Pöytäkirja Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Ympäristölautakunta N:o 6 / 2010 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kokoushuone 5 Aika klo Saapuvilla olleet jäsenet Arto Korkeamäki puheenjohtaja, :t Esa Ala-Kyyny jäsen Paula Kaleva jäsen Merja Kangasniemi jäsen Timo Lahdenmaa jäsen Jukka Lilja jäsen Aili Rajala jäsen Heikki Tuomela jäsen Niilo Ketomäki varajäsen (Piia Ylikoski) Poissaolleet Piia Ylikoski varapuheenjohtaja Jukka Pitkäranta jäsen Muut saapuvilla olleet Tapani Ojala esittelijä, ympäristöpalvelujohtaja Mirja Loukko pöytäkirjanpitäjä Niina Yli-Keturi asiantuntija, ympäristösihteeri Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Asiat :t 34-44, sivut Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Merja Kangasniemi ja Timo Lahdenmaa Pöytäkirja tarkastetaan Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä :t :t Niilo Ketomäki Arto Korkeamäki Mirja Loukko Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Kauhajoki Merja Kangasniemi Timo Lahdenmaa Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kauhajoen kaupungintalolla Pöytäkirjanpitäjä Mirja Loukko

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta Ympäristöltk 34 Ympäristölautakunnan puheenjohtajan Arto Korkeamäen ilmoitettua puhelimitse myöhästyvänsä kokouksen alusta ja varapuheenjohtajan ollessa estyneenä saapumaan kokoukseen lautakunnan varajäsen Niilo Ketomäki avasi kokouksen ja totesi paikalla olevat ja poissaolevat kokouksen osanottajat. Heikki Tuomelan ehdottamana ja muiden kannattamana kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Niilo Ketomäki siihen saakka, kunnes puheenjohtaja saapuu.

3 Ympäristölupahakemus turkistarhan ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi Teuvalla / Timo Peltoniemi Valmistelija: vs.ympäristösihteeri Outi Perkiö, lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 35 Timo Peltoniemi on jättänyt ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n mukaisen hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on laitettu vireille Teuvan kunnan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan nojalla, jossa määrätään jättämään hakemus ympäristölupamääräyksien tarkistamiseksi mennessä sekä esittämään selvitykset eläinsuojan lannan varastoinnista ja hyötykäytöstä. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla välisen ajan. Vireilläolosta on lähetetty kirjeitse tieto asianosaisille naapurikiinteistöjen haltijoille. Turkistarha sijaitsee Teuvan kunnan Horon kylän tiloilla Peltokarhu RN:o 8:92 ja Tuomela RN:o 8:159. Tarha sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jossa ei ole kaavaa. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Lähimpään naapurin kiinteistörajaan on matkaa 220 metriä. Tilalla on tällä hetkellä yhdeksän varjotaloa. Tilan noin 200 siitosnaaraseläimestä pääosa on kettuja ja osa supeja. Voimassa oleva ympäristölupa on 400 siitosnaarasketulle. Häkkien lanta-alustat toimivat lannan varastointitilana, joista lanta poistetaan tilalla sijaitsevaan kuivalantalaan. Kuivalantalan tilavuus on 240 m 3. Luvan haltijalla on syntyvästä lannasta vuosille voimassa oleva lannan luovutussopimus. Syntyvät jätevedet kerätään osalla varjotaloista umpisäiliöön ja osalla johdetaan maasuodattimeen. Umpisäiliöistä jätevedet levitetään tuotannonharjoittajan omille pelloille. Kuolleet eläimet säilytetään pakkasaikaan tilalla lavalla tai toiminnanharjoittajan kodin ulkorakennuksen pakastimessa ennen Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn toimittamista. Muut tilalla syntyvät jätteet toimitetaan jätehuoltomääräyksien mukaisesti asuinrakennuksen keittiö- tai karkeajäteastiaan tai hyötykäyttöasemalle. Vs.ympäristösihteeri on suorittanut tilalla tarkastuksen Toiminta täyttää lainsäädännön ja voimassa olevien ympäristölupamääräyksien vaatimukset muilta, paitsi maasuodattimen puhdistustehon tarkkailun osalta. Turkistarhalla käytössä olevaa maasuodattimen puhdistustehoa ei ole seurattu ympäristöluvan lupamääräyksen 15 mukaisesti. Tarkistetussa ympäristöluvassa muutetaan turkistarhan laajentumista koskevan määräyksen määräaikoja, oikea viranomainen laajennusta ja

4 120 Ympäristöltk 35 (jatkoa 2) olosuhteiden muutosta koskevaan määräykseen sekä maasuodatinta koskevaa määräystä. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Timo Peltoniemelle liitteen mukaisen tarkistetun ympäristöluvan, esityslistan liite 1 / ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta. Lupapäätös on pöytäkirjan liitteenä nro 1 / ympäristölautakunta

5 Ympäristölupahakemus kalkkunakasvattamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi Teuvalla / Jari Mäenpää Valmistelija: vs.ympäristösihteeri Outi Perkiö, lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 36 Jari Mäenpää on jättänyt täydennetyn ympäristönsuojelulain (86/2000) 55 :n mukaisen hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on laitettu vireille Teuvan kunnan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan nojalla, jossa määrätään jättämään hakemus ympäristölupamääräyksien tarkistamiseksi mennessä sekä esittämään selvitykset eläinsuojan lannan varastoinnista ja hyötykäytöstä. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla välisen ajan. Vireilläolosta on lähetetty kirjeitse tieto asianosaisille naapurikiinteistöjen haltijoille, yhteensä neljään osoitteeseen. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, johon hakijalle on annettu mahdollisuus vastineen antoon. Eläinsuoja sijaitsee Teuvan kunnan Riipin kylän tilalla Metsälä RN:o 11:22 ja etälantala tilalla Jarinranta RN:o 3:156. Eläinsuojan ympäristö on pääosin metsää. Lähin asuttu rakennus sijaitsee noin 360 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuojasta lähimpään asuttuun naapurikiinteistön rajaan on matkaa 350 metriä. Peltoalueella sijaitsevasta etälantalasta matkaa lähimpään asuttuun kiinteistöön on noin 370 metriä. Eläinsuojassa kasvatetaan kalkkunoita yksilön erissä. Lannan käsittely on kestokuivikepohja, joka vaihdetaan kasvatuserän vaihtuessa noin 2,7 kertaa vuodessa. Kuivikkeena käytetään kutteria tai turvetta. Tilalla on käytössä 450 m 3 kuivalantala, joka on katettu. Kasvatuserien välissä eläinsuoja pestään ja desinfioidaan ulkopuolisen toimijan toimesta. Pesuvedet sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 30 m 3 umpisäiliöön. Kuivalanta ja pesuvedet levitetään pelloille. Tilalla on hakijan maitotilan kanssa levityspinta-alaa käytettävissä yhteensä 87 ha, joka riittää nykyiselle toiminnalle. Hakemus ja tuotantolaitos etälantaloineen on tarkastettu. Tällä hetkellä voimassa oleva lupa on myönnetty kalkkunan eläinsuojalle, mutta toimintaa ei ole toistaiseksi laajennettu yksilöä suuremmaksi. Nykyinen toiminta täyttää lainsäädännön ja voimassa olevien ympäristölupamääräyksien vaatimukset. Ympäristöministeriö antoi uuden kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen, jossa lannan ravinnepitoisuuden kasvun myötä on lannan levitykseen vaadittavan peltopinta-alan mitoitusarvoja nostettu. Uudistetun ohjeen suositusten mukaan vaadittava levitysala

6 122 Ympäristöltk 36 (jatkoa 2) kalkkunan lannalle on 267 ha, joka on 89 ha enemmän voimassa olevan luvan levityspinta-alasta. Voimassa olevia ympäristölupamääräyksiä on tarpeen muuttaa lannanlevitysalan suhteen, laajennusvaiheiden määräaikojen suhteen sekä muuttaa kahteen muuhun lupamääräykseen viranomainen. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Jari Mäenpäälle liitteen mukaisen tarkistetun ympäristöluvan kalkkunankasvattamolle, esityslistan liite 2 / ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta. Lupapäätös on pöytäkirjan liitteenä nro 2 / ympäristölautakunta

7 Lausunto Joonas Peltolan turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta Parjakannevalla Kauhajoella Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh sähköposti: Ympäristöltk 37 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualue on pyytänyt Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausuntoa Joonas Peltolan ympäristölupahakemuksesta LSSA- VI/179/04.08/2010. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Ympäristölupahakemus koskee turvetuotantoa Kauhajoella Parjakannevalla. Neva on kokonaisuudessaan 305 ha:n suuruinen alue Kauhajoen kaupungin keskustasta noin 5 km lounaaseen. Alueelle suunnitellaan uutta turvetuotantoa 43,69 ha. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee peltojen keskellä ja ainoastaan suoalueen eteläosassa se rajoittuu kivennäismaahan. Suon korkeus merenpinnasta on metriä. Parjakannevan turvekerrostumien keskipaksuus on 4,2 metriä, josta heikosti maatuneen turvekerroksen paksuus on 2 metriä. Suunnitellun turvetuotantoalueen jätevedet laskevat Päntäneenjokeen ja edelleen Kainastonjoen kautta Kyrönjokeen. Parjakannevan tuotantoalue kuluu Kyrönjoen valuma-alueeseen ja Kainastonjoen osaalueeseen Päntäneenjoen valuma-alue (42.097). Etäisyys Päntäneenjokeen on 0,7 km ja Kainastonjokeen noin 5,8 km. Tuotantoalueen jätevesien käsittely hoidetaan sarkaoja-altain, päistepidättimin, virtauksenpidättimin sekä laskeutusaltaan (700 m², 350 m³) kautta pintavalutuskenttään. Pintavalutuskenttä on suunnitelmien mukaan noin 2,96 ha. Pintavalutuskentän koko on 6,8 % tuotantoalasta ja se toteutettaisiin viljelemättömälle pellolle, jota voidaan pitää rikkakasvien valtaamana niittynä. Tuotanto on jyrsinturvetta ja sitä markkinoidaan kuivikkeeksi, ympäristöturpeeksi ja myöhemmässä vaiheessa polttoon lämpölaitoksille. Tuotannon kestoajaksi on laskettu 25 vuotta ja tuotannon arvioitu määrä on m³/ha/v. Tuotantoa on suunniteltu käynnistettäväksi Lähin asutus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta koilliseen. Alle 500 metrin etäisyydellä on yhdeksän asuinkiinteistöä. Turvetuotantoalue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tuotantoalueelle tulee kaksi kuormitustarkkailupistettä sekä yksi vesistötarkkailupiste. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa, huhtitoukokuussa, elo-syyskuussa ja lokakuussa.

8 124 Ympäristöltk 37 (jatkoa 2) Suunnitellulta tuotantoalueelta on tehty luontoselvitys, joka on toteutettu välisenä aikana. Parjakanneva on vaatimaton keidassuo koostuen erilaisista rämetyypeistä. Reunoiltaan alue on jo melko kookastakin puustoa kasvavaa isovarpurämevyöhykettä. Suoalueen keskusta kohoaa useita metrejä ympäröivää peltoaluetta korkeammalle. Reunavyöhykkeeltä havainnointiin melko runsaasti linnustoa, sen sijaan varsinaiselta tuotantoalueelta ei havaintoja juurikaan kertynyt. Alueella esiintynyt linnusto on seudulle hyvin tyypillistä niin lajimäärältään kuin lajeiltaan. Uhanalaisia tai seudulle harvinaisia lajeja ei tavattu. Lintudirektiivin I-liitteen lajeista tavattiin alueelta kurki, joka ei kuitenkaan pesinyt alueella. Kasvillisuuden osalta alue on heikosti kehittynyttä keidassuota. Alueen keskiosa on pientä mäntyä kasvavaa kanerva-variksenmarjasuokukka-valokkivaltaista aluetta. Kartoituksessa ei havaittu uhanalaisia tai muuten seudulla harvinaisia lajeja. Luontokartoituksen pohjalta on todettavissa, ettei tuotantoalue uhkaa uhanalaisia lintu- tai kasvilajeja. Myöskään lähialueella ei ole tiedossa mitään sellaisia luontoarvoja, joiden tulevaisuus olisi vaarassa turvetuotannon seurauksena. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa puoltavan lausunnon Joonas Peltolan turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta seuraavin ehdoin: Lähiasutuksen läheisyyden vuoksi on aiheellista pyrkiä rajoittamaan lähiasutukselle aiheutuvaa haittaa melun osalta siten, ettei toiminta aiheuta Valtioneuvoston melupäätöksen 993/1992 vastaista seuraamusta. Hakija tulee edellyttää tarvittaessa suorittamaan melumittaukset. Jos tarvetta melun rajoittamiseen ilmenee, tulee rajoittaa varsinkin yöaikaista toimintaa (klo 22-7) asutuksen lähietäisyydellä. Hakija tulee myös edellyttää tarvittaessa kustannuksillaan seuraamaan pölyn määrää lähiasutuksen alueella. Pintavalutuskenttä toimii vain maaperän ollessa sula, joten talviaikana tulee turvetuotantoalueen muiden vesiensuojelurakenteiden olla kunnossa ja huollettuina. Turvetuotantokentän ojapituudet ovat enimmillään 920 metriä ja alueella on ojaa noin 500 metriä hehtaarilla. Tuulen aiheuttaman kuivan jyrsinturpeen pintavirtauksen ja voimakkaiden sateiden vaikutus on merkittävä. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan vesiensuojelurakenteiden kunnosta, puhdistuksesta sekä ja huollosta tarvittaessa myös tuotantokaudella. Pintavalutuskenttä perustettaisiin viljelystä poistuvalle pellolle, joten on tärkeää, että pintavalutuskentäksi suunnitellulle alueelle saadaan ensivaiheessa kunnon kasvillisuus. Kasvillisuuskenttä tulee rakentaa huolellisesti oikovirtauksien estämiseksi. Hakija tulee velvoittaa jälkihoitotoimenpiteissä huolehtimaan turvetuotannon loputtua kolmen viiden

9 125 Ympäristöltk 37 (jatkoa 3) vuoden ajan vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja hoidosta. Tämä on tärkeää, koska kestää vuosia ennen kuin puhdas turvetuotantokenttä saa suojakasvillisuuden pintaansa. Hakijan on kustannuksillaan suoritettava vesistötarkkailua Länsi- ja Sisä- Suomen ELY:n hyväksi katsomalla tavalla. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista on tiedotettava myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoitteella PL 100, Kauhajoki. Hakijan on järjestettävä alueen jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Puheenjohtaja Arto Korkeamäki saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo ja jatkoi kokouksen puheenjohtajana seuraavasta pykälästä alkaen.

10 Lausunto Vapo Oy:n turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta Vasikkanevalla Jalasjärvellä Valmistelija: vs.ympäristösihteeri Outi Perkiö, lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh , sähköposti: Ympäristöltk 38 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualue on pyytänyt Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausuntoa Vapo Oy:n Vasikkanevan ympäristölupahakemuksesta sekä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta, LSSA- VI/196/04.08/2010. Lausunto on pyydetty antamaan mennessä. Vasikkaneva sijaitsee Jalasjärvellä Ikkeläjärven ja Ilvesjoen välimaastossa. Tuotantoalue on aivan Kauhajoen rajan läheisyydessä. Lupaa haetaan jo tuotannossa olleille alueille, joissa ympäristöluvan voimassaolo on päättynyt Tuotantoalue käsittää yhdeksän erillistä aluetta, joista seitsemän on vanhoja auma-alueita. Alueella on tällä hetkellä tuotannossa noin 30 ha:n Pikku Vasikkaneva. Turvetuotantoa alueella on ollut vuodesta 1976 lähtien. Vasikkanevalla tuotetaan jyrsin- ja ympäristöturvetta, yhteensä m³/vuosi. Tuotantoalueella on käytössä perustason vesienkäsittelyrakenteet (sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet, pintapuomilla ja padottavalla rakenteella varustetut laskeutusaltaat). Pikku Vasikkanevalla on lisäksi kosteikkokäsittely. Lupaa haettavalle alueelle ja Pikku Vasikkanevalle yhteensä esitetään neljää kosteikkoa, jonne vedet johdetaan gravitaatiolla ympärivuotisesti. Ainoastaan tuotantoalueelta 5 valumavesiä ei johdeta ympärivuotisesti kosteikolle, vaan alueelta vain sulanmaan aikaan pumpataan vedet. Muuten vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta. Kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen vesistöön reittiä Vasikkaluoma- Liikaluoma- Ilvesjoki- Mustajoki- Jalasjoki- Jalasjärvi. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tuotantoalueelta noin 1,4 km itään Holkontien varrella. Alueen lähellä sijaitsee 1,5-4,1 km etäisyydellä kolme pohjavesialuetta; Lähteenmäki, Koivuniemi ja Rytineva. Suojelukohteita lähistöllä sijaitsee kolme, joista Näsimäenlehto on 300 m etäisyydellä. Kauhajoen puolella noin 1 km päässä on Hakoneva- Mustasaarennevan soidensuojelu- ja Natura alue. Yli 5 km etäisyydellä tuotantoalueesta etelään on Jäkäläneva-Isonevan soidensuojelu- ja Natura alue. Hakijan mukaan turvetuotanto ei aiheuta merkittävää melu-, pöly- tai liikennehaittaa lähialueelle, eikä se pitkien etäisyyksien vuoksi vaikuta pohjavesiin.

11 127 Ympäristöltk 38 (jatkoa 2) Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunnalle ei ole huomautettavaa Vapo Oy.n Vasikkanevan turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

12 Lausunto Vapo Oy:n turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta Vähäkoihnassa Kauhajoella Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi, puh sähköposti: Ympäristöltk 39 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta, diaarinumero LSSAVI/ 193/04.08/2010. Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain mukaista lupaa turvetuotannolle Vähäkoihnaan ja vesilain vesienjohtamislupaa. Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Alue, jolle haetaan lupaa turvetuotannolle, sijaitsee Iso Koihnannevalla Ikkeläjärvellä noin 17 km Kauhajoen keskustasta itäkaakkoon. Tuotantoalueesta käytetään nimitystä Vähäkoihna erotuksena hakijan tuotannossa olevaan Koihnannevan turvetuotantoalueeseen. Vähäkoihna on kokonaan uutta turvetuotantoaluetta ja haettavan alueen koko on aumaalueineen 44,3 ha. Vähäkoihnan hankealue sijaitsee laajalla metsä- ja suoalueella. Lähin asuinrakennus sijaitsee 2,5 km:n etäisyydellä. Vähäkoihnan välittömässä läheisyydessä, lähimmillään 200 m:n päässä, on Natura ja soidensuojelukohde Iso Koihnanneva ja Lutakkokeitaat. 4,1 km:n etäisyydellä on Mustasaarennevan-Hakonevan Natura ja soidensuojelualueen osa. Lähimmät pohjavesialueet ovat Korkiakangas 0,9 km:n etäisyydellä hankealueen kaakkoispuolella ja Heikinkangas 1,9 km:n päässä hankealueen länsipuolella. Alle 5 km:n säteellä hankealueesta sijaitsee vielä Rydinnevan ja Iso-Nummikankaan pohjavesialueet. Hankealue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella Kyrönjoen valuma-alueella, jossa on voimassa suunnittelumääräys III eli turvetuotannon suunnittelussa tulee huomioida vesistövaikutus siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Tuotantoalueen kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta. Se alkaa tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tämän jälkeen tehdään eristysojat ja paloaltaat ja edelleen vesiensuojelurakenteet, lasku-, kokooja-, sarka- ja reunaojat. Tuotantovaihe kestää noin vuotta päättyen noin Tarkoituksena on tuottaa pääosin jyrsinturvetta m 3 / vuosi. Tuotantoalueelta tuotetaan myös tarpeen mukaan palaturvetta sekä alkuvuosina ympäristöturvetta lähialueelle. Jälkihoitovaiheessa tuotannosta poistuneelta alueelta poistetaan tarpeettomat rakenteet ja mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittely rajataan erilliseksi. Alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisen määräämän ajan.

13 129 Ympäristöltk 39 (jatkoa 2) Mahdollisia jälkikäyttömuotoja tuotannosta poistuneille alueille on metsittäminen ja viljely. Tuotantoalueella on käytössä perusvesiensuojelurakenteet (sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet, pintapuomilla ja padottavalla rakenteella varustetut laskeutusaltaat) sekä pumppausallas ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Vedet ohjataan pintavalutuskenttään pumppaamalla ne kentän yläreunaan pengerrettävään jako-ojaan. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,2 ha ja valuma-alue 47,5 ha eli kentän pinta-alue on 4,6 % valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä perustetaan ojittamattomaan suohon, jonka turvepaksuus on yli 2 m. Kuivatusvedet johdetaan Koihnanluoman kautta Myllyluoman ja siitä edelleen Ikkelänjokeen. Vesireitin pituus Ikkeläjokeen on noin 5 km. Hakijan mukaan turvetuotannosta ei aiheudu merkittävää pöly tai meluhaittaa hankealueen syrjäisen sijainnin vuoksi. Vesitaloudellinen haitta korvataan vuosittaisella kalatalousmaksulla. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Vapo Oy:n Vähäkoihnan turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta: Etelä-Pohjanmaan päivätyn maakuntakaavan kaavaselostuksessa linjataan turvetuotannosta, että turvetuotantoa tulee ohjata ensisijaisesti jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille, ei luonnontilaisille soille, paikalliset ja seudulliset suojeluarvot tulee huomioida, eikä pohjavesialueiden vedenlaatua saa vaarantaa. Turvetuotannon haittoja tulee vähentää käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita menettelytapoja. Vesistövaikutusten arvioinnissa tulee huomioida jatkuva, osittain muuttuva tuotantoalueilta tuleva kuormitus, joka johtuu mm. suotyypistä, turpeen laadusta ja turvekerroksen paksuudesta. Uudet tuotantoalueet tulisi ohjata maakuntakaavan mukaisesti. Vähäkoihnan alue liittyy suurempaan Iso Koihnannevan metsä- ja suoalueeseen yhdessä läheisten natura 2000 ja soidensuojelualueiden kanssa. Hankealue on pääosin luonnontilaista, ojittamatonta suota, jolloin alueen ottaminen turvetuotantoon tuhoaa alueella pesivien silmälläpidettävien ja lintudirektiivin liitteen 2 erityissuojeltavien (teeri, sinisuohaukka, kapustarinta, käki) eliölajien pesimis- ja esiintymisalueet sekä kasvillisuusselvityksessä mainitut vaarantuneet ja silmälläpidettävät suotyypit. Hyönteislajiston, kuten päiväperhosten, esiintymistä hakemusalueella ei ole selvitetty. Turvetuotannon haitalliset vaikutukset alapuolisiin vesistöihin tulee huomioida. Alapuolinen Myllyluoma on arvokas ja maisemallisesti kaunis pienvesi, sekä Ikkelänjoki on maakuntakaavassakin mainittu erityissuojeltava vesistö. Myllyluoman ekologinen tila tulee selvittää. Hakijan on

14 130 Ympäristöltk 39 (jatkoa 3) kustannuksellaan suoritettava vesistötarkkailua Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksi katsomalla tavalla. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista on tiedotettava myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle osoitteella PL 100, Kauhajoki. Hakija ilmoittaa hakemuksen liitteessä olevassa Natura vaikutusselvityksessä, että tuotantoalueelta tulevaa pölyä ja melua vaimentavat tehokkaasti puustoiset alueet tuotantoalueen ja suojelualueiden välissä. Kyseiset metsäalueet eivät kuitenkaan ole Vapo Oy:n omistuksessa tai hallinnassa, joten suojaava puusto on mahdollista hakata kyseisiltä alueilta. Melutaso suojelualueilla tulisi mitata ja melutasolle suojelualueilla tulisi asettaa raja-arvot. Hakijan on järjestettävä alueen jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Käsittely: Käsittelyn aikana ympäristöpalvelujohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavalla lisäyksellä: Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten ympäristölautakunta suhtautuu kielteisesti ympäristöluvan myöntämiseen, koska se on maakuntakaavan vastainen sekä rikkoo luonnon kannalta arvokkaan yhtenäisen laajan suoalueen. Ympäristölautakunnan päätös: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

15 Lausunto Vapo Oy:n turvetuotannon ympäristölupahakemuksesta Kontionevalla Kauhajoen ja Jalasjärven alueella Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh sähköposti: Ympäristöltk 40 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausuntoa Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta LSSAVI/190/04.08/2010 turvetuotannolle Kauhajoen ja Jalasjärven alueella olevalle Kontionevalle. Hakija on myös täydentänyt hakemustaan YSL 101 :n mukaisella anomuksella aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Kontioneva sijaitsee Kauhajoella Ikkeläjärven pohjoispuolella Kauhajoen ja Jalasjärven kuntien rajalla. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 99,7 ha ja se on vanhaa tuotannossa olevaa aluetta. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja tuotannon on arvioitu päättyvän Vuosittainen tuotantomäärä on noin m³. Turvetuotantoalueen jätevedet laskevat vesiensuojelurakenteiden kautta 40,8 ha:n alalta Pettuluomaan ja edelleen Jalasjoen kautta Pitkämön tekojärveen ja 58,9 ha:n alalta laskuojan kautta Jukanluomaan ja edelleen Jalasjärveen. Tuotantoalueesta noin 45 ha on varsinaisesti Kauhajoen kaupungin alueella. Turvetuotantoalueen jätevesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet ja laskeutusaltaat, sekä kosteikkoaltaat tai pintavalutuskentät. Kauhajoen alueelta olevilta tuotantopelloilta jätevedet johdetaan kasvillisuuskosteikon kautta Jalasjärveen. Kasvillisuuskosteikon pinta-ala on 3,6 ha, joka vastaa noin 7,1 % tuotantoalasta. Muuten tehostetussa vesiensuojelussa ovat käytössä kosteikot sekä yksi pintavalutuskenttä. Lähimmät asutut asuinrakennukset sijaitsevat noin 2,1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta lounaaseen Ikkeläjärven kiertotien varrella. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin on noin 2,1 km:n etäisyydellä oleva Laksonperän vesiosuuskunnan pohjavesialue ja vedenottamo 2,3 km:n etäisyydellä alueelta lounaaseen. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa puoltavan lausunnon Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta Kontionevan tuotantoalueelle seuraavin lupaehdoin: Pintavalutuskentän käyttöiäksi neitseelliseen nevaan on arvioitu olevan vuotta. Suunniteltu tuotanto loppuisi alueella noin ,

16 132 Ympäristöltk 40 (jatkoa 2) joten on aiheellista myöntää lupa tältä osin toistaiseksi voimassa olevana ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää lupaviranomaiselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää jätevesien käsittelyjärjestelmä lopulle tuotantoajalle. Hakijan on suoritettava kalataloustarkkailua alapuolisissa vesistöissä Aluehallintoviraston edellyttämin velvoittein. Hakijan on järjestettävä alueella jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Turvetuotantoalueella ollaan jatkuvasti tekemisissä koneiden kanssa, joissa käytetään moottori- ja hydrauliikkaöljyjä. Tuotantokentillä syntyy myös keittiö- ja karkeajätettä sekä esim. metalliromua ja ongelmajätteitä. Tuotantoalueella syntyy myös huomattavia määriä turveaumojen talvipeittona käytettävää aumamuovia. Hakijalle tulee asettaa velvollisuus huolehtia vesiensuojelurakenteiden kunnosta kolmen vuoden ajan tuotannon päättymisestä. Hakija ei saa siirtää velvoitetta esim. maanomistajille palauttaessaan vuokramaat vuokraajilleen. Jälkihoitovelvoitteen asettaminen on tärkeää, sillä kestää jonkin aikaan ennenkuin paljas tuotantoalue saa sitovaa kasvillisuutta pintaansa. Luvanhakijalle voidaan myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen oikeus aloittaa työt muutoksenhausta huolimatta. Turvetuotannossa olevan kentän aukaiseminen muuttaa lopullisesti luonto-olosuhteita sekä maisemaa, jolloin sen palauttaminen entiselleen ei onnistu ja tällöin muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. Nyt kyseessä on jo pitempään tuotannossa ollut alue, jonka palauttaminen ennalleen on jo käytännössä mahdotonta. Myös osa vesiensuojelurakenteista on jo käytössä. Tärkeintä on, että täydentävät vesiensuojeluratkaisut toteutetaan viivytyksettä ja olemassa olevat turvetuotannon jätevesien käsittelyn perusratkaisut pidetään kunnossa ja huollettuina. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

17 Vapautusanomus jätevesiviemäriin liittymisestä Teuvalla / Maija Heinola Valmistelija: vs.ympäristösihteeri Outi Perkiö, lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 41 Vesihuoltolain (119/2001) 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen 8 :n mukaisesti hyväksytyllä toiminta-alueella kiinteistön on liityttävä viemäriin ja vesijohtoon. Toiminta-alueella olevia liittymättömiä kiinteistöjä on kehotettu liittymään vesihuoltolain mukaisesti viemäriin. Kiinteistö voi hakea vapautusta liittymisvelvollisuudesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vapautus tulee myöntää vesihuoltolain 11 :n nojalla, jos seuraavat edellytykset kiinteistön kohdalla täyttyvät: 1. Liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palveluiden vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy; 2. vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista; 3. sekä lisäksi kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Teuvan ympäristölautakunta on velvoittanut vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella olevia kiinteistöjä liittymään viemäriverkkoon. Kiinteistöille, jotka eivät olleet liittyneet viemäriverkkoon mennessä lähetettiin kirjeitse kehotus ottaa yhteyttä Teuvan tekniseen toimeen viemäriin liittymisasiassa. Maija Heinolan kiinteistö Heinola ll RN:o 3:174 on velvoitettu liittymään viemäriverkkoon, mutta muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Maija Heinola jätti vapautushakemuksen liittymisvelvollisuudesta viemäriin. Ko. kiinteistöllä sijaitsee yhden talouden asunto, joka on tällä hetkellä asumaton. Kiinteistölle tulee kunnan vesijohdosta talousvesi ja vedenkulutus on ollut vuodesta 2006 lähtien alle 60 m 3 vuodessa vähentyen koko ajan. Kuluvana vuonna veden kulutus on ollut lähes olematonta. Syntyvät jätevedet johdetaan kolmiosaisen sakokaivon kautta ojaan. Vapautusanomuksen perustelut: - taloudellinen kohtuuttomuus; eläkeläinen - vähäinen jätevesien määrä; kiinteistö asumaton - nykyinen jätevesienkäsittely ei aiheuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle Vapautusanomuksesta on pyydetty lausunnot Teuvan kunnan vesihuoltolaitokselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Terveystarkastaja on lausunnossaan todennut, ettei vapautuksen myöntämisestä voida

18 134 Ympäristöltk 41 (jatkoa 2) katsoa aiheutuvan terveyshaittaa. Vapautus tulisi kuitenkin myöntää sellaisena, että se on sidottu hakijoihin ja hakemuksessa vallitseviin olosuhteisiin. Teuvan vesilaitos esittää lausunnossaan, että lähin liittymiskohta on n. 35 m päässä Pitkätien kulmauksessa. Arvioitu liittymiskustannus kiinteistölle olisi euroa. Lausunnon mukaan vapautus liittymisvelvollisuudesta tulisi myöntää siten, että kiinteistö tulee liittää viemäriverkkoon, kun se palautuu vakituiseen asumis- tai kesäasutuskäyttöön. Hakijalle on toimitettu vesihuoltolaitoksen ja terveystarkastajan lausunnot vastineen antoa varten. Hakija ei ole antanut asiassa vastinetta. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää kumota Teuvan ympäristölautakunnan antaman 63 :n päätöksen Teuvan kunnan vesilaitoksen viemäriverkkoon liittämisestä Maija Heinolan kiinteistön Heinola ll Rn:o 3:174 osalta ja myöntää kiinteistölle vesihuoltolain 11 :n mukaisen vapautuksen määräaikaisena saakka seuraavin ehdoin: 1. Olosuhteiden muuttuessa (omistajan/haltijan muuttuessa, asukasmäärän kasvaessa, vesikalusteiden varustelutason lisääntyessä) tulee kiinteistö liittää viemäriverkostoon tai vapautusta liittymisvelvollisuudesta hakea uudelleen. Kiinteistön myyntitilanteessa tai haltijan muuttuessa on tämä päätös tuotava esille kiinteistön uudelle omistajalle/haltijalle. 2. Nykyisen jätevesijärjestelmän kunnosta pidetään huolta tyhjentämällä saostuskaivot aina tarvittaessa. Tositteet tyhjennyksistä tulee esittää ympäristöviranomaiselle pyydettäessä. Päätöksen perustelut: Vesihuoltolain 11 :n mukaiset edellytykset vapautukselle täyttyvät. Viemäriverkkoon liittymisen voidaan katsoa aiheuttavan taloudellista kohtuuttomuutta ottaen huomioon kiinteistön asukkaan iän, elämäntilanteen sekä kiinteistön käyttöaste. Kiinteistön vuosittaisen vedenkulutuksen perusteella syntyviä jätevesiä voidaan pitää vähäisinä. Kiinteistön vapauttaminen liittymisvelvollisuudesta ei vaaranna vesihuollon taloudellista tai asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellä esitetyn mukaisesti hoidettuna jätevesien käsittelystä ei voida katsoa aiheutuvan sellaista terveyshaittaa tai haittaa ympäristölle, joka estäisi vapautuksen myöntämisen. Käsittely: Käsittelyn aikana ympäristöpalvelujohtaja muutti päätösehdotuksen ensimmäisen lauseen lopun muotoon; myöntää kiinteistölle vesihuoltolain 11 :n mukaisen vapautuksen määräaikaisena saakka seuraavin ehdoin:

19 135 Ympäristöltk 41 (jatkoa 2) Ympäristölautakunnan päätös: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

20 Jaakko Kohtalan vesilain mukainen hakemus valtaojan siirtämiseksi Teuvan kunnan Kauppilan kylässä Valmistelija/ lisätiedot: ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi, puh , sähköposti: Ympäristöltk 42 Jaakko Kohtala hakee saapuneella hakemuksella ympäristölautakunnalta vesilain 6. luvun 8 :n mukaista suostumusta valtaojan siirtämiseksi hallinnassaan olevien Teuvan kunnan Pajuustossa sijaitsevien pelkolohkojensa alueella. Jaakko Kohtalalla on kyseisellä alueella viljelyssä 27 ha maata seitsemällä eri peltolohkolla. Uusilla ojajärjestelyillä peltolohkot on mahdollista saada yhtenäiseksi lohkoksi, mikä parantaa viljelyn kustannustehokkuutta. Vesilain 6. luvun 8 :ssä sanotaan: Kun oja on tehty toisen maalle, voidaan maanomistajalle myöntää oikeus omalla kustannuksellaan muuttaa ojan asemaa ja suuntaa, mikäli se voi tapahtua vähentämättä ojasta saatavaa hyötyä ja aiheuttamatta sanottavaa lisäkustannusta sille joka käyttää ojaa hyväkseen. Vesilain 20. luvun 2 :ssä säädetään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvista päätösasioista siten, että 6. luvun ojitukseen liittyvät päätösasiat kuuluvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa on esitetty suunnitelma valtaojan siirtämisestä. Suunnitelman mukaan uudessa linjauksessa peltolohkojen keskellä kulkeva valtaoja siirretään kulkemaan peltojen reunaan. Uutta valtaojaa kaivetaan 560 metriä. Lisäksi valtaoja putkitetaan hakijan tilalla RN:o 6:120 peltolohkon poikki kulkevalta 90 metrin osuudelta. Nykyistä peltojen keskellä kulkevaa valtaojaa tukitaan neljän lohkon yhdistämiseksi noin 460 metrin matkalta tilan RN:o 6:114 rajaan saakka, josta eteenpäin oja jää ennalleen avo-ojaksi. Lisäksi samassa yhteydessä on suunniteltu salaojitusta siten, että alueen kaikki seitsemän hakijan viljelyksessä olevaa lohkoa muodostavat yhtenäisen alueen. Suunnitelman mukaan ojasuunnitelma ei koskisi alueen muita viljelijöitä millään tavoin. Myöskään yläpuolella olevien metsänomistajien kohdalle ei hankkeesta aiheutuisi mitään seurauksia, sillä metsävesien kulku ei suunnitelmassa vaarantuisi. Uudessa ojalinjauksessa veden kulku muuttuisi Nisunkorventien varteen hiukan nykyistä aiemmin. Ojan syvyys sekä vedenjohtokapasiteetti riittävät kuitenkin erinomaisesti, sillä Nisunkorventien varressa oleva oja on samansuuruinen koko matkan. Lisäksi hakemuksen mukaan alueen asutukselle ei ojavesien kululla ole vaikutuksia. Valtaoja kaivetaan hakijan puolelle metsänrajassa. Valtaojan metsään rajoittuvilta maanomistajilta hakija on hankkinut kirjalliset suostumukset työlle, lisäksi ympäristönsuojeluviranomainen on