmät toimijat. Verkoston tarkoituksena on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä tukea paikallista päätöksentekoa arvioimalla nuorten tilannetta. Verkostossa on oltava mukana edustajat ainakin opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimesta sekä työ- ja poliisihallinnosta. Myös muita viranomaisia, kuten puolustushallinnon edustaja, voi kuulua verkostoon. Tarkoituksena on, että verkosto toimii vuorovaikutuksessa palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. (Lakiopas 2011.) Nuorisolain muutos ja aidon monialaisen yhteistyön kehittäminen toimii pohjana myös sille, että asuminen voidaan turvata. Vaikka nuorisolaki velvoittaa ainoastaan viranomaisia, se ei sulje pois mahdollisuutta, että viranomaiset ottavat verkostoon myös kolmannen sektorin toimijoita. Turvallisen asumisen varmistaminen tulisi aina olla ensisijainen toimenpide nuoren kanssa tehtävässä työssä. Jos asumista ei turvata, vaarantuvat myös muiden tukitoimien käynnistäminen ja toteutuminen. Jokaisella nuorella on oltava oma asunto, koti, josta oman elämän rakentaminen on mahdollista. Ilman turvallisia asuinoloja oman tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, ellei mahdotonta, ja esimerkiksi opintoihin sitoutuminen on työlästä. (Timonen, 2011b, 87, 89.) Monialainen yhteistyö on välttämätöntä asunnottomuuden ehkäisyssä. Yhteistyön avulla riskit on mahdollista havaita tehokkaammin ja niihin voidaan puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Nuorisolain muutoksen myötä pyritään välttämään tilanteita, joissa nuorella on riski jäädä kokonaan yhteiskunnan järjestelmien ulkopuolelle ja kadota. Etsivän nuorisotyön toteuttajat ovat keskeisessä asemassa nuoren palvelutarpeen kartoittamisessa ja oikeanlaisen tuen löytämisessä. Etsivä työntekijä tarvitsee kuitenkin rinnalleen monialaista verkostoa (verkostotiimiä, ks. kuvio 1), josta löytyy monialaista asiantuntemusta ja osaamista nuoren polun rakentamiseen kohti itsenäistä elämää. (Timonen, 2011b, 88.) Monialainen yhteistyö asumisessa nousee keskeiseksi silloin, kun itsenäinen asuminen uhkaa vaarantua joko elämän yllättävien tilanteiden takia tai väärien valintojen seurauksena (Timonen, 2011a, 81). Nuori ikä, vähäinen luonnollinen verkosto (kuten vanhemmat, läheiset), lastensuojelutausta tai maahanmuuttajatausta saattavat ennustaa tarvetta monialaisen verkoston tuelle asumisen alussa. Monialaisen yhteistyön avulla voidaan rakentaa vuokranantajatahojen kanssa yhteistyömalleja, jotka mahdollistavat asunnon saamisen myös esimerkiksi luottotiedon menettäneille nuorille. Isännöinnin yhteistyön avulla myös häätöjä voidaan tehokkaasti ehkäistä ja asumista uhkaaviin tilanteisiin puuttua ennen kuin nuori menettää asuntonsa ja elämä on vaarassa kriisiytyä. (Timonen, 2011b, )

15 Monialainen yhteistyömalli jalkautuva verkostotiimi (Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke) Työvoimatsto Monialainen Etsivä/kohtaava työ: n. 20 nuorta/ohjaaja Startti: 5-8 nuorta/ohjaaja Nuortentyöpaja, Kuty, Työharjoittelu Opiskelu, Työllistyminen Nuoren asumispolku Tuettu asuminen n. 10 nuorta/ohjaaja ASUNTO, TALONPITO Jatko: esim. VVO, Sato, kaupunki Asumisohjaus Asumisneuvonta Itsenäinen asuminen Kumppanuus Nuorisoasuntoliitto ry // KUVA 1. Monialainen jalkautuva verkostotiimi -malli nuorten asumisen turvaajana. (Lakiopas 2011) Hankkeen aikana on yhdessä eri yhteistyötahojen (muun muassa sosiaalityö, etsivä työ, asumisneuvontatyö, tuettu asuminen, työpajat) kanssa laadittu monialaisen jalkautuvan verkostotiimin mallia. Mallin taustalla on ajatus siitä, että nuoren elämänpolku on moniulotteinen jatkumo. Siihen liittyy useita nuoren itsenäistymistä vahvistavia, toisiinsa liittyviä, tekijöitä, joita on tarkasteltava kokonaisuutena. Näitä on asumisen lisäksi muun muassa arjen hallinta, osallisuus ja tulevaisuuden suunnittelu. Jotta tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa olisi mahdollinen, täytyy verkoston toimijoiden tuntea toisensa ja tunnistaa toisen asiantuntijuus ja rooli monialaisessa yhteistyössä. Monialaiseen kumppanuuteen perustuvassa mallissa toteutetaan joustavaa ja aidosti asiakaslähtöistä matalan kynnyksen palvelua. Nuorella on verkostotiimissä oma lähityöntekijä, joka varmistaa nuoren oman osallisuuden. Lähityöntekijällä on myös kokonaiskuva nuoren tilanteesta, joten hän pystyy koordinoimaan keskeistä verkostoa. Nuoren mahdollisuus liikkua joustavasti palveluiden välillä minimoi myös mahdollisuuden pudota kokonaan turvaverkon ulkopuolelle. Jalkautuvassa verkostotiimissä tulee olla asiantuntemusta asumisen, työllistymisen, sosiaalialan, nuorisotyön ja terveydenhuollon osaalueilta. Mallia voidaan hyödyntää pohjana, kun luodaan paikallisesti toimivia palvelukokonaisuuksia. (Timonen, 2011b, )

16 4 Tavoitteet ja niiden toteuma Tämän ja seuraavan luvun tarkoituksena on kuvata tarkemmin, mitä hankkeen aikana käytännössä tehtiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Luvussa neljä asiaa tarkastellaan erityisesti hankekoordinoinnin näkökulmasta. Luvussa viisi puolestaan kuvataan tiivistettynä, mitä aiesopimuskaupungeissa tehtiin nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseksi. 4.1 Alueellinen ja paikallinen verkostoituminen: monialaisen yhteistyön käynnistäminen, vakiinnuttaminen sekä levittäminen Alueellisten ja paikallisten verkostojen kartoittaminen hankkeessa alkoi siten, että hankekoordinointi kiersi eri aiesopimuskaupungeissa tapaamassa paikallisen sosiaalitoimen ja NAL-paikallisyhdistysten edustajia. Selvitettiin, millaisia tahoja olemassa olevista verkostoista jo löytyi ja millaisia tarpeita oli uusille kumppanuuksille. Paikalliset verkostot alkoivat rakentua useimmissa hankekaupungeissa paikallisen nuorisoasumistoimijan sekä nuorten työpajatoiminnan pohjalta. Lähtökohtana oli näkemys asumisen kokonaisvaltaisuudesta, nuori tarvitsee asumisen ja arjen onnistumiseksi itselleen myös osallisuutta ja mielekästä päivätekemistä. Toisaalta asunto on nuorelle lähes välttämättömyys, jotta hän pystyy käymään säännöllisesti esimerkiksi koulussa tai työpajalla. Osassa kaupungeista asumisen ja pajojen yhteistyö oli jo säännöllistä, mutta usein nousi esiin tarve saada lisää tietoa toisten toiminnasta. Yhteistyö perustui monesti sille, että pajalla oleva nuori tarvitsi asuntoa, jolloin häntä ohjattiin hakemaan sitä nuorisoasunnoilta. Vaihtoehtoisesti esimerkiksi asumisohjaajat saattoivat ohjata hakemaan pajoille sellaisia nuoria, joiden ajateltiin hyötyvän tämäntyyppisestä toiminnasta. Yhteistyötä haluttiin kuitenkin syventää siten, että se olisi yhdessä sovittua ja viety astetta pidemmällä kuin pelkkä nuoren palveluohjaus. Pajayhteistyön lisäksi verkostoon kuului muitakin sellaisia tahoja, jotka tekevät töitä nuorten itsenäisen arjen onnistumiseksi. Paikkakunnasta riippuen verkostoissa oli mukana niin sosiaalityöntekijöitä, etsivä työ, päihdepalveluiden, terveydenhoitopalveluiden kuin seurakunnan työntekijöitäkin. Tarkoituksena oli yhteistyötä tiivistämällä tukkia niitä palvelujärjestelmän aukkoja, joissa nuori saattaa kadota ja jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita. Yhteistyötä pajojen kanssa tiivistettiin etenkin niillä paikkakunnilla, joissa toteutettiin Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hanketta (Helsinki, Espoo, Tampere, Joensuu, Kuopio). Näillä paikkakunnilla järjestettiin yhteisiä tapaamisia asumistoimijoiden sekä pajatoimijoiden ja muiden nuoren toimintakykyä ja osallisuutta tukevien tahojen kanssa. Esimerkiksi Helsingissä Vamos-projekti (Helsingin Diakonissalaitos) oli etsivän työn ja nuorten toimintakeskuksen järjestäjänä keskeinen yhteistyötaho. Tapaamisissa pohdittiin, millaisin eri tavoin yhteistyötä voitaisiin tehdä. Esimerkiksi Espoossa ja Tampereella pajatoimijat järjestivät pajanuorille asumista ja arkea tukevaa kurssi- ja ryhmätoimintaa, johon otettiin mukaan paikallisten nuorisoasuntoyhdistyksen asukkaita. Tampereella paikallinen nuorisoasuntoyhdistys oli myös mukana Kipinä-ryhmän suunnittelussa ja myöhemmin järjestettiin vielä yhteisiä tapaamisia, joissa yhteistyön käytäntöjä tarkennettiin työntekijöiden välillä. Joensuussa nuorten työpajat ja nuorisoasuntoyhdistys järjestivät yhteistä asukastoimintaa (asumis- ja yksilöohjaaja työparina), jossa viikottain järjestettiin nuorille mahdollisuus kokoontua yhteen keskustelemaan itseään askarruttavista asioista, tekemään ruokaa yms. Näissä viidessä kaupungissa toteutettiin starttivalmennusta, joka on matalan kynnyksen nuorta vahvistavaa palvelua, ja jossa asuminen on keskeisessä roolissa. Yhteistyötä on kuvattu lisää luvussa viisi kaupunkikohtaisissa tiivistelmässä sekä Startti parempaan elämään hankkeen loppuraportissa, joka ilmestyy vuoden 2012 aikana.

17 4.2 Valtakunnallinen verkostoituminen ja verkostopäivät Näkökulmia, uutta osaamista, ideoita, tukea omalle työlle, näin kuvasi eräs hanketoimija valtakunnallisen verkoston hyötyjä hankkeen keväällä 2011 tehdyssä verkostoarvioinnissa. Paikalliset monialaiset verkostot haluttiin koota myös valtakunnallisesti yhteen säännöllisesti. Hankkeessa järjestettiin yhteensä seitsemän verkostopäivää. Päiviä oli kaksi vuodessa, lukuun ottamatta päätösvuotta, jolloin niitä oli kolme. Valtakunnallisten verkostopäivien tarkoituksena oli koota yhteen kentän toimijoita, jotka työskentelevät nuorten asumisen ja arjen onnistumiseksi. Verkostopäivät järjestettiin yhdessä TPY:n Startti parempaan elämään hankkeen kanssa ja pääasiassa niihin osallistui nuorisoasumis- ja työpajatoimijoita kymmenestä hankekaupungista, mutta myös heidän tärkeimpiä yhteistyökumppaneitaan. Ensimmäisten verkostopäivien tarkoituksena oli koota ihmisiä yhteen tutustumaan, verkostoitumaan ja pohtimaan oman paikkakuntansa näkökulmasta monialaista yhteistyötä nuorten asunnottomuuden ehkäisyssä. Ensimmäisissä verkostopäivissä käytiin läpi hankkeen tavoitteita ja mietittiin, mitä ne kunkin oman työn kannalta tarkoittavat. Lisäksi keskusteltiin, miten yhteistoimintaa aletaan käytännössä toteuttaa omalla paikkakunnalla ja sovittiin tapaamisia. Kolmas verkostopäivä järjestettiin Lahdessa, jossa tutustuttiin Lahden kaupungin kokonaisuuteen nuorten asumisen näkökulmasta. Tästä saatiin palautetta, joissa toivottiin, että tästä eteenpäin verkostopäivät järjestettäisiin tutustumisvierailuina hankekaupunkeihin. Näin tehtiinkin jatkossa. Verkostopäivät muodostuivat hyväksi kanavaksi levittää kentältä nousevia hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti ja ne tarjosivat osallistujille mahdollisuuden peilata omaa työtään muualla tehtävään työhön. Verkostopäivien hyödyiksi koettiin saadun palautteen pohjalta ainakin erilaisten näkökulmien ja toimintamallien näkeminen, tiedon saaminen sekä ideat ja tuki omaan työhön. Tärkeää oli myös päästä tutustumaan muihin toimijoihin. Päivien lähtökohtana oli vertaisoppiminen ja sen ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen, joka kentällä työskentelevillä itsellään on. Verkostopäivien muistiot ja materiaalit on koottu hankkeen nettisivuille ja niihin voi käydä tutustumassa tarkemmin osoitteessa: https://www.nal.fi/fi/nuorten+asunnottomuuden+ennaltaehkaisyhanke/materiaalit+ja+linkit/koulutus materiaalit/ Verkostopäivien lisäksi hankkeessa kartoitettiin kentän toiveita koulutuksien aiheiksi. Kuopiossa paikallistason yhteistyö käynnistettiin järjestetyssä työseminaarissa: Kumppanuuksia rakentamalla nuorten asunnottomuutta vastaan. Seminaari kokosi yhteen monialaisesti lukuisia nuorten parissa toimivia tahoja, osallistujia oli yhteensä 33. Lisäksi Oulussa ja Tampereella järjestettiin koulutuspäivät maahanmuuttajanuorten asumisen tukemiseksi. Koulutusten ja verkostopäivien palautteita on koottu arviointia käsittelevään lukuun Innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja levittäminen Hankkeen aikana käynnistettiin erilaisia toimintoja ja hankekoordinoinnin tavoitteena oli nostaa kentältä esiin hyviä käytäntöjä ja levittää niitä valtakunnallisesti. Esimerkkejä hankkeen aikana levitetyistä hyvistä käytännöistä ovat esimerkiksi NAL:n kehittämä Asumisen ABC-materiaali (liite 11) ja yhteistyökumppani NäytönPaikka ry:n kehittämä Digitaalinen portfolio (liite 12), joita esiteltiin erilaisissa hankkeen tilaisuuksissa. Monet hankkeen toimijat kiinnostuivat työvälineistä ja ottivat niitä käyttöön nuorten asiakkaidensa kanssa. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja kevyemmistä palveluista vahvempiin ja pidempiaikaisiin palveluihin. Asumisen ABC ja Digitaalinen portfolio arvioitiin ja kuvattiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyvän käytännön prosessin mukaan. Molemmat hyväk-

18 syttiin hyviksi käytännöiksi THL:n Sosiaaliporttiin. Hyviä käytäntöjä on lisäksi kerätty NAL:n www-sivuille Tuetun asumisen kansallisen hankkeen materiaaleihin toimintamalli- ja prosessikuvauksina. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja on nostettu esiin esimerkiksi valtakunnallisissa verkostopäivissä sekä tiedotteissa. Osa hyvistä toimintamalleista on kuvattu tarkemmin tämän raportin lopussa liitteissä Prosessikuvaukset: yhteistoimintamallit ja nuorten asumispolkujen mallintaminen Hankkeen aikana kehitettiin uudenlaisia nuorten asumista tukevia monialaisia yhteistyömalleja, joita kuvattiin. Lisäksi mallinnettiin jo arjen työssä käytössä olevaa yhteistoimintaa. Hanke koordinoi mallinnustyötä, joka tehtiin yhdessä toimintamallia toteuttavien kentän työntekijöiden kanssa. Kaikki toimintamallit syntyivät erilaisiin tarpeisiin kentällä nuorten asumisen ja arjen tukemiseksi sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Kirjallisen mallinnuksen tarkoituksena oli selkiyttää prosessin etenemistä toimijoille itselleen sekä saattaa toimintamallit sellaiseen muotoon, että niitä on mahdollista levittää ja hyödyntää soveltaen myös muualla. Tarkoituksena oli turvata työn jatkuvuus ja laatu. Asunnottomuutta voidaan tarkastella prosessina, jonka eri vaiheissa tarvitaan omanlaisiaan palveluita ja toimintamalleja. Asunnottomuutta edeltävässä vaiheessa (pre-asunnottomuus), on tärkeää torjua asunnottomaksi joutumisen riskejä esimerkiksi puuttumalla nopeasti asumisneuvonnan avulla vuokrarästeihin. Ennaltaehkäisyä on myös tiedon jakaminen, kuten hankkeen aikana toteutetut erilaiset asumisen kurssit. Asunnottomuuden kriisivaiheessa, kun ihminen on juuri joutunut asunnottomaksi (inasunnottomuus), on tärkeää mahdollisimman nopeasti järjestää sopiva asumisratkaisu, ettei asunnottomuus pääse pitkittymään. Hankkeen aikana käynnistettin esimerkiksi Oulussa runsaasti tukea tarvitseville ja asunnottomille nuorille PAAVO-asumismalli. Asunnottomuuden jälkeen (post-asunnottomuus) on puolestaan tärkeää saada tukea itsenäisen asumisen onnistumiseksi ja varmistaa sen avulla, ettei asuntoa menetä uudestaan. Tärkeää on huomata se, että ennaltaehkäisevää työtä voidaan tehdä kaikissa näissä eri vaiheissa. Asunnottomuuden tarkastelua / vaiheita Asumisneuvonta + interventiot, häätöjen ehkäisy Kurssit Paavo-asunnot: kuntoutus, tuki (Oulu, Jkl) Tuettu asuminen Pre: Asunnottomuuden ehkäisy In: Kriisivaihe, asunnottomuus Post: Asunnottomuuden jälkeinen aika, kuntoutus- ja tuki, jatkopolut Esim. asunto+tuki, Tasnan Tiitu, Hervannan Ässäkodit 13 KUVA 2. Asunnottomuuden tarkastelua vaiheittain

19 Kaikkia tämän hankkeen aikana kuvattuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja voidaan tarkastella vaihemallin kautta. Asunnottomuutta ehkäistiin kevyemmillä ennaltaehkäisevillä palveluilla, kuten asumisen ja arjen kurssit, mutta osa nuorista sai asumiseensa hyvinkin tiivistä henkilökohtaista tukea. Tässä tulee taas huomioida, että myös tuettu asuminen voi olla ennaltaehkäisevää. Toimintamallien prosessikuvauksia tehtiin yhteensä kymmenen: Asunnottoman nuoren polku Vamos-hankkeen, Alkuasunnot Oy:n, Nuoret Asujat Stadissa Nasta ry:n kumppanuudessa (liite 13) Monialaisen yhteistyön malli Jalkautuva verkostotiimi o Käytännön kuvaus monialaisen mallin toteutuksesta HDL:n etsivän työn Vamos-hankkeessa ja toimintakeskuksessa Laitoksesta ja avohoidosta tuettuun asumiseen ja sitä kautta itsenäiseen asumiseen siirtyvä mielenterveyskuntoutujanuori Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnoilla (JNP ry, Jyväskylän kaupunki) (liite 1) Nuorten tuetun asumisen yhteistoimintaprosessi Helsingissä (Nal Palvelut Oy, Helsingin kaupungin perhekeskukset) Nuoren asumisen polku OsNalla PAAVO-mallissa Oulussa (Oulun kaupunki, Oulun seudun Nuorisoasuntoyhdistys OsNa, Nuorten Ystävät) (liite 2) Maahanmuuttajanuorten asumisen polku Oulussa Osnalla (OnNa, Oulun kaupunki, Moniasunnot Oy) (liite 3) Nuorten tuetun asumisen yhteistoimintaprosessi Espoossa (Nal Palvelut Oy, Espoon kaupunki) (liite 4) Nuorten tuetun asumisen yhteistoimintaprosessi Vantaa (Nal Palvelut Oy, Vantaan kaupunki) Yhdyskuntaseuraamusasiakas ja vapautuva vanki: Nuoren asumisen polku rikosseuraamusalalla (Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke, Risen Oma koti -hanke ja NAL-paikallistoimijat) (liite 5) Nuoren asumisen polku Sinividan tuetussa asumisessa Hervannan Ässäkodeilla (Sinivida Oy, Hervannan Ässäkodit, Tampereen kaupunki/päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakasohjaus Loisto) (liite 6) Prosessien kuvaamisen yhteydessä havaittiin aukkokohtia palvelujärjestelmässä ja niihin parhaan mukaan vastattiin. Prosessikuvausten hyödyiksi koettiin, että niiden avulla vastuunjako tuli osapuolille selväksi ja vältyttiin turhilta päällekkäisyyksiltä. Lisäksi malleja voi hyödyntää perehdytyksessä, kun tulee lisää työntekijöitä tai työntekijä vaihtuu. Prosessikuvaukset tekivät työn joustavammaksi. Kun yhteistyö tapahtuu organisaatiotasolla ja henkilöiden sijaan tunnetaan palvelut, on todennäköisempää, että yhteistyö ei katkea henkilöstövaihdoksiin. Prosessikuvausten yhteydessä on myös hyvä nimetä yhteyshen-

20 kilöt, jolloin mallista on helppo tarkistaa, kehen ottaa milloinkin yhteyttä, mistä asioista ja miten vaihdetaan tietoa sekä miten prosessi etenee. Prosessikuvausten tekemisessä on tärkeää, että mukana ovat kaikki sitä toteuttavat tahot, jotta niihin voidaan sitoutua. On myös hyvä säännöllisesti sopia yhteisiä tapaamisia, joissa katsotaan, onko malli vielä ajan tasalla ja toimiiko yhteistyö. Mallintamisen tavoitteena on, että toimivat mallit ovat siirrettävissä tietyin sovelluksin myös uusiin ympäristöihin. Näin jo kehitettyä ja hyväksi todettua mallia ei tarvitse keksiä uudelleen. Lisää malleista voi lukea raportin lopussa olevista liitteistä 1-13, osoitteesta tai kysymällä hankkeen henkilöstöltä lisätietoja. 4.5 Hankkeen viestintä ja nuorten asunnottomuudesta tiedottaminen Nuorisoasuntoliiton yhtenä perustehtävänä on nuorten asumisen edunvalvonta. Hankkeen avulla nostettiin myös nuorten asunnottomuutta ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä esiin eri foorumeilla. Hanke oli mukana erilaisissa asunnottomuutta käsittelevissä työryhmissä ja valtakunnallisissa verkostoissa, joissa se toi esiin nuorten näkökulmaa. Hanke oli edustettuna sekä PAAVO-ohjelman laajassa että suppeassa ohjausryhmässä. Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen alussa sille laadittiin oma viestintäsuunnitelma. Hankkeesta tiedotettiin myös osana Nuorisoasuntoliiton sekä asunnottomuusohjelman (PAAVO) viestintää. PAAVO-ohjelman viestinnästä vastaavassa ryhmässä Nuorisoasuntoliiton ja kansallisen hankkeen edustajana oli NAL:n tiedottaja. Hankkeen tiedottamisvastuu on ollut hankekoordinaattorilla. Hankkeen tavoitteista ja etenemisestä on tiedotettu sekä sisäisesti että ulkoisesti. Sisäinen viestintä on koskenut NAL-toimistoa, ohjausryhmää ja hankkeessa mukana ollutta osahanketoimijoiden verkostoa. Ulkoinen viestintä puolestaan on käsittänyt laajemmin NAL-kentän, työpajatoimijat, yhteistyökumppanit, aiesopimuskaupungit, asumisen ja sosiaalialan ammattilaiset sekä ylipäätään kaikki asiasta kiinnostuneet. Hakulisen ja Paijan (2011, 37) mukaan ulkoinen ja sisäinen viestintä tukevat toisiaan: kun viestitään projektin tuloksista ulospäin, palvellaan myös sisäistä viestintää. Toisaalta, kun organisaation omat työntekijät tuntevat projektin ja sen tuotokset, tieto leviää myös heidän kertomanaan yhteistyökumppaneille. (Hakulinen & Paija, 2011.) Sisäistä viestintää ovat olleet muun muassa erilaiset vierailut, kokoukset ja niistä tehdyt muistiot, sähköposti- ja puhelinviestintä sekä valtakunnalliset verkostopäivät (kaksi kertaa vuodessa). Ulkoinen viestintä hankkeesta on tapahtunut muun muassa kuukausittain ilmestyvän NAL-tiedotteen, erilaisten vierailujen sekä lehtikirjoitusten ja artikkelien välityksellä. Artikkeleita hankkeesta ja nuorten asunnottomuudesta ilmestyi vuoden 2011 aikana muun muassa Talentiassa, Sosiaalitiedossa, Helsingin Diakonissalaitoksen Viesti-lehdessä sekä Ylioppilaslehdessä. NAL ja hanke järjestivät Asunnottomien yössä 2011 mielenilmauksen kohtuuhintaisen asumisen puolesta ja nuorten asunnottomuutta vastaan. Tämän myötä nuorten asunnottomuus huomioitiin useammassakin mediassa. Lisäksi hankekoordinaattori kirjoitti nuorten asumisen turvaamisesta monialaisessa yhteistyössä nuorisolain uudistusta koskevaan lakioppaaseen sekä Nuorten asumisen tutkimukseen (Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö (2011); Omaa kotia etsimässä: nuorten asuminen 2010). Kaikkien kiinnostuneiden on myös ollut mahdollista seurata hankkeen etenemistä internet-sivuilta, johon on koottu ajankohtaista tietoa hankkeesta sekä esimerkiksi koulutusten ja verkostopäivien materiaaleja sekä toimintamallien prosessikuvauksia (www.nal.fi/hanke). Lisäksi hankkeesta on ilmestynyt sähköinen tiedote 2-3 kertaa vuodessa sekä kokoava vuositiedote vuoden lopussa. Tiedotteet on toimitettu sähköpostilla kaikille hankkeessa mukana oleville sekä yhteistyökumppaneille ja ne löytyvät myös NAL:n nettisivuilta.

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Työpajapäivät 2011 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Nuorisoasuntoliitto ry 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto 7 valtakunnallista

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa PAAVO Suppea ohjausryhmä 5.9.2012 Projektikoordinaattori Kaisa Tuuteri kaisa.tuuteri@nal.fi, 040-726

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015. ESKO- Ehkäisevän työn seminaari 25.4.2013, Oulu Sanna Jokinen/ Nuorisoasuntoliitto ry

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015. ESKO- Ehkäisevän työn seminaari 25.4.2013, Oulu Sanna Jokinen/ Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 ESKO- Ehkäisevän työn seminaari 25.4.2013, Oulu Sanna Jokinen/ Nuorisoasuntoliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) 30.4.2013 Nuorisoasuntoliitto ry

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen asialla Vaikuta Vantaalla! 18.4. Nuorisoasuntoliitto ry Ydintoimintojamme: Asuntojen tuottaminen ja vuokraaminen (Alkuasunnot Oy) Itsenäisen asumisen onnistumista

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMIS TOIMINTAMALLI Sisällysluettelo: 1. Tausta 2 2. Kohderyhmä 2 3. Tavoitteet 2 4. Järjestäjät 2 5. Resurssit 3 6. Markkinointi 3 7. Kurssin teemat 4 8. Palautteiden kerääminen ja seuranta 4

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä. 2.9.2014 Helsinki

Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä. 2.9.2014 Helsinki Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä 2.9.2014 Helsinki Nuorten asialla jo vuodesta 1974, siis jo 40 vuotta! Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA 2014-2015 (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke)

YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA 2014-2015 (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke) YHTEENVETO NALK-MALLIN KEHITTÄMISTYÖSTÄ VUOSINA 2014-2015 (Nuorten asumismahdollisuuksien lisäämis- ja kehittämishanke) Annastiina Jansén aluekoordinaattori Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot