IP Perusertifiointi Kasviksille

Transkriptio

1 IP Perusertifiointi Kasviksille Sertifiointijärjestelmä Standardi omavalvonta ja riskinarviointi Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Kasvinsuojelu

2 Sertifiointijärjestelmä Laatujärjestelmä astui voimaan Sertifiointijärjestelmän omistaa ruotsalainen Sigill Kvalitetssystem Ab (SKAB) Puutarhaliitto toimii järjestelmän omistajan paikallisena asiamiehenä Suomessa Vuonna 2015 sertifiointilaitoksena ainoastaan SMAK. Ensimmäiset sertifioinnit voidaan suorittaa auditoijien toukokuun kenttäpäivien jälkeen. Sertifiointi tilattavissa sertifiointilaitokselta viimeistään kesällä.

3 Ostaja joka EI vaadi sertifiointia Ostaja joka vaatii sertifiointia tuottaja tuottaja tuottaja tuottaja tuottaja tuottaja Tässä hankkeessa: otetaan IP Perussertifiointi käyttöön alkutuotantoyrityksissä - ja ratkaistaan mikä sertifiointijärjestelmä (elintarvikehuoneistoissa) pakkaamoissa ja heidän sopimustuotantoyrityksissä? IP ELINTARVIKE? tuottaja tuottaja tuottaja

4 Perusehdot liittymiselle Tuottaja/yrittäjä sekä tuotanto/raaka-aineet/tuotteet ja palvelut täyttävät voimassa olevan lainsäädännön vaatimukset. Tarvittaessa tuottajan/yrittäjän on pystyttävä vahvistamaan, että yritys on rekisteröity vaadittaviin viranomaisrekistereihin. Maaperää jolle on levinnyt jätevettä, ei saa käyttää sertifioidussa tuotannossa ennen 3 vuoden karenssin päättymistä. Kasvinviljelyn käyttöönottotarkastuksessa täytyy osoittaa dokumentointi, että tuotantosääntöjä on noudatettu koko sertifioitavan sadon viljelykierron ajan, tai kolmelta viimeiseltä kuukaudelta. Dokumentaatio sertifioitavasta sadosta/viljelystä täytyy olla kylvön/istutuksen ajalta, myös jos hakemus on tehty sen jälkeen, kun tuotanto on alkanut.

5 Kuinka usein auditoidaan? 1. Vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi Käyttöönotto- Omavalvonta- Auditointi Omavalvontaauditointi raportin tarkastus raportin tarkastus (Hallinnollinen tarkastus) (Hallinnollinen tarkastus)

6 Sisäinen tarkastus ja hallinnollinen tarkastus Sisäinen tarkastus tulee tehdä vuosittain Käsikirjan säännöt käydään läpi ja kaikki poikkeamat huomioidaan toimenpidesuunnitelmassa ja korjataan mahdollisimman pian. Niinä vuosina kun auditointia ei tehdä paikan päällä, valvotaan sisäistä tarkastusta nk. hallinnollisella tarkastuksella -> kopio toimenpidesuunnitelmasta lähetetään sertifiointilaitokselle

7 IP Perusertifiointi Kasviksille Sertifiointijärjestelmä Standardi omavalvonta ja riskinarviointi Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Kasvinsuojelu

8 Stadardin sisältö 0 Omavalvonta 1 Tuotantopaikka 2 Kasvuston perustaminen ja viljelytoimet 3 Sadonkorjuu 4 Sadonkäsittely, mukaan lukien jäähdytys,varastointi, pakkaaminen, kuljetus 5 Jäljitettävyys ja tuotteiden merkintä 6 Perusedellytykset tuoteturvallisuudelle

9 Omavalvonta Tehdään vuosittain (sisäinen tarkastus) Sisältää riskinarvioinnin Omavalvonnan tulee huomioida kaiken tyyppiset tuotteiden kontaminaatioon liittyvät riskit; fysikaaliset riskit, esim. vierasesineet; maa aines, kivet, lasi, muovi, tupakkatumpit kemialliset riskit, esim. kasvinsuojeluainejäämät, rakasmetallit mikrobiologiset riskit, esim. bakteerit (maa aineksesta, lannasta, saastuneesta vedestä), virukset (norovirukset) Mikrobiologisten riskien osalta huomioidaan seuraavat leviämisreitit, ts. tuotteiden kontaminoituminen (=saastuminen) joka on peräisin vedestä ihmisestä eläimestä välineistä ja muusta materiaalista orgaanisesta lannoitteesta

10 Taulukko 3. Suomessa vuonna 2008 raportoidut elintarvikevälitteiset epidemiat aiheuttaneen elintarvikkeen mukaan. Aiheuttaja Liha ja lihavalmisteet Maito ja maitovalmisteet Kala ja kalavalmisteet Vilja ja viljavalmisteet Kasvikset ja kasvistuotteet Tuntematon tai useita ruokia Yhteensä Bacillus cereus Campylobacter jejuni 2 2 Salmonella Reading/Newport 1 1 Staphylococcus aureus 1 1 Yersinia pseudotuberculosis 2 2 Norovirus Kryptosporidium 1 1 Tuntematon Yhteensä % Lähde: Evira, Ruokamyrkytykset Suomessa 2008

11 Taulukko 3. Suomessa vuonna 2009 raportoidut elintarvikevälitteiset epidemiat aiheuttaneen elintarvikkeen mukaan. Aiheuttaja Liha ja lihavalmisteet Kala ja kalavalmisteet Vilja ja viljavalmisteet Kasvikset ja kasvistuotteet Tuntematon tai useita ruokia Maito ja maitovalmisteet Muna ja munavalmisteet Clostridium botulinum (tyyppi E) 1 1 Clostridium perfringens Salmonella Bovismorbificans 1 1 Norovirus Tuntematon Yhteensä % Lähde: Evira, Ruokamyrkytykset Suomessa 2009 Yhteensä

12 Kasvisvälitteisiä epidemioita Suomessa Yhteenveto: Norovirus ulkomaisissa pakastemarjoissa ylivoimaisesti yleisin aiheuttaja Yersinia pseudotuberculosis kotimaisissa porkkanoissa toiseksi yleisin syy Muut tapaukset yksittäisiä, mutta liittyneet useimmissa tapauksissa tuontikasviksiin Lähde: Timo Nieminen / HY Ruralia-instituutti

13 Yleinen prosessikaavio: Hedelmät, marjat, vihannekset sekä juurekset ml. peruna Panokset Tuotantoprosessin vaiheet Panokset 1 Tuotantopaikka arviointi Lisäysaineisto Katteet /katemateriaalit Pakkausmateriaalit 2 Viljelytoimet Muokkaaminen Kylvö/istutus Rikkakasvitorjunta Lannoitus Kasvinsuojelu Kasvuston hoitotoimet Herbisidit Lannoitteet Vesi Pestisidit, muut kasvinsuojeluaineet 3 Sadonkorjuu + kauppakunnostus 4 Varastointi / jäähdytys 3 Sadonkorjuu 5 Kauppakunnostus 4 Varastointi / jäähdytys Pakkausmateriaalit Toimitus / kuljetus Lähde: Sigill Kvalitetssystem Ab

14 Riskitaulukot riskin määrittämiseen ja toimenpiteille Vaaran todennäköisyys (VT) Vaaran seuraukset (VS) Vähäiset (VS1) Haitalliset (VS2) Vakavat (VS3) Epätodennäköinen (VT1) Merkityksetön riski (R1) Vähäinen riski (R2) Mahdollinen (VT2) Vähäinen riski (R2) Kohtalainen riski (R3) Kohtalainen riski (R3) Merkittävä riski (R4) Riski Merkityksetön riski Toimenpide Ei toimenpiteitä Todennäköinen (VT3) Kohtalainen riski (R3) Merkittävä riski (R4) Sietämätön riski (R5) Vähäinen riski Seuranta Kohtalainen riski Toimenpiteitä tarvitaan Merkittävä riski Sietämätön riski Toimenpiteet välttämättömiä Toimenpiteet välittömiä

15 Tilakohtainen riskinarviointi ESIMERKKI 1: Kasvinsuojelukäsittelyt Vaara Merkittävyys (todenn.*seuraus) Perustelu Vaaran hallinta Mikrobiologinen Kasvinsuojeluaineen terveydelle haitalliset mikrobit. (VT2 * VS2) Riski kohtalainen (R3) Kasvinsuojeluaineseoksen valmistukseen käytettävä vesi voi sisältää terveydelle haitallisia mikrobeja. Seokseen käytettävän veden mikrobiologista laatua ei ole tutkittu ja sen laadusta ei ole varmuutta. Seosvetenä käytettävän veden laatu tutkitaan säännöllisesti. Kemiallinen Kasvinsuojeluainejäämät (VT1 * VS2) Riski vähäinen (R2) Käytetty sallittuja torjunta-aineita sallitut määrät. Varoajat on otettu huomioon. Sallitut kasvinsuojeluaineet ja niiden tehoaineet tiedetään ja annettuja annostusohjeita ja varoaikoja noudatetaan. Kasvinsuojelu tehdään todelliseen tarpeeseen ja toimenpiteistä tehdään muistiinpanot. Fysikaalinen Vierasesineet Lähde: HY Ruralia-instituutti (VT1 * VS1) Riski merkityksetön (R1) Levityskalustoa huolletaan säännöllisesti. Osat ovat silmin havaittavia. Kalusto huolletaan säännöllisesti.

16 Tilakohtainen riskinarviointi ESIMERKKI 2: Kauppakunnostus Vaara Merkittävyys (todenn.*seuraus) Perustelu Vaaran hallinta Mikrobiologinen Ihmiskontaktista tulevat terveydelle haitalliset mikrobit (VT2 * VS2) Riski kohtalainen R3 Työntekijät opastetaan hygieenisiin toimintatapoihin. Työntekijöille pidetään hygieniaperehdytys ja hygieenisten toimintatapojen käyttöä tarkkaillaan. Kemiallinen Kemikaalit (VT1 * VS2) Riski vähäinen (R2) Kaikki kauppakunnostuksessa käytetyt välineet, astiat ja käsineet ovat elintarvikekelpoisia. Huolehditaan, että kaikki tuotteita koskettavat materiaalit ovat elintarvikekelpoisia. Fysikaalinen Vierasesineet (VT1 * VS2) Riski vähäinen (R2) Kauppakunnostuksessa käytetään värillisiä hanskoja ja veitsiä, joissa on värillinen kahva. Huolehditaan, ettei kauppakunnostuksessa kasvisten joukkoon päädy vierasesineitä. Lähde: HY Ruralia-instituutti

17 Riskinarviointi perustuu HACCP-periaatteisiin HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Points) on järjestelmä joka tunnistaa, arvioi ja kontrolloi elintarviketurvallisuudelle merkittäviä riskejä. Toiminnasta etsitään sellaiset kohdat, joihin sisältyy terveysriski, ja valitaan näistä kriittiset hallintapisteet. Nämä ovat sellaisia työ- tai käsittelyvaiheita, joissa riski voidaan todeta ja sen eteneminen pysäyttää, joihin hallinta voidaan kohdistaa ja jotka ovat oleellisen tärkeitä elintarviketurvallisuutta uhkaavan vaaran estämiseksi, poistamiseksi tai vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle.

18 HACCP-periaatteet 1. Vaarojen arviointi 2. Kriittisten hallintapisteiden määrittäminen 3. Kriittisten rajojen määrittäminen 4. Kriittisten hallintapisteiden seurantakäytäntöjen laatiminen 5. Korjaavien toimenpiteiden määrittäminen 6. Menettely järjestelmän toimivuuden todentamiseksi ja tehokkuuden (oikeellisuuden) validoimiseksi. 7. HACCP-asiakirjat ja tallenteet (dokumentointijärjestelmä)

19 Riskinarvioinnin vaiheet

20 IP Perusertifiointi Kasviksille Sertifiointijärjestelmä Standardi omavalvonta ja riskinarviointi Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Kasvinsuojelu

21 Alkutuotannossa käytetty vesi Alkutuotannossa käytettävän veden laadulla on usein ratkaiseva merkitys tuotteiden turvallisuuden kannalta. Puhtaan veden merkitys kasvisten mikrobiologiselle laadulle on erityisen suuri, kun vesi on kosketuksissa syötävien osien kanssa ja jos kasvikset syödään sellaisenaan kypsentämättömänä. Alkutuotannon toimija vastaa siitä, että veden laatua koskevat tarpeelliset tutkimukset on tehty. Tutkimukset tulee tehdä Eviran hyväksymässä laboratoriossa. Laboratoriosta saa näytepullot ja ohjeet näytteenottoa varten.

22 Kasteluvesinäytteenotto

23 Kasteluun käytettävä vesi (Alkutuotantoasetus 1368/2011) 1. Kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen, sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun saa käyttää vain sellaista vettä, josta on tutkittu vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitu väri ja haju. Käytettäessä luonnon pintavesiä on arvioitava myös syanobakteerien esiintyminen. 2. Jos vedessä on syytä epäillä esiintyvän muita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa alkutuotannon tuotteiden ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden, on vedestä tehtävä myös näitä tekijöitä koskevat tutkimukset. 3. Tutkimukset on tehtävä ennen veden käyttöönottoa ja vähintään kolmen vuoden välein näytteestä, joka edustaa kasteluun käytettävää vettä. Alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi, jos vedessä todetaan Escherichia coli - bakteereita yli 300 pmy/100 ml, suolistoperäisiä enterokokkeja yli 200 pmy/100 ml, taikka sellaista poikkeavaa väriä tai hajua taikka syanobakteerien massaesiintymää, josta voi olla elintarvikehygieenistä haittaa.

24 Jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi Vesi tulee tutkituttaa, kun sitä käytetään kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen osien puhdistamiseen tai suoraan jäähdyttämiseen (esimerkiksi porkkanoiden pesuun käytettävä vesi) Vesinäytteestä on tutkittava vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit sekä arvioitava aistinvaraisesti väri ja haju. Vedelle asetettavat vaatimukset vastaavat pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksia (STMa 401/2001), joten käytössä on seuraavat rajaarvot: E. coli: 0 pmy/100 ml suolistoperäiset enterokokit: 0 pmy/100 ml

25 Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Tehdään kaikelle vedelle, jota käytetään Kasteluun (ml. kierrätetty kasteluvesi) sekä ravinneliuoksiin Kasvinsuojeluun Valmiiden tuotteiden pesuun Vedelle, joka muutoin joutuu kosketuksiin viljelykasvin tai tuotteen kanssa Huomioidaan tuotteen ominaisuudet ja käyttötavat Kasteluvesi tulee analysoida niin usein kuin riskinarviointi vaatii, samoin vesi jota käytetään lopullisten tuotteiden pesuun ja sadon jäähdytykseen käytettyyn jäähän.

26 Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi / 1. Tuotteen riskitaso Korkea riski Useimmat salaattivihannekset, yrtit ja versot, kurkku, tomaatti ja paprika joita syödään kypsentämättöminä Hedelmät ja marjat tuorekulutukseen Vihannekset ja juurekset, joita syödään sekä raakoina että kypsennettyinä (esim. kerä-, kukka- ja parsakaali, purjo, porkkana, lanttu, sipulit) Matala riski Tuotteet, joita käytetään ainoastaan kypsennettyinä (peruna ja jotkut juurekset, kuten maa-artisokka ja palsternakka)

27 Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi / 2. Vedenkäyttötarkoitus Alta kastelu Päältä kastelu/sumutus Kasvinsuojelu Tuotteiden pesu/jäähdytys Sellaisten pintojen pesu, jotka ovat kosketuksissa tuotteiden kanssa Käsien pesu

28 Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi / 3. Vesilähteen arviointi Vesilähteen tyyppi: porakaivo; muu pohjavesi; pintavesi: puro, joki tai järvi; kasteluallas Ympäristö Lannan ja lietteen etäisyys, viemäri ja jätevedet, muut saastumislähteet (linnut, kotieläimet, tienpintojen valumavedet.) Kastelulaitteet Huolto Onko käytössä kastelutekniikka, jossa vesi ei ole kontaktissa kasvin syötävien osien kanssa

29 Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi / 4. Vesinäytteen ottaminen laatuanalyysiin Onko noudatettu laboratorion näytteenotto- ja toimitusohjeita Onko otettu riittävän monta näytettä Onko mikrobiologinen laatu selvitetty Täyttyykö veden laatuvaatimukset

30 IP Perusertifiointi Kasviksille Sertifiointijärjestelmä Standardi omavalvonta ja riskinarviointi Vedenkäytön vuosittainen riskinarviointi Kasvinsuojelu

31 Kasvinsuojelun kriittiset pisteet Hyväksytyt valmisteet Kirjanpito, lista hyväksytyistä valmisteista, kasvinsuojeluainevarasto, varaston inventointilista (inventointi 2 krt/v) Turvallinen käsittely Selkeästi erillään elintarvikkeista ja rehuista, noudatettava suurta varovaisuutta kuljetuksen yhteydessä, huomioitava käytettyjen välineiden ym. materiaalien kontaminaatioriskit Kasvinsuojeluaineiden käyttöön oikeuttava tutkintotodistus Kirjanpito tehdyistä toimenpiteistä Säilytettävä vähintään 3 vuotta Varoaikojen noudattaminen Kirjanpito, varoituskyltit, turvaväli

32 Perussertifioinnin materiaalia ja neuvontaa IP Kasvikset Perussertifiointi standardi (painotuote) IP Yleiset Ehdot standardi (sähköisenä) Tukimateriaalia Ohjeita Riskinarviointi ym. lomakkeita Puutarhaliitosta on mahdollista tilata aihepiiriin kuuluva neuvova auditointikäynti auttamaan IP-järjestelmän käyttöönotossa hinta alv + matkakulut

33 Kiitos mielenkiinnosta!