Matkakertomus. Työssäoppimispaikka ja työpäivät. Tanja Virtanen Työssäoppimassa Italiassa neljä viikkoa

Transkriptio

1 Matkakertomus Tanja Virtanen Työssäoppimassa Italiassa neljä viikkoa Olen Novidan aikuisopiskelupuolen Liiketalouden-opiskelija ja olin neljä viikkoa( ) Italian Celanossa työssäoppimassa Il Rifugio nimisessä hotelli-ravintolassa. Alun perin luulin lähteväni matkaan ihan yksin ja meinasin jo peruakin jossain vaiheessa, mutta jännitystä lievensi kun sainkin seurakseni kaksi lähoitaja-opiskelijaa, Venlan ja Ellan. Ensimmäisen kerran rupesin matkaanlähtöä miettimään jo vuotta ennen lähtöä. Omalta luokaltani ei muita innokkaita ollut, mutta itse koin ettei tuollaista mahdollisuutta voi jättää käyttämättä. Koulun puolesta kuitenkin rahoitettiin matkat ja asuminen, joten pienelläkin budjetilla matka olisi onnistunut. Vielä kun perhekin kovasti kannusti lähtemään, päätös oli valmis. Pitkään pohdin olisiko kohdemaa Itävalta -jossa englanninkieli ehkä olisi yleisempää- vai Italia, mutta lopulta toukokuu Italian auringossa vei voiton. Työssäoppimispaikka ja työpäivät Ensin oli ajatuksena, että työssäoppimispaikkani tulisi todennäköisesti olemaan jokin kauppa, mutta Italian päästä ehdotettiinkin Il Rifugio hotellin vastaanottoa/toimistoa. Tämä kelpasi minulle oikein hyvin, sillä ajattelin heti, että kyllä hotellin vastaanotossa ainakin englantia osattaisiin puhua. Il Rifugio on perheyritys, jossa on sekä ravintola, että hotelli. Yritystä pyörittää Luca Pierleoni yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Perheen lisäksi yrityksessä on myös muutama muu työntekijä. Omistaja Luca puhui kyllä englantia, sekä hänen siskonsa, joka työskenteli ravintolan puolella, mutta muut työntekijät eivät oikeastaan sanaakaan. Myös Lucan avovaimo, joka yleensä työskenteli yrityksessä osasi englantia, mutta hän oli nyt raskauden vuoksi harvemmin paikalla. Toimenkuvaani kuului siis vastaanotossa työskentely ja toimistossa auttaminen. Kielimuuri kuitenkin rajoitti tekemisiäni todella paljon, sillä asiakkaistakaan juuri kukaan ei puhunut englantia. Lisäksi nyt oli todella hiljainen jakso asiakkaiden suhteen, sillä toukokuun alun kelit olivat todella kylmät ja se vähensi kävijöitä kuulemma huomattavasti. Työpäiväni alkoi n.klo 9 aamulla. Minut käytiin hakemassa asunnolta, sillä matkaa hotellille oli noin kolme kilometriä. Matkanahan se ei ole kovin pitkä, mutta osa matkasta olisi pitänyt kävellä autotien reunalla, jossa ei ollut mitään kävelykaistaa. Päivän aluksi siivosin vastaanotosta aamupalatarvikkeet pois, pesin astiat ja järjestelin paikkoja. Jonain päivinä autoin toimistossa järjestelemässä laskuja ja posteja mappeihin oikeaan järjestykseen. Noin puolenpäivän aikaan oli lounastauko, jolloin koko henkilökunta kokoontui syömään saman pöydän äären. Minulle siis tarjottiin lounas joka päivä ja joka päivä lounaaksi oli pastaa(yhden kerran oli risottoa). Montaa erilaista pastaa tuli maistettua ja kaikki olivat kyllä todella hyviä. Lounaan kanssa sai vapaa valintaisesti juoda puna-tai valkoviiniä tai vettä. Kun pasta oli syöty, pöytään kannettiin joko juusto/lihatarjotin, munakasta tai grillattua lihaa. itse oli tässä vaiheessa jo yleensä niin täynnä, etten jaksanut muuta syödä. Salaattia tai kasviksia ei tarjolla näkynyt lainkaan. Joskus jälkiruuaksi tai iltapäivällä ennen kotiinlähtöä saatettiin pöytään tuoda hedelmätarjotin. Lounastauko kesti vaihtelevasti reilusta puolesta tunnista, jopa puoleen toista tuntiin! Lounaan jälkeen yleensä istuskelin vastaanotossa kirjaa lukien ja mahdollisia majoittujia odottaen. Työpäiväni päättyi kun joku ehti minut asunnolle viemään, yleensä klo

2 Asuminen Asuin huoneistossa, jossa oli kolme kahdenhengen huonetta, kaksi kylpyhuonetta, olohuone ja keittiö. Oman huoneeni jaoin espanjalaistytön kanssa. Huoneisto ei ihan vastannut odotuksia, jotka olivat syntyneet vieraillessa italialaisen vaihdosta huolehtineen Amfin sivuilla. Asunnossa oli kuitenkin kaikki tarpeellinen, joskin täydensimme varustelua itsekin. Asunnosta löytyi astianpesukone, pyykinpesukone, kaasuhella, jää/pakastinkaappi, pyyhkeet ja vuodevaatteet. Asunto sijaitsi rauhallisella alueella, kapean sivukadun varrella. Ainoa häiriötekijä oli läheisen kirkonkellot, jotka soivat mitä kummallisempiin aikoihin ja soitto saattoi kestää todella pitkäänkin. Meidän suomalaisten lisäksi asunnossa asui siis espanjalainen tyttö ja kaksi espanjalaista poikaa, joista toinen tosin muutti pois viikon päästä. Välillä iltaisin asunnon keittiö saattoi olla täynnä espanjalaisia, joita asui läheisissä huoneistoissa. Musiikki soi ja päivällistä kokattiin usein vasta yhdeksän aikoihin illalla. Yhtenä iltana meille valmistettiin espanjalaista perunamunakasta Tortilla de patataa ja vastaavasti me valmistimme heille perunamuusia ja lihapullia. Ensimmäisen viikon jälkeen suurin osa espanjalaisista palasi kotimaahansa ja asuntomme hiljeni huomattavasti. Viimeisen viikon asuimme huoneistossamme kolmestaan, koska jäljelle jääneet espanjalaiset muuttivat viimeiseksi kuukaudekseen läheiseen Avezaanoon, jossa oli vielä useita muita vaihdossa olevia opiskelijoita. Celano Celano oli minulle juuri sopiva paikka asua, koska en pahemmin kaivannut iltamenoja ja baareja. Nautin kävelystä/lenkkeilystä sokkeloisilla, kapeilla ja mäkisillä kaduilla. Vuoret ympäröivät kaupunkia ja maisemat olivat todella kauniita. Värikkäitä kivitaloja, mukulakivikatuja, kauniita portaita ja lumisia vuorten huippuja. Kaupunki oli minun makuuni sopivan pieni, siellä tuntui myös turvalliselta liikkua, jopa yksinkin. Toki jos kaipaa enemmän toimintaa, paikka voi tuntua vähän tylsältä. Pidemmällä jaksolla olisin saattanut itsekin kyllästyä, mutta neljäksi viikoksi kaupungista löytyi sopivasti katselemista, varsinkin kun viikonloppuisin tein retkiä muille paikkakunnille. Kelit olisivat voineet suosia paremmin, sillä ensimmäiset viikot olivat todella kylmiä ja sateisiakin. Pari päivää ennen saapumistamme siellä oli satanut jopa lunta! Moni sanoikin, ettei muista noin kylmää toukokuuta olleen koskaan. Loppua kohti sää onneksi rupesi lämpenemään ja shortsitkin sai kaivaa matkalaukusta esiin.

3 Vapaa-aika Yhden viikonlopun vietin Ellan ja Venlan kanssa Venetsiassa. Lähdimme matkaan junalla perjantaina ja palasimme takaisin sunnuntaina. Junalla liikkuminen oli todella helppoa eikä hurjan kallistakaan. Venetsiaan matka kesti noin kuusi tuntia yhdellä junan vaihdolla. Venetsiasta löysimme Amfin avulla edullisen hotellin kahdeksi yöksi. Hotelli oli kaukana keskustasta, mutta hintaan sisältyi kuljetus sinne hotellin minibussilla. Edestakaiset junamatkat ja hotelli tulivat maksamaan yhdeltä noin 220 ja reissu oli kyllä tuon summan arvoinen. Venetsiassa paistoi aurinko ja oli todella lämmin. Kaupungissa riitti paljon nähtävää kanaaleineen, gondoleineen ja kapeine katuineen.

4 Yhdeksi pidennetyksi viikonlopuksi sain vieraita Suomesta ja sen vietimme Roomassa kierrellen. Kävimme Vatikaanissa ja yllätykseksemme saimme kuulla itse Paavin kohta ilmestyvän yhteen ikkunaan ja siunaavan kaikki paikalla olijat(ilmeisesti näin tapahtuu joka sunnuntai klo 12). Näimme myös Espanjalaiset portaat, jotka olivat kyllä keskiosastaan remontin vuoksi suljettu. Tietenkin kävimme myös Colosseumilla, tosin vain ulkopuolella. Sisäänpääsy olisi maksanut 12, mutta jonossa olisi mennyt 45min. Opastettu kierros olisi maksanut 35. Celanosta junamatka Rooman kesti noin kaksi tuntia ja maksoi n.8. Kävin Celanosta käsin myös Pescarassa jonne edestakainen junamatka maksoi 15 ja kesti suuntaansa noin kaksi tuntia. Pescarasta löytyy pitkä hiekkaranta ja paljon shoppailupaikkoja, eli sanoisinko, että joka naisen unelmakaupunki. Vielä kun lämpötilakin kipusi +30 asteeseen, niin kaikki oli lähes täydellistä. Ranta ja kaupat sijaitsivat vain lyhyen kävelymatkan päässä rautatieasemalta joten eksyminenkin oli mahdotonta. Junamatkoilla oli mahdollisuus nauttia kauniista maisemista: lumihuippuisia vuoria ja pieniä kyliä vuorten rinteillä ja laaksoissa. Aamulla matkaan lähtiessä saattoi päästä jopa matkustamaan pilvien yläpuolella, kiskojen noustessa välillä korkeallekin.

5 Syöminen Syöminen ja juominen on Italiassa huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Celanossa suosikki pizzeriassamme pizzat maksoivat 5-6,50 ja esim.litran viinikannu 6. Monessa paikassa myytiin myös pizza-sliceja, jotka maksoivat 1-1,50. Pasta-annokset olivat myös noin viiden euron hintaisia. Isommissa kaupungeissa hinnat olivat hieman korkeammat, mutta jo kympillä sai annoksen niissäkin. Itseäni ihmetytti salaatin ja kasvisten puuttuminen lähes kokonaan. Kolmen hotellin aamupalakokemuksetkin paljastivat, että aamupalaksi yleisimmin syödään jotain makeaa. Tarjolla oli yleensä vaaleaa leipää, sen päälle kinkkua ja juustoa. Ja sitten lisäksi varmaa seitsemää erilaista kakkua tai muffinsia. Syömisestä tietenkin pakko mainita, että sanonta siitä, että italialainen jäätelö on maailman parasta pitää kyllä paikkansa! Jäätelöitä tuli maisteltua useita ja voiton vei kyllä ainakin minulla pistaasijäätelö. Celanosta kahta makua sisältävän tötterön sai hintaan 1,50, Roomassa vastaavasta saattoi joutua maksamaan 3. Omien kokemuksieni perusteella suosittelen kyllä Italiaa vaihto kohteeksi, paitsi jos tarkoituksesi on vahvistaa englanninkielentaitoja. Amfi-internationalin kautta sai hyvin apuja aina tarvittaessa. Aikataulut eivät italialaiseen tyyliin olleet niin minuutilleen, mutta pääsääntöisesti kaikki toimi hyvin.