RAAHEN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

Transkriptio

1 RAAHEN SEUTUKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Seutulautakunta

2 Sivu 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

3 Sisältö Johdanto...5 Seutulautakunta...6 Toiminnalliset tavoi eet tavoi eet Raahen seudun yrityspalvelut...10 KOKO-ohjelma...12 Esiselvitykset seudullisen kehi ämisen osana (ESKO II)...15 YritysNavikaa ori...16 Puusta pitkälle...19 So poliksen uusi aalto...21 Kul uurivalssaamo Staagi II...24 Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana Henkilöstö...29 Talousarvio 2012 / kuntaosuudet...30 Talousarvio Sivu 3

4 Sivu 4 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

5 Johdanto julkais in Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen tulevien vuosien toimintaan eri äin merki äväs vaiku ava päätös: Fennovoima Oy ilmoi tulevan ydinvoimalaitoksen sijain paikan olevan Pyhäjoki. Kehi ämiskeskuksessa sijoi umisen puolesta on tehty lähes neljä vuo a työtä, yhdessä monen muun toimijan kanssa. Supistuvasta asukasmäärästä, kiristyvästä kuntataloudesta ja monesta muusta asiasta johtuen on Raahen seutukunnassa joudu u viime vuosina työskentelemään hienokseltaan säilytystaistelun hengessä. Tulevaisuudessa työskentely tullee muu amaan muotoaan. Raahen seutukunta on käynnistymässä kasvuun. Tämä edesau aa selviytymistämme odote avissa olevasta taantumasta ja siivi ää koko alueen elinkeinoelämän nousuun: liiketoiminta kasvaa, mikä johtaa edelleen palvelutarjonnan ja työpaikkojen lisääntymiseen. Se, miten paljon voimme hyödyntää uu a lanne a alueellamme, on kiinni ensinnäkin siitä, miten hyvin kykenemme sisäiseen yhteistyöhön seutukunnassa. Onnistummeko huomioimaan tasapuolises kaikki alueen asukkaat ja yritykset, samoin kuin heidän mahdolliset pelko lansa ja epävarmat tulevaisuuden näkymänsä? Tä ssä kohtaa työkalunamme on avoin, selkeä ja kaikki toimijat tavoi ava vies ntä. Tavoi eena tulee olla, e ä tulevaisuudessa Raahen seutukunta on kansainvälisempi, suvaitsevampi ja yhteisöllisempi aluekokonaisuus. Toisena haasteenamme on se, kuinka rakentavas kykenemme tekemään yhteistyötä ja verko u- maan naapuriseutujen ja maakun en maakun en maakun en kanssa. Tä llä yhteistyöllä on tärkeä rooli tavoitellessamme merki ävää asemaa keskellä kehi yvää Meripohjola-kasvuvyöhyke ä. Vaikka Fennovoiman sijoi umispäätös on alueellemme eri äin merkityksellinen, se ei kuitenkaan johda siihen, e ä kaikki resurssimme valjaste aisiin yksinomaan tämän kokonaisuuden eteenpäin viemiseen. Kehi ämiskeskuksen toiminnassa tullaan edelleen kiinni ämään erityistä huomiota alueen edunvalvontaan, käyte ävissä oleviin kansallisiin ja EU-rahoituslähteisiin sekä muihin alueellisiin tarpeisiin. Alueen yrityksille ja yritystoimintaa suunni eleville tarjotaan jatkossakin monipuolisia palveluja Raahen seudun yrityspalvelujen sekä koko Seudulliset yrityspalvelut -verkoston kau a. Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen toimintaa kuvataan tarkemmin tässä vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa. Kehi ämiskeskuksen johto ja henkilöstö ovat aina valmiina kertomaan toiminnastaan alueen asukkaille ja muille toimijoille. Yhteydenotolla asiat lähtevät eteenpäin. Lauri Laajala johtaja Raahen seutukunnan kehi kehi ämiskeskus Sivu 5

6 SEUTULAUTAKUNTA Raahen seutukunnan seutulautakunnan johtosäännössä todetaan: Seutulautakunta on Raahen kaupungin kehi ämislautakunta, johon toimialueen kunnat ovat lii yneet valtuustojensa tekemin päätöksin. Raahen seutukunnan kehi ämislautakunnan tarkoituksena on yhteistyössä seutukunnan kun en, elinkeinoelämän, aluekehitysviranomaisen, muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa edistää seutukunnan kehitystä ja huoleh a sen edunvalvonnasta hyväksikäy äen mm. alueiden kehi ämisestä annetun lain suomia mahdollisuuksia. Toiminta-ajatustaan seutulautakunta toteu aa keski ymällä seutukunnallisessa kehi ämistyössä seuraavien tehtävien hoitoon: Seutulautakunta luo toimintastrategiat ja pui eet seutukunnan kehi ämistoiminnalle johtaa kehi ämistoimintaa ja siihen lii yvää yhteistyötä vastaa Raahen seudun yrityspalvelujen tuo amien palvelujen saatavuudesta ja kehi ämisestä toimialueella huoleh i seutukunnan sisäisen yhteistyön kehi ämisestä kohdentaa edunvalvontatoimintaa Seutulautakunta tekee aloi eita, esityksiä ja suosituksia myös muusta kun en välisen yhteistyön kehi ämisestä. Kehi ämiskeskus Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen johtosäännössä todetaan: Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen toimintatarkoituksena on toimia Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kun en sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehi ämistyössä, ä, jonka ensisijaisena tavoi eena tavoi eena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin sekä niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehi äminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatustaan kehi ämiskeskus toteu aa keski ymällä seutukunnallisessa kehi ämistyössä seuraavilla tulosalueilla esiin tulevien tehtävien hoitoon: hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta kehi ämistoiminta Raahen seudun yrityspalvelut Kehi ämiskeskuksen toimintaa johtaa virkavastuulla kehi ämiskeskuksen johtaja. Seutulautakunnan valmistelevana toimielimenä toimii Raahen kaupunginjohtajan, Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kunnanjohtajien, kehi ämiskeskuksen johtajan sekä Raahen seudun yrityspalvelujen elinkeinojohtajan muodostama työryhmä, seutu imi. Seutukunnallinen kehi ämistoiminta ja edunvalvonta Vuoden 2012 toiminnassa seutukunnallinen kehi ämistyö paino uu edellisvuosien tapaan vahvas alueen elinkeinoelämän tarpeista lähtevään toimintaan. Vuoden 2011 aikana on käyty lävitse kehi ämiskeskuksen toimintaprosessit, ja niitä on myös osittain uudiste u ja tarkenne u. Suoritetut toimenpiteet tulevat edelleen tehostamaan kehi ämis- ja edunvalvontatyötä. Sivu 6

7 Kehi ämistyössä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaas olemassa olevia rakennerahasto-ohjelmia ja niistä saatavia rahoituksia. Kehi ämiskeskuksen projek toiminta käsi ää EU- ja kansallisista ohjelmista rahoite avien ohjelmien ja hankkeiden kuntarahoituksen koordinoinnin sekä seutukunnallises makse avien jäsenmaksujen keskitetyn hoitamisen (esim. Bothnian Arc, Mul polis). Alueellisessa projek toiminnassa kehi ämiskeskuksella on neljä toisistaan poikkeavaa roolia: 1. Kehi ämiskeskus vastaa projek n hallinnoinnista ja pääosin sen toteutuksesta. Projekteissa voi olla mukana osatoteu ajia (esim. Yritysnavikaa ori, Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana). 2. Kehi ämiskeskus toimii osatoteu ajana kumppanin hallinnoimassa projek ssa, jonka toimenpiteet kohdistuvat pääsääntöises Raahen seutukunnan alueelle (esim. PVP -verkko). 3. Kehi ämiskeskus toimii hallinnoijaorganisaa ona kumppanin toteu amassa projek ssa. Hankkeesta tehdään tällöin keskinäinen vastuuvapaussopimus, jolla pyritään minimoimaan hallinnoijan taloudellista riskiä (esim. yritysryhmähanke Puusta pitkälle). 4. Kehi ämiskeskus toimii kuntarahoi ajana, mu a projek n hallinnoinnista ja toteutuksesta vastaa kumppani. Näissä hankkeissa kehi ämiskeskuksen tai Raahen seudun yrityspalvelujen henkilöstö osallistuu ohjausryhmätyöskentelyyn valvoen näin alueen etua projek n toteutuksessa (esim. Pro Agria Oulun toteu amat kehi ämishankkeet sekä Raahen kampuksen toimintamalli KAMARA). Alueellisessa edunvalvonnassa kohdistetaan huomio maakunnallisen ja kansallisen päätöksenteon valmisteluun. Maakunnalliseen edunvalvontaan lii yen osallistutaan ak ivises strategia- ja ohjelmatyöhön sekä maakuntaohjelman toteu amissuunnitelman laa misprosessiin. Edunvalvonnan tarkoituksena on huoleh a alueellisten tavoi eiden ja näkemysten esille nostamisesta ja kehi ämismahdollisuuksien ylläpitämisestä strategia- ja ohjelmatyössä sekä kehi ämistoimenpiteiden ja niiden rahoitusten maksimaalisesta hyödyntämisestä. Tulosaluevastuut Seutulautakunnan / kehi ämiskeskuksen vastuualue kuuluu Raahen kaupungin keskushallinnon palveluyksikköön, ja vastuuhenkilö on Lauri Laajala. Vastuualue jakaantuu kolmeen tulosalueeseen: 1. hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, Lauri Laajala - kehi ämiskeskuksen toimisto 2. kehi ämistoiminta, Lauri Laajala KOKO -ohjelma ESKO II -hanke Staagi II -hanke Yritysnavikaa ori -hanke So poliksen uusi aalto -hanke Puusta pitkälle -hanke Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke 3. Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pie lä Sivu 7

8 Toimielin/tulosalue: Vastuuhenkilö: Kehittämiskeskus Lauri Laajala Palvelutoiminnan kuvaus (toiminnan tarkoitus, tehtävä ja toimintaympäristö) Toiminnan tarkoituksena on toimia alueen kuntien sekä Raahen kaupungin välisenä yhteistyöelimenä seutukunnallisessa kehittämistyössä, jonka ensisijaisena tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja seutukunnan asukkaiden yleisen hyvinvoinnin ja niitä palvelevien toimintojen edistäminen ja kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tehtävät jakautuvat kolmeen tulosyksikköön: a) Hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, b) kehittämistoiminta (projektitoiminta) ja c) Raahen seudun yrityspalvelut. Toimintaympäristönä on Raahen seutukunnan alue. Kehittämiskeskus on verkostoitunut laajasti ja tekee yhteistyötä kansallisesti ja erityisesti mm. Oulun, Kalajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueiden toimijoiden kanssa. Suunnittelukauden keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Alueen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen 2. Aktiivinen seutukunnallinen edunvalvonta 3. Yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti Toiminnan tavoitteet ja mittarit/tunnusluvut vuodelle 2012 Strategiset päämäärät Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Edistämme elinvoimaista toimintaympäristöä. 1. yritysten elinkaaren jatkaminen 1. Yritysten nettoperustannan määrä kpl + 40 kpl Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2012 Vahvistamme kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa. 2. työpaikkojen syntyminen ja säilyminen 2. Työpaikkojen määrän muutos kpl Positiivinen Yhteistyö ja johtaminen on tasokasta ja vaikuttavaa. 3. yhteistyöverkostojen toiminta on tuloksellista ja laadukasta 3. Sidosryhmätyytyväisyys ka 4 (asteikolla 1 5) 4. henkilöstö on motivoitunutta ja viihtyy työssä 5. laatu- ja toimintakäsikirja uudistettuine prosesseineen on päivitetty ja otettu käyttöön 4. Henkilöstötyytyväisyys 5. Johdon katselmukset ja ulkoinen auditointi ka 4 (asteikolla 1 5) pidetty ja dokumentoitu Sivu 8

9 Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) Kehittämiskeskuksen tulosyksikköjen hallinto, seutuyhteistyö ja edunvalvonta sekä Raahen seudun yrityspalvelut toimintoja ja toteutumista ohjataan yksikköjen sisältä. Sen sijaan kehittämistoiminta (projektitoiminta) -tulosyksikön toteutumiseen vaikuttaa myös muiden projektihallinnoijien toiminta. Kehittämiskeskus toimii näissä tapauksissa kuntarahoittajan roolissa, eikä yksinään voi vaikuttaa projektien toteutumiseen. Vuoden 2012 aikana kehittämiskeskuksen omissa projekteissa ovat rahoituspäätökset olemassa Softpoliksen uusi aalto -hankkeelle koko vuotta koskien ja Kulttuurivalssaamo Staagi II- ja Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana osalle vuotta. Näistä Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana - projektille haetaan toteutusaikaa koko vuodelle. Lisäksi YritysNavikaattori -projektille haetaan jatkoaikaa vuodeksi Henkilöstöresurssien säilyttäminen edellyttää näille projekteille myönteisiä jatkoaikapäätöksiä. Talouden suhdanteet vaikuttavat merkittävästi kehittämiskeskuksen ja erityisesti Raahen seudun yrityspalvelujen tavoitteiden saavuttamiseen. Valtiontalouden ratkaisut vuoden 2012 hankerahoituksiin vaikuttavat suoraan kehittämiskeskuksen resursseihin. Sivu 9

10 RAAHEN SEUDUN YRITYSPALVELUT Johdanto Toimintasuunnitelman laa misvaiheessa maailmantalouden näkymät ovat varsin sumuiset, mikä vaikeu aa ennusteiden ja toimintasuunnitelman rakentamista. Raahen talousalueen osalta näkymät ovat kuitenkin pitkällä tähtäimellä posi iviset, koska Fennovoima Oy teki päätöksen ydinvoimalan sijoi amisesta Pyhäjoelle. Energiainvestoinnit ovat työn alla myös tuulivoiman ja bioenergian osalta. Uudet suurinvestoinnit tulevat tuomaan uusia haasteita myös Yrityspalvelujen toiminnan kehi ämiseen ja yritysten palvelutarpeeseen vastaamiseen. Tavoi eet ja toiminta Muutaman lähivuoden aikana yrityspalvelujen toimintaa on muoka u vastaamaan sekä yritysneuvonnan e ä yrityskehi ämisen osalta muu uneita tarpeita. Vuoden 2011 aikana laadi u uusi toiminta- ja laatukäsikirja yhdessä uudiste ujen palveluprosessien kanssa otetaan laajami aises käy öön koko kehi ämiskeskuksen osalta. Yrityspalvelujen työ paino uu edellisen vuoden tapaan kaksijakoises : tuotetaan yritysneuvontaa alkavien ja toimivien yritysten tarpeisiin ja samalla panostetaan suurhankkeiden ja toimialojen vaa maan kehitystyöhön. Yrityskehi ämisen rooli on koko ajan vahvistuva. Erilaiset hankkeet ja projek t toimivat käytännön työkaluina asiakkaille suunna avien palvelujen resursoimisessa ja osaamisen hankinnassa. Vuoden 2011 lopussa pää yy kaksi yrityspalvelujen kannalta tärkeää hanke a: Muutosvoimaa-hanke, jolla on voitu vastata yritysten murrosvaiheen palveluihin sekä Oamk :n hallinnoima Kalske-hanke, joka suuntautui yri äjyyskasvatuksen kehittämiseen kouluissa. Raahen seudun yrityspalveluilla on käytössään monipuolinen ja asiakaslähtöises rakenne u hanketyökalupakki, jossa pää yneiden hankkeiden lalle on rakenne u osin uusia kokonaisuuksia: 1. YritysNavikaa ori on tärkeä hanke, jonka avulla palvelut suunnataan niin alkavien, jo toimivien, kuin kansainvälistyvienkin yritysten kehi ymiseen. Pohjois-Pohjanmaan lii o on ilmoi anut, e ä saamme laadukkaalle hankkeelle vuoden jatkoajan. Etenkin kansainvälistyminen vaa i pitkäjänteistä työtä, joka nyt alkaa tuo aa tulosta. YritysNavikaa ori-hanke tarjoaa yksityisten asiantun joiden tue uja palveluja Muutosvoimaa-hankkeen pääty yä. Aina tärkeät alkavat yritykset ja yri äjyy ä suunni elevat pääsevät myös mukaan palvelun piiriin. 2. Pyhäjoen ydinvoimala tulee olemaan yksi Suomen historian suurimpia investointeja, jolloin Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke pääsee todella oikeuksiinsa valmentaessaan alueen yrityksiä kehi ämään osaamistaan ydinvoimalan rakentamisen tarpeisiin. Hankkeen avulla pyritään myös rakentamaan hedelmällistä yhteistyötä Fennovoiman valitseman laitostoimi ajan kanssa. Verkostoitumistyötä Meripohjola-alueen muiden elinkeinotoimijoiden kanssa jatketaan aiempien vuosien tapaan. 3. ICT -toimialan kehi äminen saa in käyn in vuoden 2011 syyskaudella. Työtä jatketaan yhteises Oulun seudun amma korkeakoulun, Oulun yliopiston ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n kanssa käynnistetyn So poliksen uusi aalto -hankkeen avulla. Tavoi eena on varmistaa ICT -toimialan kehi yminen ja säilyminen yhtenä Raahen seudun tärkeimmistä toimialoista myös tulevaisuudessa. Edellä kuvatut hankkeet on esitelty tarkemmin tämän toimintasuunnitelman projek osiossa. Tavoi eena on aina hyödyntää hankkeita ja niiden osaavaa henkilökuntaa kokonaisvaltaises alueen ja sen yritysten kehi ämisen hyväksi hankkeiden toimintasuunnitelmien pui eissa. Sivu 10

11 Yrityspalvelujen vetämien hankkeiden lisäksi yrityksiä palvelevat elinkeinojohtaja, yritysasiamies sekä elinkeinosihteeri. Yritysasiamiehen työn painopiste on toimivien yritysten yrityskohtaisessa neuvonnassa; jokaisen yrityksen tarpeet ovat yksilöllisiä ja edelly ävät vaihtelevia toimenpiteitä. Yritysten rahoitustarpeet, liiketoiminnan kehi äminen sekä erilaiset yritysten omat kehityshankkeet ovat tyypillisiä yritysasiamiehen työnkuvaan kuuluvia palveluja. Elinkeinojohtajan vastuulla on yrityspalvelujen johtamisen ohella etenkin verkostotyö eri tasoilla ja uusien projek en ja kehityshankkeiden valmistelu ja edistäminen. Elinkeinosihteeri palvelee asiakkaita mm. toimi lapörssin, yritysrekisterin ja muiden sähköisten työkalujen päivitysten osalta. Elinkeinosihteeri hoitaa myös asiakkaille suunna avan edotuksen ja markkinoinnin käytännön työtä. Raahen seudun yrityspalvelut on panostanut koko toimintansa ajan verkostotyöhön. Tä tä työtä jatketaan proak ivisena yhteistyönä tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Vanhojen ja uusien kehityshankkeiden läpivien edelly ää aina hyvää yhteistyötä, josta jokainen osapuoli voi hyötyä jossakin vaiheessa. Verkostotyön painopisteitä ovat: 1. toimitaan seudullisen yrityspalveluverkoston vetäjänä, mihin kuuluu mm. PyöreänPöydän kokousten valmistelu ja seudullisten yrityspalvelujen kehi äminen yhteises sovi ujen tavoi eiden mukaises. Otetaan toiminnassa huomioon Yritys-Suomi -statuksen edelly ämät vaateet ja mahdollisuudet. 2. toimitaan Raahen kaupungin elinkeinoryhmässä ak ivisena toimijana 3. jatketaan ak ivista toimintaa Sekes ry :n jäsenjärjestönä ja benchmarkataan muiden kehitysyh- öiden palveluja ja hyviä käytänteitä 4. edistetään yritysten verkostoitumismahdollisuuksia etenkin suurhankkeissa kehi ämällä toimivaa yhteistyötä Oulu-Raahe-Ylivieska-Kokkola alueen yrityspalveluorganisaa oiden kesken 5. jatketaan yrityskummiverkoston kehi ämistä ja kummien osaamisen hyödyntämistä niin alkavien kuin toimivienkin yritysten kehi ämiseen Yrityspalvelujen omalle organisaa olle tulee antaa mahdollisuudet kehi yä vastaamaan asiakaskunnan tarpeisiin: 1. panostetaan uuden laatu- ja toimintakäsikirjan edelly ämään koulutustarpeeseen ja laadun tuo amisen tapaan o amalla laatupalaverit osaksi kuukausi aisia henkilöstöpalavereita 2. otetaan henkilökunnan koulutus- ja kehi ymistarpeet huomioon yksilöllises 3. jatketaan säännöllisiä asiakaspalavereita, joissa voidaan hyödyntää imityön ja henkilöstön laaja-alainen osaaminen asiakkaiden parhaaksi 4. pyritään ennakoimaan suurhankkeen luomat uudet tarpeet, sen vaa mat resurssit sekä osaaminen Vies nnän painopiste on uuden web-palvelun sisällön luomisessa ja päivi ämisessä. Kansainvälistymisen myötä tarvitaan uusia kieliversioita myös yrityspalvelujen omiin verkkopalveluihin. Raaseli-lehden tuo amista jatketaan, samoin suora sähköinen vies ntä yritysasiakkaille on aiempaan tapaan vahvassa roolissa vies nnässä. Sivu 11

12 KOKO-OHJELMA Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Toteutusaika Raportointikausi Raahen seudun KOKO Rahoittajaviranomainen Pohjois Pohjanmaan liitto Hankkeen numero Ohjelma Maakunnan kehittämisraha, alueellinen koheesio ja kilpailukykyohjelma Toteuttamisalue Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki, Vihanti Vastuullinen toteuttaja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako Maakunnan kehittämisraha 50 %, kuntaraha 50 % Kustannusarvio raportoidulle kaudelle Taustaa KOKO (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden kehi ämisestä annetun lain (1651/2009) 24 mukainen erityisohjelma. Raahen seudun KOKO -ohjelmaa toteutetaan vuosina Ohjelman tavoi eena on alueen tasapainoisen kehi ymisen varmistaminen. Raahen seudun KOKO toimii elinkeinostrategiassa määriteltyjen keskeisten painopisteiden ja päätoimialojen linjausten mukaisten toimenpiteiden käynnistäjänä ja osatoteu ajana. Ohjelman tavoi eena on vahvistaa alueen vetovoimaisuu a, varmistaa seutukunnan metalli- ja terästeollisuuden säilyminen maailmanluokan osaajana, kehi ää ICT -toimialan vahvaa näkymistä alueella edelleen, monipuolistaa elinkeinorakenne a, lisätä kansainvälisyy ä ja alueen luonnon hyödyntämistä kestävän kehityksen periaa een mukaises. KOKO -ohjelma toimii strategisena sateenvarjohankkeena alueella tehtyjen kehi ämisstrategioiden toteutuksessa erityises elinkeinostrategiassa määriteltyjen strategisten haasteiden ja keskeisten painopisteiden linjausten mukaises. KOKO:lla tuetaan toimialojen välistä ja sisäistä yhteistyön vahvistumista, edesautetaan yhteistyöverkostojen syntymistä sekä monipuolistetaan alueen vetovoimaisuu a parantavia toimenpiteitä. Ohjelmaa hyödynnetään strategian toteutuksen koordinoinnissa sekä tarvi avien selvitysten ja rahoitusten valmistelussa. KOKO-ohjelman ohjausryhmän kokoonpano Kari Karjalainen, Raahen kaupunki Ma Pahkala, Pyhäjoen kunta Ari Haapakoski, Siikajoen kunta Tuukka Lisko, Vihannin Yri äjät Anita Kenakkala, Raahen TE-toimisto Seppo Heilala, kiinteistöyh öiden edustaja Tapani Piirala, koulutuksen edustaja Raimo Seikkala, Raahen Kauppakamariosasto Toni Saranpää, Pohjois-Pohjanmaan lii o Risto Pie lä, Raahen seudun yrityspalvelut Lauri Laajala, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Sivu 12

13 Toimenpidekokonaisuudet vuodelle 2012 Kumppanuus Yritysten aamukahvi laisuuksia jatketaan kaikissa alueen kunnissa. Järjestetään seminaareja ja etoiskuja eri toimialoja koskien ja poikkileikkaavas. Vahvistetaan alueen yritysten ja toimialojen verko umista järjestämällä tapahtumia, joissa yritykset ja toimijat pääsevät tutustumaan. Määrällinen tavoite: toimintavuoden aikana 8 10 aamukahvi laisuu a, yhteensä 500 osallistujaa Luo amushenkilöseminaarit ja - etoiskut. Ak voidaan alueen luo amushenkilöitä osallistumaan elinkeinopoli ikkakeskusteluun järjestämällä seminaareja ja koulutuksia, joihin kutsutaan yri äjiä, virkamiehiä ja luo amushenkilöitä. Määrällinen tavoite: yhteensä 350 osallistujaa. Maakunnallisten ja kansallisten verkostojen osalta alueen toimijat ovat ak ivisia. Oppilaitosten välisten yhteistyöverkostojen käynnistymistä ak voidaan. Maakunnallisessa aluekehi ämisyhteistyössä toimitaan ak ivises. Erityisenä painopisteenä toiminnassa on Meripohjola-kasvuvyöhykkeen vahvistaminen ja alueen tarpeiden esiin nostaminen. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen KOKO:n toimenpiteillä edesautetaan kasvavien toimialojen vahvistumista alueelle. Nousevina toimialoina voidaan edelleen nähdä energia- ja kaivannaisteollisuu a palvelevat yritykset. ESKO: lla tehdään selvityksiä toimialojen kehi ämistarpeista, KOKO:lla valmistellaan rahoitushakemuksia ja edesautetaan yhteistyöverkostojen syntymistä. Elinkeinorakenteen monipuolistamisen toimenpiteisiin kuuluvat KOKO:ssa yri äjyyden ja yri äjyysilmapiirin vahvistamiseen lii yvät toimenpiteet. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupan ja palvelualan sekä hyvinvoin palvelualan yritysten tarpeisiin. Kansainvälistymisessä KOKOa hyödynnetään kanssakäymisen kynnyksen madalloi amisessa, esim. osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin ja messuille sekä järjestämällä, yhteistyössä muiden alueen toimijoiden ja kehi ämishankkeiden (esim. YritysNavikaa ori) kanssa, vastaavia tapahtumia alueelle tai maakuntaan. Alueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi toteute avat toimenpiteet koskevat maankäytönsuunni elua ja eri rahoitusvaihtoehtojen kartoi amista yhteistyössä yritysten ja alueen kun en kanssa. Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen KOKO:ssa jatketaan Tsäänssi-messujen järjestämistä yhteistyössä alueen yritysten, oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa. Kansallisissa verkostoissa käynniste yjä Advisory Board-, Living Lab- ja Innosessio -toimintamallien hyödyntämistä jatketaan alueellisina ja maakunnallisina. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat vuoden 2012 toiminnassa erityisen huomion kohteena. Alueella kohdenne avat toimenpiteet paino uvat alueen muiden toimijoiden ja kehi ämishankkeiden yhteistyössä toteute aviin toimenpiteisiin. Määrällinen mi ari: Tsäänssi 2012 tapahtumassa on esillä 30 näy eillease ajaa ja osallistujaa. Määrällinen mi ari: OAMK:n uuden Raahen malli -toiminnan ak voiminen. Tavoi eena on saada vuosi ain 30 opiskelijaa uuden toimintamallin mukaises tekemään loppuvaiheen projek opintoja tai aikuiskoulutukseen mm. konealan ja etotekniikan opintoihin. Mainetyö Mainetyö on keskeinen painopiste KOKO-ohjelman vuosien 2012 ja 2013 toiminnassa. Toteutettavat toimenpiteet suunnataan valmistuneen vies ntästrategian linjausten mukaises. Sivu 13

14 Laadullinen mi ari: Raahen seudun vies ntästrategian mukaiset tavoi eet ja toimenpiteet on jalkaute u alueen keskeisimpien toimijoiden keskuuteen. Strategian mukaiset toimenpiteet on käynniste y. Keskeiset hankkeet ja alueellinen yhteistyö Raahen seudun KOKO-ohjelman rinnakkaishankkeena haetaan vuonna 2010 käynnistyneelle ESKO-hankkeelle jatkoa vuodelle Raahen seudun KOKO-ohjelmaa toteutetaan iviissä yhteistyössä muiden alueella toteute avien elinkeinojen kehi ämis- ja aluekehityshankkeiden kanssa. Sivu 14

15 ESISELVITYKSET SEUDULLISEN KEHITTÄMISEN OSANA, ESKO II Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Hankkeen numero Ohjelma Toteuttamisalue Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kustannusarvio raportoidulla kaudella Esiselvitykset seudullisen kehittämisen osana ESKO II Pohjois Pohjanmaan liitto tulee myöhemmin Maakunnan kehittämisraha, alueellinen koheesio ja kilpailukykyohjelma Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Vihanti Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Maakunnan kehittämisraha 50 %, kuntaraha 50 % Hankkeen tausta ESKO II -hankkeessa toteutetaan esiselvityksiä Raahen seudun elinkeinostrategian mukaisten tavoi eiden saavu amiseksi. Tehtävien esiselvitysten lisäksi hankkeen toimintaan sisältyvät elinkeinoelämän kehi ämistoimenpiteiden rahoitusten valmistelu ja hakeminen. Pohjois-Suomen alueelle perustetun Barentskeskus Finland Oy:n toiminnan käynnistäminen kuuluu myös tämän hankkeen toimintaan. Kaikilla hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä on suora yhteys Raahen seudun KOKO:n ja Raahen seudun elinkeinostrategia tavoi eisiin. Hankkeen tavoite Hankkeen tavoi eena on löytää ja käynnistää toimialoi ain ja toimialoja läpileikkaavas alueelle uusia toimintoja ja/tai edelleen kehi ää jo olemassa olevia toimintoja. Hankkeessa tehtävillä toimenpiteillä tuetaan muita Raahen seutukunnan alueella toteute avia yritystoiminnan kehi ämistoimia. Hankkeen ohjausryhmänä toimii Raahen seudun KOKO:n ohjausryhmä: Kari Karjalainen, Raahen kaupunki Ma Pahkala, Pyhäjoen kunta Ari Haapakoski, Siikajoen kunta Tuukka Lisko, Vihannin Yri äjät Anita Kenakkala, Raahen TE-toimisto Seppo Heilala, kiinteistöyh öiden edustaja Tapani Piirala, koulutuksen edustaja Raimo Seikkala, Raahen Kauppakamariosaston edustaja Toni Saranpää, Pohjois-Pohjanmaan lii o Risto Pie lä, Raahen seudun yrityspalvelut Lauri Laajala, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Hankkeen toteutukseen haetaan jatkoaikaa rahoi ajalta saakka. Sivu 15

16 YRITYSNAVIKAATTORI Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Hankkeen numero Tavoiteohjelma Toimenpidekokonaisuus Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio Kustannusarvio raportoidulle kaudelle YritysNavikaattori , jatkoaika saakka Pohjois Pohjanmaan liitto A30748 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys 1: Yritystoiminnan edistäminen Raahen seutukunnan kehittämiskeskus EAKR/valtio 69,1 %, kunnat 23,5 %, yksityinen 7,4 % Taustaa Yritysten systemaa seen kehi ämiseen syntyvaiheesta kansainväliseksi tarvi in uu a palvelukonsep a sekä elinkeinoelämää palvelevien eri toimijoiden välisen yhteistyön ivistämistä. Yritys- Navikaa ori -hankkeen toimenpiteillä on luotu kolmen toimintavuoden aikana aukoton kehi ymis e, yri äjyyspolku, jonka toimenpidekomponen eja ovat uuden yri äjyyden edistäminen ja hautomotoiminta, toimialaosaamisen hyödyntäminen ja substanssiosaamisen kehi äminen sekä kansainvälistymisvalmiuksien edistäminen. Henkilöstö ja organisaa o Hankkeessa työskentelee kaksi täysipäiväistä henkilöä: projek päällikkö ja kansainvälistymispäällikkö. Ohjausryhmän kokoonpano Jukka Pekka Ansamaa, puheenjohtaja, Raahen koulutuskuntayhtymä Pia Bergström, varapuheenjohtaja, Habita Oy Timo Pieskä, jäsen, Oulun seudun amma korkeakoulu Anita Kenakkala, jäsen, Raahen seutukunnan TE-toimisto Risto Pie lä, jäsen, Raahen seudun yrityspalvelut Maire Vallirinne, varajäsen, Raahen koulutuskuntayhtymä Marko Paloniemi, varajäsen, Puumesta Oy Risto Kimari, varajäsen, Oulun seudun amma korkeakoulu Marko Salmela, varajäsen, Raahen seutukunnan TE-toimisto Lauri Laajala, varajäsen, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Katarina Timisjärvi, rahoi ajan edustaja, Pohjois-Pohjanmaan lii o Ohjausryhmän sihteerinä toimii projek päällikkö. Sivu 16

17 Hankekuvaus YritysNavikaa ori -hanke toteutetaan ajalla , josta ajanjakso on hankkeelle hae ava jatkoaika. Projek lla luodaan ko - ja ulkomaisen verko umisen sekä toimintojen koordinoinnin ja yhtenäistämisen avulla aukoton kehi ymis e, yri äjyyspolku, seutukunnan yritysten kehi ämiseksi yritysideoista jopa kansainvälisiksi yrityksiksi. Projek n sisältämät kolme toimenpidekomponen a vastaavat yritysten elinkaaren eri vaiheisiin. Komponen ssa 1 (Hautomokomponen ) pyritään hautomotoiminnalla edistämään uu a yri äjyy ä, vahvistamaan aloi avien yritysten liiketoimintaosaamista sekä tukemaan yritysten kasvua ja kehi ymistä. Komponen ssa 2 (Substanssikomponen ) edistetään eri toimialaosaajien, asiantun jaorganisaa- oiden sekä alueen yritysten välistä verko umista mm. palvelu- ja tuoteideoiden kehi ämiseksi sekä eri toimialojen välisen yhteistyön lisäämiseksi. Komponen ssa 3 (Kansainvälistymiskomponen ) edistetään seutukunnan yritysten ko - ja ulkomaista verko umista ja kansainvälistymisvalmiuksia. Erityisenä painopistealueena on tukea yritysten Barents-alueen markkinoiden hyödyntämistä. Hankkeen tavoi eena on kehi ää 1 3 pilo yrityksen toimintaa yritysideasta kansainvälistyväksi yritykseksi. Tavoi eet Hankkeen toteutusaikana ( ) määrällisenä tavoi eena on ollut kehi ää 25 hautomoyritystä, 10 yrityksen tuote- tai palveluideaa ja 8 kansainvälistyvää yritystä. Hankkeen tavoi eena on ollut osaltaan vaiku aa 50 uuden työpaikan syntymiseen ja 45 uuden yrityksen perustamiseen. Sisällöllisenä tavoi eena on myös hankkeen jatkoajalla parantaa kohdeyritysten liiketoiminta-, tuotekehitys- ja kansainvälistymisvalmiuksia, edistää verkostojen syntymistä ja toimialojen välistä yhteistyötä sekä parantaa yritysten mahdollisuu a päästä Barents-alueen markkinoille. Toimintavuonna 2012 palvellaan 10 uu a hautomoyritystä, edistetään yrityksissä 4 tuote-, palvelutai yrityskehityshanke a ja avustetaan 3 yrityksen kansainvälistymisponnistuksissa, jotka kasva avat koko hankkeen toteutusajalle asete uja määrällisiä tavoi eita. Näiden ohella jatketaan vuosina hankkeen asiakkaiksi tulleiden yritysten palvelua, järjestetään komponentei ain 1 2 seminaari laisuu a ja/tai messumatkaa. Toimenpiteet Hautomoyrityksiä seulotaan aloi avien yritysten neuvonnan kau a, yhteistyökumppaneiden järjestämien koulutusten osallistujista ja edo amalla mahdollisuuksista esim. seminaareissa. Hautomossa oleville yrityksille järjestetään teemapäiviä ja oman henkilökunnan toimesta neuvontaa sekä tarvi aessa asiantun japalveluja. Substanssikomponen n eli tuote- ja palvelukehityksen toimenpiteiden asiakkaaksi tavoitellaan yrityksiä, joiden tarpeista saadaan etoa yrityspalvelujen muusta kontaktoinnista ja hankehenkilökunnan markkinoin työstä. Teeman ympärille järjestetään myös ajankohtaisseminaareja. Kansainvälistymiskomponen n asiakkaiksi tavoitellaan yrityksiä, joille asia on ajankohtainen. Pääosa poten aalisista asiakkaista on edossa kansainvälistymiskartan myötä. Lisäksi järjestetään etoiskuja ja seminaareja sekä 1 2 messumatkaa. Sivu 17

18 Seuranta ja mi aaminen Lukumääräisten tavoi eiden toteutumista seurataan yhteistyösopimusten määrällä ja ajankohtaistapahtumien osano ajalistoilla. Hankkeesta raportoidaan Pohjois-Pohjanmaan liitolle kaksi kertaa vuodessa sekä ohjausryhmälle jokaisessa kokouksessa. Hankkeessa pyritään toteu amaan myös Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen toimintasuunnitelman mukaisia määrä- ja laatutavoi eita. Sivu 18

19 PUUSTA PITKÄLLE Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Puusta pitkälle Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Pohjois Pohjanmaan ELY keskus Hankkeen numero 8436 Ohjelma Manner Suomen Suomen maaseudun kehittämisohjelma Vasuullinen toteuttaja: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Rahoitusjako ELY keskus 75 %, yksityinen rahoitus 25 % Kokonaiskustannusarvio Kustannukset raportoidulle kaudelle Taustaa Puusta pitkälle -hankkeeseen osallistuvien yritysten toimintaympäristön muutoksessa tapahtui merki äviä muutoksia, kun yritysten suurin alihankkija InCap Furniture Oy ajautui vaikeuksiin. Yritykset toimi vat InCap Furniture Oy:lle mäntyhuonekalukomponen eja sekä teollisuuden kunnossapitopalveluja. Alihankkijan toiminnan alasajon myötä yri äjät joutuivat etsimään uusia asiakkuuksia, verkostoja ja markkinoita, jo a saisivat turva ua liiketoimintansa. Puusta pitkälle -hankehakemus jäte in Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen Hanke sai myöntävän päätöksen , eli hieman reilu vuosi hakemuksen jä ämisen jälkeen. Tä stä johtuen hankkeen aloi aminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta. Henkilöstö ja organisaa o Hanke työllistää yhden osa-aikaisen työntekijän Raahessa. Ohjausryhmän kokoonpano Raahen Seudun Kehi ämiskeskus, Lauri Laajala, puheenjohtaja Raahen seudun yrityspalvelut, Risto Pie lä, varapuheenjohtaja Nouseva Rannikkoseutu ry:n / TE- keskuksen edustaja MSJ-Wood Oy, Mikko Karhumaa, jäsen Ruukin Saha ja Höyläämö Oy, Mika Herkkola, jäsen Serman Oy, An Tuomaala, jäsen Serman Oy, Ilkka Kovalainen, jäsen Ruukki Forest Oy, Ma Jormakka, jäsen Pyhäjoen Puu Oy, Päiviö Nikki, jäsen Sihteerinä toimii hankkeen osa-aikainen työntekijä. Sivu 19

20 Hankkeen tavoi eet Hankkeen tavoi eena on reagoida puunjalostusteollisuuden yritysten toimintaympäristön muutokseen. Tavoi eena on työpaikkojen lisääminen ja palau aminen, uusien markkinoiden löytäminen erityises kansainvälises, yritysten verkostoitumisen lisääminen, kysynnän kausivaihtelujen tasaaminen sekä alueen elinkeinorakenteen monipuolisuuden turvaaminen. Hankkeen tulosodotuksena on yhteensä 25 palaute ua/uu a työpaikkaa hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä. Tavoi eena on, e ä projek n pää yessä jokaisessa yrityksessä on selkeät tuo eet, tuotantoprosessit ja toimintamallit, vähintään yksi poten aalinen vien - / tuon maa sekä järjestelmällisempi toimintakonsep koko maassa. Lisäksi hankkeen loppurapor ssa tullaan esi ämään ehdotus alueen puunjalostusteollisuuden verkoston eteenpäin viemiseksi. Toimenpiteet Suurten asiakkaiden häviäminen, talouden taantuma ja globalisoituminen ovat aiheu aneet yrityksille ongelmia, joihin vastataan hankkeen toimenpidekomponen en avulla (tukimateriaalin luominen, markkinaselvitykset, toiminnan mukau aminen sekä markkinoinnin suunni elu). Tukimateriaalien luomisen avulla yrityksille luodaan kansainvälisillekin markkinoille sopiva graafinen profiili. Markkinaselvityksien avulla kartoitetaan ko maan poten aaliset asiakkaat sekä iden fioidaan asiakassegmen t. Tavoi eena on löytää myös kansainvälisiä kaupankäyn mahdollisuuksia. Toiminnan mukau aminen pitää sisällään selvityksiä, joiden avulla yritykset mukau avat toimitusketjujaan, palvelujaan sekä tuo eitaan tuo eitaan tuo eitaan asiakastarpeita paremmin vastaaviksi. Tä män kau a tehdään myös yrityskohtaisia tuotekehitysprojekteja sekä tuotannon tehostamistoimenpiteitä. Markkinoinnin suunni elun avulla tutkitaan erilaisten myyn kanavien ja -verkostojen vaihtoehtoja sekä valitaan näistä parhaimmat, joita lähdetään rakentamaan toimiviksi kanaviksi. Hankkeen tuloksista Puusta pitkälle -hankkeella on ollut merkitystä ryhmähankkeen yritysten elinkeinorakenteen monipuolisuuden tukemiselle, kilpailukyvyn parantamiselle, toiminnan kansainvälisen tason nostamiselle sekä yritysten yhteistyön lisääntymiselle. Erityises kansainvälisiä vien mahdollisuuksia on kartoite u, ja tässä on edisty y käytännön toteu amisen asteelle. Tuote- ja tuotantoprosessien kehitystä on tapahtunut suurimmassa osassa ryhmähankkeen yrityksistä. Yritykset ovat saaneet myös raiva ua uudelleen elin laa markkinoilta. Hankkeen aikana työntekijämäärä ryhmähankkeen yrityksissä on lisääntynyt yhteensä kahdellatoista työntekijällä. Näistä kaksi on vakituista ja loput määräaikaisia työsuhteita. Puusta pitkälle -hankkeelle on saatu ELY-keskukselta rahoitus saakka sekä edelleen jatkoaikapäätös saakka. Sivu 20

21 SOFTPOLIKSEN UUSI AALTO Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Hankkeen numero Tavoiteohjelma Toimenpidekokonaisuus Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio Kustannusarvio raportoidulle kaudelle Raahen seudun yrityspalvelujen osuus raportoidulle kaudelle Softpoliksen uusi aalto Pohjois Pohjanmaan liitto A31545 Pohjois Suomen työllisyys ja kilpailukyky tavoiteohjelma 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Raahen seutukunnan kehittämiskeskus EAKR/valtio 70,0%, kunnat 22,7%, muu julkinen rahoitus 7,3% Taustaa So poliksen uusi aalto -projek pohjautuu Raahen seutukunnan elinkeinostrategian linjauksiin ICT -toimialan ja T&K -toiminnan kehi ämisestä. Elinkeinostrategian on työstänyt laaja seutukunnallinen elinkeinotoimen edustajista koostunut työryhmä, ja Raahen seutukunnan seutulautakunta on sen hyväksynyt. Lisäksi ICT -toimialan kehi ämisen yksityiskohtaisen strategian tekemiseen on osallistunut useita alan yritysten edustajia ns. ICT -foorumissa. Projek in sisältyvä T&K -toiminnan yhteistyö on linja u Raahen seutukunnan korkeakoulutoiminnan strategiassa 2020, jonka on laa nut lääninsivistysneuvos Per Kokkosen johdolla toiminut laajapohjainen Raahen kaupunginhallituksen ase ama toimikunta. Henkilöstö ja organisaa o Koko/osa aikainen Tehtävä Toteuttaja kokoaikainen Projektipäällikkö Raahen seudun yrityspalvelut osa aikainen Projektisihteeri Raahen seudun yrityspalvelut osa aikainen Projekti insinööri Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy osa aikainen Tutkimusjohtaja Oulun yliopisto osa aikainen Projektitutkija Oulun yliopisto osa aikainen Taloussihteeri Oulun yliopisto osa aikainen Yliopettaja/lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulu osa aikainen Projektisuunnittelija, tutkija Oulun seudun ammattikorkeakoulu osa aikainen Projektisuunnittelija, sunnittelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu osa aikainen Projektikoordinaattori Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sivu 21

22 Ohjausryhmän kokoonpano: Jouni Tyni, puheenjohtaja, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Antero Kyröläinen, varajäsen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Eelis Kokko, jäsen, Oulun yliopisto Eija-Rii a Niinikoski, varajäsen, Oulun yliopisto Jyrki Lai nen, jäsen, Oulun seudun amma korkeakoulu Timo Pieskä, varajäsen, Oulun seudun amma korkeakoulu Risto Pie lä, jäsen, Raahen seudun yrityspalvelut Lauri Laajala, varajäsen, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Hannu Pyykönen, jäsen, So polis Raahe Oy Tuija Nokia, varajäsen, So polis Raahe Oy Eeva Alasaarela, jäsen, Tieto Oyj Olli Nylander, varajäsen, Tieto Oyj Päivi Keisanen, rahoi ajan edustaja, Pohjois-Pohjanmaan lii o Ohjausryhmän sihteerinä toimii projek päällikkö. Hankekuvaus So poliksen uusi aalto -hanke toteutetaan ajalla Projek n toiminta jaetaan työpake eihin, jotka ovat itsenäisiä ja joiden vetovastuu on kullakin työpake n omistajalla. Kokonaisuudesta vastaa projek päällikkö. No Työpaketin nimi Toteuttaja 1 ICT toimialan strateginen toteutus Raahen seudun yrityspalvelut (Projektipäällikkö) 2 ICT toimialan strategian metalli/ict rajapinta Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 3 Pehr Brahe ICT keskuksen toimintamalli, yritysyhteistyö ja Oulun yliopisto hanketoiminnan kansainvälistäminen 4 Energiatoimialan ICT:n tutkimus ja kehitystarpeet Oulun yliopisto 5 Internet ja tietoteknologiapohjaisten innovaatiopalvelujen kehitys Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tavoi eet Projek n keskeisenä tavoi eena on Raahen seutukunnan elinkeinostrategiaan sisältyvä ICT -toimialan kehi äminen ja siihen lii yen alueen ICT -alan innovaa otoimijoiden yhteistyömallin käy öön o aminen. Yhteistyömallissa keskeisenä toimijoina ovat alueen yritykset ja näiden kanssa iviissä vuorovaikutuksessa toimivat Raahen seudun yrityspalvelut ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy sekä ICT -alan tutkimus- ja kehitystoimintaa toteu avat organisaa ot ja niiden välinen yhteistyö Pehr Brahe ICT -keskuksen muodossa. Projek n konkree sia tuloksia ovat mm. 1) Raahen alueen ICT -toimialalle luodun strategian toimenpiteiden toteu aminen 2) markkinalähtöises toimivan edistyksellisen alueellisen innovaa ojärjestelmän käy ööno o 3) suoralla EU-rahoituksella toteute avien ICT -alan soveltavan tutkimuksen hankkeiden valmistelu Sivu 22

23 Toimenpiteet Työpake n 1 toimenpiteet nouda avat ICT -toimialan strategiassa maini uja toimintalinjoja, jotka ovat: 1) So polis -brändin kehi äminen 2) osaavan työvoiman saan 3) jalostusarvon kasva aminen 4) yritystoiminnan kasvu. Työpake n 2 toimenpiteinä kartoitetaan metalli/ict -yhteistyön luomia mahdollisuuksia liiketoiminnan tehostamiseksi ja uusien tuo eiden ja palvelujen synny ämiseksi sekä ak voidaan yrityksiä/t&k -toimijoita käynnistämään tavoitetasoiltaan kansainvälisiä T&K -hankkeita. Työpake n 3 toimenpiteinä otetaan käy öön Pehr Brahe ICT -keskuksen toimintamalli, edistetään ICT -toimialan kansainvälisiä T&K -hankkeita sekä edistetään alueella orastavaa ns. Living lab -toimintaa. Työpake n 4 toimenpiteinä selvitetään voimakkaas kehi ymässä olevan energiatoimialan ICT -tarpeet ja luodaan perustaa pitkäjänteiselle energiatoimialan ja ICT -toimialan yhteistyölle. Työpake n 5 toimenpiteinä kehitetään, pilotoidaan ja otetaan käy öön uusi toimintamalli Raahen korkeakoulukampuksen T&K -toiminnassa sekä tehdään Internet- ja etoteknologiapohjaisten sovellusten kehi ämiseksi KV -hankevalmistelua. Seuranta ja mi aaminen Hankkeesta raportoidaan Pohjois-Pohjanmaan liitolle kaksi kertaa vuodessa sekä hankkeen ohjausryhmälle jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeessa noudatetaan Raahen seutukunnan kehi ämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen laatukäsikirjaa. Hankkeen mi aamiseen käytetään ICT -strategian määrällisiä mi areita mm. So polis -brändin medianäkyvyy ä, osaavan työvoiman saan in lii yvää opiskelijoiden/yritysten yhteisten ak vitee en sekä paikallisiin yrityksiin sijoi uneiden opiskelijoiden lukumäärää, jalostusarvon kasva amiseen lii yvää ICT -keskuksen T&K -hankkeiden määrää ja yritystoiminnan kasvuun lii yvää ICT -yritysten ja/tai toimipaikkojen määrää. Sivu 23

24 KULTTUURIVALSSAAMO STAAGI II Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Kulttuurivalssaamo Staagi II Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen ELY keskus / Maaseuturahasto Hankkeen numero 9610 Ohjelma Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja Leader Hankkeen hallinnoija Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Vastuullinen toteuttaja Raahen Teatterin kannatusyhdistys ry Rahoitusjako Nouseva Rannikkoseutu ry 80 %, Raahen Teatteri 20 % Kokonaiskustannusarvio Kustannusarvio raportoidulle kaudelle Taustaa Kul uurivalssaamo Staagi -kehi ämishanke toteute in elokuusta 2008 kesäkuuhun 2009 välisenä aikana. Hankkeen tavoi eena oli kehi ää toimintamalli luovien toimialojen kehi ämiselle sekä kartoi aa alueen (Raahe, Siikajoki, Vihan ja Pyhäjoki) esi ävän taiteen la. Lisäksi etsi in keinoja ryhmien toiminnan edistämiseksi ja tukemiseksi. Hankkeen aikana herätel in yhteistyötä sekä toimijoiden välillä e ä seutukunnan yrityselämän kanssa. Tä tä työtä on jatkanut elokuussa 2009 käynnistynyt Kul uurivalssaamo Staagi -hankkeen II vaihe, minkä lisäksi on toteute u käytännössä ns. esiselvityshankkeen suunnitelmia. Hanke toimii toteutustyössä koordinaa orina. Henkilöstö ja organisaa o Hankkeen projek päällikkönä työskentelee kul uurituo aja Minna Kallela. Hankkeen rahoi aa Nouseva Rannikkoseutu ry:n Leader -toimintaryhmä ja sitä hallinnoi Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Yksityisrahoi ajana sekä tärkeimpänä yhteistyökumppanina toimii Raahen Tea erin kannatusyhdistys ry. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän ideana on koota hankkeessa mukana olevat tahot yhteen varsinaisesta toteu amisesta erilliseen ryhmään, jossa edon- ja mielipiteiden vaihdon myötä syntyy hankkeen toimintaa mahdollisimman hyvin ohjaavia päätöksiä (Hanketoimijan käsikirja, Maaseutuverkoston julkaisuja 1/2008). Kul uurivalssaamo Staagi -hankkeen II vaiheen ohjausryhmän kokoonpano: Lauri Laajala, vt. johtaja, Raahen seutukunnan kehi ämiskeskus Marja-Leena Kyrö, hallituksen puheenjohtaja, Raahen Tea erin kannatusyhdistys ry, Raahe Sari Ohinmaa, taiteellinen johtaja, Raahen Tea eri, Raahe Ter u Mällinen, kul uuritoimija, Paavola, Siikajoki Heikki Tervakangas, freelancenäy elijä, Karinkannan Nuorisoseura, Siikajoki Sivu 24

25 Eija Aunola, Vihan Jukka Partanen, kuoronjohtaja, harrastajanäy elijä, Pyhäjoki Minna Kallela, projek päällikkö, Kul uurivalssaamo Staagi -hankkeen II vaihe Staagin toimia vuonna talvitea eripäivien koordinoin keväällä 2012 yhdessä seutukunnan esi ävän taiteen tekijöiden kanssa, tapahtumapaikkana Pyhäjoki - konsultoin käynnit toimijoiden luona - seutukunnallisten esi ävän taiteen tapaamisten järjestäminen - toiminta KOKO:n luovien alojen aluekehi äjien linkkinä seutukuntaan - Walssaamo -talon (esi ävän taiteen monitoimi la) käynnistyksen valmistelu - keinojen etsiminen kul uurialan amma laisten houku elemiseksi seutukuntaan Seuranta ja mi aaminen Staagi -hankkeen seuranta suoritetaan asianmukaises Nouseva Rannikkoseutu ry:n kaavakkeilla. Hankkeen loppurapor esitetään viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä. Seudullinen yhteistyö ja seudulliset verkostot Staagi ylläpitää seutukunnallista esi ävän taiteen yhteistyötä mm. järjestämällä esi ävän taiteen toimijoiden yhteistapaamisia. Hanke keski yy myös toimijakohtaisiin visii eihin, jo a mahdollisimman avoin kommunikaa o onnistuu. Muiden luovien alojen toimijoiden kanssa pidetään yllä avointa keskustelukul uuria, jo a tulevaisuudessa on luontevaa alkaa yhdistellä eri taiteen alojen osaamista seutukuntaa parhaiten palvelevalla tavalla. Lisäksi yhteistyötä tehdään seutukunnan yrityshautomon kanssa, jonne mahdolliset esi ävän taiteen hanke- ja yritysaihiot ohjataan. Staagin tavoite on saada koko seudun kul uurielämä toimimaan sulavas yhteistyössä: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori täydentävät toisiaan sekä mahdollistavat runsaan kul uuritarjonnan seutukuntalaisten ja matkailijoiden tarpeisiin. Yhteistyö muiden ohjelmien ja projek en kanssa Staagi toimii linkkinä KOKO:n luovien alojen aluekehi äjäohjelman sekä seutukunnan toimijoiden välillä. Uusia yhteistyökuvioita synnytetään esimerkiksi Keski-Suomen kul uuritoimijoiden sekä Oulun läänin kanssa. Sivu 25

26 YRITYSVERKOSTOT KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISTAJANA Hankekuvaus ja rahoitus Hankkeen nimi Toteutusaika Raportointikausi Rahoittajaviranomainen Hankkeen numero Tavoiteohjelma Toimenpidekokonaisuus Vastuullinen toteuttaja Rahoitusjako Kokonaiskustannusarvio Kustannusarvio raportoidulle kaudelle Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana Pohjois Pohjanmaan ELY keskus Dnro: Popely/0101/ /2010 Kansallinen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Raahen seudun yrityspalvelut Kuntaraha 40 %, jakaantuu tasan Oulun ja Raahen yrityspalvelujen osalle. ELY keskus 60 % Taustaa Pohjois-Suomeen ja laajemmin Barentsin alueelle on lähivuosien aikana käynnistymässä merki äviä investointeja. Energia ja kaivostoiminta ovat toimialoina tärkeimpiä. Suurin yksi äinen investoin lii yy tulevaan kuudenteen ydinvoimalaan. Yksi uuden ydinvoimalan toteu ajista on Fennovoima Oy, ja laitoksen sijoituspaikka on Pyhäjoki. Tuulivoimalat ja bioenergiahankkeet ovat myös osa tulevaisuuden kehitystrendiä, ja investoinnit niissä voivat nousta hyvinkin merki äviksi. Suuret rakennushankkeet ovat Pohjois-Pohjanmaan yrityksille merki ävä markkinapoten aali, mikäli ne valmistautuvat tulevaan rii ävän ajoissa hankkimalla uudenlaista liiketoimintaosaamista. Henkilöstö ja organisaa o Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -hanke a hallinnoi Raahen seudun yrityspalvelut ja se toteutetaan yhteistyössä BusinessOulun kanssa. Hankkeen projek päällikkönä toimii Pekka Peltomäki. Markku Uimonen BusinessOulusta on käyte ävissä projek in 50 %:n työpanoksella. Lisäksi hankkeessa ovat ak ivises mukana Kokkolan ja Ylivieskan seutukun en kehitysorganisaa ot KOSEK ja YSK. Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä myös Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan Yri äjien, Inra Ry:n ja FinNuclear ry:n kanssa. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeelle on peruste u ohjausryhmä, johon osallistuvat seutukun en yrityspalvelukeskusten nimeämät henkilöt, rahoi ajan edustaja, elinkeinoelämän edustaja sekä mahdollisuuksien mukaan myös energia-alan ja kaivosteollisuuden yritysten edustaja. Ohjausryhmän kokoonpano Esa Riippa, BusinessOulu Jonne Sandberg, Kokkolanseudun Kehitys Oy Timo Kiema, Ylivieskan seutukunta Risto Pie lä, Raahen seudun yrityspalvelut/kehi ämiskeskus Raimo Seikkala, Raahen kauppakamariosasto Petri Saravesi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Miia Himanka, Kalajoen kaupunki Sivu 26

27 Hankekuvaus ja tavoi eet Suurhankkeiden erityispiirre on se, e ä hankkeen toteu aja jakaa projek n suuriin osakokonaisuuksiin saadakseen aikataulun ja vastuut pide yä hallinnassa. Osakokonaisuuksien toteu ajat puolestaan pilkkovat omat osuutensa edelleen pienemmiksi ja valitsevat niille aliurakoitsijat ja toimi ajat. toimi ajat. toimi ajat. Tä llä tavoin toimitusketjut muodostuvat pitkiksi, ja jokainen osakokonaisuuden toteuttaja vastaa omalta osaltaan osionsa aikatauluista, laadusta ja saatavuudesta. Mitä korkeammalla arvoketjussa alueemme yritykset pystyvät toimimaan, sitä suurempiin osatoimituksiin niillä on mahdollisuudet. Vastaavas vastuu kasvaa, mikä edelly ää yrityksiltä uudenlaista osaamista. Nykyisin suuret kansalliset hankkeet ovat samalla myös kansainvälisiä hankkeita. Yrityksen on siis halli ava myös kansainvälisyyteen lii yvä osaaminen, vaikka toiminta-alueena olisikin vain Suomi. Ketjutusmalli on tänä päivänä yleises käytössä sellaisilla suuryrityksillä, kuten esim. Rautaruukki Oyj. Pienellä yrityksellä ei ole yksin mahdollisuu a päästä edes tarjoamaan tuo eitaan tai palvelujaan suoraan laajalle. Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana -projek n keskeisenä tavoi eena on muodostaa uusia ja rakenteeltaan uudenlaisia verkostoja, joissa on mukana erikokoisia ja jopa eri aloilla toimivia yrityksiä. Yritysverkostoja yhdistää yhteinen tavoite: menestyminen kansainvälisessä kilpailussa. Uusiin verkostorakenteisiin lii yy mm. yrityskonsor oiden, allianssien ja partnerikumppanuuksien muodostaminen sekä yritysten välisen yhteistyön kaikinpuolinen vahvistaminen. Hankkeen toisena tavoi eena on lisätä yritysten mahdollisuuksia projek liiketoiminnassa parantamalla niiden kilpailukykyä, kehi ämällä olemassa olevaa yritystoimintaa sekä vahvistamalla toimivien yritysten liiketoimintaosaamista koulutuksen ja ohjauksen avulla. Projek n tavoi eena on siis saada alueen yrityksille uu a osaamista kansainvälisessä ja kansallisessa projek liiketoiminnassa sekä suurissa urakoissa ja niihin lii yvissä liiketoiminnoissa. Kolmas tärkeä tavoite on erilaisen edon ja osaamistarpeen selvi äminen sekä hankitun edon väli äminen verkoston kohdeyrityksille investoin en lanteesta, osaamistarpeista, kilpailutuksesta ja tarjousmalleista. Hankkeen sisältö Toimintaympäristön kehi ämishanke koordinoi toimintaa asete ujen tavoi eiden saavu amiseksi. Hanke pitää yhtey ä asiakasyrityksiin, suurhankkeiden omistajiin, kuten energiatoimijat jne. sekä muihin alan kannalta tärkeisiin toimijoihin. Hankkeen avulla tarjotaan asiantun japalveluja yksi äisten yritysten tai yritysryhmien tarpeisiin. Varsinaiset suuremmat koulutuskokonaisuudet pyritään toteu amaan muilla rahoituselementeillä, kuten yhteishankintakoulutukset, oppilaitosten omat koulutusohjelmat sekä hyödyntämällä hankeorganisaa oiden käynnissä olevia muita hankkeita jne. Keskeinen osa toimintaa on muodostaa yritysverkostoja halukkaista, sopivista ja erilaisista yrityksistä, joiden kohdalla voidaan löytää selvät yhteiset tavoi eet iviimmän yhteistyön tekemiselle yksi äisen toiminnan täydentäjänä. Verkostojen muodostumisessa tulee päästä perinteisestä löyhästä yhteistyömallista iviiseen sopimukselliseen verkostosidonnaisuuteen. Hanke edistää verkostossa toimivien yritysten liiketoimintaosaamista projek toiminnassa, projek- hallinnassa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Yksi tärkeistä osa-alueista on valmentaa yritysten henkilökunta sekä lukemaan ja ymmärtämään kansainvälisiä tarjouspyyntöjä e ä tekemään tarjouspyyntöä vastaavan tarjouksen. Suurissa työurakoissa ja kansainvälisessä projek toiminnassa on keskeinen merkitys toimintaan osallistuvien yritysten laatujärjestelmien rakentamisella. Ilman laatujärjestelmää yritysten mahdollisuudet nousta arvoketjussa ovat vähäiset. Ydinvoimalatyömaalla toiminnan tulee olla tarkoin Sivu 27