JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Sivu 339 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-16:25 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 339 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Vastaus Pohjois-Karjalan Kuurot ry:n viittomakielisten palveluita koskevaan kuntalaisaloitteeseen Lausunto kuntalakiluonnoksesta Lausunto terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen muuttamiseksi 345 Haapajoen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä tonttijaon hyväksyminen 346 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Joensuun kaupunkiseudun seutuyhteistyön uusi toimintamalli Omavelkaisen takauksen myöntäminen Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin Kalevankatu 26 b lainan vakuudeksi Roope Tahvanaisen eronpyyntö kaupunginhallituksen jäsenyydestä Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 39

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Järvinen Anni jäsen Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Törmälä Anssi jäsen saapui klo Wihonen Jussi jäsen Tolkki Jaana varajäsen Tikka Sari varajäsen Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Poissa Heinonen Eila jäsen Tahvanainen Roope jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Saara paukku pöytäkirjan tarkastaja Anni Järvinen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) klo 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 339 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 340 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Saara Paukun ja Anni Järvisen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 5/ /2013 STLTK Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kuntia laatimaan suunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelmaan on sisällytettävä tiedot; 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7. suunnitelman toteutumisesta ja seurannasta Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukee myös valtakunnallisen nuorisolain (72/2006) sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) edellyttää 12 :ssä, että suunnitelmaan on kirjattava: 1. opiskeluhuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet 2. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta 3. toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opiskelijoiden varhaista tukea 4. tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta ja opiskeluhuollon laadunarvioinnista Joensuussa suunnitelman valmistelusta on vastannut sosiaali- ja terveyskeskuksen, varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen sekä vapaa-aikakeskuksen virkamiehistä koostuva lapsiperhepalveluiden koordinaatiotyöryhmä (KH ). Koordinaatiotyöryhmä vastaa myös suunnitelman seurannasta. Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää neljä keskeistä kehittämistoimenpidettä. Kehittämistoimepiteet ovat yhdenmukaiset kaupungin valtuuston ( 34) hyväksymän lasten ja (perheiden) nuorten palveluohjelman kanssa. Kehittämistoimenpiteet ovat; 1. lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluiden kärkihanke 2. yhteisöllinen toimintakulttuuri- kasvuyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KH KH monipuolistuvat varhaiskasvatuspalvelut 4. lasten ja nuorten kulttuuri- ja harrastepolku Kehittämistoimenpiteet ovat laajoja, monia yksittäisiä toimenpiteitä sisältäviä ohjelmia, joiden tarkempaan toteuttamista varten valmistellaan erilliset toimeenpanosuunnitelmat. Toimeenpanosuunnitelmat valmistuvat kesän 2014 aikana. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osan muodostaa hyvinvointikertomus, josta löytyy konkreettista vertailutietoa joensuulaisten lasten ja perheiden hyvinvoinnin tilasta. Liitteenä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma liitteineen. Valmistelija: lapsiperhepalveluiden koordinaatiotyöryhmä Sosiaali- ja terveysjohtajan päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. hyväksyä Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet ja 2. päättää esittää edelleen Joensuun kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja siihen liittyvät kehittämistoimenpiteet huomioidaan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen. Päätös: Kaupunginjohtaja veti asian pois esityslistalta. Joensuun kaupungin strategiaa toteuttava lasten ja nuorten palveluohjelma ohjaa lasten ja nuorten palveluiden järjestämistä ja kehittämistä ylätasolla. Sen lisäk si lainsäädännöstä ja muista tarpeista johtuen tarvitaan erilaisia alakohtaisia suun ni tel mia, jotka on tarkoitus laatia niin että ne toteuttavat palveluohjelmaa. Las ten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi näistä suunnitelmista. Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on ollut samansisältöisenä kä sitte lys sä varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa ( ) ja sosiaali- ja

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ter veys lau ta kun nas sa ( ). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman neljä keskeistä ke hit tä mis toi men pidet tä ovat yhdenmukaiset niiden tavoitteiden kanssa, jotka kaupunginvaltuusto on jo hyväksynyt palveluohjelmien yhteydessä (KV ). Ke hit tä mistoi men pi teet etenevät normaalisti ja niihin otetaan tarkemmin kantaa mm. tilauk sen ja talousarvion laadinnan yhteydessä. Näihin kehittämistoimiin liittyy myös Joensuun hakeutuminen valtakunnalliseen kuntakokeiluun hyvinvoinnin in teg roi dun mallin ja nuorisotakuun osalta (KH ). Suunnitelman liit tee nä oleva lasten ja nuorten hyvinvointikertomus on hyväksytty pal ve lu ohjel mien hyväksymisen yhteydessä ( ). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa avataan lasten ja nuorten pal ve luihin liittyviä suunnittelu- ja päätöksentekokäytäntöjä, olemassa olevien ala suunni tel mia sekä eri palvelujen resursointia. Nämä taustatiedot ovat olleet pääosin käy tös sä jo palveluohjelman tavoitteita asetettaessa, joten ylätason ke hit tä mista voit tei siin ei ole tässä vaiheessa tarvetta tehdä muutoksia. Hy vin voin ti suun nitel mas sa esitetyt konkreettiset oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet on ymmär ret tä vä alustavina pidemmän aikavälin resurssitavoitteina. Koko oppilas- ja opis ke li ja huol to lain toimeenpanoon liittyy myös uudentyyppisten toi min ta ta pojen kehittäminen, joka todennäköisesti vaikuttaa resurssitarpeeseen. Re surs sitar vet ta arvioitaessa on syytä tarkastella myös koko lasten ja nuorten palvelujen ko ko nai suut ta, ei pelkästään oppilashuollon henkilökuntaa. Joensuun kau pungil la on noin 400 työntekijää liittyen lasten ja nuorten varhaiseen ja ras kaampaan tukeen noin 30:ssä eri organisaatioyksikössä. Kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten tuen palvelujen kehittämisestä on todettava, et tä keväällä alustavasti tietoon tullut valtakunnallinen sote-ratkaisu on ti la päises ti hidastanut Joensuun kaupungin omien suunnitelmien toimeenpanoa. Niissä päästään paremmin eteenpäin, kunhan sote-ratkaisun toimeenpanosta on hie man konkreettisempaa tietoa. Valmistelija: Tilaajajohtaja Janna Puumalainen Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman siten, että oppilas- ja opiskelijahuollon konkreettiset resurssitavoitteet hyväksytään vain suuntaa antavina ja että lain toimeenpanosta laaditaan 3-5 vuoden suun nitel ma joka huomioi myös toimintatapojen kehittämisen ja lasten ja nuorten palve lu jen resurssikokonaisuuden sekä että hyvinvointisuunnitelmaan liittyvät toimenpiteet käsitellään tilauksen ja talous ar vion laadinnan yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Liitteet Liite 1 Joensuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 2 Hyvinvointi-indikaattorit Liite 3 Prosessi-indikaattorit Jakelu Kaupunginvaltuusto

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Vastaus Pohjois-Karjalan Kuurot ry:n viittomakielisten palveluita koskevaan kuntalaisaloitteeseen 2725/ /2014 KH 342 Pohjois-Karjalan Kuurot ry on toimittanut kaupungille Joensuun kaupun gin viittomakielisten palveluita koskevan aloitteen. Aloite on esityslistan liittee nä. Hallintoyksikkö on lähettänyt aloitteen sosiaali- ja terveyskeskuksen, var haiskas va tus- ja koulutuskeskuksen, vapaa-aikakeskuksen ja viestintäpäällikön valmis tel ta vak si. Ylihoitaja Liisa Karikko toteaa vastauksessaan terveyspalvelujen osalta seu raavaa: "Neuvolan näkökulmasta - lasten kuulovammat hoidetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa, kor valää kä rin palvelut ovat erikoissairaanhoitoa - viittomakielen tulkkausta käytetään tarpeen mukaan - henkilökunta pyrkii ohjaamaan ja kertomaan yhdistysten palveluista ja in formoi maan, mistä tietoa löytyy - yhdistyksen toiminnasta on mahdollista tulla kertomaan, esim. neuvolan henki lö kun ta ottaa mielellään vastaan, kun siitä erikseen sovitaan - neuvolan ja terveyspalvelun henkilökuntaa informoidaan välittömästi kuu lovam mais ten palveluista ja kuntoutuksesta nettisivulla Vs. hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas toteaa vastauksessaan koti hoi don osalta seuraavaa: "Kotihoito käyttää Kuurojen palvelukeskus Väinölää/Niinivaara-> Kotihoitoa oste taan yhdelle asiakkaalle. Väinölässä myös viittomakielistä päivätoimintaa, jos tar vet ta. Kotihoidossa ei ole työntekijöitä, joilla on viittomakielen taitoja (hyvä olisi olla jo ku, jolla olisi)." Vammaispalvelupäällikkö Tarja Hallikainen toteaa vastauksessaan so si aa li pal velu jen osalta (kohta A 1.2.), että ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen so si aa lihuol lon ja muun sosiaaliturvan etuuksista kuuluu sosiaalityöhön jo so si aa li huolto lain mukaan sekä että näin vammaispalvelut ovat toimineet ja toimivat jat kossa kin. Uuden asiakkuuden ensi tapaamisilla käydään palvelut ja tukitoimet konkreet ti ses ti läpi. Varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen on vastannut aloitteen sivis tys toin ta koskeviin kohtiin seuraavasti: "B 1.2. Kouluissa voidaan ottaa käytännöksi se, että kerran vuodessa esi ope tukses sa, 6. luokalla ja 9. luokalla viittomakielinen henkilö voisi tulla kertomaan viitto ma kie li ses tä yhteisöstä. Tilaisuudet voitaisiin järjestää kouluttain tai koulujen vä li se nä yhteistyönä alueittain. Kyseinen asia voidaan huomioida uuden ope tussuun ni tel man valmistelussa vuodelle Päivähoidossa on jo useampana

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus vuon na ollut yksikköjen mahdollista tilata sisäisiä sanaviittoma-, tukiviittoma- ja ku va kou lu tuk sia. Nämä koulutukset ovat kirjattu vuosittaiseen täy den nys kou lutus tar jot ti meen. A 3.5. Viittomakieltä opetetaan tarvittaessa erityisen tuen pienryhmissä. Viit toma kie len lehtoria meillä ei ole. Lainsäädäntö ei velvoita viittomakielen opettajan palk kaa mis ta. Viittomakielen tarvetta on esim. kehitysvammaisten opetuksessa. Viit to ma kie len opetus tapahtuu luontevasti osana päivittäistä koulun toimintaa, äi din kie len tuntiresursilla." Kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula toteaa vastauksessaan aloit teen kulttuuripalveluja koskeviin kohtiin seuraavaa: "Aloitteessa nostetaan esille teatterin ja visuaalisten taiteiden merkitys viit to makie li sil le. Joensuun kaupunki tukee Parafest-festivaalin järjestämistä avus tuk sella ja Joensuun Parafestyhdistys ry vastaa tapahtuman sisällöstä. Kaupungin kulttuuriavustuksia voi vuosittain hakea erilaisiin kult tuu ri ta pah tumiin, joita toteutetaan paikallisesti. Pohjois-Karjalan Kuurot ry:n tai joen suu laisten tapahtumia järjestävien yhdistysten on mahdollista hakea kohdeavustusta kult tuu ri ta pah tu miin liittyvään viittomakieliseen tulkkaukseen. Kult tuu ri avustus ten jakoperuisteissa ja hakuohjeissa on määritelty, ettei harrastus- ja vir kistys mat koi hin myönnetä kohdeavustusta, joten valtakunnallisten kuurojen kulttuu ri päi vien matkakuluja ei ole mahdollista hakea kulttuuriavustusten kautta." Viestintäpäällikkö Ville Moilanen on vastannut kaupungin www-sivuja kos kevaan ehdotukseen seuraavasti: " Kuukausittaisten viittomakielisten tiedotteiden tekeminen Joensuu kaupungin in ter net si vuil le ei ole nykyisillä resursseilla mahdollista. Pelkkien ostopalvelukustannusten osalta tiedotteiden koostamiseen tarvittaisiin omaa työtä ja siihen ei tällä hetkellä ole resursseja. Pääkaupunkiseudun kuntien viittomakielisen verkkopalvelun ( kustannukset olivat viit to ma kie listen käännösten ja videoiden toteuttamisen osalta noin euroa. Vaasan kaupunki on tehnyt viittomakielisiä koosteita kaupunginhallituksen päätök sis tä. ( Videot on toteutettu yhteistyössä paikallisen kuurojen yhdistyksen ja am mat tikor kea kou lun kanssa. Rahalliset kustannukset ovat olleet noin 3000 euroa." Viittomakielisten tulkkausten järjestäminen on hyvä tavoite, jota tulee jatkossa pyr kiä toteuttamaan käytössä olevien resurssien puitteissa. Kansalaisjuhlien järjes tä mi ses tä vastaa Joensuussa kansalaisjuhlatoimikunta ja toive saatetaan toimi kun nal le tiedoksi. Joensuu -päivänä järjestettävässä tilaisuudesssa asia py ritään jatkossa huomioimaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöavustuksista päättää vuosittain ha ke muksiin perustuen sosiaali- ja terveyslautakunta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus merkitä edellä olevat vastauksinaan Pohjois-Karjalan Kuurot ry:n kun ta lais aloittee seen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 4 Pohjois-Karjalan Kuurot ry:n viittomakielisten palveluita koskeva kuntalaisaloite Jakelu Pohjois-Karjalan Kuurot ry

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Lausunto kuntalakiluonnoksesta 1335/ /2013 KH 343 Esillä KH Valtiovarainministeriö pyytää mennessä lausuntoa kun ta la ki luon nokses ta. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, et tä siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uu sista kuntahalliinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Esityksen pääsasiallinen sisältö. "Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kun ta lain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Laissa otettaisiin huomioon kuntien toi min ta ym päris tön ja kuntahallinnon rakenteiden sekä lainsäädännön muuttuminen. Lain raken net ta ja käsitteitä uudistettaisiin. Yleisissä säännöksissä säädettäisiin lain tarkoituksesta, kunnan toi min ta-aja tukses ta, lain soveltamisalasta sekä keskeisistä määritelmistä. Kuntalain tar koi tukse na olisi edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vai kut tamis mah dol li suuk sien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan kä si te, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kun nan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kuntalakia so vellet tai siin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta kos ke vas sa sääntelyssä. Laissa säädettäisiin yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännök siä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Valtion ja kunnan suhdetta koskevissa säännöksissä uudistettaisiin valtion ja kun tien neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettely liitettäisiin osaksi uutta jul ki sen talouden ohjausjärjestelmää. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -bud jetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toi menpi teet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Laissa säädettäisiin kuntavaaleista ja valtuuston kokoonpanosta sekä tehtävistä. Val tuus to olisi edelleen asemaltaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toi mielin. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ai noastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kun ta vaa lien siirtyessä keväälle valtuuston toimikauden ehdotetaan alkavan kesä kuun alusta. Laissa säädettäisiin kunnan asukkaiden äänioikeudesta, äänestysoikeudesta, aloi te oi keu des ta ja kansanäänestysaloiteoikeudesta. Säännöksiä kunnan käy tet-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus tä vis sä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistä mi sek si täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sään te ly. Kunnalla olisi uusi velvollisuus asettaa nuorisovaltuusto sekä nykyistä sään te lyä vastaavasti vanhusneuvosto. Kunta voisi asettaa alueellisia toi mi elimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Lisäksi osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia tuettaisiin säätämällä viestinnästä sekä tietojen saa ta vuu des ta yleisessä tietoverkossa. Kunnan toimielimiä, toimielinten kokoonpanoa sekä kunnan johtamista kos kevat säännökset vastaisivat perusperiaatteiltaan nykyisiä säännöksiä. Kunnan toimi eli miä ja johtamista koskevat säännökset jaettaisiin omiin lukuihinsa. Kunnan pa kol li sia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tar kas tus lau takun ta. Muutoin luottamushenkilöorganisaatio olisi valtuuston päätettävissä. Luot ta mus hen ki löi den asemaa päätöksenteossa vahvistavina malleina laissa tuo tai siin esille valiokunta- ja puheenjohtajamallit. Valtuusto voisi myös päättää, et tä toimielinten puheenjohtajat toimivat päätoimisena tai osa-aikaisena luot tamus hen ki lö nä. Kunnan johdon tehtäviä ja työnjakoa pyritään selkiyttämään. Laissa sää det täisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kun nan hal li tuksen tehtävistä säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Kuntaa johtaisi kunnan hal li tuk sen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Myös kunnanhallituksen pu heen joh ta jan tehtävistä säädettäisiin. Kunnan ja kunnanjohtajan välillä olisi teh tä vä johdon työnjakoa selkiyttävä johtajasopimus. Kunnan toiminnan ko konais oh jauk sen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omis ta ja ohjauk ses ta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin laajentamalla oikeut ta saada vapaata luottamustoimen hoitamista varten. Päätoimisella luot tamus hen ki löl lä olisi oikeus virka- tai työvapaaseen sekä vuosiloma- ja muut vastaa vat oikeudet. Luottamushenkilön tietojensaantioikeutta koskevaa sääntelyä sel key tet täi siin. Luottamustoimeen valitseminen edellyttäisi aina henkilön suostu mus ta. Vaalikelpoisuussäännöksiä täydennettäisiin estämällä tilanteet, joissa hen ki lö toimisi päätöksenteon tai valvonnan kannalta kaksoisroolissa. Pää töksen teon riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä edistettäisiin myös säätämällä kes keis ten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden uudesta velvollisuudesta ilmoit taa sidonnaisuuksistaan. Puoluerahoituksen läpinäkyvyyden edistämiseksi kun tien tulisi ilmoittaa tilinpäätöksessään valtuustoryhmille maksetun tuen ja puo lueil le tilitettyjen luottamushenkilöpalkkioiden määrä. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimi eli mes tä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoi ta mi sesta. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa pää töksen teos sa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yh teis toi min ta or ga ni saa tioi den toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten si sällös tä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voi mas sa olevaa lakia. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan so vel letta vak si kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat säännökset henkilöstöstä.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Lain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevissa säännöksissä kunnan hallin to sään nön merkitystä ja sisältöä ehdotetaan laajennettavaksi. Asian ot ta minen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (otto-oikeus) rajattaisiin ainoastaan kun nan hal li tuk sen käytettäväksi. Laissa mahdollistettaisiin sähköinen kokous ja säh köi nen päätöksentekomenettely sekä kunnan ilmoitusten julkaiseminen yleises sä tietoverkossa. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vah vis tamal la alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän katta mis vel vol li suus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kerty nyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei ka tet tai si määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Ar vioin ti me net te ly vastaisi erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevan kun nan arviointimenettelyä, jota koskevat säännökset kunnan peruspalvelujen val tion osuu des ta annetusta laista ehdotetaan siirrettäväksi osaksi kuntalain talous sään te lyä. Kuntayhtymien arviointimenettelyä koskevat säännökset olisivat ko ko naan uusia. Muutoin kunnan taloutta koskevat säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevaa lakia. Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevissa säännöksissä täydennettäisiin erityi ses ti tarkastuslautakuntaa koskevaa sääntelyä. Tarkastuslautakunnalla olisi ar vioin ti teh tä viä, tilintarkastukseen liittyviä ja muita valmistelutehtäviä. Ti lin tarkas tus ta koskevat säännökset vastaavat pääosiltaan voimaan olevaa lakia, mutta tilintarkastajana voisi jatkossa toimia vain tilintarkastusyhteisö. Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kun nan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vas taa vas ti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun vel voitet ta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Niillä selkiytettäisiin eri tyises ti kansallisen sääntelyn suhdetta EU-sääntelyyn. Oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevissa säännöksissä tuotaisiin esille suh de yleislainsäädäntöön. Päätösten tiedoksiannossa kunnan jäsenille tulisi ottaa käyttöön pöytäkirjojen julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia kielilakiin, kuntarakennelakiin sekä eräi siin muihin lakeihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Kunnan toimi eli miä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä ehdo te taan sovellettavaksi osin vasta vuonna 2017 ensimmäisen lain voimaantulon jäl keen valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Alijäämän kat ta mis velvol li suut ta ja arviointimenettelyjä koskeviin säännöksiin ehdotetaan siir ty mäsään nök siä. Lisäksi lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat yh tiöit tämis vel vol li suut ta koskevat siirtymäsäännökset." Hallituksen esitysluonnos kokonaisuudessaan löytyy valtiovarainministeriön www-si vuil la osoitteessa fi ja on luettavissa myös luot tamus hen ki löi den verkkopalvelussa. Hallituksen esitysluonnos sisältää edellä kirjoitetun pääasiallisen sisällön lisäksi seu raa vat lukukonaisuudet:

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus kuvaus kuntien toimintaympäristön muutoksista - nykytila ja sen arviointi - kuntalain uudistamisen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset - esityksen vaikutukset - asian valmistelu - riippuvuus muista esityksistä - yksityiskohtaiset perustelut - lakiluonnos Valtiovarainministeriö pyytää lausuntopyynnön jakelussa mainituilta tahoilta lau sun toa kuntalakiluonnoksesta. Erityisesti pyydetään lausumaan seuraavista ky sy myk sis tä: - kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) - kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevista ehdo tuk sis ta (7-9 ) - kuntatalousohjelmasta (12 ) - kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muuttamisesta (15 ) - valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) - osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä kuten nuo ri so val tuus toa koskevista ehdotuksista (5 luku); - kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista or ga ni soin ti tavois ta (31,34 ja 38 ) - alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) - kuntastrategiasta (39 ) - kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ja 41 ) - johtajasopimuksesta (43 ) - omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista ehdotuksista (6, ) - kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku) - luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdotetuista muutoksista, erityisesti kun nan hal li tuk sen osalta tytäryhteisöjen hallituksen jäseniä ja pu heen joh ta jistoa koskevista ehdotuksista (74 1 ja 4 mom.) - päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luottamushenkilön oi keut ta saada vapaata työstään koskevista ehdotuksista (81 ja 82 ) - sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) - kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista ehdotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) - otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 ) - toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja koskevista ehdotuksista ( ) sekä kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöytäkirjojen jul kai se mi ses ta tietoverkossa (109 ja 110, 141 ) - alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän kat ta mis vel vol lisuu den ulottamisesta kuntayhtymiin (111 ) - erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kuntayhtymän ar vioin ti me net te lyis tä (119 ja 120 ) - tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) - tilintarkastuksesta (123 ) - tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) - kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdotuksista kuten kunnan myön tämien lainojen, takausten sekä vakuuksien rajoittamisesta, kunnan kiinteistön

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus luo vu tuk ses ta ja julkisen palvelun velvoitteesta (15 luku) sekä - lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännöksistä. Lausuntoa antavien kuntien toivotaan sisällyttävän omiin lausuntoihinsa kunnas sa toimivien nuorisovaltuustojen tai muiden nuoria edustavien tahojen nä kemyk siä. Valmistelija: kaupunginsihteeri ja talous- ja strategiajohtaja Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta lausuntonaan kuntalakiluonnoksesta seu raavaa: Kunnan toiminnan käsitteestä (6 ) Kuntakonsernin määrittely on selkeä ja perustuu voimassa olevaan lain sää däntöön. Pykälän 2 momentissa määritelty uusi kuntakonsernia laajempi käsite kunnan toiminta käsittäisi kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kunnan osallis tu mi sen kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan muun omistukseen, so pi mukseen ja rahoittamiseen perustuvaan toimintaan.määrittelyn voidaan katsoa vastaa van kunnan toiminnan tapahtunutta monimuotoistumista ja ver kos toi tu mista ja tukevan tämän johtamiselle tuomia uusia haasteita. Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevista eh do tuk sis ta (7-9 ) 7 vastaa sisällöltään pääosin voimassa olevaa kuntalakia. Tehtävät jaetaan la kisää tei siin, yleiseen toimialaan kuuluviin sekä toimeksiantotehtäviin. Yleisten toi mi alan määrätymisperusteita on määritelty aiemmin ja määriteltäisiin edelleen oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Toimeksiantotehtävien osalta toiminnan tulee edelleen perustua osapuolten väli seen sopimukseen ja siinä määriteltyihin tehtävän hoitamisen ehtoihin ja täyteen korvaukseen kunnalle kuulumattomien tehtävien hoi dosta.toimeksiantotehtävänä ei tule velvoittaa/pakottaa kuntia ottamaan hoi det tavak seen jollekin muulle julkisyhteisölle kuuluvia tehtäviä vaan tehtävien hoito pitää perustua molemmin puolin harkittuun tarkoituksenmukaisuuteen ja yh teises ti sovittuihin sopimusehtoihin. Pykälässä 8 säädetaään kunnan lakisääteisten tehtävien ja kuntien la ki sää teiseen yhteistoimintaan kuuluvien tehtävien järjestämisvastuusta sekä tehtävien jär jes tä mi seen liittyvästä rahoitusvastuusta. Säännökset olisivat kuntalaissa uusia. Järjestämisvastuun sisällön määrittely on perusteltua sekä toiminnan että asiak kaan näkökulmasta. Laajempana kysymyksenä tulee pohdittavaksi miten suuri osa kunnan tehtävistä on tarkoituksenmukaista siirtää toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle ja toisaalta mi ten pitkälle vastuukunta voidaan velvoittaa ottamaan järjestämisvastuu muiden kuntien lakisääteisistä tehtävistä. Kunnan tulee vastata tehtäviensä rahoituksesta täysimääräisesti, vaikka jär jes-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus tä mis vas tuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. 9 :ään sisältyisi kunnan lakisääteisten palvelujen tuottamista ja palvelujen hank ki mis ta koskeva perussäännös. Tältä osin lakiesitykseen ei ole huo mau tetta vaa. Kuntatalousohjelmasta (12 ) Kuntatalousohjelma olisi nykyistä peruspalveluohjelmaa laajempi ja mo ni puo lisem pi. Ohjelmalla pyritään parantamaan edellytyksiä arvioida kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainoa. Kuntasektorin huolellinen kuuleminen val miste lun yhteydessä on ohjelman toimivuuden kannalta välttämätöntä. Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muut ta mises ta (15 ) Kunnallisvaalien nimen muutos kuntavaaleiksi on kannatettava. Ehdotuksen mu kaan kuntavaalit toimitettaisiin huhtikuussa ja valtuuston toimikausi alkaisi ke sä kuus sa. Vaalien ajankohdan muutos mahdollistaisi uuden valtuuston osal listu mi sen seuraavan vuoden talousarvion ja talousuunnitelman val mis te lu pro sesiin ja uusi valtuusto tekisi niitä koskevat päätökset. Esitetty muutos on toi minnal li ses ti mahdollinen ja siirtymäsäännöksillä määriteltäisiin nykyisten val tuu tettu jen toimikausi ja vuoden 2017 kuntavaalien järjestäminen. Valtuuston kokoa koskevasta sääntelystä (16 ) Valtuutettujen lukumäärästä päättäisi lakiluonnoksen mukaan valtuusto lain sal li mis sa rajoissa. Sääntely jättäisi kunnille harkintavaltaa valtuuston koon suhteen. Joensuun kaupungilla ei ole lakiehdotukseen tältä osin huomautettavaa. Kau pun ki voisi harkintansa mukaan tehdä päätöksen valtuutettujen lukumäärän säi lyt tä mi ses tä nykyisellään tai myös muusta vähimmäismäärän ylittävästä vaihto eh dos ta. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä kuten nuo ri so val tuus toa koskevista ehdotuksista (5 luku) Lakiluonnoksen 22 :ssä säädetään yleisistä osallistumis- ja vai kut ta mis mah dolli suuk sis ta kunnassa. Pykälän sisältö vastaa pääosin voimassa olevan lain 27 :ää. Verrattuna voimassa olevan lain sanamuotoon 1 momentissa ko ros tet taisiin asukkaiden oikeutta monipuolisiin osallistumismahdollisuuksiiin. Oikeudet kos ki si vat kaikkia kunnan asukkaita ja niiden toteuttaminen käytännössä ta pahtui si koko kunnan organisaatiossa. Valtuuston tehtävänä olisi vastata osal lis tumis mah dol li suuk sien kokonaisuudesta. Pykälän 2 momentissa olsii esimerkkiluettelo osallistumis- ja vai kut ta mis ta voista. Onkin edelleen perusteltua jättää harkinta käytännön toimintamuodoista kun nal le, koska kuntakoko, tarpeet ja odotukset asiaan liittyen vaihtelevat. Tällä alu eel la on hyvä kannustaa kuntia luovuuteen myös uusien osallistumis- ja vaikut ta mis muo to jen hakemisessa. Laajentuneiden kuntien eri alueilla on myös erilai sia odotuksia ja tarpeita osallistumismuotoihin liittyen ja kunnalla pitää olla mah dol li suus harkita myös erilaisia keinoja eri alueilla, kokeilla eri toi min ta muoto ja ja kehittää toimintaa paikallisista olosuhteista lähtien. Käytännön tasolla

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus osal lis tu mis- ja vaikuttamismuotojen aktiivinen kehittäminen edelllyttää usein myös lisäresurssointia. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kirjaaminen lakiin on kanna tet ta vaa.joensuussa nuorisovaltuusto on toiminut jo 15 vuotta ja kokemukset toi min nas ta ovat olleet hyvin myönteisiä. Nuorisovaltuuston mahdollisesti antamat kommentit kuntalakiehdotukseen liite tään tähän lausuntoon ja toimitetaan valtiovarainministeriölle. Muilta osin Joensuun kaupungilla ei ole huomauttamista lakiluonnoksen 5 lukuun. Kunnan toimielinorganisaation ja johtamisen vaihtoehtoisista or ga ni soin tita vois ta (31,34 ja 38 ) Toimielinorganisaation osalta lakiluonnos on mahdollistava eli valtuusto voi päät tää otetaanko jokin mainituista malleista kunnassa käyttöön. Liian yk si tyiskoh tais ta säätelyä ei voidakaan pitää perusteltuna. Kuntien organisaatiot voivat si ten jatkossakin vaihdella paikalliseen harkintaan perustuen. Voidaan pitää myös perusteltuna valtuuston oikeutta päättää, että valtuuston pu heen joh ta ja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä lau ta kun tien ja valiokuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-ai kaisi na luottamushenkilöinä. Tältäkin osin kuntakoko ja olosuhteet vaihtelevat ja pai kal li nen harkintamahdollisuus tulee näin kirjata. Alueellisia toimielimiä koskevista ehdotuksista (37 ) Alueellisten toimielinten asetttaminen olisi lakiluonnoksen mukaan edelleen valtuus ton harkinnassa. Valtuuston harkinnassa olisi myös, otetaanko toimielimiä käyt töön koko kunnan alueella vai osassa kuntaa. Tämä paikalliseen harkintaan pe rus tu va toimintamalli on hyvä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin alueellisen toimielimen tehtävistä ja roo lista. Toiminnan perusajatuksena olisi kunnan osa-alueen asukkaiden vai ku tusmah dol li suuk sien edistäminen. Hallintosäännössä määriteltäisiin tarkemmin asia ko ko nai suu det, joita koskevaan valmisteluun alueelliselle toimielimelle tulee jär jes tää mahdollisuus osallistua ja joihin alueelliselle toimielimelle tulee varata vai kut ta mis mah dol li suu det. Alueellisen toimielimen muista tehtävistä ja toi mival las ta määrättäisiin hallintosäännössä. Joensuun kaupungilla ei ole huomautettavaa tältä osin lakiluonnokseen. Kuntastrategiasta (39 ) Pykälä on kuntalaissa uusi. Kuntastrategian ei tule olla oikeudellisesti sitova tai va li tus kel poi nen asiakirja.lakiluonnoksen 111 :ssä säädetään kuntastrategian kyt key ty mi ses tä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ja 41 )

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Pykälässä säädettäisiin kunnanhallituksen tehtävistä nykyistä yk si tyis koh taisem min. Pykäläluonnoksen mukaan kunnanhallitus mm. edustaa kuntaa työnan ta ja na ja vastaa kunnan henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta. Myös omis ta jaoh jaus on kirjattu kunnanhallituksen tehtäviin.omistajaohjauksesta säädetään tar kem min lakiluonnoksen 47 :ssä. Kunnanhallituksen tehtävien yk si tyis koh taisem pi sääntely vastaisi kuitenkin asiasisällöltään pääosin voimassa olevan kunta lain 23 :ää. Uusi kunnanhallituksen puheenjohtjan tehtäviä koskeva pykälä 41 vastaa hyvin ta pah tu nut ta kehitystä ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävien li sään tymis tä. Tarkempi määrittely tapahtuisi hallintosäännössä. Johtajasopimuksesta (43 ) Johtajasopimuksen kirjaaminen lakiin on perusteltua ja selkiinnyttää jo olemassa ole vaa käytäntöä. Johtajasopimukseen on hyvä kirjata myös kunnanjohtajan ja kun nan hal li tuk sen puheenjohtajan työnjako. Omistajaohjausta ja kuntakonsernin johtamista koskevista ehdotuksista (6, ) Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä vai kut taa yhtiön ja muun yhteisön toimintaan ja hallintoon. Pykälä olisi uusi ja sen tarkoituksena on ohjata kuntia käyttämään omistajaohjauksellisia keinoja. Ky sy myk ses sä on tärkeä täydennys kuntalakiin ottaen huomioon kunnan toimin nan laaja-alaisuus ja johtamisen työkalujen turvaaminen. Omistajaohjauksen kei no ja tulee kunnissa käyttää nykyistä aktiivisemmin ja laajemmin ja tähän uusi la ki luon nos toimintaa ohjaa. Myös kunnan tytäryhteisöjen toimintaa ja konserniohjeita koskeva pykälä olisi kun ta lais sa uusi. Pykälän 1 momentin mukaan omistajaohjauksella tulee huo lehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön hallituksen toiminnassa otetaan huomioon kun ta kon ser nin kokonaisetu. Yhteisön hallituksen tuee ottaa toiminnassaan ja pää tök sen teos saan huomioon yhteisön asema osana kuntakonsernia. La ki luonnok seen kirjattu maininta tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanosssa huo mioita vis ta asioista on myös perusteltu. Kuntien yhteistoimintaa koskevista ehdotuksista (8 luku) Luvussa kuntien yhteistoimintaa koskevia säännöksiä on voimassa olevaan lakiin ver rat tu na täydennetty ja täsmennetty. Voimassa olevasta laista poiketen kunta yh ty män jäsenkunnat voisivat sopia perussopimuksen muuttamisen edel ly tyksis tä toisin kuin laissa säädetään. Esityksen mukaan jäsenkunnilla on oikeus sopia perussopimuksessa laissa edellytettyä tiukemmista tai väljemmistä edel lytyk sis tä perussopimuksen muuttamiselle. Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen ehdotetuista muutoksista, eri tyises ti kun nan hal li tuk sen osalta tytäryhteisöjen hallituksen jäseniä ja pu heenjoh ta jis toa koskevista ehdotuksista (74 1 ja 4 mom.) Lakiluonnoksen 74 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallituksen ei olisi mm.

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus hen ki lö, joka on kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön hallituksen tai siihen rinnnastettavan toimielimen jäsen. Sääntely liittyy kon ser ni joh ta miseen, henkilö ei voisi olla samaan aikaan konsernijohtoon kuuluvassa kun nan halli tuk ses sa ja konserniyhtiön hallituksessa. Konsernijohto vastaisi kuntakonsernin oh jauk ses ta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohtamisen nä kö kulmas ta ei perustelujen mukaan olisi asianmukaista, että sama henkilö olisi vastuul li nen sekä konsernijohdossa että tytäryhteisön hallituksessa. Uusi määräys muuttaisi esim. Joensuun kaupungin kohdalla vallitsevaa ti lan netta merkittävästi. Toisaalta muutoksen voidaan ajatella selkiinnyttävän kon ser nijoh don asemaa ja suhdetta tytäryhteisöihin, toisaalta voidaan miettiä hei ken tyykö tosiasiallinen tiedonkulku konsernijohdon ja tytäryhteisön välillä. Muu tokseen pystyttäisiin sopeutumaan siirtymäajan puitteissa, mikä lakiluonnoksessa on kin huomioitu. 74 :n 4 momentin mukaan vaalikelpoinen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei olisi kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhtei sön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö. Ehdotusta voidaan pitää pe rus teltu na. Päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa ja luot ta mus hen kilön oi keut ta saada vapaata työstään koskevista ehdotuksista (81 ja 82 ) Joensuun kaupungilla ei ole huomauttamista tältä osin lakiluonnokseen. Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta (85 ) Joensuun kaupungilla ei ole huomauttamista tältä osin lakiluonnokseen. Si donnai suuk sien ilmoittaminen Joensuussa on jo otettu käyttöön. Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista ehdotuksista (19 2 mom. ja 83 3 mom.) Joensuun kaupungilla ei tältä osin ole huomauttamista lakiluonnokseen. Otto-oikeuden rajaamisesta kunnanhallitukselle (93 ) Nykyisestä laista poiketen asia voitaisiin ottaa vain kunnanhallituksen kä si tel täväk si. Nykyinen laki mahdollistaa asian ottamisen myös lautakunnan ja joh tokun nan käsiteltäväksi. Otto-oikeus olisi merkittävä poikkeus kun nal lis hal lin nossa pääsääntönä olevasta toimivaltarajojen jäykkyydestä. Käytännössä hallintosäännössä tulisi tarkemmin määritellä ot to-oi keus me net telyyn liittyvät asiat. Muutoksena asia on merkittävä. Lakiluonnoksen mukainen menettely tulisi merkittävästi lisäämään kaupunginhallituksen työmäärää ja asiaan liittyvä seuranta merkitsisi hallintosääntöön sisällytettäviä muutoksia seurannan vastuutuksen varmistamiseksi ja saattaisi jopa heikentää päätösenteon seurantaa nykytilanteeseen verrattuna. Kun nykymuodossa ei otto-oikeuden käyttöön ole liittynyt erityisiä ongelmia kaupunginhallitus vastustaa tältä osin esitettyä muutosta.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Toimielinten sähköisiä päätöksentekotapoja koskevista ehdotuksista ( ) se kä kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöytä kir jo jen jul kai se mi ses ta tietoverkossa (109 ja 110, 141 ) Sähköistä kokousta ja sähköistä päätöksentekomenettelyä koskevat la ki luonnok sen pykälät ovat mahdollistavia ja asiassa eteneminen olisi edelleen pai kal lises sa harkinnassa. Tietojärjestelmät ja tietotekniset valmiudet tähän ovat ke hitty mäs sä ja menettely voi kuntakohtaiseen harkintaan perustuen tulla piankin ajan koh tai sek si. Valtuuston kokoukset on aivan oikein rajattu 101 :n so vel ta misen ulkopuolelle. Pykälien 109, 110 ja 141 osalta Joensuun kaupungilla ei ole huomautettavaa. Alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja alijäämän kat ta mis velvol li suu den ulottamisesta kuntayhtymiin (111 ) Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kuntayhtymän ar vioin ti me net te lyis tä (119 ja 120 ) Tarkastuslautakuntaa koskevista ehdotuksista (122 ) Tilintarkastuksesta (123 ) Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tietojensaantioikeudesta (125 ) luku 13 Kunnan talous ja luku 14 Hallinnon ja talouden tarkastus Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin on kannatettavaa. Sään nös korostaa myös kuntayhtymien talouden hallinnan merkitystä, vaik kakin on niin, että usein jäsenkunnat joutuvat lopulliseen vastuuseen alijäämistä. Alijäämäisen talouden tasapainotus on rajattu tehtäväksi enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kuntalakiluonnokseen on nyt sisällytetty erityi sen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely ja me net te lyn käynnistävät kriteerit, mikä terävöittää talouden tarkkailua. Ar viointi me net te ly, jossa on mukana myös valtion edustaja, voidaan käynnistää myös sen vuoksi, ettei alijäämää ole pystytty kattamaan enintään neljän vuoden suunnit te lu kau te na. Tasapainotusta ei enää voida lykätä suunnitelmasta toiseen. Kunnan talouden tasapainon määrittelyä ei ainakaan lakitasolla ole muutettu. Ny kyi nen tasapainomäärittely on ongelmallinen, sillä tuloslaskelman mukaan ta lou del li ses ti tasapainossa olevat kunnat ovat pääsääntöisesti velkaantuneet vuo si toisensa perään ja jopa kiihtyvällä tahdilla. Hallinnon ja talouden tarkastuksen osalta säännösmuutokset ovat vähäisiä. Tarkas tus lau ta kun nan tehtäviin on lisätty lain 85 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoit ta mis vel vol li suu den noudattamisen valvominen ja ilmoitusten saattaminen val tuus tol le tiedoksi. Kunnan toimintaa markkinoilla koskevista ehdotuksista kuten kunnan myöntä mien lainojen, takausten sekä vakuuksien rajoittamisesta, kunnan

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus kiinteistön luo vu tuk ses ta ja julkisen palvelun velvoitteesta (15 luku) Joensuun kaupungilla ei tältä osin ole huomauttamista lakiluonnokseen. Lakiluonnoksen rakenteesta ja siirtymäsäännöksistä. Joensuun kaupungilla ei ole huomautettavaa lakiluonnoksen rakenteesta eikä siir ty mä sään nök sis tä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti muilta paitsi 74 1 mom. 3. kohdan osalta. Pentti Keskisalo esitti annettavaksi lausunnoksi 74 1 mom. 3. kohdan poistamista. Heino Räty kannatti Keskisalon esitystä. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suoritettaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Keskisalon esitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 EI -ääntä (Kauppinen, Törmälä, Paukku, Heikura, Wihonen, Tolkki, Räty H, Tikka, Keskisalo, Järvinen) ja 1 JAA -ääni (Räty M). Kaupunginhallitus päätti siten muutoksena kaupunginjohtajan esitykseen hyväksyä lausunnon 74 1 mom. 3. kohdan osalta Keskisalon esityksen mukaisesti. Anssi Törmälä saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana. Jakelu Valtiovarainministeriö

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus Lausunto terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen muuttamiseksi 3853/ /2014 KH 344 Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Joensuun kaupungilta lausuntoa valtio neu vos ton asetuksesta terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuk sen muuttamiseksi. Lausuntoon tulee vastata mennessä. Valtioneuvostossa on laadittu esitys terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä an ne tun asetuksen muuttamiseksi. Perusteet lainsäädännön uudistamiselle juon tu vat voimakkaasti viimeisten vuosien aikana muuntuneesta ja edelleenkin muut tu vas ta toimintaympäristöstä. Selkeinä ilmiöinä tästä ovat mm. julkisten pal ve lu jen ulkoistaminen ja yksityistäminen. Toisaalta terveydenhuollon ammat ti hen ki lös tön vaje on vauhdittanut keikkalääkäritoimintaa ja hen ki lös tövuok raus ta kokonaisuudessaan. Tämä puolestaan on merkinnyt lyhytjänteisten työ- ja hoitosuhteiden yleistymistä, joskus jopa potilasturvallisuuden ja laa tu teki jöi den madaltumista. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillista toimintakykyä ja ter vey den tilaa sekä ammattitaidon selvittämistä koskevaa ammattihenkilölain säännöksen so vel ta mis alaa ehdotetaan laajennettavaksi ammattioikeutta hakeviin hen ki löihin. Muutosten tavoitteena on varmistua mahdollisimman luotettavasti ter veyden huol lon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä sekä edistää po ti las turval li suut ta ja terveydenhuollon palvelujen laatua. On hyvin todennäköistä, että tarve saada Suomeen muualla koulutettua ter veyden huol lon ammattihenkilöstöä tulee edelleen tulevina vuosikymmeninä kas vamaan. Ulkomailla tutkintonsa suorittaneiden terveydenhuollon am mat ti hen kilös tön hyvä perehtyneisyys suomalaiseen terveydenhuoltoon on siten pe rus tellus ti tärkeää. Laillistamismenettelyssä ja valvonnassa on varmistuttava ul komail la tutkintonsa suorittaneiden henkilöiden ammattipätevyydestä. Euroopan Unionin piirissä työvoiman ja palvelujen liikkuminen on vapaata ja tutkin not tunnustetaan unionin jäsenmaissa. Euroopan unionin tai Euroopan talous alu een ulkopuolisessa valtiossa koulutuksen saaneiden lääkäreiden lail lis tamis pro ses sia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että Sosiaali- ja terveysalan lu paja valvontavirasto (Valvira) tekisi päätöksen hakijan koulutuksen hy väk sy mi ses tä he ti laillistamisprosessin alussa. Samalla hakijan oikeusturva tulee ai kai sem paa pa rem min huomioon otetuksi, kun hakija saisi muu tok sen ha ku kel poi sen päätök sen heti laillistamisprosessin alkuvaiheessa. Ehdotus siitä, että Val vi ra tekee pää tök sen hakijan koulutukseen hyväksymisestä jo alkuvaiheessa, on pe rus teltu. Koulutusresursseja ei uhrata niihin, jotka todennäköisesti eivät kos kaan kyke ne harjoittamaan lääkärin ammattia Suomessa, valitettavasti heitäkin jou kossa on. Valviran asettaman ehdon mukaan muualla kuin Euroopan unionin tai Euroopan ta lous alu een ulkopuolisessa valtiossa tutkinnon suorittaneiden lääkäreiden on lä päis tä vä kolmivaiheinen kuulustelu (Ammattihenkilöasetus 14 ), jonka vaa timus ta so vastaa Suomessa suoritettua lääkärin koulutusta. Tällä menettelyllä tur va taan hyvä perehtyneisyys ja asiantuntijuus suomalaisiin terveydenhuollon käy tän tei siin ja terveydenhuoltoa sääteleviin normeihin. Lääkärin pätevyyden

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 25/ Kaupunginhallitus saa mi nen voi joissakin tapauksissa hidastua, koska asetuksessa edellytetään aina edellisen koevaiheen suorittamista hyväksytysti, että tutkintokokonaisuutta voi jatkaa ja saada lopuksi asianmukaisen tutkintotodistuksen. Tällöinkin osaami nen varmentuu, vaikka kokonaisvalmistusaika pitenee vuodella. Muu tos ehdo tuk sen tavoitteena on selkeyttää ja vaiheistaa laillistamisprosessia. Lail lis tamis pro ses sin määräajan pidentäminen kahdesta kolmeen vuoteen on hyvä ehdo tus. Lääkäri ennättäisi oppia kieltä paremmin ja saisi myös mo ni puo li sem man työ ko ke muk sen eri työtehtävistä. Lakiehdotuksessa helpotetaan ter vey denhuol lon toimintayksikköön lääkäriä rekrytoivan ylilääkärin tehtävää, kun val vonta vi ran omai nen on paremmin varmistunut laillistusta hakevan lääkärin kel poisuu des ta työhön. Etenkin vaatimus kielitaidosta on tärkeä. Lääkärikoulutus on huomattavan erilainen Euroopan unionin tai Euroopan talous alu een ulkopuolisessa valtiossa, siksi ohjaajan on vaikea tietää mitä har joitte li ja todella osaa. Ohjaajalääkärin vastuu pitäisi tarkemmin määritellä. Oh jaajia on vaikea saada, kun ohjaaja ei tiedä mistä on vastuussa. Joissakin asioissa saat taa olla hyvät tiedot, jotkut asiat ovat aivan uusia. Lääkäriharjoittelijan nimi ke on epämääräinen, tarkoitetaanko sillä amanuenssia vai apulaislääkäriä? Täs sä vaiheessa pitäisi olla pakollinen harjoittelu amanuenssi-nimikkeellä, jol loin osaa mi nen ja työn vaatimukset paremmin kohtaisivat. Ehdotus siitä, että 5. vuosikurssin suorittaneet lääketieteen kandidaatit voisivat toi mia lääkärisijaisina vain suoraan toiminnasta vastuussa olevan työnantajan pal ve luk ses sa, helpottaa mahdollisuutta arvioida lääkärisijaisen osaamista ja sopi vuut ta työtehtävään. Myös lääkärisijaisen mahdollisuus saada tar vit se maan sa oh jaus ta ja opetusta paranee. Laissa ehdotetaan säädettäväksi siirtymäaikaa niitä tilanteita varten, joissa hake mus on tullut vireille ennen lain voimaantuloa. Ennen lain voimaantuloa Val viran määräämään palveluun, lisäopintoihin ja kuulusteluihin sovellettaisiin ai kaisem paa lakia. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan mahdollisimman pian. Terveydenhuollon hoitohenkilöstöä koskien esitetyt tarkennukset ovat pe rus teltu ja ja niihin voi suhtautua positiivisesti. Tarkennuksia esitetään mm. kie li taitoon, lisäksi edellytetään luotettavaa selvitystä todistuksista, terveydentilasta ja esim. psykoterapeuteille esitettään pidempää työkokemusta mie len ter veys palve luis sa tai sitä vastaavassa tehtävässä ennen ko. koulutukseen ha keu tu mis ta. Val vi ra vastaa näistä selvityksistä työnantajan puolesta. Työnantajan nä kö kulmas ta tämä merkitsee turvallisempaa ja onnistuneempaa terveydenhuollon ammat ti hen ki löi den rekrytointia, kun tiedetään, että perusteellinen taus ta sel vi tystyö on jo tehty. Tämä edistää potilaiden turvallista ja laadukkaampaa hoitoa ja myös osaltaan vahvistaa onnistunutta esimiestyötä. Valviran rooli tulee näi den muu tos ten myötä selkeytymään. Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoit taa ammattihenkilölain 5 :ssä mainittuja terveydenhuollon ammatteja lail listet tu na ammattihenkilönä ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden hen ki löl le, joka on suorittanut kyseiseen ammattiin johtavan koulutuksen Suomessa. Näi tä ammat ti hen ki lö lain 5 :n mukaisia laillistettavia ammatteja ovat pro vii so rin, psy kolo gin, puheterapeutin, ravitsemusterapeutin, farmaseutin, sai raan hoi ta jan, kä tilön, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, laboratoriohoitajan, rönt gen hoi ta jan, suu hy gienis tin, toimintaterapeutin, optikon ja hammasteknikon am ma tit. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää valitsemiltaan kunnilta lausunnot ter vey-