Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1399/2010 vp Ruotsista maksettavan eläkkeen verotus Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaista verosopimusta muutettiin maasta toiseen muuttavan eläkeläisen kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Uudistus tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Nykyisin esimerkiksi Ruotsista saadun eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä. Muutokseen sisältyi siirtymäsäännös. Uusi hyvitysjärjestelmä ei koskenut sellaisia eläkkeensaajia, jotka asuivat Suomessa Heidän eläkkeensä verotuksessa sovelletaan vapautusmenetelmää. Viranomaisten mukaan Ruotsista tai muista Pohjoismaista saatavien eläkkeiden verotus on nyt kunnossa eikä ongelmia enää ole. Ruotsista eläkevuosiksi takaisin Suomeen muuttaneet eläkeläiset ovat kuitenkin edelleenkin sitä mieltä, että Ruotsista maksetun eläkkeen verotus on täällä kohtuutonta. Ruotsista saatua eläkettä ei pääsääntöisesti veroteta Suomessa, mutta sieltä maksettu eläke vaikuttaa kuitenkin Suomesta maksettujen muiden tulojen verotukseen ja pienentää esimerkiksi eläketulovähennystä. Ruotsista saadusta eläkkeestä peritään myös sairausvakuutusmaksu. Sitä ei kuitenkaan peritä niiltä, jotka eivät saa lainkaan eläketuloja Suomesta. Ruotsista maksettu eläke otetaan huomioon myös tarveharkintaisia etuja, kuten eläkkeensaajien asumistukea, määriteltäessä. Kansainvälisen liikkuvuuden lisääntyessä maasta toiseen maksettavien eläkkeiden määrä lisääntyy. Hyvitys- ja vapautusmenettelyt ovat hankalia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Yksinkertaisin ja kaikkia samassa maassa asuvia yhtäläisellä tavalla kohteleva verotusmenettely olisi se, että eläkkeestä maksettaisiin vero pelkästään siihen maahan, jossa eläkkeensaaja eläkettä nostaessaan asuu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä selventääkseen toisesta Pohjoismaasta toiseen maksettavan eläkkeen verotusta niin, että vero maksetaan pelkästään siihen maahan, jossa eläkkeensaaja eläkeaikanaan asuu? Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2011 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1399/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä selventääkseen toisesta pohjoismaasta toiseen maksettavan eläkkeen verotusta siten, että vero maksetaan pelkästään siihen maahan, jossa eläkkeensaaja eläkeaikanaan asuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ruotsista saadun eläketulon vaikutus Suomen verotuksessa sovellettaessa vapautusmenetelmää kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi Suomessa pysyvästi asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen Suomessa. Tällöin hän on lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan veroa Suomen sisäisen verolainsäädännön perusteella kaikesta saamastaan tulosta. Jos henkilö saa Ruotsista eläketuloa, Ruotsilla on Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan oikeus verottaa kyseistä tuloa ja sama tulo on vapautettu verosta Suomessa. Tätä ns. vapautusmenetelmää sovelletaan Suomessa asuneisiin henkilöihin, jotka tuolloin saivat eläkettä tai elinkorkoa toisesta Pohjoismaasta. Verosopimuksen mukaan Suomi voi kuitenkin ottaa Suomessa verosta vapautetun eläketulon huomioon määrätessään veron henkilön muusta tulosta, kuten Suomesta saadusta eläkkeestä. Tuloverolain 136 :ssä säädetään niin kutsutusta verotuksen kattosäännöstä, jota sovelletaan tilanteissa, joissa ulkomaisen eläketulon kaksinkertainen verotus poistetaan vapautusmenetelmällä ja verovelvollisella on myös muuta veronalaista ansiotuloa. Jos Suomessa ja ulkomailla maksettavien tuloverojen yhteismäärä on korkeampi kuin tilanteissa, jossa samat tulot saataisiin vain Suomesta, Suomen tuloveroja alennetaan siten, että verojen yhteismääräksi muodostuu sama, kuin jos koko tulo olisi saatu Suomesta. Sekä ulkomailta että Suomesta eläkettä saavien Suomessa asuvien henkilöiden tuloverotus ei siten Suomen verotuksessa muodostu koskaan korkeammaksi kuin henkilöillä, joilla on vastaavat kokonaistulot yksinomaan Suomesta. Säännös soveltuu muun muassa ulkomailta ja Suomesta eläketuloa saaviin niin sanottuihin paluumuuttajiin. Säännöstä on sovellettu verovuodesta 1997 alkaen. Huolimatta edellä kuvatusta kattosäännöstä voi reaalielämässä esiintyä yksittäisiä tapauksia, joissa Ruotsista ja Suomesta eläketuloa saava on joutunut kokonaisverorasituksen osalta epäedullisempaan asemaan kuin jos hän olisi saanut vastaavan kokonaistulon pelkästään Suomesta. Näissä tapauksissa on yleensä ollut kysymyksessä henkilö, jolle edellä mainitun TVL 136 :n mukaisen alennuksen jälkeen ei maksuunpanna Suomen tuloveroja lainkaan, jolloin kokonaisverorasituksen epäedullisuus on johtunut pelkästään Ruotsin korkeasta verotuksesta, jota Suomi ei ole enää voinut lieventää käyttäen niitä keinoja, joita Suomella on verotuksen kohtuullistamiseksi. Jos Suomi ei ottaisi vieraassa valtiossa verotettua tuloa lainkaan huomioon, Suomessa asuva henkilö. joka saa osan tuloistaan ulkomailta, maksaisi veroa Suomesta saamastaan tulosta vähemmän kuin samansuuruiset kokonaisansiotulot omaava henkilö maksaisi vastaavasta tulon- 2

3 Ministerin vastaus KK 1399/2010 vp Pauliina Viitamies /sd osasta, kun tulot olisivat pelkästään Suomesta. Edellä selvitettyä tuloverolain 136 :n muutosta lukuun ottamatta muut aloitteet eivät olekaan tuottaneet tulosta juuri siksi, että ei ole katsottu voitavan suosia yhtä verovelvollisryhmää muiden verovelvollisryhmien kustannuksella. Kysymys onkin mitä suurimmassa määrin verovelvollisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisesta. Asialla on myös fiskaalista merkitystä. Pohjoismaisen verosopimuksen muutos vuonna 2008 Pohjoismaisen verosopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan alkaen. Muutoksen myötä toisesta Pohjoismaasta saadun eläkkeen kaksinkertainen verotus poistetaan jatkossa hyvitysmenetelmällä. Muutokseen sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan muutos ei koske sellaisia henkilöitä, jotka asuivat Suomessa jo ja saivat tänä ajankohtana eläkettä tai elinkorkoa muusta Pohjoismaasta. Näiden henkilöiden verotuksessa sovelletaan myös jatkossa kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa vapautusmenetelmää. Syyt muutokselle Eläkkeiden osalta vapautusmenetelmää ei nykyoloissa voida pitää Suomen verosopimuspolitiikan mukaisena ja hyvitysmenetelmään siirtymisellä valmistaudutaankin sellaiseen EU-oikeuden kehitykseen, jossa kertyneiden eläkepääomien siirtäminen rajojen yli tulee olemaan mahdollista. Pitäytyminen vapautusmenetelmässä saattaisi kannustaa verovelvollisia siirtämään eläkkeensä maksettavaksi sellaisesta maasta, jossa verotuksen taso on matalampi kuin Suomessa. Lisäksi on syytä korostaa Pohjoismaisen verosopimuksen monenkeskisyyttä, joka merkitsee sitä, että sopimuksen muuttamiseksi tuli löytää sellainen muotoilu, jonka kaikki viisi sopimusosapuolina olevaa valtiota voisivat hyväksyä. Aloite hyvitysmenetelmään siirtymiseen Pohjoismaisessa verosopimuksessa tuli Tanskalta ja osoittautui kaikille sopimusosapuolille sopivaksi. Muutospöytäkirjan Eduskuntakäsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta (Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2008 vp) piti aiheellisena korostaa seuraavia näkökohtia: Hyvitysmenetelmä ja vapautusmenetelmä ovat molemmat keinoja poistaa toisesta valtiosta saadun tulon kaksinkertainen verotus. Hyvitysmenetelmässä otetaan huomioon suoraan toisessa valtiossa maksettu vero, joka siis hyvitetään sellaisenaan. Hyvitys ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin ulkomaan tulosta Suomessa suoritettavien verojen määrä. Vapautusmenetelmä perustuu puolestaan laskennalliseen huojennukseen. Huojennus voi olla tällöin myös suurempi kuin toiseen valtioon tosiasiassa maksetut verot. Tämä tilanne on koskenut erityisesti Ruotsista Suomeen maksettujen eläkkeiden verotusta. Lopputulos on ollut tällöin se, että kaksinkertainen verotus on poistettu, ja lisäksi verokohtelu on muodostunut lievemmäksi kuin samansuuruista eläketuloa yksinomaan Suomesta saavalla. Jatkossa tällainen ero poistuisi. Hyvitysmenetelmä on nykyisin vallitseva tapa poistaa kaksinkertainen verotus Suomen tekemissä verosopimuksissa. Sen sisällyttäminen myös pohjoismaiseen sopimukseen on siis perusteltu ja vastaa Suomen neuvottelutavoitteita. Valiokunta piti ehdotettua muutosta tämän vuoksi lähtökohtaisesti hyväksyttävänä. Esitystä puoltaa lisäksi kaksi merkittävää näkökohtaa: Esitys selkiinnyttää nykytilaa siinä mielessä, että väite eläketulon kaksinkertaisesta verotuksesta on nykyistä konkreettisemmin osoitettavissa virheelliseksi, kun toiseen valtioon maksettu vero hyvitetään sellaisenaan edellä mainittua enimmäismäärää koskevin rajoituksin. Lopputulos parantaa myös suomalaisten eläkeläisten keskinäistä yhdenvertaisuutta, kun verorasitus on sama samansuuruista eläketuloa saavilla, kertyipä eläke yksinomaan Suomesta tai osin Suomesta ja osin Ruotsista tai muusta Pohjoismaasta. Siirtymäsäännös Siirtymäsäännös merkitsee sitä, että henkilöt, jotka jo asuivat Suomessa ja saivat elä- 3

4 Ministerin vastaus kettä toisesta Pohjoismaasta, ovat jatkossakin vapautusmenetelmässä. Siirtyminen heidän osaltaan hyvitysmenetelmään olisi voinut lisätä Suomessa kannettavan veron määrää eräissä tapauksissa. Tässä yhteydessä on kuitenkin korostettava, että kyseessä on siirtymäsäännös ja lopputuloksena tulee olemaan kaikkien toisesta Pohjoismaasta eläkettä saavien kaksinkertaisen verotuksen poistaminen hyvitysmenetelmällä. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnankin mukaan siirtymäsäännöstä voidaan pitää kohtuullisena sen piiriin kuuluvien kannalta. Ehdotus eläkkeen verotuksesta vain asuinvaltiossa Kun Pohjoismaista verosopimusta vuonna 1996 edellisen kerran uusittiin, oli neuvotteluissa esillä myös yksityiseen palvelukseen perustuvien eläkkeiden verotuskohtelun tarkistaminen siten, että verotusoikeus olisi poikkeuksellisesti ollut vain eläkkeensaajan asuinvaltiolla. Tämä tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta Pohjoismaiden erilaisten kantojen vuoksi. Samoista syistä ehdotus ei ollut toteuttamiskelpoinen myöskään vuoden 2008 sopimusmuutoksen yhteydessä. Johtopäätökset Pohjoismainen verosopimus täyttää Suomen nykyisen verosopimuspolitiikan vaatimukset. Kokonaisuus on tasapainoinen ja perusteltu ja siinä on otettu huomioon niin ulkomaista eläkettä nykyisin saavien asema kuin yhdenvertaisuuden edellyttämät muutokset jatkossa. Edellä olevan perusteella hallitus ei näe syytä ryhtyä enempiin toimenpiteisiin kansanedustaja Viitamiehen tarkoittamassa asiassa. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4

5 Ministerns svar KK 1399/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1399/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förtydliga beskattningen av en pension som betalas från ett nordiskt land till ett annat så att skatten endast betalas till det land där pensionstagaren bor under pensionstiden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Hur pensionsinkomst från Sverige inverkar på beskattningen i Finland när man tillämpar undantagandemetoden för att undanröja dubbelbeskattning De som är permanent bosatta i Finland är allmänt skattskyldiga här. Enligt Finlands interna skattelagstiftning är de då i princip skyldiga att betala skatt på alla sina inkomster. Om de får pensionsinkomst från Sverige har Sverige enligt det nordiska skatteavtalet rätt att beskatta inkomsten och då är den inkomsten befriad från skatt i Finland. Denna så kallade undantagandemetod tillämpas på personer som var bosatta i Finland den 4 april 2008 och som då fick pension eller livränta från något annat nordiskt land. Men enligt avtalet kan myndigheterna i Finland beakta den pensionsinkomst som är befriad från skatt i Finland när de bestämmer skatten på personernas övriga inkomster, såsom pension från Finland. I 136 i inkomstskattelagen bestäms en så kallad takregel för beskattningen som tillämpas när dubbelbeskattningen av utländsk pensionsinkomst ska undanröjas enligt undantagandemetoden och när den skattskyldiga har också andra skattepliktiga förvärvsinkomster. Om de inkomstskatter som ska betalas i Finland och i utlandet tillsammans är högre än om samma inkomster hade tjänats bara i Finland, sänks inkomstskatterna i Finland så att det sammanlagda skattebeloppet är detsamma som om hela inkomsten hade tjänats i Finland. Inkomsterna för personer som är bosatta i Finland och som får pension både från Finland och från utlandet beskattas således aldrig högre i Finland än inkomsterna för personer som har tjänat motsvarande totala inkomster bara i Finland. Bestämmelsen är tillämplig bl.a. på så kallade återflyttare som får pensionsinkomster både från utlandet och från Finland. Den har tillämpats sedan skatteåret Oberoende av takregeln kan det i verkligheten förekomma enskilda fall där den totala skattebördan för en person som får pensionsinkomst från både Sverige och Finland är ogynnsammare än om personen hade fått motsvarande totala inkomster enbart i Finland. Det har då i regel varit fråga om personer hos vilka inkomstskatter inte alls tas ut efter nedsättningen enligt 136 i inkomstskattelagen. Den ogynnsamma totala beskattningen har då enbart berott på den höga beskattningen i Sverige, som Finland inte längre har kunnat lindra med de metoder som står till buds här för att göra beskattningen skälig. Om Finland inte alls beaktade inkomster som har beskattats i ett annat land, skulle en person som är bosatt i Finland och som får en del av sina inkomster från utlandet betala mindre skatt på sin inkomst från Finland än en person med lika stora totala inkomster betalar för motsvarande inkomstdel om inkomsterna tjänas in enbart i Finland. Med undantag av ändringen i 136 i inkomstskattelagen har övriga initiativ inte gett re- 5

6 Ministerns svar sultat just för att man inte har ansett sig kunna gynna en grupp skattskyldiga på de övrigas bekostnad. Det handlar alltså i högsta grad om jämlikhet och likställdhet mellan skattskyldiga. Frågan spelar också en fiskal roll. Ändringen i det nordiska skatteavtalet 2008 Bestämmelserna i protokollet av den 4 april 2008 om ändring av det nordiska skatteavtalet tillämpas sedan den 1 januari Genom ändringen undanröjs dubbelbeskattningen av en pension från något annat nordiskt land i framtiden med hjälp av en avräkningsmetod. I ändringen ingår en övergångsbestämmelse om att den inte gäller personer som redan var bosatta i Finland den 4 april 2008 och vid den tidpunkten fick pension eller livränta från något annat nordiskt land. Undantagandemetoden tillämpas också framöver för att undvika att de dubbelbeskattas. Orsaker till ändringen Undantagandemetoden i fråga om pensioner kan under nuvarande förhållande inte anses förenlig med vår skattepolitik. Med avräkningsmetoden förbereder man sig för en sådan utveckling av EU-rätten att intjänat pensionskapital kommer att kunna transporteras över gränserna. Om man håller fast vid undantagandemetoden uppmuntras de skattskyldiga att flytta sina pensioner så att de betalas ut från länder med lägre beskattning än i Finland. Dessutom bör det nordiska skatteavtalets plurilaterala aspekter lyftas fram. De innebär att det för en ändring av avtalet krävs en formulering som kan accepteras av alla fem avtalsslutande stater. Det var Danmark som tog initiativet till att införa avskrivningsmetoden i det nordiska skatteavtalet och det visade sig vara lämpligt för alla parter. När ändringsprotokollet behandlades i riksdagen ansåg finansutskottet (Finansutskottets betänkande FiUB 18/2008 rd) att det fanns anledning att lyfta fram följande synpunkter: Både avräkningsmetod och undantagandemetod kan tillämpas för att undanröja dubbelbeskattning av inkomst från en annan stat. När avräkningsmetod tillämpas beaktas den skatt som betalats i en annan stat direkt och skatten avräknas alltså som sådan. Avräkningen får emellertid inte överstiga beloppet av de skatter som i Finland ska betalas på inkomst som förvärvats utomlands. Undantagandemetod baserar sig på kalkylerad lättnad. Lättnaden kan även vara större än de skatter som de facto har betalats till en annan stat. Det här har varit aktuellt i synnerhet i fråga om beskattningen av pensioner som betalats från Sverige till Finland. I detta fall har det lett till att dubbelbeskattningen har undanröjts och dessutom har behandlingen i skattehänseende blivit lindrigare än för den som får lika stor pensionsinkomst enbart i Finland. I framtiden försvinner den här skillnaden. Finland har nuförtiden företrädesvis tillämpat avräkningsmetod i sina skatteavtal. Det är med andra ord motiverat att även inta den i det nordiska avtalet. Det överensstämmer också med Finlands mål vid förhandlingarna. Utskottet anser därför att förslaget i princip kan accepteras. Dessutom talar två betydande aspekter för förslaget: Förslaget skapar klarhet i läget just nu såtillvida att man mera konkret kan visa att påståendet om dubbelbeskattning av pensionsinkomst är felaktigt eftersom den skatt som betalats till en annan stat avräknas, med de begränsningar för maximibeloppet som nämns ovan. Resultatet gör också finländska pensionärer mera jämlika i och med att skattebördan är den samma för pensionärer med lika stor pensionsinkomst oberoende av om pensionen härrör enbart från Finland eller delvis från Finland och delvis från Sverige eller något annat nordiskt land. Övergångsbestämmelsen Övergångsbestämmelsen innebär att personer som redan den 4 april 2008 var bosatta i Finland och fick pension från något annat nordiskt land också framöver omfattas av undantagandemetoden. Om avräkningsmetoden hade tillämpats på dem, skulle det i vissa fall ha kunnat höja beskattningen i Finland. Men det bör påpekas att 6

7 Ministerns svar KK 1399/2010 vp Pauliina Viitamies /sd det är fråga om en övergångsbestämmelse och att slutresultatet är att dubbelbeskattningen för alla dem som får pension från något annat nordiskt land undanröjs enligt avräkningsmetoden. Också riksdagens finansutskott menar att bestämmelsen kan anses vara skälig för dem som omfattas av den. Förslaget om beskattning av pensioner enbart i bosättningsstaten När det nordiska skatteavtalet senast sågs över 1996 var också frågan om en översyn av beskattningen av pensioner som grundar sig på privat tjänstgöring framme. Tanken var att endast den stat där pensionären är bosatt skulle ha rätt att ta ut skatt. Målet nåddes ändå inte på grund av bristande samsyn mellan de nordiska länderna. Av samma skäl var förslaget inte genomförbart i samband med ändringen 2008 heller. Slutsatser Det nordiska skatteavtalet motsvarar kraven i vår nuvarande skattepolitik. Det handlar om en balanserad och motiverad helhet som väger in villkoren både för dem som för tillfället får utländsk pension och de ändringar som kan krävas i framtiden av likställdhetshänsyn. På grund av detta ser regeringen ingen anledning att vidta ytterligare åtgärder i den fråga som riksdagsledamot Viitamies tar upp. Helsingfors den 6 april 2011 Finansminister Jyrki Katainen 7

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 119/2011 vp Eläkkeellä olevien paluumuuttajien kaksoisverotuksen poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa asuva eläkeläinen, joka on työskennellyt Ruotsissa, maksaa Ruotsista saamastaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 872/2004 vp Ulkomailta maksetun eläketulon verotus Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia joutui lähtemään joukoittain työn perässä Ruotsiin 1960-luvulla. Nyt eläkkeelle jäätyään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1022/2006 vp Sairausvakuutusmaksun periminen paluumuuttajilta Ruotsin maksamista eläkkeistä Eduskunnan puhemiehelle Ruotsista Suomeen tulleiden paluumuuttajien eläkkeiden verotuksessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2004 vp Espanjassa asuvien henkilöiden eläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Espanjaan muuttaneiden Suomen kansalaisten yksityissektorin palveluksessa hankittuja eläkkeitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 119/2007 vp Ruotsinsuomalaisten paluumuuttajien eläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Ruotsiin on Suomesta aikoinaan 1960 1970-luvulla muuttanut useita satojatuhansia ihmisiä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 34/2008 vp Ajoneuvoveron määräytyminen rekisteröitäessä huoltoauto henkilöautoksi Eduskunnan puhemiehelle Eräs pohjoiskarjalainen henkilö kirjoittaa aikovansa vaihtaa autonsa Itä-Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2002 vp Suomen ja Espanjan välinen verosopimus Eduskunnan puhemiehelle Suomi on tehnyt tuloverotusta koskevan verosopimuksen yli kuudenkymmenen valtion kanssa. Yksi näistä valtioista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 969/2006 vp Talkootyön verotusohjeistuksen korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Verohallinto on antanut noin vuosi sitten ohjeen, jossa kielletään talkootyöstä saatujen varojen jakaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 571/2006 vp Myyntivoiton verotus Eduskunnan puhemiehelle Verohallinnon myyntivoiton verotuksen ohjeiden mukaan oman asunnon myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata tuloa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1026/2010 vp Matkailuautojen hiilidioksidipäästöihin perustuva todistus Eduskunnan puhemiehelle Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ajoneuvoveron perusvero muuttuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2013 vp Kaksikäyttöautojen saattaminen alv-vähennyskelpoisiksi yrityksille Eduskunnan puhemiehelle Eduskunta on aikoinaan autoverouudistuksesta päättäessään hallituksen esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2011 vp TV-kanavien tasapuolinen näkyvyys kaikkialla Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomessa television käytöstä peritään televisiolupamaksu, jonka varat käytetään pääasiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 775/2012 vp Ruotsissa asuvien suomalaisten työkyvyttömyyseläkeläisten aseman korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kelan etuuksia saa 44 000 ulkomailla asuvaa suomalaista. Näistä ihmisistä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2009 vp Eläkkeen karttuminen työsuhteen päättävän tukipaketin aikana Eduskunnan puhemiehelle Monissa yrityksissä tarjotaan YT-neuvotteluissa työsuhteensa päättäville työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot