RAAHEN SEUTUKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN SEUTUKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2011"

Transkriptio

1 RAAHEN SEUTUKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2011 Seutulautakunta

2 Sivu 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2011

3 Sisältö Johdanto...5 Seutulautakunta...6 Seutukunnallinen kehi ämistoiminta ja edunvalvonta...7 Raahen seudun yrityspalvelut...8 Toiminnalliset tavoi eet...10 KOKO-ohjelma...11 Kul uurivalssaamo Staagi II...13 YritysNavikaa ori...15 Muutosvoimaa...17 Puusta pitkälle...20 Esiselvitykset seudullisen kehi ämisen osana (ESKO)...23 Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana Talousarvio 2011 / kuntaosuudet...27 Talousarvio 2011 kustannuspaikoi ain...28 Henkilöstö...34 Sivu 3

4 Sivu 4 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2011

5 Johdanto Vuoden 2011 vaihtuessa maailmanlaajuinen suhdannetaantuma alkaa näy ää tai umisen merkkejä. Oman seutukuntamme metalli- ja konepajayritysten kohdalla on jo nyt nähtävissä orastavaa myönteisyy ä. Alueen palvelualojen myönteinen kehitys näkyy yritysten ak voitumisena markkinoinnissa, sekä uusien yhteydeno ojen muodossa niiden yritysten osalta, jotka etsivät mahdollista sijoi umista Raahen seutukuntaan. Suuren edistysaskeleen alueen kehi ämiselle tuo Fennovoima Oy:n toivo avas myönteinen sijoi umispäätös Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Energiatoimialan rantautuminen Raahen seutukuntaan näkyy paitsi Fennovoiman hankkeessa, myös ak ivisessa tuuli- ja bioenergian tuo amiseen lii yvissä yrityshankkeissa alueellamme. Kehi ämiskeskuksen toiminta paino uu vuoden 2011 aikana vahvas seudullisen yhteistyön ja alueen elinkeinoelämän toimintaympäristön kehi ämiseen lii yviin tehtäviin. Seudullisen yhteistyön vahvistaminen pitää sisällään sekä alueen toimijoiden sisäisen synergian vahvistamisen, e ä seutujen välisen yhteistyön ivistämisen. Resurssien tehokkaan kohdentamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, e ä eri toimijat kykenevät avoimeen yhteistyöhön. Seudullinen mainetyö/vies ntä on sektori, johon kehi ämiskeskus panostaa vuonna 2011 resursoimalla edo ajan, jonka tehtävänä on 2009 lopulla valmistuneen mainetyön toimintasuunnitelman toteu aminen. Alueen yrityksille tarjotaan Raahen seudun yrityspalveluiden ja sen yhteistyöverkostojen kau a laaja-alaisia neuvonta- ja asiantun japalveluita. Näistä myös tarkemmin nyt kädessänne olevassa toimintasuunnitelmassa. Raahen seutukunta on asukas- ja yritysmäärältään sekä maan eteelliseltä kooltaan pieni seutu- kunta. Tä män vuoksi on eri äin tärkeää, e ä kykenemme kehi ämään alue amme rakentavassa sisäisessä yhteistyössä ja pyrimme ak ivises hakeutumaan yhteistyöhön ja verkostoihin myös alueemme ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehi kehi ämiskeskus Sivu 5

6 SEUTULAUTAKUNTA Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehi ämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat lii yneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehi ämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kun en, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huoleh a sen edunvalvonnasta hyväksikäy äen mm. alueiden kehi ämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteu aa keski ymällä seutukunnallisessa kehi ämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta luo toimintastrategiat ja pui eet seutukunnan kehi ämistoiminnalle johtaa kehi ämistoimintaa ja siihen lii yvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalveluiden tuo amien palvelujen saatavuudesta ja kehi ämisestä toimialueella huoleh i seutukunnan sisäisen yhteistyön kehi ämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa Seutulautakunta tekee aloi eita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kun en välisen yhteistyön kehi ämisestä. Kehi ämiskeskus Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen johtosäännössä todetaan: Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen, Siikajoen, ja Vihannin kun en sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehi ämistyössä, jonka ensisijaisena tavoi eena tavoi eena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehi äminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehi ämiskeskus toteu aa keski ymällä seutukunnallisessa kehi ämistyössä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta kehi ämistoiminta Raahen seudun yrityspalvelut Kehi ämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehi ämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnanjohtajien, kehi ämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seutu imi. Sivu 6

7 Seutukunnallinen kehi ämistoiminta ja edunvalvonta Vuonna 2011 seutukunnallisen kehi ämistyön painotukset suuntautuvat vahvas alueen elinkeinoelämän tarpeiden mukaises. Käytössämme olevat kehi ämistyökalut ovat joustavia, joten voimme au aa sekä aloi avia e ä jo toimivia yrityksiä olemassa olevilla työkaluilla. Yritysten saaminen mukaan suuriin kansainvälisiin projekteihin edelly ää julkisten elinkeinopalvelujen ak ivista yhteydenpitoa alueella toimiviin yrityksiin, olemassa olevien valmentamis- ja asiantun jaresurssien markkinoin a sekä verko umista kansallisiin yhteistyökumppaneihin. Edunvalvonta Alueellisen edunvalvonnan kohdalla kiinnitämme päähuomion maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Keskeisinä edunvalvonnallisina kohteinamme ovat ydinvoimalan sijoituspäätöksen saaminen Pyhäjoelle, valta e 8 sekä Tuomioja Raahe -satamarata. Maakunnalliseen edunvalvontaan lii yen osallistumme ak ivises strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteu amissuunnitelman laa miseen. Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehi ämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön. Vastuuhenkilö on Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, Lauri Laajala kehi kehi ämiskeskuksen toimisto 2. Kehi ämistoiminta, Lauri Laajala Staagi II -hanke KOKO-ohjelma Muutosvoimaa -hanke Yritysnavikaa ori Yritysnavikaa ori -hanke Puusta pitk älle -hanke ESKO-hanke Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke varaukset projekteihin 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pie lä Sivu 7

8 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT Toimintasuunnitelma 2011 Johdanto Raahen talousalueen hyvä kehitys katkesi vain osi ain vuoden talouslamaan. Maailmantalouden kasvun myötä alueemme investoin paino einen teollisuus on pääsemässä kiinni kasvuun. Vuodelle 2011 on odote avissa merki äviä investointeja. Rautaruukki Oyj:n toisen masuunin peruskorjaus, kultakaivoksen tuotannon käynnistyminen sekä energiainvestoinnit, kuten tuulivoimapuistojen toteutuminen, bioenergialaitos ja ydinvoimala, ratkaisevat pitkälle Raahen alueen tulevaisuuden suunnan. Työtä tehdään myös Me alan alueen kauppakeskuksen toteutuksen eteen. Tavoi eet ja toiminta Raahen seudun yrityspalvelujen toiminnan painopiste on selväs siirtymässä perinteisen yritysneuvonnan lisäksi yhä enemmän yrityskehi ämisen suuntaan. Johdannossa maini ujen isojen investoin hankkeiden edistäminen on tyypillistä yrityskehi ämistyötä. Isot investoinnit vaa vat myös julkiselta palveluntuo ajalta merki äviä panoksia, joiden valuminen osi ain hukkaan on aina mahdollista. Suurhankkeet vaiku avat kuitenkin niin merki äväs alueen kehi ymiseen työpaikkojen lisääntymisen sekä elinvoiman ja asukasluvun kasvun kau a, e ä panostukset ovat perusteltuja. Yrityspalvelujen työ paino uu siten kaksijakoises : tuotetaan yritysneuvontaa lähinnä alkavien ja toimivien yritysten tarpeisiin ja samalla panostetaan suurhankkeiden ja toimialojen vaa maan kehitystyöhön. Raahen seudun yrityspalvelujen hanketyökalut on teroite u vastaamaan vuoden 2011 tarpeita varsin hyvin. 1. YritysNavikaa ori YritysNavikaa ori YritysNavikaa ori -hanke jatkaa edelleen työtä alkavien yritysten hyväksi. Yhteisenä kehitystavoi eena Raahen Porvari- ja Kauppakoulun kanssa pyritään saamaan ns. nonstop-koulutus alkaville yri äjille. Navikaa orin substanssikomponen ssa panostetaan toimivien yritysten osaamisen kehi ämiseen ja t&k&i-toiminnan virey ämiseen. Kansainvälistymispalveluissa yrityksille voidaan tarjota oma amma taitoinen kansainvälistymispäällikkö, joka au aa yrityksiä kansainvälistymisen saralla tarvi aessa kädestä pitäen. KOKO-ohjelmaan lii yvä Russia-verkosto on erinomainen väylä laajentaa Venäjä-yhteyksiä ja saada etoa ja ohjausta sen markkinoista. Vuoden 2011 tavoi eena on saada Raahen seudulle status Pietarin Business Centerin yhtenä aluepisteenä Suomessa. 2. Muutosvoimaa-hanke pää yy keväällä 2011, mu a siihen saakka sen palveluja voidaan hyödyntää yritysten kehi ämis- ja muutostarpeissa. Muutosvoimaa-hankkeen yli 200 eri alojen asiantun- jaa au aa alueemme yrityksiä niiden erityiskysymyksissä rahallises tuetun palvelun avulla. 3. Uutena palveluna käynnistyy suurhankkeisiin lii yvä Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke. Työkalun tavoi eena on au aa yrityksiä niiden valmentautumisessa ydinvoimalan tapaisiin kansainvälisiin suurhankkeisiin 4. Vuoden 2010 lopulla ratkeaa myös So poliksen uusi aalto -hankkeen rahoitus. Uudella työkalulla pyritään jatkamaan aikanaan AKO-ohjelman avulla käynniste yä ICT-alan toimintaympäristön kehi ämistä. Sivu 8

9 5. Raahen seutukunnan osin rahoi ama ja Oulun seudun amma korkeakoulun hallinnoima Kalskehanke jatkaa omaa työtään yri äjyyskasvatuksen ja nuorten esihautomotoiminnan parissa. Pääosa näistä hankkeista ja niiden tavoi eista ja palveluista on esite y tämän toimintasuunnitelman projek osioissa. Tavoi eena on aina hyödyntää hankkeita ja niiden osaavaa henkilökuntaa myös yrityskehi ämisen eri prosesseissa hankkeiden sallimissa rajoissa. Edellä mainituista hankkeista etenkin suurhankkeisiin ja ICT-alan kehi ämiseen lii yvät projek t ovat luonteeltaan yrityskehittämistä suoraan palvelevia. Yrityskehi ämisen osalta työtä tekevät elinkeinojohtaja ja yritysasiamies sekä projek henkilöstö soveltuvin osin. Yritysasiamiehen työn painopiste on toimivien yritysten yrityskohtaisessa neuvonnassa, jossa jokaisen yrityksen tarpeet ovat yleensä yksilöllisiä. Yritysten rahoitustarpeet, liiketoiminnan kehi äminen sekä erilaiset yritysten omat kehityshankkeet ovat tyypillisiä yritysasiamiehen työnkuvaan lii yviä palveluja. Verkostotyö on edelleen yksi tärkeimpiä tapoja laajentaa elinkeinopalveluja ja saada monipuolista osaamista yritysten vaihteleviin tarpeisiin. Tavoi eena on mm. 1. jatkaa Raahen kaupungin elinkeinoryhmässä ak ivisena toimijana 2. uudistaa vuonna 2005 allekirjoite u yrityspalvelusopimus verkoston toimijoiden kesken 3. jatkaa ak ivista toimintaa Sekes ry:n jäsenjärjestönä ja benchmarkata muiden kehitysyh öiden palveluja ja hyviä käytänteitä 4. edistää yritysten verkostoitumismahdollisuuksia etenkin suurhankkeissa luomalla toimiva yhteistyö Oulu Raahe Ylivieska Kokkola -alueen yrityspalveluorganisaa oiden välillä Oman organisaa on toimintaan lii yy haasteita, jotka pitää huomioida toiminnassa: 1. Uu a henkilökuntaa tulee taloon mm. uusien hankkeiden myötä. Heidän perehdy ämisensä ja työkalujen tarjoaminen vie johdon ja muun henkilöstön aikaa, mu a nopeu aa uusien ihmisten sopeutumista ja palvelun tuo amista asiakkaille. 2. Uudistetaan vuonna 2005 laadi u laatu- ja toimintakäsikirja vastaamaan nykyistä lanne a ja laajennetaan se koskemaan koko kehi ämiskeskuksen toimintaa. 3. Uudistetaan palveluprosessien kuvaukset vastaamaan tämän päivän muu uneita tarpeita. 4. Päivitetään sähköisen yritysrekisterin edot ajan tasalle jokaiseen yritykseen suunnatulla puhelin edostelulla. Työ tehdään esimerkiksi opiskelijatyönä. Vies nnällä on edelleen suuri rooli Raahen seudun yrityspalvelujen työssä. Tä ltä osin jatketaan suorapos tusta yrityksiin, julkaistaan Raaseli-lehteä sekä vaikutetaan erilaisten verkostojen kau a vies nnän tavoi eiden toteutumiseen. Tavoi eita ovat mm. 1. yrityspalvelujen ja verkostokumppanien palveluista edo aminen 2. yri äjyyden edistäminen sen menestystarinoista kertomalla 3. yri äjämyönteisyyden kasva aminen Sivu 9

10 Kehi ämiskeskuksen vuoden 2011 toiminnalliset tavoi eet 1. Asiakaslähtöises, laadukkaas ja verkostomaises toimivat seudulliset yrityspalvelut, jossa Raahen seudun yrityspalvelut on seudullisen verkoston koordinaa ori o o o o hyödynnetään hanketyökalut mahdollisimman tehokkaas asiakkaiden parhaaksi kehitetään edelleen seudullisen yrityspalveluverkoston toimintaa periaa eella, e ä Raahen seudun yrityspalvelut on ovi koko verkoston palvelujen saatavuuteen yhteistyössä hyödynnetään Seudulliset kehi ämisyhteisöt SEKES ry:n ja muun yhteistyöverkoston osaaminen ja kontak t alueen kehi ymisen edistämiseksi otetaan huomioon kärkihankkeiden ratkaisujen tuomat vaateet lannejoustavuuteen 2. Seutuyhteistyö ja alueellinen edunvalvonta o o o o seutukunnan sisäisen yhteistyön vahvistaminen luo amushenkilöiden ja yrityselämän edustajien yhteiset seminaarit ja laisuudet maakuntaohjelma ja sen toteu amissuunnitelmat seutukunnalliset lausunnot ja kannanotot 3. Elinkeinojen kehi äminen ja projek toiminta o o o o Raahen seudun elinkeinostrategian toteu aminen kehi ämishankkeiden priorisoin vies nnän tehostaminen seutukuntaa laajempi yhteistyö kehi ämishankkeissa huomioiden myös suoran EU-rahoituksen hankinta o kärkihankkeina energiainvestoinnit ja valta e 8 o elinkeinoryhmän matriisiorganisaa on tehtävät 4. Henkilöstö ja talous o henkilöstön hyvinvoin o kehityskeskustelut 100 % o vastuullinen budje talous myönne yjen määrärahojen pui eissa o laatujärjestelmän päivitys ja laajennus Sivu 10

11 KOKO -OHJELMA Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Raahen seudun KOKO Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Hankkeen numero Ohjelma Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako Maakunnan kehittämisraha 50 %, kuntaraha 50 % Kustannukset raportoidulla kaudella KOKO (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden kehi ämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma. Raahen seudun KOKO-ohjelmaa toteutetaan vuosina Ohjelman tavoi eena on alueen tasapainoisen kehi ymisen varmistaminen. Raahen seudun KOKO toimii elinkeinostrategiassa määriteltyjen keskeisten painopisteiden ja päätoimialojen linjausten mukaisten toimenpiteiden käynnistäjänä ja osatoteu ajana. Ohjelman tavoi eena on vahvistaa alueen vetovoimaisuu a, varmistaa seutukunnan metalli- ja terästeollisuuden säilyminen maailmanluokan osaajana, kehi ää ICT-toimialan vahvaa näkymistä alueella edelleen, monipuolistaa elinkeinorakenne a, lisätä kansainvälisyy ä ja alueen luonnon hyödyntämistä kestävän kehityksen periaa een mukaises. KOKO toimii strategisena sateenvarjohankkeena alueella tehtyjen kehi ämisstrategioiden toteutuksessa erityises elinkeinostrategiassa määriteltyjen strategisten haasteiden ja keskeisten painopisteiden linjausten mukaises. KOKO:lla tuetaan toimialojen välistä ja sisäistä yhteistyön vahvistumista, edesautetaan yhteistyöverkostojen syntymistä sekä monipuolistetaan alueen vetovoimaisuu a parantavia toimenpiteitä. Ohjelmaa hyödynnetään strategian toteutuksen koordinoinnissa sekä tarvi avien selvitysten ja rahoitusten valmistelussa. KOKO-ohjelman ohjausryhmän kokoonpano Kari Karjalainen, Raahen kaupunki Ma Pahkala, Pyhäjoen kunta Ari Haapakoski, Siikajoen kunta Tuukka Lisko, Vihannin Yri äjät Anita Kenakkala, Raahen TE-toimisto Seppo Heilala, kiinteistöyh öiden edustaja Tapani Piirala, koulutuksen edustaja Raimo Seikkala, Raahen Kauppakamariosasto Maria Juurikka, Pohjois-Pohjanmaan lii o Risto Pie lä, Raahen seudun yrityspalvelut Lauri Laajala, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Toimenpidekokonaisuudet vuodelle 2011 Kumppanuus Yritysten aamukahvi laisuuksia jatketaan kaikissa alueen kunnissa. Järjestetään seminaareja ja etoiskuja eri toimialoja koskien ja poikkileikkaavas. Vahvistetaan alueen yritysten ja toimialojen verko umista järjestämällä tapahtumia, joissa yritykset ja toimijat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Määrällinen tavoite: Yhteensä 500 osallistujaa. Sivu 11

12 Luo amushenkilöseminaarit ja - etoiskut. Ak voidaan alueen luo amushenkilöitä osallistumaan elinkeinopoli ikkakeskusteluun järjestämällä seminaareja ja koulutuksia, joihin kutsutaan sekä yri äjiä, virkamiehiä e ä luo amushenkilöitä. Määrällinen tavoite: Yhteensä 350 osallistujaa. Foorumitoimintaa jatketaan edelleen. Foorumeissa selvitetään, onko tarkoituksenmukaista laajentaa foorumin maan eteellistä alue a laajemmaksi kuin ohjelma-alue käsi ää. Tavoi eena on synny ää toimialakohtaises yhteistyötä muiden ohjelma-alueiden toimijoiden kanssa. Laadullinen mi ari: Foorumien toiminta on säännöllistä ja dokumentoitua. Foorumeissa ovat eduste uina alueen yritykset, alueellisia organisaa oita ja maakunnallinen kumppani. Maakunnallisten ja kansallisten verkostojen osalta alueen toimijat ovat ak ivisia. Oppilaitosten välisten yhteistyöverkostojen käynnistymistä ak voidaan. Raahen seutukunta on mukana KV-Venäjä -verkostossa ja Innovaa overkostossa. Maakunnallisessa 1+3 -verkostossa toimitaan ak ivises. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen KOKO-ohjelman toimenpiteillä edesautetaan uusien toimialojen vahvistumista alueelle. Nousevina toimialoina voidaan edelleen nähdä energia- ja kaivannaisteollisuu a palvelevat yritykset. Esiselvitykset seudullisen kehi ämisen osana -hankkeella (ESKO) tehdään selvityksiä toimialojen kehi ämistarpeista ja KOKO:lla valmistellaan rahoitushakemuksia ja edesautetaan yhteistyöverkostojen syntymistä. Elinkeinorakenteen monipuolistamisen toimenpiteisiin kuuluvat KOKO:ssa yri äjyyden ja yri äjyysilmapiirin vahvistamiseen lii yvät toimenpiteet. Kansainvälistymisessä KOKO-ohjelmaa hyödynnetään kanssakäymisen kynnyksen madalloi amisessa, esim. osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin ja messuille sekä järjestämällä, yhteistyössä muiden alueen toimijoiden ja kehi ämishankkeiden (esim. YritysNavikaa ori) kanssa, vastaavia tapahtumia alueelle tai maakuntaan. KV- Venäjä verkoston sekä Barentskeskus Finland Oy:n yhteistyössä ollaan ak ivises mukana. Alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi toteute avat toimenpiteet koskevat maankäytönsuunni elua ja eri rahoitusvaihtoehtojen kartoi amista yhteistyössä yritysten ja alueen kun en kanssa. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen KOKO:ssa jatketaan Tsäänssi-messujen järjestämistä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa. Kansallisissa verkostoissa käynnistettyjä Advisory Board, Living Lab ja Innosessio -toimintamallien hyödyntämistä jatketaan alueellisina ja maakunnallisina. Osallistutaan kansallisen Innovaatioverkoston toimintaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen alueella kohdennettavat toimenpiteet painottuvat alueen muiden toimijoiden ja kehittämishakkeiden yhteistyössä toteutettaviin toimenpiteisiin. Määrällinen mi ari: Tsäänssi tapahtumassa mukana 30 näy eillease ajaa ja osallistujaa. Mainetyö Mainetyö on keskeinen painopiste KOKO-ohjelman vuosien 2011 ja 2012 toiminnassa. Painopisteen toteutukseen suunnataan 100 % henkilöresurssi tiedottajan muodossa. Toteutettavat toimenpiteet suunnataan valmistuneen viestintästrategian linjausten mukaisesti. Laadullinen mi ari: Raahen seudun vies ntästrategian mukaiset tavoi eet ja toimenpiteet on jalkaute u alueen keskeisimpien toimijoiden keskuuteen. Strategian mukaiset toimenpiteet on käynniste y. Keskeiset hankkeet ja alueellinen yhteistyö Raahen seudun KOKO-ohjelman toteutuksessa rinnakkaishankkeena haetaan vuonna 2010 käynnistyneelle ESKO -hankkeelle jatkoa vuodelle Raahen seudun KOKO-ohjelmaa toteutetaan iviissä yhteistyössä muiden alueella toteute avien elinkeinojen kehi ämis- ja aluekehityshankkeiden kanssa. Sivu 12

13 Kul uurivalssaamo STAAGI II Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Kulttuurivalssaamo Staagi II Hankkeen numero 3545 Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja TE -keskus LEADER -raha Hankkeen hallinnoija Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Vastuullinen toteuttaja Pekkateatterin kannatusyhdistys ry Rahoitusjako Nouseva Rannikkoseutu ry 80 %, Pekkateatteri 20 % Kokonaiskustannusarvio Kustannukset raportoidulla kaudella Taustaa Kul uurivalssaamo Staagi - kehi ämishanke toteute in elokuusta 2008 kesäkuuhun 2009 välisenä aikana. Hankkeen tavoite oli kehi ää toimintamalli luovien toimialojen kehi ymiselle sekä kartoi aa esi ävän taiteen la alueella (Raahe, Siikajoki, Vihan ja Pyhäjoki). Lisäksi etsi in keinoja ryhmien toiminnan edistämiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen aikana herätel in yhteistyötä sekä toimijoiden välillä e ä seutukunnan yrityselämän kanssa. Tä tä työtä on jatkanut elokuussa 2010 käynnistynyt Kul uurivalssaamo Staagi -hankkeen II vaihe, minkä lisäksi ns. esiselvityshankkeen suunnitelmia on toteute u käytännössä. Hanke toimii toteutustyössä koordinaa orina. Henkilöstö ja organisaa o Hankkeen projek päällikkönä työskentelee kul uurituo aja Minna Kallela. Hankkeen rahoi aa Nouseva Rannikkoseutu ry:n Leader -toimintaryhmä ja sitä hallinnoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Yksityisrahoi ajana sekä tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii Pekkatea erin kannatusyhdistys ry. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän ideana on koota hankkeessa mukana olevat tahot yhteen varsinaisesta toteu amisesta erilliseen ryhmään, jossa edon ja mielipiteiden vaihdon myötä syntyy hankkeen toimintaa mahdollisimman hyvin ohjaavia päätöksiä (Hanketoimijan käsikirja, Maaseutuverkoston julkaisuja 1/2008). Kul uurivalssaamo Staagi -hankkeen II vaiheen ohjausryhmän kokoonpano: Lauri Laajala, johtaja, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Marja-Leena Kyrö, hallituksen puheenjohtaja, Pekkatea erin kannatusyhdistys ry, Raahe Sari Ohinmaa, taiteellinen johtaja, Pekkatea eri, Raahe Ter u Mällinen, kul uuritoimija, Paavola, Siikajoki Heikki Tervakangas, freelancer-näy elijä, Karinkannan Nuorisoseura, Siikajoki Eija Aunola, Vihan Jukka Partanen, kuoronjohtaja, harrastajanäy elijä, Pyhäjoki Minna Kallela, projek päällikkö, Kul uurivalssaamo Staagi -hankkeen II vaihe Sivu 13

14 Staagin toimintaa vuonna talvitea eripäivien ( ) koordinoin yhdessä seutukunnan esi ävän taiteen tekijöiden kanssa, tapahtumapaikkana Pyhäjoki - kul uurialan opiskelijoiden ja amma laisten rekrytoin harjoi eluun sekä työskentelyyn hankkeen toimissa (mm. tapahtumat, työpajojen vetäminen) - työpajojen koordinoin (esim. itseilmaisu, musiikki, luova liikunta) seutukuntalaisille, ensisijaises esi ävän taiteen toimijoille - konsultoin käyntejä toimijoiden luona - painotus alkuvuodesta luovaan liikuntaan ja tanssiin, loppuvuodesta tapahtumatuotannon työpajoihin - Oulun läänin harrastajatea erikatselmuksen (Raahessa elokuussa 2011) koordinoin apuna toimiminen - seutukunnallisten esi ävän taiteen tapaamisten järjestäminen - toimii KOKO-ohjelman luovien alojen aluekehi äjien linkkinä seutukuntaan - Walssaamo-talon (esi ävän taiteen monitoimi la) suunni elutyö - rock-musikaalin, uusien tapahtumien ja yhteistyön muotojen suunni elu ja ideoin - keinojen etsiminen kul uurialan amma laisten houku elemiseksi seutukuntaan Seuranta ja mi aaminen Staagi -hankkeen seuranta suoritetaan asianmukaises Nouseva Rannikkoseutu ry:n kaavakkeilla. Hankkeen väliraportoin tapahtuu vuosi ain. Seudullinen yhteistyö ja seudulliset verkostot Staagi ylläpitää seutukunnallista esi ävän taiteen yhteistyötä mm. esi ävän taiteen toimijoiden yhteistapaamisia järjestämällä. Hanke keski yy myös toimijakohtaisiin visii eihin, jo a mahdollisimman avoin kommunikaa o onnistuu. Muiden luovien alojen toimijoiden kanssa pidetään yllä avointa keskustelukul uuria, jo a tulevaisuudessa on luontevaa alkaa yhdistellä eri taiteen alojen osaamista seutukuntaa parhaiten palvelevalla tavalla. Lisäksi yhteistyötä tehdään seutukunnan yrityshautomon kanssa, jonne mahdolliset esi ävän taiteen hanke- ja yritysaihiot ohjataan. Staagin tavoi eena on saada koko seudun kul uurielämä toimimaan sulavas yhteistyössä: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori täydentävät toisiaan sekä mahdollistavat runsaan kul uuritarjonnan seutukuntalaisten ja muun muassa matkailijoiden tarpeisiin. Yhteistyö muiden ohjelmien ja projek en kanssa Staagi toimii linkkinä KOKOn luovien alojen aluekehi äjäohjelman sekä seutukunnan toimijoiden välillä. Uusia yhteistyökuvioita synnytetään esimerkiksi Keski-Suomen kul uuritoimijoiden sekä Oulun läänin kanssa. Sivu 14

15 YritysNavikaa ori Hankekuvaus- ja rahoitus Hankkeen nimi YritysNavikaattori Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja EAKR, valtio, kunnat, yksityiset yritykset Hankkeen numero A30748 Tavoiteohjelma Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys Toimenpidekokonaisuus 1: Yritystoiminnan edistäminen Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako EAKR/valtio 69,1 %, kunnat 23,5 %, yksityinen 7,4 % Kokonaiskustannusarvio Kustannukset raportoidulla kaudella Taustaa Yritysten systemaa seen kehi ämiseen syntyvaiheesta kansainväliseksi tarvi in uu a palvelukonsep a sekä elinkeinoelämää palvelevien eri toimijoiden välisen yhteistyön ivistämistä. YritysNavikaa ori -hankkeen toimenpiteillä pyritään luomaan aukoton kehi ymis e yri äjyyspolku, jonka toimenpidekomponen eja ovat uuden yri äjyyden edistäminen ja hautomotoiminta, toimialaosaamisen hyödyntäminen ja substanssiosaamisen kehi äminen sekä kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen. Henkilöstö ja organisaa o Hankkeessa työskentelee kolme täysipäiväistä henkilöä: projek päällikkö, kansainvälistymispäällikkö sekä projek koordinaa ori. Ohjausryhmän kokoonpano Jukka Pekka Ansamaa, puheenjohtaja, Raahen koulutuskuntayhtymä Kaj Sartorisio, varapuheenjohtaja, Alte Visetec Oy Pia Bergström, jäsen, Habita Oy Timo Pieskä, jäsen, Oulun seudun amma korkeakoulu Anita Kenakkala, jäsen, Raahen seutukunnan TE-toimisto Risto Pie lä, jäsen, Raahen seudun yrityspalvelut Maire Vallirinne, varajäsen, Raahen koulutuskuntayhtymä Marko Paloniemi, varajäsen, Puumesta Oy Pasi Kokko, varajäsen, Sampo Pankki Oyj Risto Kimari, varajäsen, Oulun seudun amma korkeakoulu Marko Salmela, varajäsen, Raahen seutukunnan TE-toimisto Lauri Laajala, varajäsen, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Riikka Hanni, rahoi ajan edustaja, Pohjois-Pohjanmaan Lii o Ohjausryhmän sihteerinä toimii projek päällikkö. Sivu 15

16 Hankekuvaus YritysNavikaa ori-hanke toteutetaan ajalla Projek lla luodaan ko - ja ulkomaisen verko umisen sekä toimintojen koordinoinnin ja yhtenäistämisen avulla aukoton kehittymis e, yri äjyyspolku, seutukunnan yritysten kehi ämiseksi yritysideoista jopa kansainvälisiksi yrityksiksi. Projek n sisältämät kolme toimenpidekomponen a vastaavat yritysten elinkaaren eri vaiheisiin. Komponen ssa 1 (hautomo-komponen ) pyritään hautomotoiminnalla edistämään uu a yri äjyy ä, vahvistamaan aloi avien yritysten liiketoimintaosaamista sekä tukemaan yritysten kasvua ja kehi ymistä. Komponen ssa 2 (substanssikomponen ) edistetään eri toimialaosaajien, asiantun jaorganisaa- oiden sekä alueen yritysten välistä verko umista mm. palvelu- ja tuoteideoiden kehi ämiseksi sekä eri toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Komponen ssa 3 (kansainvälistyminen) edistetään seutukunnan yritysten ko - ja ulkomaista verko umista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Erityisenä painopistealueena on tukea yritysten Barents-alueen markkinoiden hyödyntämistä. Hankkeen tavoi eena on kehi ää 1 3 pilo yrityksen toimintaa yritysideasta kansainvälistyväksi yritykseksi. Tavoi eet Koko hankkeen toteutusaikana määrällisenä tavoi eena on kehi ää 25 hautomoyritystä, 10 yrityksen tuote- tai palveluideaa ja 8 kansainvälistyvää yritystä. Hankkeen tavoi eena on osaltaan vaiku aa 50 uuden työpaikan syntymiseen ja 45 uuden yrityksen perustamiseen. Sisällöllisenä tavoi eena on parantaa kohdeyritysten liiketoiminta-, tuotekehitys- ja kansainvälistymisvalmiuksia, edistää verkostojen syntymistä ja toimialojen välisen yhteistyön lisäämistä sekä parantaa yritysten mahdollisuu a päästä Barents-alueen markkinoille. Toimintavuonna 2011 palvellaan 10 uu a hautomoyritystä, edistetään yrityksissä 4 tuote- tai palvelukehitysprosessia ja neuvotaan 3 yritystä kansainvälistymiskysymyksissä. Näiden ohella jatketaan vuonna hankkeen asiakkaiksi tulleiden yritysten palvelua, järjestetään komponentei ain 1 2 seminaari laisuu a ja/tai messumatkaa. Toimenpiteet Hautomoyrityksiä seulotaan aloi avien yritysten neuvonnan kau a yhteistyökumppaneiden järjestämien koulutusten osallistujista sekä edo amalla mahdollisuuksista esim. seminaareissa. Sopimusasiakkaina oleville yrityksille järjestetään teemapäiviä, oman henkilökunnan neuvontaa sekä tarvi aessa asiantun japalveluita. Substanssikomponen n, eli tuote- ja palvelukehityksen toimenpiteiden, asiakkaaksi tavoitellaan yrityksiä, joiden tarpeista saadaan etoa yrityspalvelujen muusta kontaktoinnista ja hankehenkilökunnan markkinoin työstä. Teeman ympärille järjestetään myös ajankohtaisseminaareja. Kansainvälistymiskomponen n asiakkaiksi tavoitellaan yrityksiä, joille asia on ajankohtainen. Pääosa poten aalisista asiakkaista on edossa kansainvälistymiskartan myötä. Lisäksi järjestetään etoiskuja, seminaareja ja 1 2 messumatkaa. Seuranta ja mi aaminen Määrällisiä tavoi eita seurataan yhteistyösopimusten määrällä ja ajankohtaistapahtumien osano ajalistoilla. Hankkeesta raportoidaan Pohjois-Pohjanmaan liitolle kaksi kertaa vuodessa sekä ohjausryhmälle kussakin kokouksessa. Hankkeessa pyritään toteu amaan myös Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen toimintasuunnitelman mukaisia määrä- ja laatutavoi eita. Sivu 16

17 Muutosvoimaa Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Muutosvoimaa Toteutusaika Raportointikausi Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Hankkeen numero S10091 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Vastuullinen toteuttaja Ouluseutu Yrityspalvelut Rahoitusjako ESR 36 %, valtio 37 %, kunnat 16 % ja yritykset 11 % Kokonaiskustannusarvio Kustannukset raportoidulla kaudella, (Raahen hankkeen osuus) Taustaa Muutosvoimaa-hanke on Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutukun en yrityspalveluorganisaa oiden yhteishanke, joka toteutetaan ajalla Hankkeessa keskitytään pk-yritysten (erityises pien- ja mikroyritysten) avainhenkilöille anne avaan asiantun ja-apuun yritystoiminnan erilaisissa muutos lanteissa, jo a ennakoivin toimin voidaan varmistaa hankkeeseen lii yvien yritysten liiketoiminnalliset edellytykset ja työpaikkojen pysyvyys jatkossakin. Henkilöstö ja organisaa o Projek n kokonaistoiminnasta vastaa hallinnoija, Oulun seudun yrityspalvelukeskus. Projek päällikkö on Markku Uimonen. Yrityskoordinaa orin nimikkeellä toimii Janne Kärkkäinen pääsääntöises Oulun talousalueella ja Raahen seutukunnan yrityksille suunna avista palveluista on vastannut Timo Ranz elokuuhun 2010 saakka ja sen jälkeen Rii a Palosaari alkaen. Projek n kaikkien osapuolten (Oulun, Ylivieskan ja Raahen seutukun en) keskinäisen sopimuksen mukaan Ylivieskan seutukunnan yrityksiä palvelevat kaikki kolme projek n työntekijää tapauskohtaises. Ylivieskan seutukunnan yhteyshenkilö hankkeessa on Jukka Koivisto. Hankekuvaus Muutosvoimaa-hankkeen tarkoituksena on turvata erilaisissa muutos lanteissa olevien pk-yritysten liiketoimintaedellytykset ja työpaikat antamalla hintatue ua, räätälöityä asiantun ja-apua Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutukunnissa sijaitseville, erilaisissa muutosvaiheissa oleville yrityksille. Muutosvoimaa-projek in on vuoden 2010 elokuun loppuun mennessä lii ynyt noin 332 yritystä. Niistä on Oulun seutukunnasta 230 yritystä, Raahen seutukunnasta olevia yrityksiä on 57 ja Ylivieskan seutukunnasta olevia yrityksiä on 45. Tavoi eet ja toimenpiteet Hankkeen tavoi eena on au aa ja palvella seutukunnassamme toimivia yrityksiä, jos niiden toiminnassa on jokin muutosvaihe tulossa. Muutoksia ovat esimerkiksi omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelyt, rahoitusasioiden järjestely, liiketoiminnan muu aminen ja kehi äminen, Sivu 17

18 saneerausohjelmat, yritystoimintaan lii yvien sopimusasioiden hoitaminen, henkilöstön palkkaaminen tai vähentäminen sekä muut yritystoimintaa koskevat tervehdy ämis- ja kehi ämistoimenpiteet. Hankkeessa ei ole toimialarajoi eita paitsi maatalousalan yrityksiä pyritään avustamaan muilla hankkeilla ja toimenpiteillä kuin Muutosvoimaa-projek lla. Myöhemmin on otsikon Yhteistyö alla kuva u tarkemmin muiden projek en hyödyntämistä ja yhteistyötä yritysten palvelemisessa. Lähtö lanteessa yritys voi avata asiantun jan kanssa luo amuksellisen keskustelun yritystä koskevasta muutos lanteesta. Asioita voivat olla esimerkiksi: - Miten varmistetaan yrityksen liiketoiminnan jatkuvuus omistajan vaihtuessa? - Mistä yritys voi saada rahoitusta liiketoiminnan kehi ämiseen tai turvaamiseen? - Miten kanna aa sopeu aa oma liiketoiminta tässä taloudellisessa lanteessa? Mistä ja miten palvelua saa? Raahen seutukunnassa yhtey ä otetaan Raahen seudun yrityspalveluihin. Yrityksen lanne ja asiantun ja-avun tarve selvitetään ensin yrityksen ja projek n työntekijän välisessä keskustelussa, minkä jälkeen sovitaan yhdessä seuraavista asioista: - Mihin lanteeseen halutaan ratkaisu? - Mihin asiantun jan työpanosta kanna aa käy ää? - Kenen asiantun jan apua käytetään ja mitä se maksaa? Yksi päivä asiantun jan antamaa palvelua maksaa (alv 0 %). Hinta on porraste u yrityksen henkilökunnan määrän mukaan. Yksi äinen yritys voi saada asiantun japalvelua enintään kaksi päivää. Palvelujen hinnat ja sisällöt sekä käyte ävissä olevien asiantun joiden nimet esitellään tarkemmin ko sivuilla Seuranta ja mi aaminen Hankkeen seuranta tapahtuu rahoi ajan vaa musten mukaises. Projek lle asete in olleessa kokouksessa ohjausryhmä, joka osaltaan seuraa ja valvoo hankkeen toteu amista. Ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Jorma Ketola, Oulun Yri äjät ry Esa Riippa, Oulun seudun yrityspalvelukeskus, johtaja Risto Pie lä, Raahen seudun yrityspalvelut, elinkeinojohtaja Timo Kiema, Ylivieskan seutukunta, seutukuntajohtaja Ville Mehtälä, rahoi ajan edustaja An Silvennoinen, Raahen Yri äjät ry Ohjausryhmää täydennetään tarvi aessa asiantun jajäsenillä. Ohjausryhmän lisäksi hanke a seuraa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen oma hanke, Protek-Tuki, jonka työntekijöille on anne u käy äjätunnukset ja salasanat Muutosvoimaa-projek n työntekijöiden intranet-sivustoon, jossa ovat kaikki keskeiset seuranta edot asiakasyrityksistä lukuisina excel-taulukkoina. Yhteistyö Muutosvoimaa-projek n yhtenä tavoi eena on vahvistaa eri seutukun en välistä yhteistyötä. Projek on järjestänyt kaksi laisuu a, jossa elinkeinotoimijat Oulun, Raahen, Ylivieskan alueelta ovat tutustuneet toisiinsa sekä alueiden muiden yrityspalveluorganisaa oiden toimintaan. Sen lisäksi laisuuksissa on suunniteltu yhteisiä toimintoja ja tehty ryhmätöitä yhteistoiminnan kehittämiseen lii yen. Sivu 18

19 Muutosvoimaa-projek kokoaa eri alueiden elinkeinotoimijoita varsin luontevas yhteen muutenkin arkisen toiminnan tasolla. Hankkeessa on yrityksiä kolmen eri seutukunnan alueelta ja niitä palvellaan Oulun seudun yrityspalvelukeskuksen ja Raahen seudun yrityspalveluiden voimin. Hankkeessa tarjotun asiantun ja-avun piiriin on tullut runsaas yrityksiä myös muista itsenäisistä hankkeista. Asiakkaita on ohja u toisaalta jatkotoimenpiteisiin myös Muutosvoimaa-hankkeesta muihin hankkeisiin. Muutosvoimaa-projek in mukaan tulleet yrityksetkin voidaan nähdä perustellus keskenään yhteistyökumppaneina. Projek n työntekijät ovat avanneet keskustelun muutamien asiakasyritysten välilleja yri äjät ovat tämän jälkeen jatkaneet syvempää keskustelua kahdenvälises päämääränään yhteistoiminta. Parhaimmillaan eri yritysten välisessä hedelmällisessä vuoropuhelussa on voitu hyödyntää myös Muutosvoimaa-projek n asiantun joita. Aluksi toinen yritysosapuoli on saanut asiantun ja-apua. Si en kehi ämis- ja yhteistyötoimien edistyessä on myöhemmässä vaiheessa anne u asiantun jaapua myös toiselle yritysosapuolelle. Ennestään toisilleen tuntema omat yritykset laajalla maan eteellisellä alueella ovat löytäneet tällä tavalla käy ökelpoista synergiaa toisistaan nimenomaan tämän hankkeen oheistuo eena. Hankkeen yhteistyötahoja ovat sekä virallises e ä epävirallises mm. seuraavat organisaa ot: Kalajoen kaupungin elinkeinopalvelut Ylivieskan seutukunta Sievin Teollisuuspuisto Oy Centria tutkimus ja kehityksen eri hankkeet ja tutkimusyksiköt Raahen amma llinen aikuiskoulutuskeskus, Metka-projek Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy realxtend-projek Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorio ja sen alaisuudessa mm. Oulun yliopiston hankkeita Sivu 19

20 Puusta pitkälle Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Puusta pitkälle Toteutusaika (haetaan jatkoa) Raportointikausi Rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tavoiteohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako ELY-keskus 75 %, yksityinen osuus 25 % Kokonaiskustannusarvio Kustannukset raportoidulla kaudella Hankkeen tausta Hankkeeseen osallistuvat yritykset toimivat InCap Furniture Oy:n alihankkijoina. Yritykset toimit- vat InCapille mäntyhuonekalukomponen eja sekä teollisuuden kunnossapitopalveluja. InCap oli yritysten suurin asiakas ja sen ajaudu ua vaikeuksiin ovat yritykset merki ävien haasteiden edessä. Yritykset ovat joutuneet lomau amaan henkilöstöä eikä määräaikaisia työsopimuksia ole jatke u. Hankkeen tavoi eet ja tulosodotukset Hankkeen tavoi eena on palau aa hävinneet työpaikat sekä luoda uusia pysyviä työpaikkoja puunjalostusteollisuuteen tukea alueen elinkeinorakenteen monipuolisuu a parantaa osallistuvien yritysten kilpailukykyä kehi ämällä olemassa olevia tuo eita, uusia tuo eita, tuotantoprosesseja sekä toimitusketjuja laajentaa osallistuvien yritysten asiakaspohjaa paikallisen raaka-aineen (erityises pieniläpimi aisen puun) käytön edistäminen ja tuotekehitys bioenergian käytön edistäminen nostaa osallistuvien yritysten liikevaihtoa hakemalla ja valtaamalla uusia markkina-alueita erityises kansainvälises nostaa yritysten toiminnan tasoa kansainvälisille markkinoille rii äväksi tasata kysynnän kausivaihteluita parantaa varsinaisen kaupunkikeskusten ulkopuolisen alueen vetovoimaisuu a lisätä yritysten yhteistyötä ja luoda siemen alueen puunjalostusteollisuuden verkostolle Hankkeen tulosodotuksena on yhteensä 25 palaute ua / uu a työpaikkaa osallistuvissa yrityksissä. Tavoi eena on, e ä projek n pää yessä jokaisessa yrityksessä on selkeät tuo eet, tuotantoprosessit ja toimintamallit, vähintään yksi poten aalinen vien /tuon maa sekä järjestelmällisempi toimintakonsep ko maassa. Lisäksi hankkeen loppurapor ssa esitetään ehdotus alueen puunjalostusteollisuuden verkoston eteenpäin viemiseksi. Sivu 20

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. toimintakertomus 2012. Seutulautakunta 18.4.2013

Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. toimintakertomus 2012. Seutulautakunta 18.4.2013 Raahen seutukunnan kehittämiskeskus toimintakertomus 2012 Seutulautakunta 18.4.2013 Sisältö Johdanto... 5 Seutulautakunnan kokouspiiri 2012... 6 Seutulautakunnan kokousasioita... 7 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT...

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen: Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Veikko Ekman, Haapajärveltä. Satu Pinola, Kärsämäeltä. Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS ESITYSLISTA 1/2013 Aika: perjantai 15.2.2013 klo 9.00 10.35 Paikka: Haapajärvi, hallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Maija-Liisa Veteläinen Raimo Kaisto Riitta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma

Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto UJ y C $ J ;aa n:on:o e s I t y sl tan.4lfo7di 3 J Vipuvoimaa EU:[ta aoo7-2013 Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma Projektipäällikkö

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot